:: wikimiki.org ::

Mikkelin Lääni

Mikkelin lääni

Mikkelin lääni perustettiin 1831, ja vuonna 1843 Mikkelistä tehtiin sen pääkaupunki. Vuonna 1960 osa Mikkelin läänistä liitettiin tuolloin perustettuun Keski-Suomen lääniin. Lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Läänin pääosa, Etelä-Savo, liitettiin Itä-Suomen lääniin. Päijät-Hämeeseen kuuluvat Mikkelin läänin kunnat, Hartola, Heinola ja Sysmä, liitettiin Etelä-Suomen lääniin. Mikkelin lääni oli vanhan Kyminkartanon läänin seuraaja, ja perustettaessa siihen liitettiin tämän läänin pohjoisosa, sekä lisäksi pitäjiä idästä ja pohjoisesta. Mikkelin lääni oli Suomen järvirikkain; yli neljännes läänin pinta-alasta oli vesialuetta.

Kunnat

- Anttola
- Enonkoski
- Hartola
- Haukivuori
- Heinola
- Heinävesi
- Hirvensalmi
- Joroinen
- Juva
- Jäppilä
- Kangaslampi
- Kangasniemi
- Kerimäki
- Mikkeli
- Mikkelin mlk
- Mäntyharju
- Pertunmaa
- Pieksämäki
- Pieksämäen mlk
- Punkaharju
- Puumala
- Rantasalmi
- Ristiina
- Savonlinna
- Savonranta
- Sulkava
- Sysmä
- Virtasalmi

Läänin aiemmat kunnat

- Heinolan mlk (liitettiin 1997 Heinolaan lääniuudistuksen yhteydessä)
- Sääminki (liitettiin 1973 pääosiltaan Savonlinnaan ja eteläosa Punkaharjuun)

Vuonna 1960 Keski-Suomen lääniin liitetyt kunnat

- Joutsa
- Leivonmäki
- Luhanka Luokka:Suomen vanhat läänit

Mikkeli

Mikkeli (ruotsinkielinen nimi: Sankt Michel) on Suomen kaupunki joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Mikkeli on Itä-Suomen läänin pääkaupunki. Kaupungissa asui vuoden 2004 alussa 46 511 ihmistä ja sen pinta-ala on 1622,1 km², josta 303,6 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 35,3 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan entinen kuntakeskus ja Otavan taajama. Mikkelin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistöön kuuluvan Puulan.

Historiaa

Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (kirkkopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut ylienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa. Nuijasodassa surmattiin 23. tammikuuta 1597 yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelissä Kenkäveron pappilassa. Kustaa III:n Venäjän sodassa 1788–1790 käytiin 13. kesäkuuta 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmella taistelu, jossa ruotsalaiset (suomalaiset) saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä. Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838. Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843. Sisällissodassa 1918 Mikkelistä tuli yksi paikkakunnista, joilta valkoisten toimintaa johdettiin. Talvi- ja jatkosodan aikana 1939-40 ja 1941-44 Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui Mikkelin keskuskansakoulussa. Nykyisin tämä vanha v. 1902 rakennettu koulurakennus on nimetty Päämajakouluksi ja sen tiloissa toimii Päämajamuseo jossa on mm. marsalkka Mannerheimin museoitu työhuone. Päämajakaupunkina toimimisen muistoksi Mikkelin vaakunassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa sekä Vapaudenristi nauhoineen. 9. elokuuta 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä pankinkonttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki. Vuoden 2001 alussa Mikkeliin liitettiin kaupunkia ympäröinyt Mikkelin maalaiskunta ja Anttolan kunta.

Koulutus

Mikkelissä on 28 peruskoulua, joissa on yhteensä 5070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on kaksi: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio. Mikkelin Lyseon lukiolla toimii myös iltalinja ja lisäksi Otavan Opisto antaa lukio-opetusta etänä. Mikael-koulussa tarjotaan opetusta kuulovammaisille esi-, perus- ja lukioasteella. Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu.

Ystävyyskaupungit

- Borås (Ruotsi)
- Molde (Norja)
- Vejle (Tanska)
- Békéscsaba (Unkari)
- Luga (Venäjä)

Kylät

Mikkeliin (pl. Anttola) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Kirkonkylä, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä, Väärälä

Tunnettuja mikkeliläisiä

- Antti Hackzell, Suomen toistaiseksi lyhytkestoisimman hallituksen pääministeri
- Aake Kalliala, näyttelijä
- Heikki Kinnunen, näyttelijä
- Harri Kirvesniemi, hiihtäjä
- Erkki Liikanen, Suomen Pankin pääjohtaja, entinen Euroopan komission jäsen
- Olli Rehn, Euroopan komission jäsen
- Jussi Jääskeläinen, jalkapalloilija Tilapäisempää näkyvyyttä kaupungille ovat tuoneet "Miljonääri-Jussi" Ville Loponen ja Suomen Robinsonissa kilpaillut Mappela Lehtonen.

Linkkejä

- [http://www.mikkeli.fi/ Mikkelin kaupungin kotisivu]
- [http://194.111.49.7/opetus/paamajakoulu/ Päämajakoulu] Luokka:Mikkeli Luokka:Suomen kaupungit luokka:Savo

1831

Tapahtumia

- Charles Darwin lähtee kiertämään maailmaa HMS Beagle -laivalla. Darwin pohjaa teoksensa Lajien Synty matkallaan tekemilleen havainnoille.

Syntyneitä

- 19. marraskuuta - James Garfield, Yhdysvaltain presidentti

Kuolleita

- 14. marraskuuta - Georg Wilhelm Friedrich Hegel Luokka:1800-luku ms:1831 ko:1831년 ja:1831年 simple:1831

1843

Tapahtumia

- Nikotiinin molekyylikaava löydettiin
- Evankelinen herätysliike erkani herännäisyydestä

Syntyneitä

- 15. heinäkuuta - Edvard Grieg, säveltäjä (k. 1907)
- 27. marraskuuta - Elizabeth Stride, Viiltäjä-Jackin kolmas tunnettu uhri (k. 1888)

Kuolleita

- 17. huhtikuuta - Samuel Morey, keksijä Luokka:1800-luku ms:1843 ko:1843년

Vuosi

Vuosi on ajanjakso, joka määräytyy planeetan Aurinkoa kiertävän kiertoradan pituuden perusteella. Eri planeetoilla on eri mittaisia kiertoratoja, joten esimerkiksi Maan vuosi on lyhyempi kuin Marsin ja pidempi kuin Venuksen. Maan vuosi on tällä hetkellä noin 365,25 vuorokautta. SI-järjestelmässä vuosi on ajan lisäyksikkönä ja sen tunnus on a. Yleiskielessä vuoden lyhenteenä on usein v. Kalenterivuosi on 365 tai 366 vuorokauden ajanjakso. Se on jaettu 12 kuukauteen, joissa kussakin on joko 30 tai 31 vuorokautta. Poikkeuksena on helmikuu, jossa on 28 vuorokautta, karkausvuosina 29. Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä lisätään joka neljännen vuoden helmikuun loppuun. Nykyisin käytetyssä gregoriaanisessa kalenterissa on vähemmän karkauspäiviä: ne vuodet, jotka ovat jaollisia luvulla 100 mutta eivät luvulla 400, eivät ole karkausvuosia. Muut yleisesti käytetyt kalenterit ovat kuukalentereita, ja niiden vuoden pituus voi poiketa huomattavasti kalenterivuodesta. Suomessa vuosi jaetaan neljään vuodenaikaan: kevääseen (maalis-toukokuu), kesään (kesä-elokuu), syksyyn (syys-marraskuu) ja talveen (joulu-helmikuu). Luokka:Ajan yksiköt ms:Tahun zh-min-nan:Nî ja:年 simple:Year

Mikkeli

Historiaa

Koulutus

Ystävyyskaupungit

- Borås (Ruotsi)
- Molde (Norja)
- Vejle (Tanska)
- Békéscsaba (Unkari)
- Luga (Venäjä)

Kylät

Tunnettuja mikkeliläisiä

Linkkejä

- [http://www.mikkeli.fi/ Mikkelin kaupungin kotisivu]
- [http://194.111.49.7/opetus/paamajakoulu/ Päämajakoulu] Luokka:Mikkeli Luokka:Suomen kaupungit luokka:Savo

Lääni

Lääni on aluehallinnon muoto useissa eri maissa. Läänit ovat usein suurimpia hallinnollisia yksiköitä, joihin valtio jaetaan. Suomen kielessä lääneiksi kutsuttuja hallintoalueita on muun muassa Ruotsissa (ruotsiksi län), Venäjällä (venäjäksi oblast) ja Englannissa (englanniksi region).

Katso myös

- Suomen läänit
- Ruotsin läänit
- Oblast

Vuosi

Lääni

Katso myös

- Suomen läänit
- Ruotsin läänit
- Oblast

Etelä-Savo

Etelä-Savo on maakunta Kaakkois-Suomessa. Se käsittää suurin piirtein muinaisen Savon maakunnan eteläiset osat. Sitä ympäröivät Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Keski-Suomi. Etelä-Savo sijaitsee Suomen järviseudun sydämessä, ja on ehkä parhaiten tunnettu Saimaasta. Suurimmat kaupungit ovat Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki. Etelä-Savossa on 20 kuntaa, jotka on listattu alla. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.

- Enonkoski
- Haukivuori
- Heinävesi
- Hirvensalmi
- Joroinen
- Juva
- Kangasniemi
- Kerimäki
- Mikkeli
- Mäntyharju

- Pertunmaa
- Pieksämäki
- Pieksänmaa
- Punkaharju
- Puumala
- Rantasalmi
- Ristiina
- Savonlinna
- Savonranta
- Sulkava

Linkit

- [http://www.esavo.fi/ Etelä-Savo] Luokka:Savo Luokka:Suomen maakunnat

Itä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Itä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Mikkelin lääni (lukuun ottamatta Heinolaa ympäristöineen, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin), Kuopion lääni ja Pohjois-Karjalan lääni.

Hallinto

Itä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa.

Maakunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 3 maakuntaan:
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)

Kunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 64 kuntaan, joista kaupunkeja on 15, mukaan lukien Mikkeli, Joensuu ja Kuopio. Suurimmat kunnat (as.) # Kuopio 90595 # Joensuu 57617 # Mikkeli 46557 # Savonlinna 27490 # Varkaus 24243 # Iisalmi 22637 # Siilinjärvi 20260 # Lieksa 14065 # Pieksämäki 12447 # Kontiolahti 12359

Vaakuna

Itä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Savon ja Karjalan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit

- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/home.nsf Itä-Suomen lääni]
- Luokka:Savo ko:동핀란드 주

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen maakunta (ruots. Päijänne Tavastland) kuuluu Etelä-Suomen lääniin. Bruttokansantuote Päijät-Hämeessä oli vuonna 2001 yhteensä 3 551 miljoonaa euroa.

Päijät-Hämeen kunnat

- Artjärvi
- Asikkala
- Hartola
- Heinola
- Hollola
- Hämeenkoski
- Kärkölä
- Lahti
- Nastola
- Orimattila
- Padasjoki
- Sysmä

Linkki

- [http://www.paijat-hame.fi/ Päijät-Hämeen liitto] Luokka:Suomen maakunnat

Kunta

Kunta on julkishallinnon yksikkö, joka toimii paikallisella tasolla. Yleensä se on pienin yksikkö, jolla on demokraattisesti valittu hallinto. Kunnan tehtävä on tuottaa palveluja asukkailleen ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Suomessa

Kunta on itsehallinnollinen julkishallinnon yksikkö, joka toimii valtion valvonnassa. Valvonnasta vastaa lääni. Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto ja myös kaikki kaupungit ovat kuntia. Aikaisemmin kaupungit ja kauppalat olivat omia kuntamuotojaan. Kunnallishallinto perustettiin Suomeen Keisarillisen Majesteetin Armollisella Asetuksella kunnallishallituksesta maalla 6. helmikuuta 1865. Kuntajaotus pohjautuu 1800-luvun puolivälissä toimineisiin seurakuntiin ja kaupunkeihin, jotka ovat perua muinaisista pitäjistä. Kaupunkeihin paikallinen itsehallinto raateineen ja maistraatteineen tuli jo aikaisemmin Italiasta Saksan kautta. Kunnallishallinnosta kaupungeissa annettiin asetus 1873.

Kuntien määrä Suomessa
Vuosi	1917	1927	1937	1947	1957	1967	1977	1987	1997	2004	2005
Kuntia	532	585	602	547	549	537	464	461	452	444	432

Suomessa on 432 kuntaa (2005). Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa kuntakoko on erittäin pieni. Kunnan voivat muodostaa pienet saaret tai saariryhmät. Kuntien määrän vähentäminen on ollut esillä poliittisessa keskustelussa, sillä etenkin pienten kuntien mahdollisuudet järjestää lakisääteiset palvelut ovat viime vuosina vaikeutuneet. Suomessa on nykyisin esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna paljon kuntia, ja niillä on lisäksi paljon tehtäviä. Kuntien määrän vähentämisen etenkin kuntia yhdistämällä katsotaan parantavan hallinnon tehokkuutta. Kunnat muodostavat Suomessa on 77 (2005) kuntien muodostamaa seutukuntaa.

Kunnanvaltuusto

Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Sen tehtäviin kuuluu päättää kuntasuunnitelmasta vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä, ja se tarkistetaan määräajoin. Kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella. Kunnan hallinnon järjestämiseen kuuluu mm. erilaisten ohje- ja johtosääntöjen antaminen, kuten virastojen toiminnan ja tehtävien määrittely. Ohjesääntö vaatii aina asianomaisen valtion viranomaisen vahvistuksen, johtosääntö ei. Taloudellisen vallan käyttö kunnassa kuuluu myös valtuuston päätösvaltaan. Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion (tarvittaessa lisätalousarvio). Taloudelliseen valtaan kuuluvat myös päätökset määrärahoista, takaussitoumuksista, rahastojen perustamisesta ja kunnallisista maksuista. Kaupungeissa kunnallislain mukaisista kunnanvaltuustoista käytetään nimeä kaupunginvaltuusto. Kainuun kokeilumaakunnassa on tavoitteena siirtää kahdeksan Kainuun kunnan- ja kaupunginvaltuuston valtaa maakuntavaltuustolle palveluiden tuottamisen tehostamiseksi. Ellei maakunta onnistu tehtävässään, on ajateltu, että kokeilu johtaa kuntaliitoksiin, minkä tuloksena on kahdeksan kunnan sijasta neljä kuntaa.

Kunnanhallitus

Valtuuston ohella kunnanhallitus on tärkein toimielin kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus huolehtii kunnan hallinnosta sekä valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja ja mahdolliset apulaiskunnanjohtajat. Heidän tehtävänsä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksen tehtävä on valvoa kunnan etuja ja tehdä mm. sopimuksia ja oikeustoimia kunnan puolesta. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen valmistelusta. Johtosäännön nojalla kunnanhallituksessa voi olla asioiden valmisteluja ja muita tehtäviä varten jaostoja. Kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia tilapäisiä tai pysyväisluontoisia tehtäviä varten.

Lautakunnat ja johtokunnat

Kunnan hallintotehtäviä varten on kunnanhallituksen valvonnan alaisia lautakuntia ja johtokuntia. Lautakunnat jaetaan lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin. Lakisääteisiä ovat mm. terveys-, sosiaali-, koulu- ja oikeusapulautakunta. Vapaaehtoisia ovat puolestaan esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunta.

Kuntatalous

Viime aikoina valtionosuuksien muuttuminen ja vastuutaakan lisääntyminen on aiheuttanut monille kunnille talousvaikeuksia. Näihin ja muiden syiden takia aiheutuneeseen rahapulaan myöntää valtio "toimeentulotukea" eli harkinnanvaraista avustusta tarvittaessa. Katso luettelo näistä kunnista.

Katso myös

- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Kuntamuutokset Luokka:Kunnallishallinto

Heinola

Heinola on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Päijät-Hämeen maakunnassa, Lahden pohjoispuolella. Kaupungissa on vajaat 21 000 asukasta.

Historia

Heinola perustettiin vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi (asuinpaikaksi). Kaupunkioikeudet se sai vasta 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät vuoden 1997 alussa.

Maantiede

Heinolan kaupungin pinta-ala on 839 neliökilometriä. Helsinkiin on matkaa 138 kilometriä. Parhaillaan on rakenteilla moottoritie Lahdesta Heinolaan. Sen valmistuttua loppuvuodesta 2005, on valtatie 4 kokonaisuudessaan moottoritietä Helsingistä Heinolaan. Heinolan kohdalla moottoritie kulkee Suomen toiseksi pisimmän sillan, Tähtisillan kautta. Heinolan suurin kaupunginosa on Jyränkö. Tähtisillan

Kylät

Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Jyränkö, Kirkonkylä, Lusi, Marjoniemi, Onali, Paaso, Paistjärvi, Taipale, Tuusjärvi, Vaippilainen (Vaippila) Tähtisillan

Teollisuus ja nähtävyydet

Heinolassa on Reumasäätiön sairaala, Suomen urheiluopisto Vierumäellä, Opetusalan koulutuskeskus eli entinen opettajaseminaari, Lintutarha, sekä useita puuteollisuuslaitoksia. Kaupunki sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kymijoen varrella. Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja sekä karaoken ja löylynlyönnin MM-kisat. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.

Aiheesta muualla

- [http://heinola.fi/ Heinolan kaupungin kotisivut]
- [http://www.karttatiimi.com/heinola/map.html Kaupungin kartta]
- [http://www.reuma.fi/ Reumasäätiön sairaala]
- [http://www.vierumaki.fi/ Suomen urheiluopisto Vierumäellä]
- [http://www.opeko.fi/ Opetusalan koulutuskeskus]
- [http://www.heinola.net/?area=jyraa Heinolassa Jyrää]
- [http://www.itahame-lehti.fi Itä-Häme, paikallislehti]
- [http://www.lamk.fi/lth Lahden ammattikorkeakoulu liiketalouden laitos, Heinola] Luokka:Suomen kaupungit
-

Sysmä

Sysmä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu reilut 4000 ihmistä ja sen pinta-ala on 936,57 km² josta 270,37 km² on vesistöjä.

Nähtävyydet

Päijätsalo on noin 300 hehtaarin kokoinen saari, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna 1899 näkötorni, josta avautuu hieno näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Suvi-Pinx on vuodesta 1970 järjestetty suomalaisen nykytaiteen kesäkatselmus.

Kyliä

Joutsjärvi, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Käenmäki, Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Saarenkylä, Soiniemi, Suurkylä, Särkilahti, Taipale, Toivola, Valittula, Virtaa, Voipala

Aiheesta muualla

- [http://www.sysma.fi/ Sysmän kunnan kotisivut]
-

Etelä-Suomen lääni

Etelä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Suomenlahti ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Uudenmaan lääni, Kymen lääni ja eteläosat Hämeen läänistä sekä Heinola ympäristöineen Mikkelin läänistä.

Hallinto

Etelä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Kouvolassa.

Maakunnat

Etelä-Suomen lääni on jaettu 6 maakuntaan:
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)

Kunnat

Etelä-Suomen lääni on jaettu 88 kuntaan, mukaan lukien Hämeenlinnan, Helsingin ja Kouvolan kaupungit.

Vaakuna

Etelä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit

- [http://www.laaninhallitus.fi/etela Etelä-Suomen lääni]
- ko:남핀란드 주

Anttola

Anttola on entinen kunta Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asui 1890 asukasta (v.1999) ja sen pinta-ala oli 363 km², josta vesistöjä 29.2%. Anttola liitettiin Mikkelin kaupunkiin vuoden 2001 alusta. Anttola on tunnettu lotja-pitäjänä. Vanhan Saimaan kanavan aikana Anttolassa rakennettiin yli 180 hinattavaa rahtialusta eli lotjaa. Mikkelin Anttolassa sijaitsee mm. näköaloistaan kuuluisa Neitvuori, joka on yksi Etelä-Savon alueen korkeimmista huipuista, sekä monipuolisia palveluja tarjoava kylpylä-hotelli Anttolanhovi. Kantatie 62 Mikkelistä Imatralle kulkee Anttolan kautta, Anttolan satamaan johtaa Luonterilta 2.4 metrin väylä. Kuvassa vanha kunnan vaakuna.

Kylät

Anttola, Hauhala, Huttula, Kähkölä, Kääriälä, Maljala, Montola, Nurhola, Piskola, Pitkälahti, Pulkkila, Ruokola, Siiskola, Ylivesi Luokka:Mikkeli Luokka:Suomen entiset kunnat luokka:Savo

Enonkoski

Enonkoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Saimaan rannalla Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asui 1. tammikuuta vuonna 2005 1738 ihmistä ja sen pinta-ala on 451,48 km², josta 128,95 km² on vesistöjä. Enonkoskella sijaitsee Koloveden kansallispuisto ja Ihamaniemen kylässä Suomen ainoa luterilainen luostari, Enonkosken luostari. Enonkoski on saaristokunta.

Kylät

Hanhijärvi, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Karvila, Laasala, Muhola, Paakkunala, Parkumäki, Simanala, Suurimäki ja Vuorikoski.

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:

Kesk	9
SDP	7
KD	1

Linkit

- [http://maps.google.com/maps?q=Enonkoski,+Finland&t=k&hl=en Satelliittikuva Enonkoskesta - Google Local] luokka:Savo Luokka:Enonkoski

Haukivuori

Haukivuori on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu noin 2300 ihmistä ja sen pinta-ala on 505,11 km², josta 108,07 km² on vesistöjä. Väestötiheys on noin 5,8 asukasta/km². Kunnan halki kulkee Savon rata. Rautatieasema keskustaajamassa. Tiilikirkko (V. Larkas, 1951) Kunnan alueella on Puulan latvajärvi Kyyvesi. Luonnonkaunis Saksalanharju on tiettävästi Euroopan suurin drumliinityyppinen harju. Nykälänkosket on maineikas kalastuspaikka Koskentiloineen. Kesäisin järjestetään Rajasuolla suolentopallon mestaruuskisat.

Historia

Haukivuori on ollut asutettuna keskiajan lopulta lähtien. 1570-luvulla kylä oli Suur-Savon vauraimpia, ja siksi Haukivuorta ehdotettiinkin uuden Haukivuori-Pieksämäen seurakunnan pääpaikkakunnaksi ja -kirkonkyläksi. Keskus sijoitettiin kuitenkin nykyiseen Pieksämäkeen, sillä Haukivuori oli pitäjään nähden syrjässä. Vuonna 1873 Haukivuori erotettiin kokonaan itsenäiseksi kunnaksi. 1790-luvulla rakennettiin Haukivuoren puukirkko, joka paloi sähkövian takia v. 1949. Uusi Veikko Larkaksen tiilikirkko valmistui v. 1951. 50-luvun alussa kunnan hallinto siirrettiin kirkolta Asemankylälle. Näinä aikoina Haukivuoren väkiluku oli suurimmillaan: n. 5600 asukasta.

Kyliä

Asemankylä, Kantala, Kirkonkylä, Nykälä, Häkkilä, Pitkäaho, Moilala, Pohjalahti, Tervalahti, Tuliniemi, Taipale

Palvelut

Asemankylältä löytää kaikkien kunnan peruspalveluiden ohella mm. kaksi ruokakauppaa, pankin, postipisteen, apteekin, kone-/urheilu-/koru-/kelloliikkeen, vaatekaupan, ravintoloita, kioskin, kukkakaupan, parturi-kampaamoita... Nykälässä on ala-aste ja kesäisin kauppa ja kyläbaari. Kantalassa on säilynyt ala-aste. Asema ja kyläkauppa on laukkautettu. Kirkonkylällä majoituspalveluja.

Tunnettuja haukivuorelaisia

kenraali Taavetti Laatikainen juoksija Ari Kauppinen

Urheiluseuroja

Haukivuoren Kisailijat (HaKi), Haukivuoren Pallo (HaPa), Haukivuoren Salibandy (HaSaBa), Haukivuoren Tuisku, Kalvitsan Urheilijat, Kantalan Kisa

Naapurikunnat

Mikkeli, Pieksänmaa, Kangasniemi

Aiheesta muualla

- [http://www.haukivuori.fi Kunnan kotisivut]
- [http://www.suolentis.net Suolentopallo] Luokka:Savo

Heinola

Heinola on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Päijät-Hämeen maakunnassa, Lahden pohjoispuolella. Kaupungissa on vajaat 21 000 asukasta.

Historia

Maantiede

Kylät

Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Jyränkö, Kirkonkylä, Lusi, Marjoniemi, Onali, Paaso, Paistjärvi, Taipale, Tuusjärvi, Vaippilainen (Vaippila) Tähtisillan

Teollisuus ja nähtävyydet

Aiheesta muualla

Heinävesi

Heinäveden kunta
Kuva:Heinävesi.jpg
Kunta	Heinävesi, perustettu (1869)
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Savo
Pinta-ala - Yhteensä	1318,7 km² josta vettä 271,9 km²
Väkiluku - Yhteensä (1.1.2003) - Tiheys	4 514 4,3/km²

Tiheys] Heinävesi on tunnettu Pohjoismaiden ainoista ortodoksista luostareistaan Lintulasta ja Valamosta. Lisäksi kunnan halki virtaa 6 kanavaa, joista Varistaipaleen kanava on pohjoismaiden syvin. Käyttökeramiikka-astioita valmistava Kerman Savi on heinäveteläinen. Kunnan halki virtaava Heinäveden reitti kuuluu maamme kansallismaisemiin. Heinävesi sijaitsee Suomen suurimmassa saaressa Soisalossa. Heinäveden suurimpia järviä: Kermajärvi, Juojärvi, Petäjäjärvi, Iso-Vihtari, Petruma, Suurijärvi...

Kyliä

Hasumäki (Kirkonkylä), Ihamaniemi, Juurikkasalmi, Karhilantaipale, Karvio, Kerma, Koivumäki, Koskijärvi, Kuittua, Kypäräjärvi, Malkkila, Papinniemi, Petruma, Polvijärvi, Pölläkkä, Raaminmäki, Rummukkala, Sappu,Sarvikumpu, Sompasaari, Vaaluvirta, Vahvalahti, Varistaipale, Vihtari, Viitalahti

Naapurikunnat

Savonranta, Enonkoski, Varkaus, Leppävirta, Tuusniemi, Outokumpu ja Liperi. Kangaslampi liitettiin Varkauteen tammikuun alussa 2005. Varkauteen]

Linkkejä

- [http://www.heinavesi.fi/ Heinävesi]
- [http://www.heinavedenlehti.fi Heinäveden lehti]
- [http://www.kermansavi.fi Kermansavi]
- [http://www.valamo.fi/index.php Valamon luostari]
- [http://www.ort.fi/lintula/lintula.php Lintulan luostari]
- [http://www.esavo.fi/ Etelä-Savon maakunta]
- [http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/historia/heinavesi.htm Heinäveden historia] luokka:Savo

Joroinen

Joroinen (ruotsinkielinen nimi: Jorois) on Suomen kunta joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5822 ihmistä ja sen pinta-ala on 711,57 km² josta 134,85 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,9736 asukasta/km². Kunnanjohtaja on Tenho Hotarinen. Joroinen on tunnettu lukuisista kartanoistaan, kuten Järvikylän, Koskenhovin ja Frugårdin kartanot. Paikkakuntaa kutsutaankin usein "Savon Pariisiksi", sillä kartanoiden väki muodosti aikoinaan oman seurapiirinsä, jossa puhuttu kieli oli usein ranska.

Kylät

- Huutokoski
- Häyrilä
- Joroisniemi
- Järvikylä
- Kaijonkylä
- Kaitainen
- Katisenlahti
- Kerisalo
- Kirkonkylä (taajama)
- Kolma
- Kotkatlahti
- Kurensydänmaa
- Kurkela
- Kuvansi (taajama)
- Koskenkylä
- Lahnalahti
- Maavesi
- Montola
- Ruokojärvi
- Ruokoniemi
- Savuniemi
- Sydänmaa
- Vättilä
- Tahkoranta

Lähikunnat

- Varkaus 16km
- Kuopio 70km
- Mikkeli 70km
- Savonlinna 80km

Aiheesta muualla

- [http://www.joroinen.fi/ Joroisten kunnan kotisivut]
- [http://minun.blogspot.com/2005/07/joroinen-heaven-on-earth.html Joroisista kertova kappale (mp3)]
-

Jäppilä

Jäppilä on entinen kunta Etelä-Savossa. Kunnan maa-ala on 331 km2 ja asukkaita on 1 600 (vuonna 2000). Lisäksi kunnalla on runsaasti kesäasutusta. Jäppilä, Pieksämäen maalaiskunta ja Virtasalmi yhdistyivät uudeksi Pieksänmaan kunnaksi 1. tammikuuta 2004.

Historia

Jäppilän seutu asutettiin luultavasti 1400-luvun puolivälissä. Perimätiedon mukaan Jäppilä on saanut nimensä Jäppisten suvusta, joka ensimmäisenä asutti Heikinlammen rantoja jo 1500-luvulla. Tieyhteydet puuttuivat alueelta lähes kokonaan aina 1870-luvulle saakka. Oma seurakunta kunnalla on ollut vuodesta 1894. Jäppilän kirkko rakennettiin 1800- ja 1900-luvulla.

Kylät

Jäppilä, Järvikylä, Kontiomäki, Kukkola, Kuvansi, Kähkölä, Maavesi, Oittila, Rummukka, Ruuhilampi, Sarkaniemi, Siikamäki, Suontientaipale, Syvänsi, Tihusniemi, Tossavalansaari, Utriala, Väyrylä

Nähtävyyksiä

Puukirkko (F. Öhman, 1870), Veikko Tyrväisen muistopatsas (K. Räsänen, 1988), Tuomiojärven lintujärvi ja Syrjänharjun retkeilyreitti. Ks. Pieksänmaa Luokka:Suomen entiset kunnat

Kangaslampi

Kangaslampi on kuntaliitoksen yhteydessä lakkautettu Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Vuonna 2004 kunnassa asui 1611 ihmistä ja sen pinta-ala oli 412,96 km² josta 114,12 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 5,3808 asukasta/km². Vuoden 2005 alussa Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin, jolloin se liittyi Pohjois-Savon maakuntaan.

Kylät

Harjuranta, Hevonlahti, Kangaslampi, Palvalahti, Rauhamäki, Viljolahti Luokka:Suomen entiset kunnat Luokka:Savo

Kangasniemi

Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6587 ihmistä ja sen pinta-ala on 1326,54 km² (Etelä-Savon toiseksi suurin kunta), josta 256,94 km² eli yli 20% on vesistöjä. Väestötiheys on 6,0714 asukasta/km². "Suomen kaunein kunta" perustettiin vuonna 1867. Se on valtatie 13:n varressa, matkaa 50 km Mikkeliin, 63 km Jyväskylään, 47 km Pieksämäelle ja 250 km Helsinkiin. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puulavesi (Suomen kahdeksanneksi suurin järvi) ja Kyyvesi. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1550 km. Pääosa väestöstä asuu suurimmassa kylässä. Kesänviettäjät tuplaavat asukasluvun kesäkuukausina, kesämökkejä on 3467. Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24%), jalostuksesta (21%), palveluista (50%) ja luokittelemattomista (5%). Kunnalla on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä ja vuodessa lisää kasvaa noin 500 000 kuutiometriä.

Kylät

Harjunmaa, Hokka, Hyyrylä, Istruala, Kaihlamäki, Kangasniemi (Kirkonkylä), Kauppila, Koittila, Kutemajärvi, Laitiala, Luusniemi, Makkola, Mannila, Nousiala, Ohensalo, Orala, Paappala, Puulasalmi, Pylvänälä, Pölläkkä, Pöyhö, Rauhajärvi, Reinikkala, Rekola, Ruokomäki, Rytkölä, Salmenkylä, Seppälä, Suurola, Synsiälä, Synsiö, Tiihola, Ukonniemi, Unnukkala, Vehmaskylä, Vihave, Vuojalahti, Äkryntaipale

Aiheesta muualla

- [http://www.kangasniemi.fi/ Kangasniemen kunnan kotisivu] Luokka:Etelä-Savon maakunnan kunnat

Gustaf Salzenstein

Gustaf Salzenstein född Gustaf Adolf Salzenstein 1856 i Stockholm död 11 mars 1939, svensk skådespelare.

Filmografi

- 1930 - Fridas visor
- 1928 - Synd
- 1923 - Eld ombord
- 1922 - Vem dömer -
- 1920 - Mästerman

Extern länk

Salzenstein, Gustaf

Pozycjonowanie programy praca w anglii warsaw map slots

:: RELATED NEWS ::

Joseph SILBERNIK
Kategorio:Esperanto Kategorio:Esperanto-kulturo Kategorio:Esperanto-movado Kategorio:Enciklopedio de Esperanto Kategorio:Enciklopedio de Esperanto S EdE-S Joseph SILBERNIK, usonano, bofr

Etelvina SILVA
Kategorio:Esperanto Kategorio:Esperanto-kulturo Kategorio:Esperanto-movado Kategorio:Enciklopedio de Esperanto Kategorio:Enciklopedio de Esperanto S EdE-S Etelvina SILVA, portugalino. Na

Venancio SILVA
Kategorio:Esperanto Kategorio:Esperanto-kulturo Kategorio:Esperanto-movado Kategorio:Enciklopedio de Esperanto Kategorio:Enciklopedio de Esperanto S EdE-S Venancio SILVA, brazilano, d-ro,

Ilia SILVESTRIEV
EdE-S Ilia SILVESTRIEV, bulgaro, subkolonelo de la armea rezervo. Naskita je la 25 de marto 1883 en Plovdiv, loĝis en Sumen. Li propagandis senlace, gvidis multajn kursojn, aplikis unua la rektan instrumetodon en Esperanto-kursoj en Bulgario. Estis prezidanto de Kategorio:Esperanto Kategorio:Esperanto-kulturo Kategorio:Esperanto-movado Kategorio:Enciklopedio de Esperanto Kategorio:Enciklopedio de Esperanto S EdE-S Dimitr SIMEONOV, bulgaro, ofici

SIMONYI Zsigmond
Kategorio:Esperanto Kategorio:Esperanto-kulturo Kategorio:Esperanto-movado Kategorio:Enciklopedio de Esperanto Kategorio:Enciklopedio de Esperanto S EdE-S SIMONYI Zsigmond (ŝimonji), hu

SIMOSE Kentarô
Kategorio:Esperanto Kategorio:Esperanto-kulturo Kategorio:Esperanto-movado Kategorio:Enciklopedio de Esperanto Kategorio:Enciklopedio de Esperanto S EdE-S SIMOSE Kentarô [ŝimose-kentaro