:: wikimiki.org ::

Mississippi

Mississippi

right Mississippi on Yhdysvaltain osavaltio, joka on saanut nimensä Mississippi-joen mukaan. Pääkaupunki on Jackson. Asukasluku on 2 697 243 (2000) ja pinta-ala 125 546 km². Mississippi liitettiin Yhdysvaltoihin 20. osavaltiona 1817, mutta se erosi vuonna 1861 Yhdysvaltain sisällissodan aikaan. Mississippi liitettiin jälleen Yhdysvaltoihin 1870. Se oli viimeinen osavaltio jossa kieltolaki lopetettiin, vuonna 1966. Mississippi oli rotuerottelun johtavimpia osavaltioita, kuten myös Texas ja Louisiana. Osavaltio tunnetaan Amerikassa myös nimillä "The Bayou State" sekä "The Eagle State". Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:미시시피 주 ja:ミシシッピ州 simple:Mississippi

USA

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

2000

Tapahtumia

Tammikuu-helmikuu

- Y2K menee ohi ilman ennustettuja katastrofeja.
- 1. tammikuuta - Ruotsissa kirkko erotetaan valtiosta.
- 1. tammikuuta - Millenium Dome - näyttelyhalli avataan Greenwichissä, Englannissa, lähellä Lontoota.
- 3. tammikuuta - taivaalla näkyy satoja tähdenlentoja kun meteoriparvi syöksyy Maan ilmakehään
- 4. tammikuuta - 19 kuoli ja 68 loukkaantui kun kaksi junaa törmäsi toisiinsa Åstassa. Junaturma oli Norjan historian pahin rautatieonnettomuus.
- 9. helmikuuta - Pikajuna törmäsi pakettiautoon ja suistui raiteilta Iin pohjoispuolella.
- 10. tammikuuta - America On-line julkistaa ostavansa Time Warnerin 162 miljardilla dollarilla historian suurimmassa fuusiossa.
- 10. tammikuuta - Conservation International -ympäristöjärjestö julkaisi raportin maailman uhatuimpien eläinlajien tilanteesta.
- 14. tammikuuta - YK:n tuomioistuin tuomitsee viisi Bosnian kroaattia 25 vuodeksi vankeuteen vuoden 1993 tehdystä yli 100 muslimin murhasta.
- 16. tammikuuta - Suomessa presidentinvaalien ensimmäinen kierros, jatkoon pääsevät Tarja Halonen ja Esko Aho.
- 6. helmikuuta - Tarja Halonen valitaan Suomen presidentiksi, voittaen Esko Ahon 51%–48%
- 9. helmikuuta - Mosambikin tulvat alkavat, satojatuhansia ihmisiä joutuu kodittomiksi.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta - Uusi presidentti astuu virkaansa ja uusi Suomen perustuslaki tulee voimaan.
- 1. maaliskuuta - Hans Blix UNMOVIC-asetarkastajien johtoon.
- 10. maaliskuuta - NASDAQ-pörssin kaikkien aikojen ennätys, 5048.
- 18. maaliskuuta - Taiwanin presidentinvaalit Chen Shui-bianista Kiinan tasavallan presidentti.
- 26. maaliskuuta - Venäjällä Vladimir Putin valitaan presidentiksi.

Huhtikuu

- 1. huhtikuuta - Japanin pääministeri Obuchi Keizo saa kohtauksen ja vaipuu koomaan.
- 3. huhtikuuta - Microsoft tuomitaan syylliseksi monopoliaseman väärinkäyttöön.
- 5. huhtikuuta - Mori Yoshirosta Japanin pääministeri.
- 7. huhtikuuta - Mars Odyssey -luotain laukaistaan.

Toukokuu-elokuu

- 25. toukokuuta - Israel vetäytyy Libanonista 22 vuoden miehityksen jälkeen.
- 2. heinäkuuta - Meksikossa Vicente Fox voittaa vaalit ensimmäisenä oppositiosta valittuna presidenttinä sitten Francisco I. Maderon vuonna 1911.
- 10. heinäkuuta - Nigeriassa bensiiniputki räjähtää ja tappaa 250 kyläläistä, jotka olivat keräämässä vuotavaa bensiiniä.
- 25. heinäkuuta - Air Francen Concorde putoaa nousun jälkeen Pariisissa surmaten 109 koneessa ja 5 maassa.
- 12. elokuuta - Venäjän sukellusvene Kursk uppoaa Barentsinmerellä

Syyskuu-lokakuu

- Jugoslaviassa järjestetään presidentinvaalit, jotka oppositio voittaa. Presidentti Slobodan Milošević hylkää tuloksen.
- 6. syyskuuta - Viimeinen ruotsalainen asevalmistaja, Bofors, myydään Yhdysvaltalaiselle United Defenselle.
- 15. syyskuuta - Sydneyssä, Australiassa käynnistyvät 27. kesäolympialaiset.
- 28. syyskuuta - Tanskassa kansanäänestyksessä enemmistö ei halua ottaa euron käyttöön.
- 28. syyskuuta - Oppositiojohtaja Ariel Sharon vierailee temppelivuorella tuhatpäisen aseistetun retkikuntansa kanssa ja julistaa siellä alueen ikuisesti Israelin maaksi. Tapahtuma johtaa Al-Aksan kansannousuun.
- 5. lokakuuta - Joukkomielenosoitus Belgradissa johtaa presidentti Miloševićin eroon, häntä seuraa opposition Vojislav Koštunica.
- 12. lokakuuta - Adenissa, Jemenissä USS Cole -hävittäjä vaurioituu pahasti, kun pieni räjähteillä lastattu vene törmää sen kylkeen. 17 miehistön jäsentä kuolee ja 39 haavoittuu.
- 12. lokakuuta - Sadas avaruussukkulalento avaruussukkula Discoverylla.
- 31. lokakuuta - Viimeinen Multics-käyttöjärjestelmää ajava tietokone poistetaan käytöstä.

Marraskuu

- 1. marraskuuta - Serbia ja Montenegro hyväksytään YK:n jäseneksi.
- 7. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George W. Bush voittaa varapresidentti Al Goren, mutta tulokset viivästyvät kuukaudella ääntenlaskun epäselvyyksien vuoksi.
- 11. marraskuuta - Kaprunissa, Itävallassa, 155 laskettelijaa kuolee tulipalossa hiihtohissin tunnelissa.
- 14. marraskuuta - Netscape Navigator 6.0 julkaistaan kahden vuoden ja Mozilla-selaimen kehityksen jälkeen.
- 15. marraskuuta - koulutyttö Eveliina Lappalainen surmattiin Imatralla
- 16. marraskuuta - Bill Clintonista tulee ensimmäinen USA:n presidentti, joka vierailee virassaan Vietnamissa.
- 17. marraskuuta - Perun kongressi erottaa korruptiosta syytetyn presidentti Alberto Fujimorin, joka on jo paennut Japaniin.
- 27. marraskuuta - Kanadassa Jean Chrétien valitaan uudelleen pääministeriksi.

Joulukuu

- 1. joulukuuta - Miss Maailma -kilpailut Lontoon Millenium Domessa, Priyanka Chopra voittaa.
- 30. joulukuuta - Manilassa Filippiineillä sarja pommiräjähdyksiä tappaa 22.

Muuta

- Vuoden 2000 kesäolympialaiset Sydneyssa, Australiassa.
- Ruotsalaiseen Robinson-formaattiin perustuva Selviytyjät-tv -sarja aloittaa tosi-TV -trendin.
- Ohjelmistomarkkinoilla alkaa helmikuussa laskukausi Y2K-paniikin jälkeen.
- Nizzan sopimus, Euroopan unioni
- IT-kupla paisuu maksimiinsa, jonka jälkeen alkaa puhkeamaan.

Syntyneitä

Kuolleita

- 15. tammikuuta - Arkan, serbialainen sotapäällikkö
- 12. helmikuuta - Charles M. Schulz, Tenavat-sarjakuvan luoja
- 22. maaliskuuta - Pauli Räsänen, suomalainen viihdetaiteilija
- 27. toukokuuta - Maurice Richard, jääkiekkolegenda
- 1. heinäkuuta - Walter Matthau, näyttelijä
- 5. elokuuta - Sir Alec Guinness, näyttelijä
- 25. elokuuta - Carl Barks, Aku Ankan piirtäjä
- 26. lokakuuta - Laila Kinnunen, laulaja
- 20. marraskuuta - Kalle Päätalo, kirjailija
- 22. marraskuuta - Emil Zátopek, juoksija
- 11. joulukuuta - Johannes Virolainen, poliitikko
- 25. joulukuuta - W. V. Quine, filosofi ja loogikko Luokka:2000 Luokka:2000-vuosikymmen als:2000 ms:2000 zh-min-nan:2000 nî ko:2000년 ja:2000年 simple:2000 th:พ.ศ. 2543

1817

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- 12. toukokuuta - Charles Messier, ranskalainen tähtitieteiljä
- 18. heinäkuuta - Jane Austen, englantilainen kirjailija Luokka:1800-luku ms:1817 ko:1817년 simple:1817

Yhdysvaltain sisällissota

Yhdysvaltojen sisällissota käytiin Yhdysvalloissa vuosina 1861–1865 unionin eli pohjoisvaltioiden ja konfederaation eli etelävaltioiden välillä.

Sodan syyt

Keskeisin yksittäinen teema sodassa oli orjuus, jota pohjoisvaltioissa ei hyväksytty, mutta joka oli etelävaltioissa laajalti levinnyt käytäntö: Etelän plantaasitalous nojasi kokonaisuudessaan Afrikasta tuotujen orjien käytölle. Orjuutta merkittävämpi tekijä sodan syitä etsittäessa on kuitenkin etelä- ja pohjoisvaltioiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestelmän erilaisuus, ja siitä aiheutuneet intressien ristiriidat. Etelä halusi myydä puuvillaa suoraan Eurooppaan, mutta pohjoisvaltioiden teollisuus halusi, että mahdollisimman paljon puuvillasta jalostettiin ensin pohjoisvaltioiden tehtaissa. Liittovaltio tuki tätä tullipolitiikallaan. Etelälle jäi vain raaka-aineiden tuottajan asema pohjoisen rikastuessa kehittyneemmän teollisuutensa ansiosta.

Sodan alkaminen

Sota puhkesi, kun 11 eteläistä osavaltiota julistautuivat itsenäiseksi. Näissä osavaltioissa oli 9 miljoonaa asukasta, joista 3 miljoonaa oli orjia. Pohjoisvaltioihin jäi 23 osavaltiota, joissa oli 22 miljoonaa asukasta eikä näissä ollut orjia (vaikka orjien pitäminen oli laillista mm. pohjoisvaltioiden Delawaressa, Marylandissa ja Missourissa). Etelävaltioita johti Jefferson Davis. Jefferson Davis Itsenäiseksi julistautuivat:
- Etelä-Carolina, 20. joulukuuta 1860
- Mississippi, 9. tammikuuta 1861
- Florida, 10. tammikuuta 1861
- Alabama, 11. tammikuuta 1861
- Georgia, 19. tammikuuta 1861
- Louisiana, 26. tammikuuta 1861
- Teksas, 1. helmikuuta 1861
- Virginia, 17. huhtikuuta 1861
- Arkansas, 6. toukokuuta 1861
- Pohjois-Carolina, 20. toukokuuta 1861
- Tennessee, 8. kesäkuuta 1861 Länsi-Virginia ei halunnut liittyä konfederaatioon, joten se erosi Virginista ja liittyi pohjoisvaltioihin uutena osavaltiona 31. joulukuuta 1862. Vaikka pohjoisvaltioilla oli selkeä materiaalinen ylivoima, etelävaltioilla oli paremmat kenraalit. Suurin osa pätevistä upseereista liittyi etelävaltioiden puolelle. Etelävaltioille oli myös eduksi se, että he olivat puolustamassa julistettua itsenäisyyttään, jolloin pohjoisvaltiot joutuivat olemaan hyökkääjinä, joskin presidentti Davis joutui sodan alkumetreillä kritiikin kohteeksi passiivisesta sodankäyntitaktiikastaan. Etelän kenraali Robert E. Lee teki myös kolme suuren luokan taktista offensiivia Virginiassa sekä kenraali Bragg Tennesseessä, mutta nämä päättyivät strategisiin tappioihin. Tärkeimmät taistelut käytiin etelävaltioiden alueella, enimmäkseen Virginian osavaltion alueella tai sen läheisyydessä. Virginian naapurina oleva pohjoisvaltioiden pääkaupunki Washington D.C. oli jatkuvasti etelävaltioiden hyökkäysuhan alla. Toinen rintama oli Mississippi-joella. Muita operatiivisia rintamia olivat Tennessee/Georgia sekä Arkansas (nk. Trans-Mississippin vyöhyke). Merkittävimpien taistelujen joukossa olivat mm.:
- ensimmäinen Bull Runin taistelu, 21. heinäkuuta 1861
- "seitsemän päivän taistelut", 25. kesäkuuta - 1. heinäkuuta 1862
- toinen Bull Runin taistelu, 29. elokuuta 1862
- Antietamin taistelu, 17. syyskuuta 1862
- Fredericksburgin taistelu 13. joulukuuta 1862
- Chancellorsvillen taistelu 2.-4. toukokuuta 1863
- Gettysburgin taistelu, 1.-3. heinäkuuta 1863
- Chickamaugan taistelu 19.-20. syyskuuta 1863
- Chattanoogan taistelu 23.-25. marraskuuta 1863
- Vicksburgin piiritys 1863
- "Overland" -kampanjan taistelut 5. toukokuuta - 15. kesäkuuta 1864
- Petersburgin piiritys, yhdeksän kuukauden piiritys 15. kesäkuuta 1864 - 2. huhtikuuta 1865 Näistä taisteluista tunnetuin on Gettysburgin taistelu. Materiaalisen ja teknisen ylivoimansa ansiosta pohjoisvaltiot voittivat sodan. Suurimman osan aikaa etelä kävikin vain taitavaa viivytyssotaa toivoen yleisen mielipiteen saavan pohjoisvaltiot luovuttamaan ja päästämään etelävaltiot itsenäistymään. Etelävaltiot antautuivat useassa vaiheessa huhti- ja toukokuun 1865 kuluessa. Pohjoisvaltioiden joukoissa oli kaikkiaan ollut sodan kuluessa 2-3 miljoonaa sotilasta, joista yli 350.000 kuoli. Etelävaltioiden joukoissa arvioidaan olleen n. 750.000 sotilasta, joista yli 250.000 kuoli. Sodasta toipumista hidasti presidentti Abraham Lincolnin murha huhtikuussa 1865.

Lähteitä

- Alan Axelrod, The Complete Idiot's Guide to the Civil War, 1998 (englanniksi) ISBN 0-02-862122-0 luokka:Sisällissodat Luokka:Yhdysvaltain historia ko:남북 전쟁 ja:南北戦争 simple:American Civil War th:สงครามกลางเมืองอเมริกา

1966

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Eversti Jean-Bédel Bokassa kaappasi vallan Keski-Afrikan tasavallassa.
- 4. tammikuuta - Sotilasvallankaappaus Ylä-Voltassa (nyt Burkina Faso).
- 4. tammikuuta - Intian ja Pakistanin pääministerit tapaavat Moskovassa.
- 10. tammikuuta - Pakistanin–Intian rauhanneuvottelut päättyvät menestyksekkäästi.
- 15. tammikuuta - Väkivaltainen vallankaappaus Nigeriassa.
- 15. tammikuuta - Kreml ilmoitti rakettisuunnittelija Sergei Korolevin kuolemasta.
- 17. tammikuuta - A B-52-pommikone törmäsi tankkeriin Espanjan yllä, kolme 70-kilotonnin vetypommia putosi Palomaresin kaupungin lähelle ja yksi mereen.
- 18. tammikuuta - 8000 Yhdysvaltain sotilasta saapui Vietnamiin, joukkojen kokonaismäärä on jo 190 000
- 19. tammikuuta - Indira Gandhi valittiin Intian pääministeriksi, vannoo virkavalan 24. tammikuuta
- 20. tammikuuta - Unkarissa mielenosoituksia ruuan hinnan vuoksi.
- 21. tammikuuta - Italian pääministeri Aldo Moro erosi valtakamppailun jälkeen.
- 1. helmikuuta - Länsi-Saksa osti 2600 poliittista vankia Itä-Saksasta.
- 3. helmikuuta - Neuvostoliiton Luna 9 laskeutui Kuuhun.
- 6. helmikuuta - Fidel Castro syytti Kiinaa neuvostovastaisen propagandan levittämisestä kuubalaissotilaiden keskuudessa.
- 14. helmikuuta - Australian dollari otettiin käyttöön kurssilla kaksi dollaria puntaa tai kymmentä shillinkia kohden.
- 23. helmikuuta - Sotilasvallankaappaus Syyriassa nostaa Baath-hallituksen valtaan.
- 24. helmikuuta - Sotilasvallankaappaus Ghanassa nostaa erotetun kenraali Ankrahan valtaan presidentti Kwame Nkrumahin ollessa ulkomailla.
- 4. maaliskuuta - John Lennon sanoi The Beatlesin olevan suositumpi kuin Jeesus, aiheuttaen närää Yhdysvalloissa.
- 10. maaliskuuta - Alankomaiden kruununprinsessa Beatrixin ja Claus von Amsbergin häät. Saksalaista sulhasta vastaan protestoidaan.
- 11. maaliskuuta - Indonesian presidentti Sukarno luovutti vallan kenraali Suhartolle.
- 11. maaliskuuta - Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti Ranskan vetäytyvän NATOsta ja kaikki sotilastukikohdat on suljettava vuoden loppuun mennessä.
- 21. maaliskuuta - Arvo Salon tekemä Lapualaisooppera saa ensi-iltansa Vanhalla ylioppilastalolla, ja Salo valitaan eduskuntaan.
- 23. maaliskuuta - Paavi ja Canterburyn arkkipiispa tapasivat Roomassa, ensimmäinen virallinen tapaaminen kirkkojen välillä 400 vuoteen.
- 31. maaliskuuta - Labour-puolue Harold Wilsonin johtamana voitti vaalit Britanniassa.
- 31. maaliskuuta - Neuvostoliitto laukaisi Luna 10:n, josta tulee ensimmäinen Kuun kiertoradalle päässyt luotain.
- 14. huhtikuuta - Etelä-Vietnamin hallitus lupaa vapaat vaalit 3–5 kuukauden kuluessa protestien jälkeen.
- 18. huhtikuuta - Kiina ilmoitti lopettavansa talousavun Indonesialle.
- 27. huhtikuuta - Paavi Paavali VI ja Neuvostoliiton päämies Andrei Gromyko tapaasivat Vatikaanissa, ensimmäinen Katolisen kirkon ja Neuvostoliiton edustajien tapaaminen.
- 1. toukokuuta - Suomen eteläosassa pahoja tulvia. Virtaama Vantaanjoessa suurimmillaan 317 m³/s.
- 15. toukokuuta - Etelä-Vietnamin joukot saartoivat Da Nangin.
- 24. toukokuuta - Ugandan armeija pidätti Edward Mutesa II:n ja valtasi hänen palatsinsa.
- 24. toukokuuta - Nigerian hallitus kielsi kaiken poliittisen toiminnan (vuoteen 1969).
- 26. toukokuuta - Guyana itsenäistyy.
- 28. toukokuuta - Kuuban Fidel Castro julisti maahan sotatilan Yhdysvaltain hyökkäyksen pelossa.
- 2. kesäkuuta - Yhdysvaltain Surveyor 1 laskeutui Kuuhun Oceanus Procellarumoniin.
- 28. kesäkuuta - Argentiinassa juntta syrjäytti presidentti Arturo Ilian ja asetti kenraali Juan Carlos Onganian johtoon.
- 29. kesäkuuta - Yhdysvallat pommittaa Hanoita ja Haiphongia.
- 30. kesäkuuta - Ranska eroaa virallisesti NATOsta.
- 4. heinäkuuta - Pohjois-Vietnam julisti yleisen liikekannallepanon.
- 7. heinäkuuta - Varsovan liiton kokous päättyi avunlupaukseen Pohjois-Vietnamille.
- 14. heinäkuuta - Israelin ja Syyrian hävittäjät taistelivat Jordanin yllä.
- 14. heinäkuuta - Chicagossa Richard Speck murhaasi kahdeksan terveydenhoitajaopiskelijaa heidän asuntolassaan.
- 28. heinäkuuta - USA ilmoitti U-2-vakoilukoneen kadonneen Kuuban yllä.
- 29. heinäkuuta - Nigerian armeija kapinoi ja teloittaa valtion johtajan, kenraali Ironsin.
- 1. elokuuta - Charles Whitman ampuu 16 näkötornista Austinissa, Texasissa.
- 1. elokuuta - Vallankaappaus Nigeriassa, kenraali Yakubo Gowon otti vallan.
- 2. elokuuta - Espanja kielsi brittien sotilaskoneiden lennot Espanjan yllä.
- 5. elokuuta - Martin Luther King johtaa marssia Chicagossa.
- 10. elokuuta - Itä-Saksa tuomitsi Günter Laudahnin elinkautiseen vakoilusta USA:n hyväksi.
- 13. elokuuta - Kiina julistaa Suuren harppauksen
- 13. elokuuta - Maanjäristys Turkissa - 2394 kuollutta.
- 15. elokuuta - Syyrian ja Israelin joukot taistelivat Genesaretinjärvellä.
- 17. elokuuta - Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiraatit aloittivat neuvottelut Kuwaitissa Jemenin sodan päättämiseksi.
- 26. elokuuta - Mellakoita Ranskan somalimaassa.
- 30. elokuuta - Ranska tarjoaa Somalimaalle itsenäisyyttä.
- 1. syyskuuta - YK:n pääsihteeri U Thant ilmoittaa, ettei hän hae uudelleen valintaa Vietnamin tilanteen vuoksi.
- 30. syyskuuta - kello 24:00 Baldur von Schirach ja Albert Speer vapautettiin Spandaun vankilasta.
- 30. syyskuuta - Botswana itsenäistyi.
- 3. lokakuuta - Tunisia katkaisee diplomaattisuhteet Yhdistyneeseen arabitasavaltaan.
- 4. lokakuuta - Basutoland itsenäistyi ja ottaa nimen Lesotho.
- 7. lokakuuta - Neuvostoliitto ilmoitti, että kaikkien kiinalaisten opiskelijoiden on lähdettävä maasta ennen lokakuun loppua.
- 11. lokakuuta - Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sopimuksen ydinaseyhteistyöstä.
- 22. lokakuuta - Espanja vaatii Yhdistynyttä kuningaskuntaa lopettamaan sotilaslennot Gibraltarille. Britannia kieltäytyy ja Espanja sulkee rajan autoliikenteeltä.
- 26. lokakuuta - NATOn päämaja siirtyi Pariisista Brysseliin.
- 5. marraskuuta - 38 Afrikan maata vaatii Britanniaa käyttämään voimaa Rhodesiaa vastaan.
- 11. marraskuuta - Espanja armahti kaikki sisällissodan aikaisista rikoksista tuomitut. (käytännössä vain falangistit.)
- 21. marraskuuta - Armeija murskasi vallankaappausyrityksen Togossa.
- 30. marraskuuta - Barbados itsenäistyi.
- 1. joulukuuta - Kurt Georg Kiesingerista Länsi-Saksan liittokansleri.
- 1. joulukuuta - Pääministeri Harold Wilson ja Rhodesian Ian Smith neuvottelevat HMS Tigerilla välimerellä.
- 2. joulukuuta - U Thant suostuu toiseen kauteen pääsihteerinä.
- 3. joulukuuta - Portugalin vastaisia mielenosoituksia Macaossa.
- 7. joulukuuta - Syyria tarjoaa aseita Jordanian kapinallisille.
- 9. joulukuuta - Ilmatieteen laitos muuttaa uuteen toimitaloon Vuorikadulle Helsingin Kaisaniemeen.
- 16. joulukuuta - YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi öljysaarron Rhodesiaa vastaan. Etelä-Afrikka ei liity siihen.
- 18. joulukuuta - Suomessa riehui voimakas lumimyrsky.
- 20. joulukuuta - Britannian Harold Wilson veti pois kaikki Rhodesialle annetut tarjoukset ja sanoi Britannian hyväksyvän maan itsenäisyyden vain mustan enemmistöhallituksen johtamana.
- 31. joulukuuta - Walter Ulbricht ehdotti neuvotteluja Saksojen yhdistymisestä.

Syntyneitä

- 17. tammikuuta - Shabba Ranks reggae-laulaja
- 31. tammikuuta - Jyrki Järvilehto, F1-kuljettaja.
- 20. helmikuuta - Cindy Crawford, supermalli
- 10. maaliskuuta - Edie Brickell, laulajatar
- 16. toukokuuta - Janet Jackson, laulaja
- 30. kesäkuuta - Mike Tyson, nyrkkeilijä
- 7. elokuuta - Jimmy Wales, Wikipedian perustaja
- 14. elokuuta - Halle Berry, näyttelijä
- 24. lokakuuta - Roman Abramovitsh, oligarkki
- 30. marraskuuta - Mika Salo, F1-kuljettaja
- 14. joulukuuta - Tim Skold, muusikko

Kuolleita

- 11. tammikuuta - Hannes Kolehmainen, juoksija (s. 1889)
- 14. tammikuuta - Sergei Korolev
- 1. helmikuuta - Buster Keaton, näyttelijä ja ohjaaja
- 20. helmikuuta - Chester Nimitz, amiraali
- 5. maaliskuuta - Anna Ahmatova, runoilija
- 11. huhtikuuta - Maximiliano Hernández Martínez, El Salvadorin entinen diktaattori (salamurha)
- 13. huhtikuuta - Abdul Salam Arif, Irakin presidentti
- 19. huhtikuuta - Väinö Tanner, poliitikko ja osuustoimintamies
- 30. toukokuuta - Wäinö Aaltonen, kuvanveistäjä
- 6. elokuuta - Cordwainer Smith Scifi-kirjailija
- 15. joulukuuta - Walt Disney
- Alexandre Piankoff, egyptologi Luokka:1966 Luokka:1960-luku ko:1966년 ja:1966年 simple:1966 th:พ.ศ. 2509

Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot

Osavaltiot

Degree Rankine

Rankine is a now rarely used temperature scale named after the Scottish engineer and physicist William John Macquorn Rankine, who proposed it in 1859. The symbol is °R (note that this symbol is also used to stand for the Rømer and Réaumur scales). Like kelvin, Rankine zero is absolute zero, but Fahrenheit degrees are used. As a result, a difference of 1°R is equal to a difference of 1°F, but 0°R is −459.67°F. The Rankine cycle is an idealised thermodynamic cycle for a steam engine, i.e. one using water as the working fluid.

Mississippi

USA

Historia

Politiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Osavaltiot

Maantiede

Talous

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Uskonto

Koulutus

Kielet

Kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

2000

Tapahtumia

Tammikuu-helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu-elokuu

Syyskuu-lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Muuta

Syntyneitä

Kuolleita

1817

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Yhdysvaltain sisällissota

Sodan syyt

Sodan alkaminen

Lähteitä

1966

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot

Degree Rankine

See also