:: wikimiki.org ::
| Mississippi (joki) |
Mississippi (joki)
Mississippi on laskutavasta riippuen Yhdysvaltain pisin tai toiseksi pisin joki. Latvoiltaan lähtien se on 3 766 km pitkä. Pisimmäksi voidaan laskea Missouri (joki) (4 088 km), joka laskee Mississippiin. Yhdessä ne muodostavat Pohjois-Amerikan suurimman vesistön. Missourin lähteiltä lähtien Missouri-Mississippi on 6 270 km pitkä.
Maantiede
Pohjois-Amerikan
Mississipin alkulähde on Lake Itasca pohjoisessa Minnesotassa. Saint Anthonyn putouksiltä Minneapolisista lähtien joki on kulkukelpoinen. Siihen liittyvät Illinoisjoki ja Missouri Saint Louisissa ja Ohiojoki Cairossa, Illinoississa. Arkansasjoki laskee Mississippiin Arkansasissa. Myös Atchafalayajoki Louisianassa on suuri haarajoki.
Mississippi laskee Meksikonlahteen noin 100 km päässä New Orleansista. Sadepisaralta kestää 90 päivää virrata Itascajärvestä Meksikonlahteen.
Mississippin sadealue kattaa suurimman osa Kalliovuorten ja Appalakkien välisestä alueesta, lukuun ottamatta niitä vesiä, jotka virtaavat Suuriin järviin. Mississippi virtaa kymmenen Yhdysvaltain osavaltion läpi: Minnesota, Wisconsin, Iowa, Illinois, Missouri, Kentucky, Arkansas, Tennessee, Mississippi ja Louisiana.
Mississin vesistöalue on maailman kolmanneksi suurin Amazonin alueen ja Kongon jälkeen. Alue käsittää 3 225 000 km² ja osia 31:stä Yhdysvaltain osavaltiosta ja kahdesta Kanadan provinssista.
Historia
Nimi "Mississippi" tulee ojibwen intiaanikielen sanasta "Messipi", suuri joki tai algonquinin "Missi Sepe", vesien isä.
Espanjalainen Hernando de Soto oli ensimmäinen eurooppalainen, joka löysi Mississippijoen suun 8. toukokuuta 1541. Hän antoi sille nimen Rio de Espiritu Santo, Pyhän hengen joki. Ranskalaiset Louis Joliet ja Jacques Marquette tutkivat aloittivat siouxinkielisellä nimellä "Ne Tongo" tuntemansa joen tutkimisen 1673. Vuonna 1682 René Robert Cavelier, Sieur de La Salle ja Henri de Tonty julistivat koko jokilaakson kuuluvan Ranskalle, ja antoivat sille nimen Louisiana kuningas Ludvig XIV:n (ranskaksi Louis) mukaan.
Tulvat
Mississippi on tulvinut usean kerran historiansa aikana. Vuoden 1927 tulva peitti 70 000 km² ja vuoden 1993 tulva aiheutti suurimman vahingot USA:n historiassa.
Kirjallisuus
Kirjailija Mark Twain kuvasi teoksissaan jokea ja vuosien 1830–1870 -lukujen siipirataslaivakilpailuja Mississippillä.
Kartta
250px
Luokka:Yhdysvaltojen joet
ko:미시시피 강
ja:ミシシッピ川
simple:Mississippi River
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.
Historia
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita.
Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta.
Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin.
Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.
Politiikka
Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta.
Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia.
Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.
Viimeaikaisia väittelynaiheita
Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.
Osavaltiot
Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
Havaiji
Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Talous
Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta.
Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.
Yhteiskunta
Väestö
Etniset ryhmät
Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000)
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.
Uskonto
Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989)
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin.
Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.
Koulutus
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kielet
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet
Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.
Kulttuuri
Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka
Luokka:Yhdysvallat
zh-min-nan:Bí-kok
ko:미국
ms:Amerika Syarikat
ja:アメリカ合衆国
simple:United States
th:สหรัฐอเมริกา
Missouri (joki)
- Missouri on myös Yhdysvaltojen osavaltio.
Missouri
Missourijoki on koko Yhdysvaltojen pisin joki, vaikka se onkin Mississippijoen sivujoki. Missourin pituus on itsessäänkin 4 130 kilometriä. ja Missourin virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Joen alkulähteet ovat Kalliovuorilla Montanan osavaltion alueella. Se syöksyy Grand Fallsin kaupungin kohdalla putoukseen, mikä on myös perinteinen purjehduskelpoisuuden ääripiste. Joki kulkee Pohjois- ja Etelä-Dakotan kautta Nebraskan ja Iowan rajajoeksi, virtaa Sioux Cityn ja Omahan kaupunkien ohi, sen jälkeen Kansasin ja Missourin rajaksi, ja Kansas Cityn kaupungin kohdalla se kääntyy kohti Saint Louisia, jonka yläpuolella se yhtyy Mississippiin. Missourijoessa on huomattava savipitoisuus, mikä näkyy Mississippin veden samentumisena yhtymäkohdassa.
Luokka:Yhdysvaltojen joet
ko:미주리 강
ja:ミズーリ川
simple:Missouri River
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka on manner Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välissä.
Päämantereella on kolme suurta ja väkirikasta valtiota:
- Kanada
- Meksiko
- Yhdysvallat
Nämä kolme valtiota käsittävät lähes koko Pohjois-Amerikan. Näiden lisäksi kuitenkin myös Keski-Amerikan ja Karibianmeren saarien katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan.
Luokka:Mantereet
zh-min-nan:Pak Bí-chiu
ko:북아메리카
ja:北アメリカ
simple:North America
th:ทวีปอเมริกาเหนือ
MinneapolisMinneapolis, Minnesotan suurin kaupunki, sijaitsee Mississippi-joen varrella. Kaupungissa asuu 400 000 ihmistä, esikaupunkialueineen ja naapurikaupunki St-Paulin kanssa määrä nousee melkein kolmeen miljoonaan.
Nimi "Minneapolis" tarkoittaa "järvien kaupunkia". Kaupunki perustettiin joen pohjoispuolelle, koska eteläpuolella sijainnut Fort Snelling'n linnoitus omisti joen eteläpuolen maat, eikä sinne saanut aikanaan rakentaa ilman lupaa. Vuonna 1867 kaupungin arvon saanut kaupunki kasvoi metsätalouden ja viljatalouden voimalla todelliseksi "myllykaupungiksi". Mannertenvälinen "Pohjoinen rautatie" kulki myös aikainaan kaupungin läpi.
Minnesotan yliopiston alkuperäinen kampus perustettiin nimenomaan Minneapoliksen puolelle. Minneapolis on vuosien saatossa saanut myös huonon maineen väkivaltaisuuteensa ja järjestäytyneen rikollisuuden takia. Kuuluisia minneapolislaisia ovat mm. "Ihmemies" Richard Dean Anderson, Bob Dylan, varapresidentti Hubert H. Humprey, jonka mukaan on kaupungissa nimetty areenakin ja Coen-veljekset.
Luokka:Yhdysvaltojen kaupungit
ja:ミネアポリス
Arkansas
Arkansas [] on osavaltio Amerikan Yhdysvaltain eteläosassa, lähellä Mississippi-jokea. Arkansas’n osavaltion pääkaupunki on Little Rock. Muita suuria kaupunkeja Arkansas’ssa ovat Fort Smith ja Pine Bluff. Mm. tunnettu Arkansas-joki virtaa Arkansas’ssa ja myös kuuluisa vuorijono Boston Mountains on Arkansas’ssa.
Osavaltio rajoittuu pohjoisessa Missourin osavaltioon, idässä Mississippijoen takaisiin Tennesseen ja Mississippin osavaltioihin, eteläsuunnassa on Louisiana sekä länsisuunnassa pienen matkaa Texas sekä pitkän matkaa Oklahoma.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:아칸소 주
ja:アーカンソー州
simple:Arkansas
Meksikonlahti
Meksikonlahti on Atlantin valtameren läntisin lahti. Sen pohjoisosana on Yhdysvallat itäisestä Floridasta läntiseen Texasiin. Lahteen laskee Mississippijoki. Eteläinen rantaviiva aina Jukatanin niemimaalle asti kuuluu Meksikolle. Itäosiltaan lahti rajoittuu Kuuban länsikärkeen ja Karibianmereen. Atlantin valtamereen se yhdistyy Yhdysvaltojen ja Kuuban välistä kulkevan Floridansalmen kautta.
Meksikonlahden kokonaispinta-ala on noin 1,6 miljoonaa neliökilometriä, josta eteläinen kolmasosa on trooppisella vyöhykkeellä. Lahdelta saa alkunsa Golfvirta, joka kuljettaa lämmintä vettä Euroopan ja Skandinavian rannikoille. Tuhoisat hurrikaanit ovat yleinen vieras lahdella.
Rannikon tärkeimpiin kaupunkeihin lukeutuvat muun muassa Tampa, New Orleans ja Houston Yhdysvalloissa, Veracruz Meksikossa ja Havanna Kuubassa.
Luokka:Pohjois-Amerikka
ko:멕시코 만
ja:メキシコ湾
New Orleans
New Orleans on Yhdysvalloissa sijaitsevan Louisianan osavaltion suurin kaupunki, noin 480 000 asukasta. Metropolialueella asukasluku on 1,3 miljoonaa. New Orleans sijaitsee Mississippijoen varrella noin 161 km jokea ylös Meksikonlahdesta.
Historia
Meksikonlahdesta
Ranskalaiset perustivat Nouvelle-Orléansin 1718 ja siitä tuli Ranskan Louisianan pääkaupunki 1722. Vuonna 1763 Espanjan sai kaupungin salaisella sopimuksella. Louisiana joutui taas Ranskan hallintaan Napoleonin otettua Espanjan hallintaansa 1801.
Ranska myi Louisianan Yhdysvaltojen hallitukselle 1803. New Orleansissa oli tällöin noin 10 000 asukasta. Kaupunki kasvoi nopeasti ja sen väkiluku tuplaantui 1830-luvulla ja oli 1840 jo 102 000. New Orleans oli Louisianan pääkaupunki vuoteen 1849 ja vuodet 1865–1880. Etelän suurimpana satamakaupunkina se oli myös orjakaupan keskus.
Maantiede
1880
Yhdysvaltojen Census Bureaun mukaan kaupungin pinta-ala on 907,0 km² josta maata on 467,6 km² ja vettä 439,4 km². Veden osuus pinta-alasta on 48,45 prosenttia.
Osa kaupungista on merenpinnan tason alapuolella (alimmillaan -1.8 m) ja suojattu vallein ja pumpuin. Kaupunki on myös altis hurrikaaneille.
Hurrikaanit
Vuonna 1965 hurrikaani Betsy surmasi kaupungissa 76 ihmistä. Myös kesällä 2004 iskenyt hurrikaani Ivan uhkasi aiheuttaa katastrofin kaupungissa, mutta muutti suuntaansa viime hetkellä.
Vuoden 2005 elokuussa hurrikaani Katrina iski New Orleansiin erittäin kohtalokkain seurauksin ja lähes kaikki kaupunkilaiset piti evakuoida pois. Myrsky rikkoi kaksi patoa, jotka erottavat kaupungin Pontchartrain-järvestä, jolloin lähes koko kaupunki jäi vesimassojen alle, usean metrin syvyyteen. On arvioitu että lähes 80% kaupungista jäi veden alle.
Ilmasto
New Orleans sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä, jossa talvet ovat leutoja ja kesät kuumia sekä kosteita. Tammikuu lämpötilat vaihtelevat alimmankeskilämpötilan 6 °C ja ylimmänkeskilämpötilan 17 °C välillä. Heinäkuussa lämpötilojen alinkeskiarvo on 23 °C ja ylinkeskiarvo 33 °C. Vuodenkeskilämpötila on 15,4 °C.
Kulttuuri
subtrooppisella
New Orleans tunnetaan mm. kuuluisista jazz-muusikoistaan, kuten Louis Armstrongista. Se tunnetaan myös kreolikulttuuristaan ja haitilaisten maahanmuuttajien mukanaan tuomasta voodoosta ja ruokaerikoisuuksistaan.
Kaupungissa järjestetään joka vuosi kuuluisa Mardi Gras -karnevaali.
Liikenne
New Orleansissa on Yhdysvaltojen kaupungeista merkittävästi julkista liikennettä. Kaupunki on suhteellisen köyhä. Lähes neljännes asukkaista elää alle köyhyysrajaksi määritetyillä tuloilla.
Kaupungin lentokenttä on Louis Armstrong New Orleans International Airport.
Tunnetut urheiluseurat
- New Orleans Saints, amerikkalainen jalkapallo, NFL
- New Orleans Hornets, koripallo, NBA
Aiheesta muualla
- [http://www.cityofno.com/ New Orleans viralliset sivut]
- [http://www.neworleansonline.com/ New Orleans viralliset matkailusivut]
- [http://wikitravel.org/en/New_Orleans New Orleans Wikitravelissa]
Luokka:Yhdysvaltojen kaupungit
ko:뉴올리언스
ja:ニューオーリンズ
simple:New Orleans
Appalakit
Appalakit, Appalakkiset vuoret, Pohjois-Amerikan itärannikon suuntaisena kulkeva vuorijono; ulottuu St. Lawrence -lahdesta Alabamaan.
Appalakkien korkein kohta on Mt. Mitchell (2 040 m) Pohjois-Carolinassa. Se on myös Yhdysvaltojen korkein kohta Mississippi-joen itäpuolella sekä Pohjois-Amerikan itäosan toiseksi korkein kohta.
Luokka:Vuoristot
Luokka:Yhdysvallat
ja:アパラチア山脈
Suuret järvet
Suuret järvet (englanniksi Great Lakes) on viiden suuren järven muodostama ryhmä Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla. Se on maailman suurin makean veden järvien ryhmä.
Järvet
- Yläjärvi (Lake Superior, suurin ja syvin)
- Michiganjärvi (Lake Michigan, ainoa, joka on kokonaan Yhdysvalloissa, toiseksi suurin vesimäärältään)
- Huronjärvi (Lake Huron, toiseksi suurin pinta-alaltaan)
- Eriejärvi (Lake Erie, pienin vesimäärältään)
- Ontariojärvi (Lake Ontario, pienin pinta-alaltaan)
Vanha muistisääntö järville on englannin sana HOMES — Huron, Ontario, Michigan, Erie ja Superior.
Ontariojärvi
Luokka:Suuret järvet
zh-min-nan:Gō·-toā-ô·
ko:오대호
ja:五大湖
simple:Great Lakes
Minnesota
Minnesota on 32. Yhdysvaltoihin liittynyt osavaltio. Pohjoisessa keskilännessä sijaitsevan North Star Staten rajanaapureita ovat Kanada pohjoisessa, sekä Pohjois-Dakotan, Etelä-Dakotan, Iowan ja Wisconsinin osavaltiot. Suurimmat kaupungit ovat Minneapolis, pääkaupunki St.Paul, Duluth ja St.Cloud. Minnesotassa on yli 15 000 järveä ja se on järvien lisäksi tunnettu kansallisesti kylmistä talviolosuhteistaan.
Alkuperäiskansoina alueelle asuivat alun perin metsästäjä-keräilijäkulttuuriin perustuneet Ojibwen ja Dakotan heimot. Minnesotan territorio käsitti myös molemmat Dakotan osavaltiot. Territorion itäosasta tuli Minnesotan osavaltio sen liittyessä Yhdysvaltoihin vuonna 1858.
Suhteellisen suuri osa tuotannossa tulee edelleen maataloudesta. Myös kuparinlouhinta, metsätalous ja öljynjalostustoiminta ovat tärkeitä, vaikkakin hiipuvia, teollisuudenhaaroja. Minnesota on mm. suuren teollisuusyrityksen 3M:n kotiosavaltio.
Kaksoiskaupungien (Minneapolis ja St.Paul) alueella sijaitsee Yhdysvaltain suurin ostoskeskus, Mall of America. Rochesterin kaupungista taas löytyy kansallisesti tunnettu Mayo Clinic -sairaala. Tärkein yliopisto, University of Minnesota, sijaitsee kaksoiskaupungeissa.
Minnesotalla on joukkue jokaisessa suuressa ammattilaisurheiluliigassa: Minnesota Vikings (NFL), Minnesota Timberwolves (NBA), Minnesota Twins (MLB) ja Minnesota Wild (NHL). Lisäksi Minnesotan yliopiston joukkue Gophers osallistuu useisiin lajeihin. Erityisesti jääkiekolla on maaseudulla perinteisesti vahva asema.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:미네소타 주
ja:ミネソタ州
Wisconsinright
Wisconsin on Yhdysvaltojen osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 30. osavaltiona 29. toukokuuta 1848. Osavaltion nimi on englanninkielinen muunnos intiaaniheimon kielen sanan ranskankielisestä käännöksestä, tarkoittaen karkeasti "paikka jossa asumme". Wisconsinin rajanaapureita ovat Michigan pohjoisessa, Illinois etelässä sekä Iowa ja Minnesota lännessä. Osan rajoista muodostavat Mississippi ja St. Croix -joet sekä idässä Michigan-järvi. Osavaltion pääkaupunki on Madison ja suurin kaupunki on Milwaukee.
Wisconsinin osavaltion historiaan liittyy paljon poliittista jännitettä. Alueella on runsaasti pohjoismaista siirtolaisväestöä ja työväestöä, mutta myös periamerikkalaista maatalousväestöä. Kommunistivainoista tunnettu senaattori Joseph McCarthy toimi Wisconisinissa. Viime aikoina osavaltio on ollut hyvin tasapainoinen presidentinvaaleissa, ja viime aikoina demokraatit ovat vieneet valitsijamiespaikat hyvin pienellä marginaalilla.
Wisconsinin Milwaukeehen sijoittuu suosittu televisiosarja Onnen päivät.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:위스콘신 주
ja:ウィスコンシン州
simple:Wisconsin
Iowaright
Iowa on Yhdysvaltojen 29. osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 28. joulukuuta, 1846. Osavaltion virallinen nimi on State of Iowa ja sen postitunnus on IA. Osavaltion nimi tulee Yhdysvaltojen alkuperäiskansalta, Iowa-heimolta. Iowan rajanaapureita ovat Minnesota pohjoisessa, Nebraska ja Etelä-Dakota lännessä, Missouri etelässä ja Wisconsin ja Illinois idässä. Iowan pääkaupunki on Des Moines.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:아이오와 주
ja:アイオワ州
th:มลรัฐไอโอวา
Illinoisright
Illinois on Yhdysvaltain koilliselle järvialueelle sijoittuva osavaltio. Illinois'ta tuli 21. osavaltio 3. joulukuuta 1818. Rajoittuu pohjoisessa Michiganjärveen ja Wisconsinin osavaltioon. Vesiraja on myös Michiganin osavaltioon. Läntisiä rajanaapureita ovat Iowa ja Missouri, mitkä Illinoisista erottaa joki. Eteläisenä naapurina on Kentucky, johon luonnollisena rajana on Ohiojoki. Idässä Illinoista rajoittaa Indianan osavaltio. Nimi "Illinois" tulee ilmeisesti algonquin-intiaanien soturia merkitsevästä sanasta.
Illinoisin väkiluku on n. 12,4 miljoonaa asukasta, mikä tekee siitä Yhdysvaltain viidenneksi suurimman. Pääkaupunki on Springfield, noin 110 000 asukasta. Tärkein kaupunki on Chicago, jonka väkiluku riippuu laskutavasta, eräissä tilastoissa 2,9 miljoonaa ja se on Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin. Chicagon lentokenttää väitetään maailman vilkkaimmaksi. Kaupunki on tunnettu myös 1930-luvun järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kaupungissa on huomattava afrikkalaisperäinen etelävaltioista orjuutta paennut väestönosa.
Maaseudulla harjoitetaan etenkin maissin ja vehnän viljelyä sekä karjataloutta.
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan on alun perin kotoisin Illinoisista.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:일리노이 주
ja:イリノイ州
th:มลรัฐอิลลินอยส์
Missouri
Missouri on Yhdysvaltojen osavaltio keskilännessä.
Historia
Missourin alue ostettiin Yhdysvalloille Ranskalta 1803 osana suurta maakauppaa, ja siitä tuli osavaltio 1821. Osavaltio sai "Lännen portin" lempinimen monien uudisraivaajien kuljettua sen läpi länteen. Sisällissodan aikana missourilaisista osa oli Unionin ja osa etelävaltioiden puolella.
Maantiede
Sisällissodan
Missourin naapurit ovat pohjoisessa Iowa, idässä Mississippijoen takana Illinois, Kentucky ja Tennessee, etelässä Arkansas ja lännessä Oklahoma ja Kansas sekä Missourijoen takana Nebraska.
Missourijoen pohjoispuolen tasangot ulottuvat Iowaan, Nebraskaan ja Kansasiin. Kukkulat ovat jälkiä jääkaudesta. Joen eteläpuolella levittäytyy Ozarkin tasanko, joka ulottuu Arkansas'han ja Oklahomaan. Osavaltio eteläosan Ozarkvuoret ulottuvat myös Arkansas'han.
Kaakkoisosa osavaltiosta on Mississippin tulvahietaa, joka on myös hedelmällistä viljelymaata. Pelloissa kasvatetaan puuvillaa ja riisiä.
Vaikka Missouri on nykyään keskilänttä, sitä pidettiin ennen etelävaltiona: Hannibalin kaupungissa kasvanut Mark Twain sanoi varttuneensa "Etelässä".
Perustiedot
- Pinta-ala: 180 693 km², josta vettä 1,6 %
- Asukasluku: 5 595 211, väestöntiheys 31/km²
- Pääkaupunki: Jefferson City
- Suurin kaupunki: Kansas City
- Suurin metropolialue: St. Louis
Aiheesta muualla
- [http://www.state.mo.us/ Missourin hallinnon verkkosivut]
- [http://www.missouritourism.org/ Missourin viralliset matkailusivut]
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:미주리 주
ja:ミズーリ州
simple:Missouri
Arkansas
Arkansas [] on osavaltio Amerikan Yhdysvaltain eteläosassa, lähellä Mississippi-jokea. Arkansas’n osavaltion pääkaupunki on Little Rock. Muita suuria kaupunkeja Arkansas’ssa ovat Fort Smith ja Pine Bluff. Mm. tunnettu Arkansas-joki virtaa Arkansas’ssa ja myös kuuluisa vuorijono Boston Mountains on Arkansas’ssa.
Osavaltio rajoittuu pohjoisessa Missourin osavaltioon, idässä Mississippijoen takaisiin Tennesseen ja Mississippin osavaltioihin, eteläsuunnassa on Louisiana sekä länsisuunnassa pienen matkaa Texas sekä pitkän matkaa Oklahoma.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:아칸소 주
ja:アーカンソー州
simple:Arkansas
Tennesseeright
Tennessee on Yhdysvaltojen osavaltio Yhdysvaltojen länsiosissa. Se luetaan etelävaltioihin.
Historia
Espanjalainen kapteeni Juan Pardo kulki löytöretkellään "Tanasqui"-nimisen intiaanien asutuksen läpi 1500-luvulla lähellä Tanese-jokea (nykyään Little Tennessee).
11. tammikuuta 1796 Knoxvillessä järjestetty kokous muodosti Southwest Territorysta Tennesseen osavaltion jatkamalla Pohjois-Carolinan rajoja itään Mississippijoelle asti. Tennessee liitettiin Yhdysvaltoihin 16. osavaltiona samana vuonna.
Tennessee erosi Yhdysvalloista 8. kesäkuuta 1861, sisällissodan jälkeen säädettiin orjuuden lakkauttava perustuslaki ja osavaltio liitettiin takaisin Yhdysvaltoihin 24. heinäkuuta 1866.
Toisen maailmansodan aikana Oak Ridgen laboratorio oli yksi paikoista missä valmistettiin aselaatuista uraania Manhattan-projektia varten.
Maantiede
Tennesseen pohjoispuolella sijaitsevat Kentucky ja Virginia, idässä Pohjois-Carolina, etelässä Georgia, Alabama ja Mississippi ja lännessä Arkansas ja Missouri. Tennessee-joki kulkee osavaltion halki.
Tennessee on perinteisesti jaettu kolmeen osaan, itäiseen, keskiseen ja läntiseen. Tennesseen länsiosissa se rajana ovat Mississippi-joen rantojen alangot ja idässä Appalakit ja Blue Ridge Mountains.
Perustiedot
- Väkiluku: 5 689 283
- Pinta-ala: 109 412 km²
- Pääkaupunki on Nashville
- Suurin kaupunki Memphis
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ms:Tennessee
ko:테네시 주
ja:テネシー州
simple:Tennessee
Louisiana
Louisiana on Yhdysvaltojen neljänneksi eteläisin osavaltio, jonka pääkaupunki on Baton Rouge. Väkiluvultaan suurin kaupunki on kuitenkin New Orleans, joka tunnetaan ensimmäisistä jazz-muusikoista koko maailmassa. Ranskalaiset julistivat Mississippin jokilaakson omakseen vuonna 1682, miltä ajalta periytyy osavaltion nimi - annettu kuningas Ludvig XIV:n mukaan. Ranska myi Louisianan Yhdysvalloille vuonna 1803.
Louisianassa on Mississippijoen suuri suistoalue. Osavaltio sijaitsee Meksikonlahden pohjoisrannalla ja rajoittuu idässä Mississippin osavaltioon, pohjoisessa Arkansasiin sekä lännessä Texasiin. Alueella viljellään puuvillaa. Louisiana on altis tulville ja hurrikaaneille.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:루이지애나 주
ja:ルイジアナ州
simple:Louisiana
Kongo (joki)Kongo on läntisen Keski-Afrikan suurin joki. Sen kokonaispituus 4381 km tekee siitä Afrikan toiseksi pisimmän joen Niilin jälkeen. Kongo on antanut nimensä kahdelle sen varrella sijaitsevalle valtiolle: Kongon tasavallalle ja Kongon demokraattiselle tasavallalle. Vuosien 1971 ja 1997 välillä silloisen Zairen (nyk. Kongon demokraattinen tasavalta) hallitus kutsui myös jokea nimellä Zaire.
Kongon lähteet ovat Itä-Afrikan hautavajoaman ylängöillä ja vuorilla, sekä Tanganjikajärvessä ja Mwerujärvessä ja se laskee Atlanttiin pienessä Muandan kaupungissa.
Luokka:Afrikan joet
ja:コンゴ川
Kanada
Kanada on pohjoisamerikkalainen liittovaltio. Kanadan pinta-ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku noin 32 miljoonaa. Viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Pääkaupunki on Ottawa. Muita suuria kaupunkeja ovat mm. Calgary, Edmonton, Montreal, Toronto ja Vancouver. Kanadan rajanaapurina on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa (Alaska). Kanada oli aiemmin Britannian siirtomaa.
Kanada on läheisessä liittosuhteessa Yhdysvaltoihin: ne kuuluvat molemmat mm. NATOon ja muodostavat yhdessä Meksikon kanssa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen.
Historia
Ranskalaisen löytöretkeilijän, Jacques Cartierin katsotaan löytäneen Kanadan, kun hän vuonna 1534 saapui St. Lawrencen lahteen. Englantilainen John Cabot näki Newfoundlandin saaren kylläkin jo vuonna 1497. Kanadan eurooppalainen asuttaminen alkoi 1600-luvulla, jolloin ranskalaiset perustivat Quebec Cityn (1608) ja Montrealin (1642).
Politiikka
Hallitsija on virallisesti Englannin kuningatar Elizabeth II, käytännössä pääministeri Paul Martin.
Hallinnolliset alueet
Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta; provinsseilla on melko suuri itsemääräämisoikeus. Kanadan provinssit ovat:
- Alberta
- Brittiläinen Kolumbia
- Manitoba
- New Brunswick
- Newfoundland ja Labrador
- Nova Scotia
- Ontario
- Prinssi Edwardin saari
- Quebec
- Saskatchewan
Ja territoriot:
- Luoteisterritoriot
- Nunavut
- Yukon
Maantiede
Kanada on samoilla leveysasteilla kuin Länsi-Eurooppa, mutta siellä on huomattavasti kylmempää. Ilmasto vaihtelee suuressa maassa eri paikoin. Kanada on harvaanasuttu valtio, kuten Suomi.
Talous
Kanada on high-tech-teollisuusyhteiskunta, joka muistuttaa Yhdysvaltoja niin talousjärjestelmän, tuotannon kuin korkean elintason myötä. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut tuotanto-, kaivos- ja palvelusektorien kasvu on muuttanut valtion maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi teollisuusyhteiskunnaksi. Kanada on energian puolesta omavarainen. Itärannikolla ja provinsseissa on suuret luonnonkaasuvarannot sekä muita luonnonvaroja.
Merkittävimmät luonnonvarat
- nikkeli
- sinkki
- kupari
- kulta
- lyijy
- hopea
- puu
- kala
- kivihiili
Merkittävimmät vientituotteet
- vilja
- koneet
- teollisuustuotteet
Luokka:Kanada
als:Kanada
ms:Kanada
zh-min-nan:Canada
ko:캐나다
ja:カナダ
simple:Canada
th:ประเทศแคนาดา
8. toukokuuta8. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 128. päivä (129. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 237 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Heino
:- suomenruotsalainen kalenteri: Åke
:- ortodoksinen kalenteri: Johannes, Juhani, Arseni, Arsi
:- saamenkielinen kalenteri: Oge
:- vanhemmissa kalentereissa: Aake, Achatius, Agda, Akates, Stanislaus
Tapahtumia
- 1541 - Hernando de Soto löysi Mississippijoen ja antoi sille nimen Río de Espíritu Santo.
- 1794 - Ranskalainen kemisti ja veronkerääjä Antoine Lavoisier teloitettiin giljotiinilla.
- 1886 - Farmaseutti Dr. John Styth Pemberton keksi hiilihapotetun juoman, "Coca-Colan".
- 1898 - Ensimmäiset Italian jalkapalloliigan pelit pelattiin.
- 1902 - Martiniquen saarella Länsi-Intiassa Mont Peléen tulivuori purkautui tuhoten St. Pierren kaupungin. 30 000 ihmistä sai surmansa. Vain kourallinen St. Pierren asukkaista pelastui.
- 1914 - Elokuvayhtiö Paramount Pictures muodostettiin.
- 1942 - Toinen maailmansota: Korallimeren taistelu päättyi. Ensimmäisen kerran merisodankäynnin historiassa laivastot taistelivat toisiaan vastaan ilman näköyhteyttä.
- 1945 - Toinen maailmansota: VE-Day – Victory in Europe Day, Saksan joukot antautuivat ehdoitta.
- 1984 - Neuvostoliitto ilmoitti, että se boikotoi vuoden 1984 kesäolympialaisia Los Angelesissa.
Syntyneitä
- 1821 - Jean Henri Dunant, Punaisen Ristin perustaja ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja vuonna 1901 († 1910)
- 1884 - Harry S. Truman, Yhdysvaltain presidentti († 1972)
- 1906 - Roberto Rossellini, ohjaaja († 1977)
- 1913 - Saima Harmaja, runoilija († 1937)
- 1926 - Sir David Attenborough, televisioesiintyjä ja -tuottaja
- 1940 - Ricky Nelson, pop-laulaja, († 1985)
- 1944 - Gary Glitter, laulaja
- 1975 - Enrique Iglesias, laulaja
Kuolleita
- 1794 - Antoine Lavoisier, kemisti (Teloitettiin)
- 1842 - Jules Dumont d'Urville, löytöretkeilijä
- 1880 - Gustave Flaubert, kirjailija
- 1982 - Gilles Villeneuve, kanadalainen Formula 1 -kuljettaja
- 1985 - Theodore Sturgeon, tieteiskirjailija
- 1988 - Robert A. Heinlein, tieteiskirjailija
- 1999 - Dirk Bogarde, näyttelijä
Juhlapäiviä
- Rooman valtakunta: juhla Mensin ("järjen") kunniaksi.
- Äitienpäivä vuosina 1994, 2005 ja 2011.
----
Katso myös: kalenteri ~ 7. toukokuuta, 9. toukokuuta
Luokka:Toukokuu
-05-08
ms:8 Mei
ko:5월 8일
ja:5月8日
simple:May 8
th:8 พฤษภาคม
1541Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku
Vuosikymmenet: 1490 1500 1510 1520 1530 - 1540 - 1550 1560 1570 1580 1590
Vuodet: 1536 1537 1538 1539 1540 - 1541 - 1542 1543 1544 1545 1546
----
Tapahtumia
- 12. helmikuuta: Santiago de Chile perustettiin
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 26. kesäkuuta: Francisco Pizarro, konkistadori
Luokka:1500-luku
ko:1541년
1682 Tapahtumia
- 6. toukokuuta - Ranskan Ludvig XIV siirtää hovinsa Versailles'n kylään.
- 7. toukokuuta - Pietari I Suuresta tulee Venäjän tsaari.
- 15. syyskuuta - Halleyn komeetta ohitti Maan
Syntyneitä
- 17. kesäkuuta - Kaarle XII, Ruotsin kuningas
Kuolleita
-
Luokka:1600-luku
ko:1682년
Ludvig XIV
Ranskan aurinkokuningas Ludvig XIV (ranskaksi Louis XIV le Grand tai le Roi Soleil) syntyi Pariisissa 1638 ja sai nimen Louis Dieudonné, Jumalan lahja, koska hänen vanhempansa Ludvig XIII ja Anna Itävaltalainen olivat olleet pitkään lapsettomia.
Ludvig kruunattiin kuninkaaksi jo 4-vuotiaana vuonna 1643 hänen isänsä kuoltua. Aluksi hallintoa hoitivat Ludvigin äiti Anna sekä pääministeri, kardinaali Jules Mazarin, kunnes vuonna 1661 Ludvig otti ohjat omiin käsiinsä. Kerrotaan, että tuolloin nuori kuningas meni valtiopäivien kokoukseen, missä hän sanoi kuuluisan lausahduksensa "Valtio olen minä" ("L'état, c'est moi").
Kerran eräs Ludvigin alamainen kutsui kuninkaan tupaantuliaisiin uuteen palatsiinsa, joka oli niin hieno, että Ludvig ajatteli, ettei voi mokoman alamaisen palatsi olla hienompi kuin hänen, Ranskan kuninkaan. Ludvig vangitutti kyseisen herran ja rakennutti isänsä metsästysmajan paikalle Versaillesiin maailman upeimmaksi kehutun palatsin, Château de Versailles 'n. Koko Ranskan aateli muutti Versaillesiin aurinkokuninkaan valvovan silmän alle. Palatsissa oli joka päivä juhlia ja tanssiaisia aatelisia viihdyttämään, ettei kenelläkään ollut aikaan punoa juonia kuninkaan pään menoksi.
Aurinkokuningas Ludvig XIV kävi paljon sotia ja laajensi valtakunnan aluetta runsaasti, muttei kuitenkaan onnistunut valloittamaan koko Alankomaita. Espanjan perimyssota (1701-1714) kuitenkin pysäytti Ranskan laajenemisen.
Ludvig XIV oli sivistynyt tieteiden, taiteiden ja kirjallisuuden suosija, ja hänen aikakauttaan pidetäänkin Ranskan kulta-aikana. Ludvigilla oli monia taitavia neuvonantajia, mm. Jean Babtiste Colbert, François Michel le Terrier de Louvois, Sébastien Vauban ja Henri Turenne, joista erityisesti Colbertin ansiot ovat havaittavissa yhä nykypäivänäkin.
Ludvig XIV kuoli vanhana miehenä kotonaan Versaillesissa vuonna 1715. Kuninkaan tuhlaileva hovielämä ja monet tuloksettomat, valtiota köyhdyttäneet sotaretket saivat aikaan sen, ettei kuninkaan kuolemaa surrut juuri kukaan, vaan ihmiset olivat lähinnä helpottuneita. Ranskalaiset alkoivat pikkuhiljaa kyllästyä monarkiaan, mikä selvisi aurinkokuninkaan lapsenlapsenlapsenlapselle Ludvig XVI:lle 74 vuoden kuluttua varsin ikävällä tavalla Ranskan suuren vallankumouksen merkeissä.
Katso myös
- Absolutismi
Ludvig XIV
ko:루이 14세
ja:ルイ14世 (フランス王)
simple:Louis XIV of France
th:พระเจ้าหลุยส์ที่ 14 แห่งฝรั่งเศส
1993 Tapahtumia
- 1. tammikuuta - Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyvät.
- 1. tammikuuta - Yhtenäismarkkinat EY:n alueella.
- 3. tammikuuta - Moskovassa George Bush ja Boris Jeltsin allekirjoittivat toisen START-sopimuksen.
- 19. tammikuuta - IBM julkisti tehneensä 4,97 miljardin dollarin tappion vuonna 1992, mikä on sen historian huonoin tulos.
- 19. tammikuuta - Irak kielsi YK:n tarkastajia lentämästä omilla koneillaan Irakissa ja aloitti sotatoimet lentokieltoalueilla. USA ampuu 40 risteilyohjusta Bagdadiin tehtaisiin, joiden arvellaan liittyvän Irakin varusteluohjelmaan. Irak suostui jälkeen tämän jälkeen lentojen jatkamiseen.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton vannoi virkavalan George Bushin seuraajana Yhdysvaltain presidentiksi.
- 26. tammikuuta - Václav Havel valittiin Tšekin presidentiksi.
- 1. helmikuuta - Suomi, Ruotsi ja Itävalta aloittivat liittymisneuvottelut EY/EU:n kanssa.
- 12. helmikuuta - Merseysidessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaksi kymmenvuotiasta poikaa kaappasivat 2-vuotiaan James Bulgerin äidiltään, pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi ja jättivät junaradalle.
- 22. helmikuuta - Babylon 5 -tv-sarjan pilottijakso The Gathering esitettiin Yhdysvalloissa.
- 26. helmikuuta - New York Cityssä pommi-isku World Trade Centerin tappoi kuusi ja yli tuhat haavoittui.
- 28. helmikuuta - ATF:n agentit hyökkäsivät Daavidin oksa -kultin maatilalle Wacossa, Teksasissa pidättääkseen kulttijohtaja David Koreshin. Neljä agenttia ja viisi kultistia kuoli hyökkäyksessä, joka johti 51-päiväiseen saartoon.
- 12. maaliskuuta - Bombayssa, Intiassa pommi-iskut tappoivat 300.
- 12. maaliskuuta - Pohjois-Korea ilmoitti vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta.
- 13. maaliskuuta - Suuri lumimyrsky toi ennätykselliset lumisateet USA:n itärannikolle ja vaikutti säähän Kuubasta Québeciin. Yhdysvalloissa 184 kuolee.
- 22. maaliskuuta - Intel toimitti ensimmäiset Pentium-suorittimet.
- 28. maaliskuuta - Édouard Balladurista Ranskan pääministeri.
- 31. maaliskuuta - Richard Depewin kirjoittaman ohjelman ohjelmointivirhe lähetti viestin yli 200 uutisryhmään samanaikaisesti. Joel Furr nimitti tapahtumaa "spammäykseksi".
- 22. huhtikuuta Mosaic 1.0 web-selain julkaistiin.
- 24. toukokuuta - Eritrea itsenäistyi.
- 6. kesäkuuta - Mongoliassa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit.
- 9. kesäkuuta - Japanin kruununprinssi Naruhito meni naimisiin porvarillista syntyperää olevan Masako Owadan kanssa.
- 11. kesäkuuta - Steven Spielbergin elokuvan Jurassic Park maailmanensi-ilta Yhdysvalloissa.
- 15. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II siunasi Almudenan katedraalin Madridissa, Espanjassa.
- 27. kesäkuuta - Presidentti Bill Clinton määräsi ohjusiskun Irakin tiedustelun päämajaan vastineeksi Irakin suunnitelmasta murhata entinen presidentti George Bush hänen vieraillessaan Kuwaitissa huhtikuussa.
- 5. heinäkuuta - YK:n asetarkastajat lähtivät Irakista Irakin kieltäydyttä sallimasta valvontakameroiden asennusta ohjusten testaustukikohtiin. Tarkastajat palasivat jälleen Irakin taivuttua.
- 12. heinäkuuta 7,2 richterin maanjäristys Hokkaidon rannikolla laukaisi tsunamin, joka surmasi 202 Okushirin saarella.
- 9. elokuuta - Belgian kuningas Albert II nousi Belgian valtaistuimella veljensä kuningas Baudouinin kuoltua.
- 13. syyskuuta - PLO:n johtaja Jasser Arafat ja Israelin pääministeri Jitzhak Rabin kättelivät Washington D.C.:ssa rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
- 3. lokakuuta - Mogadishussa Somaliassa laaja taistelu USA:n rauhanturvaajien ja paikallisten sotapäälliköiden välillä. 18 amerikkalaista ja 350 somalia kuolee.
- 1. marraskuuta - Maastrichtin sopimus tuli voimaan, Euroopan unionin alku.
- 9. marraskuuta - Mostarissa Bosnia ja Hertsegovinassa Mostarin vanha Stari Most -silta tuhoutui serbien tankkien tulessa.
- 24. marraskuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa 11-vuotiaat Robert Thompson ja Jon Venables tuomittiin 2-vuotiaan James Bulgerin murhasta Liverpoolissa määräämättömäksi ajaksi vankeuteen. Heidät vapautetaan 8 vuoden kuluttua elinikäiseen ehdolliseen vankeuteen.
- 10. joulukuuta - ANC:n johtaja Nelson Mandela ja Etelä-Afrikan presidentille Frederic de Klerkille saivat Nobelin rauhanpalkinnon.
- 30. joulukuuta - Israel ja Vatikaani solmivat diplomaattiset suhteet.
Muuta
- Lama on syvimmillään.
- Pitkäveto alkaa
- Dingo teki ensimmäisen comebackinsa.
- Aku Ankan taskukirjat muuttuivat kokonaan nelivärisiksi. Aiemmin joka toinen aukeama oli mustavalkoinen.
Syntyneitä
Kuolleita
- 6. tammikuuta - Dizzy Gillespie, jazz-muusikko
- 20. tammikuuta - Audrey Hepburn, näyttelijätär
- 1. toukokuuta - Pierre Bérégovoy, Ranskan entinen pääministeri (itsemurha)
- 31. heinäkuuta - Belgian kuningas Baudouin I
- 27. syyskuuta - Kenraali Jimmy Doolittle
- 25. lokakuuta - Vincent Price, näyttelijä
- 31. lokakuuta - Federico Fellini, ohjaaja
- 31. lokakuuta - River Phoenix, näyttelijä
- 25. marraskuuta - Anthony Burgess, kirjailija
- 2. joulukuuta - Pablo Escobar, huumelordi
- 4. joulukuuta - Frank Zappa, muusikko
Luokka:1993
Luokka:1990-luku
als:1993
ko:1993년
ja:1993年
simple:1993
th:พ.ศ. 2536
Luokka:Yhdysvaltojen joetYhdysvaltojen jokia käsitteleviä artikkeleja.
Joet
Luokka:Pohjois-Amerikan joet Category:Lithium compounds
Category:Chemical compounds by element
edinburgh hotel wakacje jastrzbia gra Tanie podogi zakady bukmacherskie Hotele w Rzym
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
Flutesnoot
Professor Elmer Benjamin Flutesnoot, or Mr. Flutesnoot, is a comic character from the Archie Comics books.
Mr. Flutesnoot is a Chemistry professor. Although to a lesser level than Hiram Lodge and Mr. Weatherbee, he is sometimes the victim of Archie's ever-present accidents (in particular when Archie blows up the school's chemistry la
|
Toledo Bend Reservoir
Toledo Bend Reservoir is a large artificial lake on the Sabine River between Texas and Louisiana. Construction on the Toledo Bend Dam began on May 11, 1964, and water impoundment began on October 3, 1966. The lake has an area of 185,000 acres
|
Heckler & Koch G3
The G3 is an automatic self-loading rifle manufactured by Heckler & Koch and adopted as the standard service rifle by the Bundeswehr in 1959. It is chambered for 7.62 × 51 mm NATO and was adopted to varying degrees by many countries around the world.
History
It was the standard infantry weapon of the Read More... |
Mikkyo
Mikkyō (密教; literally "secret teachings", often translated as "esoteric Buddhism") is a Japanese term that refers to the esoteric Vajrayana practices of the Shingon Buddhist school and the related practices that make up part of the Tendai school. Also the various Shingon and Tendai influenced
|
William H. Bonney
Henry McCarty (November 23, 1859 – July 14, 1881) better known as Billy the Kid but also known by the alias William Henry Bonney, was a 19th century American frontier outlaw and murderer who was a parti
|
Wikipedia:Requests for arbitration/Wik/Decision
all proposed - Arbitrators should vote for or against each point or vote to abstain.
- Only items that receive a majority yay vote will be enacted.
- Items that receive a majority nay vote will be formally rejected.
- Items that do not receive a majority yay or nay vote will be open to possible amendment by any arbitrator if he so chooses. After the amendment process is complete, the item will be voted on one last time.
- Items that receive a majority abstentions will need to go through an amendment process and be re-voted on once.
Conditional votes for, agains
|
Adirondack State Park
The Adirondack State Park, also known as the Adirondack Park is a large state park in northeast New York. It is the largest state park in the United States, covering a land area about the size of Massachusetts, although more than half the land within is privately owned, including several villages and hamlets and Adirondack Regional Airport
|
|
