:: wikimiki.org ::
| Monaco |
Monaco
Monacon ruhtinaskunta on maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen.
Pinta-ala on noin kaksi neliökilometriä, ja asukkaita on noin 30000. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, idän ja lännen puolelta.
Historia
Monacon nimi tulee kreikkalaiselta 500-luvulla eaa perustetulta Monoikoksen siirtokunnalta.
Genovalaiset perustivat siirtokunnan uudelleen 1215. Genovalainen Grimaldin suku nousi valtaan 1297, kun François "Ilkiö" Grimaldi valloitti linnoituksen. Vuodet 1789–1814 Monaco oli vallankumouksen takia suoraan Ranskan hallinnossa täysin epäitsenäisenä. Wienin kongressi määräsi Monacon Sardinian kuningaskunnan protektoraatiksi 1815, jollaisena se oli vuoteen 1860. Monacon itsenäisyys palautettiin 1861 Ranskan kanssa tehdyllä sopimuksella.
Monacon ruhtinas oli itsevaltias perustuslain säätämiseen vuonna 1911 asti. Heinäkuussa 1918 Versaillesin rauhan yhteydessä sovittiin Ranskan rajoitetusta suojelusta, ja että Monaco myötäilisi Ranskaa poliittisissa, sotilas- ja talousasioissa.
Rainier III nousi valtaistuimelle 1949 isoisänsä Ludvig II:n kuoleman jälkeen. Vuoden 1962 uusi perustuslaki lakkautti kuolemantuomion, antoi naisille äänioikeuden ja perusti korkeimman oikeuden. Vuonna 1993 Monaco sai täysivaltaisen aseman YK:ssa.
Vuoden 2002 sopimus selvensi Monacon asemaa siten, että jos ruhtinassuku sammuu, ruhtinaskunta jää autonomiseksi valtioksi, eikä sitä palauteta Ranskalle. Monacon puolustus jäi kuitenkin edelleen Ranskan harteille. Vuonna 2002 muutettu perustuslaki mahdollistaa naisen nousemisen ruhtinaaksi.
Rainier III:n kuoltua 6. huhtikuuta 2005 hallitsijaksi nousi hänen poikansa Albert II.
Politiikka
Monaco on ollut perustuslaillinen monarkia vuodesta 1911, ruhtinaan ollessa valtion pää. Toimeenpanovaltaa hoitaa valtioministeri, joka on nelijäsenisen hallituskonsiljin puheenjohtaja. Valtioministeri on Ranskan kansalainen, jonka ruhtinas valitsee kolmivuotiselle kaudelle Ranskan valtion asettamamista ehdokkaista. Vuoden 1962 perustuslain mukaan ruhtinas jakaa vallan yksikamarisen kansallisneuvoston kanssa. Sen 18 jäsentä valitaan kansanäänestyksellä viiden vuoden kaudeksi.
Paikallishallintoa hoitaa kunnanneuvosto, jossa on 15 vaaleilla valittua jäsentä pormestari puheenjohtajanaan.
Osat
Monaco on jaettu neljään osaan (quartiers): Monaco-Ville, vanha kaupunki Välimereen ulottuvalla kalliolla; La Condamine sataman alue; Monte Carlo, pääasiallinen asuinalue ja Casinon alue ja Fontvieille, uusi mereltä vallattu alue.
Maantiede
Monacon maantiede
Monacon maantiede
Monaco sijaitsee vuoristoisella Välimeren rantakaistaleella Ranskan Rivieralla tai Côte d'Azurilla. Osa pinta-alasta on täyttömaata.
Talous
Pääasiallinen tulonlähde on turismi, lisäksi maan vetovoima perustuu alhaiseen verotukseen, joka houkuttelee Monacoon rikkaita veropakolaisia. Monacoa pidetäänkin veroparatiisina ja mahdollisesti jopa rahanpesun keskuksena.
Väestöjakauma
Monaco on ruhtinaskunta, jonka virallinen kieli on ranska. Monacolaiset ovat vähemmistönä ja suurin osa (47 %) asukkaista on Ranskan kansalaisia. Monacolaisia ja italialaisia on molempia 17 % ja loput 21 % edustavat 125 eri kansallisuutta.
Ranska on ainoa virallinen kieli, mutta englanti, italia ja paikallinen monacon murre (monegassi), joka on Genovan murteen jälkeläinen ovat yleisesti käytettyjä kieliä. Katolisuus on virallinen uskonto.
Kulttuuri
Monacon kulttuuri
Monaco on tunnettu lähinnä formulakisoista ja kasinoista. Monacon oseanografinen museo on yksi maailman parhaista, samoin museon akvaario. Formula 1 -luokkaan kuuluva jokavuotinen Monacon GP on yksi autourheilun arvostetuimmista kilpailuista.
Merkittävimmät vientituotteet
- matkailu
- postimerkit
Aiheesta muualla
- [http://www.visitmonaco.com/ Monacon viralliset matkailusivut]
- [http://wikitravel.org/en/Monaco Monaco Wikitravelissa]
- [http://maps.google.com/maps?ll=43.741274,7.425642&spn=0.881037,2.026978&z=8&t=h&hl=en Monaco Google Mapsissa]
Luokka:Monaco
ms:Monaco
zh-min-nan:Monaco
ko:모나코
ja:モナコ
simple:Monaco
th:ประเทศโมนาโก
Vatikaani
Vatikaanivaltio on sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen valtio. Se sijaitsee Italiassa, Rooman kaupungin keskellä. Sen päämies on paavi ja pinta-alaltaan se on vain 0,44 neliökilometrin kokoinen.
Historia
:katso myös: Kirkkovaltio
1300-luvulle saakka paavillinen hallinto sijaitsi Lateraanipalatsissa. Vatikaani (mons vaticanus) tarkoitti Tiber-joen oikealla puolella sijaitsevaa kukkulaa, jolla antiikin aikana sijaitsi keisari Neron rakennuttama sirkus. Sirkuksen pohjoispuolella sijaitsi pieni hautausmaa, jonne oletettavasti apostoli Pietari on haudattu. Pian alueelle rakennettiin ensimmäinen kirkko, ja 300-luvulla suurempi Pietarinkirkko. Näin Vatikaanista tuli keskeinen pyhiinvaelluskohde. Seuraavina vuosisatoina alueelle rakennettiin lisää rakennuksia, jotka tarjosivat pyhiinvaeltajille majapaikan. 800-luvulla, paavi Leo IV rakennutti alueen suojaksi linnoituslaitteet (civitas leonina). Paavin katedraalikirkkona pysyi kuitenkin edelleen Lateraanikirkko.
Rooman valtakunnan romahdettua paavit perustivat oman kirkkovaltion ns. Konstantinuksen lahjakirjaan vedoten. 751 tämä oikeus vahvistettiin.
Vuonna 1377 skisman päätyttyä ja paavien palattua Avignonista Roomaan Vatikaanista tuli paavillisen hallinnon, kuurian, kirkkovaltion sekä koko katolisen kirkon keskus. Skisman jälkeen uutta kirkollista yhtenäisyyttä pyrittiin korostamaan suuriluonteisilla, vuosisatoja kestäneillä rakennushankkeilla. Esimerkiksi Pietarinkirkko korvattiin uudella, entistä suuremmalla kirkolla.
Kirkkovaltio laajeni samanaikaisesti. 1800-luvulle saakka se kattoi nykyisen Keski-Italian. 1798 Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta se julistettiin kuitenkin tasavallaksi, jonka alueet liitettiin 1808 Italian kuningaskuntaan. Wienin kongressissa kirkkovaltio perustettiin jälleen uudestaan.
Italian yhdistymisvaiheessa kuningas Viktor Emanuel II miehitti kirkkovaltion. Vatikaanin asema jäi aluksi epäselväksi, kuitenkin käytännössä kirkko hallitsi aluetta edelleen. Siten 1870 alkaen loputkin kirkkohallinnolliset elimet keskittyivät Vatikaaniin.
Vasta vuoden 1929 Lateraanisopimuksen myötä Italia tunnusti Vatikaanivaltion jälleen itsenäiseksi valtioksi. Nykyään se kattaa ainoastaan muurein ympäröidyn alueen Pietarinkirkon ympärillä.
Politiikka
Vatikaanivaltion ja paavin virallinen armeija on Sveitsiläiskaarti. Se vastaa myös paavin turvallisuudesta ja Vatikaanivaltioon pääsystä.
Merkittävimmät vientituotteet
- Raamatut
Katso myös
- Pyhä istuin
Luokka:Vatikaanivaltio
als:Vatikan
ms:Kota Vatican
zh-min-nan:Vaticano
ko:바티칸 시국
ja:バチカン
simple:Vatican City
th:นครรัฐวาติกัน
Ranska
Ranska on länsieurooppalainen valtio. Euroopan mittakaavassa Ranska on suuri valtio – sen pinta-ala on yli puoli miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku yli 60 miljoonaa. Ranskan naapurimaita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra.
Ranskan pääkaupunki on Pariisi. Ranska on tasavalta, jossa presidentillä on melko paljon valtaa suhteessa pääministeriin. 17. toukokuuta 1995 lähtien presidenttinä on ollut Jacques Chirac.
Historia
:Pääartikkeli: Ranskan historia
Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta, joka oli Rooman valtakunnan provinssi.
Keskiajalla Ranskan paikalla oli mahtava Kaarle Suuren valtakunta, jonka hajottua alueella oli monia pieniä ruhtinaskuntia, joista tärkeimpiä olivat Ranska, Burgundi, Provence ja Savoiji.
Ranskan vallankumoukseen 1789 saakka maa oli kuningaskunta, tosin se oli sitä vallankumouksenkin jälkeen vuodesta 1814–1848. Kuuluisin Ranskan kuningas lienee aurinkokuningas Ludvig XIV (1638–1715).
1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa Ranskaa hallitsi keisari Napoléon Bonaparte, joka sai haltuunsa suuren osan Eurooppaa, mutta karkotettiin sittemmin Atlantin valtameressä sijaitsevalle St. Helenan saarelle. Napoleonin jälkeen monarkia palautettiin, mutta Euroopan "hulluna vuotena" 1848 kuningas Ludvig Filip syrjäytettiin ja maasta tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Napoleonin veljenpoika Ludvig Napoleon. Hän tosin muutaman vuoden päästä julistautui keisariksi nimellä Napoleon III. Keisarikunta kaatui myöhemmin, ja Ranska julistettiin taas tasavallaksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska taisteli ympärysvaltain puolella. Toisessa maailmansodassa maa joutui Saksan miehittämäksi. Ranskaa hallitsi marsalkka Philippe Pétainin niin sanottu Vichyn hallitus.
Nykyinen Ranskan valtio on nk. viides tasavalta, joka syntyi kansanäänestyksellä 1958.
Politiikka
Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä syyskuun 28. päivänä 1958. Perustuslaki vahvisti presidentin ja ministereiden valta-asemaa suhteessa parlamenttiin. Peruslain mukaan, presidentti valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi (ennen uudistusta virkakauden pituus oli 7 vuotta). Presidentti vahvistaa lait, nimittää pääministerin, johtaa hallitusta ja asevoimia sekä allekirjoittaa kansainväliset sopimukset.
Ranskan parlamentissa on kaksi kamaria: kansalliskokous ja senaatti. Ranskan kansalliskokous (Assemblée Nationale) on ylin lainsäädäntöelin. Kansalliskokouksen 577 edustajaa valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Kansalliskokouksella on veto-oikeus hallituksen päätöksiin, mistä johtuen vaaleissa enemmistön edustajanpaikoista saaneella puolueella on yleensä myös enemmistö paikoista hallituksessa. Senaattorit (yhteensä 331) valitaan epäsuoralla vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin puolesta senaatin paikoista on äänestettävä uudelleen joka kolmas vuosi (alkaen 2007). Senaatilla on rajattu lainsäädäntövalta ja kansalliskokouksella on mahdollisuus kumota senaatin säätämiä lakeja, lukuun ottamatta perustuslakiin tehtäviä lisäyksiä ja ns. elollisia lakeja (lois organiques). Hallituksella on huomattava vaikutusvalta parlamentin käsittelyyn tuleviin lakeihin.
Viimeisten vuosikymmenten ajan, ranskalainen politiikka on ollut valtataistelua kahden puolueen välillä: vasemmistolaisen Parti Socialiste'n (lyhenne PS) ja oikeistolaisen Union pour un Mouvement Populaire'n (lyhenne UMP).
Ranska on maailmanpolitiikassa merkittävä valtio. Se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, ja maalla on oma ydinase.
- Lista Ranskan presidenteistä
Maantiede
Ranskan presidenteistä
Manner-Ranska on jaettu 22 alueeseen (ranskaksi région, mukaan lukien Korsika, vaikkakaan se ei tarkkaan ottaen ole Manner-Ranskaa), jotka on edelleen jaettu 96 numeroituun departementtiin (département). Departementtien numeroita käytetään postinumeroissa sekä autojen rekisterikilvissä. Departementit on jaettu 329 arrondissementiin (arrondissement), jotka on jaettu edelleen 3 879 kantoniin (cantones) ja kantonit 36 568 kuntaan (communes) (tilanne 1. tammikuussa 2004).
Ranskan eurooppalaiset alueet
rekisterikilvissä
Ranskan merentakaiset osat
Ranskan mertentakaiset departementit kuuluvat Euroopan unioniiin ja ne käyttävät euroa valuuttanaan, mutta muut alueet eivät. Ranskan Tyynenmeren territorioiden valuuttana on Ranskan Tyynenmeren frangi (CFP).
- Départements d'outre-mer, DOM (Merentakaiset departementit)
- Guadeloupe
- Martinique
- Ranskan Guayana
- Réunion
- Collectivités territoriales, COM (Alueelliset yhteisöt)
- Mayotte
- Saint-Pierre ja Miquelon
- Wallis ja Futuna
- Pays d'outre-mer, POM (Merentakaiset maat)
- Ranskan Polynesia
- Collectivité sui generis
- Uusi-Kaledonia
- Territoire d'outre-mer, TOM (Merentakainen territorio)
- Ranskan eteläiset alueet
- Ranskan vaatimus Antarktiksella
- Îles Éparses de l'Océan Indien (Intian valtameren erillissaaret)
- Viisi saarta Intian valtameressä, joissa ei ole pysyvää asutusta ja joita hallinoidaan Réunionilta:
- Bassas da India
- Europa
- Juan de Nova
- Gloriososaaret
- Tromelin
Väestö
Ranskassa puhutaan pääasiassa ranskaa. Perinteisiä vähemmistökieliä ovat Bretagnen kelttiläinen bretoni, Dunkerquen suunnalla puhutut flaamilaismurteet, itärajan maakuntien saksa, Perpignanin seudun katalaani sekä Biarritzin ympäristössä jonkin verran puhuttu baski. Myös Korsikalla puhutaan omaa korsikan kieltä, joka on muistuttaa enemmän italian kieltä kuin ranskaa. Perinteisiin kielivähemmistöihin on kuitenkin vallankumouksen jälkeisinä vuosisatoina suhtauduttu hyvin kielteisesti, ja ne ovat pääsääntöisesti häviämässä. Tärkein uskonto on katolilaisuus. Ranskassa on kuitenkin melko suuri muslimivähemmistö, sillä suuri osa Pohjois-Afrikasta oli Ranskan siirtomaita 1950-luvulle asti. Siirtomaamenneisyyden muistona Ranskalla on edelleen jonkin verran omistuksia Euroopan ulkopuolelta.
Kulttuuri
- Ranskan akatemia
- Ranskan kirjallisuus
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- potaska
- puu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kemikaalit
- viini
Katso myös
- Luettelo ranskalaisista
- Luettelo Ranskan kuninkaista
- Ranskan ympäriajo
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=46.619261,2.307129&spn=6.701194,16.215820&z=11&t=h&hl=en Ranska Google Mapsissa]
- [http://www.france.fi/ Ranskan Suomen suurlähetystö]
Luokka:Ranska
als:Frankreich
ms:Perancis
zh-min-nan:Hoat-kok
ko:프랑스
ja:フランス
simple:France
th:ประเทศฝรั่งเศส
fiu-vro:Prantsusmaa
Genova
Genova on satamakaupunki Ligurian alueella Luoteis-Italiassa. Se on myös Ligurian alueen ja Genovan maakunnan pääkaupunki. Asukkaita kaupungissa on 639 560. Genovan satama on Italian suurin ja Ranskan Marseillen jälkeen Välimeren toiseksi suurin. Kristoffer Kolumbus on syntynyt Genovassa.
Luokka:Italian kaupungit
ko:제노바
ja:ジェノヴァ
1297
Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
Luokka:1200-luku
ko:1297년
1814 Tapahtumia
- 14. tammikuuta - Tanska luovutti Norjan alueen Ruotsille.
- 17. toukokuuta - Monaco siirtyi Ranskalta Itävallalle
- 30. toukokuuta - Pariisin rauhansopimus palautti Ranskan rajat vuoden 1792 rajoihin. Napoleon Bonaparte karkoitettiin Elban saarelle samana päivänä.
- 24. joulukuuta - Gentin rauha allekirjoitettiin Yhdysvaltain ja Iso-Britannian välillä.
- Bourbonien suku palautettiin valtaan Espanjassa
- Maltasta tuli osa brittiläistä imperiumia
- Fabian Steinheilista tuli Suomen kenraalikuvernööri
Syntyneitä
- 30. toukokuuta - Mihail Bakunin, venäläinen anarkisti
- 19. heinäkuuta - Samuel Colt, Colt-revolverin keksijä
- 6. marraskuuta - Adolphe Sax, saksofonin keksijä, Dinantissa Belgiassa
- Jenny von Westphalen - Karl Marxin vaimo
Kuolleita
- 26. toukokuuta - Joseph-Ignace Guillotin, Giljotiinin isä
- 19. elokuuta - Gustaf Mauritz Armfelt, Suomen kenraalikuvernööri
- 2. joulukuuta - Markiisi de Sade, ranskalainen kirjailija
Luokka:1800-luku
ms:1814
ko:1814년
simple:1814
th:พ.ศ. 2357
Wienin kongressi1800-luvulla Euroopan rajojen uudelleenjako suuriin ja pieniin valtioihin perustui 1814-1815 pidetyn Wienin kongressin järjestelyihin. Kongressi piti vallankumousta ja Napoleonin valloituksia laittomina ja pyrki palaamaan ennen Ranskan suurta vallankumousta valinneisiin oloihin.
Puola perustettiin uudelleen Venäjän alaisuuteen. Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle ja sai korvauksena Tanskalta Norjan. Ranska sai pitää osan vallankumoussotien valloituksista, mm. Savoijin ja Avignonin. Ranskaa ympäröiviä valtioita pyrittiin myös vahvistamaan, joten suurvallaksi noussut Preussi sai lisäalueita Saksan länsiosista ja Hollantiin liitettiin nykyisen Belgian alue. Itävalta sai lisäalueita Pohjois-Italiasta ja osa Ranskan Siirtomaista annettiin Englannille.
Yksi kongressin tärkeimmistä aikaansaannoksista oli Itävallan, Preussin ja Venäjän liitto, Pyhä Allianssi. Näiden maiden hallitsijat sitoutuivat yhdessä vastustamaan kaikkia valtiollisia uudistuksia.
Wienin kongressin järjestelmä alkoi rikkoutua 1800-luvun kuluessa. Muutoksia tekivät mm. nationalismin ja liberalismin aatteet.
Luokka:Euroopan historia
ko:빈 회의
ja:ウィーン会議
ProtektoraattiProtektoraatti on sananmukaisesti suojelualue, alue tai useammin valtio, minkä toinen valtio ottaa suojelukseensa pyynnöstä tai tahdonvastaisesti, jolloin miehittäjä kutsuu miehittämäänsä aluetta protektoraatiksi hyväksyttääkseen toimensa yleisillä mielipiteillä.
Kansainvälisessä politiikassa protektoraatteihin liittyy Kansainliiton mandaattihallinto, millä ensimmäisen maailmansodan hävinneiden valtioiden siirtomaat siirrettiin Kansainliiton hallittaviksi. Afrikassa Saksan Versaillesin rauhansopimiksella menettämät afrikkalaiset siirtomaat siirtyivät Kansainliiton mandaatilla Britannian haltuun, kun taas Lähi-idässä Ottomaanien valtakunnan hallussa pitämiä alueita annettiin Ranskan ja Britannian hallittaviksi.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjästä 1917-1918 itsenäistyneitä Ukrainaa ja Suomea pitivät ympärysvallat Ranska ja Britannia Saksan protektoraatteina johtuen siitä, että sen vaikutus näiden maiden hallintoon, politiikkaan ja talouselämään oli niin vahva ja jopa kauppasopimuksilla virallistettu.
Toista maailmansotaa ennen Saksa jakoi Tšekkoslovakian itsenäiseksi Slovakiaksi sekä Tšekinmaan käsittäväksi ja miehitystä tarkoittavaksi Böömin ja Määrin protektoraatiksi, mitä johti käskynhaltijana protektori.
Luokka:Kansainvälinen politiikka
ja:保護国
1860 Tapahtumia
- Toinen oopiumsota päättyi Kiinassa.
- Alfred Nobel keksi dynamiitin.
- Etelä-Karoliina julistautui itsenäiseksi 20. joulukuuta ensimmäisenä etelävaltiona, mikä seuraavana vuonna johti Yhdysvaltojen sisällissotaan.
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
Luokka:1800-luku
ms:1860
ko:1860년
simple:1860
th:พ.ศ. 2403
1861 Tapahtumia
- Yhdysvaltojen sisällissota alkoi.
Syntyneitä
- 27. helmikuuta - Rudolf Steiner, antroposofian kehittäjä
- 11. syyskuuta – Juhani Aho, lehtimies ja kirjailija (mm. Rautatie, Juha).
- 16. marraskuuta - Arvid Järnefelt, suomalainen kirjailija.
- 8. joulukuuta - Georges Méliès, ranskalainen elokuvan pioneeri.
- 15. joulukuuta - Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti.
Kuolleita
- 21. helmikuuta - Lars Levi Laestadius
-
Luokka:1800-luku
ms:1861
ko:1861년
simple:1861
th:พ.ศ. 2404
1911
Tapahtumia
- 18. tammikuuta - Eugene B. Ely laskeutui lentokoneellaan USS Pennsylvanian kannelle, San Franciscon satamassa, ensimmäinen kertaa kun lentokone laskeutui laivan kannelle.
- 24. maaliskuuta - Tanska lakkautti kuolemantuomion ja julkiset ruoskinnat.
- 15. toukokuuta - Yhdysvaltain korkein oikeus julisti Standard Oilin monopoliksi ja määräsi sen hajotettavaksi.
- 14. kesäkuuta - Britanniassa alkaa merimiesten lakko, joka johtaa ammattiliiton perustamiseen.
- 15. kesäkuuta - Computing-Tabulating-Recording Company (IBM) perustettiin New Yorkissa.
- 1. heinäkuuta - Saksalaisen sotalaiva Pantherin saapuminen Agadirin satamaan laukaisee kansainvälisen kriisin. Neuvotteluissa saksalaiset lupasivat lähteä Marokosta vastineeksi oikeuksista Ranskan Keski-Kongoon. Ranska päättää Marokon itsehallinto-oikeuden.
- 21. elokuuta - Mona Lisa varastettiin Louvresta (Vincenzo Perugia saatiin kiinni, ja maalaus palautettiin 1913)
- 29. syyskuuta - Italia julisti sodan Turkille. Italiaan liitetään Tripoli ja Cyrenaica.
- 10. lokakuuta - Wuchangin kansannousu Kiinassa enteilee Qing-dynastian loppua.
- 11. joulukuuta - Yrjö V ja Victoria Mary of Teck kruunattiin New Delhissa Intian keisariksi ja keisarittareksi.
- 14. joulukuuta - Roald Amundsenin retkikunta saavutti Etelänavan.
- 29. joulukuuta - Sun Yat-senista ensimmäinen Kiinan tasavallan presidentti.
- Hiram Bingham löysi Macchu Picchun.
- 1911 Encyclopædia Britannica julkistettiin.
- Ernest Rutherford päätteli atomiytimen olemassolon sirontakokeista.
Syntyneitä
- 29. tammikuuta - Peter von Siemens, teollisuusmies († 1986)
- 6. helmikuuta - Ronald Reagan, näyttelijä, Yhdysvaltain presidentti († 2004)
- 9. helmikuuta - Esa Pakarinen, näyttelijä ja muusikko
- 13. maaliskuuta - L. Ron Hubbard, tieteiskirjailija († 1986)
- 16. maaliskuuta - Josef Mengele, Natsi-Saksan hirmuteoista tunnettu tohtori.
- 29. kesäkuuta - Pekka Tiilikainen, urheilutoimittaja († 1976)
- 30. kesäkuuta - Czesław Miłosz, puolalainen runoilija, Nobelin palkinto vuonna 1980 († 2004)
- 9. marraskuuta - Kaj Franck, muotoilija.
- 11. joulukuuta - Naguib Mahfouz, egyptiläinen kirjallisuuden Nobel-voittaja
Kuolleita
- 18. toukokuuta - Gustav Mahler, säveltäjä (s. 1860)
- 29. lokakuuta - Joseph Pulitzer, sanomalehtijulkaisija ja journalisti
ms:1911
ko:1911년
ja:1911年
simple:1911
th:พ.ศ. 2454
Versaillesin rauha
Versaillesin rauhansopimukset solmittiin vuosina 1919–1923 ja ne päättivät keskusvaltojen ja ympärysvaltojen välisen ensimmäisen maailmansodan. Sopimukset neuvoteltiin kuusikuukautisessa Pariisin rauhankonferenssissa 1919.
Pääsopimus solmittiin Saksan kanssa 28. kesäkuuta 1919, siinä Saksa tuomittiin yksin sotasyylliseksi ja maksamaan huomattavat sotakorvaukset. Sopimus koostui 440 artiklasta viidessätoista osassa.
Alueluovutukset
Sopimuksen toisessa ja kolmannessa osassa määrättiin alueluovutukset. Saksa menetti alueita Tanskalle, Ranskalle, Puolalle, Tšekkoslovakialle, Belgialle ja Liettualle.
Moresnet ja Eupen-Malmédy siirrettiin Belgialle, Elsass ja Lothringen Ranskalle, suurin osa Ylä-Sleesiaa Tšekkoslovakialle ja Puolalle, Länsi-Preussi ja Pommeri Puolalle, Melel (Klaipéda) jäi liittoutuneiden valvontaan, josta se annettiin myöhemmin Liettualle. Pohjois-Schleswig annettin Tanskalle. Aluesiirrot perustuivat löyhästi eri alueiden kansallisuuksien jakaumaan, tosin strategisista syistä ja merkittävästä saksalaisenemmistöstä huolimatta Danzigista (Gdansk) tehtiin vapaakaupunki ja Saarin alue siirtyi Kansainliiton valvontaan viideksitoista vuodeksi. Kaikkiaan Saksa menetti 13 % pinta-alastaan; näillä alueilla oli kuitenkin tuotettu 75 % sen rautamalmista, 30 % teräksestä ja 28 % hiilestä.
Muut rajoitukset
Gdansk
Sopimuksen neljännessä osassa Saksa menetti siirtomaansa pääasiassa Britannialle, ja viides osa rajoitti sen armeijan enintään 100 000 miehen ammattisotilasjoukkoon. Saksalta kiellettiin raskas tykistö sekä sukellusveneet, ilmavoimat, panssarivaunut ja asevelvollisuus kokonaan.
Saksan laivasto rajoitettiin 15 000 mieheen, kuuteen alle 100 000 tonnin taistelulaivaan, kuuteen risteilijään ja kahteentoista hävittäjään. Sukellusveneet kiellettiin kokonaan. Tätä kuten muitakin ehtoja Saksa kuitenkin rikkoi myöhemmin mm. valmistuttamalla sukellusveneitä Hollantiin perustetun insinööritoimiston välityksellä ulkomailla, mm. Turussa Crichton-Vulcanin telakalla ja järjestämällä sotaharjoituksia Neuvosto-Venäjän ja Saksan välisen Rapallon sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan perusteella.
Saksan oli sitouduttava pitämään kaikki sotilaat palveluksessa kahdentoista vuoden ajan ja upseerit 25 vuoden ajan, jottei merkittävä osa asepalvelusikäisistä saisi sotilaskoulutusta eikä reservejä näin muodostuisi. Armeijan esikunnan muodostamista ei sallittu. Yleisesikuntaupseereille maksettiinkin palkkaa tutkijoina mm. museoalalla.
Artikla 156 siirsi Saksan Shandongin omistuksen Kiinassa Japanille. Kiinassa päätös aiheutti mellakoita ja toukokuun neljännen päivän liikkeen synnyn.
Sotakorvaukset
toukokuun neljännen päivän liikkeen
Artikla 231 määräsi Saksan hyväksymään täyden vastuun sodan aloittamisesta. Tämän perusteella maa määrättiin korvaamaan kaikki sodassa aiheutetut menetykset ja vahinko, joiden laajuus määrättiin myöhemmin. Sotakorvausten maksun varmistamiseksi kaikki Reinin länsipuoliset alueet, mukaan lukien Ruhrin laakson teollisuuskeskus miehitettiin. Tammikuussa 1921 korvauksiksi määrättiin 269 miljardia kultamarkkaa. Myöhemmin summa alennettiin 132 miljardiin, jota edelleen pidettiin tähtitieteellisenä summana. Tätä kuvaa se, että laskennallisesti Saksa olisi saanut sotakorvaukset maksettua loppuun vasta 1980-luvulla, jos toista maailmansotaa ei olisi tullut.
Saksan edustajat eivät osallistuneet sopimuksen neuvotteluun, heidän piti vain allekirjoittaa se. Ranskan vaatimukset olivat alun perin paljon raskaammat. Sopimuksen ehdot olivat kiistanalaiset jo neuvottelupöydässä ja niistä käytiin myöhemmin julkista keskustelua. J. M. Keynes ennusti sotakorvausten johtavan Saksan talouden romahdukseen. Yhdysvaltain senaatti ei ikinä hyväksynyt sopimusta, joten Saksan ja USA:n välillä tehtiin erillisrauha 1921.
Muut sopimukset
Kansainliitto perustettiin 10. tammikuuta 1920 pysyvänä sijaintipaikkanaan Geneve. Kansainliitto oli presidentti Woodrow Wilsonin idea, mutta Yhdysvallat ei ikinä liittynyt siihen. Kansainliitto valvoi Osmanien valtakunnan ja Saksan maiden siirtoa voittoisille ympärysvalloille muodollisesti Kansainliiton alaisuudessa. Lähi- ja Keski-idän jakoivat Britannia ja Ranska keskenään. Libanon ja Syyria siirtyivät Ranskalle, kun taas Palestiina ja Jordania Britannialle.
Saksa pääsi kansalinliittoon mukaan vasta 1926, eikä neuvostohallitus halunnut liittyä "kapitalistien klubiin" ennen vuotta 1934, jolloin anglofiili Maksim Litvinov oli ulkoasiain kansankomissaarina ja kun fasismin uhan vuoksi Neuvostoliitto oli aloittanut hyökkäämättömyyssopimuksille perustuvan uuden ulkopolitiikan pyrkien rakentamaan kansanrintamia.
St Germain-en-Layen sopimus solmittiin 10. syyskuuta 1919 liittoutuneiden ja Itävallan välillä, se johti Itävalta-Unkarin hajottamiseen ja Itävallan ja Unkarin perustamiseen, merkittävä osa sen entisistä maa-alueista jaettiin myös Tšekkoslovakian, Romanian ja Serbian, kroaatien ja sloveenian kuningaskunnan (vuodesta 1929 Jugoslavia) kesken. Eteläslaavien kuningaskunta koottiin Itävalta-Unkarin Dalmatian, Slovenian ja Bosnia-Hertsegovinan provinsseista. Tämä lisäksi Itä-Galitsia liitettiin Puolaan ja Pohjois-Bukovina Romaniaan. Trentino ja Etelä-Tiroli liitettiin Italiaan. Itävallasta tuli näin sisämaavaltio Alpeilla, johon jäivät vain entisen keisarikunnan saksankieliset alueet, lukuun ottamatta Kärntenin slaavivähemmistöä. Tynkä-Itävallan ei sallittu käyttää itsestään nimitystä Saksalainen Itävalta, eikä sitä annettu liittää Saksaankaan, mitä enemmistö kansasta oli vaatinut kansanäänestyksessä maaliskuussa 1919. Itävallan armeija rajoitettiin 30000 mieheen ja sille määrättiin myöhemmin määrättävät sotakorvaukset.
Neuilly-sur-Seinen sopimus tehtiin 27. marraskuuta 1919 keskusvaltoihin kuuluneen Bulgarian kanssa, jolloin se menetti alueita Jugoslavialle ja Länsi-Traakian Kreikalle, mutta myös sai alueita entisestä Ottomaanien valtakunnalta, ja tuomittiin 400 miljoonan dollarin sotakorvauksiin. Bulgarian armeija rajattiin 20000 mieheen.
Trianonin sopimus 4. kesäkuuta 1920 solmittiin Itävalta-Unkarista irroitetun Unkarin kanssa. Unkari määrättiin menettämään alueita Slovakian ja Rutenian Tšekkoslovakialle, Kroatian Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnalle, Transylvanian Romanialle ja Burgenlandin Itävallalle. Unkari menetti 2/3 sotaa edeltäneistä alueistaan ja 3/5 väestöstään. Se menetti myös yhteytensä merelle, joka sillä oli ollut vuodesta 1102. Menetetyillä alueilla oli merkittävä unkarilaisvähemmistö, Slovakiassa, Transilvaniassa, Vojvodinassa ja Transkarpatiassa 28–32 % kussakin (vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan.) Unkari menetti 61 % maanviljelyalasta, 88 % metsävaroista, 62 % rautateistä, 65 % muista teistä, 83 % rautateollisuudesta ja 56 % teollisuuslaitoksistaan. Sen armeija rajattiin 35000 mieheen, eikä asevelvollisuutta sallittu. Uusien rautateiden rakentaminen rajattiin yksiraiteisiksi.
Viimeistä sopimusta, Sèvres'n sopimusta, ei koskaan pantu täytäntöön, koska Ottomaanien valtakunta hajosi ja Mustafa Kemal perusti uuden Turkin valtion. Alkuperäisen sopimuksen allekirjoitti sulttaani Mehmev VI yrittäessään pelastaa valtaistuimensa, mutta kansallinen liike Mustafa Kemalin johdolla hylkäsi sopimuksen ja julistautui lailliseksi hallitukseksi syrjäyttäen monarkian.
Alkuperäisen sopimuksen mukaan Hejaz, Armenia ja Kurdistan olisivat itsenäistyneet, Palestiina, Transjordan ja Irak siirtyivät Yhdistyneen kuningaskunnan mandaattiin ja Syyria ja Libanon Ranskalle. Dodekanesia, mukaan lukien Rodos luovutettiin Italialle ja Traakia ja Smyrna Kreikalle. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri oli tarkoitus demilitarisoita.
Ankaran hallitus vastusti sopimuksen ehtoja ja taisteli Kreikan-Turkin sodan 1919–1922 Kreikan miehitettyä Turkin. Sodan jälkeen sopimus korvattiin Lausannen sopimuksella 1923, jolloin Turkki sai Smyrnan Kreikalta ja Itä-Traakian.
Luokka:Ensimmäinen maailmansota
Luokka:Rauhansopimukset
ja:ヴェルサイユ条約
th:สนธิสัญญาแวร์ซาย
1949 Tapahtumia
- 25. tammikuuta - David Ben-Gurion valittiin ensimmäiseksi Israelin pääministeriksi.
- 1. helmikuuta - Vaatteiden säännöstely päättyi Britanniassa.
- 8. helmikuuta - Kaardinaali Mindszenty tuomittiin Unkarissa elinikäiseen vankeuteen salaliitosta hallitusta vastaan. Vatikaani tuomitsee kaikki tuomitsemiseen osallistuneet kirkonkiroukseen.
- 1. maaliskuuta - Indonesia valloitti Yogyakartan alankomaalaisilta joukoilta.
- 1.–2. maaliskuuta - USAF:n B-50 Superfortress Lucky Lady II kapteeni James Gallagherin ohjaamana lensi ensi kertaa maailman ympäri laskeutumatta. Se tankattiin ilmassa neljä kertaa ennen laskeutumistaan Fort Worthiin, Texasiin.
- 1. huhtikuuta - Newfoundland liittyi Kanadaan.
- 1. huhtikuuta - Irlanti jätti Brittiläisen kansainyhteisön ja muuttui tasavallaksi (18. huhtikuuta).
- 4. huhtikuuta - NATO perustettiin.
- 23. huhtikuuta - Kiinan kommunistit valtasivat Nankingin.
- 5. toukokuuta - Euroopan neuvosto perustettiin Lontoon sopimuksella.
- 9. toukokuuta - Rainier III:sta tuli Monacon ruhtinas.
- 11. toukokuuta - Siam vaihtoi nimensä Thaimaaksi.
- 12. toukokuuta - Kylmä sota: Neuvostoliitto päätti Berliinin saarron
- 23. toukokuuta - Saksan liittotasavalta perustettiin. Konrad Adenauerista tulee ensimmäinen liittokansleri (15. syyskuuta).
- 2. kesäkuuta - Transjordanista tuli Jordanian kuningaskunta.
- 29. kesäkuuta - Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot vetäytyivät Etelä-Koreasta.
- 29. kesäkuuta - Apartheidin alku: Etelä-Afrikka kielsi seka-avioliitot ja lopetti automaattisen kansalaisuuden myöntämisen Brittiläisen kansanyhteisön asukkaille.
- 8. elokuuta - Bhutan itsenäistyi Intiasta.
- 14. elokuuta - Sotilasvallankaappaus Syyriassa syrjäytti presidentin.
- 29. elokuuta - Ensimmäinen Euroopan neuvoston kokous.
- 29. elokuuta - Neuvostoliiton ensimmäinen ydinkoe Semipalatinskissa Kazakstanissa.
- 6. syyskuuta - Liittoutuneet palauttivat Natsi-Saksan varat saksalaisten käyttöön.
- 13. syyskuuta - Neuvostoliitto esti vetollaan Ceylonin, Suomen, Islannin, Italian, Jordanian ja Portugalin YK-jäsenyyden.
- 24. syyskuuta - László Rajk, entinen Unkarin ulkoministeri, tuomittiin näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan salaliitosta Titon kanssa kommunistihallituksen kaatamiseksi.
- 29. syyskuuta - Kiinan kansankongressi hyväksyi Kiinan kansantasavallan lipun.
- 1. lokakuuta - Kiinan kansantasavalta perustettiin.
- 7. lokakuuta - Saksan demokraattinen tasavalta perustettiin virallisesti.
- 16. lokakuuta - Sisällissota päättyi Kreikassa, kommunistit antautuivat.
- 17. lokakuuta - Kiinan kommunistit valtasivat Kantonin.
- 8. joulukuuta - Kiinan tasavallan joukot päättävät vetäytymisensä Taiwanille.
- 14. joulukuuta - Traicho Kostov, entinen Bulgarian kommunistijohtaja, tuomittiin kuolemaan yhteistyöstä fasistien ja Titon kanssa.
- 16. joulukuuta - Sukarno valittiin Indonesian tasavallan presidentiksi.
- 27. joulukuuta - Kuningatar Juliana antoi Indonesialle itsenäisyyden.
- 17. joulukuuta - Burma tunnusti Kiinan kansatasavallan
- 30. joulukuuta - Intia tunnusti Kiinan kansatasavallan
- Helsingin kaupungin liikennelaitos aloitti johdinautoliikenteen Helsingissä.
- Ahvenanmaalaisen Gustaf Eriksonin Pamir kiersi viimeisenä kauppapurjelaivana Kap Hornin.
Syntyneitä
- 20. tammikuuta - Göran Persson, Ruotsin pääministeri
- 24. tammikuuta - John Belushi, näyttelijä (k. 1982)
- 26. tammikuuta - Jonathan Carroll, kirjailija
- 2. helmikuuta - Brent Spiner, näyttelijä
- 22. helmikuuta - Niki Lauda, Formula 1 -ajaja
- 10. maaliskuuta - Larry Wall, hakkeri, Perlin luoja
- 19. huhtikuuta - Paloma Picasso
- 15. heinäkuuta - Carl Bildt, Ruotsin pääministeri
- 22. heinäkuuta - Lasse Virén
- 6. elokuuta - Olli Ahvenlahti, kapelimestari, säveltäjä, pianisti
- 9. elokuuta - Abdullah Öcalan, kurdipoliitikko
- 12. elokuuta - Mark Knopfler, muusikko
- 25. elokuuta - Gene Simmons, muusikko (KISS)
- 3. syyskuuta - Petros VII, Aleksandrian ortodoksinen patriarkka
- 23. syyskuuta - Bruce Springsteen, muusikko
- 8. lokakuuta - Sigourney Weaver, näyttelijä
- 13. marraskuuta - Whoopi Goldberg, näyttelijä
- 20. marraskuuta - Juha Mieto, hiihtäjä
Kuolleita
- 9. toukokuuta - Monacon Louis II, Monacon ruhtinas
- 22. toukokuuta - James Forrestal, Yhdysvaltain puolutusministeri
- 16. elokuuta - Margaret Mitchell, kirjailija
- 15. lokakuuta - László Rajk, Unkarin kommunistijohtaja, teloitettu
- 31. joulukuuta - Raimond Valgre, virolainen säveltäjä (mm. Saarenmaan valssi). Huhun mukaan KGB "auttoi" putoamaan portailta.
Luokka:1940-luku
Luokka:1949
ms:1949
ko:1949년
ja:1949年
simple:1949
th:พ.ศ. 2492
1993 Tapahtumia
- 1. tammikuuta - Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyvät.
- 1. tammikuuta - Yhtenäismarkkinat EY:n alueella.
- 3. tammikuuta - Moskovassa George Bush ja Boris Jeltsin allekirjoittivat toisen START-sopimuksen.
- 19. tammikuuta - IBM julkisti tehneensä 4,97 miljardin dollarin tappion vuonna 1992, mikä on sen historian huonoin tulos.
- 19. tammikuuta - Irak kielsi YK:n tarkastajia lentämästä omilla koneillaan Irakissa ja aloitti sotatoimet lentokieltoalueilla. USA ampuu 40 risteilyohjusta Bagdadiin tehtaisiin, joiden arvellaan liittyvän Irakin varusteluohjelmaan. Irak suostui jälkeen tämän jälkeen lentojen jatkamiseen.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton vannoi virkavalan George Bushin seuraajana Yhdysvaltain presidentiksi.
- 26. tammikuuta - Václav Havel valittiin Tšekin presidentiksi.
- 1. helmikuuta - Suomi, Ruotsi ja Itävalta aloittivat liittymisneuvottelut EY/EU:n kanssa.
- 12. helmikuuta - Merseysidessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaksi kymmenvuotiasta poikaa kaappasivat 2-vuotiaan James Bulgerin äidiltään, pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi ja jättivät junaradalle.
- 22. helmikuuta - Babylon 5 -tv-sarjan pilottijakso The Gathering esitettiin Yhdysvalloissa.
- 26. helmikuuta - New York Cityssä pommi-isku World Trade Centerin tappoi kuusi ja yli tuhat haavoittui.
- 28. helmikuuta - ATF:n agentit hyökkäsivät Daavidin oksa -kultin maatilalle Wacossa, Teksasissa pidättääkseen kulttijohtaja David Koreshin. Neljä agenttia ja viisi kultistia kuoli hyökkäyksessä, joka johti 51-päiväiseen saartoon.
- 12. maaliskuuta - Bombayssa, Intiassa pommi-iskut tappoivat 300.
- 12. maaliskuuta - Pohjois-Korea ilmoitti vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta.
- 13. maaliskuuta - Suuri lumimyrsky toi ennätykselliset lumisateet USA:n itärannikolle ja vaikutti säähän Kuubasta Québeciin. Yhdysvalloissa 184 kuolee.
- 22. maaliskuuta - Intel toimitti ensimmäiset Pentium-suorittimet.
- 28. maaliskuuta - Édouard Balladurista Ranskan pääministeri.
- 31. maaliskuuta - Richard Depewin kirjoittaman ohjelman ohjelmointivirhe lähetti viestin yli 200 uutisryhmään samanaikaisesti. Joel Furr nimitti tapahtumaa "spammäykseksi".
- 22. huhtikuuta Mosaic 1.0 web-selain julkaistiin.
- 24. toukokuuta - Eritrea itsenäistyi.
- 6. kesäkuuta - Mongoliassa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit.
- 9. kesäkuuta - Japanin kruununprinssi Naruhito meni naimisiin porvarillista syntyperää olevan Masako Owadan kanssa.
- 11. kesäkuuta - Steven Spielbergin elokuvan Jurassic Park maailmanensi-ilta Yhdysvalloissa.
- 15. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II siunasi Almudenan katedraalin Madridissa, Espanjassa.
- 27. kesäkuuta - Presidentti Bill Clinton määräsi ohjusiskun Irakin tiedustelun päämajaan vastineeksi Irakin suunnitelmasta murhata entinen presidentti George Bush hänen vieraillessaan Kuwaitissa huhtikuussa.
- 5. heinäkuuta - YK:n asetarkastajat lähtivät Irakista Irakin kieltäydyttä sallimasta valvontakameroiden asennusta ohjusten testaustukikohtiin. Tarkastajat palasivat jälleen Irakin taivuttua.
- 12. heinäkuuta 7,2 richterin maanjäristys Hokkaidon rannikolla laukaisi tsunamin, joka surmasi 202 Okushirin saarella.
- 9. elokuuta - Belgian kuningas Albert II nousi Belgian valtaistuimella veljensä kuningas Baudouinin kuoltua.
- 13. syyskuuta - PLO:n johtaja Jasser Arafat ja Israelin pääministeri Jitzhak Rabin kättelivät Washington D.C.:ssa rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
- 3. lokakuuta - Mogadishussa Somaliassa laaja taistelu USA:n rauhanturvaajien ja paikallisten sotapäälliköiden välillä. 18 amerikkalaista ja 350 somalia kuolee.
- 1. marraskuuta - Maastrichtin sopimus tuli voimaan, Euroopan unionin alku.
- 9. marraskuuta - Mostarissa Bosnia ja Hertsegovinassa Mostarin vanha Stari Most -silta tuhoutui serbien tankkien tulessa.
- 24. marraskuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa 11-vuotiaat Robert Thompson ja Jon Venables tuomittiin 2-vuotiaan James Bulgerin murhasta Liverpoolissa määräämättömäksi ajaksi vankeuteen. Heidät vapautetaan 8 vuoden kuluttua elinikäiseen ehdolliseen vankeuteen.
- 10. joulukuuta - ANC:n johtaja Nelson Mandela ja Etelä-Afrikan presidentille Frederic de Klerkille saivat Nobelin rauhanpalkinnon.
- 30. joulukuuta - Israel ja Vatikaani solmivat diplomaattiset suhteet.
Muuta
- Lama on syvimmillään.
- Pitkäveto alkaa
- Dingo teki ensimmäisen comebackinsa.
- Aku Ankan taskukirjat muuttuivat kokonaan nelivärisiksi. Aiemmin joka toinen aukeama oli mustavalkoinen.
Syntyneitä
Kuolleita
- 6. tammikuuta - Dizzy Gillespie, jazz-muusikko
- 20. tammikuuta - Audrey Hepburn, näyttelijätär
- 1. toukokuuta - Pierre Bérégovoy, Ranskan entinen pääministeri (itsemurha)
- 31. heinäkuuta - Belgian kuningas Baudouin I
- 27. syyskuuta - Kenraali Jimmy Doolittle
- 25. lokakuuta - Vincent Price, näyttelijä
- 31. lokakuuta - Federico Fellini, ohjaaja
- 31. lokakuuta - River Phoenix, näyttelijä
- 25. marraskuuta - Anthony Burgess, kirjailija
- 2. joulukuuta - Pablo Escobar, huumelordi
- 4. joulukuuta - Frank Zappa, muusikko
Luokka:1993
Luokka:1990-luku
als:1993
ko:1993년
ja:1993年
simple:1993
th:พ.ศ. 2536
YK
Yhdistyneet kansakunnat¹ (lyhenne YK, englanniksi United Nations eli UN) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin 24. lokakuuta 1945 San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi. Aluksi järjestöön kuuluivat vain toisen maailmansodan voittajavaltiot Kiina, Neuvostoliitto, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat, mutta myöhemmin siihen liittyi myös häviäjän puolella taistelleita. Yhdistyneiden kansakuntien jäsenyys on avoin kaikille "rauhaa rakastaville valtioille", jotka hyväksyvät Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vaatimukset ja ovat järjestön mielestä halukkaita ja kykeneviä täyttämään nämä vaatimukset käytännössä. Järjestössä oli huhtikuussa 2004 191 jäsenvaltiota. Suomi hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi vuonna 1955.
Yhdistyneiden kansakuntien viralliset kielet ovat englanti, ranska, espanja, venäjä, kiina ja arabia.
Toimielimet
Yhdistyneiden kansakuntien tärkeimmät toimielimet ovat:
- Yleiskokous kaikille jäsenille New Yorkissa
- Turvallisuusneuvosto New Yorkissa.
- Talous- ja sosiaalineuvosto New Yorkissa
- Huoltohallintoneuvosto (ei toiminnassa, sillä tällä hetkellä ei ole huoltohallintoalueita)
- Kansainvälinen tuomioistuin Haagissa
- Sihteeristö (sihteeristön johtaja on Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri)
- Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisten avustus- ja työelin (UNRWA)
- Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD)
Ala- ja yhteistyöjärjestöjä
Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi
Yhdistyneillä kansakunnilla on useita alajärjestöjä, kuten:
- Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO)
- Lastenavun rahasto (UNICEF)
- Maailman terveysjärjestö (WHO)
- Kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO)
- Kansainvälinen työjärjestö (ILO)
- Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO)
- Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR)
- Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP)
- Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö (UNIDO)
- Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA)
- Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT)
- Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO)
- Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
- Kansainvälinen jälleenrakennuspankki, "Maailman pankki" (IBRD)
- Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC)
- Yhdistyneiden kansakuntien pääomarahasto (UNCDF)
- Maailman postiliitto (UPU)
- Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU)
- Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
- Hallitusten välinen neuvoa antava merenkulkujärjestö (IMCO)
- Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea (UNSCEAR)
- Soroptimist International (SI)
Viitteet
Soroptimist Internationalssä]]
¹ EU:n Julkaisutoimisto suosittaa kirjoitettavaksi EU-julkaisuissa säädöskielen mukaisesti molemmat sanat isolla, vaikka kielioppaiden mukaan jälkimmäinen osa tulisikin kirjoittaa pienellä.
Katso myös
- Kansainliitto
- Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot
- Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto
- Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous
Aiheesta muualla
- [http://www.un.org/ Yhdistyneiden kansakuntien viralliset sivut]
Luokka:Kansainväliset järjestöt
Luokka:Yhdistyneet kansakunnat
ms:Pertubuhan Bangsa-Bangsa Bersatu
zh-min-nan:Liân-ha̍p-kok
ko:국제 연합
ja:国際連合
simple:United Nations
th:สหประชาชาติ
2002
Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta - Euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana Euroopan unionissa.
- 5. tammikuuta - Charles Bishop, 15-vuotias lennonopiskelija, törmäsi koneellaan Tampassa, Floridassa rakennukseen, mikä herätti pelkoa uusista terrori-iskuista.
- 9. tammikuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti, että se aloittaa rikostutkinnan Enronin konkurssista.
- 10. tammikuuta - Enrique Bolaños aloitti viisivuotisen kautensa Nicaraguan presidenttinä.
- 16. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päätti asettaa asevientikiellon ja jäädyttää kaikki Osama bin Ladenin, Al-Qaidan ja Talibanin varat.
- 17. tammikuuta - Dingo hajosi jäsenten välisten riitojen vuoksi.
- 17. tammikuuta - Nyiragongo-vuoren purkaus Kongon demokraattisessa tasavallassa pakotti 400 000 ihmisen evakuointiin.
- 22. tammikuuta - AOL Time Warner nosti kanteen Microsoftia vastaan, syyttäen tätä monopoliasemansa väärinkäytöstä ja oman Internet-selaimensa tukemisesta.
- 22. tammikuuta - Kmartista tuli Yhdysvaltain historian suurin yhtiö joka haki konkurssisuojaa.
- 27. tammikuuta - Räjähdykset asevarastolla Lagosissa, Nigeriassa tappoivat 1000.
Helmikuu
- 8. helmikuuta–24. helmikuuta - 2002 talviolympialaiset Salt Lake Cityssa, Utahissa.
- 12. helmikuuta - Entisen Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin oikeudenkäynti alkoi YK:n sotarikostuomioistuimessa Haagissa.
- 19. helmikuuta - NASA:n Mars Odyssey -luotain alkoi Mars-planeetan pinnan kartoittamisen.
- 20. helmikuuta - Reqa Al-Gharbiyassa, Egyptissä tulipalo junassa tappoi 370.
- 27. helmikuuta - 59 Hindupyhiinvaeltajaa kuoli Intiassa muslimijengin poltettua junan Godhrass. Seuraavissa levottomuuksissa muun muassa Ahmedabadissa kuoli satoja.
- 28. helmikuuta - Suomen markka ei ole enää käypää rahaa.
Maaliskuu
- 1.-19. maaliskuuta - USA:n operaatio Anaconda taliban-taistelijoita vastaan itäisessä Afganistanissa. USA väitti surmanneensa 500 talibania 11 miehen menetyksillä.
- 1. maaliskuuta - Avaruussukkula Columbia lähti lennolle tarkoituksenaan huoltaa Hubble-avaruusteleskooppia.
- 25. maaliskuuta - 6,1 richterin maanjäristys Hindu kush -vuoristossa, Afganistanissa tappoi 1000.
Huhtikuu
- 2. huhtikuuta - Israelin joukot saartoivat palestiinalaistaistelijat Syntymäkirkkoon Beetlehemissa. 38-päiväinen saarto alkaa.
- 17. huhtikuuta - Neljä kanadalaista sotilasta kuoli Afganistanissa USA:n F-16 -hävittäjien tulessa.
- 18. huhtikuuta - Uusi hyönteisten suku, Mantophasmatodea, löydettin.
- 30. huhtikuuta - Pakistanissa kansanäänestys kannatti sotilasvallan jatkamista.
- 30. huhtikuuta - Maailman ensimmäinen ydinvoimala sammutettiin Obninskissa 48 vuoden miltei yhtäjaksoisen käytön jälkeen.
Toukokuu
- 9. toukokuuta - Syntymäkirkon piiritys päättyi Israelin suostuessa karkoittamaan 13 epäiltyä.
- 9. toukokuuta - Kaspijskissa, Venäjällä, kauko-ohjattu pommi räjähti paraatin aikana, surmaten 43 ja haavoittaen 130.
- 12. toukokuuta - Entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui viisipäiväisellä vierailulle Kuubaan. Hän on ensimmäinen maassa vieraillut Yhdysvaltain presidentti sitten vuoden 1959 Kuuban vallankumouksen.
- 20. toukokuuta - Itä-Timorin itsenäisyys palasi voimaan.
- 23. toukokuuta - Ensimmäiset euroviisut Virossa. Voittajana Latvian Maria N kappaleella I wanna.
- 26. toukokuuta - Mars Odyssey löysi vettä Marsista.
- 31. toukokuuta–30. kesäkuuta - 17. jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Japanissa ja Etelä-Koreassa.
Kesäkuu
- 3. kesäkuuta- Lontoossa kuningatar Elisabet II juhli 50:ta vallassaolovuottaan.
- 4. kesäkuuta - Neptunuksen takainen kohde 50000 Quaoar löydettiin.
- 5. kesäkuuta - Mozilla 1.0 selain julkaistiin.
- 14. kesäkuuta - 20 kuoli ja 50 loukkaantui autopommin räjähdettyä USA:n lähetystön edessä Karachiissa, Pakistanissa.
- 18. kesäkuuta - Arizonassa paikallisten sytyttämä metsäpalo poltti 1,872 km² lähellä Mogollon-vajoamaa.
Heinäkuu
- 5. heinäkuuta - Irak hylkäsi jälleen YK:n asetarkastusehdotukset.
- 5. heinäkuuta - Rajuilma "Unto" riehui Itä-Suomessa.
- 13. heinäkuuta–5. syyskuuta - Salamaniskusta alkanut maastopalo polttu Oregonissa ja Etelä-Kaliforniassa 2,022 km².
- 14. heinäkuuta - Bastiljin valtauksen muistopäivän juhlinnassa Jacques Chirac vältti murhayrityksen vahingoittumattomana.
- 18. heinäkuuta - Työläisperheestä kotoisin olevan professori ja maan ydinohjelman isä Abdul Kalam valittiin 90% äänivyöryllä Intian presidentiksi.
- 21. heinäkuuta - Telealan jätti WorldCom jätti konkurssisuoja-anomuksensa Yhdysvalloissa, suurimpana niin tehneenä yhtiönä.
- 27. heinäkuuta - Ukrainassa ilmailunäytöksessä Suhoi Su-27 -hävittäjä putosi yleisön joukkoon. 78 sai surmansa ja 100 loukkaantui.
Elokuu
- 2. elokuuta - Irak kutsui Hans Blixin neuvottelemaan aseriisuntakysymyksistä. YK:n pääsihteeri hylkäsi Irakin esityksen ja vaati asetarkastuksen jatkamista YK:n päätöslauselmien mukaan.
- 6. elokuuta - Markiisi de la Fayettesta (1757–1834) tuli Yhdysvaltain kunniakansalainen.
Syyskuu
Yhdysvaltain
- 5. syyskuuta - Autopommi tappoi 30 Afganistanissa ja presidentti Hamid Karzain murhayritys epäonnistui.
- 6. syyskuuta - Suomenkielinen Wikipedia perustettiin (ensimmäinen etusivun versio).
- 7. syyskuuta – Maolaisten kapinallisten hyökkäys Nepalissa.
- 11. syyskuuta – Venäjän presidentti Vladimir Putin lähetti kirjeen YK:lle, jossa hän vakuutti, että Venäjä vetää joukkonsa Tšetšeniasta.
- 12. syyskuuta - Yhdysvaltain presidentti George W. Bush piti puheen YK:ssa ja haastoi muut maat mukaan vastustamaan Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa.
- 14. syyskuuta - Tim Montgomery juoksi uuden 100 metrin maailmanennätyksen, 9,78 sekuntia.
- 15. syyskuuta - Ruotsin valtiopäivävaaleissa pääministeri Göran Persson ja sosiaalidemokraattinen työväenpuolue jäivät valtaan.
- 16. syyskuuta – Sri Lankan hallitus aloitti Thaimaassa Norjan johdolla järjestetyt rauhanneuvoneuvottelut tamilisissien kanssa.
- 23. syyskuuta – Tšetšeenien kapinallisjoukko otti panttivangeikseen teatterin Moskovassa, vaatien Venäjän joukkojen vetäytymistä Tšetšeniasta.
- 26. syyskuuta – Venäjän erikoisjoukot hyökkäsivät tšetšeenien kaappaamaan teatteriin ja ratkaisivat panttivankidraaman, joskin 129 panttivankia kuoli.
Lokakuu
- 2. lokakuuta - Yhdysvaltain kongressin päätös salli presidentille asevoimien käytön, missä hän näkee parhaaksi ja tarpeelliseksi.
- 7. lokakuuta - Quaoarin löytö julkistettiin.
- 11. lokakuuta - Myyrmannin räjähdys: kemian opiskelija Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Vantaalla Myyrmannin ostoskeskuksessa. 7 kuoli, mukaan lukien hän itse.
- 12. lokakuuta - Kaksi pommi-iskua yökerhoissa Kutalla ja Balilla surmasivat 202.
- 16. lokakuuta - Presidentti George W. Bush allekirjoitti päätöksen sodasta Irakia vastaan.
- 24. lokakuuta - John Allen Muhammad, Washingtonin tarkka-ampuja pidätettiin hänen murhattuaan 10 ihmistä
Marraskuu
- 8. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi Irakia vakavilla seuraamuksilla, jos se ei suostu aseriisuntaan. Irak suostui päätökseen 13. marraskuuta.
- 13. marraskuuta - Öljytankkeri Prestige uppoasi Galician rannikolla ja aiheutti vakavan öljyonnettomuuden.
- 14. marraskuuta - Argentiina laiminlöi 805 miljoonan dollarin maksunsa Maailmanpankille.
- 15. marraskuuta - Hu Jintaosta tulu Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri.
- 18. marraskuuta - Hans Blixin johtamat asetarkastajat saapuivat Irakiin.
- 21. marraskuuta - NATO kutsui Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian ja Slovenian jäsenmaikseen.
- 21. marraskuuta - Hänen kuninkaallinen korkeutensa, prinsessa Anne tuomittiin 500 punnan sakkoihin hänen koiransa hyökättyä lasten kimppuun Windsorin puistossa, Lontoossa.
- 22. marraskuuta - Nigeriassa yli 100 ihmistä tapettiin hyökkäyksessä Miss Maailma -kilpailuja vastaan.
- 28. marraskuuta – Mombasassa, Keniassa oleva israelilaisia turisteja majoittava hotelli joutui hyökkäyksen kohteeksi. 18 kuolia. Samaan aikaan Tel Aviviin matkalla oleva lentokone oli vähällä joutua ohjushyökkäyksen uhriksi Mombasan lentokentältä noustessaan.
Joulukuu
- 4. joulukuuta - Täydellinen auringonpimennys
- 13. joulukuuta - Euroopan unioni ilmoitti 10 uuden jäsenmaan: Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros liittyivän siihen 1. toukokuuta 2004.
- 17. joulukuuta – Kongon hallitus allekirjoitti Pretoriassa rauhansopimuksen kapinallisten joukkojen kanssa.
- 21. joulukuuta – Kansainvälisen atomienergiajärjestön, IAEA:n ydinasekontrollijärjestelmä purettiin Pohjois-Koreassa ja kymmenen päivää myöhemmin IAEA:n asiantuntijat ajettiin pois maasta.
Tuntematon päivämäärä
- Maailman suurin BBS, MBnet, lakkautettiin
Syntyneitä
- 1. syyskuuta - Romeo Beckham, David ja Victoria Beckhamin poika.
Kuolleita
- 2. tammikuuta - Armi Aavikko (43), Miss Suomi 1977 ja laulaja
- 3. tammikuuta - Freddy Heineken, entinen Heineken-oluttehtaan johtaja.
- 17. tammikuuta - Camilo Jose Cela (85), Espanjalainen kirjailija, Nobelvoittaja 1989.
- 19. tammikuuta - Martti Miettunen, valtioneuvos
- 28. tammikuuta - Astrid Lindgren (94), Ruotsalainen lastenkirjailija (Peppi Pitkätossu, Ronja, ryövärintytär, Veljeni leijonanmieli)
- 9. helmikuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan Prinsessa Margaret (71)
- 19. helmikuuta - Jorma Kurvinen, kirjailija (mm. Susikoira Roi -kirjat)
- 11. maaliskuuta - James Tobin, taloustieteilijä
- 13. maaliskuuta - Hans-Georg Gadamer (102), filosofi (s. 1900)
- 14. maaliskuuta - Cherry Wilder, kirjailija
- 26. maaliskuuta - Taisto Sinisalo, poliitikko
- 27. maaliskuuta - Dudley Moore, koomikko, näyttelijä
- 27. maaliskuuta - Billy Wilder (96), käsikirjoittaja ja ohjaaja
- 30. maaliskuuta - Kuningataräiti Elisabet (101)
- 18. huhtikuuta - Thor Heyerdahl (87), Norjalainen tutkimusmatkailuja (Kon-Tiki)
- 23. huhtikuuta - Linda Lovelace (53), pornotähti
- 6. toukokuuta - Pim Fortuyn, hollantilainen poliitikko, oikeistopopulisti
- 10. kesäkuuta - | | |
