Monetarismi

Monetaristinen taloustiede eli Chicagon koulukunta tai chicagolainen taloustiede on Chigagon yliopistossa professori Milton Friedmanin aikana hegemoniseksi muodostunut makrotaloustieteellinen koulukunta. Monetarismin mukaan inflaatioon ei pitäisi yrittää vaikuttaa keynesiläisittäin säätelemällä kulutuskysyntää tai kokonaiskysyntää valtion finanssipolitiikalla (verot ja julkiset menot), vaan säätelemällä liikkeellä olevan rahan määrää keskuspankin toimin (korot, avomarkkinaoperaatiot). Monetaristien kannattama, klassisesta taloustieteestä periytyvä rahan kvantiteettiteoria väittää, että liikkeellä olevan rahamäärän liiallinen kasvu aiheuttaa aina inflaatiota. Monetaristien mielestä rahamäärän tulee kasvaa tasaista, hidasta vauhtia tai rahamäärän tulee pysyä samana. Monetaristit ovat yleensä hyvin markkinatalousmyönteisiä. Koulukunnan mukaan valtion ei pidä lyhyellä aikavälillä puuttua talouspolitiikkaan ennakoimattomasti, koska markkinat ovat itsekorjautuva järjestelmä: monetaristien mielestä valtion ei pidä puuttua esimerkiksi työllisyyteen budjetissaan suhdannepolitiikalla, koska laman aikana työttömyys poistuu palkkojen alentuessa kysynnän ja tarjonnan määräämälle tasolle, jos deflaatio ei ole nopeata. Valtion tulee ainoastaan taata markkinoiden toiminnan yleiset puitteet eli esimerkiksi omistusoikeuksia ja sopimuksia ylläpitävä oikeusjärjestelmä. Valtion ei siis pidä pitää yllä minimipalkkoja, työehtosopimusten yleissitovuutta, hintasääntelyja eikä muita sopimusvapautta loukkaavia säädöksiä. Keskuspankin ainoa tehtävä on laskea liikkeelle rahaa sen verran, että hintataso pysyy vakaana, tai pitää rahamäärä vakaana, jolloin hintataso laskee hitaasti. Luokka:Taloustiede

Inflaatio

vuoden 1923—1924 hyperinflaation aikana.]] Inflaatio tarkoittaa yleensä rahan arvon alenemista eli yleistä hintatason nousua. Itävaltalaisen taloustieteen eräiden edustajien mukaan inflaatio on sama asia kuin rahamäärän kasvu eikä heidän mielestään yleistä hintatasoa voi mitata. Yleisimmin inflaatiota kuvataan kuluttajahintaindeksin prosenttimuutoksella. Kuluttajahintaindeksi mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa. Eri hyödykkeiden paino kuluttajahintaindeksissä määräytyy niiden osuudesta kotitalouksien kokonaiskulutuksessa. Painoja muutetaan Suomessa viiden vuoden välein kulutuksessa tapahtuneiden muutosten mukaan. Euroopan unionin talous- ja rahaliiton Emun jäsenmaissa pyritään alhaiseen, enintään noin kahden prosentin vuosittaiseen inflaatiovauhtiin. Mikäli hinnat nousevat tätä nopeammin, Euroopan keskuspankki EKP voi nostaa euron korkoa, jolloin kulutus vähenee ja hintojen nousu tästä syystä hidastuu. Inflaation vastakohta on deflaatio. Klassisesta taloustieteestä periytyvän rahan kvantiteettiteorian mukaan inflaatio johtuu liikkeellä olevan rahamäärän kasvusta. Katso myös hyperinflaatio.

Aiheesta muualla

- [http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/ind/oppitunnit/ind06/index.html Tilastokeskuksen sivut kuluttajanhintaindeksistä] Luokka:Raha ms:Inflasi ko:인플레이션 ja:インフレーション simple:Inflation

Rahan kvantiteettiteoria

Rahan kvantiteettiteoria on alun perin David Humen kehittämä ja myöhemmin klassisen taloustieteen ydinteeseihin kuulunut teoria, jonka mukaan markkinoilla olevan rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään määrää yleisen kuluttajahintatason, eli kääntäen sanottuna rahan hinnan suhteessa hyödykkeisiin. Rahan kvantiteettiteorian perustana on Fisherin yhtälö[http://www.econlib.org/library/Enc/bios/Fisher.html]: Rahan määrä (M)
- Rahan kiertonopeus (V) = yleinen hintataso (P)
- Taloudellisen toimeliaisuuden määrä (T) Jos rahan kiertonopeus ja taloudellisen toimeliaisuuden määrä korreloivat keskenään, on siis rahan määrällä ja myytävien tuotteiden ja palvelujen määrällä (ceteris paribus) suora verrannollinen yhteys hintoihin. Kausaliteetti kulkee teorian mukaan vasemmalta oikealle. Kuten Milton Friedman totesi, "inflaatio on aina ja kaikkialla rahapoliittinen ilmiö" - sitä ei siis määrää reaalitaloudellinen toiminta vaan keskuspankin liikkeellelaskeman rahan määrä. Rahan kvantiteettiteoria liittyy täten monetaristiseen neutraliteettiin, jonka mukaan vaikkapa rahavarannon tuplaus tuplaa hintatason ceteris paribus, muttei vaikuta mitenkään tavaroiden ja palveluiden reaaliseen kokonaistuotantoon, reaalikorkoihin tai työttömyyteen. Rahan kvantiteettiteorian mukaan rahalla ei siis itsellään ole arvoa, vaan sillä on pelkkä vaihtoarvo tai välinearvo. Rahaa ei haluta sen itsensä takia, vaan niiden tuotteiden takia joita sillä voi ostaa. Luokka:Makrotaloustiede

Deflaatio

Deflaatio on kuluttajahintojen yleinen lasku tai itävaltalaisen taloustieteen mukaan rahamäärän väheneminen, inflaation vastakohta. Yleisen käsityksen mukaan deflaatio on kansantaloudessa yleensä häiriön merkki, koska deflaatiota esiintyy lähinnä lama-aikoina. Klassisesta taloustieteestä periytyvän rahan kvantiteettiteorian mukaan deflaatio johtuu kuitenkin vain siitä, että liikkeellä oleva rahamäärä pienenee suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Niinpä deflaatiota voi esiintyä nousukaudellakin, mikäli liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto. 1800-luvun teollisen vallankumouksen aikana mm. Suomessa ja Britanniassa oli trendinomainen deflaatio vuosikymmenien ajan. Luokka:Raha ko:디플레이션 ja:デフレーション

Työehtosopimus

Työehtosopimus on Suomessa ammattiliiton ja työnantajapuolen solmima sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työ- ja loma-ajoista, äitiyslomista ja muista (yleensä minimi)eduista. Mikäli työministeriö on vahvistanut työehtosopimuksen yleissitovaksi sen ehdot ovat vähimmäistaso kaikille alan työsuhteille. Työehtosopimus voidaan vahvistaa yleissitovaksi, mikäli yli puolet alan työntekijöistä on sen piirissä. Yleissitovia työehtosopimuksia on 147 ja ne kattavat valtaosan aloista. Kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät valtionhallinnon FINLEX-palvelusta [http://www.finlex.fi/normit/tes.php]. Joillain aloilla on työehtosopimuksia, jotka eivät ole yleissitovia. Tällöin niissä määritelyt vähimmäisehdot sitovat ainoastaan niitä työnantajia jotka kuuluvat sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajajärjestöön. Usein on niin, että samalla alalla on useita ammattiliittoja. Tällöin eri työnantajilla ja eri työntekijäryhmillä voi olla eri työehtosopimukset. Toisaalta joissain tapauksissa kyse on vain alan heikosta järjestäytymisestä, kuten taksiliikenteessä. Ei-sitovia työehtosopimuksia on noin 30. Luokka:Työ

Sopimusvapaus

Sopimusvapaus on oikeushenkilön vapaus tehdä sopimuksia, jotka koskevat henkilön omaisuutta ja luonnollisen henkilön kohdalla ruumista. Esimerkiksi ihminen voi sopia, että kirurgi saa leikata hänet ja periä leikkauksesta maksun. Sopimusvapauteen kuuluvat: #Oikeus tehdä sopimuksia #Vapaus päättää tehdäänkö sopimus vai ei #Vapaus valita sopimuskumppaninsa #Vapaus päättää sopimuksen sisällöstä #Muotovapaus Muotovapauden voimassa ollessa kaikenmuotoiset sopimukset ovat päteviä mukaan lukien suulliset sopimukset. Sopimusvapauteen on rajoituksia. Esimerkiksi monopoliasemassa olevilla yrityksillä on sopimuspakko kaikkien sopimuksen ehdot täyttävien kanssa. Myös syrjintä iän, sukupuolen, ihonvärin tms. mukaan on kielletty. Poikkeuksena muotovapauteen ovat määrämuotoiset sopimukset. Esim. velkakirjoille on kirjallinen määrämuoto. Joihinkin kirjallisiin sopimuksiin, kuten testamenttiin vaaditaan todistajat. Jo antiikin roomalainen laintulkitsija Gaius (130-180) käytti sopimusvapauden käsitettä [1]. Rooman valtakunnan myöhäisvaiheessa sopimusvapaudesta kuitenkin enenevästi luovuttiiin. Vuonna 301 keisari Diocletianus kiinnitti palkat ja hinnat. Lanctantiuksen mukaan määräys täydellisesti epäonnistui. Suomessa ennen 1800-luvun loppua sopimusvapautta rajoitti lain määräyksellä perinteinen isäntävalta. Sopimusvapaus oli länsimaisissa yhteiskunnissa kuten Suomessa 1800-luvun loppupuolella laaja. Nykyisin sitä rajoittavat etenkin 1800-luvun lopulta lähtien säädetyt useat lait kuten sopimuslaki, verot, kuluttajansuojalait ja työehtosopimukset. Sopimus ei ole pätevä niiltä osin miltä se rikkoo Suomen lakia vastaan. Tehdystä sopimuksesta voidaan poiketa lain ja tuomioistuimen päätöksellä eli kohtuullistaa sopimusta. Sopimuksen purkamisvapaus on hyvin rajallinen. Nykyisin kuluttajan aseman turvaamiseksi lähes kaikissa maissa on luotu erilaisia kuluttajansuojajärjestelmiä [2].

Sopimusvapaus ja taloustiede

Taloustieteessä vallitsee pääsääntöisesti tuki suhteellisen laajalle sopimusvapaudelle ja erimielisyyksiä on vain siitä voidaanko sopimusvapauden osittaisilla rajoituksilla parantaa markkinoiden tehokkuutta entisestään ja erityisesti siitä, mitä asioita pitäisi hoitaa täysin ei-sopimusluonteisin mekanismein. Klassisen Adam Smithin talousteorian mukaisesti markkinat toimivat periaatteellisesti tehokkaimmin silloin, kun niihin kohdistetaan vähän ulkopuolisia rajoitteita ja niitä ohjailee näkymätön käsi. Smith oli kuitenkin myös sitä mieltä, etteivät täysin rajoittamattomat markkinat aina ratkaise kaikkia ongelmia. Hän katsoi muun muassa sopimusvapauden rajoittamisen korkeimman sallitun lainakoron muodossa allokoivan lainat keinottelijoiden ja tuhlarien sijasta selväjärkisille [3, kirja II, luku 4.]. Karl Marx ja Friedrich Engels kritisoivat Pierre-Joseph Proudhonin näkemystä vapaista tuottajista ja kuluttajista. Marx esitti näkemyksen tuottajasta, että "Tuotantovoimien kehityksen ajankohtainen aste pakottaa hänet tuottamaan sellaisella tai sellaisella tasolla. Kuluttaja ei ole vapaampi kuin tuottaja. Hänen mielipiteensä lepää hänen varojensa ja tarpeidensa varassa. Molemmat määrää sosiaalinen asema, joka taas itse riippuu koko sosiaalisesta organisaatiosta" [4]. "Vaan Proudhon ei käytä väärin tätä suhdetta kansantalouden mielessä, hän päinvastoin olettaa todelliseksi sen, mikä on kansantaloustieteilijöillä vain nimellistä ja illusorista, sopimusosapuolten vapaus" [5]. Julkisen valinnan teorian mukaan sopimusvapaus estää eturyhmien etuoikeuksia, jotka ovat yleisen edun vastaisia [6]. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan sopimusvapaus on tehokkaampi kuin keskusjohtoinen suunnitelmatalous: Ludwig von Misesin mukaan vain yksityinen omistaja voi suunnitella taloutta [7] ja Friedrich Hayekin mukaan informaatio on hajautunut eikä keskusjohdolla voi olla hyvää informaatiota ja siksi sopimusvapaus johtaa tehokkaampaan talouteen [8]. Itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijän Murray N. Rothbardin näkemyksen mukaan myös yksityiset luonnolliset monopolit ja kartellit toimivat tehokkaammin, kun niiden sopimusvapautta ei rajoiteta [9, luku 10]. Vapaiden markkinoiden häirintä sopimusvapautta kaventamalla voi klassisen, uusklassisen, itävaltalaisen ja monetarismin talousteorian mukaan heikentää niiden asemaa, joita kavennuksilla pyritään auttamaan. Esimerkiksi minimipalkka ja vuokrasääntely voi aiheuttaa markkinaepätasapainoja kuten työttömyyttä [10] ja vuokra-asuntopulaa [11]. Näiden teorioiden mukaan myös sellainen sopimusvapauden rajoittaminen, joka lisää myyjän kustannuksia, pääsääntöisesti nostaa hintoja. Monetaristit ja itävaltalaiset ja liberaalit uusklassiset taloustieteilijät katsovat työnantajan kustannusten lisäämisen laskevan palkkoja: esimerkiksi Ludwig von Mises ja Thomas DiLorenzo väittävät, että sopimusvapautta loukaten suosittujen ammattiliittojen valta laskee palkkoja [12], [13]. Terence Kealey pitää epävapautta Rooman valtakunnan tuhon syynä [14]. Keynesiläisen talousteorian mukaan työttömyyden merkittävin syy on markkinoiden laskenut kulutuskysyntä eikä työmarkkinoiden mahdolliset sopimusvapauden rajoitukset. John Maynard Keynes arvosteli voimakkaasti aikansa taloustieteilijöitä, jotka vastustivat kaikkia valtion asettamia maksuja ja rajoituksia sopimusvapauden absoluuttisuuteen perustuen. Hänen mukaansa ainoastaan valtio, joka voi korjata kestämättömäksi päätyneitä tilanteita, voi taata yksilöiden välisten sopimusten integriteetin. Esimerkiksi rajoittamaton koronkiskonta johtaisi pitkien aikojen kuluessa tilanteeseen, jossa osa väestöstä olisi käytännössä orjan asemassa toiseen nähden. Modernin kansantaloustieteen, erityisesti informaatioepäsymmetrian ja epätäydellisten sopimusten [15] teorioiden mukaan myös vapailla, kilpailluilla markkinoilla voi ilmetä työttömyyden kaltaisia markkinahäiriöitä [16, luku 3], mikä taloustieteilijä ja nobelisti Joseph Stiglitzin mukaan kyseenalaistaa perinteisen liberaalin talousteorian näkemyksen työttömyyden ja vuokra-asuntopulan kaltaisten markkinailmiöiden johtumisesta sopimusvapauden rajoittamisesta. Kuluttajalta on väitetty myös puuttuvan informaatio solmia haluamansa kaltaisia sopimuksia, koska kuluttajan ja palvelun tai hyödykkeen tuottajan perusnevotteluasemat eivät ole tasavertaiset. Kuluttajalla on esimerkiksi yleensä aina vähemmän tietoa käytettävänään tuotteesta kuin sen valmistajalla.

Sopimusvapaus ja poliittinen filosofia

Keskiajalla katolinen kirkkon näkemys oli, että on olemassa oikeudenmukainen hinta ja palkka. Siksi hintoja ja palkkoja säänneltiin [17]. Korko ja koronkiskonta olivat kiellettyjä. Sopimusvapaus ilmentää vapaan kansalaisyhteiskunnan jäsenten autonomiaa. Henry James Sumner Maine (1822 - 1888) esitti, että sosiaaliset rakenteet kehittyvät eri ihmisten statukseen perustuvista rooleista kohti sellaisia, jotka perustuvat vapauteen tehdä sopimuksia. Statusjärjestelmässä velvollisuudet ja ihmisten väliset suhteet juontuvat syntyperästä, kun taas sopimuksen peruslähtökohtana on se, että ihmiset ovat vapaita ja tasa-arvoisia. 1800-luvun anarkoindividualistit kuten Josiah Warren, Lysander Spooner, Benjamin Tucker ja Pierre-Joseph Proudhon kannattivat sopimusvapautta. Heidän mielestään anarkismi lakkauttaisi korkoon ja vuokraan sisältyvän riiston vapaan kilpailun kautta [18]. Modernin libertaristin Robert Nozickin näkemyksen mukaisesti sopimuksenvapaus on eri yksilöiden itsenäisten omaa etua tavoittelevien päätösten ilmentymä mahdollisimman vähän rajoittavassa valtiossa. Vaikka jokainen sopimus voi näyttää rajoittavan autonomiaa asettamalla velvoitteita, todellisuudessa sopimuksen molemmat osapuolet solmivat vain sellaisia sopimuksia, joista uskovat hyötyvänsä. Libertaarit tyypillisesti pitävät kohtuuteen vetoavaa sopimusvapauden rajoittamista mielivaltaisena [19]. Libertaarit katsovat myös syrjinnänvastaisen politiikan väistämättä sisältävän syrjintää [20]. Sopimusvapauden rajoitusten tarkoituksena on suojella sopimustilanteessa heikompana pidettyä osapuolta kohtuuttomuudelta. Sosialisti Belfort Baxin mukaan täydellinen sopimuksenvapaus on illuusio, koska kapitalistilla on tuotantovälineiden monopoli ja työläisen vaihtoehto työsopimukselle oli nälkiintyminen tai vaivaistalo. Hänen mukaansa sopimusvapaus näissä oloissa on verrattavissa maantierosvoon, joka antaa uhrinsa valita rahojen tai hengen riiston väliltä [21]. George Bernard Shaw ja H. G. Wilshire kirjoittavat teoksessaan Fabian Essays in Socialism: "Naisia työskentelemässä puolialastomina hiilikaivoksissa; nuoria lapsia vetämässä vaunuja koko päivän maanalaisten käytävien tunkkaisessa ilmastossa; lapsia sidottuina kudontakoneeseen viisitoista tuntia puuvillatehtaan kuumennetussa ilmassa, pidettyinä hereillä vain esimiehen piiskalla; tunteja työtä kaikille, nuorille ja vanhoille, rajoitteena vain fyysisen kestävyyden äärimmäiset kyvyt; nopeasti kasvavalle väestölle tarpeellisten saniteettijärjestelyjen täydellinen poissaolo: nämä ja muut nimettömät epäoikeudenmukaisuudet on tallennettu täydellisen laissez fairen ja sopimusvapauden tuloksina toisiaan seuraavien blue-book -raporttien puolueettomille sivuille" [22]. Nikolai Buharin kirjoitti teoksessaan Proletariaatin diktatuurin teoria: "Työväenluokan diktatuuri hävittää luokkien muodollisen tasavertaisuuden, mutta samalla se vapauttaa työväenluokan aineellisesta alistamisesta. "Sopimusvapaus" katoaa yhdessä "kauppavapauden" kanssa." [23] Esimerkiksi orjasopimuksien sitovuutta vastustavat myös monet libertaarit, jotka muuten kannattavat täydellistä sopimusvapautta, koska heidän mielestään keho ei ole erotettavissa henkilöstä tai orjasopimuksen katsotaan vähentävän vapautta. 1800-luvun lopulla monissa maissa vallitsi klassisen liberalismin vaikutuksesta melko laaja sopimusvapaus. 1800-luvun lopulta alkaen niin sanottu edistyksellinen liike (progressive movement) pyrki monin tavoin kansalaisten, etenkin työntekijöiden ja kuluttajien, aseman vahvistamiseen rajoittamalla vallinneeksi väitetyn laissez faire -kapitalismin "liiallista" sopimusvapautta ja siirtämällä päätöksentekoa poliittiseksi. Liikkeen vaikutuksesta säädettiin muun muassa työsuojelu- ja minimipalkkalakeja, ammattiliittoja ja työehtosopimuksia vahvistavia lakeja, kieltolakeja, elintarvike-, huume- ja lääkelakeja, rautateitä, vuokria ja kauppaa sääteleviä lakeja kuten kilpailulakeja. Liikkeen vaikutus näkyi myös Yhdysvalloissa kieltolain ja tuloveron säätäneinä uusina perustuslain lisäyksinä ja keskuspankin Federal Reserven perustamisena [24], [25]. Liikkeeseen kuului sosialisteja, konservatiiveja ja sosiaaliliberaaleja.

Aiheesta muualla

- [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/yksit/vk/mononen/sopimuso.pdf Marko Mononen: Sopimusoikeuden materiaalisuudesta]
- [http://www.yrittajat.fi/sy/home.nsf/pages/C2256DB30028DDCF02256A62004BE905 Sopimusvapaus Suomen yrittäjien sivulla]

Lähteet

# Jim Powell, Ancient Romans contributions to private property rights [http://www.libertystory.net/LSBIGSTORIESROMANPROPERTYLAW.htm] # EU, Overview of Consumer Policy [http://europa.eu.int/comm/consumers/overview/index_en.htm] # Adam Smith, of the Wealth of Nations [http://www.readprint.com/chapter-8622/Adam-Smith] # Karl Marx, Misère de la philosophie, I : Une découverte scientifique, Opposition de la valeur d’utilité et de la valeur d’échange [http://www.marxists.org/francais/marx/works/1847/06/km18470615d.htm] # Karl Marx - Friedrich Engels, Die heilige Familie, IV. KAPITEL "Die kritische Kritik" als die Ruhe des Erkennens oder die "kritische Kritik" als Herr Edgar[http://www.mlwerke.de/me/me02/me02_019.htm#IV4g] # Kelley L. Ross, Rent-Seeking, Public Choice, and The Prisoner's Dilemma [http://www.friesian.com/rent.htm] # Deborah Walker, A Feminist Lesson from Economics [http://www.libertyhaven.com/theoreticalorphilosophicalissues/feminism/feministles.html] # Andrew Gamble, Hayek : The Iron Cage of Liberty [http://lsb.scu.edu/~dklein/papers/gamble.html] # Murray N. Rothbard Man, Economy, and State, ISBN 0-945-46632-3 [http://www.mises.org/rothbard/mes/chap10a.asp] # Murray N. Rothbard Making Economic Sense Chapter 36 Outlawing Jobs: The Minimum Wage, Once More [http://www.mises.org/econsense/ch36.asp] # Walter Block, Rent Control [http://www.econlib.org/library/Enc/RentControl.html] # MAKROTALOUSTEORIAN KOULUKUNTIA [http://honeybee.helsinki.fi/mmtal/y/y55/y55ma2.doc] # Thomas DiLorenzo, Do Capitalists Have Superior Bargaining Power? [http://www.mises.org/fullstory.aspx?control=1602] # Terence Kealey, The Economic Laws of Scientific Research [http://www.samizdata.net/blog/archives/003933.html] # Erik Brynjolfsson, An Incomplete Contracts Theory of Information, Technology and Organization [http://ccs.mit.edu/papers/CCSWP126/CCSWP126.html] # Joseph Stiglitz, Globalization and its discontents, ISBN 0-141-01038-X # Benjamin Hart, Faith & Freedom Chapter Nine: The Protestant Spirit of Capitalism [http://www.leaderu.com/orgs/cdf/ff/chap09.html] # Bryan Caplan, Anarchist Theory FAQ [http://www.gmu.edu/departments/economics/bcaplan/anarfaq.htm] # James Bovard, How Fair Are the Fair Labor Standards? [http://www.cato.org/pubs/regulation/reg18n1d.html] # Mark Cooray, The Western Democratic Tradition, Rights and Duties - the old order and the new [http://www.ourcivilisation.com/cooray/westdem/chap10.htm] # E. Belfort Bax, “Voluntaryism” versus “Socialism [http://www.marxists.org/archive/bax/1895/06/herbert.htm] # Shaw, George Bernard & H. G. Wilshire Fabian Essays in Socialism [http://www.econlib.org/library/YPDBooks/Shaw/shwFS1.html#bottom] # Nikolai Buharin 1924, Proletariaatin diktatuurin teoria [http://www.marxists.org/suomi/buharin/proletariaatin_diktatuurin.htm] # The Progressive Movement [http://www.u-s-history.com/pages/h1061.html] # The Legacy of Progressivism [http://www.tysknews.com/Depts/gov_philosophy/legacy_of_progressivism.htm] Luokka:Taloustiede Luokka:Oikeustiede Luokka:Oikeudet ja vapaudet

Orv Madden

Hot Topic is an American chain store aimed at teenagers and young adults. It has a large number of stores across the United States, the majority of which are located in shopping malls. The first Hot Topic store was opened in 1988 by Orv Madden. The chain specializes in music-related fashion and merchandise, including clothing, books, comics, jewelry, CDs, records, posters and other paraphernalia. Also, they back major counterculture concert festivals like Ozzfest and recently Sound Of The Underground. It caters to a number of youth-oriented subcultures and countercultures, such as metal, punk, goth, club, street and lounge, as well as a number of general and 1980s retro pop culture products. In the past, major bands such as Korn and Good Charlotte have allowed Hot Topic to release their concert wear to the general public before they themselves appear on television or at concerts wearing them. They have also been a heavy promoter of Jhonen Vasquez and his various projects, including Invader Zim and Johnny the Homicidal Maniac. Hot Topic also owns and operates a chain of similarly-themed plus-size women's clothing stores, Torrid, which began operations in 2001. The company also produces its own line of clothing, Morbid Threads, whose products may be found in both chains' stores. Hot Topic's major rivals in its niche include Spencer Gifts and Manic Panic.

Criticism

In their marketing, Hot Topic use a rebellious surface image in an effort to appeal to teenagers' rebellious tendencies. Recently, Hot Topic has been increasingly perceived as a 'poser' store, and some counterculture (goth, punk, needs-a-haircut, emo, etc) consumers refrain from shopping there. Members of a counterculture tend to resent the appropriation of the trappings of their subculture as commodities for mainstream consumption. This resentment on their part has led to a number of erroneous rumors circulating on the Internet that the chain is actually a subsidiary of The Gap.

External links

- [http://www.hottopic.com Hot Topic's official website]
- [http://www.torrid.com Torrid's official website] Category:Retail companies of the United States

tablice slots Pozycjonowanie wagi accommodation in Glasgow

:: RELATED NEWS ::

Trandoshan
This is a list of sentient races from the fictional universe of Star Wars.

A

Abyssin

The Abyssin inhabit the planet Byss. They are a nomadic race, often described as "primitive and violent". They stand approximately 2 meters tall and have a humanoid appearance, with long li

Uncle Buck
Uncle Buck is a 1989 film starring John Candy, Amy Madigan, Jean Louisa Kelly, Gaby Hoffmann, and Macaulay Culkin. Jay Underwood and Laurie Metcalf co-star. William Windom, Abu Musab al-Zarqawi () (born October 20, 1966) is a Jordanian-born terrorist, Iraqi insurgent, and guerrilla leader. Zarqawi has allegedly confessed, on multiple audiotapes, to having committed numerous acts of violence in <

Take 6
Take 6 is an American a cappella gospel music sextet formed in 1985 on the campus of Oakwood College in Huntsville, Alabama. Take 6 sings in a contemporary style, integrating R&B and

Christine Lahti
Christine Lahti (born April 4, 1950) is an American actress. She studied fine arts at the Florida State University and received her bachelor's degree in drama from the University of Michigan, then toured

Encephalomyelitis
Encephalomyelitis is a general term for inflammation of the brain and spinal cord, describing a number of disorders:
- acute disseminated encephalomyelitis or postinfectious encephalomyelitis, a demyelinating disease of the brain and spinal cord, possibly triggered by vaccination or

Stages (1985 album)
Stages is a live album by Canadian rock band Triumph, released in 1985 (see 1985 in music). The tracks were recorded from various performances over the prior three years although two new studio tracks were added: "Mind Games" and "Empty Inside".

Track listing

# "When the Lights Go Down" - 5:56 # "Never Surrender" - 6:43 # "Hold On" - 4:21 #

Moesha
Moesha was a situation comedy produced for the UPN network from 1996 to 2001. It starred R&B singer Brandy Norwood as Moesha Mitchell, a teenage girl in a dramatic world. Countess Vaughn and Shar Jackson also star