:: wikimiki.org ::
| Mongolia |
Mongolia
::Tämä sivu käsittelee valtiota, aluetta käsittelee Mongolia (alue) ja Kiinan provinssia Sisä-Mongolia
Mongolia on valtio Aasiassa, Venäjän ja Kiinan välissä.
Historia
Pääartikkeli: Mongolian historia
1200-luvulla Mongolia kuului Mongolivaltakuntaan, joka laajimmillaan ulottui Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan saakka. 1686 Mongoliasta tehtiin kaksi Kiinan provinssia, Ulko-Mongolia ja Sisä-Mongolia. 1911 Kiina myönsi Venäjän painostuksesta Ulko-Mongolian itsenäisyyden. 1924 Neuvostoliiton toimesta perustettiin Mongolian kansantasavalta.
Neuvostoliitto puolusti Mongoliaa Japanilta toisessa maailmansodassa. Sekä Kiinan tasavalta että Kiinan kansantasavalta tunnustivat Mongolian itsenäisyyden sodan jälkeen, mutta Kiinan ja Neuvostoliiton ajautuessa riitoihin 1958 Mongolia tuki Neuvostoliittoa ja sinne sijoitettiin Neuvostoliiton sotilastukikohtia. Mongolia liittyi YK:hon vuonna 1961.
Vuonna 1990 Kommunistinen puolue luopui yksinvallastaan ja vuoden 1992 perustuslaki muutti kansantasavallan parlamentaariseksi valtioksi.
Politiikka
Pääartikkeli: Mongolian politiikka
Provinssit
Pääartikkeli: Mongolian provinssit
Mongolian provinssit
Mongolian provinssit
Mongolian provinssit
Mongolia koostuu 21 provinssista eli aimakista. Näiden jaetut osat ovat nimeltään Sum, ja edelleen jaettuna Bag.
- Arkhangai
- Bajan-Ulgij
- Bajankhongor
- Bulgan
- Gobi-Altai
- Govisumber
- Darkhan-Uul
- Dornogobi
- Dornod
- Dundgobi
- Zavkhan
- Orhon
- Uvurkhangai
- Umnugobi
- Sukhbaatar
- Selenge
- Tuv
- Uvs
- Hovd
- Huvsgul
- Hentii
- Ulaanbaatar
Maantiede
Pääartikkeli Mongolian maantiede
Mongolia rajoittuu pohjoisessa Venäjään ja etelässä,idässä ja lännessä Kiinaan.
Mongolia koostuu pääosin ylängöstä, sekä melko tasaisista aroista. Gobin autiomaa peittää maan eteläosat, kun taas pohjois- ja länsiosat ovat vuoristoisia. Suurimmassa osassa maata kesät ovat kuumia ja talvet varsin kylmiä, jopa -30°C.
Talous
Pääartikkeli Mongolian talous
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Mongolian väestöjakauma
Kulttuuri
Pääartikkeli Mongolian kulttuuri
- [http://www.ub-mongolia.mn 2500 pictures of travel in Mongolia]
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- kivihiili
- kupari
- molybdeeni
- volframi
- fosfaatti
- tina
- nikkeli
- kulta
Merkittävimmät vientituotteet
- karjataloustuotteet
Aiheesta muualla
- [http://www.suomi-mongolia-seura.fi/ Suomi - Mongolia-Seura ry.]
- [http://www.mongoliaphoto.com Mongolia photo]
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Mongolia
ms:Mongolia
zh-min-nan:Bông-kó·
ko:몽골
ja:モンゴル国
th:ประเทศมองโกเลีย
Kieli:Tämä sivu käsittelee luonnollisia kieliä, muut kielet, katso: kieli (täsmennyssivu)
----
kieli (täsmennyssivu) vuodelta 1407.]]
"Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Yksittäiset kielet ovat mahdollisia, olemassa, ihmislajin kielikyvyn ansiosta. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä. Kielissä on rakenne, joka palvelee tai täyttää ihmiselle tärkeitä funktioita, ja tämä toteutuu kielenkäyttöprosessina. Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. On erilaisia käsityksiä autonomisen kielijärjestelmän suhteesta muihin mainittuihin ulottuvuuksiin, eli kielen rakenteen, tehtävien ja kielenkäyttöprosessien keskinäisistä suhteista." -Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998)
----
Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia.
Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.
Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn.
Eläinten ja hyönteisten viestintä tapahtuu myös kemiallisen "kielen" välityksellä, esimerkkinä reviirin rajojen merkitseminen hajuilla. Kemiallisella kielellä on merkitystä myös ihmisten viestinnässä. Ihmisellä on esim. kyky tunnistaa jollain merkitystä omaavalla tasolla vastakkainen sukupuoli, jolla on mahdollisimman erilainen immuunijärjestelmä. Evoluution kannalta tämä takaa jälkeläisille mahdollisimman monipuolisen immuunijärjestelmän, siis eloonjäännin.
Kielten tutkimus
Kielitiede tutkii kieliä.
Ihmisen kielet
Luonnollisen kielen piirteitä ovat seuraavat:
- Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä.
- Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti).
- Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.
Ihmisen kielten historia ja kehitys
Kielten luokittelu ja kielikunnat
Maailmassa on tuhansia kieliä. Tavallisesti arvio liikkuu 6 000 kielen paikkeilla. Se vaihtelee kuitenkin tuhansilla puoleen ja toiseen, koska kielen ja murteen välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa.
Luonnolliset kielet luokitellaan
- typologisesti tyyppeihin (kielitypologia)
- genealogisesti kielikuntiin (historiallis-komparatiivinen tutkimus).
- Kansainväliset apukielet. Tunnetuimpia apukieliä ovat muun muassa
- volapük (1880)
- esperanto (1887)
- ido (1907)
- interlingua (1951)
- lingua franca nova (1965)
- Muut keinotekoiset kielet
- klingon
Eläinten kielet
Formaaliset kielet
Formaaliset kielet, esim. tietokoneen ohjelmointikielet
Katso myös
- Luettelo kielistä
- Luettelo kielistä puhujamäärän perusteella
- Luettelo hokemista
- Kieli ja aivot
- Sodankäynnin kehitys ja kieli
Luokka:Harrastukset
Luokka:Kielitiede
ja:言語
ms:Bahasa
simple:Language
ko:언어
PääkaupunkiPääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.
Valtoilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan.
Katso myös
- luettelo pääkaupungeista
Luokka:Hallinto
ko:수도
ja:首都
simple:Capital
Ulan BatorUlan Bator eli Ulaanbaatar (mongolin kielellä Улаанбаатар, punainen sankari) on Mongolian tasavallan pääkaupunki. Se sijaitsee keskellä Mongoliaa, Tuul-joen rannalla ja 914 metriä korkean Bogdo Khan Uul -vuoren juurella. Kaupungissa on arviolta 650 000 asukasta (1998).
Historia
Alun perin paikalle perustettiin vuonna 1649 buddhalainen luostarikaupunki Urga, josta kehittyi 1800-luvun puoliväliin tultaessa kukoistava kauppapaikka Kiinan ja Venäjän välisen teekaupan reitin varrella.
Luokka:Mongolian kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
ko:울란바토르
ja:ウランバートル
KoordinaatitKoordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tms. ilmoittamiseen.
Koordinaatistossa pisteitä on sijoitettu avaruuteen, ja pisteille on annettu koordinaatit niiden paikantamista varten. Koordinaatit voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Pisteillä on yhtä monta koordinaattia kuin koordinaatistossa on ulottuvuuksia. Ulottuvuuksien ja niitä vastaavien koordinaattien niminä on useimmiten x, y ja z.
Origo on suorakulmaisen koordinaatiston nollapiste, jossa kaikkien koordinaattien arvo on nolla ja koordinaatistoakselit leikkaavat toisensa.
Suorakulmainen koordinaatisto
piste
Yleisimmin koordinaatistolla tarkoitetaan etenkin matematiikassa suorakulmaista eli karteesista koordinaatistoa. Suorakulmaisessa koordinaatistossa on ulottuvuuksien mukainen määrä akseleita, jotka on nimetty kuvaamansa ulottuvuuden mukaan. Akselit ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa, ja ne kulkevat koordinaatiston nollapisteen eli origon kautta sekä leikkaavat toisensa siinä.
Koordinaatistolle on annettu myös mittayksikkö, ja niinpä kunkin pisteen koordinaatit ilmoittavat matkan, joka kutakin akselia tulee kulkea, jotta päästäisiin merkittyyn pisteeseen.
Kun koordinaatistolla kuvataan tasoa, käytetään kahta akselia: vaakasuunnan kuvaamiseen x-akselia ja pystysuunnalle y-akselia. Kolmiulotteisessa avaruudessa tarvitaan puolestaan kolme akselia: x-, y- ja z-akselit.
Koordinaatit ilmoitetaan merkitsemällä ne sulkeisiin ja erottamalla kunkin ulottuvuuden koordinaattiluku pilkulla, esim. (2, -3). Jos koordinaatit sisältävät desimaalipilkkuja, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. (4,5; 2,25; -6,8).
Napakoordinaatisto
Napakoordinaatistossa koordinaatit esitetään kiertokulman φ ja säteen r funktiona. Muunnoskaavat karteesisen ja napakoordinaatiston välillä ovat
Sylinterikoordinaatisto
Sylinterikoordinaatisto on kolmiulotteinen koordinaatisto, jossa x- ja y-tasossa käytetään napakoordinaatistoa ja sen lisäksi z-suunnassa karteesista z-koordinaattia. Koordinaatin muodostaa siis kolmikko (φ,r,z).
Pallokoordinaatisto
Pallokoordinaatisto on sylinterikoordinaatiston tapaan kolmiulotteisen avaruuden koordinaatisto. Siinä pisteiden ajatellaan sijaitsevan pallopinnalla. Koordinaatit määrittävät säde r, atsimuuttikulma φ sekä korotus- eli elevaatiokulma θ. Korotuskulma on tavallisesti rajattu välille yksikäsitteisyyden saavuttamiseksi. Muunnoskaavat karteesiseen koordinaatistoon ovat
Karttakoordinaatistot
Peruskoordinaatisto,
Yhtenäiskoordinaatisto
Luokka:Matematiikka
Luokka:Geometria
ko:극좌표
ja:極座標系
Pinta-alaPinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Katso myös
- luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Luokka:Geometria
Luokka:suureet
ja:面積
simple:Area
zh-cn:面积
zh-tw:面積
Luettelo valtioista pinta-alan mukaanTässä on lista maailman maista pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Pinta-alat on annettu neliökilometreinä.
Tähdellä merkityt maat ovat suurimpia maanosassaan. Ristillä merkityt maat ovat taas pienimpiä.
Katso myös: luettelo valtioista, luettelo valtioista väkiluvun mukaan, luettelo valtioista väentiheyden mukaan, luettelo valtioista maanosan mukaan.
Luokka:Valtiot
Valtioista pinta-alan mukaan
ko:면적순 나라 목록
ja:国の面積順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามเนื้อที่
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
Luettelo valtioista väkiluvun mukaanTässä on lista maailman maista suuruusjärjestyksessä väkiluvun mukaan.
Katso myös:
- Luettelo valtioista
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
- Luettelo valtioista väentiheyden mukaan
- Luettelo valtioista maanosan mukaan
- [http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls Tilastokeskuksen excel-tiedosto]
Luokka:Valtiot
Valtioista väkiluvun mukaan
ja:国の人口順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามจำนวนประชากร
Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaanLuettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan.
Tätä listaa ylläpidetään sivulla
http://hdr.undp.org/statistics/data/indic/indic_12_1_1.html
Vuoden 2002 (raportti julkaistu 15.7.2004)
Indeksi on korkea, jos se on 0,800 tai yli, keskitasoa, jos se on välillä 0,799 ... 0,500 ja matala, jos se on 0,499 tai alle.
# Norja 0,956
# Ruotsi 0,946
# Australia 0,946
# Kanada 0,943
# Alankomaat 0,942
# Belgia 0,942
# Islanti 0,941
# Yhdysvallat 0,939
# Japani 0,938
# Irlanti 0,936
# Sveitsi 0,936
# Yhdistynyt kuningaskunta 0,936
# Suomi 0,935
# Itävalta 0,934
# Luxemburg 0,933
# Ranska 0,932
# Tanska 0,932
# Uusi-Seelanti 0,926
# Saksa 0,925
# Espanja 0,922
# Italia 0,920
# Israel 0,908
# Hongkong 0,903
# Kreikka 0,902
# Singapore 0,902
# Portugali 0,897
# Slovenia 0,895
# Korean tasavalta, 0,888
# Barbados 0,888
# Kypros 0,883
# Malta 0,875
# Tšekki 0,868
# Brunei 0,867
# Argentiina 0,853
# Seychellit 0,853
# Viro 0,853
# Puola 0,850
# Unkari 0,848
# Saint Kitts ja Nevis 0,844
# Bahrain 0,843
# Liettua 0,842
# Slovakia 0,842
# Chile 0,839
# Kuwait 0,838
# Costa Rica 0,834
# Uruguay 0,833
# Qatar 0,833
# Kroatia 0,830
# Arabiemiirikunnat 0,824
# Latvia 0,823
# Bahama 0,815
# Kuuba 0,809
# Meksiko 0,802
# Trinidad ja Tobago 0,801
# Antigua ja Barbuda 0,800
# Bulgaria 0,796
# Venäjä 0,795
# Libya 0,794
# Malesia 0,793
# Makedonia 0,793
# Panama 0,791
# Valko-Venäjä 0,790
# Tonga 0,787
# Mauritius 0,785
# Albania 0,781
# Bosnia ja Hertsegovina 0,781
# Suriname 0,780
# Venezuela 0,778
# Romania 0,778
# Ukraina 0,777
# Saint Lucia 0,777
# Brasilia 0,775
# Kolumbia 0,773
# Oman 0,770
# Samoa 0,769
# Thaimaa 0,768
# Saudi-Arabia 0,768
# Kazakstan 0,766
# Jamaika 0,764
# Libanon 0,758
# Fidži 0,758
# Armenia 0,754
# Filippiinit 0,753
# Malediivit 0,752
# Peru 0,752
# Turkmenistan 0,752
# Saint Vincent ja Grenadiinit 0,751
# Turkki 0,751
# Paraguay 0,751
# Jordania 0,750
# Azerbaidžan 0,746
# Tunisia 0,745
# Grenada 0,745
# Kiina 0,745
# Dominica 0,743
# Sri Lanka 0,740
# Georgia 0,739
# Dominikaaninen tasavalta 0,738
# Belize 0,737
# Ecuador 0,735
# Iran 0,732
# Länsiranta ja Gaza 0,726
# El Salvador 0,720
# Guyana 0,719
# Kap Verde 0,717
# Syyria 0,710
# Uzbekistan 0,709
# Algeria 0,704
# Päiväntasaajan Guinea 0,703
# Kirgisia 0,701
# Indonesia 0,692
# Vietnam 0,691
# Moldova 0,681
# Bolivia 0,681
# Honduras 0,672
# Tadžikistan 0,671
# Mongolia 0,668
# Nicaragua 0,667
# Etelä-Afrikka 0,666
# Egypti 0,653
# Guatemala 0,649
# Gabon 0,648
# São Tomé ja Príncipe 0,645
# Salomonsaaret 0,624
# Marokko 0,620
# Namibia 0,607
# Intia 0,595
# Botswana 0,589
# Vanuatu 0,570
# Kambodža 0,568
# Ghana 0,568
# Myanmar 0,551
# Papua-Uusi-Guinea 0,542
# Bhutan 0,536
# Laos 0,534
# Komorit 0,530
# Swazimaa 0,519
# Bangladesh 0,509
# Sudan 0,505
# Nepal 0,504
# Kamerun 0,501
# Pakistan 0,497
# Togo 0,495
# Kongon tasavalta 0,494
# Lesotho 0,493
# Uganda 0,493
# Zimbabwe 0,491
# Kenia 0,488
# Jemen 0,482
# Madagaskar 0,469
# Nigeria 0,466
# Mauritania 0,465
# Haiti 0,463
# Djibouti 0,454
# Gambia 0,452
# Eritrea 0,439
# Senegal 0,437
# Itä-Timor 0,436
# Ruanda 0,431
# Guinea 0,425
# Benin 0,421
# Tansania 0,407
# Norsunluurannikko 0,399
# Sambia 0,389
# Malawi 0,388
# Angola 0,381
# Tšad 0,379
# Kongon demokraattinen tasavalta 0,365
# Keski-Afrikan tasavalta 0,361
# Etiopia 0,359
# Mosambik 0,354
# Guinea-Bissau 0,350
# Burundi 0,339
# Mali 0,326
# Burkina Faso 0,302
# Niger 0,292
# Sierra Leone 0,273
Katso myös
- Luettelo valtioista
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
Valtiot inhimillisen kehityksen mukaan
Valtioista inhimillisen kehityksen mukaan
Itsenäisyys:Vaihtoehtoisia merkityksiä ks. Itsenäisyys (täsmennys)
Itsenäisyys tarkoittaa valtiolle, organisaatiolle tai hallitukselle samaa kuin omavaltaisuus, kun toinen vaihtoehto on olla jonkin muun hallittavana. Itsenäisyyden saaminen edellyttää joskus väkivaltaista irroittautumista ja tämän takia itsenäisyyttä juhlistetaan.
Katso myös
- imperialismi
- itsenäisyyden julistaminen
- itsenäisyyspäivä
- itsenäinen kaupunki
- kolonialismi
- luettelo itsenäisyyspäivistä
- uuskolonialismi
- tilastollinen itsenäisyys
Luokka:Politiikka
11. kesäkuuta11. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 162. päivä (163. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 203 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Impi, Immi
:- suomenruotsalainen kalenteri: Hjördis
:- ortodoksinen kalenteri: Perttu
:- saamenkielinen kalenteri: Biergá
:- vanhemmissa kalentereissa: Barnabas, Bernhardus, Bertil, Immikki
Tapahtumia
- 1184 eaa - Troijan sota: Troija kukistui.
- 1509 - Englannin kuningas Henrik VIII ja Katariina Aragonialainen menivät naimisiin.
- 1534 - Jacques Cartier ja miehistö toimittivat ensimmäisen Pohjois-Amerikassa vietetyn katolisen messun.
- 1554 - Kuningas Kustaa Vaasa perusti Suomeen toisen hiippakunnan, jonka piispanistuin sijoitettiin Viipuriin.
- 1770 - Kapteeni James Cook ajoi karille Isolla Valliriutalla (Great Barrier Reef).
- 1788 - Venäläinen tutkimusmatkailija Gerasim Izmailov saapui Alaskaan.
- 1898 - Espanjan-Yhdysvaltain sota: Yhdysvaltojen sotalaivat purjehtivat kohti Kuubaa.
- 1901 - Uusi-Seelanti liitti Cooksaaret yhteyteensä.
- 1940 - Toinen maailmansota: britit pommittavat Genovaa ja Torinoa Italiassa.
- 1942 - Toinen maailmansota: Yhdysvallat suostui lähettämään laina-apua ("Lend-Lease") Neuvostoliittoon.
- 1963 - Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike: Alabaman kuvernööri George Wallace seisoi Foster Auditoriumin ovella Alabaman yliopistossa yrittäessään estää kahta mustaa opiskelijaa käymästä tuota koulua. Lopulta hän kuitenkin astui syrjään, mikä lopetti yliopiston rotuerottelupolitiikan.
- 1998 - Compaq Computer osti Digital Equipment Corporationin yhdeksällä miljardilla dollarilla.
- 2004 - Avaruustutkimus: Cassini-Huygens avaruusluotain ohitti Saturnuksen Phobe-kuun vain muutaman tuhannen kilometrin etäisyydeltä.
Syntyneitä
- 1519 - Cosimo I de'Medici, Firenzen herttua († 1574)
- 1572 - Ben Jonson, draamakirjailija († 1637)
- 1842 - Carl von Linde, insinööri ja teollisuusmies († 1934)
- 1864 - Richard Strauss, säveltäjä ja orkesterinjohtaja († 1949)
- 1910 - Jacques Cousteau, tutkimusmatkailija ja keksijä († 1997)
- 1933 - Gene Wilder, näyttelijä
- 1939 - Jackie Stewart, Formula 1 -kilpa-autoilija
Kuolleita
- 1216 - Flanderin kreivi Hendrik, Latinalaisen keisarikunnan hallitsija (s. noin 1174)
- 1903 - Alexander Obrenovic, Serbian kuningas sekä kuningatar Draga
- 1924 - Théodore Dubois, säveltäjä ja opettaja
- 1936 - Robert E. Howard, kirjailija
- 1971 - John W. Campbell Jr., tieteiskirjailija, kustantaja ja toimittaja
- 1979 - John Wayne, näyttelijä
- 1986 - Chesley Bonestell, insinööri, arkkitehti, taiteilija ja kuvittaja
- 1998 - Catherine Cookson, kirjailija
- 1999 - DeForest Kelley, näyttelijä (Star Trekin Leonard "Bones" McCoy)
- 2001 - Timothy McVeigh, terroristi (teloitettiin)
Juhlapäiviä
- Havaiji: Kamehameha Day, virallinen juhlapäivä Havaijin ensimmäisen kuninkaan kunniaksi: kukkaparaateja, hula-hula-kilpailuja ja juhlia.
- St. Barnabas -juhla.
- Rooman valtakunta: Matralia Mater Matutan (aamunkoiton) kunniaksi.
- Rooman valtakunta: Vestalia-juhlan viides päivä (Vestan, kotilieden jumalattaren, kunniaksi).
- Hongkong: Tuen Ng, lohikäärmeveneiden karnevaali.
----
Katso myös: kalenteri ~ 10. kesäkuuta, 12. kesäkuuta
Luokka:Kesäkuu
-06-11
ms:11 Jun
ko:6월 11일
ja:6月11日
simple:June 11
th:11 มิถุนายน
1921 Tapahtumia
- 20. tammikuuta - Turkin tasavalta julistettiin perustetuksi.
- 25. helmikuuta - Puna-armeija valtaa Georgian demokraattisen tasavallan
- 28. helmikuuta - Kronstadtin kapina bolševikkejä vastaan. Kapina murskattiin 17. maaliskuuta ja joukko merimiehiä pakeni Suomeen.
- 13. maaliskuuta - Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinasta.
- 18. maaliskuuta - Toinen Riikan rauha Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä. Bolševikit saavat Ukrainan ja Valko-Venäjän.
- 11. huhtikuuta - Transjordanin emiraatti perustettiin, Abdullah I hallitsijaksi.
- 24. huhtikuuta - Kansanäänestys Tirolissa tukee liittymistä Saksaan.
- toukokuu - Palestiinan 1921 mellakat
- 2. toukokuuta - Sleesian kolmas kansannousu saksalaisia vastaan Puolaan liittymisen puolesta.
- 6. toukokuuta - Yleislakko alkoi Norjassa.
- elokuu - Yhdysvallat solmii rauhansopimuksen Saksan kanssa, päättäen ensimmäisen maaimansodan.
- 26. elokuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Münchenissä.
- 29. elokuuta - Saksaan sotatilalaki Matthias Erzbergerin salamurhan jälkeen.
- 9. marraskuuta - Reykjavíkissa mellakoita.
- 1. joulukuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Wienissä.
- 16. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio muodostettiin Anglo-irlantilaisella sopimuksella.
- Tähtitieteellinen yhdistys Ursa perustetaan syksyllä.
- F.W. Murnaun elokuva Nosferatu
- Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus
Syntyneitä
- 21. toukokuuta - Andrei Saharov, fyysikko, nobelvoittaja
- 17. kesäkuuta – Eeva Joenpelto, kirjailija (k. 2004).
- 6. heinäkuuta - Nancy Reagan
- 19. elokuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja († 1991)
- 12. syyskuuta - Stanisław Lem, tieteiskirjailija
- 27. marraskuuta - Alexander Dubček (k. 1992)
Kuolleita
- 2. maaliskuuta - Nikola I Petrović Njegoš, Montenegron syrjäytetty kuningas
- 2. elokuuta - Enrico Caruso, oopperalaulaja
- 8. elokuuta - Juhani Aho, kirjailija
- 28. marraskuuta - Abdul-Baha, Baha'in profeetta (s. 1844)
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Albert Einstein valosähköisestä ilmiöstä
- Kemia: Frederick Soddy
- Lääketiede: Ei jaettu
- Kirjallisuus: Anatole France
- Rauha: Karl Hjalmar Branting, Christian Lous Lange
ms:1921
ko:1921년
ja:1921年
simple:1921
th:พ.ศ. 2464
Aikavyöhyke
Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa.
Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).
Kesäaika
Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.
Kesäaika Euroopan unionissa
Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.
Kesäaika Yhdysvalloissa
Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
UTC
GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.
Pääaikavyöhykkeet maapallolla
| GMT/UTC-ero | Selitys |
|---|
| GMT-12 | Kansainvälinen päivämääräraja |
| GMT-11 | Midwayn saaret, Samoa |
| GMT-10 | Havaiji |
| GMT-9 | Alaska |
| GMT-8 | PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-7 | Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-6 | CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-5 | EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-4 | AST, Atlantin normaaliaika |
| GMT-3 | (UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti |
| GMT-2 | |
| GMT-1 | Kap Verde |
| GMT, UTC | Dublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon |
| GMT+1 | (BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma |
| GMT+2 | (EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem |
| GMT+3 | (EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari |
| GMT+4 | Abu Dhabi, Kabul |
| GMT+5 | Kalkutta, New Delhi |
| GMT+6 | Novosibirsk |
| GMT+7 | (CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta |
| GMT+8 | Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong |
| GMT+9 | Osaka, Tokio, Soul |
| GMT+10 | Melbourne, Sydney, Vladivostok |
| GMT+11 | Salomonsaaret |
| GMT+12 | Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.) |
luokka:aika
ms:Zon masa
ko:시간대
ja:標準時
simple:Time zone
th:เขตเวลา
KansallislauluKansallislaulu on tiettyä valtiota tai kansaa symboloiva kansallinen isänmaallinen laulu, jota esitetään esimerkiksi urheilutapahtumissa ja kansallisissa juhlissa. Nationalismin nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun.
Kansallislaulut
ms:Lagu kebangsaan
ko:국가
ja:国歌
simple:National Anthem
zh-tw:國歌
zh-cn:国歌
Kansainvälinen suuntanumeroKansainvälinen suuntanumero on kansainvälisiin puhelinyhteyksiin tarvittava puhelinnumeron etuliite. Numerot on jaettu niin, että valtiot ja alueet voivat erottua toisistaan, eivätkä numerot mene päällekkäin. Suuntanumerot jakaa ja hallinnoi ITU.
Useimmissa maissa, myös Suomessa, paikallisen suuntanumeron ensimmäinen nolla täytyy jättää pois käytettäessä kansainvälistä suuntanumeroa. Esimerkiksi paikallinen numero 019 1234567 on kansainvälisessä muodossa +358 19 1234567. Merkki "+" tarkoittaa kansainvälisen puhelun maasta maahan vaihteleva ulkomaantunnusta. Ulkomaantunnus on Euroopassa yleensä 00, ja Suomessa on sen rinnalla vaihtoehtoisena tapana valita ulkomaanpuhelun operaattoritunnus. Matkapuhelimilla yleensä voi kirjoittaa +-merkin ja ne tunnistavat siitä kansainvälisen puhelinnumeron tarvitsematta muuta etuliitettä.
Katso myös
- Luettelo kansainvälisistä suuntanumeroista
- E.164
luokka:puhelintekniikka
Mongolia (alue)Mongolia on alue Keski-Aasiassa. Siihen kuuluvat Mongolia, Sisä-Mongolia ja pienempiä mongolien asuttamia alueita pääasiassa Venäjällä. Alueella on yli 28,000,000 asukasta.
Sisä-Mongolia
Sisä-Mongolia (mongoliksi: öbür mongghul; kiinaksi: yksink.: 内蒙古, perint.: 內蒙古, pinyin: nèi měng gǔ) on autonominen alue Kiinassa. Kiinan autonomiset alueet ovat jotakin vähemmistökansallisuutta varten varattuja, Sisä-Mongolia on varattu mongoleille.
Historia
Sisä-Mongolia ja Ulko-Mongolia erotettiin toisistaan Qing-dynastian aikana. Sisä-Mongoliasta tehtiin tavallinen kiinalainen provinssi Ulko-Mongolian pitäessä vanhan hallintojärjestelmänsä. Qing-dynastia myönsi Venäjän painostuksesta Ulko-Mongolian itsenäisyyden 1911 ja erillinen Mongolia syntyi.
Vuoteen 1949 saakka Sisä-Mongolia kuului Rehen ja Suiyuanin provinsseihin (ei enää olemassa), jotkut taiwanilaiset kartat esittävät vielä tällaista provinssijakoa. Kiinan kansantasavalta loi perustamisensa jälkeen vähemmistökansapolitiikan, ja sen mukaisesti teki Sisä-Mongoliasta autonomisen alueen. Sisä-Mongolia oli ensimmäinen vähimmistökansallisuuksille myönnetty autonominen alue.
Maantiede
Sisä-Mongolian naapuriprovinssit ovat (myötäpäivään): Heilongjiang, Jilin, Liaoning, Hebei, Shanxi, Shaanxi, Ningxia ja Gansu. Pohjoisessa naapurina ovat Mongolia ja Venäjä.
Sisä-Mongolian koko on 2400 kilometriä itä-länsi-suunnassa ja 1700 km pohjois-etelä-suunnassa. Siellä vallitsee lauhkea mannermainen ilmasto, talvet ovat hyvinkin pitkiä ja kylmiä.
Talous
Väestöryhmät
Nykyisin han-kiinalaiset muodostavat selkeän enemmistön Sisä-Mongoliassakin. Mongoleita väestöstä on noin kymmenesosa, reilut 2 miljoonaa, eli kuta kuinkin saman verran kuin Mongoliassa.
Kulttuuri
Sisä-Mongoliassa on säilytetty mongolin kirjoitusjärjestelmä, toisin kuin Mongoliassa, jossa on siirrytty kyrillisen aakkoston käyttöön.
Turismi
- Tshingis-kaanin mausoleumi
Aiheesta muualla
- [http://www.nmg.gov.cn Sisä-Mongolian hallinnon sivusto] (kiinaksi)
Luokka:Kiina
ko:네이멍구 자치구
ja:内モンゴル自治区
Venäjä
Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.
Historia
Pääartikkeli: Venäjän historia
Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio.
Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917.
Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.
Politiikka
Pääartikkeli: Venäjän politiikka
Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy.
Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli
liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon,
valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli
duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.
Ihmisoikeusrikokset
Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.
Venäjän federaation subjektit
Pääartikkeli: Venäjän osat
Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön.
Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.
Maantiede
Pääartikkeli Venäjän maantiede
Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m.
Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj.
Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista
Venäjän alueet
Tasavallat
Luettelo Venäjän kaupungeista
Luettelo Venäjän kaupungeista
#Adygeia (Адыгея)
#Altai (Алтай)
#Baškortostan, Baškiria (Башкортостан)
#Burjatia (Бурятия)
#Dagestan (Дагестан)
#Ingušia (Ингушская)
#Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская)
#Kalmukia (Калмыкия)
#Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия)
#Karjala (Карелия)
#Komi (Коми)
#Mari (Марий-Эл)
#Mordva (Мордовия)
#Saha (Jakutia) (Саха (Якутия))
#Pohjois-Ossetia (Северная Осетия)
#Tatarstan (Tataria) (Татарстан)
#Tuva (Тува)
#Udmurtia (Удмуртия)
#Hakassia (Хакасия)
#Tšetšenia (Чечня)
#Tšuvassia (Чувашия)
Aluepiirit
- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)
Alueet
Liittovaltion kaupungit
- Moskova
- Pietari
Autonominen alue
- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)
Autonomiset piirikunnat
- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- | | |
