:: wikimiki.org ::
| Moskova |
Moskova
Moskova (venäjäksi Москва, translitteroituna Moskva ) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Euroopan suurin kaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta.
Maantiede
asukasluku
Moskova on itsessään yksi Venäjän federaation subjekti ja erillinen sitä ympäröivästä Moskovan alueesta. Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, 55.75 N ja 37.62 E. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä tasangolla Oka- ja Volga-jokien välissä, Moskova-joen varrella.
Kaupungin rajan muodostaa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometrista kolmannes on puistoa ja viheraluetta.
Hallinnolliset alueet
Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet
Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 kaupunkiseutuun eli piiriin (районы).
Kymmenen piirikuntaa on esitetty oheisessa kartassa:
- 1. Zelenogradin kaupunki (город Зеленоград)
- 2. Pohjoinen (Северный)
- 3. Koillinen (Северо-Восточный)
- 4. Luoteinen (Северо-Западный)
- 5. Keskusta (Центральный)
- 6. Itäinen (Восточный)
- 7. Eteläinen (Южный)
- 8. Kaakkoinen (Юго-Восточный)
- 9. Lounainen (Юго-Западный)
Historia
Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta, joka taas on vanha suomalais-ugrilainen hydronyymi. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus, johon sittemmin asettui asumaan slaaveja. Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova kärsi pahoja vaurioita kaupungin palaessa Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922.
Ilmasto
Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä, kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5 C ja keskimääräinen vuosisademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.
Moskovan lämpötila on talvella yleensä 12-15 pakkasasteen välillä, joskus jopa -20C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla.
Moskva-joen jää lähtee tyypillisesti 12. huhtikuuta. Pysyvä lumipeite vallitsee 23. marraskuuta - 16. maaliskuuta.
Väestö
1922
Koulutus
Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtiollinen yliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtiollisessa yliopistossa opiskelee yli 30 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan valtiollinen teknillinen yliopisto.
Liikenne
Moskovassa on viisi lentokenttää. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin.
Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin 9 miljoonaa.
Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.
Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2½ miljoonaa, mikä saa aikaan pahoja ruuhkia.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet
Moskovassa sijaitsee kuuluisa Kreml elegantteine sipulikupoleineen, mikä tarjoaa paikan kansalliselle hallitukselle. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa ovat kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali.
Urheilu
Ylivoimaisesti suosituin urheilulaji on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa peräti kuusi joukkuetta: FC Moskova, TsSKA, Dynamo, Lokomotiv, Torpedo ja Spartak. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn.
Kulttuuri
Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista.
Aiheesta muualla
- [http://www.mos.ru Kaupungin kotisivu]
- [http://www.themoscowtimes.com/indexes/01.html Moscow Times] - englanninkielinen sanomalehti
- [http://www.moscowout.ru Menokone]
- [http://www.moscow-taxi.com Taksimiesten tietotoimisto] (epäluotettava mutta hauska)
- [http://wikitravel.org/en/Moscow Moskova Wikitravelissa]
-
als:Moskau
zh-min-nan:Moskva
ko:모스크바
ja:モスクワ
simple:Moscow
th:มอสโก
TranslitterointiTranslitterointi on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen. Usein translitteroinnissa joudutaan tekemään monimutkaisia sopimuksia merkkien korvaamisesta, sillä lähde- ja kohdekirjoitusjärjestelmät voivat olla hyvin erilaisia. Kieliä, joiden kirjoitusjärjestelmä kuvastaa muutakin kuin lausumista (esim. kiinan kirjoitusjärjestelmä) ei voida translitteroida vaan niiden kuvaamista latinalaisella aakkostolla kutsutaan latinisoinniksi.
Kyrillisten kirjainten translitterointi
Translitterointiin on useita standardeja jotka vaihtelevat maasta toiseen. Suomessa kyrillisten kirjainten translitterointiin käytetään SFS 4900:n määrittämää tapaa, joka eroaa YK:n suosittamasta ISO-standardista ISO 9 ja englanninkielissä maissa noudatettavasta tavasta. Suomessa on pyritty noudattamaan yhtenäistä omaa käytäntöä 1800-luvun lopulta saakka.
Esimerkiksi venäjänkielinen nimi Толстой translitteroidaan suomalaisten sääntöjen mukaan Tolstoi, yleisimmin englanniksi Tolstoy ja ISO 9:n mukaan Tolstoj. Nimi Е́льцин on suomeksi Jeltsin, englanniksi Yeltsin ja ISO 9:n mukaan Elʹcin. Joissain tapauksissa nimillä on vakiintunut suomalaistettu kirjoitusasu, esim. etunimi Aleksandr kirjoitetaan Aleksander tai Aleksanteri ja nimi Iosif Josif tai Josef. Muita vakiintuneita nimiä ovat mm. Maria ja Anastasia.
Jos kyrillisillä kirjaimilla nimensä kirjoittava henkilö muuttaa ulkomaille, hän yleensä omaksuu paikallisen tavan mukaisen kirjoitusasun. Passeihin nimet on kirjoitettu latinalaisilla kirjaimilla perinteisesti ranskankielisen tavan mukaan, nykyisin ainakin Venäjällä englanninkielisen kaavan mukaisesti.
Muut kielet ja kirjoitusjärjestelmät
Arabian kielen translitteraation suomalainen standardi on SFS 5755. Sitä ei kuitenkaan usein noudateta, vaan nimet haetaan ulkomaalaisista tiedotusvälineistä.
Muinaiskreikan nimet translitteroidaan oman kaavansa mukaan, nykykreikan nimiin käytetään pääsääntöisesti standardin SFS 5807 mukaista transkriptiota [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kreikka.html8].
Translitterointikaava
Kyrillistä kirjaimistoa käyttävien slaavilaisten kielten (venäjä, ukraina, makedonia, serbia ja valkovenäjä) kirjaimet translitteroidaan suomeksi seuraavalla tavalla:
Lähteet
- SFS 4900
Luokka:Kirjoitus
Kaupunki
pääkaupunki. Se on myös maan suurin ja nopeimmin kasvava kaupunkiseutu.]]
Kaupunki on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Vuoteen 1977 asti Suomen kaupungeilla oli oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti: Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Ero pikkukaupunkien ja suurkaupunkien välillä on eri alueilla erilainen. Suurkaupunki voi tarkoittaa urbaania aluetta, joka ylittää tietyn asukasluvun; kaupunkia joka dominoi muita kaupunkeja tietyllä talousalueella tai joka on hallinnollisesti merkittävä. Suurkaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Vaikka suurkaupunki voi viitata alueeseen, jolla on lähiöitä ja satelliittialueita, termi ei sovi kattamaan usean kaupungin keskittymää eli metropolialuetta kuten pääkaupunkiseutu. Englannin kielessä erotellaan kaupunki nimikkeille city eli suurkaupunki ja town eli pikkukaupunki.
Suomessa suurin osa kaupungeista on pikkukaupunkeja. Suurkaupungeiksi voidaan Suomen mittakaavassa katsoa Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu. Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo määritellään usein globaaleiksi kaupungeiksi, mutta termiä käytetään myös muista suurkaupungeista. Nykyään on nähtävissä merkkejä suurkaupunkien lähiöalueiden yhdistymisestä (Yhdysvaltain itärannikko) monien kymmenien miljoonien asukkaiden metropoleiksi. Maailman suurimmaksi kaupungiksi lasketaan yleensä Japanissa sijaitseva yli 30 miljoonan asukkaan Suur-Tokio. Kiinalainen Chongqingin kaupunki on kuitenkin lähes Tokion kokoinen, ja siten maailman toiseksi suurin kaupunki.
Kaupungin keskusta
Kaupungin keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta näyttää kaupungin elinvoiman ja lisää kiinnostavuutta. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se myös parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa.
Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Silloin kestävä kehitys vaarantuu, kun asiointi rakentuu autojen varaan. Autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan. Keskustan palvelutaso ei kehity. Kaupungin kehittämisaloite siirtyy yksityisille maanomistajille.
Suomen kaupungit
Suomessa kaupunki on myös julkishallinnon yksikkö. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia, koska Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto.
Asutuksen kokoluokittelu Suomessa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:
- Haja-asutusalue, maaseutu tai pieni taajama (1 - 1 000 asukasta) 22 kpl
- Pieni maaseutukaupunki (1 001 - 20 000 asukasta) 357 kpl
- Keskikokoinen kaupunki (20 001 - 50 000 asukasta) 39 kpl
- Suuri kaupunki (50 001 - 100 000 asukasta) 8 kpl
- Suurkaupunki (asukkaita yli 100 000) 6 kpl
Suurin osa Suomen kunnista on tämän mukaan siis pieniä maaseutukaupunkeja.
Erilaiset kaupungit
Suomessa on suurilukuinen määrä kaupunkeja. Suurin osa niistä on pieniä, kuten edellä todettiin. Helsinki on maan suurin kaupunki, asukkaita seudulla on 1,2 miljoonaa. Kooltaan se yltää eurooppalaiseen sarjaan keskisuurena kaupunkina. Toiseksi suurimmat kaupunkiseudut ovat Tampere ja Turku. Muita valtakunnallisesti merkittäviä keskuksia ovat Oulu, Lahti ja Jyväskylä. Loput Suomen kaupungeista ovat pienempiä maakuntakeskuksia. Suurimmissa kaupungeissa on paljon työpaikkoja, oppilaitoksia ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Suurissa kaupungeissa kulttuurielämä on aktiivista ja niistä löytyvät hyvät koulutusmahdollisuudet korkeakouluineen. Mahdollisuuksia tehdä vapaa-ajalla itseään kiinnostavia asioita on paljon. Nämä kaikki tuovat ympäröivälle seudulle menestystä vanavedessään.
Suomen suurimmat kaupunkiseudut
Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan kaupungin koosta muun muassa Helsingin ja Kouvolan tapauksissa.
Tilastojen lähde [http://www.kunnat.net kunnat.net].
Maailman suurimmat kaupunkiseudut
Maailman suurimmat kaupunkiseudut ovat tärkeitä toimijoita poliittisesti ja taloudellisesti.
kuva:Green up.png
kuva:Green up.png.]]
| Sijoitus | Nimi | Väkiluku
|
|---|
| 1 | Tokio, Japani | 36 510 000
| | 2 | New York, Yhdysvallat | 22 310 000
| | 3 | Mexico City, Meksiko | 22 090 000
| | 4 | Soul, Etelä-Korea | 21 740 000
| | 5 | Mumbai, Intia | 19 470 000
| | 6 | São Paulo, Brasilia | 19 090 000
| | 7 | Jakarta, Indonesia | 17 590 000
| | 8 | Los Angeles, Yhdysvallat | 17 540 000
| | 9 | Osaka, Japani | 17 510 000
| | 10 | Delhi, Intia | 17 480 000
| | 11 | Manila, Filippiinit | 16 610 000
| | 12 | Kairo, Egypti | 15 500 000
| | 13 | Shanghai, Kiina | 14 610 000
| | 14 | Kolkata, Intia | 14 450 000
| | 15 | Moskova, Venäjä | 14 440 000
| | 16 | Buenos Aires, Argentiina | 13 330 000
| | 17 | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | 12 420 000
| | 18 | Teheran, Iran | 11 890 000
| | 19 | Ruhrin alue, Saksa | 11 780 000
| | 20 | Rio de Janeiro, Brasilia | 11 720 000
| | 21 | Karachi, Pakistan | 11 620 000
| | 22 | Istanbul, Turkki | 11 580 000
| | 23 | Pariisi, Ranska | 11 500 000
| | 24 | Dhaka, Bangladesh | 11 490 000
| | 25 | Peking, Kiina | 11 240 000
| | 26 | Lagos, Nigeria | 10 690 000
| | 27 | Bangkok, Thaimaa | 9 750 000
| | 28 | Chicago, Yhdysvallat | 9 420 000
| | 29 | Kinshasa, Kongo | 9 120 000
| | 30 | Nagoya, Japani | 8 760 000
|
Lähde: [http://www.world-gazetteer.com world-gazetteer.com]
Kaupunkien urbaanius
Eri kaupungeilla on eri väestöntiheys. Väestöntiheys kertoo, miten tiheästi kaupungissa asuu ihmisiä. Suuri väestöntiheys on yleensä kaupungin keskustassa ja kerrostaloalueilla, pieni väestöntiheys omakotitaloalueilla. Suuri väestöntiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Pienen väestöntiheyden kaupungeissa matkat ovat pitkät ja palveluja hajanaisesti, joka lisää henkilöauton tarvetta.
Euroopassa kaupungit ovat vanhoja ja ne ovat tiheästi rakennettuja. Kävelykadut ovat yleisiä ja kaduilla käy vilkas elämä. Pohjoismaissa kaupungit ovat jonkin verran väljemmin rakennettuja. Useat Suomen kaupungit vastaavat väestötiheydeltään Yhdysvaltojen autokaupunkeja. Suurin urbanisoituminen löytyy Pääkaupunkiseudulta mukaan lukien Kerava ja Järvenpää. Muita erityisen urbaaneja kaupunkeja ovat Maarianhamina, Jyväskylä, Lahti, Turku, Kouvola ja Joensuu.
Kaupunkien arvostus
Alla on Taloustutkimuksen Kaupungit: Muuttohalukkuus 2004 -tutkimuksen tulokset yleisarvosanoilla 4-10 mitattuna. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten muuttohalukkuutta eri kaupunkeihin.
Kaupunki Arvosana Asukasluku
1. Tampere 7,98 197 774
2. Jyväskylä 7,75 80 372
3. Turku 7,57 173 686
4. Kuopio 7,38 87 347
5. Oulu 7,31 123 274
6. Hämeenlinna 7,22 46 352
7. Naantali 7,16 13 360
8. Helsinki 7,14 559 718
9. Espoo 7,10 216 836
10. Lahti 7,05 97 543
11. Lappeenranta 7,03 58 401
12. Porvoo 6,95 45 403
13. Savonlinna 6,93 27 660
14. Vaasa 6,84 57 014
15. Vantaa 6,76 179 856
16. Mikkeli 6,75 46 612
17. Joensuu 6,75 52 140
18. Rovaniemi 6,71 35 188
19. Seinäjoki 6,71 30 702
20. Rauma 6,63 37 030
Kaikkien kaupunkien ka. 6,86
Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana (aakkosjärjestyksessä): Hyvinkää, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lohja, Pietarsaari, Pori, Raahe, Salo ja Varkaus.
Tarkemmin kaupunkeja tarkasteltiin yhdeksällä erottelevuustekijällä. Työpaikkojen tarjonnassa, opiskelumahdollisuuksissa ja monipuolisessa kulttuuritarjonnassa pärjäsi Helsinki. Sijainnista, harrastusmahdollisuuksista ja kunnallisista palveluista parhaan arvosanan sai Tampere. Viihtyisimpänä asuinympäristönä ja parhaana kasvuympäristönä lapsille pidettiin Jyväskylää, kun taas Espoota pidettiin muita kaupunkeja useammin kehittyvänä talousalueena.
Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa
Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän. Tämä ei kuitenkaan pidä tarkkaan ottaen paikkaansa; kaupunkikulttuurit ovat tässä mielessä yksilöllisiä.
Suomen Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2004 Kuntalehdessä (numero 15) tutkimuksen suurimpien Suomen kaupunkien pahoinvoinnista 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa on käytetty kymmentä pahoinvoinnin mittaria. Tutkimuksen mukaan Suomen yli 40.000 asukkaan kaupungit sijoittuvat sosiaalisten ongelmien yleisyydessä alla olevan taulukon mukaiseen järjestykseen. Pahoinvoivimmassa Jyväskylässä sosiaaliongelmia havaittiin lähes 40 % enemmän kuin Espoossa.
Sosiaalisia ongelmia tarkasteltiin seuraavilla 10 mittarilla:
- toimeentulotuki asukasta kohden
- ahtaasti asuvia asuntokuntia % asuntokunnista
- työttömät % työvoimasta
- pitkäaikaistyöttömät % työttömistä
- poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset/10 000 as.
- poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/10 000 as.
- myynti 100% alkoholia, litraa/18 vuotta täyttäneet
- raskauden keskeytykset/1 000 15-49-v. naista
- sijoitetut lapset ja nuoret/1 000 0-17-vuotiasta
- kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus, %
Sija pahoinvoinnin mukaan Kaupunki Sija as.luvun mukaan
1. Jyväskylä 9.
2. Helsinki 1.
3. Lahti 7.
4. Turku 5.
5. Kotka 13.
6. Joensuu 14.
7. Pori 10.
8. Vantaa 4.
9. Oulu 6.
10. Vaasa 12.
11. Mikkeli 16.
12. Lappeenranta 11.
13. Kuopio 8.
14. Tampere 3.
15. Hämeenlinna 15.
16. Hyvinkää 18.
17. Porvoo 17.
18. Espoo 2.
Väestönmuutos
Lähivuosikymmeninä Suomen väestö muuttaa pääasiassa neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle, joista eniten Helsinkiin ja sen lähistölle Lohjalle ja Porvooseen. Länsisuomalaiset muuttavat rannikolta Turkuun ja keskisemmässä Suomessa Tampereelle. Lapin ja Oulun läänien väestö keskittyy Ouluun. Myös jotkin pienemmät keskukset, kuten Jyväskylä, Seinäjoki ja Salo houkuttelevat asukkaita lähiseudultaan ja joskus kauempaakin. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä houkuttelevampi siitä tulee, kun palvelut ja kulttuuritarjonta lisääntyvät.
Voidaan todeta, että kasvavia seutuja yhdistävät ennen kaikkea hyvä työpaikkatarjonta, palvelut, liikenneyhteydet ja edullinen sijainti. Pääasiassa kasvavat alueet sijaitsevat maan lounaiskolkassa, mutta poikkeuksen tekee Oulu, jota on kehitetty osin poliittisin päätöksin Pohjois-Suomen veturiksi.
Taantuvat kaupungit eivät ole onnistuneet asukkaiden houkuttelemisessa. Nämä ovat usein syrjässä suurista keskuksista maan pohjois- ja itäosissa, muutamat myös etelämpänä ja lännessä rannikolla. Ne ovat menestysaikanaan omanneet hyvät lähtökohdat, kuten paperiteollisuus tai rautateiden risteysasemana oleminen, mutta olosuhteiden muuttuessa eivät ole pystyneet kehittymään houkutellakseen asukkaita ja yrityksiä.
Kasvukeskukset
- Helsinki
- Jyväskylä
- Lohja
- Oulu
- Porvoo
- Salo
- Seinäjoki
- Tampere
- Turku
Väestö vähenee
- Iisalmi
- Imatra
- Kajaani
- Kemi
- Kokkola
- Kouvola
- Mikkeli
- Pietarsaari
- Pori
- Rauma
- Savonlinna
Katso myös
- Luettelo Suomen kaupungeista
- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Aluepolitiikka
- Maaseutu
Aiheesta muualla
- [http://www.kaupunkiopas.com Suomen Kaupunkiopas - Suomen kaupungit Internetissä]
- [http://fennica.ascentia.fi Fennica-tilastopalvelu]
Luokka:Hallinto
ja:村落
simple:City
tokipona:ma tomo
zh-tw:鎮
zh-cn:城镇
AsukaslukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
Venäjän federaatio
Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.
Historia
Pääartikkeli: Venäjän historia
Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio.
Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917.
Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.
Politiikka
Pääartikkeli: Venäjän politiikka
Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy.
Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli
liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon,
valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli
duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.
Ihmisoikeusrikokset
Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.
Venäjän federaation subjektit
Pääartikkeli: Venäjän osat
Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön.
Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.
Maantiede
Pääartikkeli Venäjän maantiede
Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m.
Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj.
Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista
Venäjän alueet
Tasavallat
Luettelo Venäjän kaupungeista
Luettelo Venäjän kaupungeista
#Adygeia (Адыгея)
#Altai (Алтай)
#Baškortostan, Baškiria (Башкортостан)
#Burjatia (Бурятия)
#Dagestan (Дагестан)
#Ingušia (Ингушская)
#Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская)
#Kalmukia (Калмыкия)
#Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия)
#Karjala (Карелия)
#Komi (Коми)
#Mari (Марий-Эл)
#Mordva (Мордовия)
#Saha (Jakutia) (Саха (Якутия))
#Pohjois-Ossetia (Северная Осетия)
#Tatarstan (Tataria) (Татарстан)
#Tuva (Тува)
#Udmurtia (Удмуртия)
#Hakassia (Хакасия)
#Tšetšenia (Чечня)
#Tšuvassia (Чувашия)
Aluepiirit
- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)
Alueet
Liittovaltion kaupungit
- Moskova
- Pietari
Autonominen alue
- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)
Autonomiset piirikunnat
- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)
Talous
Pääartikkeli Venäjän talous
Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja.
Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%.
Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde.
Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.
Väestö
Pääartikkeli: Venäjän väestö
Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa,
vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua.
Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit.
Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.
Kulttuuri
Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan.
Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua.
Katso myös venäläinen keittiö.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
- puutavara
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| 1. tammikuuta & 2. tammikuuta | uusivuosi | Новый год | valtiollinen juhlapäivä |
| 7. tammikuuta | ortodoksinen joulu | Рождество | valtiollinen juhlapäivä |
| 23. helmikuuta | isänmaan puolustajan päivä | День защитника отечества | valtiollinen juhlapäivä |
| 8. maaliskuuta | kansainvälinen naistenpäivä | Международный женский день | valtiollinen juhlapäivä |
| 1. & 2. toukokuuta | kevään ja työn juhla | Праздник весны и труда | valtiollinen juhlapäivä |
| 9. toukokuuta | voitonpäivä | День Победы | valtiollinen juhlapäivä |
| 12. kesäkuuta | Venäjän Federaation kansallispäivä | День независимости | valtiollinen juhlapäivä |
| 4. marraskuuta | kansallisen yhtenäisyyden päivä | | valtiollinen juhlapäivä |
| 12. joulukuuta | perustuslain päivä | День конституции | valtiollinen juhlapäivä |
Aiheesta muualla
- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
-
Luokka:Entiset neuvostotasavallat
als:Russland
roa-rup:Rusii
ms:Russia
zh-min-nan:Lō·-se-a
ko:러시아
ja:ロシア
simple:Russia
th:สหพันธรัฐรัสเซีย
OkaOka on Volgan pisimpiä sivujokia Venäjällä. Sen pituus on 1550 kilometriä. Oka alkaa Kurskin pohjoispuolelta ja laskee Volgaan Gorkin luona. Okaa käytetään laajasti kuljetukseen.
Oka on myös Angaran sivujoki Etelä-Siperiassa, sen pituus on 855 kilometriä.
Luokka:Venäjän joet
1962 Tapahtumia
- 1. tammikuuta - Länsi-Samoa sai itsenäisyyden Uudesta-Seelannista.
- 3. tammikuuta - Paavi Johannes XXIII julisti Fidel Castron kirkonkiroukseen.
- 9. tammikuuta - Kuuban ja Neuvostoliiton kauppasopimus.
- 13. tammikuuta - Albania liittoutui Kiinan kanssa.
- 7. helmikuuta - Yhdysvallat kielsi kaikki kuubalaisen tavaran tuonnin ja viennin.
- 5. helmikuuta - Ranskan presidentti Charles de Gaulle esitti Algerian itsenäisyyden sallimista.
- 10. helmikuuta - Vangittu lentäjä Gary Powers vaihdettiin neuvostovakooja Rudolf Abeliin.
- 20. helmikuuta - John Glenn on ensimmäinen astronautti, joka pääsi maan kiertoradalle. Hän kiersi Friendship 7 -kapselilla maapallon kolme kertaa 4 tunnissa, 55 minuutissa.
- 2. maaliskuuta - Sotilasvallankaappaus Burmassa.
- 8. maaliskuuta - Ranska ja Algerian Front de Libération nationale aloittivat neuvottelut Genevessä.
- 19. maaliskuuta - Aselepo Algeriassa. Terrorijärjestö Organisation de l'armée secrète jatkoi hyökkäyksiä.
- 23. maaliskuuta - Pohjoismaat solmivat Helsingin sopimuksen Pohjoismaisesta yhteistyöstä.
- 8. huhtikuuta - Évianin sopimus Algerian sodan lopettamiseksi hyväksyttiin Ranskassa 90 %:lla äänistä kansanäänestyksessä.
- 2. toukokuuta - Pommi surmasi 110 Algeriassa.
- 14. toukokuuta - Juan Carlos nai kreikkalaisen prinsessa Sofían Ateenassa.
- 17. kesäkuuta - OAS ja FLN sopivat tulitauosta Algeriassa.
- 1. heinäkuuta - Ruandan ja Burundin itsenäisyys.
- 5. heinäkuuta - Algeria itsenäistyi.
- 10. heinäkuuta - Ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti, Telstar, laukaistiin. Satelliitti välitti myöhemmin ensimmäisen suoran televisiolähetyksen Atlantin yli Yhdysvalloista Eurooppaan, mutta pystyi välittämään lähetystä valtameren yli kullakin kierroksellaan vain lyhyen ajan.
- 17. heinäkuuta - Viimeinen ydinkoe ilmakehässä Nevadan koealueella.
- 5. elokuuta - Näyttelijä ja seksisymboli Marilyn Monroe löydettiin kuolleena asunnostaan Los Angelesissa, Kaliforniassa, ilmeisesti unilääkkeiden yliannostukseen menehtyneenä.
- 5. elokuuta - Nelson Mandela pidätettiin CIA:n vihjeen perusteella.
- 6. elokuuta - Jamaika itsenäistyi.
- 23. elokuuta - Syyrian hallitus määräsi erikoisväestönlaskennan Djaziran provinssissa, minkä vuoksi 120 000 kurdia menetti kansalaisuutensa. Heidät uudelleenasutettiin ja korvattiin arabiväestöllä.
- 31. elokuuta - Trinidad ja Tobago itsenäistyi.
- 26. syyskuuta - Sisällisota syttyi Jemenissä.
- 29. syyskuuta - Kanadan ensimmäinen satelliitti, Alouette 1, laukaistiin.
- 1. lokakuuta - Ensimmäinen musta oppilas, James Meredith, rekisteröityi liittovaltion poliisin suojaamana Mississippin yliopistoon.
- 5. lokakuuta - Ensimmäinen The Beatles -äänitys julkaistiin: single Love Me Do/P.S. I Love You].
- 8. lokakuuta - Saksalainen Der Spiegel julkaisi artikkelin Bundeswehrin valmistautumattomuudesta. Poliisi miehitti lehden toimituksen 16. lokakuuta. Länsi-Saksan puolustusministeri Franz Josef Strauss erotettiin marraskuussa hänen määrättyään poliisioperaation.
- 9. lokakuuta - Uganda itsenäistyi
- 11. lokakuuta - Vatikaaninen toinen kirkolliskokous: Paavi Johannes XXIII kutsui ensimmäisen konsiilin 92 vuoteen.
- 14. lokakuuta - Kuuban ohjuskriisi: U-2-lento paljasti Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan. Koko maailma ajautui ydinsodan partaalle.
- 28. lokakuuta - Kuuban ohjuskriisi laukesi: Nikita Hruštšev ilmoitti määränneensä ohjukset poistettavaksi Kuubasta.
- 5. marraskuuta - Saudi-Arabia katkaisi diplomaattiset suhteet Egyptiin useiden saudiprinssien loikattua maahan.
- 5. marraskuuta - Hiilikaivosonnettomuus Ny-Ålesundissa surmasi 21. Norjan hallitus pakotettiin eroamaan onnettomuuden jälkimainingeissa elokuussa 1963.
- 6. marraskuuta - Apartheid: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma tuomitsi Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikan ja kehotti sotilaallisten ja taloudellisten suhteiden katkaisuun.
- 26. marraskuuta - Spiegel-skandaali: Länsi-Saksan poliisi päätti Der Spiegelin toimistojen miehityksen.
- 29. marraskuuta - Britannian ja Ranska sopivat ääntä nopeamman matkustakoneen rakentamisesta (Concorde).
- 30. marraskuuta - Burman U Thant valittiin YK:n uudeksi pääsihteeriksi.
- 19. joulukuuta - Britannia tunnusti Nyasalandin (nyt Malawi) oikeuden irtautua Rhodesian ja Nyasalandin federaatiosta.
Viihde
- Bob Dylanin ensimmäinen levytys, albumi "Bob Dylan" julkaistiin
- The Rolling Stones perustettiin
- Ensimmäinen James Bond -elokuva, Salainen agentti 007 ja Tohtori No, sai ensi-iltansa
Suomessa
- Ansioeläkejärjestelmä luotiin Suomeen (TEL)
- Ensimmäinen ydinreaktori Suomeen Teknilliseen korkeakouluun; Triga Mark II -tyyppinen
- Suomen ensimmäinen moottoritieosuus valmistui: 14 km Tarvontietä Helsingistä länteen.
- Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla.
Syntyneitä
- 17. tammikuuta - Jim Carrey, näyttelijä
- 30. tammikuuta - Abdullah II, Jordanian kuningas
- 5. helmikuuta - Jennifer Jason Leigh, näyttelijä
- 6. helmikuuta - Axl Rose, laulaja (Guns N'Roses)
- 11. helmikuuta - Sheryl Crow, laulaja
- 2. maaliskuuta - Jon Bon Jovi, rock-laulaja
- 7. huhtikuuta - Alain Robert, pilvenpiirtäjiä valloittanut vuorikiipeilijä
- 27. huhtikuuta - Seppo Räty, keihäänheittäjä
- 10. toukokuuta - David Fincher, ohjaaja
- 17. kesäkuuta - Michael Monroe (Matti Fagerholmin taiteilijanimi)
- 3. heinäkuuta - Tom Cruise, näyttelijä
- 31. heinäkuuta - Wesley Snipes, näyttelijä
- 24. elokuuta - Cliff McNish, kirjailija
- 1. syyskuuta - Ruud Gullit, jalkapalloilija
- 17. syyskuuta - Baz Luhrmann, elokuvaohjaaja
- 11. lokakuuta - Andy McCoy (Antti Hulkon taiteilijanimi)
- 19. lokakuuta - Evander Holyfield, nyrkkeilijä
- 25. lokakuuta - Juha Seittonen, rumpali
- 11. marraskuuta - Demi Moore, näyttelijä
- 19. marraskuuta - Jodie Foster, näyttelijä
- 30. joulukuuta - Alessandra Mussolini, italialainen politiikko
Kuolleita
- 15. maaliskuuta - Arthur Compton, fyysikko, Nobel-voittaja 1927.
- 24. maaliskuuta - Auguste Piccard, fyysikko ja tutkimusmatkailija (s. 1884)
- 1. kesäkuuta - Adolf Eichmann, natsijohtaja, teloitettu (s. 1906)
- 6. kesäkuuta - Yves Klein, taidemaalari (b. 1928)
- 5. elokuuta - Marilyn Monroe (s. 1926)
- 9. elokuuta - Hermann Hesse, kirjailija (b. 1877)
- 18. marraskuuta - Niels Bohr, fyysikko (b. 1885)
- 28. marraskuuta - Wilhelmina, Alankomaiden kuningatar (s. 1880)
- 24. joulukuuta - Wilhelm Ackermann, matemaatikko (s. 1896)
ko:1962년
ja:1962年
simple:1962
th:พ.ศ. 2505
Moskovan hallinnolliset alueetMoskova on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 kaupunkiseutuun eli piiriin (районы).
Moskova
Hallinnolliset piirikunnat:
- 1. Zelenogradin kaupunki (город Зеленоград)
- Управа района Матушкино-Савелки
- Управа района Панфиловский
- Управа района Крюково
- бывшая управа территории Зеленоградских предприятий
- бывшая управа 1 района
- бывшая управа 2 района
- бывшая управа 3 района
- бывшая управа 4 района
- 2. Pohjoinen (Северный)
- Управа района Аэропорт
- Управа района Беговой
- Управа района Бескудниковский
- Управа района Войковский
- Управа района Восточное Дегунино
- Управа района Головинский
- Управа района Дмитровский
- Управа района Западное Дегунино
- Управа района Коптево
- Управа района Левобережный
- Управа района Молжаниновский
- Управа района Савеловский
- Управа района Сокол
- Управа района Тимирязевский
- Управа района Ховрино
- Управа района Хорошевский
- Управа территории ТСХА
- 3. Koillinen (Северо-Восточный)
- Управа района Алексеевский
- Управа района Алтуфьевский
- Управа района Бабушкинский
- Управа района Бибирево
- Управа района Бутырский
- Управа района Лианозово
- Управа района Лосиноостровский
- Управа района Марфино
- Управа района Марьина Роща
- Управа района Останкинский
- Управа района Отрадное
- Управа района Ростокино
- Управа района Свиблово
- Управа района Северный
- Управа района Северное Медведково
- Управа района Южное Медведково
- Управа района Ярославский
- Управа территории Шереметьевский;
- 4. Luoteinen (Северо-Западный)
- Управа района Алексеевский
- Управа района Алтуфьевский
- Управа района Бабушкинский
- Управа района Бибирево
- Управа района Бутырский
- Управа района Лианозово
- Управа района Лосиноостровский
- Управа района Марфино
- Управа района Марьина Роща
- Управа района Останкинский
- Управа района Отрадное
- Управа района Ростокино
- Управа района Свиблово
- Управа района Северный
- Управа района Северное Медведково
- Управа района Южное Медведково
- Управа района Ярославский
- Управа территории Шереметьевский;
- 5. Keskusta (Центральный)
- Управа района Арбат
- Управа района Басманный
- Управа района Замоскворечье
- Управа района Красносельский
- Управа района Мещанский
- Управа района Пресненский
- Управа района Таганский
- Управа района Тверской
- Управа района Хамовники
- Управа района Якиманка
- Управа территории Китай-Город
- Управа территории Москва-Сити
- 6. Itäinen (Восточный)
- Управа района Богородское
- Управа района Вешняки
- Управа района Восточный
- Управа района Восточное Измайлово
- Управа района Гольяново
- Управа района Ивановское
- Управа района Измайлово
- Управа района Косино-Ухтомский
- Управа района Метрогородок
- Управа района Новогиреево
- Управа района Новокосино
- Управа района Перово
- Управа района Преображенское
- Управа района Северное Измайлово
- Управа района Соколиная Гора
- Управа района Сокольники
- бывшая управа района Южное Измайлово
- Управа территории Измайловский парк
- Управа территории Лосиноостровский парк
- 7. Eteläinen (Южный)
- Управа района Бирюлево Восточное
- Управа района Бирюлево Западное
- Управа района Братеево
- Управа района Даниловский
- Управа района Донской
- Управа района Зябликово
- Управа района Москворечье-Сабурово
- Управа района Нагатинский Затон
- Управа района Нагатино-Садовники
- Управа района Нагорный
- Управа района Орехово-Борисово Северное
- Управа района Орехово-Борисово Южное
- Управа района Царицыно
- Управа района Чертаново Северное
- Управа района Чертаново Центральное
- Управа района Чертаново Южное
- Управа территории Коломенское
- Управа территории Царицыно
- Управа территории ЗИЛ
- бывшая управа района Павелецкий
- бывшая управа района Симоновский;
- 8. Kaakkoinen (Юго-Восточный)
- Управа района Выхино-Жулебино
- Управа района Капотня
- Управа района Кузьминки
- Управа района Лефортово
- Управа района Люблино
- Управа района Марьино
- Управа поселка Некрасовка
- Управа района Нижегородский
- Управа района Печатники
- Управа района Рязанский
- Управа района Текстильщики
- Управа района Южнопортовый
- бывшая управа района Выхино
- бывшая управа района Жулебино
- бывшая управа территории Кузьминский парк
- 9. Lounainen (Юго-Западный)
- Управа района Академический
- Управа района Гагаринский
- Управа района Зюзино
- Управа района Коньково
- Управа района Котловка
- Управа района Ломоносовский
- Управа района Обручевский
- Управа района Северное Бутово
- Управа района Теплый Стан
- Управа района Черемушки
- Управа района Южное Бутово
- бывшая управа территории ЮЗ промзона
- Управа района Ясенево
- Управа территории Битцевский лесопарк
Luokka:Moskova
Slaavit
Slaavit ovat ryhmä indoeurooppalaisia etnisiä ryhmiä itäisessä Euroopassa. Slaavilaisuus on pääasiassa kielellinen (ks. slaavilaiset kielet) ja osin myös kulttuurillinen, mutta ei geneettinen käsite.
Slaavit jaetaan alueellisesti kolmeen pääryhmään, jotka jakaantuvat kansoiksi. Ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mitkä ryhmät ovat omia kansojaan, ja mitkä vain joinkun toisen kansan heimohaaroja.
- Eteläslaavit
- bosnjakit eli bosnialaiset
- bulgarialaiset eli pomakit
- goranit
- kroaatit
- makedonialaiset
- montenegrolaiset
- serbit
- sloveenit
- Länsislaavit
- moravit eli määriläiset
- puolalaiset
- ruteenit
- slovakit
- sorbit
- sleesialaiset
- tšekit eli böömiläiset
- Itäslaavit
- ruteenit (karpatorusiinit)
- hutsulit
- lemkit
- bojkit
- ukrainalaiset (vanh. vähävenäläiset)
- valkovenäläiset
- venäläiset (vanh. isovenäläiset)
Panslavismi on slaavien yhtenäisyytä korostava aate.
Slaavien alkuperä ja levittäytyminen
Slaavien vanhimmasta historiasta tiedetään varsin vähän. Nimitys slaavi (Sklavenoi tms.) tavataan ensimmäistä kertaa itäroomalaisissa teksteissä 500-luvulla jaa.
Ilmeisesti slaavit olivat tässä vaiheessa levittäytymässä oletetusta alkukodistaan Mustanmeren pohjoispuolelta, Dnepr-joen ja Karpaattien väliltä. Slaavit ottivat osaa kansainvaelluksiin valloittaen koko Balkanin, jonka Itä-Rooma (Bysantti) pystyi valloittamaan takaisin vasta 800-luvulla. Keski-Euroopassa slaavit levittäytyivät Elbelle saakka. Nykyisen Venäjän alueella slaavilainen väestö työntyi pohjoiseen tai vaihtoehtoisesti slaavilainen kieli omaksuttiin alkuperäisväestöjen keskuuteen. Tämä johti balttilaisen ja suomalais-ugrilaisen kielialueen voimakkaaseen supistumiseen.
Luokka:Etniset ryhmät
ja:スラヴ人
TsaariTsaari johtuu sanana latinan termistä caesar. Venäjän hallitsijalle arvonimi otettiin Bysantista sen jälkeen kun Venäjä julistautui "kolmanneksi Roomaksi" ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi.
Terminä tsaari jäi slaavilaisen kulttuuripiirin sanaksi, kun taas saksalainen kielialue käytti suomen kielen "keisari"-termiin johtanutta "Kaiser"-muunnosta, ja muissa euroopan kielissä latinan kantasanasta "imperator" johdettua sanaa.
Pietari I laajennettua ja länsimaistettua Venäjää 1700-luvun alussa Venäjä nousi suurvallaksi ja keisarikunnan hallitsija Pietari Suuri julistettiin Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan Keisariksi "(Vserossijski Imperator)". Arvonimi "tsaari" säilyi ennallaan, mutta ei Venäjän vaan lukuisten muiden alueiden tsaarina. Näitä olivat mm. Kasanin tsaari, Astrakanin tsaari, Siperian tsaari, Taurian Kersoneson tsaari muiden arvonimien ohessa. Matti Klingen mukaan Venäjän imperiumin keisari oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija nimenomaan keisarin arvonimellä, kun taas venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari.
Venäjän hallitsijoista onkin syytä puhua Venäjän keisarina Pietari Suuren jälkeen, koska juuri Pietari liitti Venäjän länsimaisuuteen ja eurooppalaiseen kulttuuriperintöön luomalla virka-asteikon tabel o rangah ja Ruotsin mallista mukaillun aluehallinnon. Venäläisen rahvaan näkökulmasta "keisari"- ja "tsaari"-termien välillä ei käytännössä ollut eroa.
Venäjän tsaarit
- Iivana IV Julma (1533–1584) – ensimmäinen tsaariksi kruunattu. Epiteetti "Julma" on venäjäksi "Groznyj", Mahtava, (pelonsekaista) kunnioitusta herättävä
- Fjodor I (1584–1598) – Iivana Julman mielisairas poika
- Boris Godunov (1598–1605) – Sijaishallitsija, joka valittiin vaalilla tsaariksi Fjodor I:n kuoltua
- Fjodor II (1605) – Edellisen poika
- Dimitri II (1605–1606) – Kruununtavoittelija, "Vale-Dimitri", joka väitti olevansa Iivana Julman poika
- Vasili IV (1606–1610)
- Ladislaus IV Puolalainen (1610–1613, 1634 lopetti virallisesti vaatimuksensa kruunuun)
- Mihail I (1613–1645) – ensimmäinen Romanovin suvusta.
- Aleksei I (1645–1676)
- Fjodor III (1676–1682)
- Iivana V (1682–1696) (Pietari Suuren veli ja kanssahallitsija)
- Pietari I Suuri (1682–1725)
Katso myös
- Venäjän keisari
- Venäjän hallitsijat
Luokka:Venäjän hallitsijat
Luokka:Arvonimet
ja:ツァーリ
1400-luku
Tärkeitä tapahtumia
- Renessanssi vaikuttaa filosofiaan, tieteeseen ja taiteeseen.
- Kirjapainotaito keksitään Euroopassa.
- Moskovan hallitsema alue leviää nopeasti ja laajalle.
- Afrikassa kasvavat Songhain, Etiopian ja Mwene Mutapan suurvallat.
- Nykyenglanti syrjäyttää keskienglannin kielen.
- Jan Hus poltetaan roviolla 1415, hussiittisodat
- Läntinen skisma päättyy 1417.
- Asteekkien valtakunnan laajeneminen alkaa 1428 ja heistä tulee Keski-Amerikan johtava kansa
- Jeanne d'Arc johtaa Ranskan voittoon 1429 satavuotisessa sodassa Englantia vastaan.
- Inkat valloittavat uusia alueita 1438 alkaen ja valtakunta saavuttaa suurimman kokonsa noin 1470-luvulla
- Ottomaanit valtaavat Konstantinopolin 1453. Bysantin valtakunta tuhoutuu.
- Reconquista päättyy. Espanja kristittyjen käsissä 800 vuoden muslimivallan jälkeen 1492.
- Inkvisitio perustetaan Espanjassa. Muslimit ja juutalaiset karkoitetaan.
- Kristoffer Kolumbus löytää Amerikan 1492.
- Vasco da Gama purjehtii Intiaan 1498.
Merkittäviä henkilöitä
- Kristoffer Kolumbus, tutkimusmatkailija
- Kastilian Isabella Katolilainen ja Aragonian Ferdinand Katolilainen.
- Vasco da Gama, tutkimusmatkailija
- Leonardo da Vinci, yleisnero
- Zheng He
- Iivana III Suuri
- Johann Gutenberg, metallisten irtokirjakkeiden keksijä
- Jeanne d'Arc, ranskalainen sankaritar
Tekniikka
- Kirjapainotaito
Luokka:1400-luku
ko:15세기
ja:15世紀
simple:15th century
th:คริสต์ศตวรรษที่ 15
KeisariKeisari on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa. Keisarin lasketaan olevan kuninkaita arvokkaampi ja korkein maallinen hallitsijanarvo. Arvonimen kantajat pitävät itseään joko legitiiminä tai symbolisena Rooman keisariuden perijänä, ja keisariuteen liittyi keskiajalla vaade koko läntisen kristikunnan hallitsemisesta.
Rooman keisarit
Suomen kielen sana keisari, samoin kuin esimerkiksi saksan Kaiser tai ruotsin kejsare, tulee roomalaisesta nimestä Caesar ja sen kuuluisimmasta kantajasta Gaius Julius Caesarista (100-44 e.a.a.), viimeisestä Rooman tasavallan diktaattorista. Hän kieltäytyi kruunaamasta itseään Rooman kuninkaaksi ja käytti arvonimeä imperaattori (imperator), joka tarkoitti eräänlaista sotilaskomentajaa ja vastaa karkeasti nykyistä kenttämarsalkkaa. Tästä sanasta on muodostunut keisaria tarkoittava sana moniin kieliin, esimerkiksi englannin emperor.
Caesarin ottopoika ja seuraaja Gaius Julius Caesar Octavianus eli hallitsijanimeltään Augustus peri imperaattorin arvon, mutta alkoi käyttää myös nimeä caesar arvonimenään. Häntä pidetään historiassa ensimmäisenä Rooman keisarina. Alkuaan Rooman keisarit olivat muodollisesti vain valtion ensimmäisiä virkamiehiä, mutta heillä oli käytännössä diktaattorin valtuudet. Vasta keisari Diocletianuksen hallituskaudella (284-305) keisarius muuttui myös muodollisesti absoluuttiseksi yksinvallaksi. Keisarius ei myöskään ollut perinnöllistä, vaikka edellisen keisarin perijä tavallisesti asetettiinkin valtaistuimelle.
Pyhä roomalainen keisarikunta
Vuonna 800 Paavi kruunasi Kaarle Suuren "imperaattori augustukseksi" (imperator augustus) eli keisariksi, sen lisäksi että Itä-Roomalla oli Konstantinopolissa keisari ja oli ollut katkeamatta roomalaisista alkaen, joiden suorana seuraajana Idsän keisarit itseään pitivät - heidän arvonimensäkin oli Roomalaisten Keisari ja Itsevaltias (basileios autokrator Rhomaion). Kaarlesta alkanut keisarin arvonimi jäi elämään Pyhän roomalaisen keisarikunnan hallitsijoina 1806 saakka. Feodalistisessa järjestelmässä keisari oli kuninkaita korkeampi, joten saavuttamalla keisarin aseman vapautui vasalliudesta. Arvonimen vahvisti yleensä paavi.
Muut Euroopan keisarit
Napoleon kruunasi itsensä Ranskan keisariksi 1804. Pitääkseen keisarin tittelin, Habsburgien Pyhä Rooman keisari Frans II muodosti hallitsemistaan Itävallan maista virallisestikin keisarikunnan ja nimitti itsensä Itävallan keisariksi 1804.
Napoleonin veljenpoika Charles Louis Napoleon Bonaparte (Ludvig Napoleon) valittiin Ranskan toisen tasavallan presidentiksi 1848 ja hän julistautui keisariksi 1852. Ranska kärsi nöyryyttävän tappion Preussille 1870 ja Napoleon III otettiin vangiksi 100000 miehensä kanssa Sedanissa 2. syyskuuta ja kaksi päivää myöhemmin vallankumous Pariisissa päätti Ranskan toisen keisarikunnan. Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin vuorostaan Saksan keisariksi Versailles'n peilisalissa 18. tammikuuta 1871.
Saksa oli keisarikunta ensimmäisen maailmansodan loppuun asti.
Idän keisarit
Neljännen ristiretken vallattua Konstantinopolin ja muut Bysantin ydinosat 1204, kreivi Balduin IX otti roomalaisten keisarin arvonimen (Imperator Romaniae). Bysantin hallitsijasuvun jäljelle jääneet haarat eivät tätä hyväksyneet, vaan jatkoivat Rooman keisareina Nikeassa Konstantinopolin takaisinvaltaukseen 1261 asti.
Itä-Rooman kaaduttua 1453, Osmanien valtakunta osmanien sulttaani Mehmed II otti Rooman keisarin arvonimen (Kayser-i-Rüm), nimellisesti Bysantin perinteen jatkajana.
Venäjä piti itseään legitiiminä Rooman perijänä ja ortodoksien suojelijana ja Moskovaa "Kolmantena Roomana". Iivana III:n itselleen 1547 ottama arvonimi tsaari tuli Caesarista. Slaavinkielisen sanan Tsaarin lasketaan varsinaisesti vastaavan kuningasta, vaikka se tuleekin nimestä Caesar. Arvonimi on slaavilaisessa kulttuuripiirissä muuntunut alkuperäisestä keisari-viittauksesta tarkoittamaan kuningasta, tyypillisesti yhden kansan hallitsijaa (kuten Bulgarian tsaari, venäläisaikana Puolan tsaari), mutta Venäjällä tsaari oli loppuun saakka imperaattori-hallitsijan, virallisesti keisarin, kansanomainen arvonimi.
Vuonna 1721 Venäjän valtiopäivät nimittäin antoi Koko Venäjänmaan Keisarin (Vserossijski Imperator) arvonimen tsaari Pietari I:lle. Puolan, Ruotsin ja Preussin hallitsija hyväksyivät nimityksen. Venäjä oli keisarikunta vuoden 1917 helmikuun vallankumoukseen asti.
Muut keisarit
Briteille oli sietämätöntä, että heidän kuningattarensa Viktoria oli alempiarvoinen kuin muut Euroopan hallitsijat ja oma tyttärensä, Saksan keisarinna. Pääministeri Benjamin Disraeliin aloitteesta parlamentti myönsi Viktorialle Intian keisarinnan (Indiae Imperatrix) arvonimen 1877, kun Intian eri šaahien ja sulttaanien ennen hallitsemat valtakunnat oli lopullisesti alistettu Brittiläiseen imperiumiin, ja Delhin suurmogulien (siihenastisten Intian keisareiden) jäännösvaltio siirtynyt briteille. Arvonimi lopetettiin 1947 Intian itsenäistyttyä.
Muusta kuin länsimaisesta kulttuuripiiristä joidenkin hallitsijoiden (etenkin niiden, jotka ovat "kuninkaiden kuninkaita") arvonimet käännetään keisariksi. Myös jotkut diktaattorit ovat nimittäneet itsensä keisareiksi. Iranin šaahien perinteinen arvonimi on shahanshah, kuninkaiden kuningas, (شاهنشاه), joka myös voidaan kääntää keisariksi, mutta viimeisen shaahin yhteydessä niin korkeata käännöstä ei yleensä tehty.
Japanin ylipappi-valtionpäämiehen (tenno) arvonimenä läntisissä kielissä käytetään usein keisaria, vaikka historiallisesti Japani muistuttaa enemmän yhtenäistä kuningaskuntaa kuin monien kansallisuuksien imperiumia. Keisari-traditio toki on uskonnollinen ja puolijumalainen, kuten keisarit alun perin muuallakin olivat.
Keisarikuntia
- Rooman valtakunta (31 eaa - 480)
- Bysantin valtakunta ( - 1453)
- Latinalainen keisarikunta
- Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta 800 - 1804)
- Itävallan keisarikunta ja Itävalta-Unkari (1804 - 1918)
- Venäjän keisarikunta (keisarikuntana 1721 - 1917)
- Ranskan keisarikunta (Napoleon ja Napoleon III, 1804 - 1815 ja 1852 - 1870)
- Saksan keisarikunta (1871 - 1918)
- Brasilia (Pietari I ja Pietari II 1822 - 1889)
- Myös brittiläisen Intian hallitsijasta (Ison-Britannian kuninkaasta) käytettiin arvonimeä Intian keisari (1876 - 1947)
Muita kuin länsimaisia keisarikuntia:
- Etiopia (keisarikuntana viimeistään 1600-luvulta vuoteen 1936 ja 1941 - 1974)
- Japani (ainoa jäljellä oleva keisarikunta, tosin keisari on nykyään vain keulakuva)
- Kiina (vuoteen 1912), katso Kiinan dynastiat
Lyhytaikaisia "keisarikuntia":
- Haitin Jacques I (1804 - 1806)
- Meksikon Augustin (1822 - 1823)
- Meksikon toisen keisarikunnan Maximilian (1864 - 1867)
- Keski-Afrikan keisari Bokassa I (1976 - 1979)
- Haitin Faustin I (1847 - 1859)
- Haitin Sylvain I (1868 - 1870)
Luokka:Arvonimet
ja:皇帝
Pietari I Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov, ven. Пётр I Великий; Pjotr I Veliki, s. 9. kesäkuuta, 1672, k. 8. helmikuuta, 1725) hallitsi Venäjää 7. toukokuuta, 1682 lähtien aina kuolemaansa asti. Hän länsimaisti Venäjän hallintoa ja hänen aikanaan Venäjästä tuli eurooppalainen suurvalta.
Elämä
Nuoruus
Pietari syntyi Moskovassa Aleksei I:n ja tämän toisen vaimon Natalija Kyrillovna Naryshkinan esikoisena. Ensimmäisestä liitosta Maria Miloslavskajan kanssa Alekseilla oli viisi poikaa ja kahdeksan tytärtä, tosin vain kaksi pojista oli enää elossa Pietarin syntyessä: Iivana ja Feodor. Aleksei I:n kuoltua 1674, hänen vanhimmasta elossa olevasta pojastaan tuli hallitsija Feodor III.
Feodor kuoli ilman perillisiä joten vuonna 1682 Pietarista tuli Venäjän tsaari yhdessä veljensä Iivana V:n kanssa. Vallasta taisteli kuitenkin myös tytär Aleksein ensimmäisestä avioliitosta: Sofia Aleksejevna. Sofia oli Venäjän todellinen hallitsija vuoteen 1689, jolloin Pietari sulki hänet Novodevitšin luostariin. Iivana kuoltua 1696 Pietarista tuli hallitsija yksinään.
Länsimaistaminen alkaa
Vuosina 1689–1699 Pietari matkusteli tuntemattomana (incognito, salanimellä Pjotr Mihailovitš) Euroopassa, jolloin hän tutustui laivanrakennukseen Alankomaissa ja Englannissa, tuohon aikaan johtavissa merivalloissa. Jotta saisi oikean kuvan telakkatyöstä, hän otti pestin tavalliseksi työläiseksi Hollannin Itä-Intian Komppanian laivanrakennustelakalla.
Matkan päätarkoituksena oli muodostaa liittokunta Turkkia vastaan länsivaltojen avulla - Pietari halusi laajentaa alueitaan Mustanmeren rannikolle (Ukrainaan ja Krimille). Liittokunnan muodostaminen ei kuitenkaan onnistunut. Pietari joutui palaamaan Venäjälle, kun streltsit, Venäjän armeijan eliittijoukout, nousivat kapinaan. Kapina oli jo kukistettu tsaarin palatessa Moskovaan. Pietarin palattua yli 1000 kapinallista teloitettiin, osan Pietari tappoi omin käsin.
Suuri Pohjan sota
Turkin-vastaisen liittokunnan epäonnistuttua Pietari kokosi Ruotsin-vastaisen liittokunnan, jossa Venäjä ohella olivat Puola-Liettua ja Tanska. Suuri Pohjan sota (1700–1721) alkoi Venäjän kannasta onnettomasti. Narvan taistelussa 20. marraskuuta, | | |
