:: wikimiki.org ::

Moskovan Alue

Moskovan alue

Moskovan alue (ven. Moskovskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Moskovan kaupungin ympärillä. Se rajoittuu koillisessa Vladimirin alueeseen, kaakossa Rjazanin alueeseen, etelässä Tulan ja Kalugan alueisiin, lännessä Smolenskin alueeseen ja luoteessa Tverin alueeseen. Moskovan kaupungin alue sijaitsee alueen keskellä, mutta on hallinnollisesti oma yksikkönsä. Alueen pinta-ala on 47 000 km².

Maantiede

Moskovan alueen länsiosa kuuluu Keski-Venäjän ylänköön ja itäosa Itä-Euroopan tasankoon. Alueen pinta-alasta on metsää 45 % ja vesistöjä 3 %. Alueen merkittävimmät joet ovat Moskva ja Oka.

Väestö

Moskovan alueen asukasluku on 6 501 000 (1999) ja väentiheys 138,3 as./km². Alueen suurimmat kaupungit ovat Elektrostal (147 500 as.), Ljubertsy (164 800 as.), Kolomna (151 300 as.), Mytištši (156 600 as.) ja Podolsk (194 500 as.).

Hallinto

Moskovan alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti). Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma.

Talous

Moskovan alueen tärkeimmät elinkeinot ovat teollisuus, liikenne ja rakentaminen. Alueen merkittävimmät luonnonvarat ovat turve ja fosfaatti (18 % koko Venäjän fosfaattivaroista). Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus sekä tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus, jotka käsittävät noin 50 % alueen tuotannosta. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat metallurgia, lannoitteiden ja sementin tuotanto sekä posliiniteollisuus. Alueen maatalous on heikosti kehittynyt. Maatalousmaata on 39 % alueen pinta-alasta. Maatalous tuottaa vihanneksia, perunoita ja kananmunia, joista suuri osa toimitetaan Moskovan kaupunkiin. Moskovan alueen ja kaupungin liikenneverkko on Venäjän tihein. Alueella on 15 valtatietä, 11 sähköistettyä rautatielinjaa, 4 suurta lentokenttää ja 3 jokisatamaa.

Historia

Moskovan alueen historia liittyy läheisesti Moskovan kaupungin historiaan. Luokka:Venäjän alueet ja:モスクワ州

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit

- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat

- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- puutavara

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuuta	uusivuosi	Новый год	valtiollinen juhlapäivä
7. tammikuuta	ortodoksinen joulu	Рождество	valtiollinen juhlapäivä
23. helmikuuta	isänmaan puolustajan päivä	День защитника отечества	valtiollinen juhlapäivä
8. maaliskuuta	kansainvälinen naistenpäivä	Международный женский день	valtiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuuta	kevään ja työn juhla	Праздник весны и труда	valtiollinen juhlapäivä
9. toukokuuta	voitonpäivä	День Победы	valtiollinen juhlapäivä
12. kesäkuuta	Venäjän Federaation kansallispäivä	День независимости	valtiollinen juhlapäivä
4. marraskuuta	kansallisen yhtenäisyyden päivä		valtiollinen juhlapäivä
12. joulukuuta	perustuslain päivä	День конституции	valtiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla

- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Moskova

Moskova (venäjäksi Москва, translitteroituna Moskva ) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Euroopan suurin kaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta.

Maantiede

asukasluku Moskova on itsessään yksi Venäjän federaation subjekti ja erillinen sitä ympäröivästä Moskovan alueesta. Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, 55.75 N ja 37.62 E. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä tasangolla Oka- ja Volga-jokien välissä, Moskova-joen varrella. Kaupungin rajan muodostaa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometrista kolmannes on puistoa ja viheraluetta.

Hallinnolliset alueet

Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 kaupunkiseutuun eli piiriin (районы). Kymmenen piirikuntaa on esitetty oheisessa kartassa:
- 1. Zelenogradin kaupunki (город Зеленоград)
- 2. Pohjoinen (Северный)
- 3. Koillinen (Северо-Восточный)
- 4. Luoteinen (Северо-Западный)
- 5. Keskusta (Центральный)
- 6. Itäinen (Восточный)
- 7. Eteläinen (Южный)
- 8. Kaakkoinen (Юго-Восточный)
- 9. Lounainen (Юго-Западный)

Historia

Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta, joka taas on vanha suomalais-ugrilainen hydronyymi. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus, johon sittemmin asettui asumaan slaaveja. Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova kärsi pahoja vaurioita kaupungin palaessa Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922.

Ilmasto

Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä, kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5 C ja keskimääräinen vuosisademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta. Moskovan lämpötila on talvella yleensä 12-15 pakkasasteen välillä, joskus jopa -20C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla. Moskva-joen jää lähtee tyypillisesti 12. huhtikuuta. Pysyvä lumipeite vallitsee 23. marraskuuta - 16. maaliskuuta.

Väestö

1922

Koulutus

Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtiollinen yliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtiollisessa yliopistossa opiskelee yli 30 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan valtiollinen teknillinen yliopisto.

Liikenne

Moskovassa on viisi lentokenttää. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin. Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin 9 miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko. Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2½ miljoonaa, mikä saa aikaan pahoja ruuhkia.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Moskovassa sijaitsee kuuluisa Kreml elegantteine sipulikupoleineen, mikä tarjoaa paikan kansalliselle hallitukselle. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa ovat kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali.

Urheilu

Ylivoimaisesti suosituin urheilulaji on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa peräti kuusi joukkuetta: FC Moskova, TsSKA, Dynamo, Lokomotiv, Torpedo ja Spartak. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn.

Kulttuuri

Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista.

Aiheesta muualla

- [http://www.mos.ru Kaupungin kotisivu]
- [http://www.themoscowtimes.com/indexes/01.html Moscow Times] - englanninkielinen sanomalehti
- [http://www.moscowout.ru Menokone]
- [http://www.moscow-taxi.com Taksimiesten tietotoimisto] (epäluotettava mutta hauska)
- [http://wikitravel.org/en/Moscow Moskova Wikitravelissa]
- als:Moskau zh-min-nan:Moskva ko:모스크바 ja:モスクワ simple:Moscow th:มอสโก

Vladimirin alue

Vladimirin alue (venäjäksi Vladimirskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa Moskovan itäpuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Jaroslavin ja Ivanovon alueisiin, idässä Nižni Novgorodin alueeseen, etelässä Rjazanin alueeseen sekä lännessä Moskovan alueeseen. Alueen pinta-ala on 29 000 km².

Maantiede

Vladimirin alue kuuluu pääasiassa Itä-Euroopan tasankoon vain luoteisosa sijaitsee Keski-Venäjän ylängöllä. Alueen itärajalla virtaa Oka. Muista joista mainittakoon Okan sivujoki Kljazma.

Väestö

Vladimirin alueen asukasluku on 1 618 000 (1999) ja asukastiheys 55,8 as./km². Suurimmat kaupungit ovat Vladimir (336 100 as.), Kovrov (161 900 as.) ja Murom (141 400 as.).

Hallinto

Vladimirin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Vladimir. Alue on jaettu hallinnollisesti 19 piiriin ja 22 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metalli-, kevyt-, kemian- ja lasiteollisuus. Lisäksi harjoitetaan taidekäsitöitä. Maatalous tuottaa karjataloustuotteita, vihanneksia ja perunoita. Alueelta johtaa rautatiet Ivanovoon, Moskovaan ja Nižni-Novgorodiin.

Historia

Vladimirin kaupunki on perustettu 1108. Siitä tuli Vladimir-Suzdal valtion pääkaupunki 1157. Se oli johtava venäläisvaltio Kiovan romahduksen jälkeen. Mongolit valloittivat alueen 1238. Alue liitettiin (Moskovan) Venäjään vuonna 1364. Luokka:Venäjän alueet ko:블라디미르 주

Tulan alue

Tulan alue (venäjäksi Tulskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa Moskovan eteläpuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Moskovan alueeseen, idässä Rjazanin alueeseen, kaakossa Lipetskin alueeseen, etelässä Orelin alueeseen ja lännessä Kalugan alueeseen. Alueen pinta-ala on 25 700 km².

Maantiede

Tulan alue kuuluu Keski-Venäjän ylänköön. Oka virtaa alueen länsiosan kautta sekä alueen pohjoisrajalla. Okan lisäjoista mainittakoon Upa. Lisäksi Don saa alkunsa alueen itäosasta.

Väestö

Tulan alueen asukasluku on 1 763 000 (1999) ja väentiheys 68,6 as./km². Alueen suurimmat kaupungit ovat Tula (509 600 as.) ja Novomoskovsk (139 000 as.).

Hallinto

Tulan alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Tula. Hallinnollisesti alue on jaettu 23 piiriin ja 21 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa on kuvernööri ja alueduuma.

Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, rautametallurgia sekä kemian-, rakennusaine-, kevyt- ja elintarviketeollisuus. Lisäksi on ruskohiilen louhintaa. Alueen maatalous tuottaa viljaa, sokerijuurikasta ja karjataloustuotteita. Luokka:Venäjän alueet

Smolenskin alue

Smolenskin alue (venäjäksi Smolenskaja oblast) on hallinnollinen alue Länsi-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Tverin alueeseen, koillisessa Moskovan alueeseen, idässä Kalugan alueeseen, kaakossa Brjanskin alueeseen, lounaassa ja lännessä Valko-Venäjään sekä luoteessa Pihkovan alueeseen. Alueen pinta-ala on 49 800 km².

Maantiede

Smolenskin alue kuuluu Keski-Venäjän ylänköön. Alueelta saa alkunsa Dnepr, joka virtaa alueen läpi. Lisäksi luoteisosan kautta virtaa Väinäjoki.

Väestö

Smolenskin alueen asukasluku on 1 143 000 (1999) ja väentiheys on 23 as./km². Suurin kaupunki on Smolensk (352 700 as).

Hallinto

Smolenskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Smolensk. Hallinnollisesti alue on jaettu 29 piiriin ja 14 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma.

Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuus. Lisäksi on kivihiilen ja turpeen tuotantoa. Maatalous tuottaa viljaa, pellavaa, perunoita ja vihanneksia sekä lihaa ja maitoa. Alueelta on rautatieyhteys Valko-Venäjälle ja Moskovaan.

Historia

Smolensk mainitaan ensi kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 865. Smolensk ympäristöineen muodosti itsenäisen ruhtinaskunnan 1100-luvulta lähtien aina vuoteen 1403 asti, jolloin Liettua valtasi sen. Venäjä valtasi alueen 1514 ja piti sitä hallussaan vuoteen 1611, jolloin alue liitettiin Puolaan. Venäjä valtasi alueen uudelleen 1654. Toisessa maailmansodassa alue oli Saksan miehittämä 1941-44. Luokka:Venäjän alueet ja:スモレンスク州

Tverin alue

Tverin alue (ven. Tverskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjän federaatiossa Itä-Euroopassa Moskovan luoteispuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Novgorodin ja Vologdan alueisiin, idässä Jaroslavin alueeseen, kaakossa Vladimirin ja Moskovan alueisiin, etelässä Smolenskin alueeseen sekä lännessä Pihkovan alueeseen. Alueen pinta-ala on 84 100 km².

Maantiede

Tverin alueen itäosa kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsiosa Valdain ylänköön. Tverin alueelta saavat alkunsa Kaspianmereen laskeva Volga ja Itämereen laskeva Väinäjoki. Alueella on kaikkiaan 500 järveä, joista suurin on Seliger. Alueen pinta-alasta noin 35 % on metsää.

Väestö

Tverin alueen asukasluku on 1 614 000 (1999) ja väentiheys 19,2 as./km². Suurin kaupunki on Tver (451 900 as. v. 1999). Suurin osa väestöstä on venäläisiä, mutta alueella asuu myös Tverin karjalaisia, joita oli 1,4 % väestöstä vuonna 1989.

Hallinto

Tverin alue on jaettu hallinnollisesti 36 piiriin ja 23 kaupunkialueeseen. Aluehallinnon johdossa on Kuvernööri ja Lakiasäätävä kokous.

Talous

Alueella on koneenrakennus-, kemian-, puunjalostus-, kirjapaino-, lasi-, posliini- ja kevyttä teollisuutta. Maataloudessa viljellään pellavaa, perunaa ja vihanneksia sekä kasvatetaan karjaa.

Historia

Tverin kaupunki perustettiin vuonna 1135. Tver oli itsenäinen ruhtinaskunta vuoteen 1485 asti, jolloin se liitettiin Moskovan Venäjään. Alueelle muutti 1600-luvulla Itä-Suomesta karjalaista väestöä, joka oli paennut Ruotsin ankaraa verotusta ja luterilaistamista. Luokka:Venäjän alueet ja:トヴェリ州

Oka

Oka on Volgan pisimpiä sivujokia Venäjällä. Sen pituus on 1550 kilometriä. Oka alkaa Kurskin pohjoispuolelta ja laskee Volgaan Gorkin luona. Okaa käytetään laajasti kuljetukseen. Oka on myös Angaran sivujoki Etelä-Siperiassa, sen pituus on 855 kilometriä. Luokka:Venäjän joet

Fosfaatti

Fosfaatti, on fosforihapon suola, jossa fosfori esiintyy viidenarvoisena. Tavallisimpia ovat superfosfaatti, tuomaskuona ja luujauho. Ortofosfaattia käytetään hammastahnoihin ja posliinin valmistukseen.

Merkittävät esiintymisalueet

- Aasia
- Irak
- Israel
- Jordania
- Kambodža
- Mongolia
- Sri Lanka
- Syyria
- Vietnam

- Afrikka
- Algeria
- Angola
- Egypti
- Etelä-Afrikka
- Guinea-Bissau
- Länsi-Sahara
- Mali
- Marokko
- Mauritania
- Niger
- Senegal
- Tansania
- Togo
- Tunisia
- Zimbabwe

- Amerikka
- Alankomaiden Antillit
- Peru

- Australia ja Oseania
- Joulusaari
- Kiribati
- Marshallinsaaret
- Nauru
- Salomonsaaret

Luokka: Luonnonvarat

Moskova

Maantiede

Hallinnolliset alueet

Historia

Ilmasto

Väestö

1922

Koulutus

Liikenne

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Urheilu

Kulttuuri

Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista.

Aiheesta muualla

Luokka:Venäjän alueet

Tässä luokassa on Venäjän alueita (oblasteja) käsitteleviä artikkeleja. Alueet, Venäjän

Moyenneville (Oise)

Moyenneville to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Pikardia, w departamencie Oise. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwały 504 osoby, a gęstość zaludnienia wynosiła 70 osób/km² (wśród 2293 gmin Pikardii Moyenneville plasuje się na 533. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod względem powierzchni na miejscu 674.).

Linki zewnętrzne

- Źródło danych: [http://www.insee.fr Insee] Kategoria:Miejscowości Francji Kategoria:Departament Oise

zujer prace magisterskie Conspiracy elitarne.info hotels Amsterdam

:: RELATED NEWS ::

Caradar
A. S. D. Smith (1883-1950; y henwyn o Arthur Saxon Dennett, mes aswonnys yw pupprys avel A.S.D. Smith) o hembrenkyas a dhasserghyans an yeth Kernewek warbarth gans Robert Morton Nance. Bardh a Orsedh Kernow o e

Henry Jenner
Henry Jenner (1848-1934) o hembrenkyas a dhasserghyans an yeth Kernewek a-varr. Ev veu genys yn Sen Kolomm; pronter o y das. Wosa 1869, y'n jevo soedh yn Adran Hen Dhornskrifow an Gwithti Predennik der gerensa y das gans A

N.J.A. Williams
Scoler keltek a Bow Sows yu Nicholas Williams (aswonnys ynweth avel NJA Williams; genys vue ev yn 1942 yn Loundres). Ev a amendyas Kernowek Unys yn 1995-1997 gans y lyvrow, Cornish Today,
Read More...

Nicholas Williams
Scoler keltek a Bow Sows yu Nicholas Williams (aswonnys ynweth avel NJA Williams; genys vue ev yn 1942 yn Loundres). Ev a amendyas Kernowek Unys yn 1995-1997 gans y lyvrow, Cornish Today,
Read More...

Golvan
Golvan yw edhen vyghan Europek y'n teylu Passeridae. Y'n Oesow Kres, y helwys pub sort a edhen vyghan "sparrow" yn Sowsnek. Yma 35 eghenn a wolvan y'n teylu na; dre vras, golvanes yw berrik ha gorm po loes, gans lostow berr ha gelvines krev. ---- Golvan yw hanow bardhek 1848-1934) o hembrenkyas a dhasserghyans an yeth Kernewek a-varr. Ev veu genys yn Sen Kolomm; pronter o y das. Wosa 1869, y'n jevo soedh yn Adran Hen Dhornskrifow an Gwithti Predennik der gerensa y das gans A

Dasvywnans an Taves Kernewek
Dasserghyans an taves Kernewek a dhallathas yn 1904 gans dyllans Handbook of the Cornish Language, gans Henry Jenner. Yma teyr rannyeth "ha hanter" y'n yeth kernewek dasserghys:
- Kernewek Unys
- Kernowek Unys Amendys
- Kernewek a dhallathas yn 1904 gans dyllans Handbook of the Cornish Language, gans Henry Jenner. Yma teyr rannyeth "ha hanter" y'n yeth kernewek dasserghys:
- Kernewek Unys
- Kernowek Unys Amendys
- Mebyon Kernow (MK) yw parti politek ranndiryel yn Kernow. Y'n dewisyans dhe Westminster yn 2001, y kavsons 3 199 raglev, po 1.3% a'n sommenn. MK re gollas aga konseler Kernow unnik y'n dewisyans na. Lywydh an parti a-lemmyn yw Konseler Ranndir Dick Col

Read More...

Bardh Meur
An Bardh Meur yw an bardh penn yn Gorsedh Kernow. Berdh Veur o an dus a-is:
- Gwas Myhal (Henry Jenner) 1928-1934
- Mordon (Robert Morton Nance) 1934-1959
- Talek (E.G.R. Hooper) 1959-1964