:: wikimiki.org ::
| Muonionjoki |
MuonionjokiMuonionjoki (ruotsiksi Muonio älv) on Tornionjoen sivujoki, ja se muodostaa osan Ruotsin ja Suomen rajasta. Se sijaitsee Länsi-Lapissa ja sen pituus on 230 kilometriä. Putouskorkeutta on tällä matkalla 205 metriä.
Muonionjoki saa alkunsa Könkämäenon ja Lätäsenon yhtymäkohdassa Enontekiöllä Markkinan kylän lähellä. Se virtaa enimmäkseen etelän suuntaan, kunnes yhtyy Tornionjokeen Lappean kylän pohjoispuolella Kolarissa. Muonionjokeen laskevat muun muassa Suomen puolelta Tarvanto- ja Palojoki sekä Ruotsin puolelta Merasjoki ja Parkajoki.
Luokka:Suomen joet
Luokka:Enontekiö
Luokka:Kolari
Luokka:Muonio
TornionjokiTornionjoki (ruotsiksi Torne älv) on 510 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksu Ruotsin Pajalan kunnan eteläpuolelta alkaen on samalla Suomen ja Ruotsin raja. Tornionjoki alkaa Tornionjärvestä Ruotsista ja laskee Perämereen. Tornionjoen suurimmat sivujoet ovat Lainiojoki ja Muonionjoki.
Tornionjoki on tunnettu myös runsaana lohijokena. Se on myös Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki.
Luokka:Suomen joet
Ruotsi
Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.
Historia
Pääartikkeli: Ruotsin historia
Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella.
800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.
Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi.
Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523.
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta.
Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Politiikka
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus.
Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17)
Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.
Sisäpolitiikka
Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.
Kansainväliset suhteet
Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961.
Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.
Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.
euro
Läänit
Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni
Maantiede
Ruotsin maantiede
Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.
Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.
Väestö
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä.
Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta.
Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.
Talous
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen.
Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.
Merkittävimmät luonnonvarat
- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- paperituotteet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa]
Luokka:Ruotsi
als:Schweden
ms:Sweden
zh-min-nan:Sverige
[[got:
Lappi
:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu).
Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö.
Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue
Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.
Katso myös
- Pirkkamiehet
Kolari
: Kolari on myös ajoneuvon törmäys toiseen ajoneuvon, kiinteään esteeseen tai tieltä ulosajo.
Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 3908 ihmistä ja sen pinta-ala on 2618,26 km², josta 55,57 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,5261 asukasta/km².
Kolarissa sijaitsee Suomen rautateiden pohjoisin päätepiste.
Ylläs on kansainvälisen tason matkailukeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.
Kylät
Jokijalka (Kolari), Kurtakko, Pasmajärvi, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sieppijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo
Etäisyyksiä
- Muonio 79 km
- Kittilä 80 km
- Rovaniemi 170 km
- Kiiruna (Ruotsi) 190 km
- Kemi 220 km
- Inari 260 km
- Kilpisjärvi 280 km
- Oulu 320 km
- Alta (Norja) 350 km
- Tromssa (Norja) 420 km
- Nordkapp (Norja) 570 km
Aiheesta muualla
- [http://www.kolari.fi/ Kolarin kunnan kotisivut]
Luokka:Kolari
Luokka:EnontekiöEnontekiön kuntaan liittyviä artikkeleja.
Luokka:Lapin maakunnan kunnat
Luokka:KolariKolarin kuntaan liittyviä artikkeleja.
Luokka:Lapin maakunnan kunnat Matthaeus PipelareMatthaeus Pipelare (c. 1450 – c. 1515) was a Franco-Flemish composer, choir director, and possibly wind instrument player of the Renaissance.
He was from Louvain, and spent part of his early life in Antwerp. Unlike many of his contemporaries, many of whom traveled to Italy, Spain or elsewhere, he seems never to have left the Low Countries. In spring 1498 he became the choir director at the Illustrious Confraternity of Our Lady at 's-Hertogenbosch, a position he held until 1500. From his name it is presumed that either he or perhaps his father was a wind player, for example a town piper.
Pipelare's style was wide-ranging; he wrote in almost all of the vocal forms current in his day: masses, motets, secular songs in all the local languages. No instrumental music has survived. In mood his music ranged from light secular songs to sombre motets related to those of Pierre de La Rue, an almost exact contemporary.
He wrote 11 complete masses which have survived to modern times (although many of the manuscripts were destroyed in the Second World War), as well as 10 motets, and 8 chansons; the chansons are both in French and Dutch. One of the masses is a four-voice cantus firmus setting of L'homme armé, a style which was already old-fashioned by the time he was writing; the tune moves from voice to voice, but is usually in the tenor. His Missa Fors seulement is based on his own chanson, which he used as the cantus firmus. Memorare Mater Christi is a seven-part motet on the sorrows of the Virgin Mary; each of the seven voices represents a different dolor. The third of the seven voices even quotes the contemporary Spanish villancico "Nunca fué pena mayor" (never was there a greater pain) by Juan de Urrede. Sequential writing and syncopated rhythms are characteristic of his music.
Discography
- "Matthaeus Pipelare: Missa "L'homme armé"; Chansons; Motets", Huelgas Ensemble (Paul van Nevel), Sony
References
- Gustave Reese, Music in the Renaissance. New York, W.W. Norton & Co., 1954. ISBN 0393095304
- Ronald Cross: "Matthaeus Pipelare", Grove Music Online ed. L. Macy (Accessed September 19, 2005), [http://www.grovemusic.com (subscription access)]
Pipelare, Matthaeus
Pipelare, Matthaeus
Pipelare, Matthaeus
Pipelare, Matthaeus
warsaw internet club Granada accommodation hoteles en berlin cheap tickets mp3 download
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
Multiświat
Idea istnienia innych wszechświatów oprócz naszego doprowadziła do powstania definicji wieloświata (multiwersum, multiświata, metawszechświata), zawierającego w sobie wszystko inne (w tym wszystkie możliwe, potencjalne - niezależnie od rozważanych czasoprzestrzeni lub wymiarów, w których się znajdują - wszechświaty; w tym także tak zwane wszechświaty równoległe). Zbiór wszelkich możliwych wszechświatów.
|
Groźba karalna
Groźba karalna - przestępstwo groźby karalnej (polski kodeks karny z 1997 roku - art. 190) polega na grożeniu innej osobie popełnieniem przestępstwa na jej szkodę lub szkodę jej najbliższych. Groźba nie musi być wyrażona słownie; wystarczy jakiekolwiek zachowanie się sprawcy, którego treścią jest groźba popełnienia przestępstwa.
Groźba karalna jest ścigana na wniosek pokrzywdzonego.
|
Świątniki Górne
Świątniki Górne - miasto i siedziba gminy, w powiecie krakowskim
(województwo małopolskie).
Dane ogólne
- Położenie geograficzne: 49°56' N 19°57' E
- Powierzchnia: 4,43 km²
- Liczba mieszkańców: 2 097 (31.12.2003., GUS)
Lokalny ośrodek usługowy;
|
|
Pedro Pablo Kuczynski
Pedro Pablo Kuczynski (ur. 1939) - premier Peru. Jest synem polskiego doktora, który przybył do Peru w latach 30. XX wieku w celu zwalczania trądu. Jest poliglotą, gra w squasha, muzykuj
|
Multiwersum
Idea istnienia innych wszechświatów oprócz naszego doprowadziła do powstania definicji wieloświata (multiwersum, multiświata, metawszechświata), zawierającego w sobie wszystko inne (w tym wszystkie możliwe, potencjalne - niezależnie od rozważanych czasoprzestrzeni lub wymiarów, w których się znajdują - wszechświaty; w tym także tak zwane wszechświaty równoległe). Zbiór wszelkich możliwych wszechświatów.
|
Zakon mnisi
Zakon mniszy (z gr. monachos - samotnik), nazywany też czasem kontemplacyjnym to katolicka i prawosławna forma życia zakonnego - polegająca w pierwotnej wersji na całkowitym odcięciu się od świata zewnętrznego i życie w całkowitym odosobnieniu lub w nielicznej zamkniętej wspólnocie, poświęcone prawie wyłącznie modlitwie i kontemplacji Bo
|
|
