Namibia on valtio lounais-Afrikassa. Käytöstä poistunut nimitys Ambomaa (englanniksi ja saksaksi Ovamboland) on koskenut Namibian pohjoisosassa asuneen amboheimon aluetta. Namibian naapurit ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja Etelä-Afrikka etelässä. Se itsenäistyi Etelä-Afrikasta vuonna 1990 ja on siten yksi maailman nuorimmista valtioista.

Historia

Namibiaa ovat asuttaneet san-, damara- ja nama-kansat sekä 1300-luvulta lähtien bantut. Saksalaiset ottivat maan haltuunsa 1800-luvulla, ja maa sai nimekseen Lounais-Afrikka, lukuun ottamatta Britannian hallitsemaa Walvis-lahtea. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka miehitti maan ja piti sitä hallussaan Kansainliiton mandaatilla toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa. Marxilainen "Lounais-Afrikan kansanjärjestö" (SWAPO) -nimellä kulkeva sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. Vuonna 1988 Etelä-Afrikka suostui lopettamaan hallintonsa aluella YK:n alueellisen rauhansuunnitelman mukaisesti. Itsenäisyyden Namibia sai 1990. Walvis-lahti luovutettiin Namibialle 1994. Namibiaa on Suomessa joskus luonnehdittu Suomen siirtomaaksi johtuen suomalaisten lähetyssaarnaajien ja Martti Ahtisaaren panoksesta namibialaisen yhteiskunnan syntyyn ja itsenäistymiseen.

Politiikka

Namibia on monipuoluedemokratia, jossa puolueeksi järjestäytyneellä SWAPO:lla on kuitenkin hyvin vahva asema. Presidentti ja parlamentin 72-jäseninen kansalliskokous valitaan viiden vuoden välein suoralla kansanvaalilla. Parlamentin toisella kamarilla, alueita edustavalla kansallisneuvostolla on lähinnä neuvoa-antava rooli. Viimeisimmissä parlamenttivaaleissa SWAPO sai 76,1% äänistä ja 55 paikkaa kansalliskoukseen. Tärkeimmät oppositiopulueet ovat sosiaalidemokraattinen Demokraattien kongressi (CoD), 9,9% ja 7 paikkaa sekä konservatiivinen Demokraattinen Turnhall-allianssi (DTA), 9,5% ja 7 paikkaa.

Maantiede

Martti Ahtisaarenn rajan tuntumassa.]] Namibia pinnanmuodostumista keskeinen on keskiosien pohjois-eteläsuuntainen ylänkö, jonka korkein kohta Brandberg kohoaa 2606 metrin korkeuteen. Keskusylängön rannikonpuoleisella kaistaleella avautuu Namibin aavikko, itäpuolella Kalaharin autiomaa. Ilmasto vaihtelee aavikkoilmastosta subtrooppiseen ja on suurimmaksi osaksi kuivaa ja kuumaa. Sadetta saadaan vähän ja epäsäännöllisesti.

Alueet

frame Namibia jakautuu 13 alueeseen:
- Caprivi
- Erongo
- Hardap
- Karas
- Kavango
- Khomas
- Kunene
- Ohangwena
- Omaheke
- Omusati
- Oshana
- Oshikoto
- Otjozondjupa

Talous

Kaivostoiminta on tärkeässä roolissa Namibian taloudessa. Maa tuottaa muun muassa timantteja, kultaa, sinkkiä, lyijyä ja uraania. Maataloudella on kuitenkin edelleen suuri merkitys: noin puolet namibialaisista on siitä riippuvaisia, vaikka sen osuus bruttokansantuottesta on suhteellisen pieni. Kalastus on myös merkittävä elinkeino.

Väestöjakauma

Kalastusissa]] Namibian väestöstä 87,5% on mustia afrikkalaisia, 6% valkoisia ja 6,5% värillisiä. Mustista suurin osa kuuluu ovamboihin, joita on n. 50% Namibian koko väestöstä. Muita merkittviä etnisiä ryhmiä ovat kavangot (9%), hererot (7%), damarat (7%) namat (5%), caprivilaiset 4% ja alkuperäiskansa bushmannit 3%. Valkoisista noin 60 % on afrikaansinkielisiä, 30% saksankielisiä ja 10 % englanninkielisiä. Uskonnollisesti 80–90 % väestöstä on kristittyjä, loput perinteisten afrikkalaisten uskontojen seuraajia. Kristityistä ryhmistä suurin ovat luterilaiset, joita on noin puolet väestöstä. Muita kristillisiä ryhmiä ovat muun muassa katoliset, anglikaanit ja metodistit.

Merkittävimmät luonnonvarat

luterilaiset
- timantit
- kupari
- uraani
- kulta
- maakaasu
- lyijy
- tina
- sinkki
- suola
- vanadiini
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- timantit
- kupari Luokka:Namibia ms:Namibia zh-min-nan:Namibia ko:나미비아 ja:ナミビア

Englannin kieli

Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran. Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä. Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta. Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi. Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat

Kielioppi

Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut. Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed. Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).

Äänteet

Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet. Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät"). Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa. Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä. ranskassa Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita. Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä. Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.

Kirjoitus

Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan. Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ]. Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait]. Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].

Historia

Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)

Esimerkkejä

'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin

Aiheesta muualla

- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja] Luokka:Englannin kieli Luokka:Australian kielet Luokka:Belizen kielet Luokka:Botswanan kielet Luokka:Englannin kielet Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Gambian kielet Luokka:Guamin kielet Luokka:Guyanan kielet Luokka:Irlannin kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Kenian kielet Luokka:Lesothon kielet Luokka:Liberian kielet Luokka:Malawin kielet Luokka:Maltan kielet Luokka:Mauritiuksen kielet Luokka:Palaun kielet Luokka:Ruandan kielet Luokka:Sambian kielet Luokka:Seychellien kielet Luokka:Sierra Leonen kielet Luokka:Skotlannin kielet Luokka:Tokelaun kielet Luokka:Ugandan kielet Luokka:Uuden-Seelannin kielet Luokka:Walesin kielet Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Zimbabwen kielet als:Englische Sprache ms:Bahasa Inggeris zh-min-nan:Eng-gí ko:영어 ja:英語 simple:English language th:ภาษาอังกฤษ

Kieli

:Tämä sivu käsittelee luonnollisia kieliä, muut kielet, katso: kieli (täsmennyssivu) ---- kieli (täsmennyssivu) vuodelta 1407.]] "Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Yksittäiset kielet ovat mahdollisia, olemassa, ihmislajin kielikyvyn ansiosta. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä. Kielissä on rakenne, joka palvelee tai täyttää ihmiselle tärkeitä funktioita, ja tämä toteutuu kielenkäyttöprosessina. Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. On erilaisia käsityksiä autonomisen kielijärjestelmän suhteesta muihin mainittuihin ulottuvuuksiin, eli kielen rakenteen, tehtävien ja kielenkäyttöprosessien keskinäisistä suhteista." -Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998) ---- Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia. Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla. Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn. Eläinten ja hyönteisten viestintä tapahtuu myös kemiallisen "kielen" välityksellä, esimerkkinä reviirin rajojen merkitseminen hajuilla. Kemiallisella kielellä on merkitystä myös ihmisten viestinnässä. Ihmisellä on esim. kyky tunnistaa jollain merkitystä omaavalla tasolla vastakkainen sukupuoli, jolla on mahdollisimman erilainen immuunijärjestelmä. Evoluution kannalta tämä takaa jälkeläisille mahdollisimman monipuolisen immuunijärjestelmän, siis eloonjäännin.

Kielten tutkimus

Kielitiede tutkii kieliä.

Ihmisen kielet

Luonnollisen kielen piirteitä ovat seuraavat:
- Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä.
- Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti).
- Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.

Ihmisen kielten historia ja kehitys

Kielten luokittelu ja kielikunnat

Maailmassa on tuhansia kieliä. Tavallisesti arvio liikkuu 6 000 kielen paikkeilla. Se vaihtelee kuitenkin tuhansilla puoleen ja toiseen, koska kielen ja murteen välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa. Luonnolliset kielet luokitellaan
- typologisesti tyyppeihin (kielitypologia)
- genealogisesti kielikuntiin (historiallis-komparatiivinen tutkimus).

Keinotekoiset kielet

- Kansainväliset apukielet. Tunnetuimpia apukieliä ovat muun muassa
- volapük (1880)
- esperanto (1887)
- ido (1907)
- interlingua (1951)
- lingua franca nova (1965)
- Muut keinotekoiset kielet
- klingon

Eläinten kielet

Formaaliset kielet

Formaaliset kielet, esim. tietokoneen ohjelmointikielet

Katso myös

- Luettelo kielistä
- Luettelo kielistä puhujamäärän perusteella
- Luettelo hokemista
- Kieli ja aivot
- Sodankäynnin kehitys ja kieli Luokka:Harrastukset Luokka:Kielitiede ja:言語 ms:Bahasa simple:Language ko:언어

Englannin kieli

Kielioppi

Äänteet

Kirjoitus

Historia

Esimerkkejä

Aiheesta muualla

Afrikaans

Afrikaans on Etelä-Afrikan buurien kieli, joka on kehittynyt hollannin kielestä. Kielet ovat keskenään ymmärrettäviä, mutta afrikaansille on ominaista taivutuksen yksinkertaistuminen jopa siinä määrin, että sitä on kutsuttu pidginisoituneeksi tai kreolisoituneeksi hollanniksi. Joka tapauksessa hollanti on Etelä-Afrikassa muuttunut afrikaansiksi niin nopeasti, että se tuskin olisi ollut mahdollista ilman jonkinasteista pidginisoitumista. Buurien lisäksi afrikaansi on monien värillisten äidinkieli, ja muut kuin eteläafrikkalaiset kielitieteilijät lähtevätkin siitä, että Portugalin siirtomaista Etelä-Afrikkaan orjiksi tuotujen värillisten puhuma pidginisoituneesta portugalista vaikutteita saanut kielimuoto on vastuussa ainakin afrikaansin tavasta käyttää prepositiota vir (hollannin vóór) viittaamaan verbin määräiseen objektiin: ons ken vir hem baie goed "me tunnemme hänet oikein hyvin", vrt. romaanisten kielten tapaa käyttää prepositiota a, esim espanjan lo conocemos a él muy bien. Etelä-Afrikassa ajatus kreolisaatiosta on kuitenkin ainakin rotuerotteluaikoina ollut lähestulkoon tabu, ja buurikielitieteilijät ovatkin hakeneet afrikaansin erikoispiirteille selityksiä hollantilais- ja flaamilaismurteista. Afrikaans oli pitkään sorrettu ja halveksittu kieli: kun buurien asuinalueet joutuivat englantilaisten valtaan ja buuriälymystö pitäytyi standardihollannissa, afrikaans jäi oppimattoman kansan kieleksi. Vuonna 1925 afrikaans sai virallisen aseman kirjakielenä: tämä päätös herätti buurinationalisteissa suurta innostusta, ja runoilija C. J. Langenhoven julisti sen tulleen suoraan Jumalalta. Langenhoven on kirjoittanut sanat Etelä-Afrikan apartheidin aikaiseen kansallislauluun Die Stem van Suid-Afrika. Muita tärkeitä kirjailijoita olivat Etienne Leroux, Eugene Marais, W. E. G. Louw ja tuottelias, monipuolinen Uys Krige. Monet afrikaansinkieliset kirjailijat, kuten Suomessakin tunnettu André Brink, ovat kirjoittaneet molemmilla kielillä: sekä englanniksi että afrikaansiksi. Brink kuului ns. Sestigers-kirjailijoihin eli kuusikymmenlukulaisiin, jotka toivat avoimet seksuaalisuuskuvaukset, yhteiskunnallisen realismin ja modernistisen kerronnan afrikaansinkieliseen kirjallisuuteen. Runoilijoista Breyten Breytenbach osallistui apartheidin vastaiseen taisteluun ja joutui kahdeksaksi vuodeksi eteläafrikkalaiseen vankilaan. Apartheidin aikana afrikaansista tuli kansainvälisesti tunnettu rotusorron symboli: televisiosta oli helppo oppia, että slegs blankes tarkoittaa "vain valkoisille". Kuitenkin suuri osa afrikaansin äidinkielisistä puhujista on ns. värillisiä, ja rotuerottelun poistuttua afrikaansinkielinen kirjallisuus onkin pyrkinyt tuomaan yleiseen tietoisuuteen afrikaansinkielisten värillisten elämäntapaa, kulttuuria ja kieltä.

Linkkejä

- Wikipedia. Tuisblad Afrikaansinkielinen Wikipedia
- [http://www.writingsystems.net/languages/afrikaans/afrikaanslatin.htm Afrikaansin kielen aakkoset] Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Namibian kielet ms:Bahasa Afrikaans ja:アフリカーンス語 simple:Afrikaans

Pääkaupunki

Pääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos. Valtoilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan.

Katso myös

- luettelo pääkaupungeista Luokka:Hallinto ko:수도 ja:首都 simple:Capital

Windhoek

Windhoek on Namibian pääkaupunki, joka sijaitsee ylängöllä keskellä maata (1660 metriä merenpinnan yläpuolella). Paikan varhaiset nimet ovat viitanneet paikalla ennen olleisiin kuumiin lähteisiin: Ai-Gams oli nama-kansan, Otjomuise hereroiden antama nimi. Sanaan Windhoek liittyy useampikin etymologinen teoria. Nykyisenlaisen kaupungin historian katsotaan alkaneen 1890-luvulla, jolloin silloinen Ambomaa oli saksalaisten siirtomaana. Kaupungin nykyinen asukasluku on 233 529 (2001). Saksan siirtomaavallan (1884-1914) jäljiltä kaupungissa on edelleen saksalainen linnake ja luterilainen kirkko.

Linkkejä

- [http://www.windhoekcc.org.na/ City of Windhoek] Luokka:Namibian kaupungit Luokka:Pääkaupungit ja:ウィントフック

Pinta-ala

Pinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.

Yksiköitä

Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.

Kaavoja

Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r² (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa

\sqrt

, jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä. Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r² , missä r on pallon säde

Katso myös

- luettelo valtioista pinta-alan mukaan Luokka:Geometria Luokka:suureet ja:面積 simple:Area zh-cn:面积 zh-tw:面積

Luettelo valtioista pinta-alan mukaan

Tässä on lista maailman maista pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Pinta-alat on annettu neliökilometreinä. Tähdellä merkityt maat ovat suurimpia maanosassaan. Ristillä merkityt maat ovat taas pienimpiä. Katso myös: luettelo valtioista, luettelo valtioista väkiluvun mukaan, luettelo valtioista väentiheyden mukaan, luettelo valtioista maanosan mukaan. Luokka:Valtiot Valtioista pinta-alan mukaan ko:면적순 나라 목록 ja:国の面積順リスト th:รายชื่อประเทศเรียงตามเนื้อที่

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km²) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Väkiluku

Väkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella. Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.

Katso myös

- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan Luokka:Väestötiede ja:人口 simple:Population th:ประชากร zh-min-nan:Jîn-kháu

Luettelo valtioista väkiluvun mukaan

Tässä on lista maailman maista suuruusjärjestyksessä väkiluvun mukaan. Katso myös:
- Luettelo valtioista
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
- Luettelo valtioista väentiheyden mukaan
- Luettelo valtioista maanosan mukaan
- [http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls Tilastokeskuksen excel-tiedosto]

Sijoitus	Valtio	Väkiluku
1	Kiinan kansantasavalta Hongkong Macao Yhteensä	1 284 303 705 7 210 505 453 733 1 291 967 943
2	Intia	1 045 845 226
3	Yhdysvallat Amerikan Samoa Guam Pohjois-Mariaanit Puerto Rico Yhdysvaltain Neitsytsaaret Yhteensä	278 058 881 67 084 157 557 74 612 3 937 316 122 211 282 417 661
4	Indonesia	231 328 092
5	Brasilia	176 029 560
6	Pakistan	147 663 429
7	Venäjä	144 978 573
8	Bangladesh	133 376 684
9	Nigeria	129 934 911
10	Japani	126 974 628
11	Meksiko	103 400 165
12	Filippiinit	84 525 639
13	Saksa	83 251 851
14	Vietnam	81 098 416
15	Egypti	70 712 345
16	Etiopia	67 673 031
17	Turkki	67 308 928
18	Iran	66 622 704
19	Thaimaa	62 354 402
20	Yhdistynyt kuningaskunta Anguilla Brittiläiset Neitsytsaaret Bermuda Caymansaaret Falklandinsaaret Gibraltar Guernsey Mansaari Jersey Montserrat Pitcairn Saint Helena Turks- ja Caicossaaret Yhteensä	59 778 002 12 132 20 812 63 503 35 527 2 826 27 649 64 342 73 489 89 361 7 574 47 7 266 18 122 60 070 440
21	Ranska Ranskan Guayana Ranskan Polynesia Guadeloupe Martinique Mayotte Uusi-Kaledonia Réunion Saint-Pierre ja Miquelon Wallis ja Futunasaaret Yhteensä	59 765 983 177 562 253 506 431 170 418 454 163 366 204 863 732 570 6 928 15 435 61 955 081
22	Italia	57 715 625
23	Kongon demokraattinen tasavalta	55 225 478
24	Ukraina	48 396 470
25	Etelä-Korea	48 324 000
26	Etelä-Afrikka	43 647 658
27	Myanmar	42 238 224
28	Kolumbia	41 008 227
29	Espanja	40 077 100
30	Puola	38 625 478
31	Argentiina	37 812 817
32	Tansania	37 187 939
33	Sudan	37 090 298
34	Algeria	32 277 942
35	Kanada	31 902 268
36	Marokko Länsi-Sahara Yhteensä	31 167 783 250 559 31 418 342
37	Kenia	31 138 735
38	Peru	27 949 639
39	Afganistan	27 755 775
40	Nepal	25 873 917
41	Uzbekistan	25 563 441
42	Uganda	24 699 073
43	Venezuela	24 287 670
44	Irak	24 001 816
45	Saudi-Arabia	23 513 330
46	Malesia	22 662 365
47	Taiwan	22 548 009
48	Romania	22 317 730
49	Pohjois-Korea	22 224 195
50	Ghana	20 244 154
51	Sri Lanka	19 607 519
52	Mosambik	19 576 783
53	Australia Joulusaari Kookossaaret Norfolkinsaari Yhteensä	19 546 792 2 771 633 1 879 19 552 075
54	Jemen	18 701 257
55	Syyria	17 155 814
56	Norsunluurannikko	16 804 784
57	Kazakstan	16 741 519
58	Madagaskar	16 473 477
59	Alankomaat Aruba Alankomaiden Antillit Yhteensä	15 981 472 70 007 212 226 16 263 705
60	Kamerun	15 803 220
61	Chile	15 328 467
62	Ecuador	13 183 978
63	Guatemala	12 974 361
64	Kambodža	12 491 501
65	Burkina Faso	12 272 289
66	Zimbabwe	11 365 366
67	Kuuba	11 184 023
68	Mali	11 008 518
70	Kreikka	10 623 835
71	Serbia ja Montenegro	10 600 000
71	Malawi	10 548 250
72	Angola	10 366 031
73	Niger	10 355 156
74	Valko-Venäjä	10 350 194
75	Senegal	10 284 929
76	Tšekki	10 264 212
77	Belgia	10 258 762
78	Unkari	10 106 017
79	Portugali	10 066 253
80	Sambia	9 770 199
81	Tunisia	9 705 102
82	Ruotsi	8 875 053
83	Tšad	8 707 078
84	Dominikaaninen tasavalta	8 581 477
85	Bolivia	8 300 463
86	Itävalta	8 150 835
87	Azerbaidžan	7 771 092
88	Bulgaria	7 707 495
89	Guinea	7 613 870
90	Somalia	7 488 773
91	Ruanda	7 312 756
92	Sveitsi	7 283 274
93	Haiti	6 964 549
94	Benin	6 590 782
95	Tadžikistan	6 578 681
96	Honduras	6 406 052
97	El Salvador	6 237 662
98	Burundi	6 223 897
99	Israel Gaza Länsiranta Yhteensä	5 938 093 1 178 119 2 090 713 9 206 925
100	Paraguay	5 734 139
101	Laos	5 635 967
102	Sierra Leone	5 426 618
103	Slovakia	5 414 937
104	Tanska Grönlanti Färsaaret Yhteensä	5 352 815 56 352 45 661 5 454 828
105	Libya	5 240 599
106	Suomi	5 175 783
107	Jordania	5 153 378
108	Togo	5 153 088
109	Papua-Uusi-Guinea	5 049 055
110	Georgia (Gruusia)	4 989 285
111	Nicaragua	4 918 393
112	Kirgisia	4 753 003
113	Turkmenistan	4 603 244
114	Norja	4 503 440
115	Singapore	4 452 732
116	Moldova	4 431 570
117	Kroatia	4 334 142
118	Eritrea	4 298 269
119	Bosnia ja Hertsegovina	3 922 205
120	Uusi-Seelanti Cookinsaaret Tokelau Yhteensä	3 864 129 20 611 1 445 3 886 185
121	Irlanti	3 840 838
122	Costa Rica	3 773 057
123	Libanon	3 627 774
124	Liettua	3 610 535
125	Keski-Afrikan tasavalta	3 576 884
126	Albania	3 510 484
127	Uruguay	3 360 105
128	Armenia	3 336 100
129	Liberia	3 225 837
130	Kongon tasavalta	2 894 336
131	Panama	2 845 647
132	Mauritania	2 747 312
133	Jamaika	2 665 636
134	Mongolia	2 654 999
135	Oman	2 622 198
136	Arabiemiirikunnat	2 407 460
137	Latvia	2 385 231
138	Lesotho	2 177 062
139	Bhutan	2 049 412
140	Makedonia	2 046 209
141	Kuwait	2 041 961
142	Slovenia	1 930 132
143	Namibia	1 797 677
144	Botswana	1 586 119
145	Viro	1 423 316
146	Gambia	1 411 205
147	Guinea-Bissau	1 315 822
148	Gabon	1 221 175
149	Mauritius	1 189 825
150	Trinidad ja Tobago	1 169 682
151	Swazimaa	1 104 343
152	Fidži	844 330
153	Itä-Timor	800 000
154	Qatar	769 152
155	Kypros	762 887
156	Guyana	697 181
157	Bahrain	645 361
158	Komorit	596 202
159	Päiväntasaajan Guinea	486 060
160	Salomonsaaret	480 442
161	Djibouti	460 700
162	Luxemburg	442 972
163	Suriname	433 998
164	Kap Verde	405 163
165	Malta	394 583
166	Brunei	343 653
167	Malediivit	310 764
168	Bahama	297 852
169	Islanti	277 906
170	Barbados	275 330
171	Belize	256 062
172	Vanuatu	192 910
173	Samoa	179 058
174	São Tomé ja Príncipe	165 034
175	Saint Lucia	158 178
176	Mikronesia	134 597
177	Saint Vincent ja Grenadiinit	115 942
178	Tonga	104 227
179	Kiribati	94 149
180	Grenada	89 227
181	Seychellit	79 715
182	Marshallinsaaret	70 822
183	Dominica	70 786
184	Andorra	67 627
185	Antigua ja Barbuda	66 970
186	Saint Kitts ja Nevis	38 756
187	Liechtenstein	32 528
188	Monaco	31 842
189	San Marino	27 336
190	Palau	19 092
191	Nauru	12 088
192	Tuvalu	10 991
193	Niue	2 124
194	Vatikaani	890

Luokka:Valtiot Valtioista väkiluvun mukaan ja:国の人口順リスト th:รายชื่อประเทศเรียงตามจำนวนประชากร

21. maaliskuuta

21. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 80. päivä (81. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 285 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Pentti :- suomenruotsalainen kalenteri: Bengt, Bengta, Benita :- ortodoksinen kalenteri: Jaakko :- saamenkielinen kalenteri: Bente, Beanta :- vanhemmissa kalentereissa: Benedict, Benedictus

Tapahtumia

- 1556 - Canterburyn arkkipiispa Thomas Cranmer poltettiin roviolla Oxfordissa.
- 1788 - Tulipalo tuhosi 856 rakennusta New Orleansissa raunioittaen suurimman osan kaupunkia.
- 1800 - Pius VII paaviksi (artikkeli hänen erikoisesta paaviksi valinnastaan paavin tiara).
- 1918 - Ensimmäinen maailmansota: Sommen toinen taistelu alkoi.
- 1935 - Persia muutti nimensä Iraniksi.
- 1940 - Paul Reynaudista Ranskan pääministeri.
- 1945 - Toinen maailmansota: brittijoukot vapauttivat Mandalayn Burmassa.
- 1952 - Alan Freed juonsi Moondog Coronation Ballin, ensimmäisen rock and roll -konsertin Clevelandissa, Ohiossa.
- 1960 - Apartheid: Sharpevillen verilöyly Etelä-Afrikassa. Poliisi tulitti aseistautumattomia mustia mielenosoittajia surmaten 69 henkeä ja haavoittaen 180:tä ihmistä.
- 1963 - San Franciscon lahden saaressa sijainnut Alcatrazin vankila suljettiin.
- 1965 - Ranger-ohjelma: NASA laukaisi Ranger 9:n, joka oli sarjansa viimeinen miehittämätön Kuuta tutkinut avaruusluotain.
- 1980 - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter ilmoitti Yhdysvaltain boikotoivan vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisia protestina Neuvostoliiton Afganistanin-sotaa vastaan.
- 1980 - Saippuaooppera Dallasin kauden päätösjaksossa roolihahmo J. R. Ewingia ammuttiin.
- 1990 - Namibia itsenäistyi 75 vuoden jälkeen Etelä-Afrikan vallasta.
- 1999 - Bertrand Piccard ja Brian Jones kiersivät ensimmäisinä ihmisinä Maapallon kuumailmapallolla.

Syntyneitä

- 1685 - Johann Sebastian Bach, saksalainen säveltäjä († 1750)
- 1768 - Jean Baptiste Joseph Fourier, ranskalainen matemaatikko († 1830)
- 1806 - Benito Juárez, meksikolainen valtiomies ja kansallissankari († 1872)
- 1839 - Modest Musorgski, venäläinen säveltäjä († 1881)
- 1869 - Florenz Ziegfeld, teatteriesitysten tuottaja (varietee) († 1932)
- 1922 - Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 1927 - Hans-Dietrich Genscher, saksalainen poliitikko
- 1946 - Timothy Dalton, brittiläinen näyttelijä (mm. James Bondin roolissa)
- 1958 - Gary Oldman, näyttelijä
- 1960 - Ayrton Senna, F1-kuljettaja († 1994)
- 1962 - Matthew Broderick, näyttelijä
- 1980 - Ronaldinho, brasilialainen jalkapalloilija

Kuolleita

- 1556 - Thomas Cranmer, Canterburyn arkkipiispa (poltettiin roviolla) (s. 1489)
- 1958 - Cyril M. Kornbluth, tieteiskirjailija (s. 1923)
- 1991 - Leo Fender, kitaroiden suunnittelija ja valmistaja

Juhlapäiviä

- Perinteinen kevätpäiväntasauksen päivä, jota käytettiin pääsiäisen laskemiseen (todellinen kevätpäiväntasasaus esiintyi yleensä edellisenä päivänä).
- Japani: kevätpäiväntasaus (yleinen vapaapäivä).
- Namibia: itsenäisyyspäivä.
- Iranilaisen kalenterin uusi vuosi, Norouz (alkaa kevätpäiväntasauksesta).
- Bahá'í-usko: Naw-Rúz (uusi vuosi eli Norouz).
- Uuspakanuus: Ostara-juhla.
- Maailman terveysjärjestön julistama Unen päivä.
- UNESCOn julistama Maailman runouden päivä.
- YK: Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi ("International Day for the Elimination of Racial Discrimination"). Vietetty vuodesta 1966. Rasisminvastainen viikko alkaa tästä päivästä. ---- Katso myös: kalenteri ~ 20. maaliskuuta, 22. maaliskuuta Luokka:Maaliskuu -03-21 ms:21 Mac ko:3월 21일 ja:3月21日 simple:March 21 th:21 มีนาคม

Rahayksikkö

Rahayksikkö on rahan mittayksikkö. Rahayksikön ja valuutan nimet ovat yleensä mutta eivät aina yhteneviä: esimerkiksi Kiinan valuutta on nimeltään renminbi (kirj. "kansan raha"), mutta sen rahayksikkö on yuan. Alkaen 1. tammikuuta 2002 Suomen rahayksikkö on euro. Tätä ennen se oli markka. Luokka:Raha

Aikavyöhyke

Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa. Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).

Kesäaika

Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.

Kesäaika Euroopan unionissa

Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.

Kesäaika Yhdysvalloissa

Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

UTC

GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.

Pääaikavyöhykkeet maapallolla

GMT/UTC-ero	Selitys
GMT-12	Kansainvälinen päivämääräraja
GMT-11	Midwayn saaret, Samoa
GMT-10	Havaiji
GMT-9	Alaska
GMT-8	PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-7	Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-6	CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-5	EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-4	AST, Atlantin normaaliaika
GMT-3	(UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti
GMT-2
GMT-1	Kap Verde
GMT, UTC	Dublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon
GMT+1	(BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma
GMT+2	(EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem
GMT+3	(EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari
GMT+4	Abu Dhabi, Kabul
GMT+5	Kalkutta, New Delhi
GMT+6	Novosibirsk
GMT+7	(CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta
GMT+8	Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong
GMT+9	Osaka, Tokio, Soul
GMT+10	Melbourne, Sydney, Vladivostok
GMT+11	Salomonsaaret
GMT+12	Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.)

luokka:aika ms:Zon masa ko:시간대 ja:標準時 simple:Time zone th:เขตเวลา

Kansallislaulu

Kansallislaulu on tiettyä valtiota tai kansaa symboloiva kansallinen isänmaallinen laulu, jota esitetään esimerkiksi urheilutapahtumissa ja kansallisissa juhlissa. Nationalismin nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun. Kansallislaulut ms:Lagu kebangsaan ko:국가 ja:国歌 simple:National Anthem zh-tw:國歌 zh-cn:国歌

Top-level domain

Internetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi DNS:n (Domain Name System) eli Internetin nimipalvelujärjestelmän avulla.

Ylätason verkkotunnukset

Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi. Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu häirintähyökkäys onnistui kaatamaan 2003 syksyllä 7 kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä. Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää [http://www.icann.org ICANN]-niminen organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota.

ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset

- .com: kaupalliset verkot
- .net: verkkoinfrastruktuuri
- .edu: opetus (etupäässä Yhdysvallat)
- .mil: Yhdysvaltain asevoimat
- .gov: Yhdysvaltain hallitus
- .org: järjestöt Vuonna 1988 joukkoon lisättiin
- .int: kansainväliset järjestöt 16. marraskuuta 2000 ICANN otti seitsemän uutta tunnusta käyttöön:
- .aero -- lentoliikenne
- .biz -- liikemaailma
- .coop -- osuustoiminta
- .info -- informaatio (rajoittamaton käyttö)
- .museum -- museot
- .name -- yksityishenkilöt
- .pro -- ammattilaiset 8. huhtikuuta 2005 ICANN hyväksyi kaksi uutta tunnusta:
- .jobs -- työvoima
- .travel -- matkailuala 1. kesäkuuta 2005 ICANN hyväksyi yhden uuden tunnuksen:
- .xxx -- aikuisviihde

Varatut tunnukset

RFC 2606 määrittelee neljä tunnusta erikoistapauksiin siten, ettei näitä koskaan oteta suurissa nimipalvelimissa käyttöön.
- example -- varattu esimerkkikäyttöön
- invalid -- varattu selvästi toimimattomille nimille
- localhost -- varattu jotta yleinen localhostin käyttö ei aiheuta ongelmia
- test -- varattu koekäyttöön
- maakohtaiset: maakohtaisista verkkotunnuksista löytyy lista [http://www.iana.org/cctld/cctld-whois.htm täältä]

Linkkejä

- [http://www.opennic.unrated.net/] OpenNIC, vaihtoehtoinen juuripalvelinprojekti (yhteistyössä AlterNICin ja Pacific Rootin kanssa]
- [http://frequal.com:8080/Perspectives/ChooseYourRoot.html] Lyhyt lista ja selitys vaihtoehtoisista juuripalvelimista luokka:Internet luokka:TCP/IP ko:최상위 도메인 ja:トップレベルドメイン th:โดเมนระดับบนสุด

Kansainvälinen suuntanumero

Kansainvälinen suuntanumero on kansainvälisiin puhelinyhteyksiin tarvittava puhelinnumeron etuliite. Numerot on jaettu niin, että valtiot ja alueet voivat erottua toisistaan, eivätkä numerot mene päällekkäin. Suuntanumerot jakaa ja hallinnoi ITU. Useimmissa maissa, myös Suomessa, paikallisen suuntanumeron ensimmäinen nolla täytyy jättää pois käytettäessä kansainvälistä suuntanumeroa. Esimerkiksi paikallinen numero 019 1234567 on kansainvälisessä muodossa +358 19 1234567. Merkki "+" tarkoittaa kansainvälisen puhelun maasta maahan vaihteleva ulkomaantunnusta. Ulkomaantunnus on Euroopassa yleensä 00, ja Suomessa on sen rinnalla vaihtoehtoisena tapana valita ulkomaanpuhelun operaattoritunnus. Matkapuhelimilla yleensä voi kirjoittaa +-merkin ja ne tunnistavat siitä kansainvälisen puhelinnumeron tarvitsematta muuta etuliitettä.

Katso myös

- Luettelo kansainvälisistä suuntanumeroista
- E.164 luokka:puhelintekniikka

Angola

Angola on valtio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Namibia, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sambia.

Historia

Angolan alue on ollut pääosin bantukansojen jo ainakin tuhannen vuoden ajan. Portugalilaisten saapuessa Angolan rannikolle 1482, alueen merkittävin valtio oli Kongon kuningaskunta jonka valtapiiri ulottui Pohjois-Angolasta Gaboniin saakka. Eteläisessä ja keskisessä Angolassa oli myös useita kuningaskuntia, joista merkittävin oli Ndongon kuningaskunta. 1500-luvun kuluessa portugalilaiset ottivat hallintaansa Luandan ja Benguelan satamakaupungit sekä suurimman osan rannikkoa. Ndongon kuninkaan kanssa liittoutuneet hollantilaiset valtasivat portugalilaisten tukikohdat 1641-1648. Portugalilaiset palasivat 1648 ja käynnistivät pitkän sodan joka päättyi sekä Ndongon että Kongon kuningaskuntien valloitukseen vuoteen 1671 mennessä. Portugalilaiset vakiinnuttivat kontrollinsa sisämaassa kuitenkin lopulta vasta 1900-luvun alussa. Muiden Afrikan maiden itsenäistyessä myös Angolan itsenäisyysliike nousi kapinaan 1961 ja aloitti pitkän sissisodan portugalilaisia vastaan. Itsenäisyysliike koostui kolmesta ryhmästä: Angolan kansallinen vapautusrintama (FNLA), Kansanliike Angolan vapauttamiseksi (MPLA) ja Angolan täydellisen itsenäisyyden liitto (UNITA). FNLA oli näistä länsimielisin ja hyvissä väleissä Zairen diktaattori Mobutun kanssa, MPLA puolestaan marxilainen ja itäblokin tukema, UNITA taas alun perin lähinnä maolainen. Myös liikkeiden kannatusalueet vaihtelivat, UNITA:n saadessa kannatuksensa lähinnä ovimbundujen asuttamilta eteläisiltä ja keskisiltä alueilta, FNLA:n nojautuessa pohjoisen bakongoihin ja MPLA:n paljolti kimbunduihin ja mestiçoihin. Neilikkavallankumouksen jälkeen 1974 Portugalin uusi hallitus aloitti vetäytymisen Angolasta ja valtataistelu eri itsenäisyysliikkeiden välillä kärjistyi nopeasti sisällisodaksi, johon myös ulkovallat sekaantuivat. Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat MPLA:ta, Yhdysvallat, Zaire ja Etelä-afrikka puolestaan UNITA:a ja FNLA:ta. Sisällisodan voittajaksi selviytyi MPLA, jonka johdolla Angola itsenäistyi 11. marraskuuta 1975. UNITA jatkoi kuitenkin taistelua Etelä-Afrikan ja USA:n tuella, kuubalaisten joukkojen tukiessa Angolan hallitusta vuoteen 1989 asti. Sisällissota pyrittiin lopettamaan rauhansopimuksilla vuosian 1991 ja 1994, mutta kummallakin kerralla taistelut käynnistyivät uudestaan. Uusi rauhanprosessi käynnistyi UNITA:n johtajan Jonas Savimbin kuoltua taistelussa 22. helmikuuta 2002, ja se on kestänyt ainakin toistaiseksi. UNITA on lakkauttanut aseistetun siipensä ja ottanut tärkeimmän oppositiopuolueen osan. Vaikka maan poliittinen tilanne alkaa hiljalleen palata normaaliksi, presidentti dos Santos ei ole toistaiseksi sallinut demokraattisten kehityksen jatkumista. Angolalla on lukuisia vakavia ongelmia: valtava humanitäärinen kriisi (joka johtuu pitkittyneestä sisällissodasta), maa on täynnä purkamattomia miinakenttiä ja Cabindan pohjoisosassa on itsenäisyydestä taistelevia joukkoja.

Politiikka

Angolan maakunnat

Angola jakaantuu 18 maakuntaan.

#Bengo #Benguela #Bié #Cabinda #Cuando Cubango #Cuanza Norte #Cuanza Sul #Cunene #Huambo #Huila #Luanda #Lunda Norte #Lunda Sul #Malanje #Moxico #Namibe #Uige #Zaire

Zaire

Maantiede

Zaire

Talous

Angolan talous on epäjärjestyksessä neljännesvuosisadan kestäneen lähes jatkuvan sotatilan jäljiltä. Runsaista luonnonrikkauksista huolimatta bruttokansantuote on maailman matalimpia. Maatalous tuo elannon 85%:lle maan kansalaisista. Öljyteollisuus on tärkeä maan taloudelle luoden n. 45% maan bruttokansantuotteesta ja käsittää 90% sen viennistä.

Väestöjakauma

Angolan kolme tärkeintä etnistä ryhmää ovat ovimbundut (37% väestöst