:: wikimiki.org ::
| Napoleon Bonaparte |
Napoleon Bonaparte
Napoléon Bonaparte (15. elokuuta 1769 – 5. toukokuuta 1821),
oikealta nimeltään
Napoleone Buonaparte, oli Ranskan ensimmäinen konsuli vuodesta 1799 alkaen ja Ranskan keisari Napoléon I 18. toukokuuta 1804 – 6. toukokuuta 1814 välisen ajan. Uransa huipulla hän valloitti ja hallitsi laajoja osia Länsi- ja Keski-Eurooppaa, kunnes hänet lyötiin Waterloon taistelussa, vangittiin ja karkoitettiin.
Nuoruus
Napoléon syntyi Ajacciossa, Korsikalla, Ajaccion kaupungissa, vuoden kuluttua siitä, kun Genovan tasavalta oli myynyt Korsikan Ranskalle velanmaksuna. Hänen syntymänimensä oli Napoleone Buonaparte, mutta hän vaihtoi sen ranskalaisemmalta kuulostavaan Napoléon Bonaparteen vuoteen 1796 mennessä.
Napoléonin vanhemmat olivat alhaista aatelissukua. Hänen isänsä Carlo Buonaparte, italialaissyntyinen asianajaja, nimettiin Ludvig XVI:n hoviin 1778, jossa hän vietti useita vuosia. Napoléonin äiti Laetitia oli aikaansa edellä ja kylvetti kahdeksaa lastaan joka toinen päivä - normaalisti yläluokkakaan ei kylpenyt kuin ehkä noin kuukauden välein. Isä järjesti poikansa koulutuksen Ranskassa ja nuori Napoléon laitettiin Brienne-le-Château'n sotilaskouluun 1779. Napoléonia pidettiin maalaisena ja moukkana, hän oppi ranskaa vasta kymmenvuotiaana ja puhui sitä italialaisella korostuksella. Isän suhteilla Napoléon pääsi sittemmin École Militairen eliittikouluun Pariisissa, josta hän valmistui 28. lokakuuta 1784. Hänet määrättiin tykistön vänrikiksi tammikuussa 1785 16-vuotiaana. Hän opiskeli myös kuninkaallisessa tykistökoulussa Auxonne'ssa v:1797.
Ranskan suuren vallankumouksen alettua 1789 Napoléon palasi Korsikalle, jossa nationalistit kapinoivat irtautuakseen Ranskasta. Buonaparten perhe pakeni sisällissotaa Ranskaan. Napoléon tuki vallankumouksellisia ja nousi nopeasti arvoasteikossa. Vuonna 1793 hän vapautti Toulonin rojalisteilta ja näitä tukeneilta brittijoukoilta. Vuonna 1795 rojalistien marssiessa kansalliskokousta vastaan Pariisissa hän ammututti kapinoijat.
Napoléon sai lempinimen Pikku korpraali voitettuaan Itävallan joukot Lodin taistelussa 1796. Hän oli loistava strategisti ja osasi soveltaa tietomääräänsä taistelutilanteissa. Tykistöupseerina hän osasi käyttää tykistöä jalkaväkihyökkäysten tukemiseen. Ranskan huonosti varustettujen joukkojen johtajana Italiassa hän löi Itävallan arkkiherttua Kaarlen johtamat joukot useita kertoja, ja itävaltalaiset joutuivat myöntymään heidän kannaltaan epäsuotuisaan rauhansopimukseen. Samaan aikaan Napoléon järjesti kaappauksen Pariisissa ja syrjäytti rojalistit vallasta.
Hyökkäys Egyptiin ja valtaannousu
Vuonna 1798 Ranskan hallitus alkoi pelätä Napoléonin kansansuosiota ja määräsi hänet hyökkäämään Egyptiin vaikeuttaakseen Britannian yhteyksiä Intiaan. Valistusajan ihanteiden mukaan Napoléon otti mukaansa tiedemiesjoukon, joka suoritti tutkimuksia Egyptissä, kuuluisimpana tuloksenaan Rosettan kiven löytö. Pašša Cezzar Ahmet, osmanien kenraali pysäytti Napoléonin valloitukset Syyriassa, Saidan linnan lähellä. Amiraali Nelsonin johtama laivasto tuhosi ranskalaisen laivaston Niilin taistelussa, ja kun Euroopassa Ranskaa vastaan muodostettiin koalitio ja rojalistit saivat lisää kannatusta, Napoléon joutui hylkäämään armeijansa 1799 ja palasi Pariisiin. Marraskuussa hän järjesti vallankaappauksen, ja julistautui hallitsijaksi ja sotilasdiktaattoriksi arvonimellä Ensimmäinen konsuli. Päivämäärä oli Ranskan vallankumouskalenterin mukaan 18. Brumaire (19. marraskuuta 1799).
Napoléon järjesti useita Ranskan vallankumouksen ideoiden mukaisia uudistuksia koulutukseen, lakiin, talouteen ja hallintoon. Code Napoléon, joka oli pääasiassa toisen konsulin, Jean Jacques Régis de Cambacérès'n työstämä lakijärjestelmä, korvasi feodalismin ajan paikalliset lait yhdellä yhtenäisellä lakikokoelmalla. Useat Euroopan maat kopiovat lakijärjestelmän myöhemmin omaan käyttöönsä.
Napoléonin sodat
Euroopan
Katso myös: Napoleonin sodat
Vuonna 1800 Napoléon hyökkäsi Itävaltaa vastaan ja voitti jälleen, ja nyt myös Britannia suostui rauhantekoon. 1802 Napoléon myi suuren maa-alan Pohjois-Amerikassa Yhdysvalloille koska ei olisi pystynyt puolustamaan sitä. Louisianan ostossa yli 2 000 000 km² maata vaihtoi omistajaa vain 15 miljoonalla dollarilla. Napoléon laajensi vaikutusvaltaansa Sveitsiin ja Saksaan, mutta kiista Maltasta johti jälleen Iso-Britannian sodanjulistukseen 1803 ja tukeen Napoléonia vastustaville rojalisteille. Paavi Pius VII kruunasi Napoléonin keisariksi 2. joulukuuta 1804. 26. toukokuuta 1805 hänet kruunattiin myös Italian kuninkaaksi Milanon katedraalissa Lombardian rautakruunulla.
Ranskan ja Espanjan suunnitelma tuhota brittien kuninkaallinen laivasto koki kuitenkin takaiskun Trafalgarin taistelussa 21. lokakuuta 1805, ja vaikka amiraali Nelson sai siinä surmansa, Britannia sai pysyvän yliotteen merellä seuraavaksi sadaksi vuodeksi.
1805
Napoléonin taistelussa kolmatta koalitiota vastaan 1805, hän saavutti jälleen suuren voiton Itävaltaa ja Venäjää vastaan Austerlitzissa 2. joulukuuta 1805. Seuraavana vuonna hän löi myös Preussin Jenassa (14. syyskuuta 1806). Näin Napoléonista tuli myös Saksan tosiasiallinen hallitsija. Marssittuaan Puolan läpi hän solmi rauhan ja liiton Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa jakaen Euroopan näiden kahden suurvallan kesken. Ranskan osasta Puolaa tehtiin Varsovan suuriruhtinaskunta, jonka johtoon asetettiin saksilainen kuningas.
Napoléon oli naimisissa kahdesti. Ensin Joséphine de Beauharnais'n kanssa, jonka hän kruunasi keisarinnaksi. Liitto oli kuitenkin lapseton, ja johti sen vuoksi eroon. Hänen toinen vaimonsa oli Itävallan arkkiherttuatar Marie Louise, josta tuli toinen keisarinna. Marie-Louise synnytti yhden lapsen: Napoléon Francis Joseph Charles Bonaparte (1812 – 1833), joka sai Rooman kuninkaan arvonimen. Napoléonilla oli myös aviottomia lapsia: Kaarle, Léonin kreivi (1806 – 1881), Catherine Eléonore Denuelle de la Plaignen (1787 – 1868) ja Alexandre Joseph Colonna, myöhemmin Walewskin kreivi (1810 – 1868) Walewskin kreivitär Marian kanssa.
Myös Émilie Louise Marie Françoise Joséphine Pellapra'a (äiti Françoise-Marie LeRoy), Karl Eugin von Mühlfeldia (äiti Victoria Kraus) ja Hélène Napoleone Bonapartea (äiti Montholonin kreivitär) on väitetty Napoléonin aviottomiksi lapsiksi.
Vielä 1809 Napoléon liitti Kirkkovaltion Ranskan keisarikuntaan. Veljensä hän asetti Espanjan kuninkaaksi. Espanjalaiset nousivat kuitenkin kapinaan ja britit nousivat maihin Portugalissa. Itävalta taas hyökkäsi Saksaan, mutta kärsi tappion Wagramissa 6. heinäkuuta 1809. Aleksanteri I puolestaan sanoutui irti Britannian sulkemuksesta. Vuonna 1812 Napoléon lähti hyökkäämään Puolasta Venäjää vastaan. Puolalaiset ehdottivat vain Puolan Venäjälle kuuluvan osan valtaamista, mutta Napoléon hylkäsi varovaisuuden ja marssi Moskovaa kohti. Varoittelujen mukaisesti venäläiset Smolenskin ruhtinaan Mihail Illarionovitš Kutuzovin johdolla eivät antautuneet taisteluun, vaan käyttivät poltetun maan taktiikkaa Napoléonin ylivoimaisia joukkoja vastaan. Ensimmäinen suuri taistelu käytiin 12. syyskuuta Borodinossa Moskovan edustalla, jonka Napoléon voitti ja marssi Moskovaan odottaen Aleksanteri I:n nyt anovan rauhaa. Moskova poltettiin, ja koska kuukauden kuluttua Napoléon alkoi pelätä tilanteen Ranskassa riistäytyvän käsistä, hän lähti paluumarssille syyssäässä. Ranskan Grande Armée kärsi hirvittävät tappiot ja vain 10 000 miestä valloitukselle lähteneistä 600 000:sta pääsi marraskuuksi 1812 takaisin. Napoléonin vastoinkäyminen yllytti muut valtiot käymään jälleen Napoléonia vastaan. Ranskan häviö koitti viimein Leipzigin taistelussa 16. - 19. lokakuuta 1813.
Häviö ja karkoitus Elballe
Vuonna 1814 Britannia, Venäjä, Preussi ja Itävalta muodostivat liiton Napoléonia vastaan. Vaikka ranskalaiset voittivat monia taisteluita, ylivoima oli suuri, ja koalition joukot marssivat Pariisiin 31. maaliskuuta 1814. Voittajat määräsivät Napoléonin luopumaan kruunusta, ja hän luovutti sen 6. huhtikuuta pojalleen. Voittajat vaativat kuitenkin ehdotonta antautumista, ja Napoléon luopui kruunusta toistamiseen 11. huhtikuuta. Fontainebleau'n sopimuksessa voittajat karkoittivat Napoléonin Elban saarelle 20 km Italian rannikosta. Hän sai pitää keisarin tittelin, mutta keisarikunta rajoittui nyt tuohon pieneen saareen.
Napoléon yritti myrkyttää itsensä, mutta epäonnistui; matkalla Elballe hänet yritettiin salamurhata. Ranskassa rojalistit ottivat vallan ja Ludvig XVIII nostettiin valtaan. Napoléon huolestui vaimonsa ja poikansa kohtalosta itävaltalaisten käsissä, eikä Ranskan hallitus maksanut hänelle luvattua eläkettä. Lisäksi hän kuuli huhuja karkoittamisestaan edelleen jollekin Atlantin saarelle. Napoléon karkasi Elbalta 26. helmikuuta 1815 ja saapui Ranskaan 1. maaliskuuta. Häntä vastaan lähetetyt armeijat kääntyivät hänen puolelleen. Hän saapui Pariisiin 20. maaliskuuta armeijan 140 000 vakituisen ja 200 000 vapaaehtoisen tukemana ja hallitsi vielä sata päivää.
Karkoitus Saint Helenalla ja kuolema
Viimeisen tappionsa hän koki Wellingtonin herttua Arthur Wellesleyta ja Gebhard Leberecht von Blücheria vastaan Waterloon taistelussa nykyisessä Belgiassa 18. kesäkuuta 1815. Napoléon allekirjoitti virallisen antautumissopimuksen HMS Bellerphonin kannella Rochefortin sataman ulkopuolella 15. heinäkuuta 1815.
Napoléonin vangitsijat veivät hänet maanpakoon Saint Helenan saarelle 2800 km päähän Guineanlahden rannikosta 15. syyskuuta 1815 lähtien. Siellä hän kirjoitti muistelmansa ja testamenttinsa kritisoiden vangitsijoitaan. Napoléon kuoli 5. toukokuuta 1821.
Napoléonin kamaripalvelijan Louis Marchandin päiväkirjat julkaistiin 1955. Niistä tehtiin johtopäätös, että Napoléon olisi myrkytetty arsenikilla. Vuonna 2001 Napoléonin hiuksista otetussa näytteessä mitattiin 73 kertaa normaali taso arsenikkia. Arsenikkia käytetiin kuitenkin tuolloin yleisesti tapeteissa, maaleissa ja jopa lääkkeissä ennen antibioottien keksimistä, joten varmuutta siitä myrkytettiinkä hänet, vai johtuiko kuolema muista syistä ei olla saatu selville.
Napoléon haudattiin aluksi Saint Helenalle, mutta kaivettiin ylös 1840 ja haudattiin uudelleen hänen toivomuksensa mukaisesti Pariisin Invalidikirkkoon Seinen rannalle, suomalaisesta granitista tehtyyn arkkuun.
169 senttimetriä pitkän Napoleonin pienikokoisuudelle on naurettu, mutta tosiasia on, että hänen aikanaan ranskalaisten keskipituus oli 164 cm.
Katso myös
- Napoleon III
Luokka:Ranskan hallitsijat
ko:나폴레옹 보나파르트
ja:ナポレオン・ボナパルト
simple:Napoleon
th:นโปเลียน โบนาปาร์ต
15. elokuuta15. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 227. päivä (226. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 138 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Marjatta, Marja, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna
:- suomenruotsalainen kalenteri: Marita, Marianne, Marlene
:- ortodoksinen kalenteri: Maria, Mari, Maija, Marja, Marjatta, Meeri
:- saamenkielinen kalenteri: Marihttá
:- vanhemmissa kalentereissa: Eugenius, Eusebius, Juwenalis, Sigward, Stella, Wolfgang
Tapahtumia
- 1517 - Ensimmäinen eurooppalaisten yhteys Kiinaan. Fernao Pires de Andraden johti seitsemää portugalilaista sotalaivaa tapaamisessa kiinalaisten viranomaisten kanssa Xi Jiang -joen suistossa.
- 1519 - Panama City perustettiin Panamassa.
- 1535 - Asuncion perustettiin Paraguayssa.
- 1620 - Mayflower lähti Southamptonista Englannista purjehdusmatkalle Amerikkaan.
- 1877 - Thomas Edison tallensi ensimmäisen kerran maailmassa ääntä - "Marylla oli pieni karitsa" (Mary Had a Little Lamb).
- 1914 - Panaman kanava avattiin liikenteelle.
- 1920 - Puolan-Neuvostoliiton sota: puolalaiset voittivat Puna-armeijan Varsovan taistelussa.
- 1944 - Toinen maailmansota: Liittoutuneet nousivat maihin eteläisessä Ranskassa (Operaatio Anvil).
- 1945 - Toinen maailmansota: Japani hyväksyi liittoutuneiden asettamat antautumisehdot.
- 1947 - Intia itsenäistyi Britanniasta.
- 1948 - Korean tasavalta (Etelä-Korea) perustettiin Korean niemimaan 38. leveyspiirin eteläpuolelle.
- 1960 - Kongon tasavalta (Brazzaville) julistautui itsenäiseksi Ranskan vallasta.
- 1961 - Berliinin muurin rakentaminen alkoi.
- 1969 - Woodstockin musiikki- ja taidefestivaalin ensimmäinen päivä.
- 1971 - Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon luopui Yhdysvaltain dollarin vaihdettavuudesta kultaan.
- 1973 - Yhdysvallat lopetti Kambodzan pommittamisen.
- 1974 - Yook Young-soo, Etelä-Korean presidentti Park Chung-heen puoliso, sai surmansa Pohjois-Korean vakoojan tekemässä presidentin murhayrityksessä vuotuisen Vapautuspäivän juhlan aikana.
- 1975 - Bangladeshissa sotilasvallankaappaus.
- 1994 - Terrorismi: Ilich Ramirez Sanchez, "Carloksena" tunnettu terroristi saatiin kiinni.
- 1998 - Terrorismi: Omaghissa Pohjois-Irlannissa räjähtänyt pommi oli pahin terroriteko Pohjois-Irlannissa The Troubles -nimellä tunnettuna terroritekojen ajanjaksona.
Syntyneitä
- 1769 - Napoleon Bonaparte, ranskalainen kenraali ja poliitikko, Ranskan keisari († 1821)
- 1785 - Thomas De Quincey, kirjailija († 1859)
- 1858 - E. Nesbit (Edith Nesbit), kirjailija († 1924)
- 1872 - Shri Aurobindo, kirjailija, nationalisti, filosofi ja guru († 1950)
- 1883 - Ivan Meštrović, kroatialainen kuvanveistäjä († 1962)
- 1893 - Leslie Comrie, tähtitieteilijä ja koneellisen laskennan kehittäjä († 1950)
- 1896 - Leon Theremin, venäläinen keksijä (elektronimusiikki-instrumentti theremin)
- 1900 - Jan Brzechwa, puolalainen runoilija († 1966)
- 1925 - Oscar Peterson, kanadalainen jazz-pianisti
- 1932 - Robert L. Forward, fyysikko ja kirjailija
- 1935 - Vernon Jordan Jr., Yhdysvaltain presidentin neuvonantaja
- 1938 - Janusz A. Zajdel, puolalainen tieteiskirjailija
- 1950 - Prinsessa Anne, Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa
- 1950 - Jorma Ollila, Nokia Oyj:n pääjohtaja
- 1972 - Ben Affleck, näyttelijä
Kuolleita
- 778 - Roland, Bretagnen markiisi ja frankkien komentaja Kaarle Suuren aikana. Kuoli taistelussa baskien kanssa (Rolandin laulu)
- 1057 - Macbeth I, Skotlannin kuningas
- 1852 - Johan Gadolin, suomalainen kemisti, fyysikko ja mineralogi
- 1935 - Wiley Post, lentäjä, lensi ensimmäisenä yksin maailman ympäri
- 1935 - Will Rogers, humoristi ja näyttelijä
- 1959 - "Blind" Willie McTell (William McTear), sokea blues-laulaja
- 1967 - René Magritte, maalari (surrealisti)
- 1971 - Paul Lukas, Oscar-palkittu näyttelijä
- 1999 - Sir Hugh Casson, arkkitehti ja taiteilija
- 2003 - Gösta Sundqvist, muusikko, Leevi and the Leavingsin solisti
Juhlapäiviä
- Ortodoksinen kirkko: Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen muistopäivä, suuri juhla
- Katolilaisuus: Neitsyt Marian taivaaseenottamisen juhla ("Holy Day of Obligation", "Assumption of Mary"). Jeesuksen äidin, Marian, "kuolinpäivä". Keskiajalla vietettiin Suomessakin. Kansallinen juhlapäivä seuraavissa maissa:
::Belgia, Espanja, Intia, Italia, Itävalta, Kamerun, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Norsunluurannikko, Portugali, Puola, Ranska ja Slovenia
- Intia: Itsenäisyyspäivä.
- Italia: Ferragosto.
- Korea: Vapautuksen päivä.
- Muinainen Latvia: Maras. Juhla korkeimman jumalattaren (Maran) kunniaksi. Mara oli jumalan toiset kasvot, maan, naisellisuuden ja talouden jumalatar.
----
Katso myös: kalenteri ~ 14. elokuuta, 16. elokuuta
Luokka:Elokuu
-08-15
ms:15 Ogos
ko:8월 15일
ja:8月15日
simple:August 15
th:15 สิงหาคม
5. toukokuuta5. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 125. päivä (126. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 240 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Maini
:- suomenruotsalainen kalenteri: Dennis, Denise
:- ortodoksinen kalenteri: Irene, Irina, Irinja, Irja, Rauha
:- saamenkielinen kalenteri: Máidna
:- vanhemmissa kalentereissa: Aleksandra, Gothfried, Gotthard, Jenny, Josaphat, Lysander, Mainikki
Tapahtumia
- 1835 - Belgiassa avattiin rautatieyhteys Brysselin ja Mechelenin välillä. Se oli Manner-Euroopan ensimmäinen rautatie.
- 1862 - Ranskan-Meksikon sota: Meksikon armeija löi ranskalaiset Pueblassa, päivä julistettiin 9. toukokuuta juhlapäiväksi.
- 1865 - North Bendissä, Ohiossa (Cincinnatin lähiö), tapahtui Yhdysvaltain ensimmäinen junaryöstö.
- 1893 - Vuoden 1893 paniikki (Musta maanantai): New Yorkin pörssin pörssiromahdusta seurasi lamakausi.
- 1912 - Vuoden 1912 kesäolympialaiset avattiin Tukholmassa.
- 1916 - Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Dominikaanisessa tasavallassa.
- 1925 - Scopesin oikeudenkäynti: Daytonissa, Tennesseessä biologian opettaja John Scopes pidätettiin, koska hän opetti Charles Darwinin kehitysoppia (darvinismia).
- 1936 - Italian joukot miehittivät Addis Abeban Etiopiassa.
- 1940 - Toinen maailmansota: Lontoossa perustettin Norjan maanpakolaishallitus.
- 1941 - Etiopian keisari Haile Selassie palasi Addis Abebaan.
- 1944 - Mahatma Gandhi vapautui vankilasta.
- 1945 - Toinen maailmansota: Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin. Alankomaissa ja Tanskassa olleet Saksan joukot antautuivat.
- 1945 - Toinen maailmansota: Amiraali Karl Dönitz määräsi kaikki sukellusveneet palaamaan tukikohtiinsa.
- 1954 - Kenraali Alfredo Stroessner nousi Paraguayssa valtaan sotilasvallankaappauksella.
- 1955 - Länsi-Saksa sai täyden itsemääräämisoikeuden miehitysvallasta.
- 1961 - Mercury-avaruuslento-ohjelma: Alan Shepardista tuli ensimmäinen amerikkalainen avaruudessa. Mercury 3:n lento kesti 15 minuuttia (vajaa kierros Maan ympäri).
- 1980 - Ison-Britannian SAS vapautti irakilaisterroristien valtaaman Iranin lähetystön Lontoossa.
- 2000 - Kaikkien perinteisten planeettojen (Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus, Kuu ja Aurinko) konjunktio.
Syntyneitä
- 1813 - Søren Kierkegaard, tanskalainen filosofi († 1855)
- 1818 - Karl Marx, poliittinen filosofi († 1883)
- 1942 - Tammy Wynette, country-laulaja († 1998)
Kuolleita
- 1821 - Napoleon Bonaparte, Ranskan keisari (1799—1815)
Juhlapäiviä
- Tanska: Miehityksestä vapautumisen päivä (1945).
- Alankomaat: Miehityksestä vapautumisen päivä (1945).
- Etiopia: Miehityksestä vapautumisen päivä (1941).
- Australian Pohjoisterritorio: Vappu.
- Japani: Tango no Sekku ("Poikien päivä") tai Kodomo no Hi ("Lasten päivä").
- Meksiko: Cinco de Mayo (1862).
- Guyana: Indian Immigration Day (1838).
----
Katso myös: kalenteri ~ 4. toukokuuta, 6. toukokuuta
Luokka:Toukokuu
-05-05
ms:5 Mei
ko:5월 5일
ja:5月5日
simple:May 5
th:5 พฤษภาคม
Ranska
Ranska on länsieurooppalainen valtio. Euroopan mittakaavassa Ranska on suuri valtio – sen pinta-ala on yli puoli miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku yli 60 miljoonaa. Ranskan naapurimaita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra.
Ranskan pääkaupunki on Pariisi. Ranska on tasavalta, jossa presidentillä on melko paljon valtaa suhteessa pääministeriin. 17. toukokuuta 1995 lähtien presidenttinä on ollut Jacques Chirac.
Historia
:Pääartikkeli: Ranskan historia
Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta, joka oli Rooman valtakunnan provinssi.
Keskiajalla Ranskan paikalla oli mahtava Kaarle Suuren valtakunta, jonka hajottua alueella oli monia pieniä ruhtinaskuntia, joista tärkeimpiä olivat Ranska, Burgundi, Provence ja Savoiji.
Ranskan vallankumoukseen 1789 saakka maa oli kuningaskunta, tosin se oli sitä vallankumouksenkin jälkeen vuodesta 1814–1848. Kuuluisin Ranskan kuningas lienee aurinkokuningas Ludvig XIV (1638–1715).
1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa Ranskaa hallitsi keisari Napoléon Bonaparte, joka sai haltuunsa suuren osan Eurooppaa, mutta karkotettiin sittemmin Atlantin valtameressä sijaitsevalle St. Helenan saarelle. Napoleonin jälkeen monarkia palautettiin, mutta Euroopan "hulluna vuotena" 1848 kuningas Ludvig Filip syrjäytettiin ja maasta tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Napoleonin veljenpoika Ludvig Napoleon. Hän tosin muutaman vuoden päästä julistautui keisariksi nimellä Napoleon III. Keisarikunta kaatui myöhemmin, ja Ranska julistettiin taas tasavallaksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska taisteli ympärysvaltain puolella. Toisessa maailmansodassa maa joutui Saksan miehittämäksi. Ranskaa hallitsi marsalkka Philippe Pétainin niin sanottu Vichyn hallitus.
Nykyinen Ranskan valtio on nk. viides tasavalta, joka syntyi kansanäänestyksellä 1958.
Politiikka
Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä syyskuun 28. päivänä 1958. Perustuslaki vahvisti presidentin ja ministereiden valta-asemaa suhteessa parlamenttiin. Peruslain mukaan, presidentti valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi (ennen uudistusta virkakauden pituus oli 7 vuotta). Presidentti vahvistaa lait, nimittää pääministerin, johtaa hallitusta ja asevoimia sekä allekirjoittaa kansainväliset sopimukset.
Ranskan parlamentissa on kaksi kamaria: kansalliskokous ja senaatti. Ranskan kansalliskokous (Assemblée Nationale) on ylin lainsäädäntöelin. Kansalliskokouksen 577 edustajaa valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Kansalliskokouksella on veto-oikeus hallituksen päätöksiin, mistä johtuen vaaleissa enemmistön edustajanpaikoista saaneella puolueella on yleensä myös enemmistö paikoista hallituksessa. Senaattorit (yhteensä 331) valitaan epäsuoralla vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin puolesta senaatin paikoista on äänestettävä uudelleen joka kolmas vuosi (alkaen 2007). Senaatilla on rajattu lainsäädäntövalta ja kansalliskokouksella on mahdollisuus kumota senaatin säätämiä lakeja, lukuun ottamatta perustuslakiin tehtäviä lisäyksiä ja ns. elollisia lakeja (lois organiques). Hallituksella on huomattava vaikutusvalta parlamentin käsittelyyn tuleviin lakeihin.
Viimeisten vuosikymmenten ajan, ranskalainen politiikka on ollut valtataistelua kahden puolueen välillä: vasemmistolaisen Parti Socialiste'n (lyhenne PS) ja oikeistolaisen Union pour un Mouvement Populaire'n (lyhenne UMP).
Ranska on maailmanpolitiikassa merkittävä valtio. Se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, ja maalla on oma ydinase.
- Lista Ranskan presidenteistä
Maantiede
Ranskan presidenteistä
Manner-Ranska on jaettu 22 alueeseen (ranskaksi région, mukaan lukien Korsika, vaikkakaan se ei tarkkaan ottaen ole Manner-Ranskaa), jotka on edelleen jaettu 96 numeroituun departementtiin (département). Departementtien numeroita käytetään postinumeroissa sekä autojen rekisterikilvissä. Departementit on jaettu 329 arrondissementiin (arrondissement), jotka on jaettu edelleen 3 879 kantoniin (cantones) ja kantonit 36 568 kuntaan (communes) (tilanne 1. tammikuussa 2004).
Ranskan eurooppalaiset alueet
rekisterikilvissä
Ranskan merentakaiset osat
Ranskan mertentakaiset departementit kuuluvat Euroopan unioniiin ja ne käyttävät euroa valuuttanaan, mutta muut alueet eivät. Ranskan Tyynenmeren territorioiden valuuttana on Ranskan Tyynenmeren frangi (CFP).
- Départements d'outre-mer, DOM (Merentakaiset departementit)
- Guadeloupe
- Martinique
- Ranskan Guayana
- Réunion
- Collectivités territoriales, COM (Alueelliset yhteisöt)
- Mayotte
- Saint-Pierre ja Miquelon
- Wallis ja Futuna
- Pays d'outre-mer, POM (Merentakaiset maat)
- Ranskan Polynesia
- Collectivité sui generis
- Uusi-Kaledonia
- Territoire d'outre-mer, TOM (Merentakainen territorio)
- Ranskan eteläiset alueet
- Ranskan vaatimus Antarktiksella
- Îles Éparses de l'Océan Indien (Intian valtameren erillissaaret)
- Viisi saarta Intian valtameressä, joissa ei ole pysyvää asutusta ja joita hallinoidaan Réunionilta:
- Bassas da India
- Europa
- Juan de Nova
- Gloriososaaret
- Tromelin
Väestö
Ranskassa puhutaan pääasiassa ranskaa. Perinteisiä vähemmistökieliä ovat Bretagnen kelttiläinen bretoni, Dunkerquen suunnalla puhutut flaamilaismurteet, itärajan maakuntien saksa, Perpignanin seudun katalaani sekä Biarritzin ympäristössä jonkin verran puhuttu baski. Myös Korsikalla puhutaan omaa korsikan kieltä, joka on muistuttaa enemmän italian kieltä kuin ranskaa. Perinteisiin kielivähemmistöihin on kuitenkin vallankumouksen jälkeisinä vuosisatoina suhtauduttu hyvin kielteisesti, ja ne ovat pääsääntöisesti häviämässä. Tärkein uskonto on katolilaisuus. Ranskassa on kuitenkin melko suuri muslimivähemmistö, sillä suuri osa Pohjois-Afrikasta oli Ranskan siirtomaita 1950-luvulle asti. Siirtomaamenneisyyden muistona Ranskalla on edelleen jonkin verran omistuksia Euroopan ulkopuolelta.
Kulttuuri
- Ranskan akatemia
- Ranskan kirjallisuus
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- potaska
- puu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kemikaalit
- viini
Katso myös
- Luettelo ranskalaisista
- Luettelo Ranskan kuninkaista
- Ranskan ympäriajo
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=46.619261,2.307129&spn=6.701194,16.215820&z=11&t=h&hl=en Ranska Google Mapsissa]
- [http://www.france.fi/ Ranskan Suomen suurlähetystö]
Luokka:Ranska
als:Frankreich
ms:Perancis
zh-min-nan:Hoat-kok
ko:프랑스
ja:フランス
simple:France
th:ประเทศฝรั่งเศส
fiu-vro:Prantsusmaa
1799 Tapahtumia
- Napoleon Bonapartesta Ranskan hallitsija
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 14. joulukuuta - George Washington, Yhdysvaltojen ensimmäinen presidentti
Luokka:1700-luku
ms:1799
ko:1799년
th:พ.ศ. 2342
18. toukokuuta18. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 138. päivä (139. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 227 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Erkki, Eero, Eerik, Eerika, Eerikki
:- suomenruotsalainen kalenteri: Erik, Eirik, Jerker, Erika
:- ortodoksinen kalenteri: Petri, Teino, Klaudia, Faina, Julia
:- saamenkielinen kalenteri: Erke, Eret
:- vanhemmissa kalentereissa: Eric, Ericus, Isaac
Tapahtumia
- 1593 - Näytelmäkirjailija Thomas Kydeä vastaan esitetyt harhaoppisyytökset johtivat Christopher Marlowen pidätysmääräykseen.
- 1652 - Rhode Island hyväksyi Pohjois-Amerikan ensimmäisen orjuuden kieltäneen lain.
- 1765 - Tuli tuhosi neljänneksen Montrealista (Quebecissä).
- 1803 - Napoleonin sodat: Iso-Britannia mitätöi Amiensin rauhansopimuksen ja julisti sodan Ranskalle.
- 1804 - Ranskan senaatti julisti Napoleon Bonaparten Ranskan keisariksi.
- 1848 - Ensimmäinen saksalainen kansalliskokous ("Nationalversammlung") avattiin Frankfurtissa Saksassa.
- 1863 - Yhdysvaltojen sisällissota: Vicksburgin piiritys alkoi (päättyi 4. heinäkuuta).
- 1869 - Ezon tasavalta antautui Japanille, mikä johti sen lakkauttamiseen.
- 1900 - Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan suojelualueeksi.
- 1900 - Buurilähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
- 1910 - Maapallo kulki Halleyn komeetan pyrstön läpi.
- 1917 - Ensimmäinen maailmansota: Yhdysvaltain kongressin hyväksymä "Selective Service Act" antoi presidentille vallan värvätä sotilaita.
- 1944 - Toinen maailmansota: Monte Cassinon taistelussa saksalaiset evakuoivat Monte Cassinon ja Liittoutuneiden joukot valloittivat linnoituksen 20 000 henkeä vaatineissa taisteluissa.
- 1953 - Rogers Dry Lake, Kalifornia: Jacqueline Cochran rikkoi ensimmäisenä naisena äänivallin (hän lensi F-86 Sabre -suihkulentokonetta 652 337 mph:n keskinopeudella).
- 1958 - F-104 Starfighter -suihkulentokone teki nopeusennätyksen 1 404,19 mph.
- 1969 - Apollo (avaruusohjelma): Apollo 10 laukaistiin.
- 1974 - Ydinkoe: Projekti Smiling Buddhassa Intia räjäytti ensimmäisen ydinaseensa maailman kuudentena ydinasevaltiona.
- 1980 - St. Helen -tulivuori purkautui Washingtonissa surmaten 57 ihmistä ja aiheuttaen 3 miljardin dollarin vahingot.
- 1995 - Alain Juppésta tuli Ranskan pääministeri.
- 1998 - Microsoftin antitrustioikeudenkäynti: Yhdysvaltain oikeusministeriö ja 20 osavaltiota nosti Microsoftia vastaan syytteen antitrustilain rikkomisesta.
Syntyneitä
- 1872 - Lordi Bertrand Russell, matemaatikko ja filosofi, vuoden 1950 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1970)
- 1883 - Walter Gropius, arkkitehti, Bauhausin perustaja († 1969)
- 1897 - Frank Capra, tuottaja, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja († 1991)
- 1920 - Paavi Johannes Paavali II († 2005)
- 1931 - Don Martin, sarjakuvataiteilija († 2000)
- 1938 - Erkki Toivanen, toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja (eläkkeellä)
- 1960 - Jari Kurri, jääkiekkoilija
Kuolleita
- 1900 - Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
- 1911 - Gustav Mahler, itävaltalainen säveltäjä
- 1935 - T. E. Lawrence, englantilainen arkeologi ja sotilas (Arabian Lawrence)
- 1980 - Ian Curtis, muusikko
- 1999 - Betty Robinson, naisten 100 m:n juoksun ensimmäinen olympiavoittaja
- 2004 - Jussi Linnamo, professori, ministeri ja pankkitarkastaja
Äänityksiä
- 1964 - "The House Of The Rising Sun" (Talo nousevan auringon) - perinteinen, sovittanut Alan Price (The Animals -yhtye).
----
Katso myös: kalenteri ~ 17. toukokuuta, 19. toukokuuta
Luokka:Toukokuu
-05-18
ms:18 Mei
ko:5월 18일
ja:5月18日
simple:May 18
th:18 พฤษภาคม
6. toukokuuta6. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 126. päivä (127. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 239 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Ylermi
:- suomenruotsalainen kalenteri: Frej, Frejvid, Freja
:- ortodoksinen kalenteri: Jopi, Job
:- saamenkielinen kalenteri: Čuivi
:- vanhemmissa kalentereissa: Aleksandra, Benedikta, Gotthard, Protogenes, Sigismund, Sigmund
Tapahtumia
- 1527 - Keisari Kaarle V:n espanjalaiset ja saksalaiset joukot ryöstivät Rooman; tätä pidetään renessanssin loppuna.
- 1682 - Ranskan kuningas Ludvig XIV siirsi hovinsa Versaillesiin.
- 1877 - Kylmän ja nälän heikentämät intiaanipäällikkö Hullu Hevosen joukot (Oglala Sioux-heimo) antautuivat Yhdysvaltain joukoille Nebraskassa.
- 1889 - Eiffelin torni avattiin virallisesti yleisölle Pariisin maailmannäyttelyssä.
- 1910 - Yrjö V kruunattiin Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijaksi isänsä Edvard VII:n kuoleman jälkeen.
- 1937 - Hindenburgin tuho: Saksalainen ilmalaiva (zeppeliini) Hindenburg syttyi tuleen ja tuhoutui minuutissa yrittäessään telakoitua Yhdysvalloissa (Lakehurst, New Jersey). 36 ihmistä sai surmansa.
- 1940 - Amerikkalainen kirjailija John Steinbeck sai Pulitzer-palkinnon romaanistaan Vihan hedelmät.
- 1942 - Toinen maailmansota: kaikki Yhdysvaltain joukot antautuivat Filippiineillä japanilaisille.
- 1945 - Toinen maailmansota: Yhdysvaltain joukot valloittivat Pilsenin Tšekkoslovakiassa, joukkojen eteneminen pysäytettiin, jotta Neuvostoliitto saisi maan hallintaansa. Katutaistelut jatkuivat Prahassa saksalaisten ja vastarintamiesten välillä.
- 1994 - Elisabet II ja François Mitterrand avasivat Kanaalin tunnelin.
- 2004 - Suositun komediasarjan Frendit viimeinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa.
Syntyneitä
- 1501 - Paavi Marcellus II
- 1574 - Paavi Innocentius X († 1655)
- 1758 - Maximilien Robespierre, ranskalainen vallankumouksellinen († 1794)
- 1856 - Sigmund Freud, psykiatri, psykoanalyysin perustaja († 1939)
- 1868 - Venäjän keisari Nikolai II, Suomen suuriruhtinas († 1918)
- 1904 - Harry Martinson, ruotsalainen Nobel-palkittu runoilija (Aniara)
- 1915 - Orson Welles, amerikkalainen elokuvaohjaaja († 1985)
- 1953 - Tony Blair, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
- 1961 - George Clooney, näyttelijä
Kuolleita
- 1555 - Paavi Marcellus II
- 1862 - Henry David Thoreau, kirjailija ja filosofi (s. 1817)
- 1877 - Johan Ludvig Runeberg, Suomen kansallisrunoilija (s. 1804)
- 1910 - Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Edvard VII
- 1919 - L. Frank Baum, kirjailija (s. 1856)
- 1949 - Maurice Maeterlinck, runoilija, näytelmäkirjailija ja novelisti (s. 1862)
- 1987 - William Casey, CIA:n johtaja (s. 1913)
- 1992 - Marlene Dietrich, saksalainen näyttelijätär (s. 1901)
----
Katso myös: kalenteri ~ 5. toukokuuta, 7. toukokuuta
Luokka:Toukokuu
-05-06
ms:6 Mei
ko:5월 6일
ja:5月6日
simple:May 6
th:6 พฤษภาคม
1814 Tapahtumia
- 14. tammikuuta - Tanska luovutti Norjan alueen Ruotsille.
- 17. toukokuuta - Monaco siirtyi Ranskalta Itävallalle
- 30. toukokuuta - Pariisin rauhansopimus palautti Ranskan rajat vuoden 1792 rajoihin. Napoleon Bonaparte karkoitettiin Elban saarelle samana päivänä.
- 24. joulukuuta - Gentin rauha allekirjoitettiin Yhdysvaltain ja Iso-Britannian välillä.
- Bourbonien suku palautettiin valtaan Espanjassa
- Maltasta tuli osa brittiläistä imperiumia
- Fabian Steinheilista tuli Suomen kenraalikuvernööri
Syntyneitä
- 30. toukokuuta - Mihail Bakunin, venäläinen anarkisti
- 19. heinäkuuta - Samuel Colt, Colt-revolverin keksijä
- 6. marraskuuta - Adolphe Sax, saksofonin keksijä, Dinantissa Belgiassa
- Jenny von Westphalen - Karl Marxin vaimo
Kuolleita
- 26. toukokuuta - Joseph-Ignace Guillotin, Giljotiinin isä
- 19. elokuuta - Gustaf Mauritz Armfelt, Suomen kenraalikuvernööri
- 2. joulukuuta - Markiisi de Sade, ranskalainen kirjailija
Luokka:1800-luku
ms:1814
ko:1814년
simple:1814
th:พ.ศ. 2357
Keski-Eurooppa
Keski-Eurooppa on Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan välissä oleva alue Euroopassa. Usein siihen sisällytetään Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia. Lista siihen joskus sisällytettäviä maita on kuitenkin paljon suurempi, ja usein se sisältää Saksan, Itävallan, Sveitsin ja Liechtensteinin. Joskus maat, jotka katsovat olevansa Keski-Euroopan jäseniä, puhuvat itäisistä maista Itä-Eurooppana, joten on yleistä puhua Saksassa Puolasta Itä-Euroopan jäsenenä ja Puolassa sanoa samoin Ukrainasta.
Joku vitsailikin, että Keski-Eurooppa on se osa maanosa, jonka länsieurooppalaiset katsovat itäiseksi ja itäeurooppalaiset läntiseksi. Toisen määritelmän mukaan Keski-Eurooppa käsittää ne maat, jotka ovat kulttuuriltaan ja historialtaan läntisiä, mutta jotka Neuvostoliitto valloitti toisen maailmansodan aikana.
Luokka:Eurooppa
Waterloon taistelu
Waterloon taistelu oli kesäkuussa 1815 käyty Napoleon Bonaparten viimeinen taistelu. Taistelu käytiin belgialaisen Waterloon kylän lähistöllä Napoleonin johtamien ranskalaisten, Wellingtonin herttuan johtamien englantilaisten ja Gebhard Leberecht von Blücherin johtamien Preussin joukkojen välillä.
Taistelun aikana Napoleon joutui jopa käyttämään pelättyä keisarillista kaartiaan, jota oli pidetty voittamattomana. Kaarti kuitenkin lyötiin ja lausuttiin kuuluisat sanat "La Garde meurt, elle ne se rend pas!". Huuto oli ranskan kieltä ja merkitsi: Kaarti kuolee, muttei antaudu!
Napoleonin armeija hävisi taistelun. Hän antoi miestensä paeta ja yritti myös itse paeta, mutta joutui brittien vangiksi. Napoleon vietiin Saint Helenan saarelle, missä hän kuoli vuonna 1821.
Luokka:Taistelut
ja:ワーテルローの戦い
Korsikaright
Korsika on Ranskalle kuuluva saari Välimeressä Italiasta länteen ja Italialle kuuluvan Sardinian saaren pohjoispuolella. Korsika listataan usein yhtenä Ranskan hallintoalueista, vaikka tarkkaan ottaen sen asema on vuodesta 1991 alkaen ollut collectivité territoriale. Korsika koostuu kahdesta departementista: Corse-du-Sud ja Haute-Corse. Hallinnollisesti ja taloudellisesti Korsika luetaan kuuluvaksi manner-Ranskaan, vaikka onkin saari.
Korsikalla on 260,196 asukasta (1999). Osa Korsikan asukkaista puhuu korsikan kieltä.
Maantiede
korsikan kieltä
Korsika on välimeren neljänneksi suurin saari Sisilian, Sardinian ja Kyproksen jälkeen. Korsikan pinta-ala on 8 682 km². Korsika on vuoristoinen ja sen korkein vuori Monte Cintu kohoaa 2 710 metrin korkeuteen.
Tärkeimmät kaupungit
- Ajaccio (Aiacciu), asukkaita: 52 880 (1999)
- Bastia (Bastia), asukkaita: n 50 000
- Corte (Corti), asukkaita: 6 693
- Sartene (Sartè)
Korsikan politiikka
Korsikalla on useita ryhmiä, jotka ajavat saarelle itsenäisyyttä tai laajempaa autonomista asemaa, jonka haluttaisiin vahvistavan korsikan kielen asemaa, paikallishallinnon merkitystä ja verotusoikeutta. Ranskan keskusjohto ei pitkään suhtautunut suopeasti näihin vaatimuksiin peläten paikallishallinnon vahvistamisen uhkaavan Ranskan yhtenäisyyttä. 1970-luvulta alkaen saarella alkoi esiintyä väkivaltaisuuksia ja pommi-iskuja. Korsikan erityishallinnon asemaa on sittemmin vahvistettu vuosina 1982, 1991 ja 2002. 6. heinäkuuta 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä korsikalaiset hylkäsivät niukasti viimeisimmän ehdotuksen Korsikan hallintouudistuksesta.
Muuta
- Napoleon Bonaparte on syntynyt Korsikalla.
Luokka:Ranska
ja:コルシカ島
Korsikaright
Korsika on Ranskalle kuuluva saari Välimeressä Italiasta länteen ja Italialle kuuluvan Sardinian saaren pohjoispuolella. Korsika listataan usein yhtenä Ranskan hallintoalueista, vaikka tarkkaan ottaen sen asema on vuodesta 1991 alkaen ollut collectivité territoriale. Korsika koostuu kahdesta departementista: Corse-du-Sud ja Haute-Corse. Hallinnollisesti ja taloudellisesti Korsika luetaan kuuluvaksi manner-Ranskaan, vaikka onkin saari.
Korsikalla on 260,196 asukasta (1999). Osa Korsikan asukkaista puhuu korsikan kieltä.
Maantiede
korsikan kieltä
Korsika on välimeren neljänneksi suurin saari Sisilian, Sardinian ja Kyproksen jälkeen. Korsikan pinta-ala on 8 682 km². Korsika on vuoristoinen ja sen korkein vuori Monte Cintu kohoaa 2 710 metrin korkeuteen.
Tärkeimmät kaupungit
- Ajaccio (Aiacciu), asukkaita: 52 880 (1999)
- Bastia (Bastia), asukkaita: n 50 000
- Corte (Corti), asukkaita: 6 693
- Sartene (Sartè)
Korsikan politiikka
Korsikalla on useita ryhmiä, jotka ajavat saarelle itsenäisyyttä tai laajempaa autonomista asemaa, jonka haluttaisiin vahvistavan korsikan kielen asemaa, paikallishallinnon merkitystä ja verotusoikeutta. Ranskan keskusjohto ei pitkään suhtautunut suopeasti näihin vaatimuksiin peläten paikallishallinnon vahvistamisen uhkaavan Ranskan yhtenäisyyttä. 1970-luvulta alkaen saarella alkoi esiintyä väkivaltaisuuksia ja pommi-iskuja. Korsikan erityishallinnon asemaa on sittemmin vahvistettu vuosina 1982, 1991 ja 2002. 6. heinäkuuta 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä korsikalaiset hylkäsivät niukasti viimeisimmän ehdotuksen Korsikan hallintouudistuksesta.
Muuta
- Napoleon Bonaparte on syntynyt Korsikalla.
Luokka:Ranska
ja:コルシカ島
1796 Tapahtumia
- 14. toukokuuta: ensimmäinen rokotus isorokkoa vastaan
- Paavali I:stä tuli Venäjän keisari
- Telppäs-niityn ihme
Syntyneitä
- 6. heinäkuuta: Nikolai I, Venäjän keisari
- 23. heinäkuuta: Franz Berwald, säveltäjä
- Bernhard von Beskow, runoilija
Kuolleita
- 7. lokakuuta: Thomas Reid, filosofi
- 6. marraskuuta: Katariina II, Venäjän keisarinna
Luokka:1700-luku
ms:1796
ko:1796년
simple:1796
th:พ.ศ. 2339
Ludvig XVI
Ludvig XVI (23.8.1754–21.1.1793) toimi Ranskan kuninkaana isoisänsä Ludvig XV:n kuoleman jälkeen vuodesta 1774. Hän oli kuninkaana suuren vallankumouksen alkaessa (1789). Vuonna 1792 hänet erotettiin kuninkaan tehtävistä, ja seuraavana vuonna hänet teloitettiin giljotiinillä.
Vuonna 1770 Ludvig XVI meni naimisiin Itävallan keisarinnan Maria Teresian tyttären Marie Antoinetten kanssa. He saivat neljä lasta:
- Marie-Thérèse Charlotte (1778–1851)
- Louis-Joseph-Xavier-François (1781–1789)
- Louis-Charles (Ranskan kuningas Ludvig XVII) (1785–1795)
- Sophie-Beatrix (1786–1787)
Ludvig XVI
Luokka:Ranskan suuri vallankumous
ko:루이 16세
ja:ルイ16世 (フランス王)
1779 Tapahtumia
- 1. lokakuuta - Kustaa III perusti Tampereen
- Antoine Lavoisier nimeää hapen
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 14. helmikuuta - James Cook, brittiläinen tutkimusmatkailija
Luokka:1700-luku
ms:1779
ko:1779년
simple:1779
Italian kieli
Italia (italiano) on latinasta kehittynyt romaaninen kieli, jota puhuu noin 70 miljoonaa ihmistä. Valtaosa puhujista asuu Italiassa.
Historia
Italian kirjakielen perusteet loi suurelta osin Dante Alighieri. Hän sekoitti omaan toscanalaismurteeseensa eteläisiä murteita, erityisesti Sisiliasta.
Luokitus
Alueellinen sijoittuminen
Italia on virallinen kieli Italiassa, San Marinossa, sekä Sveitsissä Ticinon ja Grigionin alueilla. Se on myös toisena virallisena kielenä Vatikaanissa ja joillakin alueilla Istrian maakunnassa Sloveniassa ja Kroatiassa. Kieltä käyttäviä vähemmistöryhmiä on erityisesti Luxemburgissa, Yhdysvalloissa, Venezuelassa, Brasiliassa, Argentiinassa ja Australiassa. Myös Italian naapurimaissa Maltalla ja Albaniassa kieltä puhutaan. Sitä puhutaan myös vähemmissä määrin entisissä Italian siirtomaissa Afrikassa kuten Somaliassa, Libyassa ja Eritreassa.
Virallinen asema
Italia on virallinen kieli Italiassa, San Marinossa, Sveitsissä ja Vatikaanissa. Se on myös virallisena kielenä Istrian maakunnassa Kroatiassa ja Koperin, Piranin ja Izolan kunnissa Sloveniassa.
Äänteet
Vokaalit
- a [a]
- é [e]
- è [ɛ]
- i [i]
- ó [o]
- ò [ɔ]
- u [u]
Konsonantit
- b [b]
- c [k] tai [ʧ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- ch [k] (ennen e- tai i-kirjainta)
- d [d]
- f [f]
- g [g] tai [ʤ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- gh [g] (ennen e- tai i-kirjainta)
- gli [ʎ]
- gn [ɲ]
- l [l]
- m [m]
- n [n]
- p [p]
- qu [kw]
- r [r]
- s [s] tai [z]
- sc [ʃ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- t [t]
- v [v]
- z [ts] tai [ʣ]
Kirjoitusjärjestelmä
Italiaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Sen aakkosissa on 21 kirjainta:
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v z
Näistä h-kirjainta ei lausuta koskaan. Se esiintyy mykkänä joidenkin avere-verbin muotojen alussa (ho, hai, ha, hanno) ja eräissä huudahduksissa vokaalien välissä (ah, ahi, ehi, jne.). Lisäksi sillä ilmaistaan c- ja g-kirjaimen lausumista "kovana" ([k], [g]), kun ne muutoin lausuttaisiin affrikaattoina ([ʧ] ja [ʤ]) e- tai i-kirjaimen edellä.
Myös muita kuin edellä lueteltuja kirjaimia käytetään lainasanoissa: wafer, wurstel, xenofobia, xilofono, yogurt.
Erikoistapauksissa sanapaino merkitään kirjoittamalla aksenttimerkki vokaalin yläpuolelle. Painon merkkinä käytetään tavallisesti graavia aksenttia (`): gravità, così, tutù. Kuitenkin e- ja o-kirjaimen kanssa käytetään joko akuuttia tai graavia aksenttia sen mukaan onko vokaali väljä vai suppea: perché - è, rósa - avrò.
Kirjainten nimet
- a a
- b bi
- c ci
- d di
- e é
- f effe
- g gi
- h acca
- i i
- j i lunga ('pitkä i') tai jay [dʒeɪ] kuten englannissa
- k cappa
- l elle
- m emme
- n enne
- o ò
- p pi
- q qu
- r erre
- s esse
- t ti
- u u
- v vu
- w doppia vu
- x ics
- y ipsilon
- z zeta
Esimerkkejä
- Ciao – Moi (epämuodollinen tervehdys)
- Buongiorno – Hyvää huomenta / Hyvää päivää (aamupäivällä)
- Buona sera – Hyvää päivää (iltapäivällä) / Hyvää iltaa
- Arrivederci / ArrivederLa – Näkemiin (sinuttelu / teitittely)
- Ci vediamo – Nähdään
- Sì / No – Kyllä / Ei
- Grazie – Kiitos
- Scusa / Scusi – Anteeksi (sinuttelu / teitittely)
- Per favore – Ole hyvä / Olkaa hyvä (pyydettäessä)
- Prego – Ole hyvä / Olkaa hyvä (esimerkiksi vastatessa kiitokseen)
- Parli / Parla...? – Puhutko (sinuttelu) / Puhutteko (teitittely)...?
- finlandese – suomea
- italiano – italiaa
- inglese – englantia
Linkkejä
- Wikipedia. Pagina principale – italiankielinen Wikipedia
- [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=ita Ethnologuen tiedot italiasta]
Luokka:Italian kielet
Luokka:Sveitsin kielet
Luokka:Yhdysvaltain kielet
Luokka:Slovenian kielet
Luokka:Argentiinan kielet
Luokka:San Marinon kielet
Luokka:Vatikaanin kielet
als:Italienische Sprache
ko:이탈리아어
ja:イタリア語
Pariisi
Pariisi (ranskaksi Paris) on Ranskan ja Île-de-Francen alueen pääkaupunki. Ilman esikaupunkejaan ja satelliittikaupunkejaan se muodostaa Pariisin departementin.
Varsinaisessa Pariisissa asuu noin 2,1 miljoonaa ihmistä (2 142 800 helmikuun 2004 arvio) ja Suur-Pariisin alueella 11,5 miljoonaa ihmistä 14 518 km²:n alueella. Suur-Pariisi on yhdessä Lontoon kanssa Euroopan toiseksi suurin suurkaupunkialue Moskovan jälkeen. Koko maailmassa se on 20. suurin kaupunki.
Maantiede
Moskova
Pariisin sijaitsee pohjoisessa Ranskassa Seinen varrella ns. Pariisin altaassa, 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein maastonkohta kaupungin rajojen sisäpuolella on Moulin Rougesta tuttu Montmartren kukkula, joka on 130 metriä korkea. Kaupungin keskustassa sijaitsevat kaksi saarta, Île de la Cité ja Île Saint-Louis.
Esikaupunkeja ovat mm. Boulogne-Billancourt, Argenteuil, Versailles, Montreuil, Saint-Denis, Nanterre ja Vitry-sur-Seine. Varsinaisen Pariisin kaupungin pinta-ala on 105,4 km². Jos ei lasketa mukaan kaupungin laitaman suuria Bois de Boulognen ja Bois de Vincennesin puistoja, kaupungin pinta-ala on vain 86,9 km². Pariisin pieni pinta-ala johtuu siitä, että sen rajoja ei ole puistoalueita lukuun ottamatta laajennettu vuoden 1860 jälkeen. Kaupungin asukkaat käyttävät ympäröiviä suuria metsiä virkistysalueina. Pariisin asukastiheys on noin 20 000 asukasta neliökilometriä kohden.
Vuotuinen keskilämpötila on 10,6 °C ja sademäärä 639 mm. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila 18,4 °C, ja kylmin tammikuu, 3,4 °C. Sateisinta on kesäkuussa (65 mm), kuivinta helmi- ja huhtikuussa (45 mm).
Historia
Pariisi on syntynyt Île de la Citén saarella alun perin sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle. Kaupungin nimi tulee kelttiläisestä heimosta (pariisit), joka hallitsi aluetta ennen kuin Rooman valtakunta otti sen haltuunsa vuonna 52 eaa. Aluksi roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Lutetia Parisiorum tai pelkästään Lutetia, joka tarkoittaa soista paikkaa, ja sen asukkaita nimellä Parisii. 50 vuodessa kaupunki oli laajentunut joen kummallekin puolelle.
Pariisin ensimmäisenä piispana pidetty Pyhä Denis toi kristinuskon kaupunkiin 200-luvulla. Vuonna 212 sen nimeksi tuli Paris. Roomalaisten valta oli päättynyt vuoteen 508 mennessä, kun frankkien kuningas Klodvig asettui kaupunkiin ja teki siitä Merovinki-dynastian pääkaupungin. 400-luvulla Pariisia uhkasivat Attilan johtamat hunnit, myöhemmin viikingit, joiden hyökkäykset 800-luvulla pakottivat pariisilaiset rakentamaan linnoituksen Île de la Citélle. Merovingihallintoa seurasivat karolinkikuninkaat, joiden heikkous vahvisti Pariisin kreivien asemaa, ja vuodesta 987 alkaen kapetingit, jotka suojasivat kaupungin muureilla 1190–1210 ja aloittivat sen nousukauden.
viikingit
1000-luvun alkupuolella kaupunki kasvoi voimakkaasti. Se levisi joen oikealle rannalle, Notre-Damen tuomiokirkko rakennettiin ja Sorbonnen yliopisto perustettiin. Filip II Augustin hallituskaudella alettiin rakentaa laajaa muuria levinneen asutuksen ympärille; myös Bastilji saatiin valmiiksi vuonna 1381. Satavuotisen sodan aikana (1337–1453) Pariisi oli englantilaisten miehittämä. Vuonna 1429 ranskalaiset piirittivät kaupunkia Jeanne d'Arcin johdolla, mutta englantilaisten häätäminen onnistui vasta vuonna 1436.
Keskiajalla Pariisi oli kukoistava sivistyskeskus ja kaupankäynnin solmukohta. Uskonsotien aika oli verinen ja tuolloin (1562–98) kaupunki oli katolilaisten tukikohta. Aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikana puhkesi Fronde-kapina, jossa aateliset ja porvaristo nousivat vastustamaan kuninkaanvaltaa. Tämän vuoksi kuninkaanpalatsi siirrettiin läheiseen Versaillesin kaupunkiin.
Ranskan vallankumous alkoi Pariisissa hyökkäyksellä Bastiljiin 14. heinäkuuta 1789. Muutenkin 1800-luvulla Pariisin poliittinen merkitys korostui mm. Napoleon Bonaparten vallankaappauksissa ja lukuisissa vallankumouksissa. Väkiluku kasvoi voimakkaasti ja huolimatta Napoleon III:n toteuttamista laajoista uudistuksista esimerkiksi katuverkoston kehittämisessä tyytymättömyys kasvoi. Saksan-Ranskan sodassa 1870–1871 perustettiin Pariisin kommuuni, joka antautui vasta nälänhädän ja taistelujen täyttämän talven jälkeen.
Eiffelin torni rakennettiin vuonna 1889. Suuret maailmannäyttelyt vuosina 1855, 1867, 1878, 1889, 1900 ja 1937, joiden tulosta myös torni oli, osoittivat Pariisin kasvaneen yhdeksi maailman tärkeimmistä kaupungeista. Olympialaiset Pariisi on järjestänyt vuosina 1900 ja 1924.
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset tykit ja zeppeliinit vaurioittivat kaupunkia. Marnen ihmeen, Marne-joella saavutetun torjuntavoiton ansiosta saksalaisten eteneminen pysähtyi aivan Pariisin lähellä. Toisessa maailmansodassa Ranskan hallitus julisti Pariisin avoimeksi kaupungiksi, poistui sieltä ja jätti sen saksalaisten miehitettäväksi. Vuonna 1944, kun Yhdysvaltain joukot olivat lähestymässä, alettiin kaupungissa kapinoida saksalaisia vastaan. 26. elokuuta Charles de Gaulle otti sen haltuunsa.
Poliittisen opiskelijakuohunnan vuonna 1968 maineikkaimmat mielenosoitukset ja mellakat koettiin Pariisissa. Syksyllä 2005 syrjäytyneet siirtolaisnuoret polttivat autoja ja rakennuksia Pariisin esikaupungeissa, ja levottomuuksien aalto levisi muihinkin Ranskan kaupunkeihin.
Viime aikoina Pariisi ei juurikaan ole menettänyt merkitystään "maailman pääkaupunkina". Erilaisten muistomerkkien ja rakennusten puhdistus- ja kunnostustyöhön on panostettu, mikä on vaikuttanut kaupunkikuvaan myönteisesti. Pariisi on maailman eniten vierailtu kaupunki.
Väestö
Charles de Gaulle
Vuoden 1999 väestönlaskennassa Pariisin väkiluku oli 2 125 246 (poislukien esikaupungit). Suur-Pariisin asukasluku oli 11 174 743. Pariisin väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1921, jolloin se ylitti 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen väestö on kuitenkin siirtynyt pois keskustasta asumaan lähiöissä ja esikaupungeissa ja keskusta-alueen vapaat tontit on rakennettu toimistoiksi eikä asuintaloiksi. Nykyinen hallinto pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja itse asiassa helmikuussa 2004 väkiluku oli kasvanut ensi kertaa sitten vuoden 1954.
Pariisi on aina ollut maahanmuuttajille houkutteleva kaupunki. Vuoden 1999 väestönlaskennassa 19,4 prosenttia asukkaista oli syntynyt Ranskan ulkopuolella ja 4,2 % väestöstä oli muuttanut maahan vuoden 1990 jälkeen. Suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä on portugalilaiset. Nyt portugalilaisten tulo on kuitenkin miltei kokonaan lakannut, ja vuoden 1990 jälkeen saapuneiden joukossa suurimmat ryhmät ovat kiinalaiset ja arabit.
Asukasmäärän kehitys
Hallinto
arabit
Pariisi jakaantuu kahteenkymmeneen hallinnolliseen alueeseen eli kaupunginosaan (arrondissements), jotka on numeroitu spiraalinmuotoisesti sisältä ulospäin, pienimmät numerot sijaitsevat siis kaupungin keskustassa. Kullakin on oma alipormestarinsa (Maire d'Arrondissement). Järjestyksessä alueet ovat Louvre, Bourse, Temple, l'Hôtel de Ville, Panthéon, Luxembourg, Palais Bourbon, l'Élysée, l'Opéra, l'Entrepôt, Popincourt, Reuilly, Gobelins, l'Observatoire, Vaugirard, Passy, Batignolles-Monceaux, Butte-Montmartre, Buttes-Chaumont ja Ménilmontant. Jokainen arrondissement on jaettu neljään osaan (Quartiers), jotka on numeroitu yhdestä kahde | | |
