:: wikimiki.org ::
| National Hockey League |
National Hockey League
National Hockey League eli NHL on vuonna 1917 perustettu jääkiekkoliiga, jota pelataan Pohjois-Amerikassa. Siihen osallistuu tällä hetkellä 30 joukkuetta Yhdysvalloista ja Kanadasta. Joukkueet on jaettu 2 konferenssiin ja ne edelleen 3 divisioonaan. Kussakin divisioonassa on täten 5 joukkuetta ja konferenssissa 15. NHL:n voittaja voittaa Stanley Cupin. NHL-joukkueilla on AHL-liigassa farmijoukkueet, joissa nuoret ja/tai kokemattomat pelaajat hakevat kokemusta ja taitoa NHL:ä varten.
Historiaa
AHL-liigassa
NHL:n perustaminen
NHL:n perustivat vuonna 1917 Montreal Canadiens, Montreal Wanderers, Ottawa Senators ja Quebec Bulldogs -joukkueet. Aluksi joukkueita oli vain kuusi.
- 1942-43 - 1966-67 "Original six" Boston Bruins, Chicago Blackhawks, Detroit Red Wings, Toronto Maple Leafs, New York Rangers ja Montreal Canadiens
Ensimmäinen laajennus
- 1967-68 NHL:ään liittyy kuusi uutta joukkuetta: Philadelphia Flyers, Los Angeles Kings, St. Louis Blues, Minnesota North Stars (josta tuli Dallas Stars 1993), Pittsburgh Penguins ja Oakland Seals (joukkue sijaitsi historiansa aikana myös Clevelandissa, pelasi NHL:ssä 1967-1978).
- 1970-71 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Vancouver Canucks ja Buffalo Sabres
- 1971-72 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Calgary Flames (pelasi ensin Atlantassa nimellä Atlanta Flames) ja New York Islanders
- 1974-75 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: New Jersey Devils (ollut aikaisemmin Colorado Rockies ja Kansas City Scouts) ja Washington Capitals
- 1979-80 NHL:ään liittyy neljä uutta joukkuetta: Carolina Hurricanes (aloitti Harford Whalersina) Colorado Avalanche (aloitti Quebec Nordiquesina), Edmonton Oilers, Phoenix Coyotes (aloitti Winnipeg Jetsina)
- 1991-92 NHL:ään liittyy yksi uusi joukkue: San Jose Sharks
- 1992-93 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Ottawa Senators (NHL:ssä ollut myös aikaisemmin saman niminen joukkue vuosina 1917-1934) ja Tampa Bay Lightning
- 1993-94 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Anaheim Mighty Ducks ja Florida Panthers
- 1994-95 NHL:ssä lakko, jonka johdosta runkosarja pelataan vain 48 kierroksen mittaisena. Uusi työehtosopimus (CBA) tehdään 10 vuodeksi.
- 1998-99 NHL:ään liittyy yksi uusi joukkue: Nashville Predators
- 1999-00 NHL:ään liittyy yksi uusi joukkue: Atlanta Thrashers
- 2000-01 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Columbus Blue Jackets ja Minnesota Wild.
- 2004-05 14. syyskuuta 2004 työehtosopimus NHL:n ja NHLPA:n välillä umpeutui. 15. syyskuuta 2004 seuraomistajat julistivat työsulun. Yli 250 NHL-pelaajaa siirtyi Euroopan jääkiekkosarjoihin pelaamaan. 16. helmikuuta 2005 NHL:n puheenjohtaja Gary Bettman ilmoitti, että koko kausi 2004-05 on peruutettu, koska työehtosopimusta ei saatu NHLPA:n kanssa tehtyä. NHLPA hyväksyi 21. heinäkuuta 2005 uuden työehtosopimuksen joka lopetti koko kauden kestäneen työsulun.
Kauden rakenne
Gary Bettman]
Kausi alkaa 82 ottelun runkosarjalla, jossa jokainen joukkue pelaa 41 koti- ja vieraspeliä. Pelit jakautuvat siten, että vieraasta konferenssista olevia joukkueita vastaan pelataan runkosarjassa 1 tai 2 peliä. Oman divisioonan joukkueita vastaan pelataan 5 tai 6 kertaa ja oman konferenssin, mutta ei oman divisioonan joukkueita vastaan pelataan 4 tai 5 kertaa. Runkosarjan jälkeen jokaisen divisioonan voittajat sekä kummankin konfrensin 5 seuraavaksi parasta joukkuetta pelaavat pudotuspelit (playoffit) paras seitsemästä (tarvitaan 4 voittoa) järjestelmällä. Parit pudotuspeleihin valitaan siten, että divisioonan voittajat sijoitetaan konfrenssin pistetaulukon kolmelle ensimmäiselle sijalle pistejärjestyksessä ja konfrenssin muut joukkueet niiden alle edelleen pistejärjestyksessä. Ensimmäinen joukkue kohtaa kahdeksannen, toinen seitsemännen, kolmas kuudennen ja neljäs viidennen. Seuraavilla pufotuspelikierroksilla parit etsitään samalla menetelmällä. Lopuksi kummankin konfrensin voittajat kohtaavat loppuottelussa, jossa Stanley Cup ratkaistaan.
Runkosarjan otteluissa voitosta saa 2 pistettä ja tasapelistä 1 pisteen. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan pelataan 5 min jatkoaika neljällä-neljää vastaan. Tällöin mahdollisesti ottelun häviävä joukkue saa edelleen 1 pisteen. Varsinaisella peliajalla hävitystä ottelusta ei saa pisteitä.
Pudotuspeleissä ottelut pelataan aina ratkaisuun saakka. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan pelataan jatkoeriä kunnes voittaja löytyy. Pudotuspeleissä jatkoerät pelataan normaalilla miehityksellä eli viidellä-viittä vastaan. Jatkoerät ovat äkkikuolema-periaatteella, eli peli päättyy jomman kumman joukkueen tehdessä maalin.
Konferenssi- ja divisioonajako
Itäinen konferenssi
Läntinen konferenssi
Varaustilaisuus (Entry draft)
Varaustilaisuudessa joukkueet varaavat NHL:ssä pelaamattomia pelaajia joukkueisiinsa. Varattavan pelaajan on täytettävä varausvuonnaan 18 vuotta syyskuun 15.päivään mennessä. Varausvuorot jaetaan menestykseen nähden käänteisessä järjestyksessä kuitenkin siten, että 4 huonoiten menestyneen joukkueen kesken vuorot arvotaan. Varaustilaisuuden tarkoituksena on pitää liiga mahdollisimman tasaisena.
Varauskäytäntö otettiin käyttöön 1963 ja sen nimi oli alkuun Amateur Draft. Nimi vaihtui Entry draftiin vuonna 1979 jolloin WHA-liigasta liittyi 4 joukkuetta NHL:n. Nimenvaihdos kuvasti sitä, että nyt myös entisen WHA-liigan (ammattilaisliiga) pelaajat olivat varattavissa.
- Vuodet 1963-1967 varusjärjestystä kierrätettiin. Vuodesta 1968 lähten on käytössä ollut nykyinen käänteinen valintajärjestys.
- Vuosina 1963-1970 Montreal Canadiensilla oli oikeus valita 2 ranskankielistä pelaajaa ennen varsinaista Draftia.
- 1969 ensimmäinen eurooppalainen pelaaja varataan (Tommi Salmelainen (fin)) St.Louis Bluesin toimesta.
- 1989 ensimmäinen eurooppalainen varataan draftin ensimmäisenä varauksena (Mats Sundin (swe)) Quebec Nordiquesin toimesta.
- Draftissa on 9 kierrosta.
Katso myös
- Jääkiekon maailmancup
Linkkejä
- [http://www.nhl.com NHL:n viralliset kotisivut]
- [http://hockeydb.com Hockeydb, sisältää tilastotietoja pelaajista ja joukkueista]
- [http://www.nhlpa.com/ NHL:n pelaajayhdistyksen sivut]
Luokka:Jääkiekko
Luokka:Jääkiekkosarjat
Luokka:National Hockey League
Luokka:Yhdysvaltain urheilu
Luokka:Kanadan urheilu
ja:NHL
simple:National Hockey League
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka on manner Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välissä.
Päämantereella on kolme suurta ja väkirikasta valtiota:
- Kanada
- Meksiko
- Yhdysvallat
Nämä kolme valtiota käsittävät lähes koko Pohjois-Amerikan. Näiden lisäksi kuitenkin myös Keski-Amerikan ja Karibianmeren saarien katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan.
Luokka:Mantereet
zh-min-nan:Pak Bí-chiu
ko:북아메리카
ja:北アメリカ
simple:North America
th:ทวีปอเมริกาเหนือ
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.
Historia
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita.
Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta.
Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin.
Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.
Politiikka
Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta.
Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia.
Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.
Viimeaikaisia väittelynaiheita
Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.
Osavaltiot
Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
Havaiji
Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Talous
Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta.
Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.
Yhteiskunta
Väestö
Etniset ryhmät
Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000)
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.
Uskonto
Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989)
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin.
Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.
Koulutus
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kielet
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet
Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.
Kulttuuri
Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka
Luokka:Yhdysvallat
zh-min-nan:Bí-kok
ko:미국
ms:Amerika Syarikat
ja:アメリカ合衆国
simple:United States
th:สหรัฐอเมริกา
Kanada
Kanada on pohjoisamerikkalainen liittovaltio. Kanadan pinta-ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku noin 32 miljoonaa. Viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Pääkaupunki on Ottawa. Muita suuria kaupunkeja ovat mm. Calgary, Edmonton, Montreal, Toronto ja Vancouver. Kanadan rajanaapurina on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa (Alaska). Kanada oli aiemmin Britannian siirtomaa.
Kanada on läheisessä liittosuhteessa Yhdysvaltoihin: ne kuuluvat molemmat mm. NATOon ja muodostavat yhdessä Meksikon kanssa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen.
Historia
Ranskalaisen löytöretkeilijän, Jacques Cartierin katsotaan löytäneen Kanadan, kun hän vuonna 1534 saapui St. Lawrencen lahteen. Englantilainen John Cabot näki Newfoundlandin saaren kylläkin jo vuonna 1497. Kanadan eurooppalainen asuttaminen alkoi 1600-luvulla, jolloin ranskalaiset perustivat Quebec Cityn (1608) ja Montrealin (1642).
Politiikka
Hallitsija on virallisesti Englannin kuningatar Elizabeth II, käytännössä pääministeri Paul Martin.
Hallinnolliset alueet
Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta; provinsseilla on melko suuri itsemääräämisoikeus. Kanadan provinssit ovat:
- Alberta
- Brittiläinen Kolumbia
- Manitoba
- New Brunswick
- Newfoundland ja Labrador
- Nova Scotia
- Ontario
- Prinssi Edwardin saari
- Quebec
- Saskatchewan
Ja territoriot:
- Luoteisterritoriot
- Nunavut
- Yukon
Maantiede
Kanada on samoilla leveysasteilla kuin Länsi-Eurooppa, mutta siellä on huomattavasti kylmempää. Ilmasto vaihtelee suuressa maassa eri paikoin. Kanada on harvaanasuttu valtio, kuten Suomi.
Talous
Kanada on high-tech-teollisuusyhteiskunta, joka muistuttaa Yhdysvaltoja niin talousjärjestelmän, tuotannon kuin korkean elintason myötä. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut tuotanto-, kaivos- ja palvelusektorien kasvu on muuttanut valtion maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi teollisuusyhteiskunnaksi. Kanada on energian puolesta omavarainen. Itärannikolla ja provinsseissa on suuret luonnonkaasuvarannot sekä muita luonnonvaroja.
Merkittävimmät luonnonvarat
- nikkeli
- sinkki
- kupari
- kulta
- lyijy
- hopea
- puu
- kala
- kivihiili
Merkittävimmät vientituotteet
- vilja
- koneet
- teollisuustuotteet
Luokka:Kanada
als:Kanada
ms:Kanada
zh-min-nan:Canada
ko:캐나다
ja:カナダ
simple:Canada
th:ประเทศแคนาดา
AHLAHL (American Hockey League) on Pohjois-Amerikassa pelattava jääkiekon ammattilassarja. Sarjassa on kaudella 2005-06 27 joukkuetta. Jokaisen joukkueen täytyy olla jonkun NHL-joukkueen farmiseura, eli sarjan pelaajat ovat pääasiassa nuoria pelaajia, jotka ovat sarjassa kehittymässä NHL:ä varten. AHL:n säännöt tukevat tätä kasvatusprosessia siten, että kunkin joukkueen pelaavassa kokoonpanossa saa olla korkeintaan viisi veteraania (joka tässä tapauksessa tarkoittaa yli 250 ammattilaisottelua pelannutta pelaajaa).
AHL on perustettu 1936. AHL:n voittaja saa Calder Cupin.
Runkosarjassa on 80 kierrosta, jonka jälkeen pelataan konferenssin sisäiset pudotuspelit. Itäisen ja läntisen konferessin voittajat kohtaavat Calder Cupissa, joka pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä (tarvitaan neljä voittoa).
Konferenssi- ja divisioonajako
Farmisuhde NHL:än
- Albany River Rats (New Jersey Devils)
- Binghamton Senators (Ottawa Senators)
- Bridgeport Sound Tigers (NY Islanders)
- Chicago Wolves (Atlanta Trashers)
- Cleveland Barons (San Jose Sharks)
- Grand Rapids Griffins (Detroit Red Wings)
- Hamilton Bulldogs (Montreal Canadiens)
- Hartford Wolf Pack (NY Rangers)
- Hershey Bears (Washington Capitals)
- Houston Aeros (Minnesota Wild)
- Iowa Stars (Dallas Stars)
- Lowell Lock Monsters (Carolina Hurricanes ja Colorado Avalanche)
- Manchester Monarchs (Los Angeles Kings)
- Manitoba Moose (Vancouver Canoucks)
- Milwaukee Admirals (Nashville Predators)
- Norfolk Admirals (Chicago Blackhawks)
- Omaha Knights (Calgary Flames)
- Peoria Riverman (St. Louis Blues)
- Philadephia Phantoms (Philadelphia Flyers)
- Portland Pirates (Mighty Ducks of Anaheim)
- Providence Bruins (Boston Bruins)
- Rochester Americans (Buffalo Sabres)
- San Antonio Rampage (Phoenix Coyotes)
- Springfield Falcons (Tampa Bay Lightning)
- Syracuse Crunch (Columbus Blue Jackets)
- Toronto Marlies (Toronto Maple Leafs)
- Wilkes-Barre/Scranton Penguins (Pittsburgh Penguins)
Linkkejä
http://www.theahl.com AHL:n viralliset kotisivut
Luokka:Jääkiekkosarjat
ja:AHL
1917 Tapahtumia
- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (1914–1918)
Tammikuu
- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
Helmikuu
- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
Maaliskuu
- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.
Huhtikuu
- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).
Elokuu
Syyskuu
Marraskuu
- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.
Joulukuu
- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.
Syntyneitä
- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija
Kuolleita
- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve
Luokka:1917
Luokka:1910-luku
ms:1917
ko:1917년
ja:1917年
simple:1917
th:พ.ศ. 2460
Boston BruinsBoston Bruins on jääkiekkojoukkue NHL-liigassa. NHL:n joukkue on liittynyt ensimmäisenä Yhdysvaltalaisena joukkueena kaudella 1924-25. Jo 1917 NHL:ä perustettaessa Bostonissa on pelattu jääkiekkoa sillä Boston Amateur Association oli American Amateur Hockey Leaguen puolustava mestari.
Kaudesta 1924-25 toiseen maailmansotaan
Ensimmäisellä NHL-kaudellaan Boston voitti vain 6 peliä ja hävisi 24 ja sijoittui kuuden joukkueen sarjassa viimeiseksi maalieron ollessa 49 tehtyä ja 119 päästettyä maalia. Ensimmäisenä valmentajana ja toimitusjohtajana toimi Art Ross. Bostonilaiset ottivat NHL-jääkiekon nopeasti omakseen ja joukkueeseen panostettiin alusta lähtien voimakkaasti. Jo kolmannella kaudellaan Boston pääsi Stanley Cupin finaaliin Ottawaa vastaan jonka joukkue tosin hävisi. Seuraavalle kaudelle joukkue sai uuden kotihallin Boston madison square gardenin.
Viidennellä kaudellaan 1928-29 Boston voitti ensimmäisen Stanley Cupinsa New York Rangersin ollessa häviävänä osapuolena. Seuraavien yhdeksän kauden aikana eli kaudesta 1929-30 kauteen 1937-38 Boston voitti viisi kertaa Amerikan divisioonan pääsemättä kuitenkaan kertaakaan Stanley cupin finaaliin saakka. Näiden vuosien aikana Art Ross oli poissa valmentajan paikalta kahdella kaudella halutessaan keskittyä enemmän pääjohtajan tehtäviin. Valmennus vastuu oli näillä kausilla Frank Patrikilla.
Joukkueen toinen Stanley cupin voitto tulee kaudella 1938-39 joukkueen voittaessa finaaleissa Toronto Maple leafsin pelein 4-1. Joukkueessa loistaa maalivahti Frank Brimsek. Seuraavan kauden mennessä hiukan heikommin palaa Boston Stanley cupin finaaleihin jälleen kaudella 1940-41 ja voittaa Stanley cupin. Joukkueen valmentaja toimii nyt Cooney Weiland ja parhaimpien pelaajien ollessa edelleen maalivahti Brimsek sekä hyökkääjät Mild Schmidt, Bobby Bauer ja Woody Dumart jotka muodostavat nk. Kraut linen. Joukkueen paras maalintekijä on Bill Cowley.
Toinen maailmansota vie paljon Bostonin huippupelaajia armeijan palvelukseen. Sodan jälkeen heidän tasonsa ei ole enää entisensä ja näin ensimmäinen huippujoukkue on hajonnut.
Uusi nousu
Uusi nousu Bostonissa alkaa vasta 1967-68 kaudella jolloin joukkueeseen hankittiin Chicago Blackhawksista Phil Esposito, Fred Stanfield ja Ken Hodge. Joukkueessa oli mukana myös Bostonin oma juniorilupaus Bobby Orr joka tulevilla kausilla tulee muuttamaan puolustuspelaamista huomattavasti. Kaudella 1969-70 Boston palaa Stanley cup-voittajaksi Espositon ja Orrin avittamana. Finaaleissa joukkue voitti puhtaasti voitoin 4-0 St.Louis Bluesin. Seuraavalla kaudella joukkue hävisi finaaleissa Montreal Canadiensille mutta palasi jälleen Stanley cup-voittajaksi kaudella 1971-72 jolloin kaatui New York Rangers voitoin 4-2 tämän jäädessä toistaiseksi viimeiseksi Bostonin voittamaksi Stanely cupiksi. Seuraavalla kaudella 1972-73 Boston kokee kovia menetyksiä, kun Derek Sanderson ja Ted Green siirtyvät kilpailevaan WHA-liigaan ja Ed Westfall siirtyi New York Islandersiin.
Ennen kauden 1976-77 alkua joukkue on siirtynyt uusien omistajien käsiin. Boston pääsee finaaliin Montreal Canadiensia vastaan, mutta häviää suoraan neljässä pelissä. Myös seuraavalla kaudella samat joukkueet pääsevät finaaliin, mutta Montreal on tälläkin kertaa parempi, tällä kertaa otteluvoitoin 4-2. Seuraavien finaaliesiintymisiä joudutaan Bostonissa odottamaan kausille 1987-88 ja 1989-90 jolloin vastassa on Edmonton Oilers ja joka vie molemmat finaalit nimiinsä. Ensimmäisen voitoin 4-0 ja toisen voitoin 4-1.
Kausien 1967-68 ja 1995-96 Boston on jokavuosi Playoffeissa mukana, eli yhteensä ennätykselliset 29 kautta peräkkäin.
Kohti nykypäivää
Kaudelle 1995-96 Boston saa uuden kotihallin FleetCentren. Seuraavalla kaudella uudeksi valmentajaksi tulee Pat Burns ja joukkueeseen liittyy nuoria lupaavia pelaajia kuten Joe Thornton ja Sergei Samsonov. Toisella Burnsin valmennuskaudella, eli kaudella 1998-99 joukkueen peli alkaa olla valmentajan oppien mukaista. Burns on korostanut puolustuspelin merkitystä. Nuoret pelaajat alkavat myös lunastaa odotuksiaan joukkueen parhaina pistemiehinä toimii Jason Allison, Samsonov ja Dimitri Khristich. Myös Thornton alkaa lunastaa lupauksiaan. Puolustus toimii Raymond Bourquen johdolla ja maalissa loistaa Byron Dafoe joka kirjaa vuoden nollapeliennätyksen 10 nimiinsä päästettyjen maalien keskiarvon ollessa 1.99. Tämä on joukkueen historiassa neljäs kerta, kun maalivahti kykenee alle 2.00 päästetyn maalin keskiarvoon ja ensimmäinen kerta 60 vuoteen sitten Frank Brimsekin. Ennen kauden 1999-2000 alkua Bourque pyytää siirtoa toiseen seuraan saadakseen mahdollisuuden voittaa Stanley cup urallaan. Seuran johto myöntyy nykypäivän ikoninsa pyyntöön ja hänet myydään Colorado Avalancheen. Bourque on kaikkienaikojen tilastossa eniten Bostonissa pelejä pelannut pelaaja jonka lisäksi hänellä on joukkueen historiassa eniten syöttöpisteitä ja pisteitä yhteensä.
2000-luvulla joukkueen ehdottomat kärkinimet ovat olleet Joe Thornton ja Sergei Samsonov. Suurta menestystä ei viimevuosina ole joukkueella ollut vaikka se on päässytkin playoffseihin kolmella viimeisellä kaudella, mutta on pudonnut kuitenkin heti ensimmäisellä kierroksella. Viimekaudella joukkue oli itäisen konfrensin toinen ja lupaavia merkkejä oli paljon ilmassa sillä uusia pelaajia kuten maalivahti Andrew Raycroft ja hyökkääjä Patrice Bergeron nousi parrasvaloihin. Kokemusta joukkueeseen hankittiin Michael Nylander ja Sergei Goncharin muodossa.
Boston Bruins kausi kaudelta
| Boston Bruins kausi kaudelta |
| Kausi | GP | W | L | T | OTL | PTS | GF | GA | Valmentaja | PlayOffs |
| 1924-25 | 30 | 6 | 24 | 0 | 0 | 12 | 49 | 119 | Art Ross | |
| 1925-26 | 36 | 17 | 15 | 4 | 0 | 38 | 92 | 85 | Art Ross | |
| 1926-27 | 44 | 21 | 20 | 3 | 0 | 45 | 97 | 89 | Art Ross | Hävisi finaalin | |
| 1927-28 | 44 | 20 | 13 | 11 | 0 | 51 | 77 | 70 | Art Ross | Putosi 2 kierroksella | |
| 1928-29 | 44 | 26 | 13 | 5 | 0 | 57 | 89 | 52 | Cy Denneny | Voitti Stanley Cupin | |
| 1929-30 | 44 | 38 | 5 | 1 | 0 | 77 | 179 | 98 | Art Ross | Hävisi finaalin | |
| 1930-31 | 44 | 28 | 10 | 6 | 0 | 62 | 143 | 90 | Art Ross | Putosi 1 kierroksella | |
| 1931-32 | 48 | 15 | 21 | 12 | 0 | 42 | 122 | 117 | Art Ross | Ulkona PlayOffeista | |
| 1932-33 | 48 | 25 | 15 | 8 | 0 | 58 | 124 | 88 | Art Ross | Putosi 1 kierroksella | |
| 1933-34 | 48 | 18 | 25 | 5 | 0 | 41 | 111 | 130 | Art Ross | Ulkona PlayOffeista | |
| 1934-35 | 48 | 26 | 16 | 6 | 0 | 58 | 129 | 112 | Frank Patrick | Putosi 1 kierroksella | |
| 1935-36 | 48 | 22 | 20 | 6 | 0 | 50 | 92 | 83 | Frank Patrick | Putosi 1 kierroksella | |
| 1936-37 | 48 | 23 | 18 | 7 | 0 | 53 | 120 | 110 | Art Ross | Putosi 1 kierroksella | |
| 1937-38 | 48 | 30 | 11 | 7 | 0 | 67 | 142 | 89 | Art Ross | Putosi 1 kierroksella | |
| 1938-39 | 48 | 36 | 10 | 2 | 0 | 74 | 156 | 76 | Art Ross | Voitti Stanley Cupin | |
| 1939-40 | 48 | 31 | 12 | 5 | 0 | 67 | 170 | 98 | Ralph "Cooney" Weiland | Putosi 1 kierroksella | |
| 1940-41 | 48 | 27 | 8 | 13 | 0 | 67 | 168 | 102 | Ralph "Cooney" Weiland | Voitti Stanley Cupin | |
| 1941-42 | 48 | 25 | 17 | 6 | 0 | 56 | 160 | 118 | Art Ross | Putosi 2 kierroksella | |
| 1942-43 | 50 | 24 | 17 | 9 | 0 | 57 | 195 | 176 | Art Ross | Hävisi finaalin | |
| 1943-44 | 50 | 19 | 26 | 5 | 0 | 43 | 223 | 268 | Art Ross | Ulkona PlayOffeista | |
| 1944-45 | 50 | 16 | 30 | 4 | 0 | 36 | 179 | 219 | Art Ross | Putosi 1 kierroksella | |
| 1945-46 | 50 | 24 | 18 | 8 | 0 | 56 | 167 | 156 | Aubrey "Dit" Clapper | Hävisi finaalin | |
| 1946-47 | 60 | 26 | 23 | 11 | 0 | 63 | 190 | 175 | Aubrey "Dit" Clapper | Putosi 1 kierroksella | |
| 1947-48 | 60 | 23 | 24 | 13 | 0 | 59 | 167 | 168 | Aubrey "Dit" Clapper | Putosi 1 kierroksella | |
| 1948-49 | 60 | 29 | 23 | 8 | 0 | 66 | 178 | 163 | Aubrey "Dit" Clapper | Putosi 1 kierroksella | |
| 1949-50 | 70 | 22 | 32 | 16 | 0 | 60 | 198 | 228 | George "Buck" Boucher | Ulkona PlayOffeista | |
| 1950-51 | 70 | 22 | 30 | 18 | 0 | 62 | 178 | 197 | Lynn Patrick | Putosi 1 kierroksella | |
| 1951-52 | 70 | 25 | 29 | 16 | 0 | 66 | 162 | 176 | Lynn Patrick | Putosi 1 kierroksella | |
| 1952-53 | 70 | 28 | 29 | 13 | 0 | 69 | 152 | 172 | Lynn Patrick | Hävisi finaalin | |
| 1953-54 | 70 | 32 | 28 | 10 | 0 | 74 | 177 | 181 | Lynn Patrick | Putosi 1 kierroksella | |
| 1954-55 | 70 | 23 | 26 | 21 | 0 | 67 | 169 | 188 | Useita valmentajia | Putosi 1 kierroksella | |
| 1955-56 | 70 | 23 | 34 | 13 | 0 | 59 | 147 | 185 | Milt Schmidt | Ulkona PlayOffeista | |
| 1956-57 | 70 | 34 | 24 | 12 | 0 | 80 | 195 | 174 | Milt Schmidt | Hävisi finaalin | |
| 1957-58 | 70 | 27 | 28 | 15 | 0 | 69 | 199 | 194 | Milt Schmidt | Hävisi finaalin | |
| 1958-59 | 70 | 32 | 29 | 9 | 0 | 73 | 205 | 215 | Milt Schmid | Putosi 1 kierroksella | |
| 1959-60 | 70 | 28 | 34 | 8 | 0 | 64 | 220 | 241 | Milt Schmidt | Ulkona PlayOffeista | |
| 1960-61 | 70 | 15 | 42 | 13 | 0 | 43 | 176 | 254 | Milt Schmidt | Ulkona PlayOffeista | |
| 1961-62 | 70 | 15 | 47 | 8 | 0 | 38 | 77 | 306 | Phil Watson | Ulkona PlayOffeista | |
| 1962-63 | 70 | 14 | 39 | 17 | 0 | 45 | 198 | 281 | Useita valmentajia | Ulkona PlayOffeista | |
| 1963-64 | 70 | 18 | 40 | 12 | 0 | 48 | 170 | 212 | Milt Schmidt | Ulkona PlayOffeista | |
| 1964-65 | 70 | 21 | 43 | 6 | 0 | 48 | 166 | 253 | Milt Schmidt | Ulkona PlayOffeista | |
| 1965-66 | 70 | 21 | 43 | 6 | 0 | 48 | 174 | 275 | Milt Schmidt | Ulkona PlayOffeista | |
| 1966-67 | 70 | 17 | 43 | 10 | 0 | 44 | 182 | 253 | Harry Sinden | Ulkona PlayOffeista | |
| 1967-68 | 74 | 37 | 27 | 10 | 0 | 84 | 259 | 216 | Harry Sinden | Putosi 1 kierroksella | |
| 1968-69 | 76 | 42 | 18 | 16 | 0 | 100 | 303 | 221 | Harry Sinden | Putosi 2 kierroksella | |
| 1969-70 | 76 | 40 | 17 | 19 | 0 | 99 | 277 | 216 | Harry Sinden | Voitti Stanley Cupin | |
| 1970-71 | 78 | 57 | 14 | 7 | 0 | 121 | 399 | 207 | Tom Johnson | Putosi 1 kierroksella | |
| 1971-72 | 78 | 54 | 13 | 11 | 0 | 119 | 330 | 204 | Tom Johnson | Voitti Stanley Cupin | |
| 1972-73 | 78 | 51 | 22 | 5 | 0 | 107 | 330 | 235 | Useita valmentajia | Putosi 1 kierroksella | |
| 1973-74 | 78 | 52 | 17 | 9 | 0 | 113 | 349 | 221 | Bep Guidolin | Hävisi finaalin | |
| 1974-75 | 80 | 40 | 26 | 14 | 0 | 94 | 345 | 245 | Don Cherry | Putosi 1 kierroksella | |
| 1975-76 | 80 | 48 | 15 | 17 | 0 | 113 | 313 | 237 | Don Cherry | Putosi 3 kierroksella | |
| 1976-77 | 80 | 49 | 23 | 8 | 0 | 106 | 312 | 240 | Don Cherry | Hävisi finaalin | |
| 1977-78 | 80 | 51 | 18 | 11 | 0 | 113 | 333 | 218 | Don Cherry | Hävisi finaalin | |
| 1978-79 | 80 | 43 | 23 | 14 | 0 | 100 | 316 | 270 | Don Cherry | Putosi 3 kierroksella | |
| 1979-80 | 80 | 46 | 21 | 13 | 0 | 105 | 310 | 234 | Useita valmentajia | Putosi 2 kierroksella | |
| 1980-81 | 80 | 37 | 30 | 13 | 0 | 87 | 316 | 272 | Gerry Cheevers (G) | Putosi 1 kierroksella | |
| 1981-82 | 80 | 43 | 27 | 10 | 0 | 96 | 323 | 285 | Gerry Cheevers (G) | Putosi 2 kierroksella | |
| 1982-83 | 80 | 50 | 20 | 10 | 0 | 110 | 327 | 228 | Gerry Cheevers (G) | Putosi 3 kierroksella | |
| 1983-84 | 80 | 49 | 25 | 6 | 0 | 104 | 336 | 261 | Gerry Cheevers (G) | Putosi 1 kierroksella | |
| 1984-85 | 80 | 36 | 34 | 10 | 0 | 82 | 303 | 287 | Useita valmentajia | Putosi 1 kierroksella | |
| 1985-86 | 80 | 37 | 31 | 12 | 0 | 86 | 311 | 288 | Butch Goring | Putosi 1 kierroksella | |
| 1986-87 | 80 | 39 | 34 | 7 | 0 | 85 | 301 | 276 | Useita valmentajia | Putosi 1 kierroksella | |
| 1987-88 | 80 | 44 | 30 | 6 | 0 | 94 | 300 | 251 | Terry O'Reilly | Hävisi finaalin | |
| 1988-89 | 80 | 37 | 29 | 14 | 0 | 88 | 289 | 256 | Terry O'Reilly | Putosi 2 kierroksella | |
| 1989-90 | 80 | 46 | 25 | 9 | 0 | 101 | 289 | 232 | Mike Milbury | Hävisi finaalin | |
| 1990-91 | 80 | 44 | 24 | 12 | 0 | 100 | 299 | 264 | Mike Milbury | Putosi 3 kierroksella | |
| 1991-92 | 80 | 36 | 32 | 12 | 0 | 84 | 270 | 275 | Rick Bowness | Putosi 3 kierroksella | |
| 1992-93 | 84 | 51 | 26 | 7 | 0 | 109 | 332 | 268 | Brian Sutter | Putosi 1 kierroksella | |
| 1993-94 | 84 | 42 | 29 | 13 | 0 | 97 | 289 | 252 | Brian Sutter | Putosi 2 kierroksella | |
| 1994-95 | 48 | 27 | 18 | 3 | 0 | 57 | 150 | 127 | Brian Sutter | Putosi 1 kierroksella | |
| 1995-96 | 82 | 40 | 31 | 11 | 0 | 91 | 282 | 269 | Steve Kasper | Putosi 1 kierroksella | |
| 1996-97 | 82 | 26 | 47 | 9 | 0 | 61 | 234 | 300 | Steve Kasper | Ulkona PlayOffeista | |
| 1997-98 | 82 | 39 | 30 | 13 | 0 | 91 | 221 | 194 | Pat Burns | Putosi 1 kierroksella | |
| 1998-99 | 82 | 39 | 30 | 13 | 0 | 91 | 214 | 181 | Pat Burns | Putosi 2 kierroksella | |
| 1999-00 | 82 | 24 | 33 | 19 | 6 | 73 | 210 | 248 | Pat Burns | Ulkona PlayOffeista | |
| 2000-01 | 82 | 36 | 30 | 8 | 8 | 88 | 227 | 249 | Useita valmentajia | Ulkona PlayOffeista | |
| 2001-02 | 82 | 43 | 24 | 6 | 9 | 101 | 236 | 201 | Robbie Ftorek | Putosi 1 kierroksella | |
| 2002-03 | 82 | 36 | 31 | 11 | 4 | 87 | 245 | 237 | Useita valmentajia | Putosi 1 kierroksella | |
| 2003-04 | 82 | 41 | 19 | 15 | 7 | 104 | 209 | 188 | Mike Sullivan | Putosi 1 kierroksella | |
| GP=Pelit, W=Voitot, L=Hävitöt, T=Tasapelit, OTL=Jatkoajalla hävityt, PTS=Pisteet, GF=Tehdyt maalit, GA=Päästetyt maalit |
Luokka:NHL-seurat
Luokka:Boston Bruins
Toronto Maple Leafs
Toronto Maple Leafs on kanadalainen jääkiekkoseura, joka pelaa National Hockey Leaguessa eli NHL:ssä ja on yksi sen kuudesta alkuperäisjäsenestä. Seuran virallinen nimi on Toronto Maple Leaf Hockey Club. Maple Leafs on voittanut Stanley Cupin 13 kertaa ja ollut lisäksi loppuotteluiden häviävänä osapuolena kahdeksaan otteeseen. Montreal Canadiensin ohella Maple Leafs on jääkiekkomaailman tunnetuimpia ja kannatetuimpia joukkueita.
Toronto Arenas ja Toronto St. Patricks
Montreal Canadiens
NHL perustettiin vuonna 1917 yhdestä syystä - NHL:n edeltäjässä National Hockey Associationissa pelanneen Toronto Blueshirtsien omistajan Eddie Livingstonin savustamiseksi ulos. Häntä syytettiin epärehellisestä pelaamisesta omaan sekä joukkueensa pussiin. Koska uutta liigaa ilman torontolaista joukkuetta ei juuri voitu kuvitella, kaupunkiin perustettiin uusi joukkue, Toronto Arenas. Joukkueet NHL:n ensimmäisellä kaudella olivat Toronto Arenas, Montreal Canadiens, Ottawa Senators ja Montreal Wanderers (jonka toiminta loppui 6 pelin jälkeen hallissa syttyneen tulipalon vuoksi). Toronto voitti Stanley Cupin uuden liigan ensimmäisellä kaudella.
Keskellä tappioputkea kaudella 1919-20 joukkue nimettiin uudelleen St. Patrickseiksi. Toronto voitti Cupin uudelleen kaudella 1921-22, sankarinaan Babe Dye. Seuraavalla kaudella joukkue jäi niukasti ulos pudotuspeleistä.
Maple Leafs
Vuonna 1926 yksi joukkueen ikoneista, Conn Smythe, osti St. Patricksit ja nimesi ne Maple Leafseiksi. Seuraavalla kaudella joukkue ensimmäistä kertaa esiintyi nykyisin tutuissa sinivalkoisissa väreissään. Seurasi neljä huonoa kautta, jonka jälkeen, marraskuussa 1931 Maple Leafs siirtyi uudelle kotiareenalle, Maple Leaf Gardensiin. Samalla kaudella Maple Leafs voitti myös Stanley Cupin ns. Kid Linensä (Busher Jackson-Charlie Conacher-Joe Primeau) johdolla.
Joe Primeau.]]
Vaahteranlehtien tähtihyökkääjä Ace Bailey oli lähellä kuolla 1933 kun Boston Bruinsin puolustaja Eddie Shore taklasi hänet takaapäin laitaan. Leafsin puolustaja Red Horner tyrmäsi tämän jälkeen Shoren nyrkeillään, mutta Baileyn ura päättyi tuohon taklaukseen. Toronto kuitenkin saavutti Stanley Cup -finaalit seitsemän seuraavan vuoden aikana viidesti, muttei pystynyt viemään kannua - loppuottelutappiot kärsittiin Montreal Maroonseja (1935), Detroit Red Wingsiä (1936), Chicago Blackhawksia (1938), Boston Bruinsia (1939) ja New York Rangersia vastaan (1940).
Pelaajat
Nykyinen joukkue
(Tilanne 9. lokakuuta 2005)
Kapteenit
Farmiseura
Maple Leafsin pääasiallisena farmiseurana toimii vastaperustettu Toronto Marlies (ennen St. John's Maple Leafs). Toisena yhteistyöjoukkueena on ECHL:n floridalainen Pensacola Ice Pilots.
Maple Leafsista muualla
- [http://www.mapleleafs.com/home.html Toronto Maple Leafsin viralliset sivut]
- [http://www.hockey-fans.com/northeast/mapleleafs/ Hockey-fans.com - Toronto Maple Leafs]
- [http://www.tmlfans.ca Toronto Maple Leafs -uutisia ja keskustelua]
- [http://chat.mapleleafs.com/ Toronto Maple Leafsin virallinen keskustelualue]
Luokka:NHL-seurat
ja:トロント・メープルリーフス
1993 Tapahtumia
- 1. tammikuuta - Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyvät.
- 1. tammikuuta - Yhtenäismarkkinat EY:n alueella.
- 3. tammikuuta - Moskovassa George Bush ja Boris Jeltsin allekirjoittivat toisen START-sopimuksen.
- 19. tammikuuta - IBM julkisti tehneensä 4,97 miljardin dollarin tappion vuonna 1992, mikä on sen historian huonoin tulos.
- 19. tammikuuta - Irak kielsi YK:n tarkastajia lentämästä omilla koneillaan Irakissa ja aloitti sotatoimet lentokieltoalueilla. USA ampuu 40 risteilyohjusta Bagdadiin tehtaisiin, joiden arvellaan liittyvän Irakin varusteluohjelmaan. Irak suostui jälkeen tämän jälkeen lentojen jatkamiseen.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton vannoi virkavalan George Bushin seuraajana Yhdysvaltain presidentiksi.
- 26. tammikuuta - Václav Havel valittiin Tšekin presidentiksi.
- 1. helmikuuta - Suomi, Ruotsi ja Itävalta aloittivat liittymisneuvottelut EY/EU:n kanssa.
- 12. helmikuuta - Merseysidessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaksi kymmenvuotiasta poikaa kaappasivat 2-vuotiaan James Bulgerin äidiltään, pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi ja jättivät junaradalle.
- 22. helmikuuta - Babylon 5 -tv-sarjan pilottijakso The Gathering esitettiin Yhdysvalloissa.
- 26. helmikuuta - New York Cityssä pommi-isku World Trade Centerin tappoi kuusi ja yli tuhat haavoittui.
- 28. helmikuuta - ATF:n agentit hyökkäsivät Daavidin oksa -kultin maatilalle Wacossa, Teksasissa pidättääkseen kulttijohtaja David Koreshin. Neljä agenttia ja viisi kultistia kuoli hyökkäyksessä, joka johti 51-päiväiseen saartoon.
- 12. maaliskuuta - Bombayssa, Intiassa pommi-iskut tappoivat 300.
- 12. maaliskuuta - Pohjois-Korea ilmoitti vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta.
- 13. maaliskuuta - Suuri lumimyrsky toi ennätykselliset lumisateet USA:n itärannikolle ja vaikutti säähän Kuubasta Québeciin. Yhdysvalloissa 184 kuolee.
- 22. maaliskuuta - Intel toimitti ensimmäiset Pentium-suorittimet.
- 28. maaliskuuta - Édouard Balladurista Ranskan pääministeri.
- 31. maaliskuuta - Richard Depewin kirjoittaman ohjelman ohjelmointivirhe lähetti viestin yli 200 uutisryhmään samanaikaisesti. Joel Furr nimitti tapahtumaa "spammäykseksi".
- 22. huhtikuuta Mosaic 1.0 web-selain julkaistiin.
- 24. toukokuuta - Eritrea itsenäistyi.
- 6. kesäkuuta - Mongoliassa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit.
- 9. kesäkuuta - Japanin kruununprinssi Naruhito meni naimisiin porvarillista syntyperää olevan Masako Owadan kanssa.
- 11. kesäkuuta - Steven Spielbergin elokuvan Jurassic Park maailmanensi-ilta Yhdysvalloissa.
- 15. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II siunasi Almudenan katedraalin Madridissa, Espanjassa.
- 27. kesäkuuta - Presidentti Bill Clinton määräsi ohjusiskun Irakin tiedustelun päämajaan vastineeksi Irakin suunnitelmasta murhata entinen presidentti George Bush hänen vieraillessaan Kuwaitissa huhtikuussa.
- 5. heinäkuuta - YK:n asetarkastajat lähtivät Irakista Irakin kieltäydyttä sallimasta valvontakameroiden asennusta ohjusten testaustukikohtiin. Tarkastajat palasivat jälleen Irakin taivuttua.
- 12. heinäkuuta 7,2 richterin maanjäristys Hokkaidon rannikolla laukaisi tsunamin, joka surmasi 202 Okushirin saarella.
- 9. elokuuta - Belgian kuningas Albert II nousi Belgian valtaistuimella veljensä kuningas Baudouinin kuoltua.
- 13. syyskuuta - PLO:n johtaja Jasser Arafat ja Israelin pääministeri Jitzhak Rabin kättelivät Washington D.C.:ssa rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
- 3. lokakuuta - Mogadishussa Somaliassa laaja taistelu USA:n rauhanturvaajien ja paikallisten sotapäälliköiden välillä. 18 amerikkalaista ja 350 somalia kuolee.
- 1. marraskuuta - Maastrichtin sopimus tuli voimaan, Euroopan unionin alku.
- 9. marraskuuta - Mostarissa Bosnia ja Hertsegovinassa Mostarin vanha Stari Most -silta tuhoutui serbien tankkien tulessa.
- 24. marraskuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa 11-vuotiaat Robert Thompson ja Jon Venables tuomittiin 2-vuotiaan James Bulgerin murhasta Liverpoolissa määräämättömäksi ajaksi vankeuteen. Heidät vapautetaan 8 vuoden kuluttua elinikäiseen ehdolliseen vankeuteen.
- 10. joulukuuta - ANC:n johtaja Nelson Mandela ja Etelä-Afrikan presidentille Frederic de Klerkille saivat Nobelin rauhanpalkinnon.
- 30. joulukuuta - Israel ja Vatikaani solmivat diplomaattiset suhteet.
Muuta
- Lama on syvimmillään.
- Pitkäveto alkaa
- Dingo teki ensimmäisen comebackinsa.
- Aku Ankan taskukirjat muuttuivat kokonaan nelivärisiksi. Aiemmin joka toinen aukeama oli mustavalkoinen.
Syntyneitä
Kuolleita
- 6. tammikuuta - Dizzy Gillespie, jazz-muusikko
- 20. tammikuuta - Audrey Hepburn, näyttelijätär
- 1. toukokuuta - Pierre Bérégovoy, Ranskan entinen pääministeri (itsemurha)
- 31. heinäkuuta - Belgian kuningas Baudouin I
- 27. syyskuuta - Kenraali Jimmy Doolittle
- 25. lokakuuta - Vincent Price, näyttelijä
- 31. lokakuuta - Federico Fellini, ohjaaja
- 31. lokakuuta - River Phoenix, näyttelijä
- 25. marraskuuta - Anthony Burgess, kirjailija
- 2. joulukuuta - Pablo Escobar, huumelordi
- 4. joulukuuta - Frank Zappa, muusikko
Luokka:1993
Luokka:1990-luku
als:1993
ko:1993년
ja:1993年
simple:1993
th:พ.ศ. 2536
Pittsburgh PenguinsPittsburgh Penguins on NHL-joukkue. Se aloitti NHL:ssä kaudella 1967-68. Sen tunnetuimpia pelaajia ovat Mario Lemieux, Jaromir Jagr ja Ron Francis.
Saavutukset
- Stanley Cup-voitto kaudella 1990-91
- Stanley Cup-voitto kaudella 1991-92
Linkit
- [http://www.pittsburghpenguins.com/ Pittsburgh Penguins]
Luokka:NHL-seurat
Luokka:Pittsburgh Penguins
ja:ピッツバーグ・ペンギンズ
Buffalo Sabres
Buffalo Sabres on joukkue jääkiekon NHL-liigan itäisen konfrensin Northeast-divisioonassa jonka muut joukkueet ovat Boston Bruins, Montreal Canadiens, Ottawa Senators ja Toronto Maple Leafs. Buffalo liittyi NHL:n kaudella 1970-71, jolloin liittymismaksu oli $6 milj. eli kolminkertainen siihen nähdä mitä se oli kaudella 1967-68 jolloin joukkue jo yritti liittyä NHL:n. Tällöinhän NHL:ssä tehtiin suuri laajennos, jolloin joukkueiden määrä nousu kuudesta kahteentoista. Buffalossa oltiin jo 1970 hyvin kiinnostuneita jääkiekosta ja joukkueen nimeämiskilpailuun tulikin yli 13 000 ehdotusta.
Joukkueen ensimmäinen varaus oli Gilbert Perreault Montreal Canadiensin junioriorganisaatiosta. Jo ensimmäisellä kaudella hän teki tulokkaiden maaliennätyksen 38 maalia ja voitti Calder Trophyn (paras tulokas).
Jo kolmannella kaudellaan joukkue ylsi pudotuspeleihin, mutta putosi kuitenkin jo ensimmäisellä kierroksella Montrealille 6 pelissä. Joukkueen tukiranka oli "French connection lineksi" kutsuttu ketju, jossa pelasivat Perreaultin lisäksi Rick Martin ja Rene Robert.
Kaudella 1974-75 valmennusvastuu oli Floyd Smithillä jonka alaisuudessa joukkue saalisti 49 voittoa ja 113 pistettä, joka on edelleen joukkueen kaikkien aikojen paras saavutus. Playoffien ensimmäisellä kierroksella joukkue voitti Chicago Blackhawksin otteluvoitoin 4-1. Toisella kierroksella oli vastassa Montreal jonka Buffalo myös voitti. Stanley Cupin finaaleissa vastaan asettui Philadelphia Flyers, joka oli kuitenkin sarjassa parempi otteluvoitoin 4-2.
Vuonna 1979 valmentajaksi ja pääjohtajaksi tulee Scotty Bowman, joka on tätä ennen valmentanut Montrealin neljään peräkkäiseen Stanley Cupin. Bowmanin aikakaudella 1979-87 joukkue on joka vuosi Playoffeissa kahta viimeistä kautta lukuun ottamatta. Näiden vuosien aikana Hannu Virta (kaudesta 1981-82 kauteen 1985-86) pelasi Buffalossa yhteensä 245 ottelua tehoin 25+101=126.
Vuonna 1987 Bowman saa väistyä ja tilalle tulevat pääjohtajaksi Gerry Meehan ja valmentajaksi Ted Sator. Samana vuonna Perreault ilmoittaa eläkepäätöksestään 17 kauden jälkeen pelattuaan 1191 peliä tehoin 512+814=1326. Perreaultin tekemää aukkoa paikataan varaamalla Pierre Turgeon, joka tekee toisella kaudellaan 88 pistettä ja kolmannella 106 pistettä ennen kuin hänet myydän New York Islandersiin. Kaupassa Buffaloon siirtyi Pat LaFontaine.
Kaudella 1992-93 joukkueeseen liittyy Dominik Hašek, joka myöhemmin tunnetaan lempinimellä Dominator. Jo seuraavalla kaudella hän vakiinnuttaa paikkansa ykkösmaalivahtina päästettyjen maalien keskiarvon ollessa 1.95 ja torjuntaprosentin 93%. Päästettyjen maalien keskiarvo oli NHL:n alhaisin sitten Bernie Parentin 1.89:n kaudella 1973-74
Vuonna 1996 valmistuu joukkueen uusi kotihalli joka saa nimekseen Marine Midland Arena. Nimi muuttuu myöhemmin HSCB Centeriksi. Lisäksi joukkue saa uuden logon ja peliasujen värityksen. Hašek voittaa Hart Memorial Trophyn (NHL:n arvokkain pelaaja) ensimmäisenä maalivahtina sitten 1962 Jacques Planten. Samaisen kauden playoffeissa Hašek loukkaa polvensa ja torjuntavastuun ottaa Steve Shields. Ensimmäisellä kierroksella joukkue voittaa Ottawan, mutta toisella kierroksella tulee tappio Philadelphialle.
Kaudella 1997-98 joukkueen johdon ja Hašekin välillä on ongelmia. Pääjohtaja ja valmentaja päätetään vaihtaa ja uudeksi valmentajaksi tulee Lindy Ruff. Hašek pelaa kaudella 13 nollapeliä, joka on eniten sitten kauden 1969-70 Tony Espositon (15 nollapeliä). Seuraavalla kaudella Hašek on osittain loukkaantuneena, mutta kuntoutuu playoffeihin. Joukkue selviää aina finaaliin saakka, mutta häviää sen Dallas Starsille otteluvoitoin 4-2. Vielä kahdella seuraavalla kaudella joukkue pääsi playoffeihin, mutta sen jälkeen on kausi päättynyt aina runkosarjan loppumiseen.
Luokka:NHL-seurat
Luokka:Buffalo Sabres
Annotated Bibliography]
Bibliography is the study of books. It can be divided into enumerative or systematic bibliography, which results in an overview of publications in a particular category, and analytical or critical bibliography, which studies the production of books.
Enumerative bibliography
A bibliography is a list, either indicative or comprehensive, of works:
- by a particular author
- on a particular subject
- published in a particular country
- published in a specified period
- mentioned in, or relevant to, a particular work (a bibliography of this type, sometimes called a reference list should normally appear at the end of any paper in scientific literature)
A bibliography may be arranged by author, date, topic or some other scheme. Annotated bibliographies give descriptions about how each source is useful to an author in constructing a paper or argument. Creating these blurbs, usually a few sentences long, establishes a summary for and expresses the
relevance of each source prior to writing.
Bibliographies differ from library catalogs by including all relevant publications rather than items actually found in a particular library. However, some national libraries' catalogs also serve as national bibliographies, as they contain (almost) all their countries' publications.
Analytical bibliography
The critical study of bibliography is further subdivided into descriptive, historical and textual bibliography. Descriptive bibliography is the close examination of a book as a physical object, recording its size, format, binding, and so on, while historical bibliography takes a broader view of printing and publishing. Textual bibliography is another name for textual criticism.
See also
- Ibid
- List of bibliographies
- Op cit
- BibTeX
- Inflight Referencer
- The Collection of Computer Science Bibliographies
Bibliography
Belanger, Terry. [http://www.bibsocamer.org/bibdef.htm Bibliography defined]. Bibliographical Society of America, 2003
External links
- [http://liinwww.ira.uka.de/bibliography/ The Collection of Computer Science Bibliographies]
- [http://www.neilstoolbox.com/bibliography-creator Harvard Reference Generator]
- [http://www.inflightTM.com/ref Inflight Referencer] commercial software program that is capable of generating Harvard and APA style bibliographies
- [http://www.booksellerworld.com/bibliography-section.htm Author Bibliographies]
- [http://www.mybiblio.brimonet.com myBiblio citation creator]
- [http://www.easybib.com EasyBib]
- [http://www.bytescout.com/internetresearchscout.html Internet Research Scout] commercial browser plug-in that is able to generate bibliographies
-
Category:Books
Category:Library and information science
ja:書誌学
Varsavia appartamenti hosting dieta online casinos Conspiracy
|
|
|
|
