:: wikimiki.org ::

Nestorin Kronikka

Nestorin kronikka

Nestorin kronikka (ven. Повесть временных лет/Povest vremennyh let, ’Kertomus menneistä ajoista’) on varhaisin venäläinen kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti. Nestorin kronikan kirjoittajana pidetään Kiovan luostarin munkkia Nestoria, mutta on luultavaa, että myös hänen versiotaan edelsi useita aikaisempia versioita, joita Nestor lähinnä editoi ja päivitti. Vanhin säilynyt kopio on vuodelta 1377, mutta alkuperäinen Nestorin kirjoittama käsikirjoitus saattaa olla ehkä jo vuodelta 1095. Kronikan toisen version kirjoitti vuonna 1116 Vidubitskyn luostarin apotti Sylvester. Teos on julkaistu myös suomeksi (1994). Nestorin kronikka kertoo slaavilaisen asutuksen leviämisestä vedenpaisumuksen jälkeen sekä Novgorodin perustamisesta 800-luvulta vuoteen 1116. Venäjän varhaishistorian tutkimus on pitkälti Nestorin kronikan varassa, sillä juurikaan muita kirjallisia lähteitä ei ole tuolta ajalta säilynyt. Nestorin kronikan merkitys venäläisille on samaa luokkaa kuin Kalevalan merkitys suomalaisille tai Eddan sankarirunojen merkitys islantilaisille. Kronikka kertoo, kuinka slaavit saivat alkunsa Nooan pojan, Jafatin, poikien perillisistä ja asettuivat nykyisille asuinsijoilleen. Vuosisatoja myöhemmin nykyisen Venäjän alueella asuvat kansat kyllästyivät maan epäjärjestykseen ja jatkuviin sotiin heimojen välillä ja päättivät kutsua johtajikseen kolme veljestä, Rurikin (Hrörek), Sineuksen ja Truvorin, meren takaa, "russien" maasta. Kronikassa "russien" alkuperä ei täysin selviä, mutta heidän arvellaan olleen Skandinavian alueelta tulleita viikinkejä eli varjageja. Veljeksistä vanhin, Rurik, nousi Novgorodin hallitsijaksi. Rurikin kuoltua hänen sukulaisensa Oleg (Helgi) liitti Kiovan valtakuntaan ja siirsi pääkaupungin sinne. Kronikka kertoo myös Kiovan ruhtinaasta Vladimirista, joka opiskeli ja otti selvää eri uskonnoista. Vladimir valitsi Kiovan uskonnoksi uskonnoista parhaan ja näin ortodoksisuudesta tuli Kiovan ja sittemmin koko Venäjän uskonto. Luokka:Kirjat

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit

- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat

- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- puutavara

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuuta	uusivuosi	Новый год	valtiollinen juhlapäivä
7. tammikuuta	ortodoksinen joulu	Рождество	valtiollinen juhlapäivä
23. helmikuuta	isänmaan puolustajan päivä	День защитника отечества	valtiollinen juhlapäivä
8. maaliskuuta	kansainvälinen naistenpäivä	Международный женский день	valtiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuuta	kevään ja työn juhla	Праздник весны и труда	valtiollinen juhlapäivä
9. toukokuuta	voitonpäivä	День Победы	valtiollinen juhlapäivä
12. kesäkuuta	Venäjän Federaation kansallispäivä	День независимости	valtiollinen juhlapäivä
4. marraskuuta	kansallisen yhtenäisyyden päivä		valtiollinen juhlapäivä
12. joulukuuta	perustuslain päivä	День конституции	valtiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla

- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Kiova

Kiova (Ukrainaksi: Київ) on Ukrainan suurin kaupunki ja pääkaupunki. Kaupungissa on 2,6 miljoonaa asukasta. Ukrainan viranomaiset eivät suosittele käytettäväksi venäjänkielistä nimeä Kiev. Hallinnollisesti kaupunki jakautuu kymmeneen kaupunkipiiriin.

Ilmasto ja ympäristö

Historia

Kiova perustettiin 400-luvulla. 800-luvulla siitä muodostui kauppapaikka viikinkien ja Konstantinopolin välillä. Vuodesta 882 vuoteen 1169 Kiova oli slaavilaista rus-kansaa hallitsevan suuriruhtinaan pääkaupunki. Mongolit valloittivat Kiovan 1240. Myöhemmin Kiova päätyi Liettualle 1363 ja Puolalle 1569, itsenäiselle ukrainalaiselle kasakkavaltiolle 1648 ja Venäjälle (1654-1667). 19. syyskuuta 1941, toisen maailmansodan aikana natsi-Saksa valloitti Kiovan, ottaen motista yli 650 000 Puna-armeijan vankia. Neuvostoarmeija vapautti kaupungin 6. marraskuuta 1943. Vuonna 1991 Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan valtion pääkaupunki. Vuonna 2005 Kiova isännöi Eurovision laulukilpailuja (Ukraina voitti vuoden 2004 viisut laulajatar Ruslanan johdolla).

Nähtävyydet

Ruslana Kiovasta on sanottu, että kesäisin sen läpi voi kävellä poistumatta hetkeksikään sen tuhansien puiden varjosta. Tyypillinen laji on hevoskastanja (Aesculus hippocastanum). hevoskastanja hevoskastanja Luokka:Pääkaupungit Luokka:Ukrainan kaupungit ko:키예프 ja:キエフ

1377

Tapahtumia

- Novgorodilaiset tekivät sotaretken Pohjois-Pohjanmaalle

Syntyneitä

Kuolleita

- 21. kesäkuuta: Edvard III, Englannin kuningas
- Maunu Eerikinpoika, Ruotsin kuningas kuoli laivansa upotessa Norjan rannikon edustalla Luokka:1300-luku ko:1377년

1095

Tapahtumia

- Paavi Urbanuksen kristittyjä ristiretkiin rohkaissut puhe.

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1095년

1116

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1116년

Slaavit

Slaavit ovat ryhmä indoeurooppalaisia etnisiä ryhmiä itäisessä Euroopassa. Slaavilaisuus on pääasiassa kielellinen (ks. slaavilaiset kielet) ja osin myös kulttuurillinen, mutta ei geneettinen käsite. Slaavit jaetaan alueellisesti kolmeen pääryhmään, jotka jakaantuvat kansoiksi. Ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mitkä ryhmät ovat omia kansojaan, ja mitkä vain joinkun toisen kansan heimohaaroja.
- Eteläslaavit
- bosnjakit eli bosnialaiset
- bulgarialaiset eli pomakit
- goranit
- kroaatit
- makedonialaiset
- montenegrolaiset
- serbit
- sloveenit
- Länsislaavit
- moravit eli määriläiset
- puolalaiset
- ruteenit
- slovakit
- sorbit
- sleesialaiset
- tšekit eli böömiläiset
- Itäslaavit
- ruteenit (karpatorusiinit)
- hutsulit
- lemkit
- bojkit
- ukrainalaiset (vanh. vähävenäläiset)
- valkovenäläiset
- venäläiset (vanh. isovenäläiset) Panslavismi on slaavien yhtenäisyytä korostava aate.

Slaavien alkuperä ja levittäytyminen

Slaavien vanhimmasta historiasta tiedetään varsin vähän. Nimitys slaavi (Sklavenoi tms.) tavataan ensimmäistä kertaa itäroomalaisissa teksteissä 500-luvulla jaa. Ilmeisesti slaavit olivat tässä vaiheessa levittäytymässä oletetusta alkukodistaan Mustanmeren pohjoispuolelta, Dnepr-joen ja Karpaattien väliltä. Slaavit ottivat osaa kansainvaelluksiin valloittaen koko Balkanin, jonka Itä-Rooma (Bysantti) pystyi valloittamaan takaisin vasta 800-luvulla. Keski-Euroopassa slaavit levittäytyivät Elbelle saakka. Nykyisen Venäjän alueella slaavilainen väestö työntyi pohjoiseen tai vaihtoehtoisesti slaavilainen kieli omaksuttiin alkuperäisväestöjen keskuuteen. Tämä johti balttilaisen ja suomalais-ugrilaisen kielialueen voimakkaaseen supistumiseen. Luokka:Etniset ryhmät ja:スラヴ人

1116

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1116년

Venäjä

Historia

Politiikka

Ihmisoikeusrikokset

Venäjän federaation subjektit

Maantiede

Venäjän alueet

Tasavallat

Aluepiirit

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat

Talous

Väestö

Kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- puutavara

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuuta	uusivuosi	Новый год	valtiollinen juhlapäivä
7. tammikuuta	ortodoksinen joulu	Рождество	valtiollinen juhlapäivä
23. helmikuuta	isänmaan puolustajan päivä	День защитника отечества	valtiollinen juhlapäivä
8. maaliskuuta	kansainvälinen naistenpäivä	Международный женский день	valtiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuuta	kevään ja työn juhla	Праздник весны и труда	valtiollinen juhlapäivä
9. toukokuuta	voitonpäivä	День Победы	valtiollinen juhlapäivä
12. kesäkuuta	Venäjän Federaation kansallispäivä	День независимости	valtiollinen juhlapäivä
4. marraskuuta	kansallisen yhtenäisyyden päivä		valtiollinen juhlapäivä
12. joulukuuta	perustuslain päivä	День конституции	valtiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla

Kalevala

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Se perustuu Elias Lönnrotin (1802-1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin kansanrunoihin. Nämä runot ovat kalevalaista runoutta, eli ne on tehty kalevalaiseen runomittaan. Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu sekä joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoillut itsekin muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita. Myös henkilöt, kuten Väinämöinen, Lemminkäinen ja Joukahainen ovat luonteenpiirteineen pitkälti Lönnrotin luomuksia. Ennen nykyisin Kalevalana tunnettua teosta, joka ilmestyi vuonna 1849 Lönnrot julkaisi useita ns. esitöitä, jotka pohjustivat laajamittaista eeposta. Tällaisia olivat esimerkiksi Lemminkäinen (1833, 825 säettä), Väinämöinen (1833, 1867 säettä), Naimakansan virsiä (1833, 499 säettä), Runokokous Väinämöisestä (1833, 16 runoa, 5052 säettä), Kalevala taikka Vanhoja Karjalan Runoja (ns. Vanha Kalevala vuodelta 1835, 32 runoa, 12078 säettä), Kanteletar (1840) sekä ns. Uusi Kalevala – useimmiten sitä kutsutaan pelkäksi Kalevalaksi – vuodelta 1849, joka sisältää 50 runoa ja 22795 säettä. Näiden lisäksi Lönnrot julkaisi vielä kouluja varten lyhennetyn version Kalevalasta vuonna 1862, johon kuuluivat Kalevalan 50 runoa mutta säkeitä vain 9732 kappaletta. Kalevalaan kuuluu mm. luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Kalevala on inspiroinut monia kirjailijoita myös Suomen ulkopuolella, mm. J.R.R. Tolkienia. Muinaissuomalaiset eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa, joten tarinat siirtyivät seuraaville sukupolville laulujen ja runojen avulla, jotka opeteltiin ulkoa. Lapset oppivat ne vanhemmiltaan tai kiertäviltä runonlaulajilta. Jotkut laulut kertoivat tositapahtumista, jotkut kuvitelluista muinaisista sankareista. Viron eeppisen runouden kokoelma, Kalevipoeg, jota myöhemmin ryhdyttiin pitämään kansalliseepoksena, on samaa sukulaiskansojen perinnettä kuin Kalevalakin. Vastaavat eeppisen runouden perinne löytyy myös Venäjältä, jossa runolauluja kutsuttiin bylinoiksi, kuten myös hyvin monissa muissa maailmankolkissa. 1800-luvulla suomalaiset kiinnostuivat vanhojen kansanrunojen muistiinmerkitsemisestä. Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot kiersi Kajaanista itään olevilla Vienan Karjalan alueilla kokoamassa vanhoja runoja. Nykyään nämä alueet kuuluvat Venäjään. Lönnrot kiersi keruumatkoilla myös nykyisessä Suomessa, lähinnä kuitenkin Itä-Suomessa. Kerätyistä runoista Lönnrot rakensi runokirjan, jonka nimi on Kalevala.

Esimerkkejä kansanrunoista

Seuraavat kertomukset eivät ole suoraan Kalevalasta vaan niistä runoista, joiden pohjalle Lönnrot rakensi Kalevalan.

Kertomus Sammosta

bylinoiksi Ilmatar, joka oli neitsyt, tulee tuulen ja veden aiheuttamana raskaaksi ja "veden emoksi". Raskaus kestää kolmekymmentä kesää ja on hyvin tuskallinen eikä lapsi, Väinämöinen, ota syntyäkseen. Kotka, jonka nimi oli Kokko, teki pesänsä ja muni "veden emon" povelle. Tuuli vieritti kuitenkin linnun munan veteen. Hauki sieppasi sen. Kokko ja hauki taistelivat munasta. Kun Kokko sai munan hauen vatsasta, munan alapuoli oli muuttunut rautaiseksi maaemäksi, yläpuoli vaskiseksi taivaaksi, ruskuainnen aurinkoksi, valkuainen kuuksi ja kuoren sirut tähdiksi taivaalle. Lopulta Väinämöinen, "tietäjä iänikuinen", syntyy. Hän nousee puuttomalle mantereelle ja kutsuu Sampsa Pellervoisen luomaan mantereelle kasvuston, suot, kukkulat ja yms. Maailman valmistuttua hänestä tulee viisas tietäjä ja laulaja. Hän meni pajaan ja takoi rautahevosen, jolla hän ratsasti merellä. Joukahainen, lappalainen joka kadehti ja vihasi Väinämöistä koska tämä oli häntä viisaampi, ampui häntä jousipyssyllä. Väinämöinen sortui mereen ja ajelehti siellä kuusi vuotta ja seitsemän kesää. Lopulta Kokko eli kotka kuljetti Väinämöisen Pohjolaan. Pohjolan emäntä lupasi toimittaa miehen kotiseudulleen, jos hän takoisi Sammon. Väinämöinen lupasi lähettää Ilmarisen takomaan Sampoa, jos hän pääsisi kotiinsa. Pohjolan emäntä toimitti Väinämöisen kotiinsa. Väinämöinen kertoi Ilmariselle, että Pohjolassa on kaunis tyttö, jonka Ilmarinen saa omakseen, jos hän takoo Sammon. Ilmarinen ei ollut halukas lähtemään. Väinämöinen sanoi, että kuusen latvassa on kultarinta näätä. Ilmarinen läksi sitä noutamaan. Silloin mahtava tietäjä Väinämöinen nosti tuulen, joka lennätti Ilmarisen Pohjolaan. Ilmarinen takoi Sammon ja yritti saada Pohjolan tyttären vaimokseen. Sitten hän palasi yksin kotiin. Hän kertoi Väinämöiselle, että nyt Pohjolassa eletään hyvin. Sampo jauhaa syötäviä, myötäviä sekä kotipitoja.

Sammon ryöstö

Väinämöinen ja Ilmarinen päättivät matkustaa Pohjolaan ja ryöstää Sammon. Kolmanneksi he ottivat Vesiliito-nimisen miehen mukaan. Kun he saapuivat Pohjolaan Väinämöinen soitti kanteletta niin, että koko Pohjolan väki nukkui. Sitten hän meni käärmeeksi muuttuneena lukkojen läpi syvälle vuoren sisään, jonne Sampo oli kätketty. Sampo irroitettiin, vietiin veneeseen ja lähdettiin kotimatkalle. Vesiliito Ilmarinen kysyi Väinämöiseltä, miksi tämä ei laula. Väinämöinen sanoi, että jos hän laulaisi, Pohjolan väki heräisi. Lopulta Väinämöinen kuitenkin lauloi ja Pohjolan väki heräsi. Pohjolan emäntä lähti ajamaan Väinämöistä takaa.

Taistelu Sammosta

Väinämöinen taikoi mereen saaren, johon Pohjolan vene pysähtyi. Silloin Pohjolan emäntä miehineen lähti lentämään Kokko-linnun selässä. Lintu otti Sammon, ja Väinämöinen miehineen käytti miekkaa. Eri runonlaulajilla on kertomukseen erilainen loppu, mutta joka tapauksessa suurin osa Sampoa tuhoutuu taistelussa. Ihmisille jää kansi tai murusia, jotka ovat nekin hyödyllisiä.

Katso myös

- Alkumuna
- Kalevalan henkilöt
- Iso tammi
- Sampo
- Pohjola
- Väinölä eli Kalevalan maa
- Kalevalamitta

Kalevalan innoittamia yhtyeitä

- CMX
- Amorphis
- Ajattara

Aiheesta muualla

- [http://rapo.net/kalevala/text/kalefr.htm Verkko-Kalevala] - teksti
- [http://www.juminkeko.fi/viena/index.html Vienan Karjalan runokylät]
- [http://www.finlit.fi/kalevala/ SKS:n Kalevala sivusto] - taustaa ja teksti
- [http://www.archive.org/search.php?query=kalevala%20finnish Kalevala-aiheisia teoksia Internet Archivessa]
- http://wikisource.org/wiki/Kalevala Luokka:Kalevala Luokka:Kansalliseepokset Luokka:Suomalainen mytologia ko:칼레발라 ja:カレワラ

Nooa

Nooa eli Noak on Raamatussa Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa esiintyvä henkilö. Hän oli perimätiedon mukaan Lemekin poika, ja jonka Jumala pelasti vedenpaisumuksesta. Jumala antoi Nooalle käskyn, jonka mukaan hänen piti rakentaa arkki ja ottaa mukaan perheensä ja kaikkia maailman eläimiä. Nooa on uskon vertauskuva ja hänet mainitaan myös viininviljelyn perustajana. Nooalla oli kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet. Nooan vaimoa ei mainita Raamatussa nimeltä. Nooa eli kaikkiaan 950 vuotta. Luokka:Vanhan testamentin henkilöt ja:ノア (聖書)

Skandinavia

Skandinavia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva kulttuurihistoriallinen ja maantieteellinen alue, johon kuuluvat Norja, Ruotsi ja Tanska. Joskus myös Pohjoismaita kutsutaan tällä nimellä englannin kielessä ja pääsääntöisesti saksan kielessä, mutta se ei ole aivan tarkka nimitys, koska Islanti ja Suomi eivät maantieteellisti ole osa Skandinaviaa, historiallisista, kulttuurillisista ja geopoliittisista siteistä huolimatta. Joissain kielissä pohjoismaille ja skandinavialle ei ole erillisiä nimityksiä.

Skandinavian niemimaa

Skandinavian niemimaahan kuuluvat Ruotsi, Norja aivan koillisosia lukuun ottamatta ja Suomen käsivarsi. Niemimaa rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, Norjan länsirannikolla Norjanmereen, lounaassa Pohjanmereen ja lopulta Skagerrakin, Kattegatin ja Tanskan salmien kautta Itämereen idässä aina Pohjanlahden perukkaan saakka. Niemimaata halkoo pituussuunnassa Skandien vuorijono.

Skandinavian kielet

Skandinaavisiksi kieliksi kutsutaan indoeurooppalaisia, germaanisia kieliä, joita puhutaan lähinnä skandinaviassa ja Islannissa. Skandinaaviset kielet ovat skandinavian ehdottomasti yleisimmin puhuttuja kieliä. Skandinaavisista kielistä suurimmat ovat ruotsi, norja, tanska ja islanti. Ruotsin ja tanskan kielten tarkka rajanveto on vaikeaa, sillä eräillä alueilla puhuttava ruotsi on lähempänä tanskaa kuin eräitä muita ruotsin murteita. Skandinavian vanhinta tunnettua alkuperäiskansaa lienevät lähinnä saamelaiset, joiden kieli on suomalais-urgilainen. Germaaniset kielet alkoivat saapua etelä-skandinaviaan mahdollisesti pronssikaudella, ja sittemmin germaaninen kieli on huomattavasti levittäytyt muiden kielten kustannuksella. Skandinaviassa on historiallisesti ja ilmeisesti esihistoriallisenakin aikana puhuttu myös suomalais-ugrilaista suomen kieltä pohjanlahden länsirannikolla. Monilta alueilta suomi on siirtynyt syrjään levittäytyvän ruotsin kielen tieltä, ja on nyt uhanalainen vähemmistökieli. Pohjois-Ruotsissa historiallisesti puhuttavaa suomea kutsutaan myös meänkieleksi, vaikka kyseessä on suomen murre. Katso myös Fennoskandia Fennoskandia Luokka:Eurooppa als:Skandinavien zh-min-nan:Skandinavia ko:스칸디나비아 ja:スカンディナヴィア simple:Scandinavia

Varjagit

Varjagit olivat viikinkejä, jotka tekivät kauppa- ja ryöstöretkiä itään, lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin. Heidän retkensä ulottuivat aina Kaspianmerelle ja Konstantinopoliin saakka. Varjagien uskotaan yleensä olleen lähtöisin nykyisen Ruotsin alueelta. Bysantin valtakunnassa toimi varjagikaarti, joka oli Bysantin keisarin henkilökohtainen kaarti. Siinä palveli myös muitakin kun vain varjageja, kuten slaaveja ja anglosakseja. Luokka:Viikinkiaika

Ortodoksisuus

Ortodoksisuus (myös termiä kreikkalaiskatolisuus käytetään, vaikka sille on vakiintunut Suomessa toinen merkitys) on kristillisten kirkkojen ryhmä, johon kuuluu nykyisin n. 170 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista kirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja Lähi-idässä.

Historia

Ortodoksiset kirkot syntyivät 1000-luvun alussa kristinuskon kannattajien jakauduttua suuressa skismassa vuonna 1054 lännen ja idän kirkkoihin. Ennen vuotta 1054 ollutta yhtenäistä kirkkoa nimitetään katoliseksi eli yleiseksi kirkoksi. Se jakaantui lännen katoliseen kirkkoon ja idän ortodoksisiin (suom. oikeaoppinen, oikein ylistävä) kirkkoihin. Firenzen ekumeenisessa kirkolliskokouksessa (1438–1445) ortodoksiset kirkot ja katolinen kirkko saivat keskinäisen ykseytensä takaisin, mutta kun ottomaanit valloittivat Konstantinopolin 1453, he määräsivät kaikki suhteet Roomaan katkaistavaksi. Ortodoksit, niin kuin kaikki kristityt katsovat kirkkonsa saaneen alkunsa Helluntaina tapahtuneesta Pyhän Hengen vuodatuksesta. Suomen ortodoksinen kirkko on Suomen toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö, johon kuuluu 57 000 ihmistä eli 1,1 prosenttia suomalaisista. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin jurisdiktion alle autonomisena kirkkona. Konstantinopoli tunnetaan nykyisin paremmin turkkilaiselta nimeltään Istanbul.

Unioidut kirkot

Toisen vuosituhannen jälkipuolella (aikavälillä 1550-1930) osa ortodoksisista kirkoista Lähi-idän, Afrikan ja Itä-Euroopan alueilla liittyi katoliseen kirkkoon. Osa näistä ei ollut eronnut siitä vuonna 1053, vaan myöhemmin tai aiemmin. Näistä ortodoksisen kaltaista jumalanpalvelusjärjestystä noudattavista katoliseen kirkkoon ja paavin alaisuuteen kuuluvista ryhmittymistä käytetään nimeä unioidut kirkot (ven. unija). Teologisesti niiden katsotaan edustavan katolisen kirkon itäisiä riittejä, ja aikaisemmin ortodoksisuutta tarkoittanut sana "kreikkalaiskatolinen" tarkoittaa nykyään näitä kirkkoja. Suurin näistä kirkoista on [http://www.ugcc.org.ua/eng/ Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko]. Luettelo näistä kirkoista on artikkelissa Itäiset riitukset.

Ortodoksia

Ortodoksia on alun perin kreikankielinen sana joka tarkoittaa oikeaoppista tai oikein ylistävää. Sana saattaa aiheuttaa Suomen ulkopuolella väärinkäsityksiä, koska sanaa käytetään esimerkiksi ortodoksi-juutalaisista, ortodoksi-presbyteereista tai luterilaisesta ortodoksiasta, jolla tarkoitetaan 1600-luvun puhdasoppisuuden aikaa. Suomessa sana on kanonisoitu merkitsemään kristinuskon itäistä päähaaraa edustavaa ortodoksisuutta ja sen dogmeja. Englannin kielessä idän kirkon kristityistä käytetään nimitystä Eastern Orthodox (myös Orthodox Christianity tai Orthodox Church) erotukseksi yleissanasta orthodox (puhdasoppinen) ja ilmaisusta Oriental Orthodox, mikä tarkoittaa vuonna 451 pidetyn Kalkedonin kirkolliskokouksen seurauksena opillisten erimielisyyksien vuoksi katolisesta kirkosta eronneita itäisiä kirkkoja. Lisäksi englanksi puhutaan usein eri kansallisista ortodoksisista kirkoista (Greek Orthodox Chruch, Russian Orthodox Church jne) johtuen erityisesti Yhdysvalloissa vallitsevasta ortodoksisten kirkkojen diasporasta.

Katso myös

- Suomen ortodoksinen kirkko
- Ortodoksisen kirkon kanonit

Linkkejä

[http://www.ort.fi/ Suomen ortodoksinen kirkko], virallinen kotisivu [http://www.ortodoksi.net/ Ortodoksi.net] yksityishenkilöiden ylläpitämä tietosivu [http://www.oca.org/ Orthodox Church of America] OCA Luokka:Ortodoksinen kirkko ja:東方正教会 zh-cn:东正教

Luokka:Kirjat

Luokka:Kirjallisuus ko:분류:책 ja:Category:書物

Wikipedia:Visi šablonai

Šiame puslapyje rankiniu būdu renkami (nurodant šaltinius) ir bandomi sugrupuoti visi šablonai su aprašymais, skirti naudoti lietuviškoje Wikipedijoje. Šis sąrašas gali būti pasenęs - visą sąrašą žiūrėkite [http://lt.wikipedia.org/w/index.php?title=Special%3AAllpages&from=&namespace=10 Abėcėliniame šablonų sąrašė].

Šablonų sąrašas

Straipsnių būsenos žymėjimai

- - kai sukurtas tik straipsnio karkasas (skyrelių pavadinimai, reikiami šablonai, nuorodos į kitas kalbas)
- - kai vienu ar dviem sakiniais apibūdintas terminas, bet nepateikta išsamesnė informacija
- - kai pateikta bendra informacija keliais sakiniais, tačiau akivaizdžiai trūksta išsamesnės informacijos
- - kai straipsnyje yra išsami informacija, bet ji neatitinta Vikipedijos standartų, nesutvarkyta (nesudėtos wiki nuorodos, skyreliai, neparyškintas pavadinimas pirmame sakinyje, nepriskirta kategorijai)
- - kai straipsnyje yra pakankamai informacijos, bet akivaizdžiai trūksta detalių arba straipsnis nepilnai sutvarkytas
- - kai straipnyje yra akivaizdžių gramatinių klaidų, netaisyklingi sakiniai ir panašiai
- - nukreipiamasis (su nuorodom į straipsnius apie skirtingus objektus tuo pačiu pavadinimu
- daromas stambus straipsno pakeitimą kuris ilgai užtrunka ir norite išvengti redagavimo konfliktų, naudokite šabloną
- - parašytas straipsnis neatitinka neutralumo kriterijų
- - kai informacija straipsnyje pateikta kaip faktai kelia abejonių
- šaltinis
- (šaltinis)
- pakliūna į ir :Category:Kandidatai jungimui šaltinis

Susiję su chemija

- šaltinis
- šaltinis
- šaltinisEn šaltinisRu

Susiję su istorija

Formatavimo

- šaltinis
- Graikiškiems šaltinis .
- :en:Template:Polytonic

Asmeninių puslapių

- - User puslapyje naudojamas streso indikatorius su kintamaisiais.
- - vartotjo kalba, jos įvaldymo lygis
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-

Broliški projektai

- būdamas straipsnyje šis šablonas sukurs nuorodą į Wikižodyną pagal straipsnio pavadinimą šaltinis
- šaltinis
- - receptai Vikiknygų projekte

Kiti (negrupuoti)

- - kategorijoje sudėtus straipsnius bus galima naršyti pagal abėcėlę
- šaltinis
-
-
-
-
-
-
-
-
-
- Category:Vikipedija Category:Pagalba

Pozycjonowanie wegetarianizm tapety motorola Odszkodowanie warsaw apartments

:: RELATED NEWS ::

Conjeeveram
Kanchipuram, Kanchi, or Kancheepuram (also sometimes Conjeevaram) is the name of a temple town and the headquarters of Kanchipuram district in Tamil Nadu, India. In ancient times it is called as kachi and kachiampathi. Kanchipuram is located on the Palar River, and known for its temples and silk sarees. There are several b

Nuclear Test Ban Treaty
The treaty banning all test explosions of nuclear weapons in the atmosphere, in outer space, and under water, often abbreviated as the Partial Test Ban Treaty (PTBT), Limited Test Ban Treaty' ('LTBT'), or Nuclear Test Ban Treaty (NTBT), although the former also refers to the Comprehensive Test Ban Treaty (CTBT), is a treaty intended to obtain an agreement on general and complete disarmament under strict international control in accordance with the objectives of the United Nations<

Barrington High School
Barrington High School is a high school located in suburban Lake County, Illinois, 35 miles northwest of Chicago. Barrington High School is the only high school within Barrington Community Unit School District #220. The district covers an area of approximately 72 square miles, and serves over 9,000 students in preschool through grade 12 who reside in Barrington, Lake Barringto

Immolation (band)
Immolation is a brutal, technical death metal band from New York. They were formed in 1986 as Rigor Mortis. The name was changed to Immolation in late 1987, in between the "Warriors of Doom" demo which was done as Rigor Mortis and "Demo I" which was done as Immolation. Immolation relies on riffs written in dissonant harmonic patterns, often dueling between the two guitars, to progress songs.

Discography

The General Electric
The General Electric is the fourth album to be released by New Zealand band Shihad, in 1999.

Track listing

# "Intro" # "My Mind's Sedate" # "The General Electric" # "Wait And See" # "Pacifier" # "Thin White Line" # "Only Time" # "Just Like Everybody Else" # "Sport And Religion" # "Spacing"