:: wikimiki.org ::
| Neuvosto-Venäjä |
Neuvosto-Venäjä
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, lyhemmin Venäjän SFNT (venäjäksi Росси́йская Сове́тская Федерати́вная Социалисти́ческая Респу́блика, lyhyemmin РСФСР, Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika, lyhyemmin RSFSR), oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton tasavalloista. Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan pohjalle muodostui Neuvostoliiton lakkauttamisen yhteydessä nykyinen Venäjän federaatio.
Neuvosto-Venäjä syntyi lokakuun vallankumouksen yhteydessä 7. marraskuuta 1917 (gregoriaanisen kalenterin mukaan). Bolševikkien ja vasemmistososialistivallankumouksellisten neuvostokongressi ei tunnustanut olevansa keisarillisen Venäjän seuraajavaltio ja mitätöi kaikki sen ulkomaiden kanssa tekemät sopimukset ja lainat. Kongressi perusti myös työläisten ja talonpoikien hallituksen, kansankommissaarien neuvoston hallitsemaan maata perustuslakia säätävän kansalliskokouksen alkuun saakka. Sen puheenjohtajaksi valittiin aluksi vastaan hangoitellut Lenin. Perustuslakia säätävä kokous kuitenkin hajotettiin ja kolmas yleisvenäläinen neuvostokongressi julisti Venäjän työläisten, sotilaiden ja talonpoikien neuvostojen tasavallaksi.
Venäjänä SFNT:n ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin Moskovassa bolševikkien ja sosialistivallankumouksellisten välisen aseellisen yhteenoton jälkeen 10. heinäkuuta 1918. Vuonna 1922 muodostettiin Neuvostoliitto, jonka yksi viidestä alkuperäisestä jäsenestä Venäjän SFNT oli.
Vuoteen 1922 mennessä neuvostovallan olivat tunnustaneet vasta Suomi ja Baltian maat, jotka olivat solmiseet sen kanssa sopimuksen Tartossa. Vuonna 1924 Neuvostoliiton tunnustivat Britannia, Ranska, Italia, Kiina ja Ruotsi.
Huolimatta siitä, että Venäjän SFNT oli Neuvostoliiton suurin neuvostotasavalta, sillä ei ollut omaa kommunistista puoluetta eikä siten itsenäisiä johtoelimiä. Vuoden 1936 Neuvostoliiton perustuslain mukaan Venäjän SFNT sai oman korkeimman neuvostonsa. Se valitsi myös korkeimman neuvoston presidiumin ja kansankomissaarien neuvoston.
Vuoden 1991 alussa luotiin Venäjän presidentin virka, jolle siirrettiin korkeimman neuvoston toimeenpanovalta. Ensimmäisen presidentinvaalin voitti Boris Jeltsin kesäkuussa 1991, jolloin hän erosi korkeimman neuvoston puhemiehen asemasta. Venäjän SFNT erosi Neuvostoliitosta 12. joulukuuta samana vuonna.
Luokka:Neuvostotasavallat
ko:러시아 SFSR
MottoMotto on ryhmän tai järjestön tavoitteita tai tarkoitusta kuvaava lause. Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa.
Suomessa mottoja ei kuitenkaan juurikaan ole harrastettu, eikä esimerkiksi kansallista mottoa ole. Säännön vahvistavana poikkeuksena on Turun yliopiston motto, "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle".
Vuonna 1936 komitea ehdotti moton "Vapaa vankka vakaa" lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.
Katso myös
Luettelo valtioiden motoista
Luokka:Kielitiede
ja:モットー
Moskova
Moskova (venäjäksi Москва, translitteroituna Moskva ) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Euroopan suurin kaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta.
Maantiede
asukasluku
Moskova on itsessään yksi Venäjän federaation subjekti ja erillinen sitä ympäröivästä Moskovan alueesta. Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, 55.75 N ja 37.62 E. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä tasangolla Oka- ja Volga-jokien välissä, Moskova-joen varrella.
Kaupungin rajan muodostaa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometrista kolmannes on puistoa ja viheraluetta.
Hallinnolliset alueet
Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet
Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 kaupunkiseutuun eli piiriin (районы).
Kymmenen piirikuntaa on esitetty oheisessa kartassa:
- 1. Zelenogradin kaupunki (город Зеленоград)
- 2. Pohjoinen (Северный)
- 3. Koillinen (Северо-Восточный)
- 4. Luoteinen (Северо-Западный)
- 5. Keskusta (Центральный)
- 6. Itäinen (Восточный)
- 7. Eteläinen (Южный)
- 8. Kaakkoinen (Юго-Восточный)
- 9. Lounainen (Юго-Западный)
Historia
Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta, joka taas on vanha suomalais-ugrilainen hydronyymi. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus, johon sittemmin asettui asumaan slaaveja. Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova kärsi pahoja vaurioita kaupungin palaessa Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922.
Ilmasto
Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä, kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5 C ja keskimääräinen vuosisademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.
Moskovan lämpötila on talvella yleensä 12-15 pakkasasteen välillä, joskus jopa -20C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla.
Moskva-joen jää lähtee tyypillisesti 12. huhtikuuta. Pysyvä lumipeite vallitsee 23. marraskuuta - 16. maaliskuuta.
Väestö
1922
Koulutus
Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtiollinen yliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtiollisessa yliopistossa opiskelee yli 30 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan valtiollinen teknillinen yliopisto.
Liikenne
Moskovassa on viisi lentokenttää. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin.
Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin 9 miljoonaa.
Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.
Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2½ miljoonaa, mikä saa aikaan pahoja ruuhkia.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet
Moskovassa sijaitsee kuuluisa Kreml elegantteine sipulikupoleineen, mikä tarjoaa paikan kansalliselle hallitukselle. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa ovat kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali.
Urheilu
Ylivoimaisesti suosituin urheilulaji on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa peräti kuusi joukkuetta: FC Moskova, TsSKA, Dynamo, Lokomotiv, Torpedo ja Spartak. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn.
Kulttuuri
Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista.
Aiheesta muualla
- [http://www.mos.ru Kaupungin kotisivu]
- [http://www.themoscowtimes.com/indexes/01.html Moscow Times] - englanninkielinen sanomalehti
- [http://www.moscowout.ru Menokone]
- [http://www.moscow-taxi.com Taksimiesten tietotoimisto] (epäluotettava mutta hauska)
- [http://wikitravel.org/en/Moscow Moskova Wikitravelissa]
-
als:Moskau
zh-min-nan:Moskva
ko:모스크바
ja:モスクワ
simple:Moscow
th:มอสโก
7. marraskuuta7. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 311. päivä (312. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 54 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Taisto
:- suomenruotsalainen kalenteri: Glenn, Kevin
:- ortodoksinen kalenteri: Lasari, Lasse, Kaisa
:- saamenkielinen kalenteri: Diijá
:- vanhemmissa kalentereissa: Claudius, Engelbert, Engelbertus, Engelbrecht, Eugen, Florentinus, Ingegerd, Wilibald
Tapahtumia
- 1917 - Lokakuun vallankumous Venäjällä (gregoriaanisen kalenterin mukaan).
- 1956 - Suezin kriisi: YK:n yleiskokous vaati Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vetäytymään heti Egyptistä.
- 1956 - Yhdysvaltain presidentti Eisenhower valittiin uudelle kaudelle ennätysäänisaaliilla. Hän sai 58 % äänistä ja voitti 41:ssä osavaltiossa.
- 1972 - Presidentti Richard Nixon valittiin uudelle kaudelle, hänen vastaehdokkaanaan oli demokraattien senaattori George McGovern.
- 1983 - Pommi räjähti Yhdysvaltain kongressin Capitol-rakennuksessa.
- 1996 - NASA laukaisi Mars Global Surveyor -luotaimen.
- 2000 - Teksasin kuvernööri George W. Bush voitti demokraattien varapresidentti Al Goren, mutta vaalin tulos selvisi vasta yli kuukauden kuluttua.
Syntyneitä
- 1810 - Ferenc Erkel, unkarilainen säveltäjä ja šakinpelaaja
- 1827 - Antti Ahlström, kauppaneuvos ja tehtailija
- 1867 - Marie Curie, fyysikko ja kemisti, kahdesti Nobel-palkinnon saaja
- 1886 - Aron Nimzowitsch, latvialainen šakinpelaaja
- 1913 - Albert Camus, ranskalainen kirjailija ja filosofi, kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja
- 1918 - Billy Graham, yhdysvaltalainen evankelista
- 1926 - Joan Sutherland, australialainen sopraano
- 1944 - Pekka Vennamo, ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
Kuolleita
- 1917 - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (tapettiin Mommilassa)
- 2005 - Ahti Haljala, näyttelijä
----
Katso myös: kalenteri ~ 6. marraskuuta, 8. marraskuuta
Luokka:Marraskuu
-11-07
ms:7 November
ko:11월 7일
ja:11月7日
simple:November 7
th:7 พฤศจิกายน
1917 Tapahtumia
- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (1914–1918)
Tammikuu
- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
Helmikuu
- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
Maaliskuu
- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.
Huhtikuu
- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).
Elokuu
Syyskuu
Marraskuu
- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.
Joulukuu
- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.
Syntyneitä
- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija
Kuolleita
- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve
Luokka:1917
Luokka:1910-luku
ms:1917
ko:1917년
ja:1917年
simple:1917
th:พ.ศ. 2460
1922 Tapahtumia
- 11. tammikuuta - Ensimmäinen onnistunut diabeteksen insuliinihoito
- 29. tammikuuta - Costa Rican, Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin liitto purkautui.
- 2. helmikuuta - Läskikapina
- 2. helmikuuta - James Joycen Odysseus julkaistaan kokonaisuudessaan Pariisissa.
- 14. helmikuuta - Ernst Tandefelt murhaa sisäministeri Heikki Ritavuoren
- 25. helmikuuta - Sarjamurhaaja Henri Désiré Landru teloitetaan giljotiinilla
- 20. maaliskuuta - USS Langley, ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus käyttöön.
- 16. huhtikuuta - Rapallon sopimus Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä.
- 28. heinäkuuta - Irlannin sisällissota alkaa.
- 12. elokuuta - Dáil Éireannin puheenjohtajan, Arthur Griffithin salamurha.
- 22. elokuuta - Irlantilaisen vapaustaistelijan, Michael Collinsin salamurha.
- 23. elokuuta - Kapina espanjalaisia vastaan Marokossa.
- 28. elokuuta - Japani myöntyi vetämään joukkonsa Siperiasta.
- 9. syyskuuta - Kreikkalaisia joukkoja takaa-ajavat turkkilaiset valtasivat Smyrnan. Tulipalo tuhosi suurimman osan kaupungista, 100 000 kuollutta.
- 18. syyskuuta - Unkari liittyi Kansainliittoon.
- 28. lokakuuta - Fasistit marssivat Roomaan, Benito Mussolinista tuli Italian nuorin pääministeri kautta aikain.
- 1. marraskuuta - Osmanien valtakunnan viimeinen sulttaani Mehmed VI Vahdettin luopui vallasta.
- 4. marraskuuta - Howard Carter löysi miehineen pääsyn Tutankhamonin hautaan Kuninkaiden laaksossa.
- 14. marraskuuta - British Broadcasting Corporation aloitti radiolähetykset Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- 6. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio perustettiin, Yrjö V:stä tulee Irlannin kuningas.
- 14. joulukuuta - Puolan presidentti Gabriel Narutowiczin salamurha.
- 30. joulukuuta - Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian tasavallat muodostavat Neuvostoliiton.
Syntyneitä
- 1. maaliskuuta - Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri ja Nobelin palkinnon voittaja
- 12. maaliskuuta - Jack Kerouac, kirjailija
- 21. maaliskuuta - Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 27. toukokuuta - Christopher Lee, näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Alistair MacLean, kirjailija
- 19. syyskuuta - Emil Zátopek, juoksija (k. 2000)
- 11. marraskuuta - Kurt Vonnegut, kirjailija
- 14. marraskuuta - Boutros Boutros-Ghali, YK:n pääsihteeri
- 16. marraskuuta - José Saramago, portugalilainen kirjailija, Nobel-voittaja 1988
- 26. marraskuuta - Charles M. Schulz, sarjakuvapiirtäjä ("Tenavat")
- 28. joulukuuta - Stan Lee, sarjakuvien käsikirjoittaja
Kuolleita
- 22. tammikuuta - Paavi Benedictus XV
- 1. huhtikuuta - Itävallan keisari Kaarle (Karl Franz Joseph)
- 2. elokuuta - Alexander Graham Bell, puhelimen keksijä
- 4. elokuuta - Pašša Enver (İsmail Enver Paşa), nuorturkkilainen poliitikko ja kenraali
- 22. elokuuta - Michael Collins, irlantilainen vapaustaistelija, salamurha
- 18. marraskuuta - Marcel Proust, ranskalainen kirjailija
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Niels Henrik David Bohr
- Kemia: Francis William Aston
- Lääketiede: Archibald Vivian Hill, Otto Fritz Meyerhof
- Kirjallisuus: Jacinto Benavente
- Rauha: Fridtjof Nansen
ms:1922
ko:1922년
ja:1922年
simple:1922
th:พ.ศ. 2465
1991
Tapahtumia
Tammikuu
- 4. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 11. tammikuuta - Neuvostoliiton joukot vyöryvät Vilnaan estämään Liettuan irtautumisen.
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman, eli Antti Yrjö Hammarberg kuoli
- 15. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista menee umpeen.
- 16. tammikuuta - Persianlahden sota alkaa ilmaiskuilla Irakia vastaan.
- 17. tammikuuta - Irak ampuu 8 Scud-ohjusta Israeliin.
- 27. tammikuuta - Siad Barre pakenee Mogadishusta.
Helmikuu
- 9. helmikuuta - Liettualaiset äänestävät itsenäisyyden puolesta.
- 13. helmikuuta - Laserohjatut pommit tuhoavat bunkkerin Bagdadissa, tappaen satoja siiviilejä. Yhdysvallat väittää bunkkerin olleen sotilaskohde.
- 15. helmikuuta - Visegardin sopimus Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä maiden yhteystyöstä siirtymiseksi markkinatalouteen.
- 23. helmikuuta - Persianlahden sota: Lyhyt maasotavaihe alkaa joukkojen ylitettyä rajan Saudi-Arabiasta Kuwaitin.
- 26. helmikuuta - Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoittaa joukkojen vetäytymisestä Kuwaitista.
- 26. helmikuuta - Tim Berners-Lee esittelee ensimmäisen web-selaimen.
- 27. helmikuuta - Persianlahden sota päättyy tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.
Maaliskuu
- 3. maaliskuuta - Amatöörikuvaaja nauhoittaa Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia.
- 9. maaliskuuta - Mielenosoituksia Belgradissa Slobodan Milosevicia vastaan. Kaksi ihmistä kuolee armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö julistaa Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 14. maaliskuuta - Yhdistyneessa kuningaskunnassa vapautetaan kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaitaan poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta - Saksassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuvat virallisesti lopuista oikeuksistaan.
- 27. maaliskuuta - Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
- maalis-huhtikuu - Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttavat kansannousun maan etelä- ja pohjoisosissa.
Huhtikuu
- 3. huhtikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #687 määrää Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjukset.
- 18. huhtikuuta - Irak luovuttaa kemiallisten aseiden materiaaliaan YK:n tarkastajille ja ilmoittaa ettei sillä ole biologisia aseita.
- 26. huhtikuuta - Pääministeri Esko Ahon hallitus aloittaa työnsä.
Toukokuu
- 26. toukokuuta - Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putoaa lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuolee 223.
Kesäkuu
- 7. kesäkuuta - Suomen markka sidotaan yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä, ecua.
- 12. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan Venäjän federaation presidentiksi.
- 17. kesäkuuta - Apartheid: Etelä-Afrikka lopettaa ihmisten rekisteröinnin rodun mukaan syntymässä.
- 25. kesäkuuta - Kroatia ja Slovenia julistavat itsenäisuutenstä Jugoslaviasta.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta - Varsovan liitto hajotetaan virallisesti.
- 1. heinäkuuta - Ruotsi jättää jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
- 1. heinäkuuta - Maailman ensimmäinen GSM-verkko aloittaa toimintansa Suomessa (Radiolinja).
- 7. heinäkuuta - Brionin sopimus päättää kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivyttää Slovenian ja Kroatian itsenäitymistä kolmella kuukaudella.
- 11. heinäkuuta - Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.
Elokuu
- 4. elokuuta - kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos uppoaa Etelä-Afrikan rannikolla. Ei kuolonuhreja.
- 18. elokuuta - Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asetaan arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asettaa varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
- 20. elokuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi. 100000 kerääntyy Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
- 21. elokuuta - Latvia julistautuu itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyy armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
- 24. elokuuta - Venäjä ja Ukraina julistautuvat itsenäisiksi. Boris Jeltsinin Venäjä tunnustaa Viron ja Latvian.
- 25. elokuuta - Opiskelija Linus Torvalds lähettää viestin uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
- 29. elokuuta - Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetetaan.
Syyskuu
- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden.
- 6. syyskuuta - Leningrad muuttaa nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
- 19. syyskuuta - Pankkikriisi alkaa, SKOP Suomen Pankin haltuun.
- 21.-30. syyskuuta - IAEA:n tarkastajat löytävät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat, ja estävät tarkastajia lähtemästä luovuttamatta kaikkia dokumentteja. Nelipäiväinen pattitilanne seuraa. Irak luovuttaa kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkaa seuraamuksilla.
- 23. syyskuuta - Armenia julistautuu itsenäiseksi.
Lokakuu
- 8. lokakuuta - Kroatia katkaisee suhteet Jugoslaviaan.
- 11. lokakuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #715 määrää Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
- 29. lokakuuta - Galileo-avaruusluotain tapaa 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.
Marraskuu
- 14. marraskuuta - Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttävät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
- 14. marraskuuta - Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palaa Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
- 14. marraskuuta - Suomen markka päästetään devalvoitumaan 14%.
- 27. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
Joulukuu
- 1. joulukuuta - Ukrainalaiset äänestäjät päättävät maan itsenäistymisestä.
- 4. joulukuuta - Lentoyhtiö Pan American World Airways lopettaa toimintansa.
- 25. joulukuuta - Mihail Gorbatšov eroaa Neuvostoliiton presidentin virasta.
- 26. joulukuuta - Neuvostoliiton korkein neuvosto tapaa ja päättää Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
- 31. joulukuuta - Neuvostoliitto lakkaa olemasta.
Musiikki
1991 oli musiikin huippuvuosi. Silloin julkaistiin mm. seuraavat levyt:
- Nirvana - Nevermind
- Metallica - Metallica
- Guns N' Roses - Use Your Illusion I,II
- R.E.M. - Out of time
- Roxette - Joyride
- Pearl jam - Ten
- Michael Jackson - Dangerous
- U2 - Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers - blood, sugar, sex, magic
- Queen - Innuendo, Greatest hits2
- Seal - Seal
Syntyneitä
- ...
Kuolleita
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman (Antti Hammarberg)
- 15. tammikuuta - Norjan kuningas Olavi V.
- 12. maaliskuuta - Ragnar Arthur Granit suomalainen tiedenobelisti ja bioelektromagnetismin pioneeri
- 24. maaliskuuta - Albert Järvinen, muusikko, Hurriganes
- 16. huhtikuuta - David Lean, ohjaaja
- 21. toukokuuta - Rajiv Gandhi, Intian entinen pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja, itsemurhaiskussa Madrasissa
- 3. syyskuuta - Frank Capra, ohjaaja
- 26. syyskuuta - Miles Davis, jazz-muusikko
- 24. lokakuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
- 24. marraskuuta - Freddie Mercury, Queen-yhtyeen laulaja
- 24. marraskuuta - Eric Carr, Kiss-yhtyeen rumpali
Luokka:1990-luku
Luokka:1991
als:1991
ko:1991년
ja:1991年
simple:1991
th:พ.ศ. 2534
UTCKoska maapallo ei pyöri tasaisesti, tähtitieteellisen vuoden pituus ei ole välttämättä tasasekunteja. Tätä varten on kehitetty erilaisia aikajärjestelmiä, jotka käsittelevät tämän ongelman eri tavalla.
Aikajärjestelmä, jonka mukaan tähdet ovat täsmälleen kohdallaan on nimeltään UT1 (Universal Time 1), joka perustuu tähtiaikaan.
Aikajärjestelmä, jonka atomikellot mittaavat on nimeltään TAI (Temps Atomique International). Aikaa koordinoi BIPM-organisaatio Ranskassa (Bureau International des Poids et Mesures).
Tavallisesti käytettävä aika on nimeltään UTC (Coordinated Universal Time). Tämä seuraa atomikelloaikaa, mutta kun ero tähtiaikaan on nousemassa yli 0,9:ksi sekunniksi, aikaa siirretään tasan yhden sekunnin eteenpäin (tai taaksepäin, mutta näin ei ole vielä tarvinnut tehdä) eli aikaan lisätään karkaussekunti. Tämä tehdään korkeintaan kerran vuodessa, joko vuoden vaihteessa tai keskikesällä. Tarkat tietokoneohjelmat joutuvat varautumaan siihen, että päivässä voi olla 86 401 sekuntia. Karkaussekunteja koordinoi IERS-organisaatio Ranskassa (International Earth Rotation and Reference Systems Service).
Vuonna 2004 TAI-ajan ja UTC-ajan ero on 32 sekuntia. Vuodenvaihteessa 2004-2005 UT1-ajan ja UTC-ajan ero (UT1-UTC) oli -0.50 sekuntia eikä karkaussekuntia tarvittu.
GMT (Greenwich Mean Time) on aiemmin käytetty aikajärjestelmä, joka on Greenwichin observatorion kohdalla oleva keskiaurinkoaika (keskiaurinko ohittaa observatorion meridiaanin kello 12.00 GMT). Aurinkoajan (todellinen aurinko) ja keskiaurinkoajan ero voi olla jopa 16 minuuttia johtuen maapallon vuotuisesta liikkeestä auringon ympäri.
Nykyisin Suomessa aikavyöhykkeet pitäisi esittää suhteessa UTC-aikaan. Esimerkiksi Suomen aika on UTC+2 ja Suomen kesäaika UTC+3.
Katso myös
- aika
- aikavyöhyke
Aiheesta muualla
- [http://www.bipm.org/en/scientific/tai/time_server.html BIPM aika-sivusto] (englanniksi)
- [http://hpiers.obspm.fr/eop-pc/ IERS Earth Orientation Center] (englanniksi)
- [http://kurp-www.hut.fi/edu/radast2004/aika.html TKK:n kurssimateriaalia]
luokka:aika
luokka:tähtitiede
th:เวลาสากล
KansainvälinenKansainvälinen on kuuluisin kommunistinen-anarkistinen laulu.
Alkuperäiset ranskalaiset sanat kirjoitti Eugène Pottier (1816-1887) vuonna 1871 ja sävelmän Pierre Degeyter (1848-1932) vuonna 1888. Se käännettiin useille kielille. Venäläinen versio oli Neuvostoliiton kansallislauluna vuoteen 1944, jolloin sen korvasi Neuvostoliiton hymni.
:KANSAINVÄLINEN
:1. Työn orjat, sorron yöstä nouskaa,
:maan ääriin kuuluu kutsumus.
:Nyt ryskyin murtuu pakkovalta,
:tää on viime ponnistus.
:Pohja vanhan järjestelmän horjuu.
:Orjajoukko taistohon!
:Alas lyökää koko vanha maailma,
:ja valta teidän silloin on!
::Tää on viimeinen taisto,
::rintamaamme yhtykää!
::niin huomispäivänä kansat
::on veljet keskenään!
:2. Ei muuta johtajaa, ei luojaa
:kuin kansa kaikkivaltias.
:Se yhteisonnen säätää, suojaa,
:se on turva tarmokas.
:Eestä leivän, hengen, kunniamme
:yössä sorron, turmion,
:kukin painakaamme palkeitamme,
:kun käymme työhön, taistohon.
:3. Lait pettää, hallitukset sortaa,
:verot köyhälistön verta juo,
:ja köyhän ihmisoikeuskin
:ompi tyhjä lause tuo.
:Pois jo kansat holhouksen alta.
:Veljeyden sääntö on:
:kellä velvoitusta, sillä valtaa
:ja oikeutta olkohon.
:4. On kurjan kurjat kunniassaan
:raharuhtinaat nuo röyhkeät.
:Ei koskaan tee ne itse työtä,
:vaan ne työtä ryöstävät.
:Varat kansan hankkimat on menneet
:kaikki konnain kukkaroon.
:Pois kansa velkansa jo vaatii,
:nyt ryöstösaalis tuotakoon.
:5. Meit valhein ruokkii tyrannit
:mut rauha meille koittakoon.
:Nyt lakko tehdään armeijoissa,
:aseet pois pantakoon.
:Ja jos aikovat nuo kannibaalit
:sankareita meistä taas,
:niin tietäkööt he, että luodit
:silloin kenraalimme saa.
:6. Työmiehet, kyntäjät ja kaikki
:työkansa joukko nälkäinen!
:Maa meidän on ja olla täytyy,
:vaan ei laiskain lurjusten.
:Nälkä meill’ on aina vieraanamme,
:vaan kun korpit haaskoiltaan
:me kerran kaikki karkoitamme,
:niin päivä pääsee paistamaan.
:Sanat: Eugène Pottier (1871)
:Musiiki: Pierre Degeyter (1888)
:Käännös: Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki (1905)
:INTERNATSIONALE
:1. Nüüd üles, keda needus rõhub,
:Nälg, orjus ikkes hoiawad,
:Keeb mässul rind ja wõitlus lõhub
:Me orjakütked, ahelad!
:Me wägiwalla häwitame,
:Uus, parem ilm on meie püüd,
:Uus ilm, kus wõidul ülendame
:Neid, keda orjus rõhub nüüd.
::Refrään:
::Wiimse wõitluse Maale
::Lahing otsustaw toob,
::Internatsionale
::Meil uueks ilma loob.
:2. Ei wabadust saa taewawäega,
:Ei anna tsaar, ei hiiglane,
:Waid oma wõimsa, julge käega
:Me wägiwalla wõidame.
:Et ülekohut heita hauda
:Ja õigust wõita endile,
:Sest tõmba lõõtsa, tao rauda,
:Nii kaua kui raud tuline.
:3. Ja petab seadus, walitsused;
:Üür waesed werest tühjaks joob;
:Ja kehwistu inimõigused –
:On ainult tühi lause too.
:Me saame läbi hoolduseta,
:Ei wabadus wõrdsuseta;
:Kui “Õigust pole kohuseta”,
:Siis kohustust õigusteta!
:4. On tõstetud apoteoosi
:Need šahti, raudtee kuningad.
:Ei töölist parem elu soosi,
:Waid neid kes ta tööd kurnawad.
:Kuld bande šeifidesse jõuab
:Ja tootja päralt puudus on.
:Nüüd rahwas oma wõlga nõuab,
:Mis padakonna kukrus on.
:5. Türannid tüssawad meid needes,
:Ent rahu meile koidab ju!
:Nüüd seisaku tehkem armeedes,
:Ja relwad maha pandagu!
:Kui mõtlewad need kannibaalid,
:Et teewad sangareid meist taas,
:Siis teadku nad, et meie kuulid
:Sel juhul oma kindral saab.
:6. Ei õigust ilma walitseda
:Wõi olla söödikute sool,
:Waid meil, töörahwal, sest et teda
:Peab ülewal me töö ja hool.
:Kui lõhub tasumise äike
:Kõik ahned koerad laiali,
:Ei sellepärast kustu Päike,
:Waid paistab nii kui ennegi.
:Käännös: Hans Pöögelmann & Tõnu Trubetsky
:INTERNACIONALAH
:1. Novškua ruadajat i kevhät,
:Ken viluo, nälgiä nähnün on.
:Miän jogo veritilka kiehuv
:I borc’uh varoin valmis on.
:Vanha ilma trudiec’ijoin kiällä
:Pidäv ünnäh juvrdua pois,
:Štobi ruadajin i kevhin viällä
:Miän uvz’i ilma luadie vois.
::Tämä šuvriin kaikkie tora
::Nüt jo jälgimäne liev!
::Internacionalah
::Hiän trudiec’ijat viev.
:2. Ni ken ei avta meilä piäššä,
:Ni c’uari, jumala, ni ken.
:Vain vägi ruadajin i kevhin
:Voicc’ov üksin luadie z’en.
:Štobi šordua burz’uit icc’ien piäldä
:I omat elot kiskuo šais,
:Pidäv ahjoloissa pidiä tulda,
:Štobi ravda jähtümäh ei jäis.
:INTERNATIONALA
:Dál čuožžilehket šlávamánát
:geat nelgiid čađa birgiidet.
:Já ráhkkanehket ođđa dorrui,
:vánhurskkis eallimii.
:Buot bákčasiid mii hávdái doalvut,
:já friddjavuođas badjánit.
:Mii ovttasráđiid áigut cegget
:daň ođđa servvodagamet.
::Ref.
::De čoahkkanit mii ávuin
::vuottuidjoksat áigut mii
::ja Internationala
::lieđđugoahtá fas
Katso myös
:The Internationale
Luokka:Kappaleet
Luokka:Kansallislaulut
ms:Internationale
ko:인터내셔널
ja:インターナショナル (歌)
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
Neuvostoliitto
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (СССР ; SNTL) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikkien) hallitsema valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Neuvostoliitto oli purkautuessaan 1991 pinta-alaltaan maailman suurin valtio (22,4 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin (noin 300 miljoonaa asukasta).
Pääkaupunki oli Moskova. Historiansa aikana Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden määrä vaihteli, hajotessaan Neuvostoliitto oli jaettu viiteentoista sosialistiseen neuvostotasavaltaan, joista tuli itsenäisiä valtioita maan hajotessa. Neuvostoliiton osista Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvostotasavallat kuuluivat myös YK:iin. Neuvostoliitto oli myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa.
Historia
Sosiaaliset levottomuudet, kyllästyneisyys autoritaariseen keisarin hallintoon, ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taisteluväsymys ja jo pitkään kytenyt vallankumouksellisuus johti viimein 1917 Keisarillisen Venäjän luhistumiseen. Vallan otti ensin lähinnä duuman johtama väliaikaishallitus, joka kuitenkin kaatui vuoden sisällä bolševistisen puolueen ottaessa hallitsevan aseman johtajansa Vladimir Iljitš Leninin johdolla. 7. marraskuuta 1917 vallankaappauksella alkanut Lokakuun vallankumouksen nimellä tunnettu tapahtumasarja johti sisällissotaan, jossa vastakkaisina osapuolina olivat sosialistiset punaiset ja (vastavallankumoukselliset), ulkovaltojen tukemat valkoiset.
Sisällissota päättyi puna-armeijan voittoon, minkä jälkeen olot rauhoittuivat niin paljon, että oli mahdollista perustaa uusi valtio, Neuvostoliitto.
Vuoden 1917 tapahtumien yhteydessä ja niiden jälkeen Puola, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina itsenäistyivät Keisarillisesta Venäjästä. Kansankomissaarit tunnustivat Saksan, Itävalta-Unkarin ja Bulgarian kanssa 3.3.1918 tehdyllä Brest-Litovskin rauhansopimuksella Ukrainan. Vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjää hallitsivat bolševikkipuolue, joka alkoi kutsua itseään kommunistiseksi maaliskuussa 1918.
Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät 30. joulukuuta 1922 Neuvostoliitoksi, josta tuli maailman ensimmäinen kommunismiin pyrkivä sosialistinen valtio. Vuonna 1925 mukaan liittyivät Turkmenistan ja Uzbekistan ja vuonna 1929 Tadžikistan.
Samana vuonna valmistui myös Stalinin hoviohjaaja Sergei Eisensteinin ohjaama, Neuvostoliiton kansalliselokuva, tositapahtumiin perustuva Panssarilaiva Potemkin. Elokuvalla oli suuri merkitys osittain lukutaidottomassa maassa. Leninin mukaan elokuva oli neuvostoyhteiskunnan tärkein taidemuoto.
Sisällisodan aikaisen sotakommunismin jälkeen hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä kansallistetun teollisuuden rinnalla. Satojen takavarikointi maaseuduilla korvattiin verolla. Uuden talouspolitiikan (NEP) aikana Neuvostoliitto nousi maailman suurimmaksi viljan tuottajaksi. Teollisuustuotannon kehittymättömyys johti kuitenkin vakavaan inflaatioon ja markkinaspekulointiin, josta seurasi ruuan puutetta kaupungeissa.
Leninin kuoleman jälkeen 1924 puolueessa käytiin valtataistelu Lev Trotski, Nikolai Buharinin ja Josif Stalinin välillä. Trotskin vasemmisto-opposition kanta oli internationalistisempi ja tähtäsi jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti keskeytymättömään vallankumousten sarjaan muissa maissa, kun taas Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin "Sosialismia yhdessä maassa" -periaatteen mukaan, mikä sisälsi käytönössä stalinistisen raskaan teollistamisohjelman sekä sen rahoittamiseksi maatalouden kollektivisoinnin sovhooseiksi ja kolhooseiksi.
Vasemmisto-oppositio oli vastustanut NEPiä ideologisista ja käytännön syistä, kun taas Buharinin maltillisemmat tukivat NEPiä. Stalin liittoutui alussa Buharinin kannattajien kanssa ja voitti Trotskin, hänen karkotuksensa jälkeen hän kääntyi kuitenkin maltillisia vastaan ottaakseen vallan puolueessa ja hallinnossa. Buharin teloitettiin osana Stalinin puhdistuksia 1938. Trotski pakeni maasta aluksi Turkkiin, ja sitten Meksikoon, jossa hänet murhattiin 1940.
Stalinin johdolla teollisesti kehittämätöntä Neuvostoliittoa lähdettiin modernisoimaan stalinismin kautta. Vaurastunut talonpoikaluokka, kulakit saivat kokea vainon. Taloudessa markkinat korvattiin keskusjohtoisella kansantalouden viisivuotissuunnittelulla.
Yksityiset viljelijät pakotettiin takavarikoivilla veroilla ja fyyisellä painostamisella kolhooseihin tai jopa sovhooseihin ja näin maatalous kollektivisoitiin. Drastiset uudistustoimet maataloudessa ja teollisuudessa vauhdittivat teollistumista ja sen edellyttämää kaupungistumista, mutta samalla ne aiheuttivat suuria nälänhätiä etenkin keski-Venäjällä ja Ukrainassa.
Stalin voimisti Neuvostoliiton totalitarismia voimistamalla valtiollista poliisia (GPU, OGPU ja NKVD). 1930-luvulla Stalin toteutti puhdistukset, joissa lähes koko entinen johtajakaarti syrjäytettiin ja teloitettiin. Tästä lähtenyt terrori johti laajoihin vangitsemisiin, joiden aikana miljoonia, joidenkin lukujen mukaan kymmeniä miljoonia ihmisiä lähetettiin vankileirien saaristoon (GULAG), likvidoitiin tai yksinkertaisesti katosi. Huolimatta tästä, Neuvostoliitto kehittyi sotaa edeltävinä vuosina voimakkaaksi teollisuusmahdiksi.
23. elokuuta 1939 toistensa päävastustajilta Espanjan sisällissodasta alkaen Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin johtama Saksa yllättäen solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, ja salaisesti jakoivat Itä-Euroopan keskenään etupiireihin. Maat jakoivat keskenään Puolan, jonne ne olivat hyökänneet syyskuussa 1939.
Talvella 1939–1940 Neuvostoliitto kävi Suomea vastaan talvisodan. Sodan aloittamisen vuoksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta. Sota alkoi Suomen hallituksen kieltäydyttyä Neuvostoliiton aluevaatimuksista ja neuvottelujen katkettua. Neuvostoliiton vaatimusten perusteena oli väite Leningradin turvavyöhykkeen laajentaminen ja Suomenlahden purjehduskelpoisuuden varmistaminen ja sotilastukikohta Hangossa.
22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Sen eteneminen pysähtyi ensimmäisenä talvena näköetäisyydelle Moskovasta. Sodan kulku kääntyi seuraavana talvena Stalingradissa ja Kurskissa 1943. Neuvostoliitto onnistui voittamaan vain tekemällä suuria uhrauksia, ja menetti enemmän ihmishenkiä kuin mikään toinen maa sodassa. Sodan jälkeen joutuivat karkoitetuiksi mm. Volgan saksalaiset, tšetšeenit ja useat muut kansallisuudet, joita syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Maailmansodan ja erityisesti ydinaseen kehittämisen jälkeen (1949) Stalinin Neuvostoliitto oli kohonnut toiseksi maailman supervalloista. Itä-Euroopan maat olivat nyt Neuvostoliiton valtapiirissä, ja niihin luotiin sosialistinen järjestelmä. Myös sosialistinen Kiina oli Neuvostoliiton läheinen liittolainen ennen maiden välirikkoa.
Stalinin kuoltua 1953 seuranneen valtataistelun voittajaksi nousi Nikita Hruštšov, joka aloitti yhteiskunnassa voimakkaat destalinisaatiotoimet ja purki GULAG-järjestelmää.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat hegemonia-asemasta kylmän sodan aikana. Taistelua käytiin useiden ns. proxy-sotien välityksellä, eli osapuolten kanssa liittoutuneet tahot kävivät sotaa keskenään, suurvaltojen tukiessa kumpikin omaa leiriään. Suoraa sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, johtuen mahdollisesti molempien kookkaista ydinasereserveistä.
Neuvostoliiton loppu
1980-luvun alussa iäkkäät puoluejohtajat vaihtuivat toinen toisensa jälkeen. Leonid Brežneviä seurasivat Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko. Maaliskuussa 1985 Mihail Gorbatšovista tuli maan johtaja.
Kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vuonna 1986 esitti hyvin suuren, yli 320 000 000 000 dollarin puolustusbudjetin, jolla USA pyrki luomaan ydinaseiden torjuntajärjestelmän ja saamaan sotilaallisesti etulyöntiaseman Neuvostoliittoon nähden. Tämä heilautti kylmän sodan tasapainoa. Gorbatšov päätti mennä kilpavarusteluun mukaan, mutta jotta hän olisi saanut resursseja kilpaillakseen USAn kanssa, oli Neuvostoliiton taloutta uudistettava. Niinpä Gorbatšov aloitti uudistuspolitiikan, joka tuli tunnetuksi "perestroika" (uudistuspolitiikka) ja "glasnost" (avoimuus) nimillä.
Vuonna 1989 uudistuksia vaativat poliitikot voittivat kansanedustajien vaaleissa. Kaivostyöläiset menivät lakkoon. Eri puolilla Neuvostoliittoa syntyi kansallisuuksien välisiä kiistoja. Talous ajautui syvään kriisiin kilpavarustelukierteen takia. Berliinin muuri murtui.
Vuonna 1990 Moskovassa oli 200 000 ihmisen mielenosoitus, joka osoitti mieltään uudistusten puolesta. Liettuan, Latvian ja Viron parlamentit äänestivät itsenäisiksi julistautumisen puolesta.
Heinäkuussa 1991 Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi. Elokuussa vanhoilliset yrittivät kaapata vallan, mutta yritys epäonnistui ja pönkitti Jeltsinin valtaa entisestään. Lokakuussa Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan johtajat päättivät, että Neuvostoliitto lakkautetaan ja perustetaan löyhä liitto nimeltään Itsenäisten valtioiden yhteisö. Neuvostoliiton paikka YK:n turvallisuusneuvostossa siirtyi Venäjälle 24. joulukuuta. Seuraavana päivänä Gorbatšov erosi ja 26. lokakuuta Neuvostoliitto virallisesti lakkasi olemasta.
Hallinnollinen jako
Neuvostoliiton johtajat
Muodollisesti Neuvostoliittoa johti presidentti. Käytännössä valta oli yleensä jossain muualla, esimerkiksi kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerillä. Uusi johtaja pyrki vakiinnuttamaan valta-asemansa.
- V. I. Lenin 1922–1924
- J. V. Stalin 1924–1953
- Georgi Malenkov 1953–1955
- Nikita Hruštšov 1955–1964
- Leonid Brežnev 1964–1982
- Juri Andropov 1983–1984
- Konstantin Tšernenko 1984–1985
- Mihail Gorbatšov 1985–1991
ImageSize = width:800 height:100
PlotArea = width:700 height:80 left:0 bottom:20
DateFormat = yyyy
Period = from:1919 till:1991
TimeAxis = orientation:horizontal
ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920
# there is no automatic collision detection,
# so shift texts up or down manually to avoid overlap
Define $dy = 25 # shift text to up side of bar
PlotData=
bar:Leaders color:red width:75 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:start till:1922 shift:(-10,$dy) text:Vladimir~Iljits~Lenin
from:1922 till:1953 shift:(-30,$dy) text:Josif Stalin
from:1953 till:1955 shift:(-7,-5) text:Georgi~Malenkov
from:1955 till:1964 shift:(-40,$dy) text:Nikita Hrustsev
from:1964 till:1982 shift:(-35,$dy) text:Leonid Breznev
from:1982 till:1984 shift:( -7, 5) text:Juri~Andropov
from:1984 till:1985 shift:( -3,-20) text:Konstantin~Tsernenko
from:1985 till:end shift:(-25,$dy) text:Mihail~Gorbatsov
Katso myös
- Venäjä
-
ko:소비에트 연방
ja:ソビエト連邦
simple:Soviet Union
th:สหภาพโซเวียต
TasavaltaTasavalta on valtiomuoto, jossa kansa toimii johtajana ja jossa poliittinen valta perustuu ainoastaan kansan itsemääräämisoikeuteen. Tasavaltojen päämies on yleensä presidentti, mutta esimerkiksi Sveitsissä on sen sijaan seitsenhenkinen edustajisto. Presidentin valta-asema voi vaihdella hyvinkin suuresti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti on samalla hallituksen johtaja, mutta Saksan presidentin virka on lähinnä seremoniallinen.
Tasavallan ja monarkian ero ei välttämättä ole suuren suuri, jos kuninkaan velvollisuudet ovat lähinnä seremonialliset. Näin voidaan väittää olevan esimerkiksi pohjoismaisissa monarkioissa.
Luokka:Politiikka
Luokka:Valtiomuodot
ja:共和制
simple:Republic
Venäjän federaatio
Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.
Historia
Pääartikkeli: Venäjän historia
Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio.
Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917.
Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.
Politiikka
Pääartikkeli: Venäjän politiikka
Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy.
Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli
liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon,
valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli
duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.
Ihmisoikeusrikokset
Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.
Venäjän federaation subjektit
Pääartikkeli: Venäjän osat
Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön.
Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.
Maantiede
Pääartikkeli Venäjän maantiede
Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m.
Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj.
Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista
Venäjän alueet
Tasavallat
Luettelo Venäjän kaupungeista
Luettelo Venäjän kaupungeista
#Adygeia (Адыгея)
#Altai (Алтай)
#Baškortostan, Baškiria (Башкортостан)
#Burjatia (Бурятия)
#Dagestan (Дагестан)
#Ingušia (Ингушская)
#Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская)
#Kalmukia (Калмыкия)
#Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия)
#Karjala (Карелия)
#Komi (Коми)
#Mari (Марий-Эл)
#Mordva (Мордовия)
#Saha (Jakutia) (Саха (Якутия))
#Pohjois-Ossetia (Северная Осетия)
#Tatarstan (Tataria) (Татарстан)
#Tuva (Тува)
#Udmurtia (Удмуртия)
#Hakassia (Хакасия)
#Tšetšenia (Чечня)
#Tšuvassia (Чувашия)
Aluepiirit
- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)
Alueet
Liittovaltion kaupungit
- Moskova
- Pietari
Autonominen alue
- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)
Autonomiset piirikunnat
- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)
Talous
Pääartikkeli Venäjän talous
Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja.
Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%.
Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde.
Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.
Väestö
Pääartikkeli: Venäjän väestö
Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa,
vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua.
Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit.
Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.
Kulttuuri
Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan.
Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua.
Katso myös venäläinen keittiö.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
- puutavara
| | |
