Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
New General Catalogue

New General Catalogue

NGC eli New General Catalogue on luettelo syvän taivaan kohteista. Sisältäen miltei 8 000 kohdetta, se on yksi suurimpia ja kattavimpia luetteloista, jotka eivät ole erikoistuneet esimerkiksi vain galakseihin, vaan kaikentyyppisiin syvän taivaan kohteisiin. NGC-luettelo (The New General Catalogue of Nebulae and Clusters of Stars) koottiin 1880-luvulla J.L.E. Dreyerin toimesta, käyttäen hyväkseen useimmiten Herschelin havainnointeja ja myöhemmin laajensi sitä kahdella lisäluettelolla, IC (Index Catalogue), lisäten noin 5 000 kohdetta. Eteläisen taivaan kohteet olivat jossain määrin huonommin luetteloitu. Alkuperäinen NGC sisälsi monia virheitä, joista useimmat on saatu korjatuksi uudistetussa NGC:n laitoksessa (1973)

Esimerkkejä


- NGC 224 - M31, Andromedan galaksi
- NGC 1976 - M42, Orionin suuri kaasusumu

Katso myös


- Messierin luettelo

Aiheesta muualla


- [http://cdsweb.u-strasbg.fr/viz-bin/Cat?VII/1B The Revised New General Catalogue] (englanniksi) Luokka:Tähtitiede ja:ニュージェネラルカタログ

1880-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana


- NGC-luettelo sai alkunsa

Tekniikka


- Ensimmäiset pilvenpiirtäjät
- Sähkövaloa kehitetään ja tuotetaan teollisesti
- Ensimmäiset autot
- Radio keksitään Luokka:1800-luku ja:1880年代

William Herschel

Sir Frederick William Herschel (Friedrich Wilhelm, 15. marraskuuta 1738–25. elokuuta 1822) oli saksalaissyntyinen englantilainen amatööritähtitieteilijä ja säveltäjä. Hänet tunnetaan parhaiten Uranuksen, useiden kuiden sekä infrapunasäteilyn löytäjänä sekä useista muista merkittävistä tähtitieteellisistä havainnoistaan.

Elämä

Herschel syntyi Hannoverissa muusikkoisän kymmenlapsiseen perheeseen. Hänet ristittiin Friedrich Wilhelmiksi. Hannoverilainen vartijarykmentti, jonka soittokunnassa Wilhelm veljensä Jacobin kanssa oli mukana, määrättiin Englantiin vuonna 1755. Hän oppi siellä nopeasti englannin kielen ja muutti nimensä Frederick Williamiksi vuonna 1757. Herschelistä kehittyi musiikinopettaja ja orkesterinjohtaja, ja hän johti muun muassa julkisia konsertteja Bathissa. Hän soitti urkuja ja oboeta sekä sävelsi useita teoksia, jotka nykyisin on lähes unohdettu. Vapaa-aikanaan hän opiskeli muun muassa matematiikkaa ja tähtitiedettä. Vuonna 1773 Herschel alkoi kiinnostua kasvavassa määrin tähtitieteestä ostettuaan alaa käsittelevän kirjan. Hän rakensi omia kaukoputkiaan kunnollisten havaintovälineiden puuttuessa ja tutustui silloiseen Greenwichin observatorion kuninkaalliseen tähtitieteilijään Nevil Maskelyneen. Hän havainnoi Kuuta ja mittasi sen vuorien korkeuksia sekä valmisteli luetteloa kaksoistähdistä. Vähitellen Herschelistä tuli yksi aikansa taitavimmista optikoista kaukoputkien peilien hiomisen avulla. 13. maaliskuuta 1781 tutkiessaan taivasta juuri valmistamallaan uudella kaukoputkella hän löysi sattumalta Kaksosten tähdistöstä kohteen, "joka näytti suuremmalta kuin muut näkyvissä olevat". Jonkin ajan kuluttua hän huomasi kohteen liikkuneen hieman tähtien suhteen, ja oletti sen olevan komeetta. Saman vuoden elokuussa, laskettuaan kohteen radan, suomalainen tähtitieteilijä Anders Lexell ilmoitti, että Herschel oli löytänyt uuden planeetan. Löytö teki Herschelistä kuuluisan, ja hän pystyi nyt keskittymään tähtitieteeseen kokopäiväisesti. Hänestä tuli Royal Societyn jäsen ja hän myi valmistamiaan kaukoputkia muille tähtitieteilijöille. Herschelin sisko Caroline, joka oli tullut Englantiin veljesten mukana, alkoi tehdä itsekin havaintoja ja toimia veljensä kokoaikaisena avustajana. Uransa aikana Herschel valmisti yli 400 kaukoputkea, joista suurin oli polttoväliltään 12 metriä ja objektiivin halkaisijaltaan 1,26 metriä. Käyttäessään kyseistä kaukoputkea ensimmäistä kertaa 28. elokuuta 1789 hän löysi Saturnukselta uuden kuun, joka nimettiin Enceladusiksi. 17. syyskuuta hän löysi vielä Mimasin saman planeetan ympäriltä. Herschel lyöriin ritariksi vuonna 1816. Hän kuoli kotonaan Observatory Housessa Slough'ssa lähellä Lontoota vuonna 1822.

Muut löydöt

Herschel löysi Saturnuksen kuiden ohella Uranukselta kaksi ensimmäistä kuuta, Titanian ja Oberonin, vuonna 1787. Hän ei nimennyt löytämiään neljää kuuta itse, vaan hänen poikansa nimesi ne isänsä kuoleman jälkeen; Enceladusin ja Mimasin vuonna 1847 sekä Titanian ja Oberonin 1852. Hän löysi ja luetteloi noin 2 900 sumumaista kohdetta, kuten galakseja ja kaasusumuja, joista useimpien hän aluksi oletti olevan Linnunradan kaltaisia tähtijärjestelmiä mutta joiden hän myöhemmin katsoi kuuluvan osaksi Linnunrataa. Herschel havaitsi ensimmäisenä, että useimmat kaksoistähdet eivät ole optisia kaksoistähtia, vaan ne kiertävät fyysisesti toisiaan. Tähän hän päätyi koittaessaan monien aikalaistensa tavoin löytää keinon tähtien etäisyyden mittaamiseksi. Parallaksi oli yksi lupaavimmista keinoista, ja niinpä hän ryhtyi mittaamaan sitä kaksoistähtien komponenteista, sillä komponenttien oletettiin sijaitsevan täysin eri etäisyyksillä niiden näennäisestä kirkkaudesta riippuen, jolloin lähempänä sijaitsevan kirkkaamman tähden tulisi Maan rataliikkeen vaikutuksesta liikkua himmeämmän tähden suhteen. Hän ei kuitenkaan havainnut tällaista tapahtuvan, vaan sen sijaan hän huomasi kaksoistähtiä olevan huomattavasti enemmän kuin olisi todennäköistä tähtien satunnaisen jakautumisen perusteella. Siten hän saattoi päätellä tähtien olevan todellisia pareja. Havainnoissa käytetyt 269 kaksoistähteä julkaistiin luettelona vuonna 1782. Tutkittuaan samoja tähtiä noin kahden vuosikymmenen kuluttua hän totesi eräissä tapauksissa komponenttien keskinäisen aseman muuttuneen tähtien kiertäessä toisiaan. Herschel löysi yhteensä noin tuhat uutta kaksoistähteä. Tutkiessaan muidenkin tähtien liikkeitä Herschel huomasi, että eräässä taivaankannen pisteessä Herkuleen tähdistössä oli apeksi, josta tähdet näyttivät liikkuvan poispäin. Vastaavasti vastakkaisella puolella taivasta tähdet liikkuivat antiapeksia kohden. Havainnoistaan Herschel päätteli, että Aurinkokunta liikkui tähtienvälisessä avaruudessa kohti kyseistä apeksia ja oletti aivan oikein, että myös muut kiintotähdet liikkuivat avaruudessa toistensa suhteen. Hän julkaisi tuloksensa vuonna 1783 nimellä On the Motion of the Solar system in Space. Hän oivalsi myös ensimmäisten joukossa, että Aurinko kuului muiden näkyvien tähtien tavoin kiekkomaiseen Linnunrataan, jonka koon mittaamiseksi hän käytti tähtiluotausmenetelmää. Hän katsoi kaukoputkella tiettyyn kohtaan taivasta ja laski näkökentässä olevat tähdet. Mitä enemmän tähtiä oli, sitä kauemmaksi hän oletti tähtijärjestelmän ulottuvan kyseisessä suunnassa. Hänen saamansa tulos 800 parsekia oli kuitenkin 15 kertaa todellista pienempi johtuen tähtienvälisen aineen olemassaolosta ja siitä virheellisestä lähtöolettamuksesta, että kaikkien tähtien todellinen kirkkaus on sama. Herschel löysi infrapunasäteilyn noin vuonna 1800. Hän antoi auringonvalon kulkea prisman läpi, jolloin muodostuneen spektrin punaisen pään alle hän asetti lämpömittarin. Mittarin ilmoittamasta lämpötilan noususta hän päätteli, että on olemassa näkymätöntä valon kaltaista säteilyä. Herschel keksi termin asteroidi (kreikaksi: aster = tähti, -eidos = muotoinen, kaltainen) kuvaamaan pikkuplaneettoja sekä myös jättiläisplaneettojen pieniä kuita vuonna 1802 sen jälkeen, kun toinen asteroidi Pallas oli löydetty. Muita saavutuksia tähtitieteen alalla olivat tutkimukset Mira Ceti -tähden kirkkaudenvaihteluista sekä planeettojen ja niiden kuiden liikkeistä. Hän löysi Marsilta napajäätiköt ja päätteli niiden sekä akselin kaltevuuden perusteella, että Marsissa täytyi olla jokseenkin samanlainen vuodenaikojen vaihtelu kuin Maassa. Herschel, William ko:윌리엄 허셜 ja:ウィリアム・ハーシェル th:วิลเลียม เฮอร์เชล

1973

Tapahtumia


- 17. tammikuuta - Ferdinand Marcos julistettiin Filippinien elinikäiseksi presidentiksi.
- 27. tammikuuta - Vietnamin sota: Yhdysvaltain osallistuminen sotaan päättyi rauhansopimukseen.
- 21. helmikuuta - Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, 100 kuoli.
- 7. maaliskuuta - komeetta Kohoutek havaittiin.
- 16. maaliskuuta - Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen.
- 29. maaliskuuta - Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista.
- 16. huhtikuuta - Pioneer 11 -luotain laukaistiin.
- 10. toukokuuta - Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa.
- 14. toukokuuta - Skylab, ainoa Yhdysvaltain avaruusasema, laukaistiin Maata kiertävälle radalle.
- 1. kesäkuuta - Kreikassa sotilasjuntta päätti monarkian ja perusti tasavallan.
- 3. kesäkuuta - Tupolev Tu-144 putosi ilmailushowssa Pariisissa, 15 kuolee.
- 5. heinäkuuta - Ruandassa tapahtui veretön vallankaappaus .
- 10. heinäkuuta - Bahama itsenäistyi.
- 20. heinäkuuta - Ranska jatkoi ydinkokeita Mururoalla vastalauseista huolimatta.
- 5. elokuuta - Musta syyskuu surmasi kolme ja haavoitti 56:a Ateenan lentokentällä.
- 15. elokuuta - Yhdysvallat lopetti Kamputsean pommitukset, päättäen 15 kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa.
- 11. syyskuuta - Chilen presidentti Salvador Allende tapettiin sotilasvallankaappauksessa ja Augusto Pinochet johtaa maata seuraavat 17 vuotta.
- 15. syyskuuta - Ruotsin Kustaa VI Aadolf kuoli, Kaarle XVI Kustaa nousee valtaistuimelle.
- 6. lokakuuta - Jom kippur -sota: Egyptin ja Syyrian joukot hyökkäsivät Israeliin juutalaisten pyhäpäivänä.
- 17. lokakuuta - Öljykriisi: Arabimaat asettivat Israelia tukevat maat boikottiin.
- 20. lokakuuta - Sydneyn oopperatalon avajaiset.
- 11. marraskuuta - Israel ja Egypti allekirjoittavat aselevon.
- 11. marraskuuta - Mariner 10- luotain laukaistiin.
- 13. marraskuuta - Islannin ja Iso-Britannian välinen ns. turskasota päättyi.
- 25. marraskuuta - Kreikan diktaattori George Papadopoulos syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa.
- 1. joulukuuta - Papua-Uusi-Guinea sai itsehallinnon.
- 3. joulukuuta - Pioneer 10 välitti ensimmäiset lähikuvat Jupiterista.
- 25. joulukuuta - ARPANET kaatui reititystä haittaavan ohjelmointivirheen takia.

Syntyneitä


- 26. helmikuuta - Eric Lindros, jääkiekkoilija
- 28. maaliskuuta - René Hertell, monitaituri
- 4. huhtikuuta - David Blaine, taikuri
- 16. toukokuuta - Tori Spelling, näyttelijä
- 1. kesäkuuta - Heidi Klum, supermalli
- 20. heinäkuuta - Haakon Magnus, Norjan kruununprinssi
- 20. heinäkuuta - Peter Forsberg
- 23. heinäkuuta - Monica Lewinsky, entinen Valkoisen talon harjoittelija
- 6. elokuuta – Asia Carrera
- 7. lokakuuta – Sami Hyypiä, suomalainen jalkapalloilija
- 9. marraskuuta – Maija Vilkkumaa, suomalainen rock-laulaja
- 2. joulukuuta - Monica Seles
- 21. joulukuuta – Marko Yli-Hannuksela, suomalainen painija, maailmanmestari, olympiavoittaja

Kuolleita


- 22. tammikuuta - Lyndon Johnson, Yhdysvaltain presidentti
- 27. maaliskuuta - Timo K. Mukka, kirjailija
- 8. huhtikuuta - Pablo Picasso, taidemaalari
- 29. huhtikuuta - Sammy Babitzin, laulaja
- 20. toukokuuta - Jarno Saarinen, kilpamoottoripyöräilijä
- 1. elokuuta - Walter Ulbricht, Itä-Saksan johtaja
- 20. heinäkuuta - Bruce Lee, näyttelijä ja itämaisten taistelulajien ekspertti
- 6. elokuuta - Fulgencio Batista, Kuuban presidentti
- 2. syyskuuta - J. R. R. Tolkien, kirjailija
- 11. syyskuuta - Salvador Allende, Chilen presidentti
- 15. syyskuuta - Kustaa VI Aadolf, Ruotsin kuningas
- 23. syyskuuta - Pablo Neruda, runoilija
- 2. lokakuuta – Paavo Nurmi, suomalainen juoksija
- 11. marraskuuta - Artturi Ilmari Virtanen, biokemisti ja Nobel-voittaja
- 1. joulukuuta - David Ben Gurion, israelilainen valtiomies als:1973 ko:1973년 ja:1973年 simple:1973 th:พ.ศ. 2516

Andromedan galaksi

Andromedan galaksi eli Messier 31 on Andromedan tähdistössä sijaitseva Sb-tyyppinen spiraaligalaksi. Se on meitä lähinnä oleva suuri galaksi ja samalla myös pohjoisen tähtitaivaan kirkkain. Se kuuluu yhdessä Linnunradan kanssa noin 30 galaksin muodostamaan Paikallisryhmään, jonka suurimmat jäsenet ovat juuri kyseiset kaksi galaksia.

Löytöhistoria

Persialainen tähtitieteilijä Abd al-Rahman Al-Sufi kuvaili Andromedan galaksin "pieneksi pilveksi" kiintotähdistä kertovassa kirjassaan Kitab al-Kawakib al-Thabit al-Musawwar vuonna 964 jaa. Kohde oli kuitenkin persialaisten tutkijoiden tiedossa jo ainakin vuodesta 905 lähtien. Galaksi merkittiin erääseen vuodelta 1500 peräisin olevaan hollantilaiseen tähtikarttaan, ja seuraavan kerran se sai Euroopassa huomiota, kun Simon Marius havaitsi sitä alkeellisella kaukoputkellaan vuonna 1612, mutta ei ilmoittanut itseään uuden kohteen löytäjäksi. Giovanni Hodierna löysi kohteen uudelleen itsenäisesti vuonna 1654. Edmond Halley taas antoi tähtisumuista kertovassa teoksessaan 1716 kunnian kohteen löytämisestä ranskalaiselle tähtitieteilijälle Ismail Bouillaudille, joka havaitsi kohteen vuonna 1661, mutta joka oli itse maininnut kohteen löytäjäksi tuntemattoman astronomin 1500-luvun alussa. Charles Messier lisäsi kohteen luetteloonsa 3. elokuuta 1764, ja merkitsi sen löytäjäksi Mariuksen. William Herschel (1738–1822) arveli virheellisesti, että galaksin etäisyys olisi korkeintaan 2 000 kertaa Siriuksen etäisyys (noin 17 000 valovuotta), mutta aavisti aivan oikein, että kysymyksessä oli Linnunradan kaltainen siitä erillään oleva "saariuniversumi". Spektroskopian pioneeri William Huggins havaitsi vuonna 1864, että M31:n spektri oli tähden kaltainen jatkuva, eikä normaalin kaasusumun tapaan monokromaattinen. Andromedan galaksin ulkopuolisuutta meidän galaksistamme vahvisti Vesto Slipherin vuonna 1912 tekemä mittaus, jonka mukaan kohde läheni meitä ennenkuulumattoman suuruisella nopeudella – 300 kilometriä sekunnissa (nykyinen arvio 140 km/s). Viimein vuonna 1923 Edwin Hubble vahvisti käsityksen löytämällä galaksista kefeidejä, joiden avulla hän pystyi laskemaan kohteen suuren etäisyyden – tuolloin ei kuitenkaan tiedetty, että kefeidejä on olemassa kahta eri tyyppiä, ja niinpä Hubblen saama tulos oli yli kaksinkertainen todelliseen verrattuna. Vuonna 1887 Isaac Roberts otti ensimmäisen valokuvan galaksista. Siitä saatiin ensi kerran selville kohteen spiraalimainen rakenne. Nykyään Andromedan galaksi on yksi tutkituimmista galakseista sen läheisyyden vuoksi. Yhä edelleen kohteen tarkka etäisyys on epäselvä, mutta Hipparkos-satelliitin tekemien havaintojen perusteella sen etäisyys on todennäköisesti lähellä 2,9 miljoonaa valovuotta.

Yleistietoa

Andromedan galaksin halon kokonaismassaksi on vuonna 2000 arvioitu noin 1,23 biljoonaa auringon massaa. Tämä on vähemmän kuin Linnunradalla (1,9 biljoonaa), mikä kumoaa aiemman käsityksen Andromedan galaksin 1,5-kertaisesta suuremmuudesta Linnunradan suhteen. Andromedan näennäiseksi halkaisijaksi on raportoitu jopa 5,1° pituussuunnassa (Robert Jonckhere 1952–1953), mikä tarkoittaisi 250 000 valovuoden todellista läpimittaa (vertaa Linnunrata 100 000 valovuotta). Yleisimpien arvioiden mukaan läpimitta on 165 000–200 000 valovuotta. Andromeda olisi siten huomattavasti meidän galaksiamme harvempi. Andromedan galaksi ja Linnunrata lähestyvät toisiaan noin 140 kilometriä sekunnissa. Niiden arvellaan kohtaavan noin kolmen miljardin vuoden kuluttua, jolloin ne todennäköisesti muodostavat yhden suuren elliptisen galaksin. Andromeda on mahdollisesti jo aiemmin yhdistynyt toisen galaksin kanssa, sillä Hubble-avaruusteleskooppi on havainnut sillä kaksoisytimen. Kyse saattaa kuitenkin olla myös pöly- ja kaasupilvestä, joka peittää osittain ytimen näkyvistä. Hubble-avaruusteleskooppi Andromedalla on useita seuralaisgalakseja, joista kirkkaimmat ovat pienet elliptiset galaksit M32 ja M110. Niistä ensiksi mainittu on hyvin kiinteässä yhteydessä emägalaksiinsa ja aiheuttanut häiriöitä sen spiraalirakenteeseen. Muita himmeämpiä seuralaisgalakseja ovat Herschelin löytämä NGC 185, d'Arrestin löytämä NGC 147, hyvin himmeät kääpiögalaksit And I, And II, And III, And IV (epävarma), And V, And VI (Pegasuksen kääpiögalaksi), And VII (Kassiopeian kääpiögalaksi) ja And VIII. Lisäksi galaksilla on 350–550 pallomaista tähtijoukkoa. Niistä kirkkain, G1, on koko Paikallisen ryhmän kirkkain pallomainen joukko ja sen näennäinen kirkkaus Maasta katsottunakin vielä 13,72m. Se sijaitsee 170 000 valovuoden päässä emägalaksistaan ja sen keskuksessa on arviolta noin 20 000 kertaa Aurinkoa massiivisempi musta aukko. Galaksin kirkkain tähtipilvi on saanut oman tunnuksensa NGC 206, sillä Herschel oli lisännyt sen omaan luetteloonsa löydettyään kohteen 17. lokakuuta 1786. Galaksissa on havaittu yksi supernova: S Andromedae vuonna 1885, jonka löysi 20. elokuuta Ernst Hartwig Dorpatin observatoriossa Virossa. Se oli kirkkaimmillaan 6 magnitudia ja siten hädin tuskin havaittavissa paljain silmin. Kyseessä oli samalla ensimmäinen Linnunradan ulkopuolella havaittu supernova, ja ensimmäinen ylipäänsä havaittu supernova 281 vuoteen.

Havaitseminen

Kirkkautensa ansiosta Andromedan galaksi on yksi helpoimmin havaittavista syvän taivaan kohteista. Se on myös kaukaisin kohde, jonka pystyy vaivattomasti näkemään paljain silmin pimeällä taivaalla. Se on sopiva kohde aloittelevalle tähtivalokuvaajalle, sillä siitä on varsin pienellä kokemuksella saatavissa näyttäviä valokuvia. Kiikarilla tai pienellä kaukoputkella kohde näyttää pistemäistä ja kirkasta ydintä ympäröivältä ellipsimäiseltä sumulta, ja myös M32 ja M110 ovat melko helposti havaittavissa. Suomessa galaksi näkyy kaikkina vuoden pimeinä aikoina, parhaiten aivan alku- ja loppuvuodesta.

Katso myös


- Messierin luettelo
- New General Catalogue

Aiheesta muualla


- [http://www.seds.org/messier/m/m031.html SEDSin M31-sivu]

Lähteet


- [http://en.wikipedia.org/wiki/Andromeda_Galaxy Englanninkielisen wikipedian vastaava artikkeli]
- [http://www.seds.org/messier/m/m031.html SEDS] Luokka:Messierin luettelo Luokka:Galaksit ko:안드로메다 은하 ja:アンドロメダ銀河

Messierin luettelo

Messierin luettelo on 110 syvän taivaan kohdetta käsittävä luettelo, jonka laati ranskalainen tähtitieteilijä Charles Messier 1700-luvulla. Luettelo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1774. Se sisältää lähinnä näennäisen sumumaisia kohteita, kuten avoimia ja pallomaisia tähtijoukkoja, galakseja ja kaasusumuja. Se on yhä nykyään tähtitieteen harrastajien suosiossa. Messier-maratonilla tarkoitetaan kaikkien 110 kohteen havaitsemista yhdessä yössä. Messierin varsinainen tehtävä oli etsiä komeettoja, mutta hän turhautui löytäessään sumumaisia kohteita, jotka muistuttivat komeettoja, mutta eivät niitä kuitenkaan olleet. Näistä kohteista hän muodosti luettelon, joka tunnetaan nykyisellä nimellään. Luettelon ensimmäinen versio sisälsi vain kohteet M1–M45. Valmis luettelo julkaistiin 1781. Vuonna 1967 luetteloon lisättiin vielä M110. Useat kohteista tunnetaan yhä Messierin numeron mukaan, mikäli niille ei ole syntynyt erityistä omaa nimeä. Nimen oikeaoppinen kirjoitusasu on Messier'n luettelo (lausutaan [messieen]), mutta tässäkin artikkelissa käytetty nimi on hyvin vakiintunut suomenkieliseen kirjallisuuteen. Usein Messier lyhennetään pelkäksi M-kirjaimeksi kohteen nimessä.

Messierin luettelon kohteet

1–20


- M1 eli Rapusumu on supernovajäänne Härän tähdistössä. NGC 1952
- M2 on pallomainen tähtijoukko Vesimiehessä. NGC 7089
- M3 on pallomainen tähtijoukko Ajokoirien tähdistössä. NGC 5272
- M4 on kirkas pallomainen tähtijoukko Skorpionissa, aivan Antareksen vieressä. NGC 6121.
- M5 on myös pallomainen tähtijoukko Käärmeessä. NGC 5904.
- M6 eli Perhosjoukko on avoin joukko, joka sijaitsee Skorpionissa. NGC 6405.
- M7 on avoin tähtijoukko Skorpionissa. NGC 6475.
- M8 eli Laguunisumu sijaitsee Jousimiehessä. NGC 6523.
- M9 on pallomainen tähtijoukko Käärmeenkantajassa. NGC 6333.
- M10 on toinen pallomainen tähtijoukko Käärmeenkantajassa. NGC 6254.
- M11 on avoin joukko Kilvessä. NGC 6705.
- M12 on avoin tähtijoukko Käärmeenkantajassa. NGC 6218.
- M13 on suuri ja kirkas pallomainen tähtijoukko Herkuleessa. NGC 6205.
- M14 on pallomainen tähtijoukko Käärmeenkantajassa. NGC 6402.
- M15 on pallomainen tähtijoukko Pegasuksessa. NGC 7078
- M16 eli Kotkasumu on avoin tähtijoukko ja emissiosumu Käärmeen tähdistössä. NGC 6611.
- M17 eli Omegasumu on Jousimiehessä sijaitseva kaasusumu. NGC 6618
- M18 on avoin tähtijoukko Jousimiehessä. NGC 6613
- M19 on pallomainen tähtijoukko Käärmeenkantajassa. NGC 6273.
- M20 eli Trifidsumu sijaitsee Jousimiehessä. NGC 6514.

21–40

Trifidsumu
- M21 on avoin joukko, joka sijaitsee Jousimiehessä. NGC 6531.
- M22 on kirkas pallomainen tähtijoukko Jousimiehessä. NGC 6656.
- M23 on myös kirkas avoin joukko Jousimiehessä. NGC 6494.
- M24 eli Jousimiehen tähtipilvi on poikkeuksellisen silmiinpistävänä näkyvä Linnunradan osa Jousimiehessä. Cr 374.
- M25 on suuri ja avonainen tähtijoukko Jousimiehessä. IC 4725.
- M26 on Kilvessä sijaitseva avoin joukko. NGC 6694.
- M27 eli Nostopainosumu on Ketussa sijaitseva planetaarinen sumu. NGC 6853.
- M28 on pallomainen tähtijoukko Joutsenen tähdistössä. NGC 6626.
- M29 on pieni avoin tähtijoukko Joutsenessa. NGC 6913.
- M30 on pallomainen tähtijoukko Kauriissa. NGC 7099.
- M31 eli Andromedan galaksi on pohjoisen tähtitaivaan kirkkain galaksi. NGC 224.
- M32 on M31:n elliptinen seuralaisgalaksi Andromedassa. NGC 221.
- M33 eli Kolmion galaksi on päältäpäin näkyvä spiraaligalaksi Kolmiossa. NGC 598.
- M34 on laaja avoin tähtijoukko Perseuksessa. NGC 1039.
- M35 on jo paljain silmin erottuva avoin tähtijoukko Kaksosissa. NGC 2168.
- M36 on avoin tähtijoukko Ajomiehessä. NGC 1960.
- M37 on myöskin avoin tähtijoukko Ajomiehen tähdistössä. NGC 2099.
- M38 on kolmas avoin joukko Ajomiehessä. NGC 1912.
- M39 on avoin tähtijoukko Joutsenen tähdistössä. NGC 7092.
- M40 eli Winnecke 4 on yksi luettelon virheistä – kaksoistähti Isossa karhussa.

41–60

Isossa karhussa
- M41 on laaja avoin tähtijoukko Isossa koirassa juuri Siriuksen eteläpuolella. NGC 2287
- M42 eli Orionin suuri kaasusumu sijaitsee nimensä mukaisesti Orionissa. NGC 1976.
- M43 on M42:n "pikkuveli" sijaiten sen pohjoispuolella. NGC 1982.
- M44 eli Praesepe tai Seimi on kirkas avoin tähtijoukko Kravussa. NGC 2632.
- M45 eli Plejadit tai Seulaset on tunnettu avoin tähtijoukko Härässä. Cr 42.
- M46 on Peräkeulassa sijaitseva avoin joukko, jossa on myös planetaarinen sumu. NGC 2437.
- M47 on avoin tähtijoukko Peräkeulan alueella. NGC 2422.
- M48 on Vesikäärmeen länsiosissa sijaitseva avoin joukko. NGC 2548.
- M49 on elliptinen galaksi Virgon galaksijoukossa. NGC 4472.
- M50 avoin tähtijoukko Yksisarvisessa. NGC 2323.
- M51 eli Pyörregalaksi on spiraaligalaksi Ajokoirissa. NGC 5194.
- M52 on avonainen tähtijoukkko Kassiopeiassa. NGC 7652.
- M53 on Bereniken hiuksissa sijaitseva pallomainen tähtijoukko. NGC 5024.
- M54 on Jousimiehen tähdistössä sijaitseva pallomainen joukko. NGC 6715.
- M55 on myöskin Jousimiehessä sijaitseva pallomainen tähtijoukko. NGC 6809.
- M56 sijaitsee Lyyrassa. Se on pallomainen joukko. NGC 6779.
- M57 eli Lyyran rengassumu on planetaarinen sumu Lyyrassa. NGC 6720.
- M58 on spiraaligalaksi Neitsyessä. NGC 4579.
- M59 on ellipsigalaksi Neitsyessä. NGC 4621.
- M60 sijaitsee M59:n lähellä ja on myös galaksi. NGC 4649.

61–80

galaksi
- M61 on suoraan päältäpäin näkyvä spiraaligaksi Neitsyen tähdistössä. NGC 4303.
- M62 on Käärmeenkantajassa sijaitseva pallomainen joukko. NGC 6266.
- M63 eli Auringonkukkagalaksi sijaitsee Ajokoirissa. NGC 5055.
- M64 eli Mustasilmägalaksi on galaksi Bereniken hiuksissa. NGC 4826.
- M65 on galaksi Leijonassa. NGC 3623.
- M66 on myös galaksi Leijonassa. NGC 3627.
- M67 on vanha avoin tähtijoukko. NGC 2682.
- M68 on tyypillinen pallomainen tähtijoukko Vesikäärmeessä. NGC 4590.
- M69 sijaitsee Jousimiehessä ja on pallomainen joukko. NGC 6637.
- M70 on pieni pallomainen tähtijoukko Jousimiehessä. NGC 6681.
- M71 on toistaiseksi määrittelemätön tähtijoukko Nuolessa. NGC 6838.
- M72 on pallomainen tähtijoukko Vesimiehessä. NGC 6981.
- M73 on neljän tähden muodostama asterismi Vesimiehessä. NGC 6994.
- M74 on galaksi Kaloissa. NGC 628.
- M75 on Jousimiehessä sijaitseva pallomainen joukko. NGC 6864.
- M76 eli Pieni nostopainosumu on planetaarinen sumu Perseuksessa. NGC 650-651.
- M77 on Seyfert-galaksi Valaassa. NGC 1068.
- M78 on Orionissa sijaitseva heijastusumu. NGC 2068.
- M79 on Jäniksen tähdistössä sijaitseva pallomainen tähtijoukko. NGC 1904.
- M80 on komea pallomainen tähtijoukko, joka sijaitsee Skorpionissa. NGC 6093.

81–100

M80
- M81 on galaksi, joka sijaitsee Isossa Karhussa. Kaukaisin koskaan paljain silmin nähty kohde taivaalla. NGC 3031.
- M82 sijaitsee edellisen lähellä ja on epäsäännöllinen galaksi. NGC 3034.
- M83 on komea, suoraan päältäpäin näkyvä spiraaligalaksi Vesikäärmeessä. NGC 5236.
- M84 on galaksi rikkaalla alueella Neitsyessä. NGC 4374.
- M85 on linssigalaksi Bereniken hiuksissa. NGC 4382.
- M86 on galaksi Neitsyen tähdistössä. NGC 4406.
- M87 on myös galaksi Neitsyessä. NGC 4486.
- M88 on spiraaligalaksi Bereniken hiuksissa. NGC 4501.
- M89 on Neitsyessä sijaitseva pyöreä galaksi. NGC 4552.
- M90 on päältäpäin näkyvä spiraaligalaksi Neitsyessä. NGC 4569.
- M91 on todennäköisesti kaksoishavainto M58:sta.
- M92 on pallomainen tähtijoukko Herkuleessa. NGC 6341.
- M93 on avoin tähtijoukko Peräkeulan tähdistössä. NGC 2447.
- M94 on Ajokoirissa sijaitseva spiraaligalaksi. NGC 4736.
- M95 muodostaa galaksiparin yhdessä M96:n kanssa. NGC 3351.
- M96 muodostaa galaksiparin yhdessä M95:n kanssa. NGC 3368.
- M97 eli Pöllösumu sijaitsee Isossa Karhussa. NGC 3587.
- M98 on melkein suoraan sivultapäin näkyvä spiraaligalaksi Bereniken hiuksissa. NGC 4192.
- M99 on suoraan päältäpäin näkyvä spiraaligalaksi Bereniken hiuksissa. NGC 4254.
- M100 on avoin spiraaligalaksi Bereniken hiuksissa. NGC 4321.

101–110

M100
- M101 eli Tuulimyllygalaksi on Isossa Karhussa sijaitseva spiraaligalaksi. NGC 5457.
- M102 on kaksoishavainto M101:sta.
- M103 on avonainen tähtijoukko Kassiopeiassa. NGC 581.
- M104 eli Sombrerogalaksi on sivultapäin näkyvä spiraaligalaksi Neitsyessä. NGC 4594.
- M105 on ellipsigalaksi Leijonassa. NGC 3379.
- M106 on spiraaligalaksi Ajokoirissa. NGC 4258.
- M107 on Käärmeenkantajassa sijaitseva pallomainen tähtijoukko. NGC 6171.
- M108 on epäsäännöllisen muotoinen galaksi Isossa karhussa. NGC 3556.
- M109 on galaksi Isossa karhussa. NGC 3992.
- M110 lisättiin luetteloon vasta vuonna 1967. Se on Andromedassa sijaitseva M31:n seuralaisgalaksi. NGC 205.

Messierin luettelon kohteet tyypeittäin

Osassa kohteista luokitus voi olla häilyvä. Avoimet tähtijoukot
- 6, 7, 11, 18, 21, 23, 25, 26, 29, 34, 35, 36, 37. 38, 39, 41, 44, 45, 46, 47, 48, 50, 52, 67, 93, 103 Pallomaiset tähtijoukot
- 2, 3, 4, 5, 9, 10, 12, 13, 14, 15, 19, 22, 28, 30, 53, 54, 55, 56, 62, 68, 69, 70, 71, 72, 75, 79, 80, 92, 107 Kaasusumut
- 43, 78 Kaasusumun ja avoimen tähtijoukon yhdistelmät
- 8, 16, 17, 20, 42 Planetaariset sumut
- 27, 57, 76, 97, Supernovajäänteet
- 1 Elliptiset galaksit
- 32, 49, 59, 60, 84, 86, 87, 89, 105, 110 Spiraaligalaksit
- 31, 33, 51, 58, 61, 63, 64, 65, 66, 74, 77, 81, 83, 85, 88, 90, 91, 94, 95, 96, 98, 99, 100, 101, 104, 106, 108, 109 Epäsäännölliset galaksit
- 82 Kaksoistähdet
- 40 Asterismit
- 24, 73

Katso myös


- New General Catalogue (NGC) Luokka:Messierin luettelo Luokka:Tähtitiede ja:メシエ天体

Luokka:Tähtitiede

Tämä luokka sisältää tähtitieteen piiriin kuuluvia artikkeleita. Luokka:Avaruus Luokka:Tiede ms:Category:Astronomi zh-min-nan:Category:Thian-bûn-ha̍k ko:분류:천문학 ja:Category:天文学 simple:Category:Astronomy th:Category:ดาราศาสตร์

History of australia

The History of Australia began when humans first migrated to the Australian continent from the north, at least 40-45,000 years before present. This period is referred to as the prehistory of Australia. The written history of Australia began when European explorers first sighted the country. It has been divided into two periods: before and after it became a dominion of the British Empire in 1901.

Prehistory of Australia

The prehistory of Australia is a term which may be used to describe the period of approximately 40-45,000 years (or more, as is contended by some studies) between the first human habitation of the Australian continent and the first definitive sighting of Australia by Europeans in 1606, which may be taken as the beginning of the recent history of Australia. This era is referred to as prehistory rather than history because there are no written records of human events in Australia which pre-date this contact.

History of Australia before 1901

Records of the discovery of the Australian continent by European expeditions date back to the early 17th century. The first such undisputed sighting was in 1606 by the Dutch navigator Willem Janszoon, who in his ship Duyfken navigated the Gulf of Carpentaria, sighting and making landfall on the western coast of Cape York Peninsula. Other 17th century European voyagers (predominantly Dutch, but also French and English) were to follow suit, and by the start of the 18th century the western and northern coastlines of what had become known as "New Holland" had been charted. No attempts to establish settlements were made, however. In 1770, the expedition of the Endeavour under command of British Royal Navy Lieutenant James Cook navigated and charted the east coast of Australia, making first landfall at Botany Bay on April 29, 1770. Cook continued northwards, and before leaving put ashore on Possession Island in the Torres Strait off Cape York on August 22 1770. Here he formally claimed the eastern coastline he had discovered for the Crown, naming it New South Wales. Given that Cook's discoveries would lead to the first European settlement of Australia, he is often popularly conceived as its European discoverer, although he had been preceded by more than 160 years. The favourable reports of these lands relayed by Cook's expedition upon their return to England generated interest in its offered solution to the problem of penal overcrowding in Britain, which had been exacerbated by the loss of its American colonies. Accordingly, on May 13 1787 the 11 ships of the First Fleet set sail from Portsmouth, England, bound for Botany Bay. The British Crown Colony of New South Wales started with the establishment of a settlement and penal colony at Port Jackson by Captain Arthur Phillip on 26 January 1788. This date was later to become Australia's national day, Australia Day. Van Diemen's Land, now known as Tasmania, was settled in 1803 and became a separate colony in 1825. Britain formally claimed the western part of Australia in 1829. Separate colonies were created from parts of New South Wales: South Australia in 1836, Victoria in 1851, and Queensland in 1859. The Northern Territory (NT) was founded in 1863 as part of the Province of South Australia. Victoria and South Australia were founded as "free colonies"—that is, they were never penal colonies, although the former did receive some convicts from Tasmania. Western Australia was also founded "free", but later accepted transported convicts due to an acute labour shortage. The transportation of convicts to Australia was phased out between 1840 and 1868. A gold rush began in Australia in the early 1850s, and the Eureka Stockade rebellion in 1854 was an early expression of nationalist sentiment. Between 1855 and 1890, the six colonies individually gained responsible government, managing most of their own affairs while remaining part of the British Empire. The Colonial Office in London retained control of some matters, notably foreign affairs, defence and international shipping.

History of Australia since 1901

On 1 January 1901, federation of the colonies was achieved after a decade of planning, consultation and voting, and the Commonwealth of Australia was born, as a Dominion of the British Empire. The Australian Capital Territory (ACT) was formed from New South Wales in 1911 to provide a location for the proposed new federal capital of Canberra (Melbourne was the capital from 1901 to 1927). The Northern Territory was transferred from the control of the South Australian government to the Commonwealth in 1911. Australian troops took part in both world wars. Since World War II Australia has been transformed by a massive immigration programme, and since the 1970s and the abolition of the White Australia policy from Asia and other parts of the world; radically transforming Australia's demography, culture and image of itself. The Statute of Westminster 1931 formally ended most of the constitutional links between Australia and Britain, but Australia did not adopt the Statute until 1942. The shock of Britain's defeat in Asia in 1942 and the threat of Japanese invasion caused Australia to turn to the United States as a new ally and protector. Since 1951, Australia has been a formal military ally of the US under the auspices of the ANZUS treaty. The final constitutional ties between Australia and Britain ended in 1986 with the passing of the Australia Act 1986, ending any British role in the Australian States, and ending judicial appeals to the UK Privy Council. Australia remains a constitutional monarchy with Queen Elizabeth II the Queen of Australia; the 1999 referendum to establish a republic was marginally rejected. Australia's links to its British past are increasingly tenuous. Since the election of the Whitlam Government in 1972, there has been an increasing focus on the nation's future as a part of the Asia-Pacific region.

See also


- History of Oceania
- History of present-day nations and states
- Australian states and major territories
- Wikibooks - Australian History

External links


- [http://www.rulers.org/rula2.html#australia Rulers.org — Australia] list of rulers for Australia Australia, History of simple:History of Australia

okucia metalowe pociel alojamientos en edimburgo gambling miadyca










































:: RELATED NEWS ::
Everything You Always Wanted to Know About Sex (But Were Afraid to Ask)
:For information on the film of the same name see Everything You Always Wanted to Know About Sex (But Were Afraid to Ask) (film) Everything You Always Wanted to Know About Sex
- (
- But Were Afraid to Ask) is a book (1969, updated 1999) by U.S. physician Dr. David Reuben. It
Chronic renal failure
Chronic renal failure (CRF, or "chronic kidney failure", CKF) is a slowly progressive loss of renal function over a period of months or years and defined as an abnormally low glomerular filtration rate, which is usually determined indirectly by the creatinine level in blood serum. CRF that leads to severe illness and requires some form of renal replacement therapy (suc
SHM
:This article is about mathematics. For the computer science topic, see SHM (computing). Simple harmonic motion is the motion of a simple harmonic oscillator, a motion that is neither driven nor damped. The motion is periodic and can be described as that of a sine function (or equivalently a cosine function
Chinese Xiqu
Kunqu (崑曲; pinyin: Kūnqǔ; Wade-Giles: k'un-ch'ü), also known as Kunju, Kun opera or Kunqu Opera, is the oldest extant form of Chinese opera. It evolved from the Kunshan melody, and dominated Chinese theatre from the 16th to the 18th centuries. Chinese theatre Kunqu boasts a 600
NCAA Men's Lacrosse Championship
Each year, the NCAA Championship determines the top lacrosse team in the NCAA Division I, Division II, and Division III. Past Winners

Division I


- 1971 -- Cornell 12-6 Maryland
- 1972 -- Virginia 13-12 Johns Hopkins
- 1973 --
Minister of Magic
In the Harry Potter series of novels by J. K. Rowling, the Minister for Magic (original British editions and the film series) or Minister of Magic (US editions) is the head of the Ministry of Magic.

Current Minister for Magic

The current Minister for Magic of
Category:Napoleonic wars
Category:Wars of Austria Category:Wars of France Category:Wars of Denmark Category:Wars of Germany Category:Wars of the Ottoman Empire Category:Wars of Portugal
Janet Opal Jeppson
Janet Asimov (maiden name Janet Opal Jeppson) (born 1926 in Ashland, Pennsylvania) is an American science fiction author and psychoanalyst. Janet Asimov started writing children's science fiction under the name J O Jeppson in the SHM (computing). Simple harmonic motion is the motion of a simple harmonic oscillator, a motion that is neither driven nor damped. The motion is periodic and can be described as that of a sine function (or equivalently a cosine function
J O Jeppson
Janet Asimov (maiden name Janet Opal Jeppson) (born 1926 in Ashland, Pennsylvania) is an American science fiction author and psychoanalyst. Janet Asimov started writing children's science fiction under the name J O Jeppson in the