:: wikimiki.org ::
| Niedersachsen |
Niedersachsen
Ala-Saksi (Niedersachsen) on Saksan osavaltio maan pohjoisosassa, Pohjanmeren rannikolla. Sen rajanaapureina ovat lännessä Belgia ja Nordrhein-Westfalen, etelässä Hessen ja Thüringen, idässä Saksi-Anhalt, Brandenburg ja Mecklenburg-Vorpommern sekä pohjoisessa Hampuri ja Schleswig-Holstein. Bremenin hansakaupungin alueet ovat kokonaan Ala-Saksin sisällä. Osavaltion pinta-ala on 47 618 km² ja siellä on lähes kahdeksan miljoonaa asukasta. Pääkaupunki on Hannover. Muita suuria kaupunkeja ovat Braunschweig, Osnabrück, Oldenburg, Meppen ja Göttingen.
Luoteisosa Ala-Saksia Pohjanmeren rannikolla on Itä-Friisinmaata (Ostfriesland). Siihen kuuluu seitsemän saarta, Itä-Friisein saaret. Kaakkoisosa osavaltiota on nimeltään Emsland, harvaanasuttu alue, joka oli muinoin soiden peitossa. Pohjoisosa Ala-Saksia on tasaista, mutta etelässä kulkee kaksi vuorijonoa: Weserbergland ja Harz. Suurimmat kaupungit sijaitsevat keskellä osavaltiota. Koillisosa osavaltiosta tunnetaan nimellä Lüneburger Heide, Lüneburgerin nummi. Alue rikastui keskiajalla suolakaupalla. Pohjoisessa Elbe erottaa Ala-Saksin Hampurista, Schleswig-Holsteinista, Mecklenburg-Vorpommernista ja Brandenburgista. Elben etelärannalla Hampurin liepeillä olevaa aluetta kutsutaan nimellä Altes Land (alasaksaksi Olland, Hollannista 1100-luvulla saapuneiden siirtolaisten mukaan), ja se tunnetaan tuhansista hedelmäpuistaan.
Osavaltio on jaettu 38 piiriin (Kreise) ja kahdeksaan itsenäiseen kaupunkiin.
Hallituspuolueet ovat CDU ja FDP ja ministeripresidentti Christian Wulff (CDU, 2003–)
Luokka:Saksan osavaltiot
als:Niedersachsen
ko:니더작센 주
ja:ニーダーザクセン州
simple:Lower Saxony
Saksa
Saksan liittotasavalta (Bundesrepublik Deutschland) on noin 82 miljoonalla asukkaallaan Länsi-Euroopan suurin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Saksan naapurimaita ovat Tanska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Tšekki ja Puola. Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioita ja sijaitsee lähes sen keskellä.
Historia
Saksa ja saksalaisuus lähti kehittymään Kaarle Suuren valtakunnan jaosta vuonna 843, jolloin tämän pojat Lothar ja Ludvig Saksalainen saivat Verdunin sopimuksella hallintaansa suuren, nykyisestä Pohjois-Saksasta Keski-Italiaan ulottuvan alueen. Tästä kehittyi Pyhä roomalainen keisarikunta, jota 1500-luvulla alettiin nimittää Pyhäksi saksalais-roomalaiseksi keisarikunnaksi. Keisarikunnan yhtenäisyys oli kuitenkin rajallista; se koostui lukuisista pienistä hyvin pitkälle itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista. Saksalaisten vaikutus ulottui jo sydänkeskiajalta alkaen ns. pohjoisten ristiretkien, kaupankäynnin ja hansaliiton mukanaan tuoman muuttoliikkeen myötä koko Itämeren alueelle.
Ensimmäinen valtakunta kukistui Napoleonin edessä 1806. Vuonna 1815 Wienin kongressin jälkeen perustettiin Saksan liitto, johon kuului joukko ruhtinaskuntia Itävallan ja Preussin johtamina.
18. tammikuuta 1871 Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin keisariksi Versailles'ssa Ranskan häviön jälkeen ja perustettiin toinen Saksan keisarikunta. Samana vuonna nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi Otto von Bismarck. Keisarikunta kesti ensimmäisen maailmansodan loppuun 9. marraskuuta 1918 asti, jolloin Vilhelm II luopui kruunusta ja Saksa julistettiin tasavallaksi (Weimarin tasavalta).
Weimarin tasavallan aika oli lopussa, kun 1932 Adolf Hitlerin NSDAP-puolue sai vaalivoiton ja 1933 siitä tuli ainoa puolue. Saksasta tuli kansallissosialistinen. Vuonna 1939 Saksa julisti sodan Puolalle ja aloitti toisen maailmansodan. Sotaa kesti Euroopassa toukokuuhun 1945, jolloin Saksa antautui.
Sodan jälkeen voittajavaltiot ja Ranska jakoivat Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Neuvostoliiton vyöhykkeestä muodostui Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) ja USA:n, Ranskan ja Yhdistyneiden kuningaskuntien vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta (BRD). Ne yhdistyivät jälleen vuonna 1990 DDR:n lakatessa olemasta ja siitä muodostettujen uusien osavaltioiden liittyessä Saksan liittotasavaltaan ja samalla Euroopan unioniin.
Saksan historia -artikkelit
- Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806)
- Saksan liitto (1815–1866)
- Saksan keisarikunta (1871–1918)
- Weimarin tasavalta (1919–1933)
- Kansallissosialistinen Saksa (1933–1945)
- Saksan demokraattinen tasavalta (1949–1990)
Politiikka
Saksa on liittovaltio. Se koostuu laajaa autonomista päätösvaltaa käyttävistä osavaltioista (Bundesländer) sekä Hampurin ja Bremenin vapaakaupungeista.
Muodollinen valtion pää on liittopresidentti. Presidentin valitsee liittokokous, johon kuuluvat kaikki liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden edustajia. Liittokokouksella ei ole muuta tehtävää kuin valita presidentti viiden vuoden välein.
Saksan parlamentti, eli liittopäivät (Bundestag) on kokoontunut vuodesta 1999 jälleen valtiopäivätalossa Berliinissä. Edustajat valitaan neljän vuoden välein, puolet edustajista valitaan tietystä vaalipiiristä, ja puolet puolueiden listoilta. Tämän lisäksi puolueiden on ylitettävä 5 % äänikynnys, tai saatava vähintään kolme suoraan valittua edustajaa. Vuoden 2002 vaaleissa valittiin 603 edustajaa.
Liittopäivät valitsee liittopresidentin ehdotuksesta liittokanslerin, joka on käytännössä suurimman puolueen puheenjohtaja. Liittokansleri nimittää ministerit, tähän hän ei tarvitse liittopäivien hyväksyntää. Ministerien määrä vaihtelee hallituksesta toiseen. Päinvastoin kun useimmissa parlamentaarisissa järjestelmissä, liittokokous ei voi suoraan erottaa kansleria valitsematta hänen seuraajaansa.
Saksassa on myös liittoneuvosto (Bundesrat), joka on osavaltioiden edustajien kokous. Liittoneuvosto ei ole varsinaisesti parlamentin ylähuone, vaan aivan oma instituutionsa. Liittoneuvostossa on 69 paikkaa, jotka on jaettu osavaltioiden asukasluvuilla painotettuina. Puheenjohtajuus on kiertävä, ja liittoneuvoston puheenjohtaja on liittopresidentin varamies. Osavaltioiden edustajilla on velvollisuus äänestää hallituksensa tahdon mukaan, eikä ryhmien ääniä voi jakaa. Edustajien suhteet vaihtelevat osavaltioiden vaalien mukaan, joita on yleensä 3–4 vuodessa.
Puoluejärjestelmältään Saksassa vallitsee monipuoluejärjestelmä, joka kuitenkin on toistaiseksi ollut selkeän kaksinapainen. Sosiaalidemokraatit (SPD) ja Kristillisdemokraatit (CDU/CSU, missä CDU edustaa lähinnä protestantteja, ja CSU on Baijerin katolilaisten puolue) vuorottelevat vallassa ja käyttävät apupuolueita – SPD Vihreitä (Die Grünen) ja CDU Liberaaleja (FDP). Osavaltio- ja paikallistasolla erilaisetkin liittoumat ovat olleet mahdollisia.
23. toukokuuta 2004 järjestetyissä presidentinvaaleissa valittiin Johannes Raun seuraajaksi Horst Köhler (CDU/CSU) 604 äänellä. Vastaehdokas, sosiaalidemokraattien Gesine Schwan sai 1205-jäsenisessä liittokokouksessa 589 ääntä.
Liittokanslerina toimi vuodesta 1998 Gerhard Schröder (SPD), jonka hallitus sai 1. heinäkuuta 2005 liittopäivien äänestyksessä epäluottamuslauseen. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin 18. syyskuuta. CDU/CSU sai Bundestagin vaaleissa 226 paikkaa, SPD 222, FDP 61, die Linke (entinen PDS) 54 ja Vihreät 51. Tuloksen perusteella kristillisdemokraattien Angela Merkelillä on parempi mahdollisuus kanslerin toimeen.
Osavaltiot
Saksan osat
Saksan 16 osavaltiota ovat:
#Baden-Württemberg
#Baijeri (vapaavaltio)
#Berliini
#Brandenburg
#Bremen (vapaakaupunki)
#Hampuri (vapaakaupunki)
#Hessen
#Mecklenburg-Vorpommern
#Niedersachsen
#Nordrhein-Westfalen
#Rheinland-Pfalz
#Saarland
#Sachsen (vapaavaltio)
#Sachsen-Anhalt
#Schleswig-Holstein
#Thüringen
Saksan maantieteellisistä alueista ja vanhoista maakunnista käytetään nykyisinkin suomalaistettuja nimiasuja, etenkin nimiä Saksi, Ala-Saksi, Etu-Pommeri ja Reininmaa. Osavaltioiden virallisissa nimissä on kuitenkin selkeintä pysytellä saksalaisissa asuissa. Poikkeuksena ovat yksinkertaiset ja täysin vakiintuneet Baijeri, Berliini ja Hampuri.
Osavaltiot on edelleen jaettu 438 piiriin (Kreise).
Maantiede
Saksan maantiede
Saksan ulottuu Itämeren ja Pohjanmeren rannoilta Alpeilla asti (korkein huippu Zugspitze 2962 m), maan keskiosat ovat metsäistä ylänköä. Maata halkovat Euroopan suurimmat joet: Rein, Tonava ja Elbe.
Ilmasto on leuto ja merellinen, kosteat, pilviset ja viileät talvet ja kesät. Föhn-tuulet Alpeilta voivat nostaa lämpötilaa 30 °C tunneissa.
Saksan Pääkaupunki on Berliini, mutta taloudellinen keskus Frankfurt am Main.
Talous
Saksan talous on maailman kolmanneksi suurin Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen. Saksa on suurin teollisuusmaa Euroopassa. Korkea työttömyys on ollut ongelma jo vuosia, ja sitä myötä kohonneet sosiaalimenot. Saksan yhdistyminen on maksanut jo 1500 miljardia euroa, eikä talous ole parantunut idässä 50 miljardin vuosittaisista tulonsiirroista huolimatta (4 % lännen BKT:sta).
Vienti tuo joka kolmanneksen kansatulosta. Suurimmat vientituotteet ovat koneet, ajoneuvot, kemikaalit, metallit, ruokatuotteet ja tekstiilit.
Väestöjakauma
Saksassa on 7,3 miljoonaa ulkomaalaista, sisältäen pakolaiset, vierastyöläiset ja heidän perheensä. 2/3 heistä on ollut maassa yli 8 vuotta ja 1/5 on syntynyt Saksassa. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut viime vuosina, 2003 hakijoita oli 50 000.
Saksassa on 50 000 hengen tanskalainen vähemmistö Schleswigissa lähellä Tanskan rajaa, ja pieni sorbin kieltä puhuva vähemmistö, 40 000 Saksissa ja 20 000 Brandenburgissa. Friisin kieltä puhuu 12 000. Ala-saksa on myös käytössä Pohjois-Saksan maaseudulla. Vähemmistökielet ovat Euroopan neuvoston suojelemia.
Maahanmuuttajista merkittävimmät ryhmät ovat turkkilaiset ja kurdit (1,9 miljoonaa). Pienempiä ryhmiä ovat italialaiset (0,6 miljoonaa), serbit (0,6 miljoonaa), kreikkalaiset (0,4 miljoonaa), puolalaiset (0,3 miljoonaa) ja kroaatit (0,2 miljoonaa) (luvut vuodelta 2002).
Saksalaiset paluumuuttajat entisen Neuvostoliiton alueilta (yhteensä 1,7 miljoonaa vuosina 1980—1999), Puolasta (0,7 miljoonaa) ja Romaniasta (0,3 miljoonaa) saavat automaattisesti kansalaisuuden, eivätkä siten näy tilastoissa.
Kulttuuri
Saksan kieli oli ennen lingua franca keski-, itä-, ja Pohjois-Euroopassa ja on edelleen opetelluin vieras kieli englannin jälkeen Euroopassa. Monet historialliset henkilöt, jotka eivät varsinaisesti olleet saksalaisia, elivät saksalaisen kulttuurin vaikutuspiirissä ja jättivät siihen jälkensä, kuten: Wolfgang Amadeus Mozart, Franz Kafka ja Stefan Zweig.
Säveltäjiä: Beethoven, Bach, Brahms, Schumann ja Wagner
Runoilijoita: Goethe, Schiller ja Heine
Filosofeja: Gottfried Wilhelm Leibniz, Kant, Hegel, Marx, Arthur Schopenhauer, Nietzsche ja Martin Heidegger
Teologeja: Martin Luther, Albert Schweitzer
Kirjailijoita: Hermann Hesse, Thomas Mann, Heinrich Böll ja Günter Grass
Tiedemiehiä: Johannes Kepler, Ernst Haeckel, Albert Einstein, Max Born, Max Planck, Werner Heisenberg, Heinrich Rudolf Hertz ja Robert Bunsen
Keksijöitä: Johann Gutenberg, Nikolaus August Otto, Werner von Siemens, Wernher von Braun, Gottlieb Daimler, Carl Benz, Rudolf Diesel ja Carl von Linde
Taiteilijoita, kuten renensanssin Albrecht Dürer, surrealisti Max Ernst, ekspressionisti Franz Marc, konseptitaitelija Joseph Beuys ja neo-ekspressionisti Georg Baselitz.
Merkittävimmät luonnonvarat
- rautamalmi
- kivihiili
- kupari
- ligniitti
- potaska
- uraani
- maakaasu
- nikkeli
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- kemikaalit
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=51.138001,9.052734&spn=6.122846,16.215820&z=11&t=h&hl=en Saksa Google Mapsissa]
Luokka:Saksa
fiu-vro:S'aksamaa
als:Deutschland
roa-rup:Ghirmânii
ms:Jerman
zh-min-nan:Tek-kok
ko:독일
ja:ドイツ
simple:Germany
th:สหพันธ์สาธารณรัฐเยอรมนี
Belgia
Belgia on länsieurooppalainen kuningaskunta Ranskan ja Saksan välissä. Muut naapurimaat ovat Alankomaat ja Luxemburg. Pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta.
Historia
Belgian alueen asukkaat mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 56 eea Julius Caesarin kirjassa Gallian sodasta, jossa belgae-heimot mainitaan rohkeimmiksi kaikista galleista. Rooman valtakunnan romahduksen jälkeen germaaniset heimot valtasivat Gallian 500-luvulla. Frankit perustivat lopulta merovingien valtakunnan joka hallitsi 500-luvulta 800-luvulle asti. Dynastian ensimmäinen kuningas Klodvig (481–511) kääntyi 496 kristinuskoon. Merovingien dynastian jälkeen valtaan nousivat karolingit, kuninkaanaan Pipin Pieni. Kaarle Martelin (676–741) jälkeen frankkien kuninkaaksi nousi Kaarle Suuri (742–814).
Kaarle Suuren valtakunnan hajottua Burgundin valtakunta yhdisti nykyinen Luxemburgin, Alankomaiden ja Belgian alueen.
1400-luvun lopussa alue päätyi perimysten kautta Habsburgien Espanjan Kaarle V:lle. Kaarlen perillinen Filip II päätti kukistaa alankomaiden protestantit, mikä johti itsenäisyyssotaan. Utrechtin liitossa muodostettu Seitsemän yhdistyneen alankomaan tasavalta kapinoi Espanjan valtaa vastaan.
Flanderin ja Brabantin maakunnat jäivät Espanjan joukkojen valloittamiksi ja jäivät pois Alankomaiden itsenäistyttyä kahdeksankymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648. Belgia jäi Espanjan hallintaan vuosiksi (1519–1713) ja joutui Itävallalle (1713–1794).
Ranskan vallankumouksen jälkeen Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen Ranskaan 1795. Napoleonin häviön jälkeen 1815 Alankomaista, Belgiasta ja Luxemburgista muodostettiin yhtenäinen kuningaskunta.
Elokuussa 1830 belgialaiset kapinoivat Ranskan sotajoukkojen avustuksella. Kapinassa katolilaiset ja liberaalit vastustivat autoritaarista protestanttia kuningasta. Aluksi Belgian oli tarkoitus liittyä Ranskaan, mutta Britannian painostuksesta maahan kutsuttiin kuningas saksalaisesta Sachsen-Coburg-Gothan suvusta. Kuningas Leopold I astui valtaistuimelle 21. heinäkuuta 1831. Sota Alankomaita vastaan jatkui vielä vuoteen 1839, jolloin maiden välille solmittiin rauhansopimus.
Uudella monarkialla oli moderni, liberaali perustuslaki, vaikkakin äänioikeus oli rajattu noin 1%:lle väestöstä ja ranska oli ainoa virallinen kieli, vähemmistöasemastaan huolimatta.
Kongo tunnustettiin kuningas Leopold II:n henkilökohtaiseksi omaisuudeksi vuonna 1885 Berliinin kongressissa, ja hän joutui lahjoittamaan sen Belgialle siirtomaaksi vuonna 1908. Tätä ennen oli brittiläisessä lehdistössä paljastettu Kongon raakuudet, joissa 20% väestöstä eli 10 miljoonaa kongolaista oli kuollut.
Belgian paikka Ranskan ja Saksan välissä on historian saatossa osoittautunut vaaralliseksi. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Saksa hyökkäsi maan läpi Ranskaan. Lisäksi Belgiasta on hyvin lyhyt matka Iso-Britannian rannikolle. Tämän johdosta Iso-Britannia on aina pyrkinyt varmistamaan, etteivät manner-Euroopan suurvallat saa Belgiaa haltuunsa.
Belgia oli mukana perustamassa EU:ta ja NATOa.
Belgian aluejako
Belgia on jaettu kolmeen alueeseen: Brysseliin, Flanderiin ja Valloniaan. Flanderi ja Vallonia jaetaan vielä kumpikin viiteen maakuntaan.
- Flanderi (enimmäkseen hollanninkielinen Vlaanderen). 6 miljoonaa asukasta.
- Antwerpen
- Limburg
- Itä-Flanderi (Oost-Vlaanderen)
- Länsi-Flanderi (West-Vlaanderen)
- Flaamien Brabant (Vlaams-Brabant)
- Vallonia (ranskankielinen; Wallonie ranskaksi, Wallonië hollanniksi). 3,3, miljoonaa asukasta
- Vallonian Brabant (Brabant Wallon)
- Namur
- Liège
- Hainaut
- Luxembourg
- Brysselin pääkaupunkialue (Région de Bruxelles-Capitale, Brussels Hoofdstedelijk Gewest tai Die Region Brüssel-Hauptstadt). 960 000 asukasta
Maakunnat ja Bryssel jaetaan edelleen kuntiin.
Maantiede
Belgiassa on kolme selkeästi erillistä aluetta: Rannikon tasanko koostuu hiekkadyyneistä ja mereltä vallatuista alueista. Keskustasanko on tasaista, hedelmällistä maata, jota halkovat monet kastelukanavat. Ardennien vuoristo maan kaakkoisosassa on metsäistä ja vuoristoista seutua.
Väestöjakauma
Valtauskonto on katolinen kristinusko jonka seuraajia arvoidaan olevan 75–80% väestöstä.
Kielet
Belgiassa on kolme virallista kieltä, hollanti, ranska ja saksa. Näistä hollanti ja ranska ovat selvästi tärkeimmät.
Kielijakaumaa ei ole virallisesti laskettu vuoden 1960 jälkeen, mutta hollannin- eli flaaminkielisiä on n. 55–60%, ranskankielisiä 40–44% ja saksankielisiä n. 1% asukkaista.
Osa hollanninkielisistä belgialaisista puhuu flaamin murretta. Belgiassa puhuttu ranska poikkeaa vain hieman Ranskassa puhutusta ranskasta lähinnä muutamien paikallisten sanojen ja sanontojen osalta sekä puhujasta riippuen myös ääntämykseltään. Vallonian alueella ranskan kieli on 1900-luvun aikana syrjäyttänyt vallonin kielen, jota joskus pidetään myös ranskan murteena. Saksan kieli on käytössä ainoastaan Vallonian itäosassa, jossa asukkaita on hieman yli 70 000.
Merkittävimmät luonnonvarat
- puutavara
- kala
- silli
- kampela
Merkittävimmät vientituotteet
- kemikaalit
- autot
- elintarvikkeet
- rauta
- teräs
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=50.625073,4.680176&spn=3.094245,8.107910&z=10&t=h&hl=en Belgia Google Mapsissa]
Luokka:Belgia
als:Belgien
ms:Belgium
zh-min-nan:Belgien
ko:벨기에
ja:ベルギー
simple:Belgium
th:ประเทศเบลเยียม
fiu-vro:Belgiä
Hessen
Hessen on Länsi-Saksan keskiosissa sijaitseva osavaltio. Sen pääkaupunki on Wiesbaden. Alueella on noin 6 miljoonaa asukasta. Muita suuria kaupunkeja ovat Mainz ja Frankfurt am Main. Yksi Euroopan suurimmista joista Rhein erottaa Mainzin ja Wiesbadenin toisistaan.
Hessenin prinssi, Friedrich Karl, valittiin Suomen Kuninkaaksi Suomen sisällissodan jälkeen. Kun Saksa hävisi Ensimmäisen Maailmansodan, Friedrich luopui Suomen kuninkuudesta vaikkei ikinä käynytkään Suomessa.
- Frankfurt
- Kassel
- Darmstadt
- Offenbach
- Hanau
- Marburg
- Gießen
- Fulda
- Wetzlar
Luokka: Saksan osavaltiot
ja:ヘッセン州
Thüringen
Thüringenin vapaavaltio on Keski-Saksassa sijaitseva bundesland (Saksan osavaltio). Alueella on noin 2,5 miljoonaa asukasta. Alueen pääkaupunki on Erfurt, jossa asuu 200000 asukasta. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Gera, Jena, Weimar, Gotha, Eisenach ja Suhl.
Historia
Thüringen oli jakautuneena useaksi pikkuvaltioksi 1500-luvulta alkaen. Vuonna 1920 nämä yhdistettiin Saksan liittotasavallan Thüringenin osavaltioksi. DDR lakkautti osavaltion vuonna 1952. Thüringen palautettiin osavaltioksi vuonna 1990 Saksojen yhdistyttyä.
Luokka: Saksan osavaltiot
ko:튀링겐 주
ja:テューリンゲン州
simple:Thuringia
Saksi-Anhalt
Saksi-Anhalt (Sachsen-Anhalt) on Keski-Saksassa sijaitseva bundesland (Saksan osavaltio). Alueella on 2,6 miljoonaa asukasta. Sen pääkaupunki on Magdeburg. Osavaltio on perustettu vuonna 1990 Saksojen yhdistyessä.
Luokka: Saksan osavaltiot
als:Sachsen-Anhalt
ko:작센안할트 주
ja:ザクセン＝アンハルト州
simple:Saxony-Anhalt
Brandenburg
Brandenburg on Berliiniä ympäröivä osavaltio, joka kuuluu Saksan liittotasavaltaan. Berliini itsessään ei ole osa Brandenburgia. Se perustettiin Saksojen yhdistyessä 1990. Pinta-ala on 29,475 km² ja väkiluku 2,6 miljoonaa ihmistä. Osavaltion pääkaupunki on Potsdam.
Osavaltio on jaettu neljääntoista vyöhykkeeseen:
- Barnim
- Dahme-Spreewald
- Elbe-Elster
- Havelland
- Märkisch-Oderland
- Oberhavel
- Oberspreewald-Lausitz
- Oder-Spree
- Ostprignitz-Ruppin
- Potsdam-Mittelmark
- Prignitz
- Spree-Neiße
- Teltow-Fläming
- Uckermark
Historia
Historiallisesti Brandenburg oli puoli-itsenäinen ruhtinaskunta ja myöhemmin yhdistyneen Saksan ydinalue. Siihen kuuluivat pääkaupunki Berliini ja Brandenburgin–Preussin kuninkaat hallitsivat keisareina.
Brandenburgissa asui ensin germaaneja, sitten se osittain slaavilaistui. Kristinusko ja saksalaisuus sai Brandenburgissa pysyvän jalansijan vasta Albrekt I Karhun toimesta, joka 1150 perusti Brandenburgin rajakreivikunnan.
1356 Brandenburgin rajakreivi sai vaaliruhtinaan arvon. Tämä oikeutti kulloisenkin rajakreivin osallistumaan keisarinvaaliin. 1411 se joutui Hohenzollerneille, jotka kohottivat sen mahtavaksi valtioksi. Johan Sigismund peri 1614 Kleven herttuakunnan ja sai 1618 Itä-Preussin Puolan alaisena herttuakuntana. Fredrik Vilhelm ("suuri vaaliruhtinas") sai Westfalenin rauhassa 1648 Taka-Pommerin ja 4 hiippakuntaa, mm. Magdeburgin, sekä vapautti Itä-Preussin Puolan yliherruudesta. Hänen seuraajansa Fredrik otti itselleen Preussin kuninkaan nimen 1701.
Potsdam
Ennen toista maailmansotaa Brandenburg oli Preussin maakunta Puolan rajalla, kooltaan 39,037 km², n. 2,5 miljoonaa asukasta Suur-Berliinin alue poisluettuna.
Brandenburg on myös nimenä tuttu Berliinissä sijaitsevasta Brandenburgin portista (Brandenburg Tor). Portin kuva koristaa Saksassa lyötyjen 50, 20 ja 10 sentin eurokolikoiden kruunapuolta.
Osavaltiossa on myös saman niminen kaupunki: Brandenburg an der Havel (75 145 asukasta 1.6.2004)
Luokka:Saksan osavaltiot
ko:브란덴부르크 주
ja:ブランデンブルク州
simple:Brandenburg
Mecklenburg-Vorpommern
Mecklenburg-Vorpommern on Saksan osavaltio maan pohjoisosassa, Itämeren rannikolla. Lännessä sen rajanaapuri on Schleswig-Holstein, lounaassa Niedersachsen (Ala-Saksi), etelässä Brandenburg ja idässä Puola. Osavaltioon kuuluu myös saaria Itämerellä, merkittävimpinä Rügen, Hiddensee, Usedom ja Poel. Osavaltiossa pinta-ala on 23 170 km², mutta siellä on vain 1,7 miljoonaa asukasta, mikä tekee siitä yhden harvimmin asutuista osavaltiosta. Pääkaupunki on Schwerin, mutta satamakaupunki Rostock on asukasluvultaan lähes kaksi kertaa suurempi.
Itämeren rannat ja saaret houkuttelevat monia turisteja vuosittain, kuten myös sisämaan järvet. Suurimmat kaupungit ovat Rostock, Greifswald, Stralsund, Schwerin, Neubrandenburg ja Güstrow. Kaikkien asukasluku on alle 200 000.
Vanha Pommeri, johon kuului Stettin (nykyään Szczecin) ja alueet Oderjoen itäpuolella (Itä-Pommeri, Hinterpommern) kuuluu nykyään Puolaan. Länsi-Pommeri (Vorpommern) oli Ruotsin hallussa Westfalenin rauhasta 1648, kunnes se liitettiin Preussiin 1720 ja 1815.
Länsi-Pommerin länsipuolelle sijaitseva Mecklenburg oli ruhtinaskunta vuodesta 1348 lähtien, mutta jaettiin 1600-luvulla. Mecklenburg-Schwerin ja Mecklenburg-Strelitz muodostettiin suuriruhtinaskunniksi 1815, mutta ne saivat tasavaltalaiset hallitukset 1918. Ne liitettiin lyhyeksi aikaa Länsi-Pommeriin 1947–1952 ja ovat olleet nykyisen osavaltion osa Saksojen yhdistymisestä vuodesta 1990.
Osavaltio on jaettu 12 piiriin (Kreise) ja kuuteen itsenäiseen kaupunkiin. Vuoden 2008 alusta osavaltio järjestetään uudelleen viiteen piiriin.
Hallituspuolueet ovat SPD ja PDS ja ministeripresidentti Harald Ringstorff (SPD, 1998–)
Luokka:Saksan osavaltiot
als:Mecklenburg-Vorpommern
ko:메클렌부르크포어포메른 주
ja:メクレンブルク＝フォアポンメルン州
simple:Mecklenburg-Western Pomerania
Hampuri
Hampuri (saksaksi Hamburg) on Saksan toiseksi suurin kaupunki (Berliinin jälkeen) ja maan tärkein satama. Kaupungin virallinen nimi Freie und Hansestadt Hamburg (Hampurin vapaa- ja hansakaupunki) muistuttaa sen jäsenyydestä keskiaikaisessa Hansaliitossa ja siitä, että Hampuri on yksi Saksan kuudestatoista osavaltiosta.
Hampurin kaupungin ja osavaltion hallinnollinen alue on 750 km², jolla asuu 1,8 miljoonaa asukasta. Hampuria ympäröivillä kaupunkimaisen asutuksen alueilla asuu lisäksi 750 000 asukasta. Laajimmin käsitettynä Hampurin suurkaupunkialueeseen kuuluu 18 100 km², jolla asuu noin 4 miljoonaa asukasta.
Hampurin naapuriosavaltiot ovat pohjoispuolella Schleswig-Holstein ja eteläpuolella Niedersachsen (Ala-Saksi).
Historia
Hampuri perustettiin 800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nimellä Hammaburg. Vuonna 834 siitä tuli hiippakunnan piispanistuimen sijoituspaikka. Kaupungin ensimmäinen piispa Ansgar tunnetaan "Pohjolan apostolina," joka teki ja johti lähetystyötä Tanskassa ja Ruotsissa.
Vuonna 845 viikinkilaivasto nousi ylös Elbe-jokea ja hävitti Hampurin, jossa tuolloin oli noin 500 asukasta. Tämän jälkeen hiippakuntajakoa muutettiin 848 yhdistämällä Hampuri ja Bremen samaan hiippakuntaan.
Puolan kuningas Mieszko II poltti Hampurin 1030 ja slaavit hyökkäsivät kaupunkiin vuosina 1066 ja 1072.
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Frederik I Barbarossan sanotaan myöntäneen Hampurille vuonna 1189 tullivapauden ja oikeuden määrätä kaupankäynnistä Elben koko alajuoksulla. Tätä koskeva Hampurin kaupunginmuseossa yhä näytteillä oleva asiakirja on kuitenkin todettu väärennökseksi noin vuodelta 1265. Hampuri oli 1201–1227 Tanskan hallinnassa. Tanska myönsi Hampurille kaupunkioikeudet 1220. Tuolloin kaupungin väkiluku oli noin 1500.
Hampurin otollinen sijainti lähellä Pohjanmeren ja Itämeren kauppareittejä teki kaupungista nopeasti merkittävän satamakaupungin. Hampurin ja Lyypekin liitosta 1241 sai alkunsa kauppakaupunkien hansaliitto. Hampurin tärkein vientituote oli olut.
1510 Hampurissa oli noin 13 000 asukasta. Kaupungin johto omaksui 1520-luvulla luterilaisuuden. Tämän johdosta Hampuriin tuli protestanttipakolaisia Alankomaista ja Ranskasta.
1712 noin 10 000 kaupungin tuolloin noin 70 000 asukkaasta kuoli ruttoon.
Hampuri kärsi pahoin Napoleon Bonaparten viimeisestä sotaretkestä Saksaan. Kaupunki oli 1806–1814 Ranskan hallinnassa.
Hampurin historian nopein kasvukausi oli 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin kaupungin väkiluku yli nelinkertaistui 800 000 asukkaaseen, kun Atlantille suuntautuneen kauppamerenkulun kasvu teki Hampurista Euroopan kolmanneksi suurimman sataman.
1892 kolera surmasi noin 8600 kaupunkilaista.
Hampurin kaupunkia laajennettiin 1937, jolloin kaupunkiin liitettiin naapurikaupungit Wandsbek, Harburg ja Altona.
Tuli on tuhonnut Hampurin useita kertoja, huomattavimmin 1284 ja 1842. Viimeisin ja pahin hävitys tapahtui toisessa maailmansodassa, kun kaupunki joutui kohteeksi sarjalle tuhoisia ilmahyökkäyksiä (Operaatio Gomorrah, 24. heinäkuuta–2. elokuuta 1943). 28. heinäkuuta vastaisena yönä pommitukset johtivat yhtenäiseen tulimyrskyyn, jossa sai surmansa noin 42 000 siviiliä. Hampurin kantakaupungissa ei ole juuri lainkaan säilyneitä rakennuksia ajalta ennen vuoden 1842 paloa eikä kovin paljon toista maailmansotaa edeltävältä ajaltakaan. Vanhan St. Nikolain kirkon raunioiden mustunut torni Hopfenmarkt-torin laidalla on jätetty sodan tuhojen muistomerkiksi.
Helmikuussa 1962 kaupungin alavat alueet kärsivät tulvasta.
Kaupungin väkiluku saavutti huippunsa 1960-luvun puolivälissä (1,85 miljoonaa). 1980-luvun puolivälissä väkiluku oli enää 1,6 miljoonaa, mutta on sittemmin taas noussut. Väestö kasvaa nyt esikaupunkialueilla.
Urheilu
Jalkapallo
Hampuri on jalkapalloseurojen Hamburger Sportverein (HSV) ja FC St. Pauli kotikaupunki. HSV on Saksan jalkapallon pääsarjan Bundesligan ainoa seura, joka ei ole koskaan pudonnut pääsarjasta. HSV voitti 1983 Euroopan cupin (nykyisen Mestarien liigan edeltäjän) lyömällä Torinon Juventuksen Ateenassa 1–0. Tunnetuimpia HSV:n pelaajia ovat olleet Uwe Seeler ja Kevin Keegan.
Kulttuuri
Musiikki
Hampurin musiikkimaineeseen kuuluu The Beatlesin kansainvälisen uran alku 1960-luvun alussa. The Beatles soitti Star-Clubissa St. Paulin kaupunginosassa lähellä kuuluisaa Reeperbahn-katua.
Viime aikoina Hampuri tunnetaan mm. suosituimpien saksalaisten hip-hop-esiintyjien esiintymispaikkana. Hampurissa vaikuttaa laaja vaihtoehto- ja punkmusiikkiscene, joka kokoontuu vallatun Rote Flora -huvilan ympärillä Sternschanzen alueella. Myös eräät Kraftwerk-bändin muusikot ovat Hampurista.
Museoita
Museoita Hampurissa:
- Afgaanilainen kulttuuri- ja taidemuseo
- Altonan museo, Pohjois-Saksan valtionmuseo
- Arkeologinen ja Harburgin historian museo
- Eroottisen taiteen museo
- Kunsthalle-taidemuseo
- Makasiinikaupunginosa Speicherstadtin museo
- Neuengammen keskitysleirin museo
- Saksan tullimuseo
- Työmuseo
Aiheesta muualla
- http://international.hamburg.de/ - kaupunginhallinnon sivut (myös suomeksi)
- http://www.panorama-cities.net/hamburg/hamburg.html - panoraamakuvia Hampurin nähtävyyksistä
-
ko:함부르크
ja:ハンブルク
simple:Hamburg
tokipona:ma tomo Anpu
Schleswig-Holstein
Schleswig-Holstein on Saksan pohjoisin osavaltio, joka sijaitsee Jyllannin niemimaan eteläosassa. Schleswig-Holsteinin pääkaupunki on Kiel. Asukkaita osavaltiossa on 2,8 miljoonaa (1999).
Sijainti
Osavaltio sijaitsee Tanskan rajalla, Pohjanmeren ja Itämeren välissä. Meret yhdistävä Kielin kanava kulkee Schleswig-Holsteinin lävitse. Tämän vuoksi osavaltio on Saksan laivastolle ja sitä myöten itse valtiolle geopoliittisesti erittäin tärkeä.
Historia
Schleswig-Holstein kuului Tanskalle vuodesta 1460. Se koostui pohjoisesta Schleswigin ja eteläisestä Holsteinin herttuakunnista, joista jälkimmäinen kuului Saksan keisarikuntaan (myöhemmin Saksan liittoon) ja edellinen ei. Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, valtasivat alueen ja jakoivat sen. Preussi valtasi koko alueen Itävallalta vain kahta vuotta myöhemmin vuonna 1866, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa.
Rajakiista Tanskan kanssa saatiin sovittua kansainäänestysten perusteella 1920 Kansainliiton välityksellä, silloisen Schleswigin pohjoisosa äänesti liittymisestään Tanskaan, jonka osa se on tänäkin päivänä. Demokraattisten äänestysten tulokset olivat niin vakuuttavia, että edes demokratiaa halveksuva Hitler ei kyseenalaistanut niiden tuloksia. Tämän rajakiistan ratkaisu olikin yksi harvoja Kansainliiton onnistumisia valtapoliittisissa kiistoissa.
Luokka: Saksan osavaltiot
als:Schleswig-Holstein
ko:슐레스비히홀슈타인 주
ja:シュレースヴィヒ＝ホルシュタイン州
simple:Schleswig-Holstein
Bremenin osavaltio
Bremen (viralliselta nimeltään Bremenin vapaa hansakaupunki, saksaksi Freie Hansestadt Bremen) on Saksan pienin osavaltio. Se koostuu kahdesta erillisestä alueesta Ala-Saksin sisällä, varsinaisesta Bremenin kaupungista ja Pohjanmeren rannalla olevasta Bremerhavenin kaupungista. Pääkaupunki on Bremen. Osavaltiossa asuu noin 0,55 miljoonaa ihmistä.
Luokka: Saksan osavaltiot
simple:Bremen (land)
Braunschweig
Braunschweig on kaupunki Niedersachsenin osavaltiossa Saksassa. Asukkaita on 239 855 (31. joulukuuta 2001). Kaupunki sijaitsee Okerjoen varrella.
Braunschweig lienee perustettu vuoden 1000 tienoilla, mutta kuuluisammaksi se tuli Baijerin ja Saksin ruhtinas Henrik Leijonan tehtyä siitä osavaltionsa pääkaupungin. Henrik rakennutti myös kaupunkiin Braunschweigin katedraalin sekä itselleen linnan. Molemmat ovat edelleen kaupungin nähtävyyksiä.
Luokka:Saksan kaupungit
ko:브라운슈바이크
ja:ブラウンシュヴァイク
2003
Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta – Luíz Inácio Lula Da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
- 1. tammikuuta – Pascal Couchepinista Sveitsin presidentti.
- 13. tammikuuta – Maurice Gibb kuoli sydänkohtaukseen floridalaisessa sairaalassa.
- 22. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, yhteen kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.
- 24. tammikuuta – Yhdysvaltain Department of Homeland Security aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
- 30. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tšekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyökätä Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.
Helmikuu
- 1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbia tuhoutui Teksasin yllä palatessaan lennoltaan, kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.
- 10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puoltavat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustavat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttävät NATOssa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
- 14. helmikuuta – Maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs Dolly-lammas kuoli.
- 15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600:ssa kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltalainen liikemies joutui sairaalaan Hanoissa, Vietnamissa. WHO:n lääkäri Carlo Urbani raportoi epätavallisen tarttuvasta taudista WHO:lle. Liikemies ja Carlo Urbani kuolivat SARS:iin maaliskuussa.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.
Maaliskuu
- 1. maaliskuuta – Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
- 1. maaliskuuta – Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hänestä tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
- 1. maaliskuuta – Turkin parlamentti esti USAn 62 000 miehen hyökkäysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
- 1. maaliskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen suunnittelijaksi epäilty Khalid Sheikh Mohammed pidätettiin Pakistanissa.
- 11. maaliskuuta – YK:n alainen pysyvä kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
- 12. maaliskuuta – Zoran Djindjic, Serbian pääministeri murhattiin Belgradissa.
- 12. maaliskuuta – WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARS:ista.
- 13. maaliskuuta – Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jalanjälkiä löydetyn Italiasta.
- 14. maaliskuuta – USA:n republikaanien James P. Moran Jr. jätti paikallisjohtajan virkansa kommentoituaan 3. maaliskuuta rauhanprotestissa juutalaisaktiivien ajavan USA:ta sotaan.
- 15. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jälkeen.
- 15. maaliskuuta – Keski-Afrikan tasavallassa, presidentti Patessén poissaollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen ja julisti itsensä maan presidentiksi.
- 16. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
- 16. maaliskuuta – Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto päättämään uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
- 16. maaliskuuta – Suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
- 17. maaliskuuta – Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyväksyntää.
- 17. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush määräsi Saddam Husseinin ja hänen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.
- 20. maaliskuuta – Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n hyväksyntää ja Bagdadia pommitetaan.
Huhtikuu
- 9. huhtikuuta – USA:n joukot valtasivat Bagdadin päättäen Saddam Husseinin vallan.
- 13. huhtikuuta – Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennätyksen (2.15.25).
- 15. huhtikuuta – Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen pääministeriksi.
- 16. huhtikuuta – Korkeasti radioaktiivinen RITEG-majakka joutui venäläisten vorojen uhriksi, ydinmateriaalia upotettiin Suomenlahteen.
- 21. huhtikuuta – Entisesta USA:n armeijan kenraalista Jay Garnerista tuli Irakin valiaikainen hallitsija.
- 30. huhtikuuta – Tutsipresidentti Pierre Buyouan valtakausi päättyi Burundissa.
- 30. huhtikuuta – EU, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, joka edellytti mm. molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.
Toukokuu
- 1. toukokuuta – George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan näyttävä banneri, jossa luki "tehtävä suoritettu" ("Mission Accomplished").
- 7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisen erän jälkeen 5-1.
- 16. toukokuuta – Casablancassa, Marokossa sattui useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
- 24. toukokuuta – Euroviisut Riiassa, Latviassa. Voittajana Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toisena Belgian Urban Trad ja kolmantena Venäjän t.A.T.u..
- 26. toukokuuta – Ehdotettu Euroopan perustuslaki julkistettiin.
- 27. toukokuuta – 300-vuotisjuhlallisuudet alkoivat Pietarissa.
- 27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
- 29. toukokuuta – BBC:n englantilainen toimittaja syytti julkisesti Blairin hallitusta julkisen mielipiteen manipulointiyrityksistä viitaten Irak-raporttiin, jossa sodan uhkaa toimittajan mukaan liioiteltiin. Aiheesta nousi skandaali sekä mielenosoituksia.
- 31. toukokuuta – Huomattava auringonpimennys Suomessa.
Kesäkuu
- 1. kesäkuuta – Kiinassa kolmen solan padon tekojärven täyttö alkoi.
- 8. kesäkuuta – Väkivaltaisten taistelujen jälkeen sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa.
- 16. kesäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyvistä toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
- 17. kesäkuuta – Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhmän kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
- 18. kesäkuuta – Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta – 500 000 ihmistä marssi Hong Kongissa protestoiden Hong Kongin lain artikkelia 23 maanpetoksesta.
- 2. heinäkuuta – Kanadan Vancouver valittiin vuoden 2010 talviolympialaisten isäntäkaupungiksi.
- 5. heinäkuuta – WHO julisti SARS:in nujerretuksi.
- 18. heinäkuuta – Britanniassa puolustusministeriön biologisen sodankäynnin asiantuntija ja Irakin asetarkastaja Tri. David Kelly löydettiin kuolleena metsästä muutaman mailin kotoaan sen jälkeen, kun hän oli antanut haastattelun BBC:lle. Kuolinsyynä pidettiin itsemurhaa.
- 30. heinäkuuta – Viimeinen Volkswagen Kupla valmistui Pueblassa, Meksikossa.
Elokuu
- 1. elokuuta – Laulajattaret Madonna ja Britney Spears vaihtoivat kohusuudelman MTV VMA-tapahtumassa.
- 2. elokuuta – YK määräsi rauhanturvaajajoukon Liberiaan.
- 2. elokuuta – Tiedemiesten mukaan otsonikerros näytti elpymisen merkkejä kansainvälisen freonien kiellon jälkeen. [http://news.independent.co.uk/world/environment/story.jsp?story=429802]
- 3. elokuuta – Tyrvään vanha kirkko otettiin uudelleenrakentamisen jälkeen taas käyttöön.
- 11. elokuuta – NATO otti Afganistanin rauhaturvaajien komennon.
- 14. elokuuta – Laajamittainen sähkökatko Yhdysvaltain itärannikolla ja Kanadassa.
- 19. elokuuta – YK:n päämajan Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin itsemurhaiskussa, 24 kuoli, suurin osa YK:n henkilöstöä. Isku sai YK:n vetäytymään Irakista.
- 25. elokuuta – 52 ihmistä kuoli Mumbaissa, Intiassa kahden pommin räjähdyksessä.
Syyskuu
- 10. syyskuuta – Ruotsin ulkoministeriä Anna Lindhiä puukotettiin Tukholmassa tavaratalossa. Hän menehtyi seuraavana päivänä.
- 14. syyskuuta – Ruotsi hylkäsi euron käyttöönoton kansanäänestyksessä.
- 14. syyskuuta – Viro hyväksyi liittymisen Euroopan unioniin kansanäänestyksessä.
- 27. syyskuuta – Smart 1 laukaistiin matkaan.
- 28. syyskuuta – Paul Tergat teki uuden maratonin maailmanennätyksen (2.04.55).
Lokakuu
- 5. lokakuuta – Ahmad Kadyrov valittiin Tšetšenian presidentiksi.
- 7. lokakuuta – Republikaani Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi korvaamaan demokraatti Gray Davisin.
- 12. lokakuuta – 30 potilasta kuoli mielisairaalan palossa Randilovštšinassa, Valko-Venäjällä.
- 15. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon Shenzhou 5 -aluksella.
- 24. lokakuuta – Concorden viimeinen kaupallinen lento.
- 31. lokakuuta – Mahathir Mohamad erosi Malesian pääministerin virasta 22 vuoden jälkeen.
Marraskuu
- 12. marraskuuta – Irakissa Nasirijassa itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmistä, mukaan lukien ensimmäisen sodan italialaistappiot.
- 15. marraskuuta – Kaksi autopommia räjähti samanaikaisesti Istanbulissa Turkissa kahden synagoogan edessä surmaten 25 ihmistä ja haavoittaen 300. Al-Qaida otti vastuun.
- 17. marraskuuta – E18-tien moottoritieosuus Paimion ja Muurlan välillä avattiin liikenteelle.
- 18. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush teki vierailun Lontooseen massiivisten protestien siivittämänä.
- 20. marraskuuta – Useat pommiräjähdykset Istanbulissa tuhosivat Yhdistyneen kuningaskunnan]] konsulaatin.
- 20. marraskuuta – Poplaulaja [[Michael Jackson pidätettiin syytettynä lapsen hyväksikäytöstä.
- 23. marraskuuta – Georgian presidentti Eduard Shevardnadze erosi kahden viikon protestien jälkeen syytettynä vaalivilpistä.
- 24. marraskuuta – Glasgowssa korkein oikeus langetti 27 vuoden minimituomion Al Ali Mohmed Al Megrahille tuomittuna Lockerbien pommi-iskusta 1988.
Joulukuu
- 7. joulukuuta – Vladimir Putinia tukeva Yhtenäinen Venäjä -puolue voitti Venäjän parlamenttivaalit.
- 13. joulukuuta – Saddam Hussein vangittiin Tikritssä.
- 17. joulukuuta – Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian kolmannen osan ensi-ilta.
- 22. joulukuuta – Italialaista elintarvikejättiä Parmalatia syytettiin viiden miljardin euron kirjanpitoväärennöksistä.
- 24. joulukuuta – Hullun lehmän tautia ilmeni Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa. Monet maat kielsivät lihan tuonnin Yhdysvalloista.
- 24. joulukuuta – USA:n lähetystön pyynnöstä Ranska peruutti monta Air Francen lentoa Yhdysvaltoihin terroriepäiltyjen vuoksi.
- 24. joulukuuta – Espanjan poliisi esti ETA:n yrityksen räjäyttää 50 kg pommi Madridin Chamartín-asemalla.
- 25. joulukuuta – Beagle 2 -luotain laskeutui Marsiin, mutta siihen ei saatu yhteyttä.
- 25. joulukuuta – Pakistanin presidentti Pervez Musharraf vältti toisen murhayrityksen kahden viikon sisään.
- 26. joulukuuta – Maanjäristys tuhosi Bamin kaupungin lounaisessa Iranissa. Yli 40 000 ihmistä kuoli.
Syntyneitä
- 23. toukokuuta – Dewey, ensimmäinen kloonattu peura
- 28. toukokuuta – Prometea, ensimmäinen kloonattu hevonen
Kuolleita
- 12. tammikuuta – Leopoldo Galtieri, Argentiinan diktaattori
- 24. tammikuuta – Gianni Agnelli, Fiatin johtaja
- 1. helmikuuta – Sukkulalennon STS-107 miehistö: Michael P. Anderson, David M. Brown, Kalpana Chawla, Laurel Clark, Rick D. Husband, William McCool ja Ilan Ramon
- 14. helmikuuta – Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs
- 9. maaliskuuta – Bernard Dowiyogo, entinen Naurun presidentti
- 12. maaliskuuta – Zoran Djindjic, Serbian pääministeri (salamurha)
- 29. maaliskuuta – Carlo Urbani, SARS:in löytänyt WHO:n lääkäri
- 17. huhtikuuta – Tri. Robert Atkins, 72, Atkinsin dieetin kehittäjä
- 17. huhtikuuta – Antti Satuli
- 21. huhtikuuta – Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja
- 28. toukokuuta – Ilya Prigogine, Nobel-palkittu kemisti vuodelta 1977
- 3. kesäkuuta – Tamara Dernjatin (os. Hramova; s. 6. kesäkuuta 1926), yksi Metro-tyttöjen kolmesta jäsenestä.
- 12. kesäkuuta – Gregory Peck, näyttelijä
- 16. kesäkuuta – Georg Henrik von Wright, akateemikko ja filosofi
- 26. kesäkuuta – Denis Thatcher, Margaret Thatcherin aviomies
- 29. kesäkuuta – Katharine Hepburn, näyttelijä
- 4. heinäkuuta – Barry White, laulaja
- 4. heinäkuuta – Jaakko Lassila, pankkiiri
- 22. heinäkuuta – Uday Hussein ja Qusay Hussein, Saddam Husseinin pojat
- 23. heinäkuuta – Anni Polva, kirjailija
- 27. heinäkuuta – Bob Hope, koomikko ja näyttelijä
- 4. elokuuta – Vesa Mäkelä, näyttelijä
- 11. elokuuta – Herb Brooks, jääkiekkovalmentaja
- 15. elokuuta – Idi Amin, Ugandan diktaattori
- 16. elokuuta – Gösta Sundqvist, lauluntekijä ja laulaja
- 19. elokuuta – Sérgio Vieira de Mello, brasilialainen diplomaatti ja valtiomies (pommi-isku Bagdadissa)
- 30. elokuuta – Charles Bronson, näyttelijä
- 8. syyskuuta – Leni Riefenstahl, 101, saksalainen elokuvantekijä.
- 11. syyskuuta – Anna Lindh, Ruotsin ulkoministeri (murha)
- 12. syyskuuta – Johnny Cash, muusikko
- 28. syyskuuta – Elia Kazan, elokuvaohjaaja
- 14. lokakuuta – Lauri Jauhiainen, sanoittaja, käsikirjoittaja, säveltäjä (lyhyen sairauden jälkeen 78-vuotiaana Helsingissä, hän oli syntynyt Pielavedellä 13. kesäkuuta 1925)
- 25. lokakuuta – Veikko Hakulinen, kolminkertainen maastohiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari (onnettomuus)
- 29. lokakuuta Franco Corelli, italialainen tenori
- 8. joulukuuta – Pekka Siitoin, suomalainen kansallissosialisti
- 13. joulukuuta – Keiko, miekkavalas
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Aleksei Aleksejevitš Abrikosov, Vitaly Lazarevitš Ginzburg ja Anthony James Leggett "suprajohteiden ja supranesteiden pioneerityöstä"
- Lääketiede: Paul Lauterbur ja sir Peter Mansfield
- Kemia: Peter Agre ja Roderick MacKinnon
- Kirjallisuus: John Maxwell Coetzee
- Rauha: Iranilainen Shirin Ebadi, "Demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisesta"
- Lisäksi Nobel-säätiön jakama talouspalkinto: Robert F. Engle ja Clive W. J. Granger
Luokka:2000-vuosikymmen
Luokka:2003
als:2003
ms:2003
zh-min-nan:2003 nî
ko:2003년
ja:2003年
simple:2003
th:พ.ศ. 2546
AdaAda es:
#Un nombre propio femenino, como en Ada Lovelace.
#En Computación, Ada es un lenguaje de programación.
#En Botánica, Ada es un género de orquideas
ADA como siglas significa:
#En medicina, ADA es la enzima Adenosin desaminasa.
Hotels Warsaw Casino narty we francji bielizna erotyczna liczniki
|
|
|
|
