:: wikimiki.org ::

Niels Bohr

Niels Bohr

Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885, Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962) oli tanskalainen fyysikko, jonka työ oli erittäin merkittävää atomin rakenteen ja kvanttimekaniikan selvittämisessä.

Bohrin saavutukset fysiikassa

- Bohrin malli atomin rakenteesta.
- Hypoteesi, jonka mukaan elektronit kiertävät elektronikuorilla atomiydintä siten, että sen kemialliset ominaisuudet määräytyvät suuresti uloimmalla elektronikuorella olevien elektronien (valenssielektronit) lukumäärän mukaan.
- Hypoteesi, jonka mukaan elektroni voi siirtyä korkeammalta energiatasolta alemmalle, lähettäen fotonin (valokvantti), jolla on tietty tarkka energia. (Tästä tuli kvanttiteorian perusta.)
- Kvanttimekaniikan Kööpenhaminan tulkinta Werner Heisenbergin ja Max Bornin kanssa.

Henkilöhistoria

Nuoruusvuodet

Bohr syntyi Kööpenhaminassa, hänen isänsä oli Christian Bohr ja äitinsä Ellen Adler. Hän sai tohtorinarvon Kööpenhaminan yliopistolta vuonna 1911. Sen jälkeen hän opiskeli Ernest Rutherfordin opastuksella Manchesterissa, Englannissa. Rutherfordin teorioiden pohjalta, Bohr julkaisi mallinsa atomin rakenteesta vuonna 1913.

Keski-ikä

Vuonna 1916 Bohrista tuli professori Kööpenhaminan yliopistoon ja johtaja vastikään perustettuun Teoreettisen fysiikan instituuttiin vuonna 1920. Vuonna 1922 hänelle myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto kvanttimekaniikan Kööpenhaminan tulkinnan kehittämisestä. Bohr sai vaikutteita filosofi Søren Kierkegaardilta, jonka ajatuksia esitettiin Bohrin kvanttiteoriassa. Bohr keksi myös komplementaarisuuden periaatteen: olioilla voidaan eri tilanteissa analysoida olevan ristiriitaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi, fyysikot ovat tulleet siihen tulokseen, että valolla on sekä aalto- että hiukkasominaisuuksia - kaksi ilmeisesti toisensa poissulkevaa ominaisuutta. Bohr löysi myös filosofisia sovelluskohteita tälle rohkean omaperäiselle periaatteelle. Albert Einstein piti klassisen fysiikan determinististä luonnetta Bohrin ja Max Planckin uuden fysiikan todennäköisyysajattelua parempana. Einsteinilla ja Bohrilla oli sävyisiä väittelyitä tästä periaatteesta koko elämänsä ajan. Yksi Bohrin kuuluisimmista oppilaista oli Werner Heisenberg, tärkeä henkilö kvanttimekaniikan kehittämisessä ja myös Saksan atomipommiprojektin johtaja. Niels Bohrilla ja hänen vaimollaan Margrethellä oli kuusi lasta, joista yhdestä Aage Niels Bohr myös tuli hyvin menestynyt fyysikko: kuten isänsä, hänkin sai Nobel-palkinnon. Kaksi lasta kuoli nuorella iällä, mutta muut olivat/ovat menestyneitä muilla aloilla.

Myöhemmät vuodet

Aage Niels Bohr Vuonna 1941, Natsi-Saksan miehittäessä Tanskaa, Werner Heisenberg vieraili hänen luonaan Kööpenhaminassa (ks. seuraava kohta). Vuonna 1943, vähän ennen kuin Saksan poliisi ehti pidättää hänet, hän pakeni Ruotsin kautta Lontooseen. Hän työskenteli USA:ssa Los Alamosin laboratoriossa New Mexicossa, Manhattan-projektin parissa, jossa fyysikko Richard Feynmanin mukaan hänet tunnettiin Nicholas Bakerina ilmeisistä turvallisuussyistä johtuen. Hänen panoksensa Manhattan-projektissa oli varsin pieni. Hänen on sanottu tokaisseen: "Tämän takia tulin Amerikkaan; he eivät tarvinneet apuani atomipommin tekoon." Häntä pidettiin tietoviisaana konsulttina tai "rippi-isänä" projektissa [http://www.doug-long.com/bohr.htm]. Sodan jälkeen hän palasi Kööpenhaminaan puhuen rauhanomaisen ydinenergian käytön puolesta. Hän kuoli Kööpenhaminassa vuonna 1962. Alkuaine bohrium nimettiin hänen kunniakseen vuonna 1997.

Suhteet Heisenbergiin

Heisenberg väitti sodanjälkeen tehdyssä haastattelussa Robert Jungkin kirjaa Brighter Than a Thousand Suns varten, että hän oli yrittänyt saada Bohrin kanssa tehtyä sopimuksen, etteivät tiedemiehet kummallakaan puolella auttaisi kehittämään atomipommia. Heisenberg väitti myös, että atomitutkimuksissa Saksan ponnistelut kohdistuivat puhtaasti energian tuotantoon ja että hänen kollegansa yrittivät pysyä tällä tiellä. Heisenberg vältti kuitenkin antamasta käsitystä, että hän kollegoineen olisivat tahallaan sabotoineet pomminrakennus pyrkimyksiä. Tämä käsitys ei näkynyt Jungkin kirjan alkuperäisessä julkaisussa, joka väitti vahvasti, että Saksan atomipommiprojekti oli Heisenbergin toimesta tehty tehottomaksi. Kun Bohr näki tämän Jungkin kirjan tanskankielisessä painoksessa, hän oli asiasta jyrkästi erimieltä. Hän kertoi Heisenbergin nimenomaan kertoneen hänelle Kööpenhaminassa, että hän työskenteli Saksan atomipommiprojektissa ja uskoi Saksan voittavan sodan. Hän torjui myös ajatuksen mistään tiedemiesten välisistä sopimuksista. Ilmeinen mielipide-ero Heisenbergin kanssa vaivasi suuresti Bohria ja hän luonnosteli useita kirjeitä Heisenbergille, mutta ei koskaan postittanut niitä [http://www.nbi.dk/NBA/release.html]. Michael Fraynin näytelmä Kööpenhamina, jota esitettiin jonkin aikaa Broadwayllä, tutkii mitä olisi saattanut tapahtua Heisenbergin ja Bohrin välillä vuoden 1941 Kööpenhaminan tapaamisessa. Näytelmää on esitetty myös Helsingissä entisen fysiikan opiskelijan Neil Hardwickin ohjauksena. Totuus tuosta historiallisesta tapahtumasta on vieläkin tieteellisen väittelyn aiheena.

Kirjallisuutta

- Niels Bohr: The Man, His Science, and the World They Changed, by Ruth Moore ISBN 0262631016
- Niels Bohr's Times, In Physics, Philosophy and Polity, by Abraham Pais, ISBN 0-19-852049-2

Katso myös

- Asteroidi 3948 Bohr, nimetty Bohrin mukaan.

Ulkoiset linkit

- [http://www.nba.nbi.dk/ Niels Bohr Archive]
- [http://www.nobel.se/physics/laureates/1922/ Nobel Foundation: Niels Bohr]
- [http://www.nobel-winners.com/Physics/niels_henrik_david_bohr.html About Niels Bohr] Bohr, Niels Bohr, Niels ms:Niels Bohr ko:닐스 보어 ja:ニールス・ボーア

1885

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Montgolfierin veljekset ylittävät kuumailmapallolla Englannin kanaalin
- tammikuussa: Martinin pirut Ylöjärvellä
- 17. kesäkuuta - Vapaudenpatsas saapuu New Yorkin satamaan
- 6. heinäkuuta - Louis Pasteur testaa onnistuneesti rabiesrokotettaan
- Afrikasta ostettu laaja maa-alue tunnustettiin kuningas Leopold II:n henkilökohtaiseksi omaisuudeksi Berliinin kongressissa. Siitä muodostettiin Kongon vapaavaltio.
- Nokialle perustettiin sulfiittiselluloosatehdas
- Japanin keskuspankki alkaa julkaista jeniseteleitä
- Eritreasta tuli Italian siirtomaa
- Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. (Suomenruotsalaisen kirjallisuuden seura r.y.) perustettiin kunnioittamaan Runebergin muistoa

Syntyneitä

- 12. helmikuuta - Julius Streicher, merkittävä natsi-Saksan johtaja
- 1. elokuuta - George de Hevesy, kemisti, vuoden 1943 Nobelin kemianpalkinnon saaja
- 7. lokakuuta - Niels Bohr, tanskalainen fyysikko
- 11. lokakuuta - François Mauriac, ranskalainen kirjailija ja akateemikko, vuoden 1952 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja
- 11. marraskuuta - George S. Patton, kenraali toisessa maailmansodassa
- 26. marraskuuta - Heinrich Brüning, Saksan valtakunnankansleri 1930–1932

Kuolleita

- 22. toukokuuta - Victor Hugo, kirjailija.
- 23. heinäkuuta - Ulysses S. Grant Yhdysvaltain presidentti

Keksintöjä

- Carl F. Benz rakentaa ensimmäisen polttomoottoriauton
- John Starley kehitti ensimmäisen varsinaisen polkupyörän, turvapyörän. Luokka:1800-luku ms:1885 ko:1885년 simple:1885 th:พ.ศ. 2428

18. marraskuuta

18. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 322. päivä (323. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 43 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Tenho, Jousia :- suomenruotsalainen kalenteri: Max :- ortodoksinen kalenteri: Rauno, Romana :- saamenkielinen kalenteri: Juoksa :- vanhemmissa kalentereissa: Alfonsus, Christoph, Magnhild, Maks, Maksimus, Maximilian, Maximinus, Maximus

Tapahtumia

- 1307 - Sveitsiläisen kansanperinteen mukaan Wilhelm Tell ampui jousella omenan poikansa pään päältä vouti Gesslerin käskystä Altdorfissa, Urin kantonissa.
- 1421 - Alankomaissa murtui Zuider Zeen tulvavalli. Tulvan valtaan jäi 72 kylää ja arviolta 10 000 ihmistä sai surmansa.
- 1918 - Latvia itsenäistyi Venäjästä.
- 1926 - George Bernard Shaw kieltäytyi vastaanottamasta hänelle myönnetyn Nobelin palkinnon palkintorahaa, sanoen "Voin antaa Alfred Nobelille anteeksi dynamiitin keksimisen, mutta ainoastaan ihmisenmuotoinen hirviö ("fiend in human form") olisi voinut keksiä Nobel-palkinnon".
- 1928 - Steamboat Willie, Walt Disneyn ja Ub Iwerksin ohjaama ensimmäinen täysin synkrotisoitu äänipiirroselokuva julkaistiin. Elokuva oli sarjakuvatähtien Mikki Hiiri ja Minni Hiiri toinen julkinen esiintyminen.
- 1959 - William Wylerin elokuva Ben-Hur sai ensi-iltansa New Yorkissa.
- 1971 - Hard-rock-yhtye Led Zeppelin julkaisi nimeämättömän albumin, jota usein kutsutaan "Led Zeppelin IV:ksi. Levyn kappaleiden joukossa olivat mm. klassikot "Rock & Roll" ja "Stairway to Heaven".
- 1978 - Jonestownin joukkomurha: Jim Jonesin Guyanaan perustamassa kaupungissa, Jonestownissa, tapahtui Jonesin perustaman ja johtaman Kansan temppeli (People's Temple) -lahkon joukkoitsemurha Jonesin johdolla. 913 ihmistä sai surmansa, joista 276 oli lasta.
- 1982 - Nyrkkeilijä Duk Koo Kim kuoli yllättäen 14-eräisessä Ray Mancinia vastaan Las Vegasissa käydyssä ottelussa saamiinsa vammoihin. Kuolema johti uudistuksiin nyrkkeilyssä.
- 1985 - Ensimmäinen Bill Wattersonin "Lassi ja Leevi" -sarjakuva (Calvin and Hobbes) julkaistiin.
- 1991 - Serbit valtasivat Vukovarin kolmen kuukauden piirityksen jälkeen.
- 1993 - Roskapankki Arsenal perustettiin Suomessa.
- 2002 - Irakin aseistariisuntakriisi: Hans Blixin johtamat YK:n asetarkastajat saapuivat Irakiin.
- 2005 - Harry Potter ja liekehtivä pikari -elokuvan ensi-ilta.

Syntyneitä

- 1832 - A. E. Nordenskiöld, suomalaissyntyinen tiedemies ja Koillisväylän löytäjä
- 1923 - Alan Shepard, astronautti
- 1955 - Ile Kallio, muusikko ("Hurriganes")

Kuolleita

- 1814 - William Jessop, englantilainen kanaaleja ja rautateitä rakentanut insinööri
- 1886 - Chester A. Arthur, Yhdysvaltain presidentti
- 1953 - Frank Olson, Yhdysvaltain armeijan tiedemies, MK-Ultran koehenkilö (hänelle annettiin LSD:tä hänen siitä tietämättään) (kuolemaa pidetään murhana tai itsemurhana)
- 1962 - Niels Bohr, tanskalainen fyysikko, atomiteorian ja kvanttimekaniikan tutkija, vuoden 1922 Nobelin fysiikanpalkinnon saaja
- 1977 - Kurt von Schuschnigg, Itävallan diktaattori
- 1978 - Jim Jones, kulttijohtaja (itsemurha)
- 1989 - Edvin Laine, suomalainen elokuvaohjaaja
- 2002 - James Coburn, Oscar-palkittu näyttelijä (Seitsemän rohkeaa miestä, Rautaristi)
- 2004 - Niki-delfiini, Särkänniemen delfinaarion delfiini ([http://www.sarkanniemi.fi/yrityksena/lehdisto.php lehdistötiedote kuolemasta])

Juhlapäiviä

- Latvia: Itsenäisyyspäivä (1918). ---- Katso myös: kalenteri ~ 17. marraskuuta, 19. marraskuuta Luokka:Marraskuu -11-18 ms:18 November ko:11월 18일 ja:11月18日 simple:November 18 th:18 พฤศจิกายน

Tanska

Tanska on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on muihin pohjoismaihin verrattuna pieni, vain 43 094 neliökilometriä. Väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden pohjoismaiden kanssa.

Historia

Tanskan yhdisti lopullisesti Harald Blåtand noin vuonna 980. Tällöin tanskalaiset tunnettiin viikinkeinä ja he ryöstelivät, kävivät kauppaa ja kolonisoivat suuria osia Euroopasta. Tanskan vallan alla olikin eri aikoihin Englanti, Norja, Ruotsi, Baltian rannikkoa ja Pohjois-Saksan rannikkoa. Skoone oli osa Tanskaa siihen asti kun se menetettiin Ruotsille vuonna 1658. Tanskan ja Norjan unioni lakkasi olemasta vuonna 1814 ja Norja päätyi uuteen unioniin Ruotsin kanssa. Vuonna 1864 käydyn Toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luopumaan Schleswig-Holsteinista Preussille. Tämän jälkeen Tanska on pitänyt kiinni neutraliteetti-linjasta eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. 9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä miltein koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin. Luettelo Tanskan kuninkaista.

Politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

Läänit

Luettelo Tanskan kuninkaista Tanska jaetaan 13 lääniin (amter) ja 271 kuntaan (kommuner).
- Frederiksborgin lääni
- Fynin lääni
- Kööpenhaminan lääni
- Nordjylland (Pohjois-Jyllannin lääni)
- Riben lääni
- Ringkjøbingin lääni
- Roskilden lääni
- Sønderjylland (Etelä-Jyllannin lääni)
- Storstrømin lääni
- Vejlen lääni
- Viborgin lääni
- Vestsjælland (Länsi-Sjellannin lääni)
- Århusin lääni Kolmella kunnalla on lääninoikeudet:
- Bornholm
- Fredriksberg
- Kööpenhamina Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Maantiede

Färsaaret Tanska koostuu Jutlandin niemimaasta ja 405 saaresta joista 82 on asutettua. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Suuri Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin. Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin. Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto. Tanskan korkein piste on noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestöjakauma

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa. 84,3 % tanskalaisista kuuluu luterilaiseen Tanskan valtionkirkkoon, Den Danske Folkekirke. Noin 10% kuuluu muihin kristittyihin kirkkoihin ja muslimeja on 2% väestöstä. Muut uskonnot ja uskontokuntiin kuulumattomat mahtuva jäljelle jäävänä vajaaseen prosenttiin.

Kulttuuri

Tunnettuja tanskalaisia:
- Hans Christian Andersen, kirjailija
- Niels Bohr, fyysikko
- Tyko Brahe, tähtitieteilijä
- Karen Blixen, kirjailija
- Søren Kierkegaard, filosofi
- K E Løgstrup, filosofi
- Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
- Bertel Thorvaldsen, taiteilija
- Lars von Trier, ohjaaja

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kalkkikivi
- suola
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- elintarvikkeet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=56.102683,9.733887&spn=2.720762,8.107910&z=10&t=h&hl=en Tanska Google Mapsissa] Luokka:Tanska fiu-vro:Taani als:Dänemark ms:Denmark zh-min-nan:Dan-kok ko:덴마크 ja:デンマーク simple:Denmark th:ประเทศเดนมาร์ก

Atomi

Atomi on alkuaineen kemiallisesti pienin osa. Sana tulee alun perin kreikan sanasta atomos, joka tarkoittaa jakamatonta. Suurin osa atomista on tyhjää. Atomin keskellä on pieni positiivinen ydin, joka muodostuu nukleoneista: positiivisesti varautuneista protoneista (p⁺) ja varauksettomista neutroneista (n⁰). Ytimen hiukkasten lukumäärä on atomin massaluku. Ytimen ympärillä on negatiivisesti varautuneista elektroneista koostuva elektroniverho. Perustilassaan atomit ovat sähköisesti neutraaleja, jolloin protoneja ja elektroneja on yhtä paljon. Atomit luokitellaan tavallisesti järjestysluvun mukaan, joka vastaa protonien lukumäärää. Eri alkuaineet löytyvät jaksollisesta järjestelmästä. Saman alkuaineen atomeja, joiden järjestysluku on siis sama mutta joilla on erilainen massaluku, kutsutaan isotoopeiksi. Isotooppien kemialliset ominaisuudet ovat samanlaisia, mutta ne voivat erota esimerkiksi radioaktiivisuutensa puolesta. Atomin ydin määrää alkuaineen, mutta elektroniverho sen, millaisia ioneja ja yhdisteitä voi syntyä. Elektroniverhossa ovat mahdollisia vain tietyt muutokset, jotka määräytyvät elektronien energiatilan mukaan. Yksinkertaisin atomi on vetyatomi, jonka järjestysluku on 1 ja jossa on yksi protoni ja yksi elektroni. Ioneja muodostuu, kun atomi tai kemiallinen yhdiste luovuttaa tai ottaa vastaan yhden tai useamman elektronin.

Atomimalleja

Käsitteenä atomi on hyvin vanha. Jo Demokritos ehdotti, että kaikki koostuu atomeista ja tyhjyydestä, ja, koska atomeissa ei ole tyhjyyttä, ne ovat jakamattomia, sillä ainoastaan tyhjyys voi erottaa kappaleet toisistaan. Atomit eivät kuitenkaan ole nykytiedon mukaan jakamattomia vaan koostuvat pienemmistä alkeishiukkasista. Nykyisistä, tieteellisiin havaintoihin perustuvista atomimalleista ensimmäinen on Joseph Thomsonin rusinapullamalli. Atomin oli havaittu olevan sähköisesti neutraali mutta koostuvan erimerkkisesti varatuista hiukkasista. Klassisen teorian mukaan ainoa mahdollinen pysyvä atomimalli oli sellainen, jossa positiiviset ja negatiiviset hiukkaset ovat tasaisesti levittyneet atomiin kuin rusinat pullaan. Ernest Rutherford teki kuitenkin kokeen, jossa hän pommitti ohutta kultakalvoa alfahiukkasilla. Suureksi yllätyksekseen hän havaitsi, että pieni osa hiukkasista kimposi kalvosta takaisin muiden mennessä läpi, ikään kuin suurin osa atomista olisi tyhjää täynnä ja vain pieni ydin sisältäisi kaiken massan. Rutherford päätyi aurinkokuntamalliin, jossa elektronit kiertävät positiivista ydintä. Tämä malli ei klassisessa fysiikassa voi kuitenkaan olla vakaa, sillä liikkuvat elektronit säteilisivät energiansa pian pois. Niels Bohr ratkaisi ongelman esittämällä, että elektronit kiertävät ydintä vain tietyillä pysyvillä, stationaarisilla radoilla. Bohrin mallissa elektronit säteilevät vain siirtyessään radalta toiselle absorboimalla tai emittomalla fotonin. Mallin heikkoudet liittyvät siihen, että se ei mitenkään selitä tätä kvantittumista. Lopulta fyysikot kuten Erwin Schrödinger saivat kehitettyä kvanttimekaanisen atomimallin, jossa elektronit muodostavat ytimen ympärille todennäköisyyspilviä: koskaan ei voi tietää varmasti missä elektroni on, vaan se on ikään kuin levittäytynyt koko avaruuteen. Kvanttimekaniikan monimutkaisuuden ja järjenvastaisuuden vuoksi Rutherfordin ja Bohrin yksinkertaisia malleja käytetään edelleen opetuksessa, ja useimmat ihmiset ajattelevatkin atomeja edelleen pieninä aurinkokuntina. Kvanttimekaaninen atomimalli on kuitenkin todistettu päteväksi useilla äärimmäisen tarkoilla kokeilla.

Linkkejä

- Hiukkasseikkailu: http://physics.joensuu.fi/ope/materiaali/hiukkasfysiikka/ Luokka:Fysiikka Luokka:Kemia ms:Atom ko:원자 ja:原子 simple:Atom th:อะตอม

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan teoria, joka kuvaa tapahtumia hyvin pienillä etäisyyksillä, joilla klassinen mekaniikka ei päde. Kvanttimekaniikka kykenee tarjoamaan matemaattisen pohjan ja selityksen kolmelle asialle, joita klassinen mekaniikka ja klassinen elektrodynamiikka eivät pysty selittämään: kvantittuminen, aalto-hiukkasdualismi ja tilojen lomittuminen. Kvanttimekaniikka on monen kemiallisen teorian, kvanttikemian, hiukkasfysiikan ja tiiviin aineen fysiikan perustana. Viimeistään 1900-luvun vaihteessa oli epäilevimmillekin fyysikoille tullut selväksi, ettei klassinen mekaniikka riitä maailmankaikkeuden täydelliseen kuvaamiseen. Mustan kappaleen säteily, valosähköinen ilmiö ja Comptonin sironta ovat esimerkkejä ilmiöistä, joita ei klassisen teorian tiedoilla osattu selittää. Albert Einstein paikkaili tilannetta makrotasolla erityisellä ja yleisellä suhteellisuusteoriallaan, mutta mikromaailman kummallisuuksille oli kehitettävä kokonaan uusi teoria, kvanttimekaniikka. Sen kehitykseen osallistuneista lukemattomista fyysikoista tunnetuimmat ovat Max Planck, Niels Bohr, Erwin Schrödinger, Werner Heisenberg, Paul Dirac ja Wolfgang Pauli.

Kvantittuminen

Kvantittumisella tarkoitetaan jonkin fyysisen ominaisuuden arvoja silloin, kun ne ovat diskreettejä tavanomaisen jatkuvan arvon sijasta. Jos ominaisuus voivat saada ainoastaan jonkin perusarvon kokonaislukumonikertoja, tätä pienintä mahdollista väliä sanotaan kvantiksi. Kvantin koko vaihtelee järjestelmästä toiseen.

Aalto-hiukkasdualismi

Aalto-hiukkasdualismilla tarkoitetaan sitä, että objekteilla, joita on totuttu pitämään hiukkasina (elektronit, neutronit jne.) voidaan tavata aalloille tyypillistä käyttäytymistä, kuten interferenssiä. Toisaalta taas esimerkiksi valo, jota voidaan pitää sähkömagneettisena aaltoliikkeenä, osoittaa joissain tilanteissa (valosähköinen ilmiö, sironta) hiukkasmaisia piirteitä kuten liikemäärän ja energian esiintymistä möykkyinä, joita kutsutaan kvanteiksi. Yleisesti ottaen kvanttimekaniikassa oliot etenevät kuin aallot (kaikkia reittejä yhtäaikaisesti) ja vuorovaikuttavat kuin hiukkaset (yhdessä paikassa).

Tilojen lomittuminen

Tilojen lomittuminen tai kietoutuminen (engl. entanglement) tarkoittaa sitä, että on valmistettu kahden hiukkasen tila, jossa ainoastaan hiukkasten yhteisen tilan ominaisuudet tunnetaan. Tällöin yhden hiukkasen tilan mittaaminen tuottaa varman tiedon myös toisen hiukkasen tilasta.

Kvanttimekaniikan vaihtoehtoisia formalismeja

Kvanttimekaniikkaa voidaan esittää useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Historiallisesti ensimmäisenä kehiteltiin matriisimekaniikka, jossa havaittavia suureita kuvataan ääretönulotteisilla matriisioperaattoreilla. Seuraava versio oli niin sanottu aaltomekaniikka, jossa hiukkasen tilaa kuvataan aaltofunktiolla, joka toteuttaa keksijänsä mukaan nimetyn Schrödingerin yhtälön. Aaltofunktion itseisarvon neliö kuvaa todennäköisyyttä löytää hiukkanen kyseisestä paikasta. Paul Dirac paranteli teoriaa keksimällä nimeään kantavan yhtälön, joka täyttää myös suppean suhteellisuusteorian vaatimukset. Kolmas vaihtoehtoinen tapa kuvata kvanttimekaniikkaa on niin sanottu polkuintegraaliformalismi. Siinä todennäköisyydet lasketaan antamalla hiukkasen suorittaa prosessi kaikkia mahdollisia reittejä pitkin. Kutakin reittiä vastaa tietty amplitudi ja tapahtuman todennäköisyys on näiden amplitudien itseisarvon neliö.

Sitaatteja

"On turvallista sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa." :Richard Feynman

Katso myös

- Planckin vakio
- Solitoni
- Paradigman muutoksen seurauksia

Linkkejä

- http://www.mtnmath.com/faq/meas-qm.html Kvanttimekaniikasta Luokka:Kvanttimekaniikka ko:양자역학 ja:量子力学

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen. Sillä on -1.6 × 10^-19 coulombin negatiivinen sähkövaraus. Sen massa on 9.10 × 10^-31 kg (0.51 MeV/c²). Elektronin spin on 1/2 eli se on fermioni. Elektroni on kevyin varattu leptoni. Muut varatut leptonit ovat myoni ja tau. Elektronia merkitään tavallisesti e^-. Elektronin antihiukkanen on positroni, joka on positiivista sähkövarausta lukuun ottamatta identtinen elektronin kanssa. Elektroni tuntee kaikki muut perusvuorovaikutukset paitsi vahvan vuorovaikutuksen eli värivoiman. Elektronit ovat atomien osasia, muita ovat protonit ja neutronit. Elektronit sijaitsevat atomissa elektronikuorella. Luokka:Fysiikka Luokka:Alkeishiukkaset Luokka:Kemia Luokka:Sähkötekniikka Luokka:Sähköstatiikka Luokka:Elektroniikka ko:전자 ja:電子 simple:Electron th:อิเล็กตรอน

Elektronikuori

Elektronikuori on atomissa oleva osa, jossa elektronit sijaitsevat. Atomissa voi olla monta elektronikuorta päällekkäin, jos elektroneja on paljon ja ensimmäiselle kuorelle ei mahdu. Ensimmäiselle kuorelle mahtuu 2 elektronia, toiselle 8, kolmannelle 36 jne. Uloimmalle elektronikuorelle mahtuu kuitenkin enintään 8 elektronia. ks. atomiorbitaali luokka:Kemia

Kvantti

Kvantti on kvanttikentän perusosanen. Sähkömagneettisen säteilyn kvantti on fotoni. Kvanttikenttä koostuu identtisistä hiukkasista, joita kuvaa aaltofunktio. Aaltofunktio antaa vain ennusteita hiukkasen ominaisuuksille, mutta ei kerro mistä yksilöstä on kysymys. Katso: kvanttimekaniikka, kvantittuminen Luokka:Kvanttimekaniikka

Kööpenhaminan tulkinta

Kööpenhaminan tulkinta on kvanttimekaniikan tulkinnan pääsuntaus. Sen kehittivät suurimmaksi osaksi Niels Bohr ja Werner Heisenberg yhteistyössä Kööpenhaminassa vuoden 1927 tienoilla. Bohr ja Heisenberg laajensivat Max Bornin kehittämää aaltofunktion todennäköisyystulkintaa. Heidän tulkintansa yrittää vastata muutamiin kvanttimekaniikan aalto-hiukkas-dualismin hämmentäviin kysymyksiin. Klassisessa Youngin kaksoisrakokokeessa kahden lähekkäin olevan raon läpi kohdistettu valo muodostaa levyn takana olevalle varjostimelle kirkkaita ja tummia vyöhykkeitä. Nämä voidaan selittää valon aalto-ominaisuuden vaikutuksena: kirkkaissa kohdissa valoaallot vahvistavat toisiaan ja tummissa kohdissa kumoavat toisensa. Kokeellisesti on kuitenkin osoitettu, että valolla on myös hiukkas-tyyppisiä ominaisuuksia ja esim.elektroneilla on aalto-ominaisuuksia, jotka voivat tuottaa interferenssikuvioita. Tämä aiheuttaa mielenkiintoisia kysymyksiä. Jos esim.Youngin kaksoisrakokoe tehdään siten, että vain yksi fotoni tai elektroni menisi kerralla rakojen läpi, nähdään yksittäisen elektronin tai fotonin osuvan varjostimeen kerrallaan. Koetta toistettaessa havaitaan näiden yksittäisten elektronien tai fotonien muodostavan varjostimelle samanlaisia interferenssikuvioita kuin keskenään vaikuttavilla aalloilla.

Seuraamuksia kokeesta

Edellä mainittu koe herättää seuraavanlaisia kysymyksiä: # Kvanttimekaniikan säännöt ennustavat tilastollisesti mihin hiukkaset osuvat varjostimella. Kohdat, joihin hiukkaset todennäköisimmin osuvat, näkyvät varjostimella kirkkaina vyöhykkeinä ja kohdat, joihin epätodennäköisesti osuu hiukkasia, näyttäytyvät tummina vyöhykkeinä. Kvanttimekaniikan säännöt eivät kuitenkaan pysty ennustamaan, mihin yksittäinen hiukkanen tulee osumaan varjostimella. Millaiset säännöt määräävät, mihin hiukkanen osuu varjostimella? # Mitä tapahtuu hiukkaselle sen emittoinnin ja varjostimelle osumisen välillä? Hiukkanen näyttää olevan vuorovaikutuksessa molempien rakojen kanssa, joka tuntuu oudolta kun kyseessä on pistemäinen hiukkanen. Varjostimella havaitaan kuitenkin kaksoisraon jälkeen taas pistemäinen hiukkanen. # Mikä aiheuttaa hiukkasen vaihtavan käyttytymistään tilastollisen ja ei-tilastollisen välillä? Kun hiukkanen liikkuu kaksoisraon läpi, sen käyttäytyminen vaikuttaa ei-lokaaliselta aaltofunktiolta, joka menee kaksoisraon molempien rakojen läpi samanaikaisesti. Kuitenkin, kun hiukkanen havaitaan varjostimella, se ei koskaan ole hajaantunut ei-lokaalinen aaltopaketti, vaan näyttäytyy yksittäisenä pistemäisenä hiukkasena. Kööpenhaminan tulkinta vastaa näihin kysymyksiin seuraavasti: # Kööpenhaminan tulkinta väittää, että kvanttimekaniikassa mittausten tulokset ovat pohjimmiltaan ei-deterministisiä. # Fysiikka on mittaustuloksia käyttävä tiede. Kööpenhaminan tulkinta pitää kysymyksiä kuten "missä hiukkanen oli ennen kuin sen sijainti mitattiin" tarkoituksettomina. # Mittaus aiheuttaa välittömän "aaltofunktion romahtamisen". Tämä tarkoittaa, että mittausprosessi poimii tasan yhden sattumanvaraisen monista sallituista aaltofunktion tiloista, johon tilaan aaltofunktio välittömästi siirtyy. Alkuperäisestä Kööpenhaminan tulkinnasta on useita variantteja, joista suosituin pohjautuu konsistentin historian ("Copenhagen done right?") ja kvanttidekoherenssin käsitteeseen, joka sallii meidän laskea "mikroskooppisen" ja "makroskooppisen" maailman välisen epäselvän rajan. Muut variantit eroavat aaltomuotoon liitetyn "todellisuuden" määrässä.

Kritiikkiä

Kvanttimekaniikan(kohta 1) täydellisyysajatusta vastaan on esitetty erilaisia ajatuksia. Yhtenä tunnetuimmista voidaan pitää Albert Einsteinin kahden kollegansa, Boris Podolskyn ja Nathan Rosen kanssa kehittelemää EPR-ajatuskoetta, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että on oltava olemassa piilomuuttujia, joilla välttää ei-lokaali, välitön kvanttijärjestelmien "kaukovaikutus". Kolmesta edellä olevasta kohdasta kolmas on luultavasti ongelmallisin fyysikon näkökulmasta, koska se antaa mittausprosesseille erikoisen statuksen määrittelemättä niitä puhtaasti tai selittämättä niiden outoja vaikutuksia. Monet fyysikot ja filosofit ovat vastustaneet Kööpenhaminan tulkintaa siksi, että se on ei-deterministinen. Sitä vastustetaan myös siksi, että se sisältää määrittelemättömän mittausprosessin todennäköisyys-funktiot ei-todennäköisiksi mittauksiksi. Albert Einsteinin kuuluisa sanonta "Jumala ei heitä noppaa" ja "Luuletteko todella, että kuu ei ole olemassa, jos kukaan ei katso sitä?" ovat esimerkkejä tästä. Erwin Schrödinger kehitti Schrödingerin kissa ajatuskokeen, joka yrittää valaista kvanttimekaniikan teorian epätäydellisyyttä, kun liikutaan atomitasolta makroskooppisiin systeemeihin. Tällä hetkellä (Elokuu 2004) on epäilyksiä Kööpenhaminan tulkinnan oikeellisuudesta, johtuen Shahriar Afsharin 2004 ristiriitaisista tuloksista kaksoisrakokokeen eräällä variantilla, joka näyttää myös asettavan koko aalto-hiukkas-dualismin käsitteen oikeellisuuden kyseenalaiseksi.

Vaihtoehtoja

Lista vaihtoehtoisista tulkinnoista löytyy: http://en.wikipedia.org/wiki/Interpretation_of_quantum_mechanics

Lisätietoa

- G. Weihs et al., Phys. Rev. Lett. 81 (1998) 5039
- M. Rowe et al., Nature 409 (2001) 791.

Ulkoisia linkkejä

- [http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Quantum/bells_inequality.html Physics FAQ section about Bell's inequality]
- [http://www.benbest.com/science/quantum.html The Copenhagen Interpretation of Quantum Mechanics]
- Shahriar S. Afshar, "[http://my.harvard.edu/cgi-bin/webevent/webevent.cgi?cmd=showevent&ncmd=calmonth&cal=9719&y=2004&m=3&d=23&id=10416384&token=G6409379:1&sb=0&cf=cal&lc=calmonth&swe=1&set=0&sa=0&sort=e,m,t&ws=0&sib=0&de=0&tf=0 Waving Copenhagen Good-bye: Were the founders of Quantum Mechanics wrong?]" Luokka:Kvanttimekaniikka ja:コペンハーゲン解釈

Max Born

Max Born (11. joulukuuta 1882–5. tammikuuta 1970) oli saksanjuutalainen matemaatikko ja fyysikko. Hän oli vanhempiensa professori Gustav Bornin ja Margarete Kauffmannin ainoa lapsi. Hän kävi kouluaan Kuningas-Wilhelm-lukiossa, jonka jälkeen Born meni opiskelemaan Breslaun yliopistoon (nykyinen Wroclaw) astronomiaa ja fysiikka ja sieltä Heidelbergin yliopistoon ja edelleen Zürichin yliopistoon. Tänä ajanjaksona hän tapasi monia merkittäviä tiedemiehiä ja matemaatikoita mm. Kleinin, Hilbertin, Minkowskiin, Rungen, Schwarzschildin ja Voigtin. Vuonna 1909 hänet nimitettiin luennoitsijaksi Göttingenin yliopistoon, missä hän työskenteli vuoteen 1912 asti, jolloin hän siirtyi Chicagon yliopistoon. Vuonna 1913 hän meni naimisiin teollisuussukuun kuuluvan Margarete Kauffmannin kanssa. He saivat kaikkiaan kolme lasta. Vuonna 1915 Born liittyi Saksan armeijaan, joutuen hylkäämään hänelle tarjotun paikan professorina Berliinin yliopistossa, jossa hän olisi päässyt työskentelemään Max Planckin kanssa. Armeijan joukossa hän suunnitteli äänimittauksen teoriaa ja opiskeli myös kideoppia, josta hän julkaisen ensimmäisen kirjansa. Vuonna 1919 ensimmäisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli professori Frankfurt am Mainin yliopistossa ja sen jälkeen professori Göttingen yliopistossa vuonna 1921. Tänä aikana hän teki huomattavimmat työnsä. Julkaisussaan "Zur Quantummechanik" vuonna 1924 hän käytti ensimmäistä kertaa termiä "kvanttimekaniikka" ja muotoili nykyisen standarditulkinnan todennäköisyystiheydestä ψ
- ψ (psii) kvanttimekaniikan Schrödingerin yhtälössä, josta hän sai Nobel-palkinnon kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Lisäksi hän teki lisätutkimusta kiderakenteista. Vuonna 1933 hän siirtyi hallituksensa antisemitismisen toiminnan vuoksi opettamaan Cambridgen yliopistoon vuoteen 1936 asti. Hänvietti kuusi kuukautta Bangaloren yliopistossa, ennen siirtymistään Edinburghin yliopistoon vuoteen 1953 asti. Eläkkeelle jääntinsä jälkeen hän muutti Bad Pyrmontin, jossa hän eli kuolemaansa, vuoteen 1970 asti. Albert Einstein oli Bornin ystävä ja kirjeessään Bornille vuonna 1926 Einstein teki kuuluisan huomautuksensa kvanttimekaniikka koskien, "Jumala ei heitä noppaa". Toisen maailmansodan jälkeen Max ja Hedwig Born palasivat Saksaan, lasten jäädessä Englantiin. Hänelle myönnettiin Hughesin Mitali vuonna 1950 ja fysiikan Nobel-palkinto ja Stokesin Mitali vuonna 1954. Teoksessaan Natural Philosophy of Cause and Chance Born ratkaisee Kantin arvoituksen Ding an Sich (asia itsessään).

Töitä

- Dynamik der Kristallgitter (1915)
- Die Relativitätstheorie Einsteins (1920)
- Vorlesungen über Atommechanik (1925)
- Optik: ein Lehrbuch der elektromagnetischen Lichttheorie (1933)
- Principles of Optics (Emil Wolfin kanssa) (1959)
- Physik im Wandel meiner Zeit (1958)
- Von der Verantwortung des Naturwissenschaftlers (1965)
- Experiment und Theorie in der Physik (1969)
- Der Luxus des Gewissens (Hedwig Bornin kanssa) (1969)
- Optik (1969) Born, Max Born, Max Born, Max ja:マックス・ボルン

Kööpenhamina

Kööpenhamina (tanskaksi København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan metropolialueella asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä, ja itse Kööpenhaminan kaupungin asukasluku on 501 285 (2003).
Juutinrauma Juutinrauma

Linkkejä

- [http://www.kbhbase.kk.dk/ Københavns Kommune] - virallinen kotisivu (vain tanskaksi)
- [http://www.visitcopenhagen.dk/ Wonderful Copenhagen] - virallinen turistisivu
- [http://www.aok.dk/ Alt om København] - matkailutietoa (tanskaksi ja englanniksi)
- [http://www.useit.dk/ Use It - Copenhagen Low Budget Tourist Guide] - tietoa pienen budjetin matkailijoille
- Kööpenhaminan yliopisto, http://www.ku.dk/ Luokka:Kööpenhamina Luokka:Tanskan kaupungit ko:코펜하겐 ja:コペンハーゲン

1911

Tapahtumia

- 18. tammikuuta - Eugene B. Ely laskeutui lentokoneellaan USS Pennsylvanian kannelle, San Franciscon satamassa, ensimmäinen kertaa kun lentokone laskeutui laivan kannelle.
- 24. maaliskuuta - Tanska lakkautti kuolemantuomion ja julkiset ruoskinnat.
- 15. toukokuuta - Yhdysvaltain korkein oikeus julisti Standard Oilin monopoliksi ja määräsi sen hajotettavaksi.
- 14. kesäkuuta - Britanniassa alkaa merimiesten lakko, joka johtaa ammattiliiton perustamiseen.
- 15. kesäkuuta - Computing-Tabulating-Recording Company (IBM) perustettiin New Yorkissa.
- 1. heinäkuuta - Saksalaisen sotalaiva Pantherin saapuminen Agadirin satamaan laukaisee kansainvälisen kriisin. Neuvotteluissa saksalaiset lupasivat lähteä Marokosta vastineeksi oikeuksista Ranskan Keski-Kongoon. Ranska päättää Marokon itsehallinto-oikeuden.
- 21. elokuuta - Mona Lisa varastettiin Louvresta (Vincenzo Perugia saatiin kiinni, ja maalaus palautettiin 1913)
- 29. syyskuuta - Italia julisti sodan Turkille. Italiaan liitetään Tripoli ja Cyrenaica.
- 10. lokakuuta - Wuchangin kansannousu Kiinassa enteilee Qing-dynastian loppua.
- 11. joulukuuta - Yrjö V ja Victoria Mary of Teck kruunattiin New Delhissa Intian keisariksi ja keisarittareksi.
- 14. joulukuuta - Roald Amundsenin retkikunta saavutti Etelänavan.
- 29. joulukuuta - Sun Yat-senista ensimmäinen Kiinan tasavallan presidentti.
- Hiram Bingham löysi Macchu Picchun.
- 1911 Encyclopædia Britannica julkistettiin.
- Ernest Rutherford päätteli atomiytimen olemassolon sirontakokeista.

Syntyneitä

- 29. tammikuuta - Peter von Siemens, teollisuusmies († 1986)
- 6. helmikuuta - Ronald Reagan, näyttelijä, Yhdysvaltain presidentti († 2004)
- 9. helmikuuta - Esa Pakarinen, näyttelijä ja muusikko
- 13. maaliskuuta - L. Ron Hubbard, tieteiskirjailija († 1986)
- 16. maaliskuuta - Josef Mengele, Natsi-Saksan hirmuteoista tunnettu tohtori.
- 29. kesäkuuta - Pekka Tiilikainen, urheilutoimittaja († 1976)
- 30. kesäkuuta - Czesław Miłosz, puolalainen runoilija, Nobelin palkinto vuonna 1980 († 2004)
- 9. marraskuuta - Kaj Franck, muotoilija.
- 11. joulukuuta - Naguib Mahfouz, egyptiläinen kirjallisuuden Nobel-voittaja

Kuolleita

- 18. toukokuuta - Gustav Mahler, säveltäjä (s. 1860)
- 29. lokakuuta - Joseph Pulitzer, sanomalehtijulkaisija ja journalisti ms:1911 ko:1911년 ja:1911年 simple:1911 th:พ.ศ. 2454

Ernest Rutherford

Ernest Rutherford (1871–1937) oli uusiseelantilainen fyysikko. Fysiikan suurista löydöistä hänen nimiinsä luetaan atomin ytimen löytäminen; sen hän teki kokeella, joka nykyään tunnetaan Rutherfordin kokeena. Rutherford sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1908. Rutherford lyötiin ritariksi 1914 ja 1931 hänestä tehtiin paroni. Eräs hänen oppilaistaan oli Niels Bohr. Rutherford, Ernest Rutherford, Ernest Rutherford, Ernest ja:アーネスト・ラザフォード

Manchester

Manchester on Lancashiressä Länsi-Englannissa sijaitseva 430 000 asukkaan (1998) kaupunki Iso-Britanniassa. Esikaupunkeineen Manchesterissa asuu 2,5 miljoonaa ihmistä. Kaupunki oli jo keskiajalla Englannin puuvillateollisuuden keskus. Kone-, rauta-, ja terästeollisuutta. Manchesterin yliopisto perustettiin 1903. Manchesterissa on tuomiokirkko 1400-luvulta.

Urheilu

Manchester on myös tunnettu jalkapallokaupunki. Kaupungin Valioliiga-seuroja ovat Manchester United ja Manchester City. Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kaupungit ja:マンチェスター

Bohrin malli

Bohrin malli on fysikaalinen malli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa. Yksinkertaisuutensa takia Bohrin mallia käytetään ja opetetaan vielä nykyäänkin yleisesti. 1900-luvun alkupuolella Ernest Rutherfordin kokeissa oli havaittu, että atomit koostuivat pienestä ja tiiviistä, positiivisesti varautuneesta ytimestä, jota ympäröivät radoillaan negatiivisesti varautuneet elektronit. Klassinen fysiikka ei tuohon aikaan vielä pystynyt selittämään, miksi negatiiviset elektronit eivät joutuneet positiiviseen ytimeen. Yksinkertaisin mahdollinen atomi on vetyatomi, joka koostuu ytimestä ja sitä kiertävästä elektronista. Koska ydin on positiivisesti ja elektroni negatiivisesti varautunut, vetävät ne toisiaan puoleensa Coulombin voiman ansiosta, samalla tavalla kuin Aurinko vetää Maata puoleensa painovoiman vaikutuksesta. Kuitenkin jos elektroni kiertää ydintä klassisella kiertoradalla, pitäisi sen lähettää sähkömagneettista säteilyä sähkömagnetismin teorioiden mukaan. Jos ydintä kiertävä elektroni säteilee, sen täytyy menettää energiaa ja "pudota" ytimeen. Kuinka siis atomeita ylipäänsä voi olla olemassa? Lisäksi atomien spektrit näyttävät, että elektronit voivat lähettää valoa vain tietyillä taajuuksilla. Tämä tuntui olevan järkeä vailla 1900-luvun alun tiedemiehille. Nämä vaikeudet ratkaisi Niels Bohr vuonna 1913 ehdottamalla: # Elektronit kiertävät ydintä kiertoradoilla, joilla oli tietty kvantittunut energia. Se tarkoittaa, että vain tietyt kiertoradat ovat mahdollisia, eivät kaikki. Sallittujen kiertoratojen tarkka energia riippuu kyseessä olevasta atomista. # Klassiset mekaniikan lait eivät päde kun elektronit hyppäävät sallitulta kiertoradalta toiselle. # Kun elektroni hyppää kiertoradalta toiselle energiaero joko poistuu tai saapuu yksittäisenä valokvanttina eli fotonina, jonka taajuus riippuu suoraan kyseisten kiertoratojen välisestä energiaerosta

f = E/h

, missä f on fotonin taajuus, E on energiaero ja h on suhteellisuusvakio, joka tunnetaan Planckin vakiona.
Kun määritellään

\hbar = h/(2 \pi)

voimme kirjoittaa

E = \hbar \omega

,
missä
ω on fotonin kulmataajuus. # Sallitut kiertoradat riippuvat kvantittuneesta kulmamomenttiarvosta, L on yhtälön mukaan ::

\mathbf = n \cdot \hbar = n \cdot

, missä n = 1,2,3,… jota kutsutaan kulmamomentin kvanttinumeroksi. Nämä olettamukset selittivät monet tuonaikaiset havainnot, kuten miksi spektri koostui tietyistä viivoista. Olettamus (4) väittää, että pienin n:n arvo on 1. Tämä vastaa pienintä mahdollista sädettä, 0,0529nm, joka tunnetaan Bohrin säteenä. Se selittää miksi atomit ovat vakaita. Kun elektroni on alimmalla kiertoradalla, se ei voi mennä enää alemmas. Se ei voi enää lähettää valokvanttia (fotonia), koska sen pitäisi siirtyä alemmalle kiertoradalle sitä varten, mutta se on jo alimmalla sallitulla kiertoradalla. Bohrin malli tunnetaan joskus puoliklassisena mallina siksi, että vaikka se sisältääkin joitakin ajatuksia kvanttimekaniikasta, se ei ole täydellinen kvanttimekaaninen kuvaus atomista. Olettamus (2) väittää, että klassisen mekaniikan lait eivät päde kvanttihypyn aikana, mutta ei kerro minkä lakien pitäisi korvata pätemättömät klassisen mekaniikan lait. Olettamus (4) väittää, että kulmamomentti on kvantittunut, muttei selitä miksi. Täydelliseen atomin kuvaamiseen tarvitsee käyttää koko kvanttimekaniikan teoriaa, joka muotoutui useiden ihmisten työn tuloksena vuosia Bohrin mallin julkaisun jälkeen. Tämä teoria pitää elektroneja aaltoina, jotka luovat 3-ulotteisia seisovan aallon kuvioita atomissa. (Tämän takia kvanttimekaniikkaa sanotaan joskus aaltomekaniikaksi). Aineaallot keksi Louis de Broglie, ja havaittiin, että Bohrin atomimallissa sallittujen (stationaaristen) ratojen kehät olivat aineaaltojen aallonpituuksien monikertoja, mikä tarkoittaa sitä, että elektronien stationaariset radat ovat sellaisia, joilla ne muodostavat seisovia aaltoja. Tämä teoria pitää ajatusta elektroneista biljardipallon kaltaisina hiukkasina, jotka kiertävät ympäriinsä kiertoradoillaan totaalisen vääränä; sen sijaan elektronit muodostavat todennäköisyyspilviä. Elektroni voi löytyä jostakin kohtaa tietyllä todennäköisyydellä, jostain muualta jollakin toisella todennäköisyydellä. Kuitenkin on mielenkiintoista huomata, että jos lasketaan elektronin säteen keskiarvo alimmalla mahdollisella energiatasolla, huomataan että se on tarkalleen yhtä suuri Bohrin säteen kanssa. Koko kvanttimekaniikan teoria on kokeellisesti testattu ja havaittu olevan erittäin tarkka. Se on kuitenkin matemaattisesti paljon pidemmälle kehittynyt ja useissa tapauksissa on järkevää käyttää paljon yksinkertaisempaa Bohrin mallia tuloksien saamiseksi pienemmällä vaivalla. Pitää kuitenkin muistaa, että se on vain malli, apuväline asian ymmärtämiseen. Atomit eivät todellisuudessa ole pieniä aurinkokuntia.

Katso myös

- kvanttimekaniikka
- Schrödingerin yhtälö
- Niels Bohr

Aiheesta muualla

- [http://webphysics.davidson.edu/faculty/dmb/hydrogen/ interactive demonstration] elektronin todennäköisyyspilvistä vetyatomissa täydellisen kvanttimekaanisen ratkaisun mukaan. Luokka:Kvanttimekaniikka

1913

Tapahtumia

- 30. tammikuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuone hylkäsi Irlannin itsehallintolain.
- 3. helmikuuta - Yhdysvaltain perustuslain 16. lisäys antoi liittovaltiolle oikeuden kerätä tuloveroa.
- Maaliskuu - Venäjän Romanov-suku juhli 300 vuottaan valtaistuimella.
- 4. maaliskuuta - Thomas Woodrow Wilson Yhdysvaltain presidentin virkaan.
- 12. maaliskuuta - Canberrasta tuli Australian liittovaltion pääkaupunki.
- 18. maaliskuuta - Kreikan Georgios I:n salamurha.
- 20. maaliskuuta - Sung Chiao-jen, KTM:n perustaja haavoittui murhayrityksessä ja kuoli kaksi päivää myöhemmin.
- 13. toukokuuta - Igor Sikorski lentää ensimmäisenä nelimoottorisella lentokoneella.
- 29. toukokuuta - Igor Stravinskin baletti Kevätuhri sai ensi-iltansa Pariisissa.
- 30. toukokuuta - Ensimmäinen Balkanin sota: rauhansopimus allekirjoitettiin Lontoossa.
- Kesäkuu–31. heinäkuuta: Toinen Balkanin sota: Serbia, Kreikka, Montenegro ja Romania vastaan Bulgaria.
- 15. kesäkuuta - Yhdysvaltain joukot kenraali John 'Black Jack' Pershingin johtamina surmaavat 2000 miestä, naista ja lasta Bud Bagsakissa, Filippiineillä.
- 29. syyskuuta - Rudolf Diesel katosi SS Dresden -lautalta Englannin kanaalissa. Hänen ruumiinsa löytyi muutama päivä myöhemmin.
- 10. lokakuuta - Panavan kanavan kaivuutyöt saatiin valmiiksi presidentti Woodrow Wilsonin räjäyttäessä viimeisen panoksen.
- 5. marraskuuta - Baijerin kruununperijä Ludwig syrjäytti mielisairaan serkkunsa Oton. Hänestä tuli viimeinen Baijerin kuningas 1913–1918.
- 1. joulukuuta - Ford Motor Company otti käyttöön liukuhihnan, joka vähensi auton rungon kokoamisajan 12½ tunnista 2 tuntiin 40 minuutiin.
- 12. joulukuuta - Etiopian keisari Menelik II kuoli, hänen pojanpoikansa Iyasu V seuraa häntä.
- Kreikka otti haltuunsa Kreetan.
- Ensimmäinen ristisanatehtävä ilmestyi World sanomalehdessä.

Syntyneitä

- 9. tammikuuta - Richard Nixon, Yhdysvaltain presidentti
- 4. helmikuuta - Rosa Parks, kansallisoikeusaktivisti
- 14. helmikuuta - Jimmy Hoffa, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja (katosi 1975)
- 18. maaliskuuta - René Clément, elokuvaohjaaja (k. 1996)
- 26. maaliskuuta - Paul Erdős, matemaatikko (k. 1996)
- 8. toukokuuta - Saima Harmaja, suomalainen runoilija (k. 1937)
- 12. heinäkuuta - Reino Helismaa, sanoittaja ja kuplettilaulaja († 1965)
- 14. heinäkuuta - Gerald Ford, Yhdysvaltain presidentti
- 13. elokuuta - Makarios III, arkkipiispa ja Kyproksen presidentti
- 14. syyskuuta - Jacobo Arbenz Guzmán, Guatemalan presidentti.
- 25. lokakuuta - Klaus Barbie, SS:n ja Gestapon Hauptsturmführer (k. 1991)
- 2. marraskuuta - Burt Lancaster, näyttelijä (k. 1994)
- 5. marraskuuta - Vivien Leigh, näyttelijä (k. 1967)
- 7. marraskuuta - Albert Camus, kirjailija (k. 1960)
- 5. joulukuuta - Aarne Saarinen, suomalainen poliitikko
- 18. joulukuuta - Willy Brandt, saksalainen poliitikko

Kuolleita

- 1. tammikuuta - Alfred von Schlieffen, saksalainen kenttämarsalkka
- 22. helmikuuta - Francisco Madero, vallankumouksellinen, Meksikon presidentti 1910– (teloitettu)
- 18. maaliskuuta - Kreikan kuningas Georgios I
- 22. maaliskuuta - Sung Chiao-jen, Kuomintangin perustaja
- 29. syyskuuta - Rudolf Diesel
- 7. marraskuuta - Alfred Russel Wallace, antropologi ja biologi, eräs varhaisista evoluutioteorian esittäjistä
- 12. joulukuuta - Etiopian keisari Menelik II Luokka:1913 ms:1913 ko:1913년 ja:1913年 simple:1913 th:พ.ศ. 2456

1916

Tapahtumia

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkuu.
- 8. tammikuuta - Ympärysvallat vetäytyivät Gallipolista.
- 29. tammikuuta - Saksalaiset zeppeliinit pommittavat Pariisia ensimmäisen kerran.
- 11. helmikuuta - Emma Goldman pidätettiin syntyvyyden säännöstelysta luennoimisesta.
- 21. helmikuuta - Verdunin taistelu alkaa.
- 9. maaliskuuta - Pancho Villa johti 1500 meksikolaista taistelijaa Columbukseen, New Mexicoon.
- 15. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson lähetti 12000 Yhdysvaltain joukkoja Meksikon rajan yli. Pancho Villan kiinnisaamiseksi käytetään ensi kerran lentokoneita taistelutehtäviin.
- 24. huhtikuuta–30. huhtikuuta - Pääsiäisen kansannousu Irlannissa.
- 31. toukokuuta - 1. kesäkuuta - Jutlandin taistelu.
- 4. kesäkuuta - Venäjän Brusilov-hyökkäys alkaa Ukrainassa neljän armeijan voimin. Itävalta-Unkari menettää 1,5 miljoonaa miestä ja Saksa pakotetaan pysäyttämään hyökkäyksensä Verdunissa.
- 1. heinäkuuta - 18. marraskuuta - yli miljoona sotilasta kuolee Sommen taistelussa.
- 27. elokuuta - Romania liittyi maailmansotaan Venäjän puolelle.
- 2. elokuuta - Itävaltalaiset sabotöörit upottivat Italian taistelulaiva Leonardo da Vincin Tarantossa.
- 15. syyskuuta - Panssarivaunuja käytettiin ensimmäisen kerran Sommen taistelussa.
- 25. marraskuuta - Friedrich Adler ampui Itävallan pääministeri Karl Stürghin.
- 6. joulukuuta - Saksalaiset, itävaltalaiset, turkkilaiset ja bulgarialaiset miehittivät Bukarestin.
- 12. joulukuuta - Dolomiiteilla lumivyöry hautasi 18000 itävaltalaista ja italialaista sotilasta.

Syntyneitä

- 12. tammikuuta - Pieter Willem Botha, Etelä-Afrikan presidentti
- 11. maaliskuuta - Harold Wilson, UK:n pääministeri (k. 1995)
- 30. huhtikuuta - Claude Shannon, informaatioteorian "isä" (k. 2001)
- 9. kesäkuuta - Robert McNamara, liikemies ja poliitikko, Yhdysvaltain puolustusministeri
- 14. kesäkuuta - Georg Henrik von Wright, suomalainen filosofi
- 16. elokuuta - Helena Kara, suomalainen näyttelijä
- 26. lokakuuta - François Mitterrand, Ranskan presidentti
- 17. joulukuuta - Lauri Viita, kirjailija

Kuolleita

- 6. kesäkuuta - Yuan Shikai, Kiinan tasavallan presidentti.
- 18. kesäkuuta - Max Immelmann, lentäjä-ässä
- 23. heinäkuuta - Sir William Ramsay, kemisti, Nobel-voittaja
- 15. marraskuuta - Henryk Sienkiewicz, kirjailija (b. 1846)
- 21. marraskuuta - Frans Josef I, Itävallan keisari, Böömin ja Unkarin kuningas
- 22. marraskuuta - Jack London, kirjailija (s. 1876)
- 24. marraskuuta - Hiram Stevens Maxim, konekiväärin keksijä (s. 1840)
- 29. joulukuuta - Grigori Rasputin, venäläinen mystikko Luokka:1910-luku ko:1916년 ja:1916年 simple:1916

1922

Tapahtumia

- 11. tammikuuta - Ensimmäinen onnistunut diabeteksen insuliinihoito
- 29. tammikuuta - Costa Rican, Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin liitto purkautui.
- 2. helmikuuta - Läskikapina
- 2. helmikuuta - James Joycen Odysseus julkaistaan kokonaisuudessaan Pariisissa.
- 14. helmikuuta - Ernst Tandefelt murhaa sisäministeri Heikki Ritavuoren
- 25. helmikuuta - Sarjamurhaaja Henri Désiré Landru teloitetaan giljotiinilla
- 20. maaliskuuta - USS Langley, ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus käyttöön.
- 16. huhtikuuta - Rapallon sopimus Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä.
- 28. heinäkuuta - Irlannin sisällissota alkaa.
- 12. elokuuta - Dáil Éireannin puheenjohtajan, Arthur Griffithin salamurha.
- 22. elokuuta - Irlantilaisen vapaustaistelijan, Michael Collinsin salamurha.
- 23. elokuuta - Kapina espanjalaisia vastaan Marokossa.
- 28. elokuuta - Japani myöntyi vetämään joukkonsa Siperiasta.
- 9. syyskuuta - Kreikkalaisia joukkoja takaa-ajavat turkkilaiset valtasivat Smyrnan. Tulipalo tuhosi suurimman osan kaupungista, 100 000 kuollutta.
- 18. syyskuuta - Unkari liittyi Kansainliittoon.
- 28. lokakuuta - Fasistit marssivat Roomaan, Benito Mussolinista tuli Italian nuorin pääministeri kautta aikain.
- 1. marraskuuta - Osmanien valtakunnan viimeinen sulttaani Mehmed VI Vahdettin luopui vallasta.
- 4. marraskuuta - Howard Carter löysi miehineen pääsyn Tutankhamonin hautaan Kuninkaiden laaksossa.
- 14. marraskuuta - British Broadcasting Corporation aloitti radiolähetykset Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- 6. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio perustettiin, Yrjö V:stä tulee Irlannin kuningas.
- 14. joulukuuta - Puolan presidentti Gabriel Narutowiczin salamurha.
- 30. joulukuuta - Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian tasavallat muodostavat Neuvostoliiton.

Syntyneitä

- 1. maaliskuuta - Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri ja Nobelin palkinnon voittaja
- 12. maaliskuuta - Jack Kerouac, kirjailija
- 21. maaliskuuta - Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 27. toukokuuta - Christopher Lee, näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Alistair MacLean, kirjailija
- 19. syyskuuta - Emil Zátopek, juoksija (k. 2000)
- 11. marraskuuta - Kurt Vonnegut, kirjailija
- 14. marraskuuta - Boutros Boutros-Ghali, YK:n pääsihteeri
- 16. marraskuuta - José Saramago, portugalilainen kirjailija, Nobel-voittaja 1988
- 26. marraskuuta - Charles M. Schulz, sarjakuvapiirtäjä ("Tenavat")
- 28. joulukuuta - Stan Lee, sarjakuvien käsikirjoittaja

Kuolleita

- 22. tammikuuta - Paavi Benedictus XV
- 1. huhtikuuta - Itävallan keisari Kaarle (Karl Franz Joseph)
- 2. elokuuta - Alexander Graham Bell, puhelimen keksijä
- 4. elokuuta - Pašša Enver (İsmail Enver Paşa), nuorturkkilainen poliitikko ja kenraali
- 22. elokuuta - Michael Collins, irlantilainen vapaustaistelija, salamurha
- 18. marraskuuta - Marcel Proust, ranskalainen kirjailija

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Niels Henrik David Bohr
- Kemia: Francis William Aston
- Lääketiede: Archibald Vivian Hill, Otto Fritz Meyerhof
- Kirjallisuus: Jacinto Benavente
- Rauha: Fridtjof Nansen ms:1922 ko:1922년 ja:1922年 simple:1922 th:พ.ศ. 2465

Søren Kierkegaard

Søren Aabye Kierkegaard (5. toukokuuta 1813–11. marraskuuta 1855) oli tanskalainen filosofi, jonka vaikutus sekä moderniin kristilliseen teologiaan että eksistentialismiin on merkittävä.

Elämä

Kierkegaard syntyi 1800-luvun alun Kööpenhaminaan 7-lapsisen perheen nuorimmaisena. Hän suoritti teologian kandidaatin tutkinnon vuonna 1840 ja väitteli teologian maisteriksi vuonna 1841. Kierkegaard ei kuitenkaan koskaan hakeutunut papin uralle. Kierkegaard eli enimmäkseen kauppiasisänsä Michael Kierkegaardin hankkimalla varallisuudella, jonka turvin Kierkegaard kykeni kirjoittamaan ja julkaisemaan teoksiaan ja Øieblikket-sanomalehteä. Itse asiassa hän teki koko elämänsä aikana vain kolme kuukautta palkkatyötä – nekin latinan opettajana. Eräs Kierkegaardin elämään ja tuotantoon voimakkaasti vaikuttanut seikka oli hänen traaginen kihlauksensa Regine Olsenin kanssa. Kierkegaard lienee ollut syvästi rakastunut, mutta kuitenkin oma-aloitteisesti purki kihlauksen syystä, joka on pysyvästi jäänyt ulkopuolisille tuntemattomaksi.

Ajattelu ja tuotanto

Valtaosa Kierkegaardin tuotannosta keskittyy pohtimaan subjektiivisen ihmisen suhdetta kristinuskoon ja Jumalaan. Kierkegaard hyökkäsi erityisesti silloista hegeliläisyyttä ja Tanskan valtionkirkkoa vastaan. Toisaalta Kierkegaardin tuotantoa on vaikea luonnehtia kokonaisvaltaisesti: hän kirjoitti valtaosan teoksistaan salanimillä, jotka saattoivat nähdä todellisuuden hyvin erilaisilla tavoilla. Omalla nimellään ja eri salanimillään Kierkegaard kirjoitti kolmisenkymmentä teosta. Kierkegaardin salanimiä olivat esimerkiksi Viktor Eremita, Constantin Constantius ja Johannes Climacus. Kierkegaardia voi yrittää luonnehtia fideistiksi, sillä hän hylkää järjen todellisuuden perusteiden etsinnässä ja sen sijaan kääntyy ihmisen sisäisen intohimon puoleen. Kierkegaard pitää kristinuskoa suurimpana mahdollisena paradoksina, joka on mahdollista omaksua vain uskon hypyllä. Teoksessaan Pelko ja vavistus (1843) Kierkegaard ihannoikin Abrahamia, joka luottaa Jumalaan niin syvällisesti, että on Jumalan käskystä valmis uhraamaan oman poikansa Iisakin. Kierkegaardin pääteoksena pidetään yleensä Päättävää epätieteellistä jälkikirjoitusta (1846), jossa Kierkegaard käy läpi ajattelunsa tärkeimpiä teemoja ja selventää käsitystään eettisestä, esteettisestä ja uskonnollisesta olemisen tasosta.

Teoksia

Kierkegaardin merkittävimmät teokset ovat:
- Enten - Eller (Joko - tai) (1843)
- Frygt og Bæven (Pelko ja vavistus) (1843)
- Gjentagelsen (1843)
- Philosophiske Smuler (Filosofisia muruja) (1844)
- Begrebet Angest (1844)
- Stadier paa Livets Vei (1845)
- Afsluttende uvidenskabelig Efterskrift (Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus) (1846)
- Kjerlighedens Gjerninger (Rakkauden teot) (1847)
- Christelige Taler (Kristillisiä keskusteluja) (1848)
- Sygdommen til Døden (1849)
- Indøvelse i Christendom (1850)

Kirjallisuutta suomeksi

- Søren Kierkegaard: Ahdistus. Gummerus, Jyväskylä 1964 .
- Søren Kierkegaard: Filosofisia muruja. Summa, Helsinki 2004.
- Søren Kierkegaard: Kedon kukka ja taivaan lintu - kolme puhetta. WSOY, Porvoo 1915 (3. painos 1990).
- Søren Kierkegaard: Mozart-esseet. Like, Helsinki 2002.
- Søren Kierkegaard: Pelko ja vavistus. Dialektista lyriikkaa. WSOY, Helsinki 2001.
- Søren Kierkegaard: Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus. WSOY, Helsinki 1992 (4. painos 2001).
- Søren Kierkegaard: Rakkauden teot. Muutamia kristillisiä mietteitä puheiden muodossa. WSOY, Porvoo 1926.
- Søren Kierkegaard: Toisto: yritelmä kokeellisen psykologian alueella. Atena Kustannus, Jyväskylä 2001.
- Søren Kierkegaard: Viettelijän päiväkirja. WSOY, Helsinki 1960 (3. painos 1989).
- Søren Kierkegaard: Välisoittoja. Kirjapaja, Helsinki 1988 (2. painos 1997)
- Torsti Lehtinen: Sören Kierkegaard, intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi (1990)
- Peter Thielst: Elämä ymmärretään taaksepäin – mutta se täytyy elää eteenpäin (tanskankielinen alkuteos 1994, suom. Torsti Lehtinen (1997))

Katso myös

Kierkegaard, Søren Kierkegaard, Søren ko:쇠렌 키에르케고르 ja:セーレン・キェルケゴール th:เซอเรน เคียร์เคอกอร์

Albert Einstein

Albert Einstein (s. 14. maaliskuuta 1879, Ulm - k. 18. huhtikuuta 1955, Princeton (New Jersey) oli saksalaissyntyinen fyysikko ja matemaatikko, joka loi suhteellisuusteorian. Hän vaikutti myös suuresti kvanttimekaniikan ja kosmologian kehitykseen, ja häntä pidetään yleisesti 1900-luvun tärkeimpänä fyysikkona. Hän sai vuonna 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä "muista ansioista". Näihin "muihin ansioihin" kuulunee myös se, että Einstein 1905 kykeni ensimmäisenä osoittamaan Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon. Valokemiassa käytetty yksikkö einstein on nimetty Albert Einsteinin mukaan. Yksi einstein vastaa yhden fotonin energiamäärää kerrottuna Avogadron luvulla. Alkuaine einsteinium on myös nimetty hänen mukaansa. Abram Joffe väitti Einsteinin elämäkerrassa, että Einsteinin ensimmäinen vaimo ja matemaatikko Mileva Marić auttoi miestään huomattavasti vaativissa laskutoimenpiteissä suhteellisuusteorian laadinnan yhteydessä. Albrecht Fölsing antaa omassa biografiassaan Milevan roolista maltillisemman kuvan. Mileva synnytti Einsteinille kaksi poikaa, jotka hän vei avioerossa mukanaan Jugoslaviaan. Einstein ei ollut järin hyvä isä eikä uskollinen aviopuoliso, ja sosiaalisen elämän vaikeudet ovat olleet vaikuttamassa arvioon, että vuosisatansa merkittävin tiedemies olisi kärsinyt Aspergerin syndroomasta. Arkipäivän tasolla Einsteinin oivalluksista yksi merkittävimmistä oli valosähköinen ilmiö sikäli, että siihen perustuu television toiminta. Einstein myös paransi jääkaapin toimintaa kehittämällä tehokkaampia lämpöpumppuja. Nuoruudessaan Einstein kehitteli myös wankelmoottorilla toimivaa moottoripyörää. Tiedemiehen roolin lisäksi Einstein harrasti viulun soittoa.

Poliittiset näkemykset

Einstein piti itseään pasifistina, humanistina ja sosialistina. Hän kieltäytyi tarjotusta Israelin ensimmäisen presidentin virasta, mutta vaikutti vahvasti yliopiston toiminnan aloittamiseen Jerusalemissa. FBI keräsi 1427-sivuisen kansion Einsteinin toiminnasta ja suositteli, että mahdollinen kansalaisuus estettäisiin Alien Exclusion Actin nojalla. Einstein kannatti aluksi atomipommin kehittämistä jottei Hitler ehtisi ensin — ja jopa lähetti Franklin D. Rooseveltille kirjeen, jossa suositteli ydinaseen kehittämiseen tähtäävän ohjelman aloittamista. Sodan jälkeen hän kampanjoi ydinaseriisunnan puolesta. Toisaalta Saksaa ja saksalaisia kohtaan Albert Einstein ajoi ankaraa rangaistuslinjaa.

Kirjallisuutta

- Albrecht Fölsing: Albert Einstein. Elämäkerta. (Terra Cognita Helsinki 1999) Einstein, Albert Einstein, Albert ms:Albert Einstein ko:알베르트 아인슈타인 ja:アルベルト・アインシュタイン simple:Albert Einstein th:อัลเบิร์ต ไอน์สไตน์

Max Planck

Max Karl Ernst Ludwig Planck (s. 23. huhtikuuta 1858, Kiel - k. 4. lokakuuta 1947, Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jota pidetään kvanttiteorian keksijänä. Hän aloitti fysiikan opintonsa Münchenin yliopistossa vuonna 1874 valmistuen vuonna 1879 Berliinissä. Hän palasi Müncheniin vuonna 1880 opettamaan yliopistolla ja muutti Kieliin vuonna 1885. Siellä hän meni naimisiin Marie Merckin kanssa vuonna 1886. Vuonna 1889 hän muutti Berliiniin, jossa vuodesta 1892 lähtien piti teoreettisen fysiikan oppituolia. Vuonna 1899 hän keksi uuden perustaavaa laatua olevan vakion, joka nimettiin hänen mukaansa Planckin vakioksi, jota käytetään esimerkiksi fotonin energian laskemiseen. Samana vuonna hän esitti omat mittausyksikkönsä, jotka perustuvat fysiikan perusvakioihin. Vuotta myöhemmin, hän keksi lämpösäteilylain, joka on nimetty Planckin laiksi mustan kappaleen säteilystä. Tästä laista tuli kvanttiteorian perusta, joka syntyi kymmenen vuotta myöhemmin yhteistyössä Albert Einsteinin ja Niels Bohrin kanssa. Vuodesta 1905 vuoteen 1909 Planck toimi Deutsche Physikalische Gesellschaftin (Saksan Fysiikan Laitos) johtajana. Hänen vaimonsa kuoli vuonna 1909 ja vuotta myöhemmin hän meni naimisiin Marga von Hoesslinin kanssa. Vuonna 1913 hänestä tuli Berliinin yliopiston johtaja. Vuonna 1918 hän sai fysiikan Nobel-palkinnon kvanttifysiikan perustamisesta. Vuodesta 1930 vuoteen 1937 Planck oli Kaiser-Wilhelm-Gesellschaft zur Förderung der Wissenschaftenin (KWG, Keisari Wilhelm-Seura tieteen edistämiseksi) johtaja. Toisen maailmansodan aikana Planck yritti taivutella Hitleriä säästämään juutalaisten tiedemiesten hengen. Planckin oma poika Erwin kuitenkin teloitettiin 20. heinäkuuta 1944 maanpetoksesta syytettynä liittyen Hitlerin salamurhayritykseen samana päivänä. Max Planckin kuoleman vuonna 1947 jälkeen KWG nimettiin Max-Planck-Gesellschaft zur Förderung der Wissenschaftenksi (MPG, Max-Planck-Seura tieteen edistämiseksi).

Ulkoiset linkit ja viitteet

- Timeline of Nobel Prize Winners, "[http://www.nobel-winners.com/Physics/max_karl_ernst_ludwig_planck.html Max Planck]". 3w-hosting.com.
- Planck, Max, "[http://dbhs.wvusd.k12.ca.us/webdocs/Chem-History/Planck-1901/Planck-1901.html On the Law of Distribution of Energy in the Normal Spectrum]". Annalen der Physik