Pääartikkeli: Nigerin historia Nigerin historia alkaa Kanem-Bornun keisarikunnasta joka oli alueella vallassa ensimmäisen vuosituhannen päättyessä, ja uudestaan 1500-luvulla. Näihin aikoihin hausa-klaanit muuttivat alueelle Nigeriasta. Sulttaanit valvoivat alueen poikki kulkevia karavaaneja, ja tekivät menestyksekästä kauppaa orjilla ja kaivoistuotteilla. Sulttaanien valta päättyi 1898 kun Nigeristä tuli Ranskan siirtomaa. Niger itsenäistyi 1960.

Politiikka

Pääartikkeli: Nigerin politiikka Itsenäisyyden aikana on ollut useita vallankaappauksia. Huhtikuussa 1999 henkivartijat ampuivat silloisen presidentin. Marraskuun 1999 melko rauhallisissa vaaleissa nousi valtaan presidentti Tandja Mamadou, ja hänet valittiin toiselle kaudelle 2004. Talousongelmien takia maassa on edelleen poliittisesti levotonta. Maanviljelijöiden ja paimentolaisten elintapojen välillä on jännitteitä varsinkin kuivina vuosina. Paimentolaisina elävät tuaregit kokevat tulevansa syrjityiksi ja kapinoivat.

Maantiede

Nigerin politiikka Pääartikkeli: Nigerin maantiede Niger jakautuu seitsemään alueeseen (departement):
- Agadez (vuoristoinen alue)
- Diffa
- Dosso
- Maradi
- Tahoua
- Tillaberi
- Zinder Lisäksi pääkaupunki Niamey muodostaa oman pääkaupunkialueensa. Kaksi kolmasosaa Nigerin pinta-alasta on Saharan autiomaata, ja loppu kuuluu Sahelin alueeseen. Nigerin vilja-aitta on pieni kaistale maan etelärajalla. Suurin osa väestöstä asuu maan eteläosissa.

Talous

Pääartikkeli: Nigerin talous Nigerin talous on kriisissä. Talouskasvun sijasta talous hiipuu, viljelykelpoisen maan osuus pienenee, uraanista saatavt vientitulot pienenevät. YKn listoilla Niger on maailman toiseksi kehittymättömin maa. 2005 Nigerin ruokatilanne on erityisen huono vuoden 2004 loppupuolen kuivuuden sekä heinäsirkkatuhojen takia. YK arvioi 3,6 miljoonan ihmisen kärsivän nälänhädästä. G8 -kokouksessa käsiteltiin asiaa.

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Nigerin väestöjakauma Nigerin virallinen kieli on ranska ja paikallisia kieliä hausa, djerma, fula ja tamashek. Suurimmat väestöryhmät ovat hausat 55%, djerma-songhait 22%, fulat 10%, tuaregit 8% ja berberit 4%.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Nigerin kulttuuri Nigerläisistä 13,6 prosenttia (6,6% naisista) on lukutaitoisia. 80% on muslimeita, noin 4% animisteja. Saharan paimentolaisheimot ylläpitävät vanhoja kulttuuriperinteitä.

Merkittävimmät luonnonvarat

- uraani
- kivihiili
- rautamalmi
- tina
- fosfaatti

Merkittävimmät vientituotteet

- uraani
- karjataloustuotteet

Aiheesta muualla

- [http://allafrica.com/niger/ Allafrica] -uutispalvelu englanniksi
- [http://www.lonelyplanet.com/destinations/africa/niger/index.htm Lonely Planet] Luokka:Niger ms:Niger zh-min-nan:Niger ko:니제르 ja:ニジェール

Niger (joki)

Niger on yli 4000 kilometriä pitkä joki Länsi-Afrikassa. Se sijaitsee Guinean, Malin, Nigerin, Beninin ja Nigerian alueilla. Niger on Afrikan kolmanneksi pisin joki. Luokka:Afrikan joet ja:ニジェール川

Niamey

Niamey on Nigerin pääkaupunki. Sen asukasluku on 665 918 (joidenkin arvioiden mukaan yli 800 000). Niamey on Nigerin suurin kaupunki ja maan hallinnollinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus. Se sijaitsee suurimmalta osalta Niger-joen itärannalla. Niamey luultavasti perustettiin 1700-luvulla. Kaupunki ei ollut kovin merkittävä, kunnes ranskalaiset perustivat siirtomaa-aseman sinne 1890-luvulla. Maan pääkaupunki Niameysta tuli vuonna 1926. Kaupungissa on Diori Hamanin lentokenttä. Luokka:Niger Luokka:Pääkaupungit ja:ニアメ

Niamey

Luettelo valtioista pinta-alan mukaan

Tässä on lista maailman maista pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Pinta-alat on annettu neliökilometreinä. Tähdellä merkityt maat ovat suurimpia maanosassaan. Ristillä merkityt maat ovat taas pienimpiä. Katso myös: luettelo valtioista, luettelo valtioista väkiluvun mukaan, luettelo valtioista väentiheyden mukaan, luettelo valtioista maanosan mukaan. Luokka:Valtiot Valtioista pinta-alan mukaan ko:면적순 나라 목록 ja:国の面積順リスト th:รายชื่อประเทศเรียงตามเนื้อที่

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km²) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Väkiluku

Väkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella. Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.

Katso myös

- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan Luokka:Väestötiede ja:人口 simple:Population th:ประชากร zh-min-nan:Jîn-kháu

Väestötiheys

Väestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:

d_ = \frac

. Yleisin mittayksikkö väestötiheydelle on asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²). Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhainen, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa. Suomen väestötiheys on noin 17,1 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten kansainvälisessä ja jopa pohjoismaisessa vertailussa Suomi on varsin harvaan asuttu maa. Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin kolmestatuhannesta asukkaasta Savukosken 0,22 asukkaaseen neliökilometrillä. Väestötiheys vaikuttaa siihen, miten paljon käytetään henkilöautoa ja miten paljon joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Mitä suurempi väestötiheys on, sitä vähäisempää on auton käyttö, kävelymatkat ovat lyhyitä, joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palveluja tiheästi. Pienellä väestötiheydellä kävelymatkat ovat pitkät eikä kunnollista joukkoliikennettä ole, matkat vaativat auton käyttöä ja palvelut ovat harvassa.

Lähteet

#[http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt05/vt05_06/view.html Johdatus väestötieteen perusteisiin] – Tilastokeskus Luokka:Väestötiede als:Bevölkerungsdichte ms:Kepadatan zh-min-nan:Jîn-kháu bi̍t-tō· ko:인구 밀도 ja:人口密度 th:ความหนาแน่นประชากร

Itsenäisyys

:Vaihtoehtoisia merkityksiä ks. Itsenäisyys (täsmennys) Itsenäisyys tarkoittaa valtiolle, organisaatiolle tai hallitukselle samaa kuin omavaltaisuus, kun toinen vaihtoehto on olla jonkin muun hallittavana. Itsenäisyyden saaminen edellyttää joskus väkivaltaista irroittautumista ja tämän takia itsenäisyyttä juhlistetaan.

Katso myös

- imperialismi
- itsenäisyyden julistaminen
- itsenäisyyspäivä
- itsenäinen kaupunki
- kolonialismi
- luettelo itsenäisyyspäivistä
- uuskolonialismi
- tilastollinen itsenäisyys Luokka:Politiikka

Ranska

Ranska on länsieurooppalainen valtio. Euroopan mittakaavassa Ranska on suuri valtio – sen pinta-ala on yli puoli miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku yli 60 miljoonaa. Ranskan naapurimaita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra. Ranskan pääkaupunki on Pariisi. Ranska on tasavalta, jossa presidentillä on melko paljon valtaa suhteessa pääministeriin. 17. toukokuuta 1995 lähtien presidenttinä on ollut Jacques Chirac.

Historia

:Pääartikkeli: Ranskan historia Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta, joka oli Rooman valtakunnan provinssi. Keskiajalla Ranskan paikalla oli mahtava Kaarle Suuren valtakunta, jonka hajottua alueella oli monia pieniä ruhtinaskuntia, joista tärkeimpiä olivat Ranska, Burgundi, Provence ja Savoiji. Ranskan vallankumoukseen 1789 saakka maa oli kuningaskunta, tosin se oli sitä vallankumouksenkin jälkeen vuodesta 1814–1848. Kuuluisin Ranskan kuningas lienee aurinkokuningas Ludvig XIV (1638–1715). 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa Ranskaa hallitsi keisari Napoléon Bonaparte, joka sai haltuunsa suuren osan Eurooppaa, mutta karkotettiin sittemmin Atlantin valtameressä sijaitsevalle St. Helenan saarelle. Napoleonin jälkeen monarkia palautettiin, mutta Euroopan "hulluna vuotena" 1848 kuningas Ludvig Filip syrjäytettiin ja maasta tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Napoleonin veljenpoika Ludvig Napoleon. Hän tosin muutaman vuoden päästä julistautui keisariksi nimellä Napoleon III. Keisarikunta kaatui myöhemmin, ja Ranska julistettiin taas tasavallaksi. Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska taisteli ympärysvaltain puolella. Toisessa maailmansodassa maa joutui Saksan miehittämäksi. Ranskaa hallitsi marsalkka Philippe Pétainin niin sanottu Vichyn hallitus. Nykyinen Ranskan valtio on nk. viides tasavalta, joka syntyi kansanäänestyksellä 1958.

Politiikka

Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä syyskuun 28. päivänä 1958. Perustuslaki vahvisti presidentin ja ministereiden valta-asemaa suhteessa parlamenttiin. Peruslain mukaan, presidentti valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi (ennen uudistusta virkakauden pituus oli 7 vuotta). Presidentti vahvistaa lait, nimittää pääministerin, johtaa hallitusta ja asevoimia sekä allekirjoittaa kansainväliset sopimukset. Ranskan parlamentissa on kaksi kamaria: kansalliskokous ja senaatti. Ranskan kansalliskokous (Assemblée Nationale) on ylin lainsäädäntöelin. Kansalliskokouksen 577 edustajaa valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Kansalliskokouksella on veto-oikeus hallituksen päätöksiin, mistä johtuen vaaleissa enemmistön edustajanpaikoista saaneella puolueella on yleensä myös enemmistö paikoista hallituksessa. Senaattorit (yhteensä 331) valitaan epäsuoralla vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin puolesta senaatin paikoista on äänestettävä uudelleen joka kolmas vuosi (alkaen 2007). Senaatilla on rajattu lainsäädäntövalta ja kansalliskokouksella on mahdollisuus kumota senaatin säätämiä lakeja, lukuun ottamatta perustuslakiin tehtäviä lisäyksiä ja ns. elollisia lakeja (lois organiques). Hallituksella on huomattava vaikutusvalta parlamentin käsittelyyn tuleviin lakeihin. Viimeisten vuosikymmenten ajan, ranskalainen politiikka on ollut valtataistelua kahden puolueen välillä: vasemmistolaisen Parti Socialiste'n (lyhenne PS) ja oikeistolaisen Union pour un Mouvement Populaire'n (lyhenne UMP). Ranska on maailmanpolitiikassa merkittävä valtio. Se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, ja maalla on oma ydinase.
- Lista Ranskan presidenteistä

Maantiede

Ranskan presidenteistä Manner-Ranska on jaettu 22 alueeseen (ranskaksi région, mukaan lukien Korsika, vaikkakaan se ei tarkkaan ottaen ole Manner-Ranskaa), jotka on edelleen jaettu 96 numeroituun departementtiin (département). Departementtien numeroita käytetään postinumeroissa sekä autojen rekisterikilvissä. Departementit on jaettu 329 arrondissementiin (arrondissement), jotka on jaettu edelleen 3 879 kantoniin (cantones) ja kantonit 36 568 kuntaan (communes) (tilanne 1. tammikuussa 2004).

Ranskan eurooppalaiset alueet

rekisterikilvissä

- Elsass (Alsace)
- Aquitaine
- Auvergne
- Basse-Normandie
- Bourgogne
- Bretagne
- Centre
- Champagne-Ardenne
- Korsika (erikoisasemassa)
- Franche-Comté
- Haute-Normandie

- Île-de-France
- Languedoc-Roussillon
- Limousin
- Lorraine
- Midi-Pyrénées
- Nord-Pas-de-Calais
- Pays de la Loire
- Picardie
- Poitou-Charentes
- Provence-Alpes-Cote d'Azur
- Rhône-Alpes

Ranskan merentakaiset osat

Ranskan mertentakaiset departementit kuuluvat Euroopan unioniiin ja ne käyttävät euroa valuuttanaan, mutta muut alueet eivät. Ranskan Tyynenmeren territorioiden valuuttana on Ranskan Tyynenmeren frangi (CFP).
- Départements d'outre-mer, DOM (Merentakaiset departementit)
- Guadeloupe
- Martinique
- Ranskan Guayana
- Réunion
- Collectivités territoriales, COM (Alueelliset yhteisöt)
- Mayotte
- Saint-Pierre ja Miquelon
- Wallis ja Futuna
- Pays d'outre-mer, POM (Merentakaiset maat)
- Ranskan Polynesia
- Collectivité sui generis
- Uusi-Kaledonia
- Territoire d'outre-mer, TOM (Merentakainen territorio)
- Ranskan eteläiset alueet
- Ranskan vaatimus Antarktiksella
- Îles Éparses de l'Océan Indien (Intian valtameren erillissaaret)
- Viisi saarta Intian valtameressä, joissa ei ole pysyvää asutusta ja joita hallinoidaan Réunionilta:
- Bassas da India
- Europa
- Juan de Nova
- Gloriososaaret
- Tromelin

Väestö

Ranskassa puhutaan pääasiassa ranskaa. Perinteisiä vähemmistökieliä ovat Bretagnen kelttiläinen bretoni, Dunkerquen suunnalla puhutut flaamilaismurteet, itärajan maakuntien saksa, Perpignanin seudun katalaani sekä Biarritzin ympäristössä jonkin verran puhuttu baski. Myös Korsikalla puhutaan omaa korsikan kieltä, joka on muistuttaa enemmän italian kieltä kuin ranskaa. Perinteisiin kielivähemmistöihin on kuitenkin vallankumouksen jälkeisinä vuosisatoina suhtauduttu hyvin kielteisesti, ja ne ovat pääsääntöisesti häviämässä. Tärkein uskonto on katolilaisuus. Ranskassa on kuitenkin melko suuri muslimivähemmistö, sillä suuri osa Pohjois-Afrikasta oli Ranskan siirtomaita 1950-luvulle asti. Siirtomaamenneisyyden muistona Ranskalla on edelleen jonkin verran omistuksia Euroopan ulkopuolelta.

Kulttuuri

- Ranskan akatemia
- Ranskan kirjallisuus

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- potaska
- puu
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kemikaalit
- viini

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuoden päivä	Jour de l'An
(Kevään ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai)	Pääsiäinen	Pâques
(ks. yllä, seuraava päivä)	Pääsiäismaanantai	Lundi de Pâques
1. toukokuuta	Vappu	Fête du Travail
8. toukokuuta	-	Victoire 1945	Toisen maailmansodan loppu
(torstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen)	Taivaaseenastumisen muistopäivä	Ascension
(seitsemäs pääsiäisen jälkeinen sunnuntai)	helluntai	Pentecôte
14. heinäkuuta	Ranskan kansallispäivä	Fête Nationale	Bastillen päivä
15. elokuuta	-	Assomption	Neitsyt Marian taivaaseenottaminen
1. marraskuuta	Pyhäinpäivä	Toussaint
11. marraskuuta	-	Commémoration de l’armistice de 1918	Ensimmäisen maailmansodan loppu
25. joulukuuta	Joulupäivä	Noël

Katso myös

- Luettelo ranskalaisista
- Luettelo Ranskan kuninkaista
- Ranskan ympäriajo

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=46.619261,2.307129&spn=6.701194,16.215820&z=11&t=h&hl=en Ranska Google Mapsissa]
- [http://www.france.fi/ Ranskan Suomen suurlähetystö] Luokka:Ranska als:Frankreich ms:Perancis zh-min-nan:Hoat-kok ko:프랑스 ja:フランス simple:France th:ประเทศฝรั่งเศส fiu-vro:Prantsusmaa

1960

Tapahtumia

- tammikuu - Hätätila päättyi Keniassa, Mau Mau -kapina ohi.
- 1. tammikuuta - Kamerun itsenäistyi.
- 9. tammikuuta - Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
- 23. tammikuuta - Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestessä 10750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
- 24. tammikuuta - Suuri kansannousu Algiersissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
- 9. helmikuuta - Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
- 13. helmikuuta - Ranskan ensimmäinen ydinkoe Algeriassa.
- 29. helmikuuta - Maanjäristys tuhosi Agadirin, Marokossa.
- 6. maaliskuuta - Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
- 22. maaliskuuta - Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.
- 1. huhtikuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
- 4. huhtikuuta - Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
- 21. huhtikuuta - Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
- 27. huhtikuuta - Togo itsenäistyi.
- 1. toukokuuta - Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2 vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
- 11. toukokuuta - Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
- 16. toukokuuta - Nikita Hruštšev vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2 lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
- 22. toukokuuta - Suurin koskaan mitattu maajäristys Chilessä, 9,5 richterin asteikolla. Noin 3000 surmansa järistyksessä ja tsunamissa.
- 27. toukokuuta - Turkissa presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürsel johtamassa vallankaappauksessa.
- 4. kesäkuuta - Bodominjärven murhat Espoossa.
- 26. kesäkuuta - Madagaskar itsenäistyi.
- 26. kesäkuuta - Brittien somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
- 30. kesäkuuta - Belgian Kongo (Kongon demokraattinen tasavalta) itsenäistyi, verinen sisällissota seuraa.
- 1. heinäkuuta - Neuvostoliiton MiGit ampuvat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
- 11. heinäkuuta - Moise Tshombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
- 14. heinäkuuta - YK päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
- 20. heinäkuuta - Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimavo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen nainen valtion johtajana.
- 25. heinäkuuta - 26. heinäkuuta- Poikkeuksellisen voimakas ukonilma eteläisessä Suomeessa. Parhaimmillaan yli 100 salamaa minuutissa.
- 6. elokuuta - Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon, Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
- 7. elokuuta - Norsunluurannikko itsenäistyi.
- 11. elokuuta - Tšad sai itsenäisyyden Ranskasta.
- 13. elokuuta - Keski-Afrikan tasavalta sai itsenäisyyden.
- 15. elokuuta - Ranskan Kongo sai itsenäisyyden (Kongon tasavalta).
- 16. elokuuta - Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 17. elokuuta - Gabon itsenäistyi.
- 18. elokuuta - Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
- 19. elokuuta - Yhdysvaltalainen U-2 lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
- 19. elokuuta - Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
- 20. elokuuta - Senegal irtautui Malista ja julistautui itsenäiseksi.
- 14. syyskuuta - OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
- 22. syyskuuta - Mali itsenäistyi Ranskasta.
- 1. lokakuuta - Nigeria itsenäistyi, Nnamdi Azikiwesta ensimmäinen oma kenraalikuvernööri.
- 5. lokakuuta - Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
- 12. lokakuuta - Nikita Hruštšev otti YK:n yleiskokouksessa kengän avukseen sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
- 8. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonia vastaan.
- 13. marraskuuta - Sammy Davis, Jr. meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssa Yhdysvaltain osavaltiossa 50:sta.
- 15. marraskuuta - Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
- 28. marraskuuta - Mauritania itsenäistyi Ranskasta.
- 1. joulukuuta - Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
- 1. joulukuuta - Neuvostoliiton 5 tonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
- 2. joulukuuta - Canterburyn arkkipiispa Geoffrey Francis Fisher ja paavi Johannes XXIII tapasivat Vatikaanissa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
- 2. joulukuuta - Presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollari kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin 1000 viikossa.
- 9. joulukuuta - Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
- 13. joulukuuta - Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa, hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin valtaan.
- 15. joulukuuta - Belgian kuningas Baudouin nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
- 16. joulukuuta - Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta NATO:n vahvuuteen vuoden 1963 loppuun menessä.
- 27. joulukuuta - Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa, Algeriassa.

Syntyneitä

- 6. tammikuuta - Nigella Lawson, julkkiskokki, kirjailija
- 19. helmikuuta - Prinssi Andrew, Yorkin herttua
- 21. maaliskuuta - Ayrton Senna, F1-kuski († 1994)
- 4. huhtikuuta - Hugo Weaving, näyttelijä
- 10. toukokuuta - Bono, U2
- 18. toukokuuta - Jari Kurri
- 21. toukokuuta - Jeffrey Dahmer, sarjamurhaaja († 1994)
- 9. kesäkuuta - Eva Dahlgren, laulaja
- 22. kesäkuuta - Erin Brockovich
- 4. elokuuta - José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri
- 7. elokuuta - David Duchovny, näyttelijä (Salaiset kansiot)
- 8. elokuuta - Ralf König, sarjakuvapiirtäjä
- 10. elokuuta - Antonio Banderas, näyttelijä
- 14. elokuuta - Sarah Brightman, laulaja
- 26. elokuuta - Branford Marsalis, jazzmuusikko
- 5. syyskuuta - Karita Mattila, oopperasopraano
- 9. syyskuuta - Hugh Grant, näyttelijä
- 17. syyskuuta - Damon Hill, Formula-1 vuoden 1996 maailmanmestari
- 30. lokakuuta - Diego Maradona, jalkapallotähti
- 10. marraskuuta - Neil Gaiman, sarjakuvataiteilija
- 12. marraskuuta - Ismo Alanko, muusikko

Kuolleita

- 4. tammikuuta - Albert Camus, Nobel-palkittu kirjailija
- 17. helmikuuta - Vilho Nenonen, tykistökenraali
- 2. maaliskuuta - Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
- 11. toukokuuta - John D. Rockefeller, liikemies
- 12. toukokuuta - Masa Niemi, koomikko ja näyttelijä (s. 1914)
- 9. kesäkuuta - Semjon Lavotškin, lentokonesuunnittelija
- 16. marraskuuta - Clark Gable, näyttelijä Luokka:1960 ko:1960년 ja:1960年 simple:1960 th:พ.ศ. 2503

HDI

HDI (engl. Human Development Index) eli inhimillisen kehityksen indeksi on YK:n kehitysohjelman (UNDP:n) luoma indeksi, joka pyrkii asettamaan maailman maat paremmuusjärjestykseen inhimillisen kehityksen suhteen – siis esittämään mikä maa pystyy tarjoamaan asukkailleen eniten mahdollisuuksia hyvään elämään. Mittaria voidaan helposti kritisoida, ja se on syntynyt tiukan poliittisen kädenväännön tuloksena, mutta se joka tapauksessa kuvaa hyvinvointia paremmin kuin pelkkä bruttokansantuote asukasta kohden. Mittari ei juurikaan anna kuvaa indeksissä keskenään toistensa läheisyydessä olevien maiden keskinäisistä eroista inhimillisessä kehityksessä, mutta suurempien erojen kohdalla sillä on enemmän relevanttiutta. HDI:n perusolettamus on, että olennaisinta inhimillisen kehityksen kannalta ovat pitkä ja terve elämä, tiedonsaanti ja riittävä elintaso. Niiden edustajiksi on valittu kolme muuttujaa, joiden perusteella indeksi lasketaan:
- Odotettavissa oleva elinikä.
- Saavutettu koulutustaso (aikuisten lukutaito sekä yhdistetysti ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen koulutukseen osallistuvien osuus)
- Todellinen henkeä kohden laskettu bruttokansantuote (PPP). PPP:n ajatellaan kuvaavan paitsi elintasoa, myös kaikkia niitä mahdollisuuksia, jotka eivät näy yllä mainituissa muuttujissa, mutta joita rahalla saa.

Katso myös

- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan

Linkkejä

- [http://www.undp.org/ YK:n kehitysohjelma, UNDP] Luokka:Yhdistyneet kansakunnat

Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan

Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. Tätä listaa ylläpidetään sivulla http://hdr.undp.org/statistics/data/indic/indic_12_1_1.html Vuoden 2002 (raportti julkaistu 15.7.2004) Indeksi on korkea, jos se on 0,800 tai yli, keskitasoa, jos se on välillä 0,799 ... 0,500 ja matala, jos se on 0,499 tai alle. # Norja 0,956 # Ruotsi 0,946 # Australia 0,946 # Kanada 0,943 # Alankomaat 0,942 # Belgia 0,942 # Islanti 0,941 # Yhdysvallat 0,939 # Japani 0,938 # Irlanti 0,936 # Sveitsi 0,936 # Yhdistynyt kuningaskunta 0,936 # Suomi 0,935 # Itävalta 0,934 # Luxemburg 0,933 # Ranska 0,932 # Tanska 0,932 # Uusi-Seelanti 0,926 # Saksa 0,925 # Espanja 0,922 # Italia 0,920 # Israel 0,908 # Hongkong 0,903 # Kreikka 0,902 # Singapore 0,902 # Portugali 0,897 # Slovenia 0,895 # Korean tasavalta, 0,888 # Barbados 0,888 # Kypros 0,883 # Malta 0,875 # Tšekki 0,868 # Brunei 0,867 # Argentiina 0,853 # Seychellit 0,853 # Viro 0,853 # Puola 0,850 # Unkari 0,848 # Saint Kitts ja Nevis 0,844 # Bahrain 0,843 # Liettua 0,842 # Slovakia 0,842 # Chile 0,839 # Kuwait 0,838 # Costa Rica 0,834 # Uruguay 0,833 # Qatar 0,833 # Kroatia 0,830 # Arabiemiirikunnat 0,824 # Latvia 0,823 # Bahama 0,815 # Kuuba 0,809 # Meksiko 0,802 # Trinidad ja Tobago 0,801 # Antigua ja Barbuda 0,800 # Bulgaria 0,796 # Venäjä 0,795 # Libya 0,794 # Malesia 0,793 # Makedonia 0,793 # Panama 0,791 # Valko-Venäjä 0,790 # Tonga 0,787 # Mauritius 0,785 # Albania 0,781 # Bosnia ja Hertsegovina 0,781 # Suriname 0,780 # Venezuela 0,778 # Romania 0,778 # Ukraina 0,777 # Saint Lucia 0,777 # Brasilia 0,775 # Kolumbia 0,773 # Oman 0,770 # Samoa 0,769 # Thaimaa 0,768 # Saudi-Arabia 0,768 # Kazakstan 0,766 # Jamaika 0,764 # Libanon 0,758 # Fidži 0,758 # Armenia 0,754 # Filippiinit 0,753 # Malediivit 0,752 # Peru 0,752 # Turkmenistan 0,752 # Saint Vincent ja Grenadiinit 0,751 # Turkki 0,751 # Paraguay 0,751 # Jordania 0,750 # Azerbaidžan 0,746 # Tunisia 0,745 # Grenada 0,745 # Kiina 0,745 # Dominica 0,743 # Sri Lanka 0,740 # Georgia 0,739 # Dominikaaninen tasavalta 0,738 # Belize 0,737 # Ecuador 0,735 # Iran 0,732 # Länsiranta ja Gaza 0,726 # El Salvador 0,720 # Guyana 0,719 # Kap Verde 0,717 # Syyria 0,710 # Uzbekistan 0,709 # Algeria 0,704 # Päiväntasaajan Guinea 0,703 # Kirgisia 0,701 # Indonesia 0,692 # Vietnam 0,691 # Moldova 0,681 # Bolivia 0,681 # Honduras 0,672 # Tadžikistan 0,671 # Mongolia 0,668 # Nicaragua 0,667 # Etelä-Afrikka 0,666 # Egypti 0,653 # Guatemala 0,649 # Gabon 0,648 # São Tomé ja Príncipe 0,645 # Salomonsaaret 0,624 # Marokko 0,620 # Namibia 0,607 # Intia 0,595 # Botswana 0,589 # Vanuatu 0,570 # Kambodža 0,568 # Ghana 0,568 # Myanmar 0,551 # Papua-Uusi-Guinea 0,542 # Bhutan 0,536 # Laos 0,534 # Komorit 0,530 # Swazimaa 0,519 # Bangladesh 0,509 # Sudan 0,505 # Nepal 0,504 # Kamerun 0,501 # Pakistan 0,497 # Togo 0,495 # Kongon tasavalta 0,494 # Lesotho 0,493 # Uganda 0,493 # Zimbabwe 0,491 # Kenia 0,488 # Jemen 0,482 # Madagaskar 0,469 # Nigeria 0,466 # Mauritania 0,465 # Haiti 0,463 # Djibouti 0,454 # Gambia 0,452 # Eritrea 0,439 # Senegal 0,437 # Itä-Timor 0,436 # Ruanda 0,431 # Guinea 0,425 # Benin 0,421 # Tansania 0,407 # Norsunluurannikko 0,399 # Sambia 0,389 # Malawi 0,388 # Angola 0,381 # Tšad 0,379 # Kongon demokraattinen tasavalta 0,365 # Keski-Afrikan tasavalta 0,361 # Etiopia 0,359 # Mosambik 0,354 # Guinea-Bissau 0,350 # Burundi 0,339 # Mali 0,326 # Burkina Faso 0,302 # Niger 0,292 # Sierra Leone 0,273

Katso myös

- Luettelo valtioista
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
- Luettelo maista pinta-alan mukaan Valtiot inhimillisen kehityksen mukaan Valtioista inhimillisen kehityksen mukaan

CFA-frangi

CFA-frangi on 14 Länsi- ja Keski-Afrikan maan käyttämä valuutta, jonka arvo sidottu euroon (aiemmin Ranskan frangiin). Yksi CFA-frangi on 0,00152449 euroa ja yksi euro on vastaavasti 655.957 CFA-frangia. CFA-frangi luotiin joulukuussa 1945 samanaikaisesti Polynesiassa käytetyn CFP-frangin kanssa ja sen arvoa on alusta asti taannut Ranska. CFA-frangista on kaksi versiota:
- Communauté financière africaine-frangi (lyhenne XOF) jota käyttävät seuraavat maat:
- Benin
- Burkina Faso
- Norsunluurannikko
- Guinea-Bissau
- Mali
- Niger
- Senegal
- Togo
- Coopération financière en Afrique centrale - frangi (lyhenne XAF) jota käyttävät seuraavat maat:
- Kamerun
- Keski-Afrikan tasavalta
- Tšad
- Kongon tasavalta
- Päiväntasaajan Guinea
- Gabon Luokka:Rahayksiköt

UTC

Koska maapallo ei pyöri tasaisesti, tähtitieteellisen vuoden pituus ei ole välttämättä tasasekunteja. Tätä varten on kehitetty erilaisia aikajärjestelmiä, jotka käsittelevät tämän ongelman eri tavalla. Aikajärjestelmä, jonka mukaan tähdet ovat täsmälleen kohdallaan on nimeltään UT1 (Universal Time 1), joka perustuu tähtiaikaan. Aikajärjestelmä, jonka atomikellot mittaavat on nimeltään TAI (Temps Atomique International). Aikaa koordinoi BIPM-organisaatio Ranskassa (Bureau International des Poids et Mesures). Tavallisesti käytettävä aika on nimeltään UTC (Coordinated Universal Time). Tämä seuraa atomikelloaikaa, mutta kun ero tähtiaikaan on nousemassa yli 0,9:ksi sekunniksi, aikaa siirretään tasan yhden sekunnin eteenpäin (tai taaksepäin, mutta näin ei ole vielä tarvinnut tehdä) eli aikaan lisätään karkaussekunti. Tämä tehdään korkeintaan kerran vuodessa, joko vuoden vaihteessa tai keskikesällä. Tarkat tietokoneohjelmat joutuvat varautumaan siihen, että päivässä voi olla 86 401 sekuntia. Karkaussekunteja koordinoi IERS-organisaatio Ranskassa (International Earth Rotation and Reference Systems Service). Vuonna 2004 TAI-ajan ja UTC-ajan ero on 32 sekuntia. Vuodenvaihteessa 2004-2005 UT1-ajan ja UTC-ajan ero (UT1-UTC) oli -0.50 sekuntia eikä karkaussekuntia tarvittu. GMT (Greenwich Mean Time) on aiemmin käytetty aikajärjestelmä, joka on Greenwichin observatorion kohdalla oleva keskiaurinkoaika (keskiaurinko ohittaa observatorion meridiaanin kello 12.00 GMT). Aurinkoajan (todellinen aurinko) ja keskiaurinkoajan ero voi olla jopa 16 minuuttia johtuen maapallon vuotuisesta liikkeestä auringon ympäri. Nykyisin Suomessa aikavyöhykkeet pitäisi esittää suhteessa UTC-aikaan. Esimerkiksi Suomen aika on UTC+2 ja Suomen kesäaika UTC+3.

Katso myös

- aika
- aikavyöhyke

Aiheesta muualla

- [http://www.bipm.org/en/scientific/tai/time_server.html BIPM aika-sivusto] (englanniksi)
- [http://hpiers.obspm.fr/eop-pc/ IERS Earth Orientation Center] (englanniksi)
- [http://kurp-www.hut.fi/edu/radast2004/aika.html TKK:n kurssimateriaalia] luokka:aika luokka:tähtitiede th:เวลาสากล

Kansallislaulu

Kansallislaulu on tiettyä valtiota tai kansaa symboloiva kansallinen isänmaallinen laulu, jota esitetään esimerkiksi urheilutapahtumissa ja kansallisissa juhlissa. Nationalismin nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun. Kansallislaulut ms:Lagu kebangsaan ko:국가 ja:国歌 simple:National Anthem zh-tw:國歌 zh-cn:国歌

Verkkotunnus

Internetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi DNS:n (Domain Name System) eli Internetin nimipalvelujärjestelmän avulla.

Ylätason verkkotunnukset

Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi. Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu häirintähyökkäys onnistui kaatamaan 2003 syksyllä 7 kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä. Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää [http://www.icann.org ICANN]-niminen organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota.

ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset

- .com: kaupalliset verkot
- .net: verkkoinfrastruktuuri
- .edu: opetus (etupäässä Yhdysvallat)
- .mil: Yhdysvaltain asevoimat
- .gov: Yhdysvaltain hallitus
- .org: järjestöt Vuonna 1988 joukkoon lisättiin
- .int: kansainväliset järjestöt 16. marraskuuta 2000 ICANN otti seitsemän uutta tunnusta käyttöön:
- .aero -- lentoliikenne
- .biz -- liikemaailma
- .coop -- osuustoiminta
- .info -- informaatio (rajoittamaton käyttö)
- .museum -- museot
- .name -- yksityishenkilöt
- .pro -- ammattilaiset 8. huhtikuuta 2005 ICANN hyväksyi kaksi uutta tunnusta:
- .jobs -- työvoima
- .travel -- matkailuala 1. kesäkuuta 2005 ICANN hyväksyi yhden uuden tunnuksen:
- .xxx -- aikuisviihde

Varatut tunnukset

RFC 2606 määrittelee neljä tunnusta erikoistapauksiin siten, ettei näitä koskaan oteta suurissa nimipalvelimissa käyttöön.
- example -- varattu esimerkkikäyttöön
- invalid -- varattu selvästi toimimattomille nimille
- localhost -- varattu jotta yleinen localhostin käyttö ei aiheuta ongelmia
- test -- varattu koekäyttöön
- maakohtaiset: maakohtaisista verkkotunnuksista löytyy lista [http://www.iana.org/cctld/cctld-whois.htm täältä]

Linkkejä

- [http://www.opennic.unrated.net/] OpenNIC, vaihtoehtoinen juuripalvelinprojekti (yhteistyössä AlterNICin ja Pacific Rootin kanssa]
- [http://frequal.com:8080/Perspectives/ChooseYourRoot.html] Lyhyt lista ja selitys vaihtoehtoisista juuripalvelimista luokka:Internet luokka:TCP/IP ko:최상위 도메인 ja:トップレベルドメイン th:โดเมนระดับบนสุด

Nigeria

Federal Republic of Nigeria

125px	100px
(Suurempi kuva)	(Suurempi kuva)

Motto: Peace and Unity, Strength and Progress

englanti

Presidentti

Pinta-ala
- Yhteensä
- % vettä

Sijalla 31
923,768 km²
1,4%

Väkiluku
- Yhteensä (Vuosi)
- Tiheys

Sijalla 9
129,934,911
141/km²

Itsenäisyys

1.lokakuuta 1960

HDI
- Arvo (2002)

Sijalla 151
0,466

Rahayksikkö

naira

Aikavyöhyke

UTC +1

Kansallislaulu

Arise Oh Compatriots, Nigeria's Call Obey

Internet-verkkotunnus

.NG

Kansainvälinen suuntanumero

234

Nigerian liittotasavalta on liittovaltio Afrikan länsiosassa. Pinta-ala on noin miljoona neliökilometriä ja arvioitu väkiluku noin 137 miljoonaa (2004). Nigeria on Afrikan väkirikkain valtio, jonka naapurimaita ovat Benin lännessä, Niger pohjoisessa, Tšad koillisessa ja Kamerun idässä. Virallinen kieli on englanti, suurimmat puhutut kielet ovat englannin lisäksi hausa, joruba, ibo ja fulani. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko. Nigerian pääkaupunki on Abuja. Monet hallintoelimet sijaitsevat Lagosissa.

Historia

Nykyisen Nigerian alueella on pitkä ja värikäs historia, alkaen Nok-kulttuurista 2000 vuotta sitten. Hausa-kuninkaat ja Kanem-Borniun valtakunta hallitsivat alueella kauppaa pohjoisten berberiheimojen ja sademetsäalueen heimojen välillä. Täällä myytiin orjia, norsunluuta ja kolapähkinöitä ja vaihdettiin niitä suolaan, lasihemiin, koralliin, kankaisiin, aseisiin, kupariin ja valuuttaana kytkettyihin simpukankuoriin. Ranskalaiset ja englantilaiset tulivat ensinksi alueen satamiin, ja perustivat kauppa-asemia 1800-luvun loppupuoella. Orjakauppa vaihtui siirtomaatavaroiden, etenkin palmuöljyn kauppaan. Nigeriasta tuli Brittiläinen protektoriaatti 1901, ja Iso-Britannian siirtomaa 1914. Nigerian itsehallintoa lisättiin vaiheittain toisesta maailmansodasta alkaen, ja itsenäinen liittovaltio siitä tuli 1960. Vuonna 1966 kaksi vallankaappausta siirsi maan sotilasjohdon käsiin. Igbo-heimon asuttama itäinen osavaltio Biafra yritti itsenäistyä 1967-1970 mikä johti sisällissotaan. 1975 veretön vallankumous nosti valtaan siviilihallintoa luvanneen Murtala Ramat Mohammedin. Seuraava sotilasvallankaappaus oli 1983. 1993 pidettiin presidentinvaalit, mutta niiden lopputulos mitätöitiin ja kenraali Sani Abacha otti vallan. Abachan aikana kuoli ja katosi paljon toisinajattelijoita, mm. Ken Saro-Wiwa. Abachan kuoltua 1999 järjestettiin vaalit jotka voitti nykyinen presidentti Olusegun Obasanjo. Vuosi 2005 jäi lentoturvallisuuden kannalta erityisen synkäksi. Nigeriassa tapahtui tuolloin 2 yli sadan ihmisen hengen vaatinutta lentoturmaa Nigerian sisäisillä lennoilla. (Katso myös Sosoliso Airlinesin lento-onnettomuus)

Politiikka

Maa on Isosta-Britanniasta itsenäistymisensä (1.10.1960) jälkeen ollut pitkään poliittisesti epävakaa, huomattava tuotetun öljyn määrä teki siitä kylmän sodan aikana yhden suurvaltojen välisistä kehitysmaissa sijaitsevista pelinappuloista: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto taistelivat Nigerian ulkopoliittisesta kannasta kiihkeästi erilaisin painostuskeinoin, lahjuksin ja (toisen suurvallan päästessä lähemmäs valtaa) lietsoen poliittista epävakautta. 1980-luvulla valtaan nousseen sotilasdiktatuurin edistajalta Sani Abachalta kaapattiin valta 1999, tilalle muodostettiin siviilihallinto länsimaista summittain kopioidulla perustuslailla. Hallitus on suurelti epäonnistunut aiemmilta vuosikymmeniltä tavaksi periytyneen korruption kitkemisessä valtion työntekijöiden ja byrokraattien keskuudesta. Maan poliittisen vakauden on spekuloitu olevan suoraan riippuvainen öljyn hintatasosta, 2/3 valtion budjettituloista tulee öljyntuotannosta.

Osavaltiot

Nigeria on mm. Yhdysvaltojen, Venäjän ja Australian tapaan järjestelty liittovaltio, se jakautuu 36 osavaltioon ja yhteen territorioon(pääkaupunki).

Maantiede

Nigerian pinta-ala on: 923 768 km² Kuva:Ni-map.png

Väestö

Nigerian väkiluvuksi arvioitiin noin 137 miljoonaa henkeä vuodelle 2004. Keskimääräinen väestönkasvu on noin 2,5% (2000-2005) ja väestöennuste vuodelle 2050 on 258,5 miljoonaa henkeä. Keskimääräinen eliniänodote on 50 vuotta. Aikuisväestöstä lukutaitoisia on 68%. Nigeria on asukasmäärältään Afrikan suurin ja maailman 9. suurin valtio. Väestöstä arvioidaan olevan 50% muslimeja, 40% kristittyjä ja 10% paikallisten uskontojen kannattajia.

Talous

Nigeria on eteläisen naapurivaltionsa Kamerunin kanssa tärkeä öljyntuottaja, pääosa öljystä saadaan Guineanlahden rannalta. Nigerian (väkiluku 137 miljoonaa) bruttokansantuote kasvoi vuonna 2003 7,1% 115 miljardiin dollariin, saaden melkein jo kiinni Suomen (väkiluku 5 miljoonaa) bruttokansantuotteen, 142 miljardia dollaria. Maan rahayksikkö on naira (NGN). Vaikka arviolta 3/5 työllistyneistä työskentelee maanviljelyksen parissa, Nigeria kuluttaa ruokaa enemmän kuin tuottaa. Moniin kehitysmaihin verrattuna valtionvelka on toistaiseksi (2003) suhteellisen pieni ongelma, 29% BKT:stä.

Kulttuuri

Nobel-palkittu kirjailija Wole Soyinka on syntyisin nigerialainen, mutta asuu maanpaossa Yhdysvalloissa.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- tina
- rautamalmi
- kivihiili
- sinkki

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy Luokka:Nigeria ms:Nigeria zh-min-nan:Nigeria ko:나이지리아 ja:ナイジェリア simple:Nigeria

Libya

Libyan kansan sosialistinen arabijamahiriya on valtio Pohjois-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Egypti idässä, kaakossa Sudan, T%C5%A1ad sekä Niger etelässä ja Algeria sekä Tunisia lännessä.

Historia

Pääartikkeli: Libyan historia Libya on historiansa aikana kuulunut Egyptille, Karthagolle, Roomalle ja islamin leviämisen jälkeen 1900-luvulle asti kalifaattiin. Lopulta siitä tuli Osmanivaltakunnan provinssi. Italia otti Libyan haltuunsa. Toisen maailmansodan aikana Libyan valtasivat britit ja sodan jälkeen Libya itsenäistyi liittovaltiomuotoiseksi kuningaskunnaksi, mikä muuttui yhtenäisvaltioksi. 1969 maassa tapahtui upseereiden järjestämä arabisosialistinen vallankumous eversti Muammar Gaddafin johdolla. Gaddafi on edelleen valtionpäämiehenä. 1970-luvulla Libya solmi kaksi valtioliittoa Syyrian kanssa ja yhden Egyptin kanssa. Välit Egyptiin muuttuivat vihamielisiksi 1973 Jom Kippur -sodan jälkeen siksi, ettei Egypti ryhtynyt vastahyökkäykseen, vaan solmi Isralin kanssa ensin aselevon ja sitten Camp Davidin rauhansopimuksen. Tämä ajoi Libyan äärimmäisten arabimaiden joukkoon ja samalla myös Yhdysvaltain ja Israelin vastustajien kärkijoukkoon arabimaailmassa. Libyaa on 1980-luvulta alkaen epäilty osallisuudesta kansainvälisen terrorismin tukemiseen, mutta Britanniaan ja Yhdysvaltoihin ovat vähitellen palaamassa mm. Lockerbien jutun oikeuskäsittelyn vuoksi, missä Libya ryhtyi tekemään yhteistyötä oikeusviranomaisten kanssa.

Politiikka

Nykyään Libyassa harjoitetaan eversti Muammar Gaddafin kehittelemää arabisosialismia. Sen on kehitetty italialaisen fasismin ja saksalaisen kansallissosialismin sekä panarabialaisuuden ideologioiden pohjalta. Myös panafrikkalaisuus on merkittävässä osassa Libyan ulkopolitiikassa. 1980-luvulla Ronald Reaganin hallinnon aikana kärjistynyt vastakkainasettelu Yhdysvaltain kanssa on lientynyt. Yhdysvallat epäili Libyan tukevan terroria ja ryhtyi päättäväisiin vastatoimiin, mm. huhtikuussa 1986 pommittamaan Libyaa General Dynamics F-111 -rynnäkköpommituskoneilla tarkoituksenaan tavoittaa Gaddafi Tripolissa ja Benghazissa tai hänen perheenjäseniään tai sukulaisiaan sekä näin lopettaa Gaddafin hallinto. Huhtikuussa 1992 Yhdistyneet kansakunnat julisti pakotteet Libyaa vastaa sen painostamiseksi luovuttamaan kaksi libyalaista tiedustelu-upseeria epäiltynä osallisuudesta Pan Amin matkustajakoneen räjähdykseen Skotlannin yläpuolella Lockerbiessa. Lopulta epäillyt luovutettiin ja toinen epäillyistä tuomittiin osallistuudesta räjähdykseen. Lokakuussa 1993 Gaddafi selvisi armeijan piirissä häneen kohdistuneesta murhayrityksestä. Vahvistamattomien tietojen mukaan häneen kohdistui murhayritys myös elokuussa 1995. Libya toimi välittäjänä panttivankikriisissä 2000, kun Abu Sajjaf vapautti Risto Vahasen ja Seppo Fräntin 140 päivän panttivankeuden jälkeen Jolon saarelta. Libya toivoi Suomen ulkoasiainministeriön maksavan kaksi miljoonaa dollaria panttivankien hengen pelastamisesta lunnain, mutta Suomi kiisti myöntyneensä lunnaiden maksamiseen. Tuloksena Suomi kutsui lähettiläänsä pois Tripolista. Myös saksalaisista on arveltu maksetun lunnaita.

Maantiede

Abu Sajjaf

Talous

Libyan talous perustuu pitkälti öljyyn, mutta on pitkän kauppasaarron seurauksena ollut taantumassa. Yksi arabimaiden vauraimpia valtoita ja väestön tuloerot ovat pienet.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kipsi

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy Luokka:Libya ms:Libya zh-min-nan:Libya ko:리비아 ja:リビア th:ประเทศลิเบีย

Algeria

Algerian demokraattinen kansantasavalta on valtio Pohjois-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat koillisessa Tunisia, idässä Libya, kaakossa Niger, lounaassa Mali sekä Mauritania ja lännessä Marokko. Algerian kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä algerialainen.

Historia

Algeria on toiminut aina kulkureittinä Euroopan ja Lähi-idän välillä. Täten paikalliseen väestöön on aina sekoittunut verta muilta alueilta ja tästä sekoituksesta on syntynytkin berberien paimentolaiskansa. Berberit ovat asuttaneet aluetta viimeiset 10 000 vuotta. Karthagolaiset hallitsivat aluetta vuoden 1000 eaa tienoilta alkaen, jolloin he perustivat pysyvää asutusta rannikolle. Berberit perustivat myös kolmannen vuosisadan eaa lopulta alkaen kuningaskuntia (tunnetuin Numidia), jotka puunilaissotien aikana itsenäistyivät. Rooman voitettua Karthagon myös berberikuningaskunnat joutuivat Rooman valtakunnan alle 200 eaa Kun Rooma kukistui, berbereistä tuli jälleen itsenäisiä. 200 eaa Suurten kansainvaellusten myötä alueelle tuli germaaniperäisiä vandaaleita. Vandaalit lyötiin lopulta ns. vandaalisodissa Justinianus I:n aikana vuonna 533 bysanttilaisen kenraali Belisarioksen ansiosta. Bysantin keisarikunta hallitsi itäisempiä osia Algeriasta 800 -luvulle asti, kunnes arabit valloittivat alueen ja väestö islamilaistui. 1500-luvulla Espanja alkoi valloittaa alueen rannikkokaupunkeja, minkä johdosta tunnustettiin Ottomaanivaltakunnan yliherruus alueella. 300 vuoden ajan Algeria olikin yksi valtakunnan provinsseista. Ajalle leimallista olivat jatkuvat kaapparisodat. 1830 Ranska miehitti osia Algeriasta. Vastarinta kesti kuitenkin vuosikymmeniä, minkä vuoksi Ranskan oli Tafnan sopimuksessa (1837) tunnustettava Abd al-Qadir (1830-1847) emiiriksi. Kansallinen vapautusrintama FNL aloitti aseellisen itsenäisyyssodan ranskalaisia vastaan 1954. Tähän osallistui algerialaisten puolella myös ranskalaisia joukko-osastoja, kuten OAS-kenraalit Salan, Challe, Jouhaud ja Zeller. Rauhansopimus saatiin aikaan 1962, ja se johti täyteen poliittiseen itsenäisyyteen. Ensimmäinen presidentti Mohammed Ahmed Ben Bella istui vuoteen 1965, jolloin hänen puolustusministerinsä, sosialisti Houari Boumédiènne syrjäytti hänet. Uusi verinen osa maan historiassa alkoi 1990-luvulla, jolloin hallitus aseellisesti esti vaalit voittaneen islamilaisrintaman nousun valtaan.

Maantiede

1990-luvulla 1990-luvulla Suurin osa rannikkoalueesta on mäkistä ja satunnaisesti vuoristoista. Rannikkolla on muutama satama. Tellin alue rannikosta etelään on hedelmällistä. Siitä vielä etelämpänä sijaitsevat Atlasvuoret ja Saharan autiomaa. Alger, Oran ja Constantine ovat Algerian tärkeimmät kaupungit.

Ilmasto

Algerian ilmasto on kuiva ja kuuma, vain rannikko alue on leuto. Vuoristoisilla alueilla talvet voivat olla ankaria. Algeria on altis sirokolle, kuuma pölyä ja hiekkaa sisältävä tuuli on yleinen kesällä.

Algerian maakunnat

#Adrar #Ain Defla #Ain Temouchent #Alger #Annaba #Batna #Bechar #Bejaia #Biskra #Blida #Bordj Bou Arreridj #Bouira #Boumerdes #Chlef #Constantine #Djelfa #El Bayadh #El Oued #El Tarf #Ghardaia #Guelma #Illizi #Jijel #Khenchela

Tlemcen

Talous

Algeria kansantalous nojaa vahvasti raakaöljyyn ja maakaasuun. Näitä luonnonvaroja hyödyntää kansallinen yhtiö Sonatrach. Tästä muodostuu keskeinen kansantulon lähde. Algerian maakaasuvarat ovat yhdet maailman suurimmista. Runsaista öljy- ja kaasutuloistaan huolimatta maalla on suunnattoman suuri ulkomaanvelka. Algeria kuuluu öljyntuottajamaiden järjestöön OPECiin, joka säännöstelee maailman öljyvaroja. Eräitä kansantalouteen liittyviä tunnuslukuja:
- Puhelinliittymiä: 2,2 miljoonaa (2003)
- Kännyköitä: 1,45 miljoonaa (arvio 2005)
- Radioita: 7,1 miljoonaa (1997)
- Televisioita: 3,1 miljoonaa (1977)
- Internet-liittymiä: 20 000 (2001)
- Internetin käyttäjiä: 500 000 (2001)
- Internet-operaattoreita: kaksi (2000)
- Maanteitä: 104 000 kilometriä, josta 71 656 kilometriä päällystetty (1996)
- Rautateitä: 3 973 kilometriä (1996)
- Lentokenttiä: 137, joista 52 päällystetyllä kiitoradalla (2004 arvio)
- Kansantulo: 212,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2004 arvio)
- Kansatulo per capita: 6 600 Yhdysvaltain dollaria (2004 arvio)
- Kansantulon kasvu: 6,8 prosenttia (2003)
- Inflaatio: 2,6 prosenttia (2003)
- Työttömyys: 17 prosenttia (oletus) (2005)
- Köyhyysrajan alapuolella elävien osuus: noin puolet (2005)
- Julkinen velka: 24,6 prosenttia kansantulosta (2005)
- Ulkomaanvelka: 21,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2005)
- Vienti: 38 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2004)
- Tuonti: 16,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2003)
- Öljytulot: 23,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2003)
- Öljyvarannot: 13,1 miljardia barrelia (2001), 14. sija maailmassa

Väestö

Yhdysvaltain dollari FAO:n mukaan. Luvut tuhansia asukkaita.]] Algerian väestöstä noin 90 prosenttia asuu rannikkoalueilla, kuitenkin noin 1,5 miljoonaa asukasta asuu aavikkoalueilla lähinnä keräilytalouteen ja karjanhoitoon liittyvissä olosuhteissa. Asukkaat polveutuvat pääsääntöisesti berbeereista, joihin on sekoittunut pääosiltaan sunnimuslimiarabeja. Islamin sunnisuuntus on dominoiva uskonnollisuus Algeriassa, se on myös valtionuskonto ja siihen kuuluu väestöstä 99%. Väestöstä 80 prosenttia puhuu äidinkielenään arabiaa, loput berberiä. Berberit ovat jo pitkään haluneet oikeuksia omalle kielelleen, mutta vasta viime aikoina hallitus on luvannut yhteiskunnan tukea berbeerinkielisille kouluille. Asukkaista 70% omaa tilastojen vaatiman riittävän lukutaidon. Miehistä tämä taito on 78,9% ja naisista vain 61% (vuoden 2003 arvioita)
- Väestö: 0–14-vuotiaat 29 prosenttia, 15–64-vuotiaat 66,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaat 4,7 prosenttia (kesäkuun 2005 arvio).
- Miesten oletettu elinikä: 71,45 vuotta (2005)
- Naisten oletettu elinikä: 74,63 vuotta (2005)
- Väestönkasvu: 1,22 prosenttia (2005 arvio) (1,7 prosenttia vuonna 2001)
- Syntyvyys: 17,13 prosenttia (2005 arvio)
- Kuolleisuus: 4,6/1 000 (2005 arvio)
- Imeväiskuolleisuus: 32,16 prosenttia (2004)
- Lapsiluku: 2,04 naista kohden (2004)
- Maastamuutto: 0,39 prosenttia (2004)

Kulttuuri

Algerian virallinen kieli on arabia, jonka Darja-murretta puhuu noin 80 prosenttia väestöstä. Loput 20% puhuvat berberiä. Myös ranskan kieli on yleisesti osattu kouluopetuksen takia mutta se on erittäin harvinainen äidinkielenä. Hieman rapin tavoin kaduilla syntynyt kantaaottava rai-musiikki sai alkunsa Algeriassa, Oranin kaupungissa. Se on hyvin suosittua, tunnetuimpina tähtinään Khaled, sisällissodan uhriksi joutunut Cheb Hasni, Cheb Mami ja ranskalainen Faudel. Suomessa tunnetuin algerialainen kulttuurihenkilö on kirjailija Mohammed Dib, joka on vieraillut maassamme useita kertoja ja kirjoittanut suomalaisen trilogian Les Terrasses d'Orsol, Le Sommeil d'Eve ja Les Neiges de Marbre. Hänen teoksistaan ovat ilmestyneet suomeksi: Sisäpiha (La grand maison) 1978 ja Vuoret odottavat (L'Indendie) 1979. Tämän lisäksi Dip on kääntänyt ranskan kielelle suomalaista kirjallisuutta yhdessä Natalia Baschmakoffin kanssa.

Politiikka

Itsenäistymisen jälkeen Algeriaa hallitsi yksi puolue, FLN. Vuoden 1988 mellakoiden jälkeen maassa sallittiin muut puolueet. Nykyisin Algeriassa toimii yli 30 puoluetta, mutta FLN on säilyttänyt dominoivan aseman. Algeriassa vallitsee suhteellisen laaja lehdistönvapaus, joskin radio- ja televisiolähetykset ovat varsin kattavasti valtion hallinnassa. 1992 alkaneen sisällissodan aikana monia toimittajia on tapettu. Presidentiksi valittiin vuoden 1999 vaaleissa Abdelaziz Bouteflika. On esitetty epäilyksiä, että vaalit olisivat olleet vilpilliset. Bouteflika valittiin uudestaan vuoden 2004 vaaleissa. Hänen johdollaan maassa toteutetaan ääri-islamilaisuuden vastaista politiikka ajoittain aseellisestikin, vaikka sisällisodan aikaiset varsinaiset sotatoimet ovatkin päättyneet.

Merkittävimmät luonnonvarat

ääri-islamilaisuuden
- öljy
- maakaasu
- rautamalmi
- fosfaatti
- uraani

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- taatelit
- kalatuotteet

Aiheesta muualla

- [http://wikitravel.org/en/Algeria Algeria Wikitravelissa] (englanninkielinen) Luokka:Algeria ko:알제리 ms:Algeria ja:アルジェリア simple:Algeria

Burkina Faso

Burkina Faso on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Norsunluurannikko, Mali, Niger, Benin, Togo ja Ghana. "Burkina faso" tarkoittaa paikallisilla mossin ja dioulan kielillä "kunnon ihmisten maa". Burkina Faso sai nykyisen nimensä 1984, aiemmin valtiota kutsuttiin nimellä Ylä-Volta. Nykyisin maasta on käytössä myös nimi Burkina. Burkina Fason kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä burkinalainen.

Historia

Pääartikkeli: Burkina Fason historia 1500-luvulta alusta Burkina Fasoa hallitsivat suurimmaksi osaksi mossit, joiden valtakunnan pääkaupunkina oli Ouagadougou. Mossit olivat tärkeä poliittinen voima aluella ja puolustivat aluettaan ja perinteistä animistista uskoaan islamilaisilta fulaneilta. Ranskalaiset joukot kukistivat kuitenkin mossit 1897 ja tekivät alueesta Ranskan siirtomaan. Burkina Fasoa hallittiin välillä osana Norsunluurannikkoa, mutta 1947 se erotettiin Ylä-Voltan siirtomaaksi. Ylä-Voltasta tuli autonominen tasavalta 11. joulukuuta 1958 ja se itsenäistyi 5. elokuuta 1960. Itsenäistymisen jälkeen presidentti Maurice Yaméogo ja hänen johtamansa "Voltalaisten demokraattinen liitto" (UDV) tekivät maasta yksipuoluejärjestelmän. Laajojen levottomuuksien jälkeen armeija kaatoi kuitenkin Yaméogon 1966. Everstiluutnantti Sangoulé Lamizana nousi maan johtoon, ensin sotilashallinnon johtohahmona ja vuodesta 1970 presidenttinä. Lamizanan presidenttiyttä jatkettiin avoimissa vaaleissa 1978, mutta 25. marraskuuta 1980 eversti Saye Zerbon johtama sotilaskaappaus syrjäytti Lamizanan. Uudet sotilaskaappaukset toivat valtaan ensin Jean-Baptiste Ouédraogon 7. marraskuuta 1982 ja sitten kapteeni Thomas Sankaran 4. elokuuta 1983. Jännitteet rajanaapuri Malin kanssa purkautuivat joulupäivänä 1985 alkaneeseen viiden päivän rajasotaan ("Joulusota"), joka vaati noin 100 kuolonuhria. Vasemmistolainen Sankara murhattiin 15. lokakuuta 1987 Blaise Compaorén järjestämässä uudessa sotilaskaappauksessa. 1990-luvun alussa Burkina Faso siirtyi monipuoluejärjestelmään ja vapaisiin vaaleihin, mutta Compaore ja hänen johtamansa "Demokratian ja edistyksen kongressi" (CDP) ovat säilyttäneet asemansa maan johdossa.

Politiikka

Pääartikkeli: Burkina Fason politiikka Burkina Faso on parlamentaarinen demokratia, jossa presidentillä on vahvat valtaoikeudet. Presidentti valitaan perustuslain mukaan joka seitsemäs vuosi. Viimeksi pidetyissä presidentinvaaleissa 1998 nykyinen presidentti Blaise Compaoré sai 87,5% äänistä. Maan parlamentti koostuu kahdesta kamarista. Kansalliskokouksen 111 edustajaa valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden kaudeksi, neuvoa-antavan edustuskamarin 178 edustajaa ovat nimitettyjä. Viimeisimmässä, toukokuussa 2002 pidetyissä parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli 64,1%. Ääniosuudet ja paikat jakautuivat seuraavasti:
- CDP (hallitseva) 49,5%, 57 paikkaa
- ADF-RDA (liberaali) 12,7%, 17 paikkaa
- PDP (sosiaalidemokraattinen) 7,5%, 10 paikkaa
- CFD 4,4%, 5 paikkaa
- PAI 3,6%, 5 paikkaa
- Paren 2,7%, 4 paikkaa
- CPS (vasemistolainen) 2,6%, 3 paikkaa
- UNIR/MS (vasemmistolainen) 2,4%, 3 paikkaa
- CNDP 2,0%, 2 paikkaa
- PDS (sosialistinen) 1,7%, 2 paikkaa
- APL 0,7%, 1 paikka
- FPC 0,5%, 1 paikka
- UDPI 0,4%, 1 paikka Hallituksen muodostaa koalitio johon kuuluvat CDP, ADF/RDA, Afrikkalainen konventti demokratian puolesta (CAD), CPS, Suvaitsevaisuuden ja edistyksen liitto (MPT), PAI, Liberaali liitto demokratian puolesta (ULD) ja vihreät (PVB).

Provinssit

Burkina Faso jakautuu 45 provinssiin. Ne ovat:
- Balé
- Bam
- Banwa
- Bazéga
- Bougouriba
- Boulgou
- Boulkiemdé
- Comoé
- Ganzourgou
- Gnagna
- Gourma
- Houet
- Ioba
- Kadiogo
- Kénédougou
- Komondjari
- Kompienga
- Kossi
- Koulpélogo
- Kouritenga
- Kourwéogo
- Léraba
- Loroum
- Mouhoun
- Nahouri
- Namentenga
- Nayala
- Noumbiel
- Oubritenga
- Oudalan
- Passoré
- Poni
- Sanguié
- Sanmatenga
- Séno
- Sissili
- Soum
- Sourou
- Tapoa
- Tuy
- Yagha
- Yatenga
- Ziro
- Zondoma
- Zoundwéogo

Maantiede

Zoundwéogo Pääartikkeli: Burkina Fason maantiede Kuva:Uv-map.png

Talous

Pääartikkeli: Burkina Fason talous

Väestö

Pääartikkeli: Burkina Fason väestö Burkina Fason väestö eli burkinabet jakautuvat kahteen kultturis-kielelliseen ryhmään - voltalaisiin ja mandeihin. Voltalaiset, joihin lukeutuvat mossit (n. 40 % väestöstä) ovat enemmistö. Uskonnollisesti noin puolet väestöstä on muslimeja, 10 % katolisia, 1–2 % protestantteja ja loput animisteja. Kristinusko on keskittynyt paljolti kaupunkeihin. HIV/AIDS-ongelma Burkina Fasossa on Länsi-Afrikan maiden suurimpia. WHO:n v. 2003 arvion mukaan 2,7–6,5 % aikuisväestöstä on HIV-positiivisia. Valtiovalta on kuitenkin toiminut aktiivisesti HIV:n leviämisen rajoittamiseksi ja viime vuosina arviot HIV-positiivisten m