:: wikimiki.org ::

Nikita Hrustsev

Nikita Hrustsev

Nikita Sergejevitš Hruštšov (Никита Сергеевич Хрущёв; usein myös Nikita Hruštšev) (17. huhtikuuta 1894–11. syyskuuta 1971) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja kommunistisen puolueen pääsihteeri 1953–1964. Hän saavutti Neuvostoliiton johtajuuden Josif Stalinin kuoleman jälkeisessä valtakamppailussa puolueen sisällä. Hän oli Neuvostoliiton valtion päämies 1958–1964.

Nuoruus

Nikita Hruštšov syntyi 17. huhtikuuta 1894 Kalinovkan kylässä, Kurskin kuvernementin alueella (nykyinen Kurskin oblasti). Vuonna 1908 hänen vanhempansa muuttivat Juzovkaan (myöh. Stalino, nyk. Donetsk), joka on nykyisen Ukrainan alueella. Kolme vuotta Hruštšov opetteli Bossen tehtaassa asentajaoppilaana ja toimi eri kaivoksissa. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän tutustui ammattiyhdistysliikeeseen ja bolsevikkien vallankumouksen jälkeen hän liittyi Puna-armeijaan osallistuen sisällissodan taisteluihin. Hän liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1918 ja toimi sen eri toimissa Donbassissa ja Kiovassa. Sodasta sekavan nuoren Neuvosto-Venäjän kansa eli vuosia nälänhädässä, ja myös Hruštšovin ensimmäinen vaimo Galina kuoli nälkään. Lapset Leonid ja Julina jäivät isän yksinhuollettaviksi, kunnes hän 1924 meni naimisiin Nina Petrovnan kanssa. Vuonna 1931 hän sai siirron Moskovaan ja vuonna 1935 hänestä tuli puolueen Moskovan kaupungin komitean (gorkom) pääsihteeri. Vuonna 1938 hänestä tuli Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri. Vuodesta 1934 hän oli kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen ja politbyroon jäseneksi hän nousi vuonna 1939. Hän vietti runsaasti aikaa Ukrainassa ja näytti ja pyrki näyttämään ukrainalaiselta. Tämä rooli on voinut olla hänelle avuksi noustessaan hierarkiassa ylöspäin aikana, jolloin Stalinin puhdistukset koskettivat monia.

Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan aikana Hruštšov toimi kenraaliluutnantin arvoisena poliittisena upseerina. Tässä roolissaan hän loi suhteita Neuvostoliiton armeijan kenraaleihin kuten seuraajansa Leonid Brežnev, joka toimi samanarvoisena poliittisena upseerina. Kesällä 1941 Hruštšov koordinoi omalla tasollaan paikallisena puoluejohtajana Ukrainan puolustusta. Hänet kutsuttiin Kiovan antautumisen jälkeen Moskovaan. Hän palasi rintamalle Stalingradin taistelussa ja sen jälkeen hän toimi eteläisen rintaman johtavana poliittisena upseerina. Kiovan vapautuksen jälkeen hän osallistui niiden ukrainalaisten likvidointiin, jotka olivat toimineet saksalaisten puolella.

Valtaannousu

Stalin kuoleman jälkeen vallasta kamppailtiin Neuvostoliitossa. Ministerineuvoston puheenjohtajana (pääministerinä) toimi Georgi Malenkov ja korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi (presidentti) valittiin marsalkka Kliment Vorošilov. Malenkon luopui paikastaan puolueen sihteeristössä vallan jakamiseksi. Molotov oli edelleen ulkoministeri ja Berija sisäministeri. Presidiumissa alkoi kuitenkin pian valtataistelu ja Berija vangittiin kesäkuussa ja teloitettiin pian. Pian vangittiin muitakin tiedustelupalvelun johtajia. Valtiollisen poliisin valtaa vähennettiin ja se alennettiin komiteaksi (KGB). Malenkov astui alas helmikuussa 1955 syytettynä virheistä. Hän joutui sähkölaitosministeriksi. Pääministeriksi tuli marsalkka Nikolai Bulganin. Hruštšov tuki puolueen jäsenistöön ja XX puoluekokous kutsuttiin koolle helmikuussa 1956. Puolueen keskuskomitean jäsenistöstä vaihdettiin puolet. Puoluekokouksessa Hruštšov kritisoi voimakkaasti Stalinia nelituntisessa puheessaan "henkilökultista ja sen seurauksista". Lehdistö ei julkaissut puhetta, mutta sen sisältö levisi pian kansan tietoon. Samalla hän pönkitti omaa valtaansa. Vuoden 1956 kuluessa vapautumisesta kuitenkin seurasi reaktioita, kuten Unkarin kansannousu ("Imperialististen fasistien organisoima vastavallankumousyritys"). Hruštšovin ja Bulganinin palattua Suomesta kesäkuussa 1957 heidät yritettiin syrjäyttää. Presidiumi vaati ensimmäisen puoluesihteerin, Hruštšovin vaihtamista. Hän kutsui nopeasti koolle koko keskuskomitean ja teki yrityksen tyhjäksi. Malenkov, Kaganovitš ja Šepilov menettivät ministerin paikkansa. Heidän tilalleen keskuskomiteaan nousivat Leonid Brežnev ja ehdokasjäsen Aleksei Kosygin. Stalinin kuoltua kenraali Žukov oli noussut apulaispuolustusministeriksi (1953) ja sitten puolustusministeriksi (1955). Hän tuki Hruštšovia "puolueen vastaisen ryhmän" hyökkäystä vastaan. Kesäkuussa 1957 Žukovista tuli kommunistisen puolueen keskuskomitean täysjäsen. Lokakuussa 1957 Hruštšov kuitenkin vapautti hänet ministerin tehtävistä ja erotti keskuskomiteasta. Kun Hruštšov siirrettiin, Žukov palasi julkisuuteen (1964). Hruštšov otti maaliskuussa 1957 myös ministerineuvoston puheenjohtajuuden Bulganinilta, jolloin hänellä oli sama valta-asema kuin Stalinilla sekä puolueen että valtion johdossa.

Talous

Talonpoikainen Hruštšov piti itseään maatalouden asiantuntijana. Hän käynnisti ns. neitseellisen maan ohjelman, jonka puitteissa raivattiin valtava määrä viljelyalaa Kazakstanissa ja Siperiassa. Muutamassa vuodessa raivattiin 42 miljoonaa hehtaaria peltoalaa. Kazakstaniin perustettiin jättimäisiä kolhooseja, joiden keskikoko oli 100 000 ha. Tuotanto nousikin, mutta jo vuoden 1963 kadon jälkeen jouduttiin turvautumaan viljan tuontiin, eikä maatalouden ongelmista päästy eroon. Taloutta pyrittiin jälleen muutenkin keskittämään ja teollisuuteen perustettiin maanlaajuinen korkein suunnitteluneuvosto. Lisääntynyt byrokratia tosin leikkasi talouskasvua. Erityisesti asuntojen rakentamiseen käytettiin resursseja. Massamainen asuntotuotanto tuotti valtavia määriä viisikerroksisia kerrostaloja ympäri koko Neuvostoliiton, taloja kutsutaan nimellä hruštšovka. Sanotaan Hruštšovin saaneen idean nähtyään vastaavanlaista asuntotuotantoa Pariisin vierailullaan. Asunnoissa oli suihku pienessä keittiössä ja ne olivat kevytrakenteisempia kuin Stalinin ajan asunnot, missä seinäpaksuus on erittäin suuri. Armenian maanjäristyksessä joulukuussa 1988 Stalinin ajan talot pysyivät tämän vuoksi hruštšovkia paremmin pystyssä. Vuonna 1961 puoluekokous julisti silloisen neuvostosukupolven tulevan elämään kommunismissa vuodesta 1980, jolloin ohjelman mukaan piti saavuttaa kommunismin aineellinen ja tekninen perusta. Käyttöön otettiin termi "kehittynyt sosialismi".

Kulttuuri

Kulttuuripolitiikassa otettiin kaksi askelta eteenpäin ja yksi taaksepäin. Mm. Aleksandr Solženitsynin Ivan Denisovitšin päivä sai julkaisuluvan ja Dostojevski tuli jälleen sallituksi. Tieteessä sallittiin jälleen Stalinin aikana kielletyt tutkimusalat ja tiedemiehet saivat mahdollisuuden kansainvälisiin suhteisiin. Vuonna 1953 Neuvostoliitto oli räjäyttänyt ensimmäisen vetypommin. Avaruusaika alkoi vuonna 1957 Sputnik 1:n lennolla, jota seurasivat Laika-koiran lento, Gagarinin lento ja Kuun "pimeän puolen" kuvaaminen avaruusluotaimella.

Ulkopolitiikka

Kapitalismin ja sosialismin taistelu siirtyi kolmanteen maailmaan. Hruštšov kannatti kuitenkin "rauhanomaista rinnakkaiseloa". Kilpailu lännen kanssa jatkui ideologisena ja taloudellisena. Merkittävä muutos oli välien katkeaminen Kiinaan. Itä-Eurooppa pysyi tyytymättömänä. Jo kesällä 1953 panssarit kukistivat Itä-Saksan kansannousun ja 1956 Puolan Poznańissa syntyi levottomuuksia. Stalinin syrjäyttämä Wladyslaw Gomulka nousi taas maan johtoon. Unkarissa johtoon nousi Imre Nagy, jonka uudistukset uhkasivat kommunistipuolueen yksinvaltaa ja vetää maan Varsovan liitosta. Varsovan liiton joukot valtasivat maan ja Imre Nagy vangittiin ja teloitettiin. Suezin kriisi vei Hruštšovin onneksi huomion pois Itä-Euroopasta. Kesällä 1955 Bulganin ja Hruštšov tapasivat Eisenhowerin Genevessä liennytyksen hengessä. Liittoutuneet olivat vain pari kuukautta aikaisemmin päättäneet Itävallan miehityksen. Neuvostoliitto esitti ulkomaalaisista sotilastukikohdista luopumista, ja luopui hyvän tahdon eleenä Porkkalasta Suomessa. Vuonna 1955 Neuvostoliitto sopi myös välinsä Titon Jugoslavian kanssa. Vuonna 1959 Hruštšov vieraili ensimmäisenä neuvostojohtajana Yhdysvalloissa. Liennytyksen kuitenkin päätti Gary Powersin ohjaaman U-2-vakoilukoneen alasampuminen 1. toukokuuta 1960 Neuvostoliiton yllä. Pariisin kokouksen aikana 16. toukokuuta 1960 Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-vakoilulennoista Neuvostoliiton yllä. Tapaus päätti konferenssin. Poliittiset vastustajat pitivät Hruštšovia sivistymättömänä moukkana, jolla oli tapa keskeyttää puhujat pilkatakseen heitä. Kuuluisin tapaus saattui YK:n kokouksessa 12. lokakuuta 1960, jolloin filippiiniläinen edustaja Lorenzo Sumulong kysyi Hruštšovilta miten tämä voi protestoida länsimaista kapitalistista imperialismia vastaan, kun Neuvostoliitto samaan aikaan piti Itä-Euroopan valtioita hallussaan. Hruštšov raivostui ja haukkui kokousedustajan imperialistien kätyriksi ja syljennuolijaksi, otti kengän jalastaan aikoen lyödä sen pöytään. Tapauksesta ei ilmeisesti ole olemassa alkuperäistä valokuvaa, vain jälkeenpäin tehtyjä manipulaatioita. Elokuussa 1961 Hruštšovin ja Kennedyn tuloksettoman tapaamisen jälkeen pystytettiin Berliinin muuri. Vuonna 1962 Hruštšov pyrki asettamaan ohjuksia Kuubaan, mikä johti maailman sodan partaalle.

Syrjäyttäminen

Hruštšovin kilpailijat puolueessa syrjäyttivät hänet keskuskomitean tapaamisessa 14. lokakuuta 1964 Kuuban ohjuskriisin jälkeen. Hruštšovin käyttäytymistä ja ulkopolitiikkaa pidettiin kiusallisena Neuvostoliitolle. Hän kuoli Moskovassa 11. syyskuuta 1971 seitsemän vuoden kotiarestin jälkeen ja haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa ilman valtionpäämiehelle kuuluvia kunnianosoituksia. NKP:n pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi kuolemasta pienen ilmoituksen ilman kuvaa.

Muuta

Hruštšov tunnettiin maanläheisestä kielenkäytöstään, joka saatettiin ymmärtää väärin. Marraskuussa 1956 hän ilmoitti Moskovassa lännen lähettiläille: "Me hautaamme teidät" ("Мы вас похороним!"). Ilmaisu ei niinkään uhannut ydinsodalla, kuten lännessä asia ymmärrettiin, vaan ilmaisi vain kannan että sosialismi voittaisi kapitalismin. Berliinin asemaa hän kuvaili: "Berliini on ruoto Euroopan kurkussa" ja "Berliini on lännen kivekset: jos niistä puristaa, saa lännen kirkumaan". YK:ssa hän uhosi että "Neuvostoliiton asetehtaat sylkevät mannertenvälisiä ohjuksia kuin makkarakoneet nakkeja". Suomen ja Neuvostoliiton välien viileminen sai nimen: yöpakkaset. ja:%E3%83%8B%E3%82%AD%E3%83%BC%E3%82%BF%E3%83%BB%E3%83%95%E3%83%AB%E3%82%B7%E3%83%81%E3%83%A7%E3%83%95 Hruštšev, Nikita

1894

Tapahtumia

- 23. kesäkuuta - Kansainvälinen olympiakomitea (The International Olympic Committee) perustetaan Sorbonnessa Pariisissa baroni Pierre de Coubertinin aloitteesta
- Kiinan-Japanin sota (1894-1895)
- Nikolai II seuraa Aleksanteri III:tta Venäjän keisarina

Syntyneitä

- 14. maaliskuuta - Heikki Liimatainen, suomalainen pitkänmatkanjuoksija ja olympiamitalisti
- 17. huhtikuuta - Nikita Hruštšev, neuvostoliittolainen poliitikko ja kommunistisen puolueen pääsihteeri
- 26. huhtikuuta - Rudolf Hess, saksalainen natsipuolueen varapuheenjohtaja
- 23. kesäkuuta - Edvard VIII, Ison-Britannian kuningas
- 24. kesäkuuta - Kansainvälinen olympiakomitea päättää pitää olympiakisat joka neljäs vuosi
- 25. heinäkuuta - Gavrilo Princip, bosnialainen serbinationalisti, joka murhasi Franz Ferdinandin, mistä sai alkunsa ensimmäiseen maailmansotaan johtanut tapahtumasarja
- 26. heinäkuuta - Aldous Huxley, englantilainen kirjailija (Uljas uusi maailma)
- 4. lokakuuta - Frans G. Bengtsson, ruotsalainen kirjailija ja runoilija
- 8. marraskuuta - Maximilian Kolbe, munkki ja pyhimys
- 26. marraskuuta - Norbert Wiener, matemaatikko, kybernetiikan perustaja
- Rolf B Berner - suomalainen poliitikko ja kansanedustaja
- Teo Snellman
- Veikko Aleksanteri Heiskanen - Suomen kuuluisin geofyysikko ja geodesia

Kuolleita

- 1. tammikuuta - Heinrich Hertz, saksalainen fyysikko
- 3. joulukuuta - Robert Louis Stevenson, kirjailija Luokka:1894 ms:1894 ko:1894년 simple:1894 th:พ.ศ. 2437

1971

Tapahtumia

- 2. tammikuuta - Yhdysvallat kielsi savukkeiden televisiomainonnan
- 3. tammikuuta - Ensimmäinen Lottoarvonta suoritettiin
- 25. tammikuuta - Charles Manson ja kolme "perheen" naisjäsentä todettiin syyllisiksi Tate–LaBianca-murhiin ja tuomitaan elinkautiseen.
- 25. tammikuuta - Idi Amin johti vallankaappausta ja astui Ugandan presidentin virkaan.
- 4. helmikuuta - Rolls Royce meni konkurssiin, Britannian hallitus ottaa yhtiön johdettavakseen.
- 5. helmikuuta - Apollo 14 laskeutui Kuuhun.
- 7. helmikuuta - Sveitsissä kansanäänetys naisten äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa.
- 11. helmikuuta - Palestiinalaiset ja Jordanian hallituksen joukot taistelevat Ammanissa.
- 13. helmikuuta - Etelä-Vietnamin armeija hyökkäsi Yhdysvaltain tukemana Laosiin.
- 15. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta siirtyi kymmenkantaiseen puntaan.
- 5. maaliskuuta - Pakistanin armeija miehitti mellakoivan Itä-Pakistanin.
- 8. maaliskuuta - Muhammad Ali hävisi ensimmäisen kolmesta ottelustaan Joe Frazieriä vastaan.
- 10. maaliskuuta - 26. lisäys Yhdysvaltain perustuslakiin alentaa äänioikeuden ikärajan 18 vuoteen.
- 23. maaliskuuta - Sotilasvallankaappaus Argentiinassa, kenraali Alejandro Lanusse valtaan.
- 25. maaliskuuta - Pakistanin armeija aloittaa verilöylyn Itä-Pakistanissa, joka on julistautunut Bangladeshiksi. Salainen radioasema julisti itsenäisyyden seuraavana päivänä.
- 5. huhtikuuta - Tulivuori Etna purkautui.
- 7. huhtikuuta – Kreikka vapautti 261 poliittista vankia.
- 17. huhtikuuta - Libya, Syyria ja Egypti solmivat valtioliiton.
- 19. huhtikuuta - Saljut 1, ensimmäinen avaruusasema, laukaistaan kiertoradalle.
- 21. huhtikuuta - Haitin diktaattori François Duvalier kuoli, Jean-Claude Duvalier seuraa isäänsä eli-ikäisenä presidenttinä.
- 24. huhtikuuta - Puoli miljoonaa marssii Washington DC:ssä Vietnamin sotaa vastaan.
- 26. huhtikuuta - Turkin hallitus julisti 11 maakunnassa poikkeustilan levottomuuksien vuoksi.
- 1. toukokuuta - Näsinneula avattiin Tampereella.
- 14. kesäkuuta - Norja aloitti öljyn tuotannon Pohjanmerellä.
- 10. heinäkuuta - Vallankaappausyritys Marokossa, 1400 kadettia valtaa kuninkaan palatsin.
- 11. heinäkuuta - Chile kansallisti kuparikaivokset
- 16. heinäkuuta - Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia.
- 31. heinäkuuta - Yhdysvaltain Apollo 15 -astronautit ajoivat ensimmäistä kertaa kuuautolla kuussa.
- 9. elokuuta - Intia solmii Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen.
- 10. elokuuta - Yleisurheilun EM-kisat alkoivat Helsingissä. Juha Väätäinen voitti niissä 10 000 ja 5000 m:n juoksun.
- 14. elokuuta - Bahrainin emiraatti julistautui itsenäiseksi.
- 15. elokuuta - Brittiarmeijan joukkojen määrä Pohjois-Irlannissa nousi 12 500:teen.
- 15. elokuuta - Yhdysvallat luopui kultakannasta.
- 25. elokuuta – Tansanian ja Ugandan välinen rajasota.
- 26. elokuuta – Siviilihallitus palaa Kreikkaan.
- 3. syyskuuta - Qatar itsenäistyi.
- 17. syyskuuta - Yhdysvaltalainen Bowmar-yritys toi markkinoille ensimäisen taskulaskimen. Se suoriutui neljästä eri laskutoimituksesta.
- 1. lokakuuta - Walt Disney World avattiin yleisölle Yhdysvalloissa.
- 25. lokakuuta - Kiinan kansantasavalta otettiin YK:hon Kiinan tasavallan sijaan.
- 27. lokakuuta - Kongon demokraattinen tasavalta nimettiin Zaireksi.
- 3. marraskuuta - The UNIX Programmer's Manual julkaistaan.
- 15. marraskuuta - Intel julkisti ensimmäisen mikroprosessorinsa, Intel 4004:n
- 23. marraskuuta - Kiinan kansantasavalta sai paikan YK:n turvallisuusneuvostossa.
- 2. joulukuuta - Kuusi šeikkikuntaa yhdistyi Persianlahdella muodostaen Yhdistyneet arabiemiraatit.
- 3. joulukuuta - Pakistan hyökkäsi kahdeksaan Intian lentotukikohtaan, Intia aloitti seuraavana päivänä massiivisen hyökkäyksen Itä-Pakistaniin (Bangladesh).
- 16. joulukuuta - Voiton päivä Bangladeshissa, Pakistanin armeija antautui yhdeksänkuukautisen itsenäisyyssodan jälkeen.
- 18. joulukuuta - Yhdysvaltain dollari devalvoitiin toista kertaa historiassa.
- 29. joulukuuta - Yhdistynyt kuningaskunta lopetti sotilastukikohtansa Maltalla.
- Concorden ensimmäiset koelennot
- Ursan jäsenlehti alkaa ilmestyä Tähtiaika-nimisenä.
- Lotto alkaa

Syntyneitä

- 1. helmikuuta - Jill Kelly, eroottinen näyttelijätär
- 17. helmikuuta - Denise Richards, näyttelijätär
- 20. helmikuuta - Jari Litmanen, jalkapalloilija
- 11. maaliskuuta - Johnny Knoxville
- 27. maaliskuuta - David Coulthard, Formula 1-kuski
- 9. huhtikuuta - Jacques Villeneuve
- 26. toukokuuta - Matt Stone, South Park -televisiosarjan luoja
- 20. kesäkuuta - Joose Norri, šakin suomenmestari
- 9. heinäkuuta - Marc Andreessen, Mosaic-selaimen kehittäjä ja Netscapen perustaja.
- 11. syyskuuta - Richard Ashcroft, rock-muusikko
- 20. lokakuuta - Snoop Doggy Dogg
- 29. lokakuuta - Winona Ryder, näyttelijä
- 25. marraskuuta - Christina Applegate, näyttelijä
- 24. joulukuuta - Ricky Martin

Kuolleita

- 6. huhtikuuta - Igor Stravinski, säveltäjä (s. 1882)
- 21. huhtikuuta - François Duvalier, "Papa Doc", Haitin diktaattori
- 3. heinäkuuta - Jim Morrison, yhdysvaltalainen rock-muusikko
- 6. heinäkuuta - Louis Armstrong, jazzmuusikko
- 21. heinäkuuta - Yrjö Väisälä, tähtitieteilijä
- 11. syyskuuta - Nikita Hruštšev
- George Seferis, Nobel-palkinnon voittaja, runo (s. 1900) als:1971 ko:1971년 ja:1971年 simple:1971 th:พ.ศ. 2514

Kommunismi

Käsite kommunismi voi tarkoittaa yhteiskunnallista tai taloudellista järjestelmää, ideologiaa, joka tukee näitä, tai poliittista liikettä, joka haluaa toteuttaa tällaisen järjestelmän. Yhteiskunnallisena tai taloudellisena järjestelmänä kommunismi olisi egalitaarinen yhteiskunta, jossa ei olisi valtio-järjestelmää, tuotantovälineiden yksityisomistusta ja yhteiskuntaluokkia. Yhteisö omistaisi tuotantovälineet kollektiivisesti ja päättäisi niiden käytöstä. Kaikilla ihmisillä olisi tasa-arvoinen asema ja oikeudet. Köyhyyden ja kapitalismin ongelmien katsotaan poistuvan, kun resurssit kohdistetaan työntekijöiden itsensä hallitsemina yhteiseksi hyväksi. Poliittisena aatesuuntana kommunismi (latinan kielen sanasta communis, yhteinen) eriytyi 1800-luvulla syntyneestä sosialismista ja kehittyi laajaulotteiseksi maailmankatsomukseksi. Sosialismin perusajatus oli yksityisten omistamien tuotantovälineiden yhteiskunnallistaminen, ja se muovautui Karl Marxin ja Friedrich Engelsin vaikutuksesta laajaksi kokoelmaksi oppeja. Kommunismin eri suuntauksia edustavat (esimerkiksi) anarkokommunismi, marxismi-leninismi, maolaisuus ja trotskilaisuus. Kommunisteilla tarkoitetaan nykyään lähinnä vuonna 1917 syntyneen Neuvosto-Venäjän ja Leninin perinteen nimeen vannovia vasemmistolaisia, vaikka on aina ollut kommunisteja, joille Neuvostoliitto ei koskaan edustanut kuin kommunismin irvikuvaa. Lisäksi sellaisten ajattelijoiden kuin Karl Popperin (Avoin yhteiskunta) ja Thomas Moren (Utopia) yhteiskuntafilosofisissa ajatuksissa on yhtäläisyyksiä kommunismin kanssa, vaikka näistä esimerkkifilosofeista Popper pitikin Marxia historistisena. Marxin mukaan: "Kommunismi ei merkitse meille mitään olotilaa, joka pitää luoda, ideaalia jonka mukaan todellisuus tulee mukauttaa. Nimeämme kommunismiksi sen todellisen liikkeen, joka kumoaa vallitsevat olot. Tämän liikkeen edellytykset käyvät ilmi tänään vallitsevista olosuhteista." (Marx/Engels: Saksalainen ideologia) Suomessa toimii nykyään kaksi rekisteröitynyttä kommunistista puoluetta: Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue ja Suomen kommunistinen puolue.

Katso myös

- Kommunistiset puolueet
- Sosialismi
- Kommuuni Luokka:Kommunismi Luokka:Poliittinen ideologia ms:Komunisme zh-min-nan:Kiōng-sán-chú-gī ko:공산주의 ja:共産主義 simple:Communism

1953

Tapahtumia

- 7. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ilmoitti Yhdysvalloilla olevan vetypommin.
- 20. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin (1953–1961) virkakausi alkoi.
- 31. tammikuuta - Pohjanmeren tulvat, 1 835 kuollutta Alankomaissa, 307 Britanniassa ja satoja merellä.
- 11. helmikuuta - Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Israelin kanssa.
- 28. helmikuuta - James D. Watson ja Francis Crick ilmoittivat määrittäneensä DNA:n kemiallisen rakenteen. Tulos julkaistiin julkaisussa: "Molecular structure of nucleic acids: a structure for deoxyribose nucleic acid" 25. huhtikuuta.
- 1. maaliskuuta - Josif Stalin sai sairaskohtauksen vietettyään iltaa muiden Neuvostoliiton johtajien: Lavrenti Berija, Georgi Malenkovin, Nikolai Bulganinin ja Nikita Hruštševin kanssa.
- 6. maaliskuuta - Georgi Malenkov nousi Neuvostoliiton päämieheksi ja kommunistipuolueen pääsihteeriksi Stalinin kuoleman jälkeen. Lopullisesti valtakamppailun voitti lopulta Nikita Hruštšev.
- 25. maaliskuuta - "Lari verilöyly" Keniassa, Mau Mau-kapinalliset surmasivat 150 kikujua.
- 26. maaliskuuta - Jonas Salk ilmoitti rokotteesta poliota vastaan.
- 7. huhtikuuta - Dag Hammarskjöld valittiin YK:n pääsihteeriksi.
- 9. toukokuuta - Ranska suostui Kamputsean väliaikaiseen itsenäisyyteen kuningas Norodom Sihanoukin alaisuudessa.
- 29. toukokuuta - Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay nousevat ensi kertaa Mount Everestin huipulle.
- 2. kesäkuuta - Elisabet II:n kruunajaiset Westminster Abbeyssa.
- 13. kesäkuuta - Imre Nagy nousi Unkarin pääministeriksi Mátyás Rákosin tilalle.
- 17. kesäkuuta - Itä-Saksan kansannousu: Neuvostoliitto määräsi divisioonan joukkoja Itä-Berliiniin kukistamaan kapinan.
- 18. kesäkuuta - Egypti julistettiin tasavallaksi.
- 10. heinäkuuta – Neuvostoliiton virallinen sanomalehti, Pravda, ilmoitti Lavrenti Berijan syrjäyttämisestä asemastaan NKVD:n päällikkönä.
- 26. heinäkuuta - Fidel Castro johti epäonnistuneen hyökkäyksen Moncadan parakeille Kuubassa.
- 27. heinäkuuta - Korean sota päättyi: Yhdysvallat, Kiinan kansantasavalta ja Pohjois-Korea solmivat aseleposopimuksen.
- 19. elokuuta - Operaatio Ajax: CIA auttoi syrjäyttämään Mohammed Mossadeghin hallituksen Iranissa pitääkseen šaahi Mohammad Reza Pahlaviin valtaistuimella.
- 20. elokuuta - Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
- 7. syyskuuta - Nikita Hruštšev nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean johtajaksi.
- 26. syyskuuta - Sokerin säännöstely päättyi Britanniassa.
- 21. marraskuuta - British Natural History Museum ilmoitti Piltdownin ihmisen kallon olevan väärennös.
- 29. marraskuuta - Ranskan laskuvarjojoukot valtasivat Dien Bien Phun.
- 23. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Lavrenti Berijan teloituksesta.
- 30. joulukuuta - Ensimmäiset väri-TV:t tulivat myyntiin hintaan $1 175. Ensimmäiset väreissä lähetetyt ohjelmat olivat: Kukla, Fran and Ollie (NBC) ja The Colgate Comedy Hour with Donald O'Connor (RCA).
- Ensimmäinen Playboy-lehti ilmestyi.
- Koskenkorva tuli myyntiin.

Syntyneitä

- 21. tammikuuta - Paul Allen, liikemies, Microsoftin perustaja
- 26. tammikuuta - Anders Fogh Rasmussen, Tanskan pääministeri
- 25. helmikuuta - José María Aznar, Espanjan pääministeri
- 12. maaliskuuta - Ron Jeremy
- 16. maaliskuuta - Richard M. Stallman, GNU-projektin luoja
- 11. huhtikuuta - Andrew Wiles, Fermat'n suuren lauseen todistanut matemaatikko
- 11. huhtikuuta - Guy Verhofstadt, Belgian pääministeri
- 6. toukokuuta - Tony Blair, Yhdistyneiden kuningaskuntien pääministeri
- 15. toukokuuta - Mike Oldfield, säveltäjä
- 16. toukokuuta - Pierce Brosnan, näyttelijä
- 31. toukokuuta - Pirkka-Pekka Petelius, näyttelijä
- 21. kesäkuuta - Benazir Bhutto, Pakistanin pääministeri
- 10. heinäkuuta - John Edwards, yhdysvaltalainen senaattori
- 15. heinäkuuta - Jean-Bertrand Aristide, Haitin presidentti
- 11. elokuuta - Hulk Hogan (Terry Gene Bollea), amerikkalainen vapaapainija (wrestling)
- 20. elokuuta - Armi Kuusela, Kaunis nainen
- 28. syyskuuta - Otmar Hasler, Liechtensteinin pääministeri
- 8. joulukuuta - Kim Basinger, näyttelijä ja Oscar-voittaja

Kuolleita

- 5. maaliskuuta - Josif Stalin, neuvostojohtaja
- 10. huhtikuuta - Carol II, Romanian kuningas 1930–1940
- 27. toukokuuta - Otto Meissner, saksalainen poliitikko (s. 1880)
- 28. syyskuuta - Edwin Hubble, astronomi
- 23. joulukuuta - Lavrenti Berija, neuvostojohtaja, teloitettu ko:1953년 ja:1953年 simple:1953 th:พ.ศ. 2496

Josif Stalin

23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Stalin seisovat hänen takanaan.]] Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin istuvat kuvassa keskellä.]] :Josif Stalin on myös panssarivaunu. Josif Vissarionovitš Džugašvili (s. 21. joulukuuta 1879 [oikea syntymäaika 6. joulukuuta 1878], Gori, Gruusia; k. 5. maaliskuuta 1953, Neuvostoliitto), vallankumousnimeltään Josif Stalin (Иосиф Сталин ) oli Vladimir Iljitš Leninin seuraaja Neuvostoliiton johdossa.

Nousu valtaan

Stalin syntyi Gorin kaupungissa Gruusiassa (nyk. Georgia) Vissarion (Beso) Ivanovitš Džugašvili -nimiselle suutarille ja Jekaterina Georgijevnalle. Stalinin lapsuus oli rankka ja hän joutui usein näkemään nälkää. Stalin lähetettiin 11-vuotiaana opiskelemaan ortodoksisen kirkon papiksi, mutta sosialistinen vallankumouksellisuus vei miehen pois uralta. (Kun Stalin myöhemmin Neuvostoliiton johtajana vieraili synnyinkodissaan ja tapasi äitinsä, tämä oli edelleen sitä mieltä että parempi olisi ollut jos "sinusta olisi tullut pappi.") Vuonna 1899 Stalin erotettiin pappisseminaarista ja hän siirtyi toimimaan Leninin bolševikkipuolueen tehtävissä Kaukasuksella. Vuosien 1902 ja 1917 välillä hänet vangittiin ja karkotettiin Siperiaan useaan otteeseen. Hänen olennaisin kirjallinen tuotoksensa tältä ajalta on Marxismi ja kansallisuuskysymys. Bolševikkipuolueessa häntä pidettiinkin kansallisten vähemmistöjen (lyh. natsmen) kysymyksiin erikoistuneena henkilönä ja 1912 hänet valittiin puolueen keskuskomiteaan. Venäjän sisällissodassa Stalin toimi bolševikkihallinnon kansallisuusasian kansankomissaarina ja bolševikkipuolueen hallinnollisissa tehtävissä. 1922 Stalin nousi bolševikkipuolueen pääsihteeriksi, virkaan, jota tuolloin pidettiin lähinnä rutiininomaisena hallinnollisena tehtävänä, mutta josta Stalin muokkasi Neuvostoliiton tärkeimmän johtotehtävän. Neuvostovallan vakiinnuttua Venäjällä ja Leninin kuollessa 1924 puolueen sisällä käynnistyi valtataistelu Stalinin ja Lev Trotskin välillä. Vastapainoksi Trotskin näkemyksille Stalin kehitti oman teoriansa sosialismin rakentamisesta yhdessä maassa, Neuvostoliitossa, hyläten siihenastisen ja Trotskin kannattajineen kehittämänn ajatuksen vallankumouksen levittämisestä maailmalle. Trotski aliarvioi Stalinia todetessaan, että Stalin oli "mitätön keskinkertaisuus". Stalin osasi myös peittää valtapyrkimyksensä. Kaikessa hiljaisuudessa rakentamansa hallintokoneiston kontrollin avulla Stalinin onnistui voittaa Trotski kannattajineen ja nousta sekä Neuvostoliiton että Kominternin johtoon.

Valtakausi

Stalinin johdolla 1920-luvun markkinahenkisempi NEP-talouspolitiikka korvattiin talousuudistusohjelmalla, joka muutti Neuvostoliiton talouden viisivuotissuunnitelmiin perustuvaksi, investoi huomattavasti raskaan teollisuuden rakentamiseen ja pakkokollektivisoi maatalouden pienistä yksityisviljelmistä suuriksi kolhooseiksi 1929. Kollektivisointi aiheutti laajaa vastarintaa ja nälänhädän, joista Stalin syytti kulakkeja eli ”varakkaita talonpoikia”, joita ammuttiin ja lähetettiin Gulagiin kapitalistisina pettureina. Samaan aikaan toteutettiin "kulttuurivallankumous", suuri propaganda-kampanja. Nuoret komsomolilaiset vallankumoukselliset lähetettiin maaseudulle julistamaan sosialismia paikallisille. Stalinin väkivaltainen diktatuuri ja poliittisiin vastustajiin suunnattu terrori sai huippunsa 1930-luvun puolivälissä aloitetuissa puhdistuksissa. Erityisen vainoharhaiseksi Stalin muuttui Leningradin puoluesihteerin Sergei Kirovin murhan jälkeen vuonna 1934. Stalin alkoi nähdä kaikkialla vihollisia, sabotöörejä ja vakoojia. Stalin puhdisti puoluekoneistoa ja yhteiskuntaa ideologisista – todellisista ja kuvitelluista – vihollisista. Näytösoikeudenkäynneissä lukuisille vanhoille puna-armeijan upseereille ja vanhoille bolševikeille langetettiin kuolemantuomioita. Miljoonia tavallisia ihmisiä ammuttiin, salamurhattiin, lähetettiin vankileireille Siperiaan tai katosi yksinkertaisesti jäljettömiin. Pelkästään maatalouden pakkokollektivisointia seuranneessa nälänhädässä kuoli noin seitsemän miljoonaa ihmistä vuosina 1930-1933. Eri arvioiden mukaan vuosien 1929-1939 kokonaisväestönmenetys on noin 15-20 miljoonaa henkeä. Myös tuhannet Neuvostoliittoon paenneet tai muuttaneet suomalaiset kommunistit menettivät henkensä, yleensä "suomalaisen porvariston vakoojiksi" syytettyinä (jopa kansalaissodan aikainen kansanvaltuuskunnan johtaja, punaisen Suomen diktaattori Kullervo Manner katosi 1930-luvulla, julistettiin kuolleeksi v. 1971). Puhdistuksiin liittyivät laajat väestönsiirrot, joissa Neuvostoliiton etnisiä väestöjä siirreltiin maan osista toisiin (vähemmistöt oli luokiteltu luotettavuutensa perusteella) – siirrettyihin kuuluivat muun muassa tataarit, kalmukit, ingušit, tšetšeenit, Volgan saksalaiset, inkeriläiset, Karjalan työkansan kommuunin suomalaiset ja monet muut kansat. Stalin myös rakensi ympärilleen valtavan henkilökultin. Toisessa maailmansodassa Stalin onnistui kuitenkin mobilisoimaan äärimmilleen Neuvostoliiton voimavarat ja selviytyi lopulta suureksi voittajaksi laajentamalla Neuvostoliiton valtapiirin Itä-Eurooppaan. Stalinin kuoltua 1953 Neuvostoliiton johtajaksi nousseeen Georgi Malenkovin seuraaja Nikita Hruštšov kumosi monien Stalinin ajan terrorista kärsineiden tuomiot ja käynnisti NKP:n XX puoluekokouksessa 1956 puolueen sisäisen kritiikin, jossa Stalinin ympärille rakennettu henkilökultti purettiin.

Kirjallisuutta

- Isaac Deutscher: Stalin
- Edvard Radzinski: Stalin Stalin, Josif Stalin, Josif Stalin, Josif ko:이오시프 스탈린 ja:ヨシフ・スターリン simple:Josef Stalin th:โจเซฟ สตาลิน http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone

1958

Tapahtumia

- 4. tammikuuta - Sputnik 1 syöksyi ilmakehään maata kiertävältä radalta ja tuhoutui (laukaistiin 4. lokakuuta 1957)
- 8. tammikuuta - 14-vuotias Bobby Fischer voitti Yhdysvaltain šakkimestaruuden.
- 31. tammikuuta - Ensimmäinen yhdysvaltalaissatelliitti, Explorer I, laukaistiin kiertoradalle.
- 31. tammikuuta - James Van Allen varmisti Van Allenin säteilyvyöhykkeiden olemassaolon.
- 1. helmikuuta - Egypti ja Syyria yhdistyivät Yhdistyneeksi arabitasavallaksi. Sen presidentiksi nimitettiin Nasser.
- 17. helmikuuta - Paavi Pius XII nimitti Chiara Assisilaisen (1193–1253) television suojelupyhimykseksi.
- 17. maaliskuuta - Yhdysvallat laukaisi Vanguard 1 -satelliitin.
- 22. maaliskuuta - Faisalista Saudi-Arabian kuningas.
- 27. maaliskuuta - Nikita Hruštševista Neuvostoliiton päämies.
- 15. toukokuuta - Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 3 -satelliitin.
- 1. kesäkuuta - Charles de Gaulle haettiin eläkkeeltä johtamaan Ranskaa kuudeksi kuukaudeksi.
- 1. kesäkuuta - Islanti laajensi kalastusvetensä 12 merimailiin. Ensimmäinen turskasota Britannian kanssa.
- 16. kesäkuuta - Imre Nagy teloitettiin Unkarissa maanpetoksesta.
- 10. heinäkuuta - Ensimmäiset parkkimittarit asennettiin Iso-Britanniassa.
- 14. heinäkuuta - Irakin vallankumous: nationalistit syrjäyttivät kuningas Faisal II:n monarkian, Abdul Karim Qassimista tulee maan johtaja.
- 15. heinäkuuta - 5000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Beirutissa, Libanonissa tukeakseen länsimielistä hallitusta.
- 29. heinäkuuta - Yhdysvaltain kongressi loi NASAn (National Aeronautics and Space Administration).
- 3. elokuuta - Ydinsukellusvene USS Nautilus alitti ensimmäisenä pohjoisnavan.
- 23. elokuuta - Toinen Taiwanin salmen kriisi alkoi Kiinan Kansan vapautusarmeijan pommitettua Quemoyia.
- 28. syyskuuta - Ranskassa 79 % äänestäneistä kannatti viidennen tasavallan perustuslakia.
- 2. lokakuuta - Guinea julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
- 28. lokakuuta - Angelo Giuseppe Roncalli valittiin uudeksi paaviksi ja hän otti nimen Johannes XXIII.
- 25. marraskuuta - Ranskan Sudan sai autonomian. (Itsenäistyi 22. syyskuuta 1960 nimellä Mali).
- 27. marraskuuta - Berliinin kriisi: Hruštšev jätti Berliini-ultimaatumin, jossa Neuvostoliitto vaati Berliinin jakamisen päättämistä, ja sen muuttamista vapaakaupungiksi, itsenäisenä BRD:sta ja DDR:stä. Jollei tätä toteutettaisi kuuden kuukauden sisällä, Neuvostoliitto solmisi rauhansopimuksen vain Itä-Saksan kanssa, ja Berliini saarrettaisiin uudelleen.
- 28. marraskuuta - Tšad, Kongon tasavalta ja Gabon saivat autonomian.
- 1. joulukuuta - Keski-Afrikan tasavalta itsenäistyi Ranskasta.
- 21. joulukuuta - Kenraali de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi 78,5 %:lla äänistä.

Syntyneitä

- 18. helmikuuta - Esko Kovero, näyttelijä
- 10. maaliskuuta - Sharon Stone, näyttelijä
- 14. maaliskuuta - Monacon ruhtinas Albert
- 21. maaliskuuta - Gary Oldman, näyttelijä
- 29. huhtikuuta - Michelle Pfeiffer, näyttelijä
- 28. toukokuuta - Harri Sirola, kirjailija
- 29. toukokuuta - Jarmo Mäkinen, näyttelijä
- 7. kesäkuuta - Prince, muusikko
- 30. kesäkuuta - Esa-Pekka Salonen, kapellimestari
- 17. heinäkuuta - Wong Kar-wai, elokuvaohjaaja
- 7. elokuuta - Bruce Dickinson, muusikko, Iron Maiden
- 16. elokuuta - Madonna, laulaja
- 25. elokuuta - Tim Burton, ohjaaja
- 29. elokuuta - Michael Jackson, laulaja
- 1. syyskuuta - Armi Aavikko, Miss Suomi 1977
- 10. syyskuuta - Dan Castellaneta, näyttelijä
- 14. lokakuuta - Thomas Dolby, muusikko
- 20. lokakuuta - Viggo Mortensen, näyttelijä
- 6. joulukuuta - Nick Park, ohjaaja (Wallace & Gromit)
- 11. joulukuuta - Nikki Sixx, basisti, Mötley Crüe

Kuolleita

- 30. tammikuuta - Ernst Heinkel, lentokonesuunnittelija
- 16. kesäkuuta - Imre Nagy, Unkarin pääministeri ja kuusi muuta Unkarin johtajaa, teloitettiin
- 14. heinäkuuta - Irakin kuningas Faisal II, teloitettu
- 9. lokakuuta - Paavi Pius XII, paavina 1939–1958
- 15. joulukuuta - Wolfgang Ernst Pauli, fyysikko Luokka:1958 ko:1958년 ja:1958年 simple:1958 th:พ.ศ. 2501

1908

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - New Yorkin Times Squarella pudotetaan ensimmäisen kerran pallo uuden vuoden merkiksi.
- 24. tammikuuta - Robert Baden-Powell perustaa partioliikkeen
- 5. helmikuuta - Rääkkylän Kivisalmessa ruoppaajan kauha iskee viiden kuutiometrin siirtolohkareeseen, jonka kuparipitoisuus on suuri. Löytö johtaa Outokummun kaivoksen avaamiseen.
- 30. kesäkuuta - Tunguskan räjähdys Siperiassa.
- 13. heinäkuuta - 25. heinäkuuta järjestettiin Lontoossa kesäolympialaiset
- 24. heinäkuuta - Osmanien sulttaani Abdul Hamid II antautui nuorturkkilaisten vallankumouksen edessä.
- 12. elokuuta - Ensimmäinen T-Ford valmistettiin Henry Fordin tehtaassa.
- 5. lokakuuta - Bulgaria julistautui itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta, Ferdinand kruunataan tsaariksi.
- 5. lokakuuta - Itävalta-Unkari julisti liittävänsä valloittamansa Bosnia ja Hertsegovinan itseensä.
- Belgian parlamentti pakottaa kuninkaan Leopold II:n luovuttamaan Kongon vapaavaltion Belgialle.

Syntyneitä

- 9. tammikuuta - Simone de Beauvoir, ranskalainen kirjailija, filosofi ja feministi
- 15. tammikuuta - Edward Teller, fyysikko
- 26. helmikuuta - Tex Avery, yhdysvaltalainen animaatiofilmien ohjaaja
- 22. maaliskuuta - Louis L'Amour, yhdysvaltalainen kirjailija
- 5. huhtikuuta - Herbert von Karajan, itävaltalainen kapellimestari
- 28. huhtikuuta - Oskar Schindler, Liike- ja teollisuusmies
- 28. toukokuuta - Ian Fleming, brittiläinen kirjailija
- 25. kesäkuuta - W. V. Quine, filosofi ja loogikko
- 25. lokakuuta - Tauno Palo, näyttelijä
- 31. joulukuuta - Simon Wiesenthal, natsien metsästäjä

Kuolleita

- 1. helmikuuta - Portugalin Carlos ja kruununprinssi Luís Filipe, salamurha
- 25. elokuuta - Henri Becquerel, ranskalainen fyysikko

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Gabriel Lippmann
- Kemia - Ernest Rutherford
- Lääketiede - Ilja Metšnikov, Paul Ehrlich
- Kirjallisuus - Rudolf Christoph Eucken
- Rauha - Klas Pontus Arnoldson, Fredrik Bajer Luokka:1908 ms:1908 ko:1908년 ja:1908年 simple:1908 th:พ.ศ. 2451

1924

Tapahtumia

- 22. tammikuuta - Ramsay MacDonaldista tuli ensimmäinen Britannian työväenpuolueen pääministeri.
- 25. tammikuuta - Vuoden 1924 talviolympialaiset, Chamonix'ssa, Ranskan alpeilla olivat ensimmäiset talviolympialaiset.
- 26. tammikuuta - Petrograd nimettiin uudelleen Leningradiksi.
- 1. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Neuvostoliiton.
- 14. helmikuuta - IBM perustettiin.
- 9. maaliskuuta - Italia liitti itseensä Fiumen.
- 20. maaliskuuta - Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä Helsingistä Tallinnaan Junkers_F_13 -koneella
- 25. maaliskuuta - Kreikka julistautui tasavallaksi.
- 1. huhtikuuta - Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen, hän vietti vankilassa kuitenkin vain yhdeksän kuukautta.
- 6. huhtikuuta - Fasistit saivat Italiassa vaaleissa 2/3 äänistä.
- 2. kesäkuuta - Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge allekirjoitti Indian Citizenship Actin, joka myönsi kaikille Yhdysvalloissa syntyneille intiaaneille kansalaisuuden.
- 10. kesäkuuta - Fasistit kaappasivat ja tappoivat Italian sosialistien johtajan Giacomo Matteottin Roomassa.
- 5. heinäkuuta - Vuoden 1924 kesäolympialaisten avajaiset pidettiin Pariisissa.
- 31. elokuuta - Paavo Nurmi teki uuden 10 000 m maailmanennätyksen
- 9. syyskuuta - Belgia siirtyi 8-tuntiseen työpäivään.
- 12. joulukuuta - Kommunistien vallankaappaus Virossa epäonnistui
- 30. joulukuuta - Edwin Hubble ilmoitti havainneensa muita galakseja.

Syntyneitä

- 3. huhtikuuta - Marlon Brando, amerikkalainen näyttelijä.
- toukokuu - Charles Aznavour, armenialais-ranskalainen laulaja.
- 12. kesäkuuta - George Herbert Walker Bush, Yhdysvaltain 41. presidentti
- 4. heinäkuuta - Eva Marie Saint, Yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1. lokakuuta - Jimmy Carter, Yhdysvaltain 39. presidentti
- 4. lokakuuta - Charlton Heston, näyttelijä, konservatiiviaktivisti
- 20. marraskuuta - Benoît Mandelbrot, matemaatikko

Kuolleita

- 21. tammikuuta - Vladimir Lenin, Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja
- 3. helmikuuta - Woodrow Wilson, Yhdysvaltain 28. presidentti
- 1. maaliskuuta - Louise-Marie Amélie, Belgian kuningas Leopold II:n tytär
- 3. kesäkuuta - Franz Kafka, kirjailija

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Manne Siegbahn
- Kemia: ei jaettu
- Lääketiede: Willem Einthoven
- Kirjallisuus: Wladyslaw Stanislaw Reymont
- Rauha: ei jaettu Luokka:1924 ms:1924 ko:1924년 ja:1924年 simple:1924 th:พ.ศ. 2467

1935

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Italian siirtokunnat Tripoli ja Kyrenaika yhdistettiin Libyaksi.
- 6. tammikuuta - Mao Zedong ensimmäistä kertaa Kiinan kommunistipuolueen puheenjohtajana Tsunyin konferenssissa.
- 7. tammikuuta - Italian Benito Mussolini ja Ranskan ulkoministeri Pierre Laval sopivat, etteivät maat vastusta toistensa siirtomaavaateita.
- 11. tammikuuta - Amelia Earhart lentää ensimmäisenä Havaijilta Kaliforniaan.
- 13. tammikuuta - Kansanäänestyksessä Saarlandissa 90,3 % kannattaa liittymistä Natsi-Saksaan.
- 28. tammikuuta - Islanti laillisti ensimmäisenä maana abortin lääketieteellisin perustein.
- 26. helmikuuta - Hitler määräsi Hermann Göringin perustamaan Luftwaffen uudelleen.
- 16. maaliskuuta - Adolf Hitler ilmoittaa Saksan uudelleenaseistamisesta Versaillesin sopimuksen vastaisesti.
- 21. maaliskuuta - Persia muutti nimensä Iraniksi.
- 29. toukokuuta - Hooverin padon rakennustyöt valmistuvat osana suuren laman elvytystä.
- 30. toukokuuta - maanjäristys tappaa 26 000 ihmistä Quettassa, Pakistanissa.
- 9. kesäkuuta - Kiinan tasavalta myöntyi Ho-Umezun sopimuksessa Japanin hallintaan maan koillisosassa.
- 18. kesäkuuta - Anglo-saksalainen laivastosopimus: Yhdistynyt kuningaskunta myöntyi siihen, että Saksa sai lisätä laivastoaan 35 %:iin Britannian tonnistosta.
- 13. elokuuta - Pato-onnettomuus Oradassa, Genovan pohjoispuolella, satoja hukkuu.
- 2. syyskuuta - Hurrikaani iskee Labor Dayna Florida Keysiin surmaten 423.
- 15. syyskuuta - "Laki Saksan veren ja kunnian suojelemiseksi", avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä kiellettiin.
- 2. lokakuuta - Italia hyökkäsi Abessinian.
- 20. lokakuuta - Pitkä marssi päättyi Yan'aniin (延安), Shaanxiin.
- 2. marraskuuta - Lauantain toivotut levyt-radio-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
- 3. marraskuuta - Kreikan Georgios II nousee jälleen valtaan.
- 5. marraskuuta - Parker Brothers julkistaa Monopoli-lautapelin.
- 9. joulukuuta - Salainen Hoaren-Lavalin sopimus Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välillä Abessinian alueiden luovuttamiseksi Italialle. Sopimuksen paljastuttua Samuel Hoare ja Pierre Laval joutuivat eromaan.

Syntyneitä

- 8. tammikuuta - Elvis Presley
- 4. helmikuuta - Martti Talvela, basso († 1989)
- 26. maaliskuuta - Mahmud Abbas, palestiinalaishallinnon presidentti.
- 6. huhtikuuta - Elisabeth Rehn, politikko
- 9. huhtikuuta - Aulis Sallinen, säveltäjä
- 1. toukokuuta - Julie Andrews, laulava näyttelijä
- 6. heinäkuuta - Tenzin Gyatso, 14. ja nykyinen Dalai lama
- 9. heinäkuuta - Wim Duisenberg, Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja
- 17. heinäkuuta - Donald Sutherland, näyttelijä
- 11. syyskuuta - Arvo Pärt, virolainen säveltäjä
- 11. syyskuuta - German Titov, toinen ihminen avaruudessa († 2000)
- 12. lokakuuta - Luciano Pavarotti, oopperalaulaja
- 14. marraskuuta - Jordanian kuningas Hussein († 1999)
- 1. joulukuuta - Woody Allen, elokuvaohjaaja

Kuolleita

- 8. helmikuuta - E. N. Setälä, valtioneuvos
- 12. toukokuuta - Marsalkka Józef Piłsudski, puolalainen valtiomies ja diktaattori 1926–1935.
- 3. heinäkuuta - André Citroën, autopioneeri
- 12. heinäkuuta - Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri
- 15. elokuuta - Wiley Post, lentäjä, lensi ensimmäisenä yksin maailman ympäri. Luokka:1935 ms:1935 ko:1935년 ja:1935年 simple:1935 th:พ.ศ. 2478

1934

Tapahtumia

- 23. helmikuuta - Leopold III kruunattiin Belgian kuninkaaksi.
- 8. maaliskuuta - Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi.
- 20. maaliskuuta - Kaikki Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.
- 1. huhtikuuta - Bonnie ja Clyde surmaavat kaksi poliisia Grapevinessä, Texasissa.
- 15. toukokuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjoaa $25 000 palkkion John Dillingeristä.
- 15. toukokuuta - Latvian Karlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi.
- 23. toukokuuta - Texan Rangersit ampuvat pankkiryöstäjät Bonnie ja Clyden Black Lakessa, Louisianassa.
- 24. toukokuuta - Tomás Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi.
- 9. kesäkuuta - Walt Disneyn tuottama Hullunkurinen sinfonia, Viisas Kana Kananen saa ensiesityksensä. Aku Ankan ensiesiintyminen.
- 12. kesäkuuta - Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet.
- 27. kesäkuuta - Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Saud solmivat rauhansopimuksen.
- 30. kesäkuuta - Pitkien puukkojen yö natsipuolueessa ja SA:ssa.
- 22. heinäkuuta - FBI ampuu John Dillingerin, "Yhteiskunnan vihollisen nro. 1" Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa.
- 25. heinäkuuta - Itävallan natsit surmaavat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä.
- 2. elokuuta - Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistäessään kanslerin ja presidentin viran.
- 19. syyskuuta - Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon.
- 2. lokakuuta - Taifuuni tuhosi Osakassa ja Kiotossa riisisadon, 1660 kuollutta.
- 6. lokakuuta - Katalonian separatistit kapinoivat.
- 9. lokakuuta - Jugoslavian kuningas Aleksandar I ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou murhattiin kuninkaan vierailulla Marseillessa.
- 16. lokakuuta - Kiina kommunistien Pitkä marssi alkaa.
- 13. marraskuuta - Italian hallitus määräsi kaikki opettajat pitämään sotilas- ja puolueen uniformua luokan edessä.
- 1. joulukuuta - Neuvostoliiton poliburoon jäsen Sergei Kirov ammuttiin kommunistipuolueen päämajassa Leningradissa. Murha tapahtui ilmeisesti Stalinin käskystä ja aloitti Stalinin puhdistukset.
- 14. joulukuuta - Naisille äänioikeus Turkissa.
- 27. joulukuuta - Persiasta tuli Iran.
- 29. joulukuuta - Japani irtisanoutuu vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksesta ja Lontoon 1930 laivastosopimuksesta.

Syntyneitä

- 17. tammikuuta - Donald Cammell, elokuvaohjaaja
- 5. helmikuuta - Hank Aaron, baseball-tähti
- 15. helmikuuta - Niklaus Wirth
- 17. helmikuuta - Barry Humphries ("Dame Edna Everage")
- 9. maaliskuuta - Juri Gagarin, kosmonautti, ensimmäinen ihminen avaruudessa († 1968)
- 3. huhtikuuta - Jane Goodall, zoologi
- 5. huhtikuuta - Roman Herzog, Saksan liittopresidentti 1994–1999
- 30. toukokuuta - Aleksei Leonov, kosmonautti, ensimmäinen avaruuskävely
- 6. kesäkuuta - Belgian Albert II
- 9. kesäkuuta - Aku Ankka, sarjakuvahahmo (ensiesiintyminen)
- 11. heinäkuuta - Giorgio Armani, muotisuunnittelija
- 20. syyskuuta - Sophia Loren, näyttelijä
- 24. syyskuuta - Lasse Mårtenson, suomalainen säveltäjä-muusikko
- 28. syyskuuta - Brigitte Bardot, näyttelijä
- 7. lokakuuta - Ulrike Meinhof, journalisti ja terroristi († 1976)
- 9. marraskuuta - Carl Sagan, astronomi († 1996)

Kuolleita

- 17. helmikuuta - Belgian Albert I
- 4. heinäkuuta - Marie Sklodowska-Curie (s. 1867)
- 22. heinäkuuta - John Dillinger, pankkiryöstäjä
- 25. heinäkuuta - Engelbert Dollfuss, Itävallan kansleri ja diktaattori
- 25. heinäkuuta - Nestor Mahno, ukrainalainen anarkisti
- 30. heinäkuuta - Ernst Röhm, Gregor Strasser, Kurt von Schleicher, natsipolitiikkoja
- 2. elokuuta - Paul von Hindenburg, Saksan presidentti
- 1. joulukuuta - Sergei Kirov, Neuvostojohtaja ms:1934 ko:1934년 ja:1934年 simple:1934 th:พ.ศ. 2477

1939

Tapahtumia

- 24. tammikuuta - Maanjäristys surmasi 30 000 Chilessa.
- 26. tammikuuta - Francon joukota valtasivat Barcelonan.
- 2. helmikuuta - Unkari liittyi anti-komintern-liittoon
- 27. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
- 2. maaliskuuta - Pius XII:sta paavi
- 15. maaliskuuta - Natsi-Saksan joukot miehittivät loputkin Tšekkoslovakiasta. Maasta muodostetaan Böömin-Määrin protektoraatti.
- 22. maaliskuuta - Liettua luovutti Memelin Saksalle.
- 28. maaliskuuta - Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyy.
- 4. huhtikuuta - Faisal II kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
- 7. huhtikuuta - Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zog I pakenee maasta.
- 11. huhtikuuta - Unkari erosi Kansainliitosta.
- 7. toukokuuta - Espanja erosi Kansainliitosta
- 22. toukokuuta - Natsi-Saksa ja Italia solmivat terässopimuksen.
- 4. kesäkuuta - Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettava höyrylaiva SS St. Louis käännytetään Floridasta, sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Palattuaan Eurooppaan, yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
- 17. kesäkuuta - Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitetaan viimeisessa julkisessa teloituksessa Ranskassa giljotiinilla.
- 6. heinäkuuta - Viimeiset juutalaisten yritykset suljetaan Saksassa.
- 23. elokuuta - Molotov-Ribbentrop-sopimus: Hitler ja Stalin jakavat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja Itäosa Puolaa Neuvostoliitolle.
- 30. elokuuta - Puola aloitti mobilisaation.
- 1. syyskuuta - Saksa hyökkäsi Puolaan kello 04:40. Toinen maailmansota alkoi.
- 3. syyskuuta - Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle.
- 5. syyskuuta - Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
- 6. syyskuuta - Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
- 10. syyskuuta - Kanada julisti sodan Saksalle
- 17. syyskuuta - Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan idästä ja valtasi maan itäosan.
- 27. syyskuuta - Varsova antautui, viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
- 28. syyskuuta - Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksella Liettua, lukuun ottamatta Memeliä siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin.
- 8. lokakuuta - Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä.
- 11. lokakuuta - Manhattan-projekti: Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt sai Albert Einsteinin kirjeen, jossa hän kehotti Yhdysvaltoja kehittämään atomipommin.
- 6. marraskuuta - Sonderaktion Krakau: Krakovan yliopiston henkilökunta lähetetään Sachsenhausenin keskitysleirille.
- 8. marraskuuta - Venhon tapaus: Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Alankomaissa Venhossa.
- 8. marraskuuta - Adolf Hitler selviää täpärästi murhayrityksestä Münchenissä oluttupakaappauksen 16. vuosipäivänä.
- 26. marraskuuta - Mainilan laukaukset.
- 30. marraskuuta - Talvisota alkoi: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
- 1. joulukuuta - Terijoen hallitus pääministerinään Otto Ville Kuusinen julistautui "Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan" johtoon
- 14. joulukuuta - Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta
- 27. joulukuuta - Maanjäristys Itä-Anatoliassa, Turkissa, 100 000 kuollutta.
- Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa julkaistiin.
- Siam muutti nimensä Thaimaaksi.
- Suomessa poikkeuksellisen lämmin elokuu.

Syntyneitä

- 31. tammikuuta - Eino Grön, iskelmälaulaja
- 25. maaliskuuta - Ian McKellen, näyttelijä
- 26. maaliskuuta - James Caan, näyttelijä
- 7. huhtikuuta - Francis Ford Coppola, elokuvaohjaaja
- 20. huhtikuuta - Gro Harlem Brundtland
- 10. toukokuuta - Hannu Taanila, toimittaja
- 6. kesäkuuta - Louis Andriessen, alankomaalainen säveltäjä
- 4. heinäkuuta - Paavo Liski, näyttelijä ja teatteriohjaaja
- 30. elokuuta - John Peel, radio-DJ
- 8. marraskuuta - Laila Kinnunen, laulaja
- 30. marraskuuta - Ridley Scott, elokuvaohjaaja
- 18. joulukuuta - Michael Moorcock, englantilainen tieteiskirjailija
- 26. marraskuuta - Tina Turner, laulaja

Kuolleita

- 28. tammikuuta - William Butler Yeats, kirjailija
- 10. helmikuuta - Paavi Pius XI
- 2. maaliskuuta - Howard Carter, egyptologi
- 11. elokuuta - Jean Bugatti, autosuunnittelija
- 23. syyskuuta - Sigmund Freud
- 23. joulukuuta - Anthony Fokker, lentokonetehtailija

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Ernest Orlando Lawrence
- Kemia: Adolf Friedrich Johann Butenandt, Leopold Ruzicka
- Lääketiede: Gerhard Domagk
- Kirjallisuus: Frans Emil Sillanpää
- Rauha: ei jaettu ms:1939 ko:1939년 ja:1939年 simple:1939 th:พ.ศ. 2482

1941

Tapahtumia

- 19. tammikuuta - Britit ja australialaiset hyökkäsivät Italian joukkoja vastaan Eritreassa.
- 21. tammikuuta - Britit ja australialaiset hyökkäsivät Tobrukiin Libyassa.
- 23. tammikuuta - Charles Lindbergh puhuu Yhdysvaltain kongressin edessä ja suosittelee pysymistä neutraalina sodassa.
- 3. helmikuuta - Pierre Laval nostettiin Vichyn Ranskan johtoon.
- 11. helmikuuta - Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
- 1. maaliskuuta - Bulgaria liittyi akselivaltoihin.
- 1. maaliskuuta - Ensimmäinen FM-radioasema, W47NV, avattiin Nashvillessä, Tennesseessä.
- 1. maaliskuuta - Arthur L. Bristol nimitettiin USA:n merivoimien Atlantin laivaston johtoon.
- 11. maaliskuuta - Franklin Delano Roosevelt allekirjoitti Lend-Lease Actin, joka salli yhdysvaltalaisvalmisteisen sotamateriaalin myynnin liittoutuneille.
- 25. maaliskuuta - Jugoslavian kuningaskunta liittyi Wienissä akselivaltoihin.
- 27. maaliskuuta - Prinssi Pavlen palatessa, armeijan upseerit kapinoivat ja asettivat 17-vuotiaan prinssi Petarin Jugoslavian kuninkaaksi ja ilmoittivat kolmisopimuksen mitättömäksi.
- 27. maaliskuuta–29. maaliskuuta - Matapanin niemen taistelu, brittien laivasto upotti viisi italialaista sotalaivaa Peloponnesoksen rannikolla.
- 6. huhtikuuta - Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan.
- 17. huhtikuuta - Jugoslavia antautui.
- 21. huhtikuuta - Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle.
- 27. huhtikuuta - Saksalaiset saapuivat Ateenaan.
- Huhtikuu - Neuvostoliitto ja Japani solmivat puolueettomuussopimuksen.
- 1. toukokuuta - Orson Wellesin Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa.
- 9. toukokuuta - Kuninkaallinen laivasto kaappasi U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen.
- 10. toukokuuta - Rudolf Hess hyppää laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla.
- 12. toukokuuta - Konrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen.
- 20. toukokuuta - Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle.
- 24. toukokuuta - Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1300:sta pelastuu.
- 26. toukokuuta - Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa.
- 27. toukokuuta - Bismarck upotetaan Atlantilla, 2300 merimiestä kuolee.
- 27. toukokuuta -