:: wikimiki.org ::

Nikolai Bulganin

Nikolai Bulganin

Nikolai Aleksandrovitš Bulganin (s. 30. toukokuuta 1895 - k. 24. helmikuuta 1975) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali, Neuvostoliiton puolustusministeri vuosina 1953-1955 ja Neuvostoliiton pääministeri vuosina 1955-1958.

Aikaisemmat vaiheet

Bulganin syntyi Nižni Novgorodissa, toimistovirkailijan poikana. Bulganin liittyi kommunistipuolueseen vuonna 1917 ja palveli Tšekassa, kommunistien salaisessa poliisijärjestössä vuoteen 1922 asti. Venäjän sisällissodan jälkeen Bulganinista tuli teollisuusjohtaja, sähkötuotannon ministeriössä vuoteen 1927. Moskovan sähkötuotannon johtaja vuosina 1927-1931. Moskovan kaupungin neuvoston puheenjohtajana.

Poliittinen toiminta

Kommunistinen puoluekongressi valitsi Bulganinin keskuskomitean ehdokasjäseneksi vuonna 1934. Uskollisena Stalinille, hän oli nopeasti järjestämässä muiden kommunistijohtajien tuhoamista Josif Stalinin suurissa puhdistuksissa vuosina 1937-38. Bulganin oli valittu Venäjän neuvostotasavallan (RSFSR) pääministeriksi heinäkuussa 1937. Bulganinista tuli keskuskomitean täysjäsen vuotta myöhemmin, ja syyskuussa 1938 Bulganinista tuli Neuvostoliiton varapääministeri ja Neuvostoliiton valtion pankin johtaja.

Puna-armeijassa

Toisen maailmansodan aikana Bulganin oli hallituksessa, ja myös puna-armeijan johdossa, vaikkakin hän ei koskaan ollut etulinjan komentajana. Bulganin oli ylennetty kenraalieverstiksi ja hän oli valtion puolustuskomitean jäsen. Bulganinista tuli sotavoimaministeri ja sai sotilaallisen arvon Neuvostoliiton marsalkka vuonna 1946.

Neuvostoliiton johdossa

Bulganinista tuli kommunistipuolueen politbyroon ehdokasjäsen. Hän oli uudelleen Neuvostoliiton varapääministerinä, Stalinin alaisena vuosina 1947-1950. Bulganinista tuli politbyroon täysjäsen vuonna 1948. Stalinin kuoleman jälkeen maaliskuussa 1953, Bulganin nousi ensimmäiselle sijalle Neuvostoliiton johdossa, Bulganin valittiin puolustusministeriksi. Hän oli Nikita Hruštšovin liittolainen valtataistelussa Georgi Malenkovia vastaan, ja helmikuussa 1955 Bulganin valittiin Neuvostoliiton pääministeriksi Malenkovin tilalle. Bulganin hyväksyi Hruštšovin talousuudistukset ja destalinisoinnin. Bulganin ja Hruštšov matkustivat yhdessä ulkomailla Intiassa, Jugoslaviassa ja Iso-Britanniassa. Herrat B. ja H. olivat Iso-Britannian lehdistön mielenkiinnon kohteena. Heidän toimintaa nimitettiin Neuvostoliiton pr- ja suhdetoiminnaksi, "charmioffensiiviksi." Tämä oli täysin uudenlaista ja erilaista Neuvostoliiton ulkopolitiikan hoitamista. Bulganin ja Hruštšov tapasivat Yhdysvaltain presidentin Eisenhowerin Genevessä kesällä 1955. Kuitenkin vuonna 1957 Bulganin liittyi Molotovin johtamaan konservatiiviseen ryhmään. Heinäkuussa 1957 konservatiivit yrittivät poistaa Hruštšovin vallasta politbyroon kokouksessa. Bulganin tasapainoili ryhmien välillä. Kun konservatiivit olivat hävinneet ja poistettu vallasta. Bulganin selvisi vähän aikaa vallassa, mutta maaliskuussa 1958 Hruštšov pakotti Bulganinin eroamaan. Bulganin erotettiin keskuskomiteasta ja Bulganinin joutui luopuamaan Neuvostoliiton marsalkan arvosta syyskuussa 1958. Bulganin nimitettiin alueellisen talousneuvoston puheenjohtajaksi Stavropoliin. Bulganin jäi eläkkeelle helmikuussa 1960. Bulganin, Nikolai ja:ニコライ・ブルガーニン

30. toukokuuta

30. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 150. päivä (151. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 215 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Pasi :- suomenruotsalainen kalenteri: Rurik :- ortodoksinen kalenteri: Iisakki :- saamenkielinen kalenteri: Gearral :- vanhemmissa kalentereissa: Basilius, Bogislaus, Crispulus, Felix, Fritjof, Osmo, Taimi, Wigandus

Tapahtumia

- 1416 - Katolinen kirkko poltatti Jeremias Prahalaisen roviolla harhaoppisena.
- 1431 - Ranskan Rouenissa 19-vuotias Jean d'Arc (Orleansin neitsyt) poltettiin roviolla.
- 1453 - Osmanien sulttaani Muhammed II valtasi Bysantin pääkaupungin Konstantinopolin rynnäköllä, Bysantin viimeinen keisari Konstantinos XI Dragases kaatui taistelussa.
- 1539 - Löytöretkeilijä Hernando de Soto astuu maihin Floridan Tampa Bayssä 600 sotilaan voimin tarkoituksenaan löytää kultaa.
- 1574 - Henrik III Ranskan kuninkaaksi.
- 1588 - Viimeinen Espanjan voittamattoman armadan alus lähti purjehtimaan Lissabonista suuntanaan Englannin kanaali.
- 1806 - Andrew Jackson surmasi miehen kaksintaistelussa tämän syytettyä Jacksonin vaimoa kaksinnaimisesta.
- 1814 - Pariisin rauhansopimus palautti Ranskan rajat vuoden 1792 rajoihin. Napoleon Bonaparte karkotettiin samana päivänä Elban saarelle.
- 1868 - Yhdysvalloissa vietettiin ensimmäistä kertaa Memorial Day -juhlaa (tunnettiin tuolloin nimellä "Decoration Day") (kenraali John Logan julisti sen 5. toukokuuta).
- 1876 - Osmanien valtakunnan sulttaani Abd-ul-Aziz syöstiin vallasta. Seuraajaksi tuli veljenpoika Murat V.
- 1911 - Indianapolisin moottoriradalla päättyi ensimmäinen Indianapolis 500 -kilpailu Ray Harrounin voittaessa 500 mailin autokilpailun.
- 1913 - Ensimmäinen Balkanin sota: Lontoossa allekirjoitettu rauhansopimus lopetti sodan. Albania itsenäistyi.
- 1922 - Washington, D.C.:ssä vihittiin käyttöön Lincolnin muistomerkki (Lincoln Memorial).
- 1935 - Babe Ruth pelasi viimeisen baseball-ottelunsa.
- 1941 - Toinen maailmansota: Saksa valloitti Kreetan.
- 1942 - Toinen maailmansota: 1 000 brittien pommikonetta aloitti 90 minuuttia kestäneen hyökkäyksen Kölniin.
- 1967 - Ascotin Speedway-radalla Gardenassa Kaliforniassa huimapää Evel Knievel hyppäsi moottoripyörällään 16 peräkkäisen auton yli.
- 1967 - Nigerian osavaltio Biafra erosi valtioyhteydestä, mikä aiheutti sisällissodan.
- 1971 - Avaruustutkimus: Mariner 9 laukaistiin matkaan päämääränään Mars-planeetta.
- 1982 - Espanjasta tuli NATOn 16. jäsenvaltio ja ensimmäinen uusi jäsenvaltio sitten Länsi-Saksan liittymisen 1955.
- 1998 - 6,6 richterin maanjäristys Afganistanin pohjoisosissa surmasi jopa 5 000 ihmistä.

Syntyneitä

- 1672 - Venäjän tsaari Pietari Suuri
- 1814 - Mihail Bakunin, venäläinen anarkisti († 1876)
- 1896 - Howard Hawks, elokuvaohjaaja († 1977)
- 1901 - Cornelia Otis Skinner, Broadway-tuottaja, kirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijätär († 1979)
- 1908 - Mel Blanc, piirrettyjen hahmojen ääninäyttelijä (mm. Väiski Vemmelsääri ja Tipi-lintu), näyttelijä († 1989)
- 1909 - Benny Goodman, klarinetisti, jazz-muusikko ja orkesterinjohtaja († 1986)
- 1922 - Hal Clement, tieteiskirjailija
- 1934 - Aleksei Leonov, kosmonautti (suoritti ensimmäisen avaruuskävelyn)
- 1953 - Colm Meaney, irlantilainen näyttelijä (Star Trek: The Next Generation, Deep Space Nine)
- 1955 - Topper Headon, muusikko ("The Clash")
- 1972 - Trey Parker, näyttelijä ja ohjaaja (South Park)

Kuolleita

- 1416 - Jeremias Prahalainen, tšekkiläinen teologi
- 1431 - Jeanne d'Arc, "Orleansin neitsyt" (poltettiin roviolla, katso Tapahtumia-osio)
- 1593 - Christopher Marlowe, näytelmäkirjailija
- 1640 - Peter Paul Rubens, taidemaalari
- 1778 - Voltaire, filosofi ja kirjailija
- 1912 - Wilbur Wright, ilmailun pioneereja
- 1953 - Dooley Wilson, muusikko ja näyttelijä
- 1960 - Boris Pasternak, kirjailija
- 1961 - Rafael Leonidas Trujillo, Dominikaanisen tasavallan diktaattori
- 1964 - Leo Szilard, unkarilainen ydinfyysikko
- 2000 - Tex Beneke, orkesterinjohtaja, laulaja ja saksofoninsoittaja

Juhlapäiviä

- Yhdysvallat: Memorial Day, sodissa kuolleiden amerikkalaisten muistopäivä (alun perin, nykyään muistopäivää vietetään toukokuun viimeisenä maanantaina). ---- Katso myös: kalenteri ~ 29. toukokuuta, 31. toukokuuta Luokka:Toukokuu -05-30 ms:30 Mei ko:5월 30일 ja:5月30日 simple:May 30 th:30 พฤษภาคม

24. helmikuuta

24. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 55. päivä Vuodesta on jäljellä 310 päivää (karkausvuonna 311). Aikaisemmin karkauspäivä lisättiin kalenteriin 24. helmikuuta, ja 29. helmikuuta oli kalenterissa sen seurauksena. Näin Matin-päivä oli kalenterissa 25. helmikuuta viimeisen kerran karkausvuoden takia vuonna 1996. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Matti, Matias :- suomenruotsalainen kalenteri: Mattias, Mats :- ortodoksinen kalenteri: Asmo, Osmo :- saamenkielinen kalenteri: Máhtte, Máde :- vanhemmissa kalentereissa: Matthias

Tapahtumia

- 1582 - Paavi Gregorius XIII ilmoitti gregoriaanisen kalenterin käyttöönotosta.
- 1836 - Samuel Colt sai patentin Colt-revolverille.
- 1848 - Kommunistinen manifesti julkaistiin.
- 1848 - Ranskan kuningas Ludvig Filip (ranskaksi Louis Philippe) luopui vallasta.
- 1868 - Yhdysvaltain edustajainhuone asetti Andrew Johnsonin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä virkasyytteeseen. Hänet vapautettiin myöhemmin kaikista syytöksistä.
- 1918 - Viro itsenäistyi.
- 1938 - Nailonharjaksinen hammasharja oli ensimmäinen (DuPontin) kaupallinen tuote, jossa käytettiin nailonkuituja.
- 1938 - Yrjö Väisälä löysi asteroidin 1483 Hakoila.
- 1942 - Propaganda: Voice of America aloitti radiolähetyksensä.
- 1946 - Juan Perón valittiin Argentiinan presidentiksi.
- 1948 - Kylmä sota: Tšekkoslovakian kommunistinen puolue otti maassa vallan.
- 1981 - Buckinghamin palatsi ilmoitti Prinssi Charlesin, Walesin prinssin sekä Lady Diana Spencerin kihlauksesta.
- 1989 - Ajatollah Ruhollah Khomeini tarjosi 3 miljoonan dollarin palkkion Saatanallisten säkeiden kirjoittajan Salman Rushdien tappamisesta.

Syntyneitä

- 1955 - Alain Prost, Formula 1 -kuljettaja
- 1955 - Steve Jobs, tietokonepioneeri
- 1962 - Ari Hjelm, jalkapalloilija

Kuolleita

- 1810 - Henry Cavendish, englantilainen fyysikko ja kemisti, joka määritti Isaac Newtonin gravitaatiovakion (s. 1756)
- 1815 - Robert Fulton, yhdysvaltalainen keksijä (maailman ensimmäinen höyrykäyttöinen sotalaiva Fulton) (s. 1765)
- 1990 - Malcolm Forbes, kustantaja (s. 1917)
- 2001 - Claude Shannon, "informaatioteorian isä" (s. 1916)

Juhlapäiviä

- Viro: Itsenäisyyspäivä (1918).
- Katolilaisuus: Mardi Gras (vuosina 2004 ja 2009). ---- Katso myös: kalenteri ~ 23. helmikuuta, 25. helmikuuta Luokka:Helmikuu -02-24 ms:24 Februari ko:2월 24일 ja:2月24日 simple:February 24 th:24 กุมภาพันธ์

1975

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Watergate-skandaali: Entinen USA:n oikeusministeri John N. Mitchell ja valkoisen talon avustajat H. R. Haldeman ja John D. Ehrlichman havaittiin syyllisiksi ja tuomitaan 21. helmikuuta 30 kuukaudeksi – 8 vuodeksi vankilaan.
- 5. tammikuuta - Rahtilaiva Lake Illawarra törmäsi Tasman-siltaan Tasmaniassa, Australiassa surmaten 12.
- 7. tammikuuta - OPEC päätti nostaa raaka-öljyn hintaa 10%.
- Tammikuu - Altair 8800, yksi ensimmäisistä mikrotietokoneista, julkaistiin.
- 9. helmikuuta - Neuvostoliiton Sojuz 17 palasi maahan.
- 11. helmikuuta - Margaret Thatcherista UK:n konservatiivipuolueen johtaja.
- 28. helmikuuta - Metro-onnettomuus Lontoon maanalaisen Moorgate-asemalla surmasi 43.
- 4. maaliskuuta - Kuningatar Elisabet II löi Charlie Chaplinin ritariksi.
- 6. maaliskuuta - Algiersin sopimus: Iran ja Irak sopivat rajariitansa.
- 10. maaliskuuta - Vietnamin sota: Pohjois-Vietnamin joukot hyökkäsivät Ban Me Thoutiin tavoitteenaan valloittaa Saigon.
- 15. maaliskuuta - Brasiliassa Estado da Guanabara liittyi Rio de Janeiron osavaltioon.
- 25. maaliskuuta - Veljenpoika ampui Saudi-Arabian kuningas Faisalin.
- 3. huhtikuuta - Bobby Fischer kieltäytyi pelaamasta šakkia Anatoli Karpovin kanssa, joten hän menetti mestaruuden.
- 17. huhtikuuta - Pol Pot teki Kamputseasta "Kamputsean demokraattisen tasavallan" ja ryhtyi sen pääministeriksi (1975-1979).
- 30. huhtikuuta - Vietnamin sota: Sota päättyi kommunistien vallatessa Saigonin ja Etelä-Vietnamin antautuessa ehdoitta.
- 12. toukokuuta - Kamputsean laivasto valtasi Yhdysvaltalaisen kauppalaivan SS Mayaguezin kansainvälisillä vesillä
- 15. toukokuuta - Yhdysvaltain merijalkaväki valtasi kauppalaiva Mayaguezin, operaatiossa kuoli 38.
- 16. toukokuuta - Intia liitti itseensä Sikkimin.
- 16. toukokuuta - Junko Tabeista ensimmäinen Mount Everestin huipun saavuttanut nainen.
- 29. toukokuuta - 15 Länsi-Afrikan maata solmivat Lagosin sopimuksen, joka loi Länsi-Afrikan talousyhteisön.
- 5. kesäkuuta - Suezin kanava avattiin ensimmäisen kerran Kuuden päivän sodan jälkeen.
- 6. heinäkuuta - Komorit julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
- 12. heinäkuuta - São Tomé ja Príncipe julistautui itsenäiseksi.
- 15. heinäkuuta - Apollo ja Sojuz avaruusalukset lähtivät avaruusteen telakointia varten.
- 17. heinäkuuta - Apollo ja Sojuz avaruusalukset telakoituivat kiertoradalla. Telakointi oli ensimmäinen kahden eri valtion avaruusalusten välinen.
- 31. heinäkuuta - Detroitissa kuljetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Jimmy Hoffa ilmoitettiin kadonneeksi.
- 1. elokuuta - Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirjan allekirjoitus Helsingissä.
- 11. elokuuta - Mário Lemos Pires, Portugalin Timorin kuvernööri pakeni pääkaupungista Dilistä vallankumouksen ja sisällissodan vuoksi.
- 20. elokuuta - NASA laukaisi Viking 1 -luotaimen Marsiin.
- 5. syyskuuta - Sacramentossa, Kaliforniassa kulttijohtaja Charles Mansonin seuraaja Lynette "Squeaky" Fromme yritti murhata Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordin.
- 20. syyskuuta - Malesian kuninkaan Tuanku Al-Mutassimu Billahi Muhibbudin Sultan Abdul Halim Al-Muadzam Shah ibni Almarhum Sultan Badlishahin toimikausi päättyy. Seuraajana Kelantanin sulttaani Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra.
- 22. syyskuuta - Presidentti Ford selvisi toisesta murhayrityksestä.
- 16. lokakuuta - Indonesian joukot tappoivat viisi australialaista toimittajaa Balibossa Timorissa.
- 30. lokakuuta - Prinssi Juan Carlosista tuli Espanjan kuningas diktaattori Francisco Franco luovuttua johtajuudesta terveyssyistä.
- 6. marraskuuta - 300 000 aseistamatonta marokkolaista kokoontui Tarfajaan odottamaan kuningas Hassan II:n käskyä marssia Länsi-Saharaan
- 10. marraskuuta - Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätös 3379: Äänin 72–35 (32 tyhjää) siionismi rinnastettiin rasismiin. (Päätös perutaan 1991)
- 11. marraskuuta - Angola itsenäistyi Portugalista. Verinen sisällissota alkaa.
- 11. marraskuuta - Australian kenraalikuvernööri Sir John Kerr erotti pääministeri Gough Whitlamin, mikä johti sisäpoliittiseen kriisiin.
- 14. marraskuuta - Espanja hylkäsi Länsi-Saharan. Espanjan armeija lähtee Länsi-Saharasta ja Saharauin tasavalta perustetaan. Marokko valtaa Länsi-Saharan.
- 22. marraskuuta - Juan Carlos I julistettiin Espanjan kuninkaaksi diktaattori Francisco Franco kuoleman jälkeen.
- 25. marraskuuta - Suriname itsenäistyi Alankomaista
- 28. marraskuuta - Portugalin Timor julistautui itsenäiseksi Itä-Timorina.
- 29. marraskuuta - Bill Gates käytti nimeä "Micro-soft" kirjeessään Paul Allenille. (Microsoftista tulee rekisteröity tavaramerkki 26. marraskuuta 1976).
- 7. joulukuuta - Indonesia valtasi Itä-Timorin.
- 29. joulukuuta - Pommi-isku New York Cityn LaGuardia-lentokentällä tappoi 11.

Syntyneitä

- 7. tammikuuta - Piia-Noora Kauppi, suomalainen politiikko
- 4. helmikuuta - Natalie Imbruglia, australialainen muusikko
- 22. helmikuuta - Drew Barrymore, näyttelijä
- 5. maaliskuuta - Jolene Blalock, näyttelijä (Star Trek: Enterprise)
- 4. huhtikuuta - Toni Wirtanen, Apulanta-bändin vokalisti
- 2. toukokuuta - David Beckham, jalkapalloilija
- 8. toukokuuta - Enrique Iglesias, laulaja
- 25. toukokuuta - Lauryn Hill, hip-hop -artisti
- 31. toukokuuta - Toni Nieminen, mäkihyppääjä
- 4. kesäkuuta - Angelina Jolie, näyttelijä
- 25. kesäkuuta - Vladimir Kramnik, venäläinen šakinpelaaja
- 30. kesäkuuta - Ralf Schumacher, saksalainen Formula 1-kuljettaja
- 17. elokuuta - Matti Närhi, keihäänheittäjä
- 20. syyskuuta - Juan Pablo Montoya, kolumbialainen Formula 1-kuljettaja
- 17. joulukuuta - Milla Jovovich, näyttelijä, malli
- 30. joulukuuta - Tiger Woods, golfin supertähti

Kuolleita

- 15. maaliskuuta - Aristoteles Onassis (s. 1906)
- 25. maaliskuuta - Saudi-Arabian kuningas Faisal.
- 5. huhtikuuta - Jiang Jieshi (Chiang Kai-shek), Kiinan tasavallan presidentti.
- 11. toukokuuta - Leo Jokela, näyttelijä
- 20. marraskuuta - Francisco Franco, Espanjan diktaattori (s. 1892) Luokka:1975 ko:1975년 ja:1975年 simple:1975 th:พ.ศ. 2518

Poliitikko

Poliitikko on henkilö, joka on mukana poliittisessa toiminnassa. Länsimaisessa kielenkäytössä ilmaisu on yleensä varattu henkilöille, jotka hoitavat jotakin poliittista luottamustehtävää tai ovat pyrkimässä sellaiseen. Yleensä asiantuntijoita ja virkamiehiä ei lueta poliitikoiksi. Suomessa ennen 1960-lukua esimerkiksi kansanedustajat olivat harvemmin ammattipoliitikkoja, ja useimmiten harjoittivat edustajantyönsä ohessa aikaisempaa ammattiaan. Yhteiskunnan monimutkaistuttua ja työmäärän lisääntyessä lähes kaikki valtakunnallisen tason poliitikot ovat nykyään täysipäiväisesti tehtävissään. Kriitikot ovatkin sanoneet, että tämä prosessi on irroittanut poliitikot kannattajaryhmistään ja luonut ammattipoliitikoista koostuvan poliittisen eliitin. Luokka:Ammatit Luokka:Politiikka

Nižni Novgorod

Nižni Novgorod (Нижний Новгород) on 1,3 miljoonan asukkaan kaupunki Venäjällä. Se sijaitsee Oka- ja Volga-jokien yhtymäkohdassa, runsaat 400 km Moskovasta itään. Nižni Novgorod on Volgan hallintopiirin ja Nižni Novgorodin alueen hallinnollinen keskus. Kaupungin perusti vuonna 1221 ruhtinas Juri Vsevolodovitš puolustamaan Venäjää mordvia, tataareja ja mareja vastaan. Vuosina 1932–1990 Nižni Novgorodin nimi oli Gorki kaupungissa syntyneen kirjailijan Maksim Gorkin mukaan.
Luokka:Venäjän kaupungit ko:니주니노브고로트 ja:ニジニ・ノヴゴロド

1917

Tapahtumia

- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (1914–1918)

Tammikuu

- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.

Helmikuu

- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.

Maaliskuu

- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.

Huhtikuu

- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).

Elokuu

Syyskuu

Marraskuu

- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.

Joulukuu

- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.

Syntyneitä

- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija

Kuolleita

- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)

Nobelin palkinnot

- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve Luokka:1917 Luokka:1910-luku ms:1917 ko:1917년 ja:1917年 simple:1917 th:พ.ศ. 2460

Tšeka

Tšeka (ЧК, tše-ka) oli Venäjän bolševikkien (kommunistisen puoleen) salainen poliisi, joka perustettiin alun perin suojelemaan nuorta vallankumousta ja taistelemaan vastavallankumouksellisia voimia vastaan. Sen virallisen nimen lyhenne oli Vetšeka (ВЧК), lyhenne venäjän kielen sanoista Koko-Venäjän erityinen komissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan (Всероссийская чрезвычайная комиссия по борьбе с контрреволюцией и саботажем). Se perustettiin joulukuussa 1917 Leninin aloitteesta hänen päätettyään että puolue tarvitsee "rautaisen käsivarren", jolla pitää kurissa poliittinen oppositio, komission johtoon valittiin puolalaissyntyinen ammattivallankumouksellinen Feliks Dzerzinski. Dzerzinski esitti pian puolueelle ohjelman miltä pohjalla uusi komissio toimisi. Ohjelman yhteenvetona oli että Tšeka nousisi lain ja valvonnan yläpuolelle ja sillä olisi rajattomat pidätys, kuulustelu ja rankaisuoikeudet. Puolueen sisällä se herätti suurta hämminkiä ja eripuraa sekä vastustusta, mutta Lenin tukahdutti vastarinnan ja antoi vallankumoussankarina pitämälleen Dzerzinskille tämän vaatimat oikeudet. Venäjän sisällissodan aikana Tšeka kunnostautui erityisen julmana ja häikäilettömänä organisaationa jota ilman bolševikkien vallankumous olisi saattanut jäädä väliaikaiseksi. Dzerzinski haali komissioonsa kovia miehiä jotka eivät epäröineet ryhtyä ankariin rankaisutoimiin joihin edes puna-armeija ei halunnut osallistua. Sisällissodan jälkeen Tšekan surmaamien ihmisten määrän saattoi laskea kymmenissä tuhansissa. Helmikuussa 1922 Tšeka liitettiin sisäministeriöön NKVD:hen ja sen uudeksi nimeksi tuli OGPU. Dzerzinski johti komissiota kuolemaansa 1926 asti. Tšeka loi ne kovat mallit joiden mukaan Neuvostoliiton salainen poliisi hyvin pitkälle toimi aina. Nimi vaihteli vuosien saatossa mutta perustarkoitus oli aina sama: tukahduttaa ja estää poliittinen oppositio. Salainen poliisi hyvin pitkälle itse määritteli kuka edusti oppositiota ja varsinkin Stalinin suuren terrorin aikana se kohosi suureksi mahdiksi, jonka lonkerot ulottuivat syvälle yhteiskuntaan koskien kaikkia ja kaikkea elämänalueita. Luokka:Neuvostoliitto

1922

Tapahtumia

- 11. tammikuuta - Ensimmäinen onnistunut diabeteksen insuliinihoito
- 29. tammikuuta - Costa Rican, Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin liitto purkautui.
- 2. helmikuuta - Läskikapina
- 2. helmikuuta - James Joycen Odysseus julkaistaan kokonaisuudessaan Pariisissa.
- 14. helmikuuta - Ernst Tandefelt murhaa sisäministeri Heikki Ritavuoren
- 25. helmikuuta - Sarjamurhaaja Henri Désiré Landru teloitetaan giljotiinilla
- 20. maaliskuuta - USS Langley, ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus käyttöön.
- 16. huhtikuuta - Rapallon sopimus Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä.
- 28. heinäkuuta - Irlannin sisällissota alkaa.
- 12. elokuuta - Dáil Éireannin puheenjohtajan, Arthur Griffithin salamurha.
- 22. elokuuta - Irlantilaisen vapaustaistelijan, Michael Collinsin salamurha.
- 23. elokuuta - Kapina espanjalaisia vastaan Marokossa.
- 28. elokuuta - Japani myöntyi vetämään joukkonsa Siperiasta.
- 9. syyskuuta - Kreikkalaisia joukkoja takaa-ajavat turkkilaiset valtasivat Smyrnan. Tulipalo tuhosi suurimman osan kaupungista, 100 000 kuollutta.
- 18. syyskuuta - Unkari liittyi Kansainliittoon.
- 28. lokakuuta - Fasistit marssivat Roomaan, Benito Mussolinista tuli Italian nuorin pääministeri kautta aikain.
- 1. marraskuuta - Osmanien valtakunnan viimeinen sulttaani Mehmed VI Vahdettin luopui vallasta.
- 4. marraskuuta - Howard Carter löysi miehineen pääsyn Tutankhamonin hautaan Kuninkaiden laaksossa.
- 14. marraskuuta - British Broadcasting Corporation aloitti radiolähetykset Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- 6. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio perustettiin, Yrjö V:stä tulee Irlannin kuningas.
- 14. joulukuuta - Puolan presidentti Gabriel Narutowiczin salamurha.
- 30. joulukuuta - Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian tasavallat muodostavat Neuvostoliiton.

Syntyneitä

- 1. maaliskuuta - Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri ja Nobelin palkinnon voittaja
- 12. maaliskuuta - Jack Kerouac, kirjailija
- 21. maaliskuuta - Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 27. toukokuuta - Christopher Lee, näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Alistair MacLean, kirjailija
- 19. syyskuuta - Emil Zátopek, juoksija (k. 2000)
- 11. marraskuuta - Kurt Vonnegut, kirjailija
- 14. marraskuuta - Boutros Boutros-Ghali, YK:n pääsihteeri
- 16. marraskuuta - José Saramago, portugalilainen kirjailija, Nobel-voittaja 1988
- 26. marraskuuta - Charles M. Schulz, sarjakuvapiirtäjä ("Tenavat")
- 28. joulukuuta - Stan Lee, sarjakuvien käsikirjoittaja

Kuolleita

- 22. tammikuuta - Paavi Benedictus XV
- 1. huhtikuuta - Itävallan keisari Kaarle (Karl Franz Joseph)
- 2. elokuuta - Alexander Graham Bell, puhelimen keksijä
- 4. elokuuta - Pašša Enver (İsmail Enver Paşa), nuorturkkilainen poliitikko ja kenraali
- 22. elokuuta - Michael Collins, irlantilainen vapaustaistelija, salamurha
- 18. marraskuuta - Marcel Proust, ranskalainen kirjailija

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Niels Henrik David Bohr
- Kemia: Francis William Aston
- Lääketiede: Archibald Vivian Hill, Otto Fritz Meyerhof
- Kirjallisuus: Jacinto Benavente
- Rauha: Fridtjof Nansen ms:1922 ko:1922년 ja:1922年 simple:1922 th:พ.ศ. 2465

1927

Tapahtumia

- 7. tammikuuta - Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen.
- 9. tammikuuta - Sotilasvallankaappaus murskattiin Lissabonissa.
- 12. helmikuuta - Ensimmäiset brittijoukot saapuivat Kiinaan, Shanghaihin. Miehitystä protestoitiin yleislakolla.
- 10. maaliskuuta - Albaniassa liikekannallepano Jugoslavian hyökkäyksen varalta.
- 12. huhtikuuta - Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta muutti nimensä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, koska Irlannin vapaavaltio ei enää ollut osa sitä.
- 12. huhtikuuta - Guomindangin joukot surmasivat kommunistityöläisiä Shanghaissa.
- 22. huhtikuuta - Suuri Mississippin tulva on Yhdysvaltojen historian suurin luonnonkatastrofi.
- 9. toukokuuta - Australian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran Canberrassa.
- 11. toukokuuta - Yhdysvaltain Academy of Motion Picture Arts and Sciences perustettiin. Se alkoi jakaa omaa nimeään kantavia elokuva-alan palkintoja (katso Oscar-palkinto)
- 20. toukokuuta - Saudi-Arabia sai itsenäisyyden.
- 20. toukokuuta - Charles Lindbergh ylitti Atlantin lentokoneella ilman välilaskuja.
- 22. toukokuuta - 8,6 richterin maanjäristys surmasi 200 000 Kiinassa.
- 23. toukokuuta - Televisio esitellään ensimmäistä kertaa yleisölle.
- 24. toukokuuta - Yhdistynyt kuningaskunta katkaisi diplomaattisuhteet Neuvostoliittoon agitaation ja vakoilun vuoksi.
- 27. toukokuuta - Ford lopetti T-mallin valmistuksen.
- 4. kesäkuuta - Jugoslavia katkaisi diplomaattisuhteet Albaniaan.
- 7. kesäkuuta - Neuvostoliiton lähettiläs Voikov salamurhattiin Varsovassa.
- 9. kesäkuuta - Neuvostoliitto teloitti 20 brittidiplomaattia vakoilusta.
- 29. kesäkuuta - Maan pohjoisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.
- 10. heinäkuuta - Irlannin vapaavaltion varapresidentti Kevin O'Higgins murhattiin Dublinissa.
- 15. heinäkuuta - Yli 200 kuoli mellakoissa Wienissä.
- 1. elokuuta - Kiinan Kansan vapautusarmeija perustettiin kommunistisen puolueen sotilassiiveksi Nanchangin kansannousun aikana.
- 23. elokuuta - Italialaiset anarkistit Nicola Sacco ja Bartolomeo Vanzetti teloitettiin Bostonissa. Teloituksen seurauksena mellakoita Lontoossa, Pariisissa ja Saksassa.
- 12. marraskuuta - Lev Trotski erotettiin NKP:sta, Josif Stalin jäi Neuvostoliiton kiistattomaksi johtajaksi.

Syntyneitä

- 10. tammikuuta - Olof Palme (k. 1986)
- 24. tammikuuta - Leo Jokela, näyttelijä
- 20. helmikuuta - Sidney Poitier, kirjailija
- 27. helmikuuta - Aira Samulin
- 16. huhtikuuta - Benedictus XVI, paavi
- 4. heinäkuuta - Gina Lollobrigida, näyttelijä
- 6. heinäkuuta - Janet Leigh, näyttelijä
- 14. lokakuuta - Roger Moore, näyttelijä
- 16. lokakuuta - Günter Grass, kirjailija
- 27. syyskuuta - Romano Scarpa, ankkapiirtäjä

Kuolleita

- 1. kesäkuuta - J. B. Bury, historioitsija
- 2. lokakuuta - Svante Arrhenius, kemisti, fysikaalisen kemian perustaja Luokka:1927 ms:1927 ko:1927년 ja:1927年 simple:1927 th:พ.ศ. 2470

1934

Tapahtumia

- 23. helmikuuta - Leopold III kruunattiin Belgian kuninkaaksi.
- 8. maaliskuuta - Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi.
- 20. maaliskuuta - Kaikki Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.
- 1. huhtikuuta - Bonnie ja Clyde surmaavat kaksi poliisia Grapevinessä, Texasissa.
- 15. toukokuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjoaa $25 000 palkkion John Dillingeristä.
- 15. toukokuuta - Latvian Karlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi.
- 23. toukokuuta - Texan Rangersit ampuvat pankkiryöstäjät Bonnie ja Clyden Black Lakessa, Louisianassa.
- 24. toukokuuta - Tomás Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi.
- 9. kesäkuuta - Walt Disneyn tuottama Hullunkurinen sinfonia, Viisas Kana Kananen saa ensiesityksensä. Aku Ankan ensiesiintyminen.
- 12. kesäkuuta - Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet.
- 27. kesäkuuta - Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Saud solmivat rauhansopimuksen.
- 30. kesäkuuta - Pitkien puukkojen yö natsipuolueessa ja SA:ssa.
- 22. heinäkuuta - FBI ampuu John Dillingerin, "Yhteiskunnan vihollisen nro. 1" Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa.
- 25. heinäkuuta - Itävallan natsit surmaavat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä.
- 2. elokuuta - Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistäessään kanslerin ja presidentin viran.
- 19. syyskuuta - Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon.
- 2. lokakuuta - Taifuuni tuhosi Osakassa ja Kiotossa riisisadon, 1660 kuollutta.
- 6. lokakuuta - Katalonian separatistit kapinoivat.
- 9. lokakuuta - Jugoslavian kuningas Aleksandar I ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou murhattiin kuninkaan vierailulla Marseillessa.
- 16. lokakuuta - Kiina kommunistien Pitkä marssi alkaa.
- 13. marraskuuta - Italian hallitus määräsi kaikki opettajat pitämään sotilas- ja puolueen uniformua luokan edessä.
- 1. joulukuuta - Neuvostoliiton poliburoon jäsen Sergei Kirov ammuttiin kommunistipuolueen päämajassa Leningradissa. Murha tapahtui ilmeisesti Stalinin käskystä ja aloitti Stalinin puhdistukset.
- 14. joulukuuta - Naisille äänioikeus Turkissa.
- 27. joulukuuta - Persiasta tuli Iran.
- 29. joulukuuta - Japani irtisanoutuu vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksesta ja Lontoon 1930 laivastosopimuksesta.

Syntyneitä

- 17. tammikuuta - Donald Cammell, elokuvaohjaaja
- 5. helmikuuta - Hank Aaron, baseball-tähti
- 15. helmikuuta - Niklaus Wirth
- 17. helmikuuta - Barry Humphries ("Dame Edna Everage")
- 9. maaliskuuta - Juri Gagarin, kosmonautti, ensimmäinen ihminen avaruudessa († 1968)
- 3. huhtikuuta - Jane Goodall, zoologi
- 5. huhtikuuta - Roman Herzog, Saksan liittopresidentti 1994–1999
- 30. toukokuuta - Aleksei Leonov, kosmonautti, ensimmäinen avaruuskävely
- 6. kesäkuuta - Belgian Albert II
- 9. kesäkuuta - Aku Ankka, sarjakuvahahmo (ensiesiintyminen)
- 11. heinäkuuta - Giorgio Armani, muotisuunnittelija
- 20. syyskuuta - Sophia Loren, näyttelijä
- 24. syyskuuta - Lasse Mårtenson, suomalainen säveltäjä-muusikko
- 28. syyskuuta - Brigitte Bardot, näyttelijä
- 7. lokakuuta - Ulrike Meinhof, journalisti ja terroristi († 1976)
- 9. marraskuuta - Carl Sagan, astronomi († 1996)

Kuolleita

- 17. helmikuuta - Belgian Albert I
- 4. heinäkuuta - Marie Sklodowska-Curie (s. 1867)
- 22. heinäkuuta - John Dillinger, pankkiryöstäjä
- 25. heinäkuuta - Engelbert Dollfuss, Itävallan kansleri ja diktaattori
- 25. heinäkuuta - Nestor Mahno, ukrainalainen anarkisti
- 30. heinäkuuta - Ernst Röhm, Gregor Strasser, Kurt von Schleicher, natsipolitiikkoja
- 2. elokuuta - Paul von Hindenburg, Saksan presidentti
- 1. joulukuuta - Sergei Kirov, Neuvostojohtaja ms:1934 ko:1934년 ja:1934年 simple:1934 th:พ.ศ. 2477

Josif Stalin

23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Stalin seisovat hänen takanaan.]] Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin istuvat kuvassa keskellä.]] :Josif Stalin on myös panssarivaunu. Josif Vissarionovitš Džugašvili (s. 21. joulukuuta 1879 [oikea syntymäaika 6. joulukuuta 1878], Gori, Gruusia; k. 5. maaliskuuta 1953, Neuvostoliitto), vallankumousnimeltään Josif Stalin (Иосиф Сталин ) oli Vladimir Iljitš Leninin seuraaja Neuvostoliiton johdossa.

Nousu valtaan

Stalin syntyi Gorin kaupungissa Gruusiassa (nyk. Georgia) Vissarion (Beso) Ivanovitš Džugašvili -nimiselle suutarille ja Jekaterina Georgijevnalle. Stalinin lapsuus oli rankka ja hän joutui usein näkemään nälkää. Stalin lähetettiin 11-vuotiaana opiskelemaan ortodoksisen kirkon papiksi, mutta sosialistinen vallankumouksellisuus vei miehen pois uralta. (Kun Stalin myöhemmin Neuvostoliiton johtajana vieraili synnyinkodissaan ja tapasi äitinsä, tämä oli edelleen sitä mieltä että parempi olisi ollut jos "sinusta olisi tullut pappi.") Vuonna 1899 Stalin erotettiin pappisseminaarista ja hän siirtyi toimimaan Leninin bolševikkipuolueen tehtävissä Kaukasuksella. Vuosien 1902 ja 1917 välillä hänet vangittiin ja karkotettiin Siperiaan useaan otteeseen. Hänen olennaisin kirjallinen tuotoksensa tältä ajalta on Marxismi ja kansallisuuskysymys. Bolševikkipuolueessa häntä pidettiinkin kansallisten vähemmistöjen (lyh. natsmen) kysymyksiin erikoistuneena henkilönä ja 1912 hänet valittiin puolueen keskuskomiteaan. Venäjän sisällissodassa Stalin toimi bolševikkihallinnon kansallisuusasian kansankomissaarina ja bolševikkipuolueen hallinnollisissa tehtävissä. 1922 Stalin nousi bolševikkipuolueen pääsihteeriksi, virkaan, jota tuolloin pidettiin lähinnä rutiininomaisena hallinnollisena tehtävänä, mutta josta Stalin muokkasi Neuvostoliiton tärkeimmän johtotehtävän. Neuvostovallan vakiinnuttua Venäjällä ja Leninin kuollessa 1924 puolueen sisällä käynnistyi valtataistelu Stalinin ja Lev Trotskin välillä. Vastapainoksi Trotskin näkemyksille Stalin kehitti oman teoriansa sosialismin rakentamisesta yhdessä maassa, Neuvostoliitossa, hyläten siihenastisen ja Trotskin kannattajineen kehittämänn ajatuksen vallankumouksen levittämisestä maailmalle. Trotski aliarvioi Stalinia todetessaan, että Stalin oli "mitätön keskinkertaisuus". Stalin osasi myös peittää valtapyrkimyksensä. Kaikessa hiljaisuudessa rakentamansa hallintokoneiston kontrollin avulla Stalinin onnistui voittaa Trotski kannattajineen ja nousta sekä Neuvostoliiton että Kominternin johtoon.

Valtakausi

Stalinin johdolla 1920-luvun markkinahenkisempi NEP-talouspolitiikka korvattiin talousuudistusohjelmalla, joka muutti Neuvostoliiton talouden viisivuotissuunnitelmiin perustuvaksi, investoi huomattavasti raskaan teollisuuden rakentamiseen ja pakkokollektivisoi maatalouden pienistä yksityisviljelmistä suuriksi kolhooseiksi 1929. Kollektivisointi aiheutti laajaa vastarintaa ja nälänhädän, joista Stalin syytti kulakkeja eli ”varakkaita talonpoikia”, joita ammuttiin ja lähetettiin Gulagiin kapitalistisina pettureina. Samaan aikaan toteutettiin "kulttuurivallankumous", suuri propaganda-kampanja. Nuoret komsomolilaiset vallankumoukselliset lähetettiin maaseudulle julistamaan sosialismia paikallisille. Stalinin väkivaltainen diktatuuri ja poliittisiin vastustajiin suunnattu terrori sai huippunsa 1930-luvun puolivälissä aloitetuissa puhdistuksissa. Erityisen vainoharhaiseksi Stalin muuttui Leningradin puoluesihteerin Sergei Kirovin murhan jälkeen vuonna 1934. Stalin alkoi nähdä kaikkialla vihollisia, sabotöörejä ja vakoojia. Stalin puhdisti puoluekoneistoa ja yhteiskuntaa ideologisista – todellisista ja kuvitelluista – vihollisista. Näytösoikeudenkäynneissä lukuisille vanhoille puna-armeijan upseereille ja vanhoille bolševikeille langetettiin kuolemantuomioita. Miljoonia tavallisia ihmisiä ammuttiin, salamurhattiin, lähetettiin vankileireille Siperiaan tai katosi yksinkertaisesti jäljettömiin. Pelkästään maatalouden pakkokollektivisointia seuranneessa nälänhädässä kuoli noin seitsemän miljoonaa ihmistä vuosina 1930-1933. Eri arvioiden mukaan vuosien 1929-1939 kokonaisväestönmenetys on noin 15-20 miljoonaa henkeä. Myös tuhannet Neuvostoliittoon paenneet tai muuttaneet suomalaiset kommunistit menettivät henkensä, yleensä "suomalaisen porvariston vakoojiksi" syytettyinä (jopa kansalaissodan aikainen kansanvaltuuskunnan johtaja, punaisen Suomen diktaattori Kullervo Manner katosi 1930-luvulla, julistettiin kuolleeksi v. 1971). Puhdistuksiin liittyivät laajat väestönsiirrot, joissa Neuvostoliiton etnisiä väestöjä siirreltiin maan osista toisiin (vähemmistöt oli luokiteltu luotettavuutensa perusteella) – siirrettyihin kuuluivat muun muassa tataarit, kalmukit, ingušit, tšetšeenit, Volgan saksalaiset, inkeriläiset, Karjalan työkansan kommuunin suomalaiset ja monet muut kansat. Stalin myös rakensi ympärilleen valtavan henkilökultin. Toisessa maailmansodassa Stalin onnistui kuitenkin mobilisoimaan äärimmilleen Neuvostoliiton voimavarat ja selviytyi lopulta suureksi voittajaksi laajentamalla Neuvostoliiton valtapiirin Itä-Eurooppaan. Stalinin kuoltua 1953 Neuvostoliiton johtajaksi nousseeen Georgi Malenkovin seuraaja Nikita Hruštšov kumosi monien Stalinin ajan terrorista kärsineiden tuomiot ja käynnisti NKP:n XX puoluekokouksessa 1956 puolueen sisäisen kritiikin, jossa Stalinin ympärille rakennettu henkilökultti purettiin.

Kirjallisuutta

- Isaac Deutscher: Stalin
- Edvard Radzinski: Stalin Stalin, Josif Stalin, Josif Stalin, Josif ko:이오시프 스탈린 ja:ヨシフ・スターリン simple:Josef Stalin th:โจเซฟ สตาลิน http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone

1937

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Anastasio Somozasta tuli Nicaraguan presidentti.
- 23. tammikuuta - 17 kommunistijohtajaa syytettiin Moskovassa osallistumisesta Lev Trotskin salaliittoon Neuvostoliiton kaatamiseksi ja sen johtajien murhaamiseksi.
- 31. tammikuuta - Neuvostoliitossa teloitettiin 31 henkilöä trotskilaisuudesta.
- 8. helmikuuta - Falangistit valtasivat Málagan.
- 16. helmikuuta - Wallace Carothers sai patentin nylonille.
- 10. maaliskuuta - Paavi Pius XI:n natsismin tuomitseva ensyklika julkaistiin Saksassa.
- 1. huhtikuuta - Adenista tuli brittien kruununsiirtomaa.
- 26. huhtikuuta - Espanjan sisällissota: Luftwaffe pommitti Guernicaa.
- 1. toukokuuta - Yleislakko Pariisissa.
- 6. toukokuuta - Zeppeliini Hindenburg LZ-129 tuhoutui Lakehurstissa, Yhdysvalloissa.
- 27. toukokuuta - Golden Gaten silta avattiin liikenteelle.
- 1. heinäkuuta - Irlannin vapaavaltion kansalaiset hyväksyivät uuden perustuslain.
- 7. heinäkuuta - Kiinan—Japanin sota (1937—1945) alkoi — Marco Polon sillan välikohtaus
- 21. heinäkuuta - Éamon de Valera valittiin Éiren presidentiksi.
- 28. heinäkuuta - IRA:n pommi-isku kuningasta vastaan Belfastissa.
- 6. elokuuta - Falangistit tulittavat tykein Madridia.
- 21. syyskuuta - George Allen & Unwin, Ltd. julkaisi J. R. R. Tolkienin Hobitin.
- 21. lokakuuta - Falangistit saivat haltuunsa koko Espanjan pohjoisrannikon.
- 5. marraskuuta - Tasavaltalaisten tukijoiden joukkoteloitus Piedrafita de Babiassa, lähellä Leónia Espanjassa. Mahdollisesti jopa 35 000 teloitettiin.
- 9. marraskuuta - Japanilaiset valtasivat Shanghain.
- 13. joulukuuta - Nanjingin taistelu päättyi. Valtauksen jälkeisessä joukkomurhassa teloitettiin 250 000 siviiliä ja vankia kolmen kuukauden aikana.
- Tiettävästi viimeinen pussihukka kuoli Hobartin eläintarhassa. Laji kuoli sukupuuttoon.

Syntyneitä

- 6. tammikuuta - Harri Holkeri, valtioneuvos
- 21. helmikuuta - Harald V, Norjan kuningas 1991–
- 6. maaliskuuta - Valentina Tereškova, ensimmäinen naiskosmonautti
- 30. maaliskuuta - Warren Beatty, näyttelijä/ohjaaja
- 5. huhtikuuta - Colin Powell, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 22. huhtikuuta - Jack Nicholson, näyttelijä
- 28. huhtikuuta - Saddam Hussein, Irakin entinen presidentti
- 15. toukokuuta - Madeleine Albright, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 23. kesäkuuta - Martti Ahtisaari, Suomen presidentti
- 12. heinäkuuta - Bill Cosby, näyttelijä
- 8. elokuuta - Dustin Hoffman, näyttelijä
- 18. elokuuta - Robert Redford, näyttelijä
- 15. syyskuuta - Fernando de la Rúa, Argentiinan presidentti
- 30. marraskuuta - Ridley Scott, elokuvaohjaaja
- 21. joulukuuta - Jane Fonda, näyttelijä
- 31. joulukuuta - Anthony Hopkins, näyttelijä

Kuolleita

- 15. maaliskuuta - H. P. Lovecraft, kirjailija
- 17. maaliskuuta - Austen Chamberlain, brittiläinen valtiomies
- 21. huhtikuuta - Saima Harmaja, suomalainen runoilija (s. 1913)
- 23. toukokuuta - John D. Rockefeller, teollisuusmies
- 28. toukokuuta - Alfred Adler, psykologi
- 2. heinäkuuta - Amelia Earhart, lentäjä (katosi)
- 20. heinäkuuta - Guglielmo Marconi, keksijä (s. 1874)
- 19. lokakuuta - Ernest Rutherford, ydinfysiikan isä, Nobel-voittaja 1908
- 15. marraskuuta - Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari.
- 21. joulukuuta - Frank B. Kellogg, Yhdysvaltain ulkoministeri, Nobelin rauhanpalkinto 1929 Luokka:1937 ms:1937 ko:1937년 ja:1937年 simple:1937 th:พ.ศ. 2480

Puna-armeija

Puna-Armeija on lyhyt muoto Työläisten ja talonpoikien punaisesta armeijasta (Рабоче-Крестьянская Красная Армия; Rabotše-Krestjanskaja Krasnaja Armija), jonka bolševikit perustivat sotamiesneuvostojen demokraattista luonnetta edustaneista punakaarteista 23. helmikuuta 1918. Puna-armeijasta tuli myös Neuvostoliiton armeija, kun Neuvostoliitto perustettiin 1922. Punainen väri, mistä tuli 1800-luvun puolivälissä laajalle levinnyt vallankumousten väri, viittasi puna-armeijan osalla työväenluokan vuodatettuun vereen. Hallinnollisesti puna-armeija perustettiin määräyksellä kansankomissaarien neuvostossa 15. tammikuuta 1918 jo valmiiksi olemassaolevien punakaartien pohjalle. Virallinen puna-armeijan päivä, 23. helmikuuta 1918 muistuttaa ensimmäisestä joukkovärväyksestä Pietarissa ja Moskovassa ja ensimmäisistä taistelutoimista miehittävää keisarillisen Saksan armeijaa vastaan. Punakaartien järjestäminen sotilaskurinalaiseksi armeijaksi oli tarpeen erityisesti juuri tuolloin siksi, että Saksan keisarikunta ei enää pidempään jäänyt odottamaan kansankomissaarien neuvoston päätöksiä Saksalle Brest-Litovskissa luovutettavista alueista, vaan oli lopettanut 5. joulukuuta 1917 solmitun aselevon ja lähtenyt hyökkäämään Latvian ja Viron kautta kohti Petrogradia (Pietari 1916-1924) Lev Trotskin katkaistua neuvottelut tyytyen aselepolinjaan Saksan ensin tunnustettua Ukrainan itsenäisyyden. 1924ssa, vuonna 1921]] 23. helmikuuta oli tärkeä kansallinen vapaapäivä Neuvostoliitossa, jota myöhemmin juhlittiin myös nimellä neuvostoarmeijan päivä. Juhlapäivä jatkaa perinnettä edelleen nimellä isänmaan puolustajien päivä. Puna-armeijan perustajana pidetään yleisesti Lev Trotskia, joka toimi sekä ulkoministeriä vastaavana ulkoasiainkansankomissaarina että puolustusministeriä vastaavaa sotakansankomissaarina vuosina 1918–1924. Perustettaessa puna-armeija perustui vapaaehtoisuuteen, eikä se tuntenut sotilasarvoja tai joukko-osastosymboleita. Upseerit valittiin demokraattisesti. 29. toukokuuta 1918 18–40-vuotiaat miehet tehtiin kuitenkin asevelvolliseksi. Suuren luokan värväysoperaation toteuttamiseksi alueelliset kutsuntalautakuntia vastaavat sotilaskomissariaatit (военный комиссариат, военкомат; voenkomat) perustettiin, jotka toimivat tässä tehtävässä ja tällä nimellä aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Sotilaskomissariaatteja ei tule sekoittaa armeijan poliittisiin komissaareihin (politrukkeihin). Jokaiseen puna-armeijan yksikköön sijoitettiin poliittinen komissaari, jolla oli valta kumota yksikön komentajien päätökset, jos ne olivat ristiriidassa kommunistisen puolueen periaatteiden kanssa. Vaikka tämä johti väistämättä komentojärjestelmässä esiintyvään tehottomuuteen, puolueen johto piti tärkeänä kontrolloida upseeristoa, joka oli sisällissodan edetessä yhä useammin muodostettu entisen keisarillisen armeijan upseereista. Venäjän sisällisodassa 1918-1920 puna-armeija taisteli valkoisia vastavallankumouksellisia armeijoita vastaan ja sitä käytettiin myös sisäisten kapinoiden tukahduttamisiin. Sodan loppuun mennessä puna-armeijassa palveli lähes 5 miljoonaa miestä. Ammattiupseerien toimi, joka oli hylätty "tsaristisena perintönä", palautettiin 1935. Suurten puhdistusten aikana lähes kaikki vanhemmat upseerit kuitenkin teloitettiin tai lähetettiin pakkotyöleireille potentiaalisina uhkina Stalinin vallalle.

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen talvisodassa puna-armeijan voimaa heikensivät suuresti kykenemättömyys sopeutua purevaan pakkaseen ja monet muut tekijät. Taisteluiden jatkuessa komennettiin rintamalle myös ukrainalaisista koottuja eteläisiä yksilöitä. Armeija oli jo aikaisemmin mekanisoitu, kuten monet muutkin eurooppalaiset armeijat siihen aikaan. Moottoriajoneuvot soveltuivat kuitenkin huonosti talvisodan taistelukenttien metsäiseen maastoon, kylmyydestä puhumattakaan ja ylivoimaisiksi luultu puna-armeija juuttui pidentyviin taisteluihin sitkeätä vastarintaa tekevien suomalaisten kanssa. Lisäksi armeija taisteli sotaa täysin väärillä taistelutaktiikoilla, joiden muuttaminen oli vaikeata jäykän komentorakenteen takia. Myös kokemuspula oli Stalinin puhdistusten takia valtava. Alkuperäinen tarkoitus oli edetä muutamassa viikossa Helsinkiin, mutta taisteluiden jumiuduttua paikalleen tavoite ei koskaan toteutunut — vaikka Suomen armeija vietiin lähelle murtumispistettä, joutui Stalin kuitenkin taipumaan rauhanneuvotteluihin ja puna-armeija koki nöyryytyksen kansainvälisen yleisön silmissä. Kansallissosialistisen Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941, puna-armeijan vahvuus oli arviolta 1,5 miljoonaa miestä. Se oli edelleen poliittisten puhdistusten heikentämä ja joutui pahasti hyökkäyksen yllättämäksi. Ensimmäisten viikkojen aikana käytännössä koko neuvostoilmavoimat tuhottiin kentille ja satoja tuhansia neuvostosotilaita motitettiin valtaviin motteihin. Neuvostohallitus muutti taktiikkaansa parantaakseen pakenevan puna-armeijan moraalia 1941. Neuvostopropagandassa, joka oli aikaisemmin toitottanut poliittista agendaa luokkataistelusta muutti lähestymistavakseen patrioottisten tunteiden nostamisen väestössä ottaen käyttöönsä neuvostovaltaa edeltäneen keisarillisen Venäjän historian. Sota Hitlerin Saksaa vastaan rinnastettiin Napoleonia vastaan käytyyn isänmaalliseen sotaan 1812. Propaganda teki viittauksia sellaisiin legendaarisiin venäläisiin sankareihin kuin Aleksanteri Nevski ja Mihail Kutuzov. Ortodoksisen kirkon vainoaminen lopetettiin ja papisto elvytti esimerkiksi sellaisen perinteen kuin aseiden siunaaminen ennen taistelua. Poliittisten upseerien perinne poistettiin, vaikka tosin ainoastaan hetkellisesti. Armeijaan muodostettiin tarkasti määritellyt sotilasarvot ja alettiin myöntämään esimerkiksi mitaleita ja perustettiin "ritarikuntia". Kaarti perustettiin uudelleen ja suurta sankaruutta taistelussa osoittaneet yksiköt nimettiin uudelleen kaarti-etuliitteellä — kaartinrykmentti, kaartinarmeija jne. Suuren isänmaallisen sodan aikaan puna-armeijaan värvättiin 15–20 miljoonaa upseeria ja sotilasta, joista 7–10 miljoonaa kuoli. Puna-armeijan sotilaat, jotka joutuivat saksalaisten vangiksi teloitettiin usein suoraan kentällä tai kuljetettiin epäinhimillisiin oloihin vankileireille. Heitä myös surmattiin tuhoamisleireillä osana holokaustia. Näiden vangiksi jääneiden osa ei ollut sodan lopussa vapautuessaan kovinkaan paljon parempi, koska antautumisesta rangaistiin joko teloituksella tai passituksella vuosiksi pakkotyöhön Siperiaan. Saksaa vallatessaan puna-armeijan sotilaat syyllistyivät myös lukemattomiin sotarikoksiin—ryöstelyyn, tuhoamiseen ja saksalaisnaisten raiskauksiin. Puna-armeijan sotilaat eivät erotelleet saksalaista sotilasta ja siviiliä . Sotarikokset johtuivat osittain sekä löyhästä kontrollista että katkeruudesta—saksalaiset olivat itse toteuttaneet samanlaisia julmuuksia Neuvostoliitossa. Puna-armeijan johto tuomitsi raakuudet puna-armeijan sotilaan arvolle sopimattomiksi tekosiksi, mutta niiden konkreettiseen estämiseen tähtäävät toimet olivat ponnettomia. On huomattava kuitenkin, etteivät kaikki sotilaat syyllistyneet näihin raakuuksiin ja useimmiten asialla olivatkin itse rintamajoukkojen sijaan selustan joukot. Voitetun sodan jälkeen ja Berliinin sortumisen jälkeen puna-armeijaa kohtaan tunnettu kunnioitus ja sen arvovalta nousivat neuvostoyhteiskunnassa huomattavasti. Viimeinen askel muodonmuutoksessa vallankumouksellisesta asejoukosta suvereenin valtion vakinaiseksi armeijaksi tapahtui 1946, kun puna-armeija nimettiin neuvostoarmeijaksi.

Kylmä sota

Sodan jälkeen joukkoja kotiutettiin ja armeijan vahvuus vähennettiin arviolta viiteen miljoonaan. Neuvostoarmeijan yksiköt, jotka olivat vapauttaneet Itä-Euroopan maat saksalaisten vallasta jäivät maihin miehitysjoukoiksi varmistamaan neuvostovallan säilymisen. Tämä johti valtioiden muuttumiseen sosialistisen blokin jäseniksi ja käytännössä Neuvostoliiton satelliittivaltioiksi. Suurin neuvostoarmeijan vahvuus oli sijoitettuna Itä-Saksaan torjumaan NATO-joukkojen uhkaa. Saksalaishyökkäyksen Neuvostoliiton maaperällä aiheuttamat tuhot saivat Neuvostoliiton muodostamaan kylmän sodan doktriinin, jonka tavoite oli taistella vihollisia vastaan niiden omalla maaperällä tai mahdollisesti satelliittivaltioiden puskurivyöhykkeellä. Turvatakseen tuon puskurivyöhykkeen olemassaolon neuvostojoukot kukistivat kaikki sosialisminvastaiset kansannousut DDR:ssä, Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa 1950- ja 1960-luvuilla. Vastakkainasettelu NATO:n kanssa kylmän sodan aikana perustui lähinnä ydinpelotteeseen. Neuvostoliitto käytti paljon resursseja armeijansa ydinaseiden kehittelyyn, etenkin ballististen ohjusten ja ydinsukellusveneiden. Konflikteja sodittiin ainoastaan ns. proxy-sotien kautta, joissa Yhdysvallat ja NL tukivat hallituksia tai kapinallisliikkeitä tarpeen mukaan. 1979 neuvostoarmeija kuitenkin puuttui suoraan sisällissotaan, joka riehui Afganistanissa. Neuvostoliiton tavoitteena oli tukea ystävällismielistä maallista hallintoa, jota uhkasivat muslimifundamentalistisissit (joihin kuului mm. Osama bin Laden). Yhdysvallat tuki näitä sissejä taloudellisesti ja sotilaallisilla varusteilla, mm. toimittamalla niille amerikkalaisia Stinger-ilmatorjuntaohjuksia, joilla oli tarkoitus taistella neuvostojoukkojen ilmaherruutta vastaan. Teknisestä ylivertaisuudestaan huolimatta neuvostoarmeija ei onnistunut saamaan maata kontrolliin ja kärsi jatkuvia tappioita sissien iskuissa ja väijytyksissä. Mihail Gorbatšov veti viimein joukot maasta 1988. Afganistanin sotaa 1980–1988 voidaan verrata Yhdysvaltain käymään sotaan Vietnamissa—molemmat olivat kylmän sodan sijaissotia ja molemmat päättyivät nöyryyttävään tappioon teknisesti alivoimaista, mutta lopulta voitokasta sissivastustajaa vastaan.

Neuvostoliiton loppu

1991 armeija näytteli tärkeää osaa vanhoillisten kommunistien ja ylempien sotilaskomentajien järjestämässä vallankaappausyrityksessä, jonka tarkoituksena oli syöstä Mihail Gorbatšov ja hänen uudistusmielinen hallituksensa vallasta lähettämällä panssarivaunuja Moskovan kaduille. Kaappaus epäonnistui, koska siviilit ryhtyivät vastarintaan ja panssarivaunujen miehistöt kieltäytyivät ampumasta maanmiehiään. Kaappausta seurasi Neuvostoliiton romahtaminen. Neuvostoarmeija hajotettiin ja sen resurssit jaettiin Neuvostoliiton seuraajavaltioiden kesken. Suurin osa armeijasta, mukaan lukien enemmistö ydinohjusjoukoista liitettiin Venäjän federaation armeijaan. Itä-Eurooppaan sijoitetut joukot vedettiin takaisin vuosina 1991–1994. Venäjän federaation armeijassa säilyvät edelleen puna-armeijan perinteet, koska sen tunnuksena on edelleen punainen, viisisakarainen tähti.

Katso myös

- Puna-armeijassa menestyneet suomalaiset
- Puna-armeijan marssiopas Suomeen Luokka:Armeijat Luokka:Neuvostoliitto ko:붉은 군대 ja:赤軍

Neuvostoliiton marsalkka

Neuvostoliiton marsalkka oli maan korkein sotilasarvo vuosina 1931 - 1991. Poikkeuksena oli Josif Stalinille vuonna 1945 myönnetty generalissimuksen arvo. Laivastossa Neuvostoliiton marsalkkaa vastaava sotilasarvo oli Neuvostoliiton laivastoamiraali. Vuodesta 1991 korkein sotilasarvo on ollut Venäjän federaation marsalkka.

Neuvostoliiton marsalkkoja

- Kliment Vorošilov (1881 - 1969)
- Semjon Budjonnyi (1883 - 1973)
- Mihail Tuhatševski (1893 - 1937)
-