:: wikimiki.org ::
| Norjanmeri |
NorjanmeriNorjanmeri on Atlantin valtameren osa Norjan ja Grönlannin välillä. Etelässä Norjanmeren raja kulkee Norjan länsirannikolta Stadlandetista Shetlandinsaarten, Färsaarten ja Islannin kautta Blossevillenrannikolle Grönlantiin ja pohjoisessa Grönlannin Koillisniemestä Huippuvuorten ja Karhusaaren kautta Nordkappiin. Näin rajatun meren pinta-ala on n. 2,6 milj. km². Tästä varsinainen Norjanmeri käsittää 1,4 milj. km² (keskisyvyys 1 742 m). Grönlannin, Huippuvuorten ja Jan Mayenin välistä osaa nimitetään usein Grönlanninmereksi.
Luokka:Meret
ja:ノルウェー海
Atlantti
Atlantin valtameri on maapallon toiseksi suurin valtameri Tyynen valtameren jälkeen. Se kattaa noin viidesosan Maan pinta-alasta. Valtameren nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä ja tarkoittaa "Atlaksen merta".
Atlantin valtameri ulottuu lännessä Amerikan mantereeseen ja idässä Eurooppaan ja Afrikkaan. Sen yhdistää Tyyneen valtamereen Jäämeri pohjoisessa ja Draken salmi etelässä. Panaman kanava muodostaa keinotekoisen väylän Atlantin ja Tyynen valtameren välille. Raja idässä Intian valtamerta vastaan on 20. itäinen pituuspiiri. Raja Jäämerta vastaan kulkee Grönlannista Islannin luoteiskulmaan ja Islannin koilliskulmasta Huippuvuorten eteläkärkeen ja sieltä Nordkappiin Norjassa.
Mitat
- Meren syvin kohta: Puerto Ricon hauta, 8 605 metriä
- Keskisyvyys: 3 332 metriä
- ilman sivumeriä: 3 926 metriä
- Pinta-ala: 106 400 000 km²
- ilman sivumeriä: 82 400 000 km²
- Tilavuus: 354 700 000 km³
- ilman sivumeriä: 323 600 000 km³
Merenpohja
km³
Merenpohjan topografian tärkein piirre on Atlantin keskiselänne. Se muodostaa suuren merenalaisen vuorijonon, joka ulottuu pohjoisesta Islannista etelään noin 58:lle eteläiselle leveysasteelle. Vuorijonon suurin leveys on noin 1 600 km. Merensyvyys vuorijonon kohdalla on useimmiten vähemmän kuin 2 700 metriä ja useat vuorenhuiput nousevat pinnan yläpuolelle saariksi.
Keskiselänne jakaa Atlantin kahteen suureen altaaseen joiden keskisyvyys on 3 700 - 5 500 metriä. Poikittaiset harjanteet mantereiden ja keskiselänteen välillä jakavat meren useisiin pienempiin altaisiin. Syvän meren pohja on melko tasainen vaikka sielläkin esiintyy lukuisia merenalaisia vuoria, syvänteitä ja hautavajoamia.
Merivirrat ja ilmasto
Coriolis-ilmiön vuoksi pääasiassa tuulten kuljettamat pintamerivirrat kiertävät Pohjois-Atlantilla myötäpäivään ja Etelä-Atlantilla vastapäivään. Pohjois-Atlantilla lämmin Golf-virta kulkee Pohjois-Amerikan itärannikolta koilliseen lämmittäen Luoteis-Eurooppaa. Pohjois-Atlantin sekoittumisvyöhykkeeltä kääntyy kylmä Kanarianvirta etelään Pohjois-Afrikan länsipuolelle. Pohjois-Atlantin päiväntasaajanvirta kulkee Afrikasta kohti länttä. Näiden merivirtojen väliin jää Sargassomeri. Jäämereltä etelään virtaavat kylmät Grönlannin- ja Labradorinvirrat, jotka voivat kuljettaa jäävuoria niinkin etelään kuin Bermudalle tai Madeiralle. Pohjois-Atlantin eteläosissa kehittyy hurrikaaneja yleensä heinäkuusta marraskuuhun, jotka kulkevat länteenpäin Karibianmerelle tai Pohjois-Amerikan itärannikolle. Pohjois-Atlantilla on usein myrskyjä talvisaikaan.
Etelä-Atlantilla lämmin Brasilianvirta kulkee päiväntasaajalta etelään Etelä-Amerikan itäpuolella. Lähellä Etelämannerta kulkeva kylmä Länsituulten virta kääntyy pohjoiseen Etelä-Afrikan länsirannikolle.
Valtamerien termohaliinikierrossa Golf-virran Pohjois-Atlantille kuljettama suolapitoinen vesi vajoaa alas syvänmeren vedeksi ja virtaa hitaasti etelään läpi Atlantin Intian valtamerelle ja Tyynimerelle.
Veden ominaispiirteitä
Avomeren pintaveden suolapitoisuus on 33 - 37 promillea, vaihdellen leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Yleensä vesi on vähäsuolaisinta korkeilla leveysasteilla ja rannikoilla jokien lähettyvillä. Suolaisinta vesi on noin 25:llä pohjoisella leveysasteella. Pintavesien lämpötila vaihtelee alhaisimmillaan napa-alueitten −2 °C:sta korkeimmillaan +29 °C:een hieman päiväntasaajan pohjoispuolella. Suurin vuodenaikainen lämpötilanvaihtelu on keskileveysasteilla, jossa ero saattaa olla 7 - 8 °C.
Atlantin valtameren sivumeret ja osat
- Karibianmeri
- Välimeri
- Egeanmeri
- Tyrrhenanmeri
- Adrianmeri
- Joonianmeri
- Ligurianmeri
- Meksikonlahti
- Scotianmeri
- Weddellinmeri
- Mustameri
- Asovanmeri
- Norjanmeri
- Pohjanmeri
- Skagerrak
- Itämeri
- Pohjanlahti
- Selkämeri
- Perämeri
- Suomenlahti
- Kattegat
- Juutinrauma ja Beltit
- Riianlahti
- Saint Lawrencen lahti
- Sargassomeri
- Biskajanlahti
- Irlanninmeri
- Englannin kanaali
- Marmaranmeri
- Guineanlahti
- Labradorinmeri
Atlantin valtameren altaat
Keskiselänteen itäpuolella:
- Länsi-Euroopan allas
- Iberian allas
- Kanarian allas
- Kap Verden allas
- Sierra Leonen allas
- Angolan allas
- Kapin allas
Keskiselänteen länsipuolella:
- Labradorin allas
- Newfoundlandin allas
- Pohjois-Amerikan allas
- Guayanan allas
- Brasilian allas
- Argentiinan allas
- Länsi-Scotian allas
Triviaa
- Nopeimmin Atlantin poikki (Ambrose Light – Lizard Point) on purjehtinut Steve Fossett miehistöineen PlayStation-katamaraanilla - aika on 4 päivää 17h 28m 6s.[http://www.sailspeedrecords.com/ratified.html]
Aiheesta muualla
- [http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/zh.html CIA – The World Factbook – Atlantic Ocean]
Luokka:Meret
als:Atlantik
zh-min-nan:Tāi-se-iûⁿ
ko:대서양
ja:大西洋
simple:Atlantic Ocean
th:มหาสมุทรแอตแลนติก
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalâtdlit nunât (Kalaallit Nunaat), tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva saari Pohjois-Atlantissa.
Historia
Grönlannin asutettiin ensimmäistä kertaa jo tuhansia vuosia sitten inuitti-sukuisen väestön toimesta, mutta ilmeisesti 300-400-luvuilla asutus hävisi. Viikingit asuttivat Grönlannin (ja nimesivät sen "Vihreäksi maaksi", Grönlanniksi) vuoden 1000 tienoilla, jolloin saaren ilmasto oli huomattavasti nykyistä lämpimämpi. 1400-luvulla skandinaavinen asutus hävisi ilmaston kylmetessä. Nykyisten inuittien eli eskimoiden esi-isät saapuivat Grönlantiin 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla Grönlantiin perustettin jälleen tanskalaisten tukikohta ja saari tunnustettiin Tanskan omaisuudeksi 1815.
Vuonna 1979 Grönlanti sai itsehallinnon Tanskan yhteydessä. Kansanäänestys mahdollisesta itsenäisyydestä on suunniteltu pidettäväksi 2005.
Politiikka
Grönlannin yksikamarisessa parlamentissa (Inatsisartut) on 31 neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla valittavaa edustajaa. Grönlannista valitaan myös kaksi edustajaa Tanskan parlamenttiin.
Pääpuolueet ovat Siumut ja Atassut.
Grönlanti kuului EEC:hen vuodesta 1975, mutta erosi EU:sta 1985. Pohjoismaiden neuvoston jäsen se kuitenkin on.
Viikingit
Maantiede
Viikingit
Grönlanti on maailman suurin saari, josta valtaosa on maailman toiseksi suurimman jäätikön peitossa. Jäätikön keskipaksuudeksi arvioidaan n. 1,5 km.
Muilta osin saari muodostuu rikkonaisista vuorista, vuonoista, jäävuorista ja pienistä saarista.
Korkein vuori on Dolmen (3700 m)
Asutus on rajoittunut pienille rannikkoalueille.
Jos Grönlantia peittävä jäätikkö sulaisi niin se muistuttaisi todennäköisesti enemmänkin saaristoa kuin Australian tapaista saarta.
Ilmasto
Grönlannin ilmasto vaihtelee voimakkaasti niin pohjoisen ja eteläisen välillä kuin rannikon ja sisämaan välillä.
Ilmasto on arktinen. Vuoden keskilämpötila etelässä on +0,5 C,kylmimmän kuukauden keskilämpötila on -7,8 C. Pohjoisessa taasen - 8,7 C (jäätiköllä - 25 C) ja kylmin kuukausi -30,6 C.
Kuitenkin esim. kesäisin lämpötila saatta nousta yli 10 C asteeseen.
Kasvisto ja eläimistö
Arktisesta ilmastosta johtuen kasvi- ja eläinlajeja on suhteellisen vähän. Kasvilajeja on n. 500, kalalajeja n. 125, lintuja n. 210.
Nisäkkäitä on 33 lajia, joista vain 8 elää maalla.
Puita kasvaa hyvin vähän Etelä-Grönlannissa (koivuja), mutta suurilta osin kasvusto on sammalta
ja matalaa varvikkoa.
Lisäksi viljeltyjä kasveja viljellään vähäisissä määrin Etelä-Grönlannissa sekä saarella on muualta tuotuja eläimiä (esim. vetokoiria, lampaita).
Talous
Grönlannin elinkeinot voidaan jakaa neljään pääryhmään: kalastus/metsästys, mineraalivarat, turismi ja palveluelinkeinot.
Valtaosin Grönlanti on riippuvainen kalastuksesta, jonka tärkein saalis on katkaravut. Myös hylkeenpyynnillä ja sen ympärillä toimivalla turkisteollisuudella on merkittävä työllistävä vaikutus.
Turismin merkitys on kasvanut, mutta ei ole vielä kovin merkittävä johtuen kaukaisesta sijainnista ja siten hankalista ja kalliista liikenneyhteyksistä.
Palveluelinkeinojen puolella julkisella sektorilla on keskeinen rooli ja noin puolet hallinnon tuloista tulee tukena Tanskasta.
Väestöjakauma
Syntyperäisiä grönlantilaisia 87% (inuitteja ja eurooppalaisperäisiä yhteensä), tanskalaisia ja muita 13%
Kulttuuri
Grönlannin kulttuurin tärkeä osa on ollut aina oma kieli.
Niinpä tänäkin päivänä Grönlannissa on paljon kirjailijoita, joiden teoksia on julkaistu ja käännetty eri puolilla maailmaa.
Merkittävimmät luonnonvarat
- sinkki
- lyijy
- rautamalmi
- kulta
- molybdeeni
- kala
- hylkeet
Merkittävimmät vientituotteet
- kalatuotteet
Luokka:Tanskan saaret
Luokka:Saaret
zh-min-nan:Chheⁿ-tē
ko:그린란드
ja:グリーンランド
simple:Greenland
Färsaaret
Färsaaret ovat Tanskalle kuuluva autonominen alue Atlantin valtamerellä. Saarten nimi on Färsaarten kielellä fäärillä Føroyar (tanskaksi Færøerne), joka tarkoittaa lammassaaria. Färsaarten pääkaupunki on Tórshavn. Färsaarilla on yhteensä noin 48 228 asukasta.
Saaret asutettiin viikinkiajalla ja ne päätyivät Norjan ja sittemmin Tanskan kuninkaan hallintaan. Färsaarilla on ollut itsehallinto Tanskan valtion alaisuudessa vuodesta 1948. Osa färsaarelaisista kannattaa täydellistä itsenäistymistä.
Saaret
1948
1948
Färsaarilla on yhteensä 18 saarta:
- Borðoy
- Eysturoy
- Fugloy
- Hestur
- Kalsoy
- Koltur
- Kunoy
- Lítla Dímun
- Mykines
- Nólsoy
- Sandoy
- Skúvoy
- Stóra Dímun
- Streymoy
- Suðuroy
- Svínoy
- Vágar
- Viðoy
Kaikki saaret, paitsi Lítla Dímun ovat asutettuja.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- kalatuotteet
Kuvia Färsaarilta
kuva:Hvalba sunset, Faroe Islands.jpg
kuva:Nes at Hvalba in the evening sun, Faroe Islands.jpg
kuva:Hvalbiareidi, Hvalba, Faroe Islands.jpg
kuva:Nordbergseidi, Hvalba, Faroe Islands.jpg
kuva:Hvalba beach whaling (2), Faroe Islands.jpg
Luokka:Färsaaret
zh-min-nan:Mî-iûⁿ Kûn-tó
ko:페로 제도
ja:フェロー諸島
Islanti
Islanti on pieni saarivaltio Atlantin valtameren keskivaiheilla, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on väkiluvultaan selvästi pienin pohjoismaa. Pääosa väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavikissa.
Historia
Pääartikkeli: Islannin historia
Islannin asuttivat ensimmäisinä norjalaiset viikingit ja skotlantilaiset ja iirin keltit 800-luvun lopussa ja 900-luvulla. Parlamentti, Alþingi, perustettiin 930, se tosin menetti merkityksensä 1253 ja lakkautettiin 1800-luvun alussa.
Vuonna 1000 Norjan kuningas Haraldur toi Islantiin kristinuskon ja kielsi viikinkiuskonnon harjoittamisen. Seuraavina vuosisatoina ennen suhteellisen vapaa väestö ajautui muutamien hallitsevien perheiden orjuuteen.
Islanti oli itsenäinen yli 300 vuotta, mutta keskiaikainen vapaus päättyi verisiin sisällissotiin ja maa joutui Norjan valtaan 1262 ja oli Norjan kruununsiirtomaa vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen.
Parlamentti perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai perustuslain ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja vuonna 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti itsenäinen kuningaskunta, personaaliunionissa Tanskan kanssa. Tanskan jouduttua Saksan miehittämäksi, Islannista tuli tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen.
Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa USA:n kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi NATO:on.
Politiikka
Pääartikkeli: Islannin politiikka
Islanti on tasavalta. Presidentillä on hyvin vähän valtaa. Islannin parlamentissa Alþingissa (Althing) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskausilla. Vuoteen 1991 parlamentti oli jaettu ylä- ja alahuoneeseen.
Vasemmistolainen Ólafur Ragnar Grímsson valittiin presidentiksi kesäkuun 1996 vaaleissa. Viimeissä parlamenttivaaleissa 10. toukokuuta 2003 itsenäisyyspuolueen ja edistyspuolueen koalitiohallitus menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistön. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2007.
Maantiede
2007
Pääartikkeli: Islannin maantiede
Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Tästä syystä Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorepurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu jotta tiedemiehet voivat tutkia kuinta kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia. (Katso myös: Islannin tulivuoret, Islannin vesiputoukset)
Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joita käytetään tuottamaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä.
Islannissa on myös paljon jäätiköitä ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull. (Katso myös: Islannin jäätiköt)
Islannissa on hyvin vähän kasvillisuutta, ja metsät, joita saarella oli kun se asutettiin, ovat hävinneet lähes kokonaan.
Talous
Islannin talouselämässä kalastus on hyvin tärkeässä asemassa. Koska maa on vuorinen ja sateinen, maa on energian suhteen omavarainen. Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti kasvihuoneviljelyyn.
Väestöjakauma
Islannin jäätiköt
Islannissa asuu 293 966 asukasta (heinäkuu 2004), joista 179 781 (61%) asuu Reykjavíkin metropolin alueella. Maassa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa (sýslur) ja 14 kaupunkia (kaupstaðir). Maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin.
Uskonnollinen jakauma on luterilaisia 87.1%, protestantteja 4.1%, Katolilaisia 1.7% ja muita 7.1%.
Huomionarvoista on, että vielä vuonna 1850 Islannissa eli arviolta vain noin 60 tuhatta ihmistä.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Islannin kulttuuri
Keskiaikaiset saagat kertovat Islannin asuttamisesta. Kuuluisin niistä on Njálin saaga, muita Grænlendinga ja Eiríkin -saagat, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Islantilaista runoutta edustavat edda- ja skaldi-runous.
Romaanikirjailija Halldór Laxness voitti Nobelin kirjallisuudenpalkinnon 1955. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk.
Islannissa puhutaan islantia joka lienee nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kala
- vesivoima
- geoterminen energia
Merkittävimmät vientituotteet
- kala
Aiheesta muualla
- [http://www.islanti.fi/ Islannin suurlähetystö]
- [http://www.helsinki.fi/~emiettun/islanti/seminaari.html Islannin geologiasta]
- [http://www.icetourist.is/ Iceland Tourist Board]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.979359,-18.610840&spn=4.127954,16.215820&z=11&t=h&hl=en Islanti Google Mapsissa]
Luokka:Islanti
fiu-vro:Island'
als:Island
ms:Iceland
zh-min-nan:Peng-tē
ko:아이슬란드
ja:アイスランド
simple:Iceland
th:ประเทศไอซ์แลนด์
Jan Mayen
Jan Mayen, on Norjalle kuuluva saari, jonka pinta-ala on 373 km². Se on arktinen, vulkaaninen saari, joka on osittain jäätiköiden peittämä ja jakautuu kahteen kannaksen yhdistämään osaan. Saari sijaitsee Grönlannin ja Pohjois-Norjan välissä (sijainti: 71° N, 8° W). Saari on vuoristoinen ja korkein huippu on tulivuori Beerenberg pohjoisessa (2277 m).
Jan Mayenilla ei ole luonnonvaroja. Saarella on yksi päällystämätön lentokenttä eli pelkkä 1585 metriä pitkä kiitorata. Saarella on 124,1 kilometriä pitkä rantaviiva ja satamia saarella ei ole.
Henry Hudson löysi saaren vuonna 1607 ja antoi sille nimen Hudson's Tutches tai Touches.
Saarella on asutusta Loran-C asemalla 14 henkilöä ja sääasemalla neljä henkilöä.
Aiheesta muualla
- [http://home.online.no/~vteigen/satt.html Satellittikuva Jan Mayenista]
- [http://home.online.no/~vteigen/Piclink.html Valokuvia ja tietoa Jan Mayenista]
- [http://www.jan-mayen.no/ Jan Mayenin henkilöstö]
Luokka:Norjan saaret
ja:ヤンマイエン島
nb:Jan Mayen
Emily Arth
Emily Arth is an American model and actress. She was chosen as Playboy's playmate of the month in June, 1988.
Her appearances in Playboy Special Editions
- Playboy's Country Girls September 1987.
- Playboy's Playmate Review Vol. 5 June 1989 - pages 50-57.
- Playboy's Girls of Summer '89 August 1989.
- Playboy's Book of Lingerie Vol. 9 September 1989.
- Playboy's Book of Lingerie Vol. 10 November 1989.
- Playboy's Girls of Summer '90 August 1990 - page 81.
- Playboy's Nudes December 1992.
- Playboy's Wet & Wild Playmates September 1994 - page 75.
- Playboy's Winter Girls February 1996.
- Playboy's Celebrating Centerfolds Vol. 3 October 1999.
External links
-
Arth, Emily
Arth, Emily
Arth, Emily
Arth, Emily
Arth, Emily
Arth, Emily
Arth, Emily
doda gry cheap tickets wynajem webmaster
|
|
|
|
