:: wikimiki.org ::

Norrbotten

Norrbotten

Norrbotten (Pohjoispohja) on lääni Pohjois-Ruotsissa. Norrbotten rajoittuu idässä Tornionjokeen, pohjoisessa Muonionjokeen, lännessä Norjaan ja etelässä Västerbottenin lääniin. Norrbottenin läänin pääkaupunki on Luulaja. Norrbottenin läänin on pinta-alaltaan Ruotsin suurin lääni - noin neljänneksen koko Ruotsin pinta-alasta. Lääniin kuuluu 14 kuntaa. Ruotsin korkein (n. 2100 m) tunturi, Kebnekaise, ja syvin (232 m) järvi, Hornavan, sijaitsevat Norrbottenin läänissä. Saame on virallisena kunnissa Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka ja Kiiruna. Suomi ja meänkieli on virallisena viidessä kunnassa, Jällivaara, Haaparanta, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.

Norrbottenin kunnat

- Arjeplog
- Arvidsjaur
- Boden
- Jällivaara
- Haaparanta
- Jokkmokk (Jokimukka)
- Kalix (Kainuu)
- Kiiruna
- Luulaja
- Pajala
- Piitime
- Älvsbyn
- Överkalix (Ylikainuu)
- Övertorneå

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Tornionjoki

Tornionjoki (ruotsiksi Torne älv) on 510 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksu Ruotsin Pajalan kunnan eteläpuolelta alkaen on samalla Suomen ja Ruotsin raja. Tornionjoki alkaa Tornionjärvestä Ruotsista ja laskee Perämereen. Tornionjoen suurimmat sivujoet ovat Lainiojoki ja Muonionjoki. Tornionjoki on tunnettu myös runsaana lohijokena. Se on myös Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Luokka:Suomen joet

Västerbottenin lääni

Västerbottenin eli Länsipohjan lääni on Ruotsin lääni. Sen rajanaapureita ovat Västernorrlannin, Jämtlannin, Norrbottenin lääni ja Norjan Nordlandin lääni. Läänin pinta-ala on 55,401 km² ja asukasluku 256,710. Asukastiheys on 4.6/km². Lääni on perustettu 1638 ja se sijaitsee Länsipohjan, Lapin ja Ångermanlandin maakunnissa.

Kunnat

- Bjurholm
- Dorotea
- Lycksele
- Malå
- Nordmaling
- Norsjö
- Robertsfors
- Skellefteå
- Sorsele
- Storuman
- Uumaja (Umeå)
- Vilhelmina
- Vindeln
- Vännäs
- Åsele

Kunta

Kunta on julkishallinnon yksikkö, joka toimii paikallisella tasolla. Yleensä se on pienin yksikkö, jolla on demokraattisesti valittu hallinto. Kunnan tehtävä on tuottaa palveluja asukkailleen ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Suomessa

Kunta on itsehallinnollinen julkishallinnon yksikkö, joka toimii valtion valvonnassa. Valvonnasta vastaa lääni. Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto ja myös kaikki kaupungit ovat kuntia. Aikaisemmin kaupungit ja kauppalat olivat omia kuntamuotojaan. Kunnallishallinto perustettiin Suomeen Keisarillisen Majesteetin Armollisella Asetuksella kunnallishallituksesta maalla 6. helmikuuta 1865. Kuntajaotus pohjautuu 1800-luvun puolivälissä toimineisiin seurakuntiin ja kaupunkeihin, jotka ovat perua muinaisista pitäjistä. Kaupunkeihin paikallinen itsehallinto raateineen ja maistraatteineen tuli jo aikaisemmin Italiasta Saksan kautta. Kunnallishallinnosta kaupungeissa annettiin asetus 1873.

Kuntien määrä Suomessa
Vuosi	1917	1927	1937	1947	1957	1967	1977	1987	1997	2004	2005
Kuntia	532	585	602	547	549	537	464	461	452	444	432

Suomessa on 432 kuntaa (2005). Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa kuntakoko on erittäin pieni. Kunnan voivat muodostaa pienet saaret tai saariryhmät. Kuntien määrän vähentäminen on ollut esillä poliittisessa keskustelussa, sillä etenkin pienten kuntien mahdollisuudet järjestää lakisääteiset palvelut ovat viime vuosina vaikeutuneet. Suomessa on nykyisin esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna paljon kuntia, ja niillä on lisäksi paljon tehtäviä. Kuntien määrän vähentämisen etenkin kuntia yhdistämällä katsotaan parantavan hallinnon tehokkuutta. Kunnat muodostavat Suomessa on 77 (2005) kuntien muodostamaa seutukuntaa.

Kunnanvaltuusto

Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Sen tehtäviin kuuluu päättää kuntasuunnitelmasta vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä, ja se tarkistetaan määräajoin. Kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella. Kunnan hallinnon järjestämiseen kuuluu mm. erilaisten ohje- ja johtosääntöjen antaminen, kuten virastojen toiminnan ja tehtävien määrittely. Ohjesääntö vaatii aina asianomaisen valtion viranomaisen vahvistuksen, johtosääntö ei. Taloudellisen vallan käyttö kunnassa kuuluu myös valtuuston päätösvaltaan. Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion (tarvittaessa lisätalousarvio). Taloudelliseen valtaan kuuluvat myös päätökset määrärahoista, takaussitoumuksista, rahastojen perustamisesta ja kunnallisista maksuista. Kaupungeissa kunnallislain mukaisista kunnanvaltuustoista käytetään nimeä kaupunginvaltuusto. Kainuun kokeilumaakunnassa on tavoitteena siirtää kahdeksan Kainuun kunnan- ja kaupunginvaltuuston valtaa maakuntavaltuustolle palveluiden tuottamisen tehostamiseksi. Ellei maakunta onnistu tehtävässään, on ajateltu, että kokeilu johtaa kuntaliitoksiin, minkä tuloksena on kahdeksan kunnan sijasta neljä kuntaa.

Kunnanhallitus

Valtuuston ohella kunnanhallitus on tärkein toimielin kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus huolehtii kunnan hallinnosta sekä valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja ja mahdolliset apulaiskunnanjohtajat. Heidän tehtävänsä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksen tehtävä on valvoa kunnan etuja ja tehdä mm. sopimuksia ja oikeustoimia kunnan puolesta. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen valmistelusta. Johtosäännön nojalla kunnanhallituksessa voi olla asioiden valmisteluja ja muita tehtäviä varten jaostoja. Kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia tilapäisiä tai pysyväisluontoisia tehtäviä varten.

Lautakunnat ja johtokunnat

Kunnan hallintotehtäviä varten on kunnanhallituksen valvonnan alaisia lautakuntia ja johtokuntia. Lautakunnat jaetaan lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin. Lakisääteisiä ovat mm. terveys-, sosiaali-, koulu- ja oikeusapulautakunta. Vapaaehtoisia ovat puolestaan esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunta.

Kuntatalous

Viime aikoina valtionosuuksien muuttuminen ja vastuutaakan lisääntyminen on aiheuttanut monille kunnille talousvaikeuksia. Näihin ja muiden syiden takia aiheutuneeseen rahapulaan myöntää valtio "toimeentulotukea" eli harkinnanvaraista avustusta tarvittaessa. Katso luettelo näistä kunnista.

Katso myös

- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Kuntamuutokset Luokka:Kunnallishallinto

Tunturi

Tunturi on Fennoskandiassa puurajan yläpuolelle ulottuva pehmeämuotoinen vuori.

Luettelo suomalaisista tuntureista

- Aakenustunturi
- Ailigas
- Halti (Haltiatunturi)
- Iso-Syöte
- Korvatunturi
- Levi
- Luosto
- Olostunturi
- Ounastunturi
- Pallastunturi
- Pyhätunturi
- Rukatunturi
- Ropi
- Saana
- Sokosti
- Sorsatunturi
- Ylläs Luokka:Tunturit

Saame

Saamelaiskielet ovat joukko saamelaisten käyttämiä kieliä. Saamelaiskielten muodostama murrejatkumo jaetaan tavallisimmin kymmeneen saamelaiskieleen, joista kuudella on kirjoitettu kieli. Ne eivät kuulu itämerensuomalaisiin kieliin kuten suomi ja viro, vaan ovat niille selvästi kaukaisempaa sukua; voidaan kuitenkin katsoa, että saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet yhdessä muodostavat yhden suomalais-ugrilaisen kielikunnan päähaaroista. Suomen alueella puhutaan kolmea saamelaiskieltä, mutta virallisissa yhteyksissä saamen kieli eli saame tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Vuoden 1992 kielilain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä asioidessaan viranomaisten kanssa.

Luokittelu

1992 Arviot saamelaiskielten puhujamääristä vaihtelevat suuresti. Tässä esitetyt luvut ovat [http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=746 Ethnologuesta]. Osa tiedoista on otettu Tapani Salmisen [http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html listalta]. Akkalansaamen osalta tietoja on päivitetty; kieli on ilmeisesti sammunut vastikään. Kuudella suurimmalla kielellä on kirjoitettu muoto. Saamelaiskielet voidaan jakaa länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin. Tarkempi luokitttelu on alla. Länsisaamelaiset kielet
- eteläsaame (noin 300 puhujaa)
- uumajansaame (noin 20 puhujaa)
- piitimensaame (noin 20 puhujaa)
- luulajansaame (noin 1 500 puhujaa)
- pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame) on kielistä ylivoimaisesti suurin: sillä on noin 30 000 puhujaa, joista arviolta 2 000 Suomessa
- jaetaan tornionsaamen, ruijansaamen ja merisaamen murteisiin Itäsaamelaiset kielet
- inarinsaame (säämegiella), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärven ympäristössä; inarinsaame on ainoa kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa
- koltansaame (sää´mǩiõll), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärvestä koilliseen, myös Venäjän puolella arviolta 20 - 30 puhujaa
- akkalansaame (ilmeisesti sammunut, mutta vielä muutama vuosi sitten yksi puhuja oli elossa)
- keminsaame (sammunut 1800-luvulla, ainoastaan muutamia kielinäytteitä on säilynyt.)
- kildininsaame (самь Кӣлл; noin 650 puhujaa)
- turjansaame (noin 6 puhujaa)

Kirjaimisto

Saamen kielet pohjoismaissa käyttävät laajennettua latinalaista aakkostoa, suomen ja ruotsin kirjaimet Åå, Ää ja Öö eivät kuulu kirjaimistoon, jollei niitä ole erikseen mainittu: Huomaa: kirjain Đ on latinalainen suuraakkonen D ja poikkiviiva (Unicode U+0110), ei islannissa, fäärissä tai muinaisenglannissa käytettävä iso eth (Ð; U+00D0), joka on ulkonäöltään lähes sama. Kildininsaame käyttää laajennettua kyrillistä aakkostoa: Аа Ӓӓ Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Ӣӣ Кк Лл Ӆӆ Мм Ӎӎ Нн Ӊӊ Ӈӈ Оо Пп Рр Ҏҏ Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ҍҍ Ээ Ӭӭ Юю Яя Јј Ѣѣ ʼ. Kildininsaame käyttää myös pituusmerkkejä, joita ei voi esittää tietotekniikassa.

Nykytilanne

Suomessa saamenkielen asemaa ja käyttöä on pyritty turvaamaan vuonna 1992 voimaan tulleella kielilailla. Saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea. Käytännössä tämä tarkoittaa käännös- ja tulkkipalveluja, joka ei edistä viranomaisten saamen käyttöä. Lain ongelmakohta on, ettei laki vaadi viranomaisia osaamaan saamea. Ongelma on myös vähäinen rahoitus, joka kunnilla on varattu kielilain toteuttamiseksi. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi. Kouluissa kotiseutualueella on lapsilla oikeus opiskella saamea äidinkielenä, valinnaisena tai vapaehtoisena aineena. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenä kirjoittaneet valmistuivat vuonna 1994. Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Norjassa säädettiin laki saamelaiskielten asemasta vuonna 1990. Se määräsi kuusi Pohjois-Norjan kuntaa virallisesti kaksikielisiksi. Kunnat ovat Finnmarkin alueen Uuniemi, Teno (Deatnu, norjaksi Tana), Kaarasjoki, Porsanki (Porsáŋgu, norjaksi Porsanger) ja Koutokeino sekä Tromssan läänin Kaivuono. Lakia on kritisoitu siitä, että se ei vaikuta muualla asuviin saamelaisiin kuten eteläsaamen puhujiin. Ruotsissa saamelaiskielet tunnustettiin maan virallisiksi vähemmistökieliksi vuonna 2000. Maan vähemmistökielilaki antaa oikeuden käyttää virastoissa ja tuomioistuimissa asioitaessa saamelaiskieliä Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Mikäli virkailija ei osaa saamea, paikalla on oltava tulkki. Laki ei vaikuta eteläsaamen puhujiin, koska he asuvat saamelaiskieliä hallinnossaan käyttävien kuntien ulkopuolella. Laki ei ole toistaiseksi toiminut ongelmitta. Ruotsin aiemman kielipolitiikan takia osa saamelaisista hallitsee omaa saamen kieltään liian puuttellisesti asioidakseen sitä käyttäen virastoissa. Jotkut virkailijat ovat suhtautuneet nihkeästi tulkin hankkimiseen, sillä asioivat saamelaiset osaavat myös ruotsia.

Katso myös

- Suomalais-permiläinen sanasto
- Suomalais-saamelainen sanasto
- Suomalais-ugrilainen sanasto
- Suomalais-volgalainen sanasto
- Uralilainen sanasto

Linkit

- [http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/sgrjohd/saamet.htm Pikakatsaus saamelaiskieliin ja niiden tutkimukseen]
- [http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html Uralic (Finno-Ugrian) languages] Tapani Salmisen lista suomalais-ugrilaisten kielten puhujamääristä
- [http://se.wikipedia.org Katso myös pohjoissaamenkielinen Wikipedia] Luokka:Kieliryhmät Luokka:Uralilainen kielikunta ko:사미어 ja:サーミ語

Arjeplog

Arjeplog, saameksi Arjepluovve, kunta Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala 12 945 km² ja asukkaita 3 224 (2005).

Kyliä

- Arjeplog
- Laisvall
- Laisvalls by
- Mellanström
- Slagnäs

Nähtävyyksiä

Alueella on kivikautisia asuinpaikkoja, hopeamuseo ja Lars Levi Laestadiuksen muistomerkki Jäckvikin kappelissa. Arjeplogissa on myös ristikirkko (G. Pettersson, 1899). Ruotsin syvin järvi Hornavan, joka on 226 metriä syvä.

Tapahtumia

Lapin kamarimusiikkijuhlat

Jokimukka

Jokimukka (pohjoissaameksi Johkamohkki ja ruotsiksi Jokkmokk) on Norrbottenin läänin kunta Pohjois-Ruotsissa. Kunnan pinta-ala on 17 735 km² ja asukkaita on 5,599 (2005). Kunta Ruotsin toiseksi suurin ja on hyvin harvaan asuttu (väestötiheys 0,3) ja pääasiassa se koostuu saamelaisista. Alueen itäisimmässä osassa on myös jonkun verran meänkielistä asutusta.

Kunnan suurimmat taajamat ja kylät (2000)

- Jokkmokk 3,201
- Vuollerim 841
- Porjus 325
- Kåbdalis
- Mattisudden
- Murjek
- Tårrajaur

Nähtävyyksiä

Jokimukassa järjestetään kuuluisat saamelaismarkkinat helmikuussa. Luokka:Ruotsin kunnat

Jällivaara

Jällivaaran kunta (ruotsiksi Gällivare, saameksi Jiellivarre) sijaitsee Norrbottenin läänissä Ruotsin Lapissa satakunta kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Pinta-alaa on 15 825 km² ja asukkaita 19 212 (2004). Asukkaat ovat etupäässä suomenkielisiä tai meänkielisiä ja siksi Jällivaarassa onkin meänkielellä erityisasema.

Jällivaaran paikannimistöä

ruotsiksi
Aggala
Alapää
Alavaara
Ampiaslantto
Avvakko
Björkberget
Björkudden
Bönträsk
Dokkas
Fjällnäs
Flakaberget
Fjällåsen
Granhult
Grenselet
Hakkas
Harrå
Honberg
Härkmyran
Jutsavaara
Kaalasluspa
Kaartijärvi
Kaitum
Kattån
Kebnats
Keskijärvi
Killinge
Kilvo
Kirjaluokta
Kiviniemi
Koskivaara
Koskivaara
Kuolppa
Kääntöjärvi
Lappberg
Lappeasuando
Leipojärvi
Liikavaara
Markitta
Mettä-Dokkas
Moskojärvi
Muddus
Mukkavaara
Muorjevaara
Mårdsel/Mårdudden
Mäntyvaara
Nattavaara
Nautanen
Neitisuando
Neitjskati
Nikkaluokta
Nilivaara
Njarka
Norsivaara
Nuortikon
Nuortikon station och Sågen
Palo
Palohuornas
Pauki
Polcirkeln
Puoltikasvaara
Purnu
Purnuvaara
Pålkem
Raatukkavaara
Ratekjokk
Renhagen
Riitajänkkä
Ripats
Ripats Station
Ritsem
Ruokto
Ruutti
Råneträsk
Sadjem
Saimo
Saivo
Saivorova
Sakajärvi
Saltoluokta
Sammakko-Lillberget
Sangervaara
Sarvisvaara
Satter
Sikträsk
Sjaunja
Skaulo
Skröven
Solberget
Sorva
Sorvanen
Soutaure
Soutujärvi
Storberget
Stråberget
Stubba
Suobbat
Särkivaara
Tidnokenttä
Tjautjas
Tjuonajokk
Torasjärvi
Torrivara
Ullatti
Urtimjaure
Vakkotavaare
Valtio
Vassaraträsk
Vettasjärvi
Vietas
Vuoddas
Vähävaara
Yrttivaara
Äijävaara

suomeksi/meänkielellä
Akkala
Alapää
Alavaara
Ampiaslantto
Avvakko
Koivuvaara
Koivuniemi
Ponnojärvi
Tokanen
?
?
?
Kuusihuornainen
?
Hakanen
Harrijoki
Honkavaara
Härkävuoma
Juotsavaara
Kaalasluspa
Kaartijärvi
Kaituma
Kauto, Kissajoki
?
Keskijärvi
Killinki
Kilvo
Kirjavuono
Kiviniemi
Koskivaara
Koskivaara
Kuoppa
Kääntöjärvi
Lapinvaara
Lappeasuanto
Leipojärvi
Liikavaara
Markitta
Mettä-Tokanen
Moskajärvi
Muttonen
Mukkavaara
Marjavaara
Moortseli
Mäntyvaara
Nattavaara
Nautanen
Neitisuanto
Neitiskaite
Nikkalahti
Nilivaara
Narka
Norsivaara
Nuortikko
Nuortikon asema
Palo
Palohuornainen
Pauki
Napapiiri
Puoltikasvaara
Purnu
Purnuvaara
Polkima
Raatukkavaara
?
?
Riitajänkkä
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
Järämä
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
Ullatti
?
?
?
Vasarajärvi
Vettasjärvi
?
?
Vähävaara
Yrttivaara
Äijävaara

saameksi

luokka:Ruotsin kunnat

Kiiruna

:Tämä artikkeli kertoo linnusta. Kiiruna on myös kunta Ruotsissa.
Kiiruna (Lagopus muta) on Lapin lintu.

Koko ja ulkonäkö

Talvella kokovalkoinen höyhenpeite, kesällä koiraalla tummanharmaa pää ja kaula; naaraan kesäasu on ruskea. Pituus 31 - 35 cm, siipien kärkiväli 54-60 cm, paino 400-550 g. Ääni äänekästä raakkunaa.

Levinneisyys

Kiiruna on aidosti arktinen lintu: se pysyy koko vuoden pohjoisessa. Skandinavian, Islannin, Skotlannin ja Siperian lisäksi kiirunoita esiintyy paikoin Alpeilla ja Pyreneillä yli 1800 metrinkorkeudessa. Suomessa on pesiviä kiirunapareja noin 3 500.

Elinympäristö

Kiirunan elinympäristöä on karu tunturipaljakka, jopa paljaat kivirakka-alueet.

Lisääntyminen

Kiirunan pesä on maassa. Se tekee 5-8 munaa, joskus enemmänkin, Naaras hautoo ja kasvattaa poikaset yksin.

Ravinto

Varvut, lehdet ja marjat ovat aikuisen kiirunan ravintoa. Poikasia ruokitaan myös hyönteisillä. Luokka:Metsäkanat ja:ライチョウ

Pajala

Pajala on Ruotsin kunta, joka sijaitsee Norrbottenin läänissä. Sen pinta-ala on 7886 km² ja asukasluku on 7663 (1999). Asukastiheys on 0,9 asukasta/km². Pajala on perustettu vuonna 1971 yhdistämällä neljä aikaisempaa pitäjää: Pajala, Korpilompolo, Täräntö ja Junosuvanto. Pajala on tullut kuuluisaksi kirjailijasta Mikael Niemi, joka kirjoitti Populaarimusiikkia Vittulanjängältä (Populärmusik från Vittula).

Taajamat

Isokylä, Junosuvanto, Kankonen (Kangos), Korpilompolo, Muonionalusta, Pajala, Täräntö

Kyliä

Aareavaara, Juhonpieti ja Erkheikki, Kainulasjärvi, Kaunisvaara, Kenttä, Kieksiäisvaara, Kitkiöjärvi, Liviöjärvi, Lovikka, Muodoslompolo, Parkalompolo, Sahavaara, Saittarova, Sattajärvi, Talinen, Teurajärvi

Linkki

- [http://www.pajala.se/mun/pajala/www.nsf/finnish/6510676603841A9EC1256FC70025F5CA Pajalan kunnan kotisivut (suomeksi)] Luokka:Ruotsin kunnat

Arjeplog

Arjeplog, saameksi Arjepluovve, kunta Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala 12 945 km² ja asukkaita 3 224 (2005).

Kyliä

- Arjeplog
- Laisvall
- Laisvalls by
- Mellanström
- Slagnäs

Nähtävyyksiä

Tapahtumia

Lapin kamarimusiikkijuhlat

Arvidsjaur

Arvidsjaur, kunta Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala 5 708 km² ja asukkaita 7 100 (2001).

Kyliä

- Arvidsjaur
- Glommersträsk
- Moskosel
- Abborrträsk
- Auktsjaur
- Järvträsk
- Lauker

Historia

Alkujaan saamelaisten kohtauspaikkana tunnettu Arvidsjaur on nykyisin kauppa- ja puuteollisuuspaikkakunta.

Nähtävyyksiä

Alueella on kivikautisia asuinpaikkoja ja saamelaiskylä 1700-luvun lopulta. Arvidsjaurin kirkko (G. Hermansson, 1902). Ruotsin suurin luonnonsuojelualue Reivon. Luokka:Ruotsin kunnat

Boden

Boden (meänkieleksi Puuti) kunta Luulajanjoen varrella Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala 4 297 km² ja asukkaita 28 000 as. (2001).

Historia

Entisessä Ylä-Luulajassa sijaitseva Boden oli merkittävä varuskuntapaikka ja risteysasema runkoradan ja Luulaja–Narvikin malmiradan yhtymäkohdassa. Siksi siitä kehittyi merkittävä kauppakeskus, joka sai kaupunki oikeudet vuonna 1919. Alueella myös Svedjebergin linnoitus ja varuskuntamuseo. Luokka:Ruotsin kunnat

Jällivaara

Jällivaaran paikannimistöä

saameksi

luokka:Ruotsin kunnat

Haaparanta

Haaparanta (ruots. Haparanda) on kaupunki Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Kunnan pinta-ala on 918 km². Asukkaita on 10 400, joista suurin osa suomenkielisiä. Haaparanta perustettiin vuonna 1821, kun Ruotsi oli menettänyt Tornion. Haaparanta ja Tornio muodostavat kaksoiskaupungin Eurocity. Haaparannassa on myös puutavaran vientisatama, joka sijaitsee Salmen ulkosatamassa.

Historia

Ruotsin menetettyä Tornion Haminan rauhassa 1809, perustettiin korvaamaan vuonna 1812 Nikkalaan 14 km Tornionjoen suulta lounaaseen Karl Johans -niminen kauppala. Se oli kuitenkin liian kaukana Tornion vanhalta kauppa-alueelta ja siirrettiin takaisin etelään Haaparannan kylään vuonna 1827. Haaparanta sai kaupunginoikeudet 1842. Se yhdistettiin Ruotsin rautatieverkkoon 1915, ja rata Tornionjoen yli Tornioon avattiin 1919. Ruotsin Norrbottenissa (nyk. Pajala, Haaparanta, Ruotsin Ylitornio, Kiiruna, Jällivaara) oli vuosina 1855-1920 suomenkielinen kansakouluverkosto ja Haaparannan opettajaseminaari, maailman toisiksi vanhin suomenkielinen seminaarilaitos Jyväskylän jälkeen. Haaparannan sanomat oli koko Euroopan ainoa suomenkielinen lehti, jota Venäjän virkamiehet eivät sensuroineet. Suomen suurruhtinaskunnassa lehdet olivat sensuurin alaisia. Jumalanpalvelukset olivat myös suomeksi. Suomen kieli tosin ei ollut virkamieskäytössä.

Haaparannan asukkaat

Haaparanta Ruotsin suomenkielisin kaupunki. Sen asukkaista 35% on syntynyt Suomessa ja suurinosa muistakin asukkaista osaa suomea tai meänkieltä, vaikkei suomenkielistä kouluopetusta kaupungissa järjestetä. Tornionjokilaaksossa joen länsirannalla puhuttu paikallinen suomen kielen murre on suomen ja ruotsin sekoitus. Murteen nimi on meänkieli.

Kyliä

Haaparanta, Karunki, Kukkola, Marielund, Mattila, Nikkala, Purra, Salmi (Salmis), Seittenkaari (Seskarö), Säivi (Säivis), Vojakkala, Vuono

Aiheesta muualla

- [http://www.haparanda.se/Fakta%20finskt/fakta_finskt.shtml Haaparannan kotisivut suomeksi]
- [http://www.haaparanta.se Haaparanta.se-domaini yksityisessä omistuksessa]
- Luokka:Ruotsin kunnat Luokka:Ruotsin kaupungit Luokka:Ruotsinsuomalaiset

Kalix

Kainuu eli Kalix on kaupunki Norrbottenin läänissä Länsipohjassa, Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala on 1 799 km² ja asukkaita 18 000 (2001). Kainuussa tehtiin Suomen sodan aikana 25.3.1809 Seivin antautumissopimus.

Historia

Vuoteen 1644 Kainuu kuului Ylikainuun (Överkalix) emäpitäjään, josta erottui silloiseksi Alakainuuksi (r. Nederkalix). Tören kunta erkani Alakainuusta 1924. Kunnes 1966 Tören ja Alakainuun kunnat liittyivät yhteen ja syntyi Kainuun kaupunki. Kainuunväylä eli Kainuunjoki (Kalixjoki) virtaa voimakkaana tämän kaupungin läpi. Kainuunjoki on myös vanha kieliraja ruotsin ja suomen kielen välillä, jossa suomea on puhuttu joen itäpuolella ja ruotsia länsipuolella. Siksi varsinkin Kainuun kunnan itäosissa on vielä länsipohjan suomea eli meänkieltä taitavia asukkaita. Kainuu on kuuluisa Kalixin mätitahna -tehtaistaan.

Kyliä

Alakainuu (Kalix centralort), Björkfors, Bredviken (Preiviikki), Paaskeri (Båtskärsnäs), Börjelsbyn, Gammelgården, Granholmen, Innanbäcken, Innanlandet, Karlsborg, Lappbäcken, Morajärvi (Morjärv), Målsön, Månsbyn, Nyborg, Påläng, Risögrund, Rolfs, Ryssbält (Rieskapelto), Sanki (Sangis), Siknäs, Storön, Stråkanäs, Sören, Töre, Vallen, Vånafjärden, Åkroken, Östanfjärden, Övermorjärv

Katso myös

- Kainuu Luokka:Ruotsin kunnat Luokka:Ruotsin kaupungit

Luulaja

Luulaja (ruotsiksi Luleå ) on kunta Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Kaupungin perusti Kustaa II Aadolf vuonna 1621. Kaupungissa on teknillinen korkeakoulu (LTU) ja eläintarha. Kunnan pinta-ala on 1807.3 km². Asukasluku on 71652, josta 36201 on miehiä ja 35451 naisia. Asukastiheys on 40 asukasta/km². Kaupungin ulkopuolella sijaitseva Gammelstadin kirkonkylä on UNESCO:n maailmanperintökohde. Luulajan ystävyyskaupunki Suomessa on Kemi. Luokka:Ruotsin kaupungit Luokka:Ruotsin kunnat

Pajala

Taajamat

Isokylä, Junosuvanto, Kankonen (Kangos), Korpilompolo, Muonionalusta, Pajala, Täräntö

Kyliä

Linkki

- [http://www.pajala.se/mun/pajala/www.nsf/finnish/6510676603841A9EC1256FC70025F5CA Pajalan kunnan kotisivut (suomeksi)] Luokka:Ruotsin kunnat

Älvsbyn

Älvsbyn on kunta Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin läänissä. Kunnan pinta-ala on 1 713,2 km² ja siellä asuu 8 947 ihmistä.

Aiheesta muualla

- [http://www.alvsbyn.se Älvsbyn] - Kunnan kotisivu Luokka:Ruotsin kunnat

Övertorneå

:Tämä sivu käsittelee Ruotsin kuntaa Övertorneå. Ylitornion ruotsinkielinen nimi on myös Övertorneå. Ylitornio Ylitornio Övertorneå eli Ruotsin Ylitornio (kuntakeskuksena Matarenki) on kunta Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin läänissä. Kunta sijaitsee Tornionlaaksossa, Haaparannan pohjoispuolella. Kunnan pinta-ala on 2374 km² ja asukkaita kunnassa on 5751 (1999). Asukastiheys on 2,4 asukasta/km². Kuntakeskuksen ja kirkonkylän nimi on Matarenki. Kunnassa puhutaan meänkieltä. Ruotsin Övertorneå ja Suomen Ylitornio olivat yksi ja sama pitäjä vuoteen 1809 saakka.

Kunnan taajamat ja kylät

Taajamat

- Juoksenki
- Hietaniemi (Hedenäset)
- Matarenki (Övertorneå)
- Turtola (Svanstein)

Kyliä

Aapua, Haapakylä, Jänkisjärvi, Kuivakangas, Maaherra (Aili ja Kieri), Neistenkangas, Niemis, Pello, Poikijärvi, Pudas, Rantajärvi, Vitsaniemi

Nähtävyydet

Kunnan nähtävyyksiä ovat Hietaniemen ja Matarengin puukirkot, 1600-luvulta peräisin olevat urut sekä elokuvateatteri Röda Kvarn.

Linkit

- [http://www.overtornea.se/ Övertorneån kunnan kotisivu]
- [http://www.overtornea.se/kommun/finska/index.htm Övertorneån kunnan suomenkielinen sivu] Luokka:Ruotsin kunnat

Agustin Pichot

Agustin Pichot, né le 22 août 1974, est un joueur de rugby argentin, évoluant au poste de demi de mêlée

Club

- Bristol
- Stade Français Paris

Palmarès

- 53 sélections , 12 essais depuis 1995
- Finale de la Coupe d'Europe de rugby 2004-2005
- Finale du Championnat de France de rugby 2005
- Finale de la Coupe d'Angleterre 2001

Sélection nationale

- sélections en équipe d'Argentine

Liens externes

Pichot,Agustin Pichot,Agustin

Jamnik Jamniki Zoja g�od�wka poker online spielautomaten tanie latanie, tanie loty

:: RELATED NEWS ::

נפולי
נאפולי מהגדולות שבערי איטליה, נמצאת בדרום איטליה במחוז קמפנייה. העיר מלאה בפעילויות לתיירים ובעיר קיימים מוזיאונים רבים, גלריות לאומנות ואוכלוסייה למגורים באזורים עירוניים ואת גידול האוכלוסייה באזורים אלה תוך התפתחות הערים והתרחבותן. אוכלוסיית הערים בעולם גדלה מ-3% ב-1800 ל-6.4% עד 1850, והגיעה לכדי 13.6% ב-

רעלן
רעלן (בלועזית: טוקסין) הוא חומר הפוגע בבריאות יצורים חיים אשר באים במגע איתו. רעלנים מופרשים במקרים רבים על-ידי גורמי מחלות שונים, כגון חיידקים. הרעלנים מפרקים קשר

סלאח שבתי
סאלח שבתי – סרט קולנוע ישראלי בבימויו של אפרים קישון בכיכובו של

משחק ידיים
משחק ידיים הוא משחק שיתופי בדרך כלל (להבדיל ממשחק תחרותי), שמטרתו מחיאת כף הדדית, בין שני ילדים או יותר, לצליליו של פזמון. לעיתים קרובות מילותיהם של הפזמונים משובשות ובלתי מובנות לילדים עצמם. אופן מחיאת הכף חוזר על עצמו בדרך כלל בין הפזמוני�

ג'אני ריברה
ג'ובאני (ג'אני) ריברה (נולד 18 באוגוסט 1943), כדורגלן איטלקי, שיחק ברוב הקריירה שלו בקבוצת מילאן ונחשב כסמל המועדון. נחשב כאח

ויקיפדיה:רשימת מועמדים למחיקה/:אמרות
<אמרות

הצבעה

למחוק ולהעביר לויקי ציטוט

#גילגמש • שיחה 21:10, 16 פבר' 2005 (UTC) #מתניה #
ז'אק לואי מנדה דאגר (Daguerre) 18 בנובמבר 1787 - 12 ביולי 1851, אמן וכימאי צרפתי, ממציא ה

דאקה
דאקה בבנגלית: ঢাকা), היא בירת בנגלדש. בעיר מתגוררים כ- 9,000,022 תושבים (נכון לשנת 2001).

מיקום העיר

העיר ממוקמת על נהר הבוריגנגה אחד מזרועותיו

עלי אבן אבי טאליב
עלי אבן אבו טאלב (علي بن أبي طالب) (בערך 605 - 661), האחרון במניין ארבעת הח'ליפים הראשונים. נולד ב־605 במכה לאבו־טאלב, סוחר עשיר ממכה שהיה דודו ופטרונו של