:: wikimiki.org ::

Oslo

Oslo

Oslo on Norjan pääkaupunki ja 529 846 (2005) asukkaallaan maan suurin kaupunki. Oslo on yhä maan selkeä poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty keskittää myös muualle maahan.

Maantiede

pääkaupunki Oslo sijaitsee maan eteläosassa Oslonvuonon (norjaksi Oslofjorden) pohjoisessa päässä. Sen sijainti maapallon koordinaatistossa on 59° 56′ pohjoista leveyttä ja 10° 45′ itäistä pituutta. Kaupunkia vastapäätä oleva Bygdøyn niemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget, 629 m). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40. Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Akershusin lääniin, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on 801 028 asukasta. Pinta-ala on 454 km² ja väentiheys 1150 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko löyhään asuttu verrattuna moniin muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

Historia

Norjan kuningassaagan mukaan Harald III perusti Oslon noin vuonna 1048. Melko tuoreet arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas Håkon viidennen hallitsijakaudella 1299–1319. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi Tanskan kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi. Kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, jonka jälkeen se perustettiin uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs Akershusin linnaa kuningas Kristian neljännen toimesta. Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania). Yliopisto perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811, ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten Kuninkaallinen palatsi (1825–48) sekä parlamenttitalo (1861–66). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1924. Oslossa pidettiin talviolympialaiset vuonna 1952.

Asukasmäärän kehitys

Nähtävyyksiä

1952 1952
- Akershusin linna
- Norjan kansallismuseo
- Kaupungintalo (Nobelin rauhanpalkinnon seremonian pitopaikka)
- Holmenkollen
- Kon-Tiki -museo
- Munch-museo
- Kuninkaallinen palatsi
- Vigelandin puisto
- Viikinkilaivamuseo

Hallintoalueet

- Alna
- Bjerke
- Frogner
- Gamle Oslo
- Grorud
- Grünerløkka
- Nordstrand
- Nordre Aker
- Sagene
- St. Hanshaugen
- Stovner
- Søndre Nordstrand
- Ullern
- Vestre Aker
- Østensjø

Linkkejä

- [http://www.oslo.no/ Oslo] Luokka:Oslo Luokka:Pääkaupungit Luokka:Norjan kunnat ko:오슬로 ja:オスロ simple:Oslo

Norja

Norjan kuningaskunta on Pohjoismaihin ja Skandinaviaan kuuluva valtio. Se on Ruotsin länsinaapuri, ja sillä on yhteistä rajaa myös Suomen ja Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan ja väestöltään Norja on hieman Suomea pienempi.

Historia

Norjan kuningaskunta alkoi muodostua viikinkiajalla 800–1000-luvuilla. Norjan kuningassuku päättyi 1387, ja maa päätyi liittoon Tanskan kanssa, vuodesta 1450 sopimuksen sitomana. Tanskan päädyttyä Napoleonin puolelle annettiin Norja Ruotsin kuninkaalle 1814. Ruotsi puolestaan oli menettänyt Suomen 1809 Haminan rauhassa Venäjälle. Norja julistautui itsenäiseksi 17. toukokuuta 1814 ja valitsi oman kuninkaansa. Ruotsi kuitenkin voitti sodan, ja Norja pakotettiin personaaliunioniin, mutta maa säilytti perustuslakinsa ja instituutionsa. Unioni hajosi 1905. Norja julistautui itsenäiseksi 7. kesäkuuta 1905, ja tilanne alkoi kehittyä uhkaavaksi maiden välillä, mutta Ruotsissa nousseen rauhanliikkeen vuoksi Ruotsi pidättäytyi Norjan-vastaisista toimista ja tunnusti Norjan itsenäiseksi valtioksi 26. lokakuuta samana vuonna. Kansallispäivä on kuitenkin 17. toukokuuta. Norjan hallitus pyysi Tanskan prinssi Carlia kuninkaaksi. Kansanäänestyksen jälkeen parlamentti hyväksyi hänet kuninkaaksi, ja hän otti nimen Håkon VII, mikä jatkoi Norjan keskiaikaisten kuninkaiden perinnettä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Norja oli Ruotsin tapaan puolueeton. Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa valloitti Norjan vuonna 1940 (Operaatio Weserübung). Norjan vastarinta kesti kaksi kuukautta, ja kuningas ja hallitus jatkoivat toimintaansa pakolaishallituksena Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Saksa asetti miehittämänsä Norjan johtoon Nasjonal Samlingin johtajan, Vidkun Quislingin, nukkehallituksen sekä Norjaa valvovaksi valtakunnankomissaariksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen Essenin Gauleiterin, Josef Terbovenin, (23. toukokuuta 1898–8. toukokuuta 1945). Suomen tehtyä aselevon 4. syyskuuta 1944 Neuvostoliiton kanssa annettiin saksalaisille määräys poistua Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Alun perin saksalaiset suunnittelivat pitävänsä kiinni Petsamon nikkelikaivoksista 19. vuoristoarmeijan avulla, mutta lopulta Saksa päätti vetäytyä Lyngen–Skinbotnin tasolle koko 20. vuoristoarmeijaryhmän voimin. Lokakuun 1944 alussa 19. armeija oli vielä Neuvostoliiton puolella Litsajoella Rybachisalmen suulla. Aikomuksena oli vetäytyä kaksi- ja puolisataa kilometriä Norjan puolelle marraskuun puoleenväliin mennessä. Kuitenkin jo 7. lokakuuta 1944 iski marsalkka Kirill Meretškovin johtama Neuvostoliiton 14. armeija ja Pohjoinen laivasto 133 500 miehen voimin 2. ja 6. vuoristodivisioonan väliin. Saartoa peläten määräsi saksalaisia komentanut kenraalieversti Lothar Rendulic 19. vuoristoarmeijan vetäytymään Norjaan. Saksalaiset polttivat Kirkkoniemen, jottei eteneville neuvostoliittolaisille olisi jäänyt sodankäynnille arvokkaita tarvikkeita. Finnmarkin läänistä määrättiin evakuoitavaksi 43 000 asukasta etenevien neuvostojoukkojen tieltä, mutta vielä marraskuun lopussa itäisessä Finnmarkissa oli vajaat 25 000 asukasta odottamassa saksalaisten lähtöä. Neuvostojoukkoihin liittyi Norjan pakolaishallituksen alaisia norjalaisjoukkoja, mutta neuvostojoukot jäivät Pohjois-Norjaan syyskuuhun 1945 asti. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että Yhdysvallat osoitti elokuussa 1945 Japanille olevansa ydinasevalta. Tanskalle kuuluvalta Bornholmin saarelta neuvostoliittolaiset poistuivat vasta keväällä 1946. Norjaa olivat olleet pohjoisesta vapauttamassa neuvostojoukot, mutta ne jäivät kuukauksiksi Saksan antautumisen jälkeenkin maahan. Saksalaiset jäivät Norjaan Saksan länsiliittoutuneille antautumiseen, 8. toukokuuta 1945, asti. Saksa antautui toisen kerran Neuvostoliitolle päivää myöhemmin, 9. toukokuuta 1945, mitä juhlitaan valtiollisesti Venäjällä voitonpäivänä. Sodan jälkeen Norjassa arvioitiin maan ulkopoliittinen suuntaus uudelleen ja liittoutuneiden puolelle ajautuneena valittiin länsisuuntaus, mikä näkyi siinä, että Norja ryhtyi Marshall-avun vastaanottajamaaksi, mitä Neuvostoliitto ei periaatteessa hyväksynyt nähden siinä Yhdysvaltain keinon lähentää Länsi-Euroopan maat itseensä. Taloudellisesti Norja alkoi vaurastua merkittävästi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla, kun Pohjanmereltä alettiin pumpata öljyä. Norja kokosi verrattain nopeasti mittavan valtionyhtiösektorin valtiontalouden tueksi, ja maan elintaso alkoi nousta. Vuosien 1974 ja 1979 öljykriisit nostivat öljyn hintaa voimakkaasti tarjoten tulolähteen Norjan nousulle. Ulkopolitiikassaan Norja on ollut maltillinen Nato-maa suhteessaan Neuvostoliittoon ja Venäjään pyrkien löytämään jälkimmäisen kanssa yhteisiä taloudellisia intressejä Kalottialueella. Norja luopui Saksasta ja osin Neuvostoliitosta saamiensa kokemusten kannustamana pohjoismaisesta puolueettomuudesta, liittyi NATOon 1949 ja oli YK:n perustajajäsen. Norjalaiset ovat hylänneet EY/EU-jäsenyyden kahdesti, vuosina 1972 ja 1994. EU-jäsenyyden riskinä on nähty sisämarkkinoiden mahdollisesti edellyttämä energiasektorin vapauttaminen mahdollisesti muodostuville energian yhteismarkkinoille, mikä veisi halvan energian ja öljysektorin valtionomistuksen avulla suoritettavalta aluepolitiikalta taloudelliset edellytykset samoin kuin voimaperäisen kansallisen maatalouspolitiikan edellytykset. Korvatakseen ulkopuolisuutensa EU:sta toimii Norja aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla rauhanneuvottelijana, YK:n rauhanturvaamistoiminnassa, ja sen kehitysapu suhteessa kansantuloon on maailman suurinta ja monenkeskeisintä. Katso myös: Luettelo Norjan kuninkaista

Politiikka

Norja on perustuslaillinen kuningaskunta, tällä hetkellä hallitsijana on Harald V.

Norjan läänit

Norja on jakaantunut 19:a hallinnolliseen lääniin (norjaksi fylke). Näissä lääneissä on yhteensä 433 kuntaa. Katso myös Luettelo Norjan kunnista. Luettelo Norjan kunnista
- Akershusin lääni
- Itä-Agderin lääni
- Buskerudin lääni
- Finnmarkin lääni
- Hedmarkin lääni
- Hordalandin lääni
- Møre ja Romsdalin lääni
- Nordlandin lääni
- Nord-Trøndelag
- Opplandin lääni
- Oslon lääni
- Østfoldin lääni
- Rogalandin lääni
- Sogn ja Fjordanen lääni
- Etelä-Trøndelagin lääni
- Telemarkin lääni
- Tromssan lääni
- Länsi-Agderin lääni
- Vestfoldin lääni

Maantiede

Vestfoldin lääni Norjan maantiede Lännessä sijaitsee Norjanmeri, etelässä Skagerrak ja pohjoisessa Barentsinmeri. Skandit on vanha poimuvuoristo, joka on Ruotsin ja Norjan valtiollisella rajalla. Norjalle kuuluvat Huippuvuorten (Svalbard) saariryhmä Pohjoisella Jäämerellä sekä kaksi muuta saarta: Jan Mayen ja Bouvet'nsaari. Norjassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjosa ja pisin joki Glåma. Suurin osa Norjasta on havumetsien peitossa ja puusto melko samanlaista kuin Suomessa. Etelässä on lauhkeaa lehtimetsävyöhykettä ja rannikolla karua tundraa. Norjan pääkaupunki on Oslo, muita suuria kaupunkeja ovat Trondheim, Bergen ja Tromssa. Norjan rantaviivan pituus on vuonot ja saaret mukaan luettuna 83 000 km.

Talous

Norjan rahayksikkö on kruunu (NOK), joka jakaantuu sataan äyriin. Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: 1999 öljynvienti toi 35 % vientituloista. Norja on maailman kolmanneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen. Norjan valtio on säästänyt öljytuloista rahastoon 114 miljardia USA:n dollaria. Norja on Euroopan alueen suurimpia maakaasun tuottajia, ja se on myös merkittävä alumiinin jalostaja. Noin puolet teollisuudesta keskittyy Oslon ympärille. Vientiin menee alumiinia, terästä, paperia ja kalaa. Etelä-Norjassa harjoitetaan intensiivistä sekataloutta, mutta vain kolme prosenttia maa-alasta on viljelyksessä. Norjassa kylmyys huonontaa satoja, ja merellisten alueiden epävakainen sää haittaa leipäviljan viljelyä. Sen takia alueella kasvatetaan vihanneksia ja juureksia, esimerkiksi perunaa. Rehukasvit menestyvät hyvin, ja siksi lypsykarjatalous on tärkeää. Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin pitkän rantaviivansa ja matalanmeren aluiden takia. Silli on yleisin ja tärkein laji kalastuksen kannalta. Ennen Norjassa oli merkittävää laivanrakennusteollisuutta, mutta 1980-luvun puolivälissä se vähentyi murto-osaan. Norjassa melkein kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs kestävää kehitystä. Öljynporauslautat saavat voimansa aaltoenergiasta.

Väestöjakauma

Norjan väkiluku on pysynyt koko ajan tasaisena eikä ole noussut. Siksi Norja on väestöllisen muuntumisen neljännessä vaiheessa. Norjassa puhutaan norjaa, joka jakautuu kahteen päämurteeseen: bokmålet, jota puhuu 86–90 prosenttia (mukaan lukien riksmål) ja nynorsk, jota puhuu 10–12 prosenttia väestöstä. 86 prosenttia väestöstä kuuluu Norjan evankelis-luterilaiseen valtionkirkkoon. Muiden uskontokuntien edustajia on neljä prosenttia ja uskonnottomia 10 prosenttia.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kupari
- nikkeli
- rautamalmi
- sinkki
- lyijy
- kala
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- koneet
- kala

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Norja Google Mapsissa] Luokka:Norja als:Norwegen ms:Norway zh-min-nan:Norge [[got:

Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan. Norjassa ei kuitenkaan ole yhtenäistä kirjakieltä, vaan maan viralliset kielet ovat kirjanorja (bokmål) ja nykynorja (nynorsk), kaksi alkuperältään varsin erilaista kirjakieltä, jotka eroavat selvästi toisistaan ja joiden kannattajien välillä on esiintynyt aika ajoin katkeriakin kieliriitoja. Norjan kieli oli alkujaan lähempänä islantia ja Färsaarilla puhuttua fäärin kieltä (jotka alkujaan ovatkin muinaisnorjan murteita) kuin tanskaa ja ruotsia, jotka karkeasti sanoen muodostavat skandinaavisten kielten itäryhmän. Silmiinpistävin ero on, että norjassa, fäärissä ja islannissa ovat säilyneet alkuperäiset germaaniset diftongit, jotka ruotsissa ja tanskassa ovat muuttuneet tavallisiksi vokaaleiksi: isl. steinn, no. stein - ta. ja ru. sten "kivi".

Tanska Norjan kirjakielenä

Norja joutui 1300-luvulta alkaen tanskalaisten hallintaan, ja muinaisen norjan kielen kirjallinen käyttö loppui. Kuten muissakin mannerpohjoismaisissa kielissä, myös norjassa kielioppi yksinkertaistui ja monet omaperäiset sanat syrjäytyivät saksalaisten lainojen tieltä. Kuitenkin norjalaiset murteet eritoten maan länsiosissa jäivät hyvin erilaisiksi kuin tanska. Kun raamatunkäännös 1500-luvulla vakiinnutti tanskan kirjakielisen normin, tanskasta tuli norjalaisten virallinen sivistyskieli, jota jokainen kirjallisesta kulttuurista osalliseksi pyrkivä norjalainen sai luvan opetella. Sivistyneistö myös pyrki puhumaan norjan sijasta tanskaa, mutta käytännössä 1600-1700-luvulla kehittynyt ns. sivistynyt puhekieli (det dannede dagligtale) oli norjalaisittain äännettyä tanskaa. Se erosi tanskasta esim. sikäli, että vokaalienväliset konsonantit vaikkapa sellaisissa sanoissa kuin købe (sama sana kuin ruotsin köpa) eivät norjalaisten suussa yleensä pehmentyneet, vaan jäivät äännettäessä koviksi (sana siis äännettiin useimmiten ikään kuin se olisi kirjoitettu køpe). Toisaalta norjalaisia diftongeja ei sivistyneessä puhekielessä suvaittu ollenkaan, vaan niitä pidettiin rahvaanomaisuuden huippuna.

Mistä Norjalle oma kieli?

1800-luvun alussa Norja vaihtoi omistajaa: Wienin kongressi, joka Napoleonin sotien jälkeen järjesteli Euroopan karttaa uuteen uskoon, antoi näet Norjan Ruotsille korvaukseksi Venäjän vuonna 1809 siltä viemästä Suomesta. Nyt kun poliittista yhteyttä Tanskaan ei enää ollut, ei ollut enää syytä ylläpitää kielellistäkään yhteyttä, ja 1830-luvulta alkaen Norjassa virisi vilkas keskustelu mahdollisista kielellisistä uudelleenjärjestelyistä. Kysymys kuului, pitäisikö tanskalaisesta kirjakielestä kehittää norjalaisempi vai norjalaisten kansanmurteiden pohjalta luoda kokonaan uusi kirjakieli. Ensimmäistä vaihtoehtoa asettui puoltamaan kirjanorjan isä Knud Knudsen. Jälkimmäisen valitsi nykynorjan luoja Ivar Aasen.

Knudsen ja kirjanorja

Knud Knudsen (1812-1895) ja hänen seuraajansa asettuivat kannattamaan esim. kovia vokaalienvälisiä konsonantteja sekä eräiden taivutuspäätteiden norjalaistamista (esim. sanan hest "hevonen" monikkoon heste piti norjan mukaisesti saada -r loppuun: hester). Myös æ-kirjaimen käyttöä haluttiin vähentää e:n hyväksi, koska tanskalaisten käsitys siitä, missä sanoissa æ:tä kuului käyttää, ei ollut enää missään yhteydessä edes heidän oman kielensä ääntämiseen, saati sitten norjan. Knudsen kutsui kieltä nimellä riksmål eli koko valtakunnan kieli, mutta vuonna 1929 Norjan parlamentti, suurkäräjät, muutti sen nimen muotoon bokmål, kirjakieli. Tuossa vaiheessa se oli jo kokenut useita uudistuksia ja oli selvästi norjalaisempi kuin jo edesmenneen Knudsenin alkuperäinen, vaatimaton ehdotelma.

Ivar Aasen ja nykynorja

Ivar Aasen (1813-1896) lähti siitä, että erillisen norjan kirjakielen pohjana tulisi olla Folkets virkelige Talesprog, kansan tosiasiallinen puhekieli. 1840-luvulla hän matkusti pitkin Norjan maaseutua ja vertaili murteita, niiden sanastoa ja kielioppia, ja julkaisi työnsä tuloksista aluksi kieliopin ja sanakirjan, sitten hän ryhtyi kehittämään tälle kielelle kirjakielistä normia. Kielen nimeksi tuli aluksi landsmål, maakieli - vasta 1929 suurkäräjät nimesivät sen uudellen nynorskiksi, uusnorjaksi tai nykynorjaksi. Maaseudulla se suurimman suosionsa saavuttikin, ja opetuskieliksi se pääsi ensin kansanopistoihin. Se sai virallisen aseman yhdessä tanskan kanssa jo 1885. Kirjallisuudessa sitä alettiin käyttää jo 1850-luvulta alkaen: esimerkiksi Edvard Griegin kuuluisa laulu Våren - Enno ein gong fekk eg vetren å sjå for våren å røma ("Taas kerran sain nähdä talven pakenevan kevään tieltä") on sävelletty nykynorjankieliseen klassikkoon Aasmund Olavsson Vinjen (1818-1870) runoon. Aasenin luoman kielimuodon ongelmallinen piirre on, että Aasen katsoi olemassa olevan hyviä ja turmeltuneita murteita. Turmeltuneina hän piti ennen muuta itänorjalaisia murteita, joissa esiintyi hänen mielestään liikaa tanskan vaikutusta. Hän ei myöskään suvainnut ns. anbeheitelse-sanoja eli sanoja, joissa oli alasaksalaisperäisiä etuliitteitä (kuten an- ja be-) tai johtopäätteitä (kuten -else tai -heit), vaan haki islannista (!) malleja esimerkiksi substantiivien muodostamiselle adjektiiveista. Tästä syystä esimerkiksi "persoonallisuus", joka on bokmåliksi tanskan ja ruotsin mallin mukaan personlighet, onkin nynorskiksi suosituksen mukaan personlegdom, vaikka käytännössä myös muotoa personlegheit esiintyy. Vastaavasti esimerkiksi liian tanskalaisena pidetylle sanalle moglegheit "mahdollisuus" on koetettu tarjoilla islannin mukaista sanaa mogleik (isl. möguleiki), mutta tämä ei ole oikein ottanut tulta.

Linkkejä

- [http://www.101languages.net/norwegian/ Norwegian 101] Norjan alkeita englanniksi
- Wikipedia. Hovedside Kirjanorjankielinen Wikipedia
- Wikipedia. Hovudside Nykynorjankielinen Wikipedia Luokka:Norjan kielet zh-min-nan:Norge-gí ko:노르웨이어 ja:ノルウェー語

Arkeologia

Arkeologia on humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen tiede tai oikeammin joukko tieteitä, jotka tutkivat ihmisen menneisyyttä analysoimalla muinaisjäännöksiä eli niitä jälkiä, joita ihmisten toiminta kautta aikojen on jättänyt maaperään tai meren pohjaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhat rakennukset ja niiden perustukset, esinelöydöt eli artefaktit, ihmisten hyödykseen käyttämien eläinten ja kasvien jäännökset (kuten makrofossiilit), haudat ja ihmisten jäännökset, laivanhylyt sekä ihmisen maisemassa aiheuttamat muutokset. Arkeologiaa ei pidä sekoittaa paleontologiaan eli muinaisten eliölajien ja ekosysteemien tutkimukseen. Arkeologian tehtävänä on kerätä informaatiota ja esittää tulkintoja sellaisista ihmisen historian osa-alueista ja aihepiireistä, joista kirjallista tietoa on liian vähän tai ei lainkaan. Useimmiten arkeologia tutkii verraten kaukaista menneisyyttä, esi- tai varhaishistoriaa, joka voi ulottua esim. 1700-luvulta miljoonien vuosien takaisiin aikoihin, jolloin ensimmäiset hominidit elivät). Toisinaan arkeologinen tutkimus on kuitenkin tarpeen myös suhteellisen tuoreiden historiallisten tapahtumien selvittämiseksi. Esimerkiksi toinen maailmansota ja 1900-luvun diktatuurien aiheuttamat joukkotuhot ovat jo nyt myös arkeologisia tutkimuskohteita. Arkeologian tutkimusmenetelmiä sovelletaan joskus rikostutkimuksessa (ns. rikospaikka-arkeologia). Jopa sosiologista tutkimusta on tehty arkeologisesti esim. kaatopaikkojen muodostumista ja kulutustottumuksien muutoksia selvitettäessä. Arkeologia käyttää paljon luonnontieteellisiä apumenetelmiä. 1980-luvulta lähtien yhteiskuntatieteellisten teorioiden (esim. Anthony Giddens ja Pierre Bourdieu) ja tieteenfilosofian merkitys arkeologiassa on kasvanut voimakkaasti (ns. interpretatiivinen eli postprosessualistinen arkeologia). Monet arkeologian tutkimussuuntaukset tekevät tiivistä yhteistyötä kirjallisia lähteitä hyödyntävän historiantutkimuksen kanssa (esim. keskiajan arkeologia). Myös antropologia on tärkeä arkeologian lähitiede.

Tutkimussuuntaukset

Koska arkeologian tutkimuskenttä on tavattoman laaja, arkeologia on jakautunut suureksi joukoksi erilaisia tutkimussuuntauksia, joilla on omat erilliset instituutionsa, tutkimusperinteensä ja osittain oma metodiikkansakin. Arkeologian erilaisia osa-alueita ovat esimerkiksi seuraavat:
- assyriologia
- egyptologia
- esihistoriallinen arkeologia
- etnoarkeologia
- indologia
- historiallinen arkeologia
- kaupunkiarkeologia
- keskiajan arkeologia
- klassillinen arkeologia
- linnoitusarkeologia
- meriarkeologia
- rikospaikka-arkeologia
- teollisuusarkeologia Arkeologiaa jäljitteleviä näennäistieteitä kutsutaan vaihtoehtoarkeologiaksi.

Arkeologisia kohteita

Suomessa

- Kuninkaanhauta
- Linnavuoret
- Susiluola

Ulkomailla

- Chichén Itzá
- Nag Hammadi
- Oksyrhynkhos
- Pompeji
- Villa Papyri

Aiheesta muualla

- [http://www.doaj.org/ljbs?cpid=12 DOAJ: Archaeology] Arkeologian Open Access -aikakausjulkaisut Luokka:Arkeologia als:Archäologie ms:Arkeologi ko:고고학 ja:考古学 simple:Archaeology th:โบราณคดี

2000

Tapahtumia

Tammikuu-helmikuu

- Y2K menee ohi ilman ennustettuja katastrofeja.
- 1. tammikuuta - Ruotsissa kirkko erotetaan valtiosta.
- 1. tammikuuta - Millenium Dome - näyttelyhalli avataan Greenwichissä, Englannissa, lähellä Lontoota.
- 3. tammikuuta - taivaalla näkyy satoja tähdenlentoja kun meteoriparvi syöksyy Maan ilmakehään
- 4. tammikuuta - 19 kuoli ja 68 loukkaantui kun kaksi junaa törmäsi toisiinsa Åstassa. Junaturma oli Norjan historian pahin rautatieonnettomuus.
- 9. helmikuuta - Pikajuna törmäsi pakettiautoon ja suistui raiteilta Iin pohjoispuolella.
- 10. tammikuuta - America On-line julkistaa ostavansa Time Warnerin 162 miljardilla dollarilla historian suurimmassa fuusiossa.
- 10. tammikuuta - Conservation International -ympäristöjärjestö julkaisi raportin maailman uhatuimpien eläinlajien tilanteesta.
- 14. tammikuuta - YK:n tuomioistuin tuomitsee viisi Bosnian kroaattia 25 vuodeksi vankeuteen vuoden 1993 tehdystä yli 100 muslimin murhasta.
- 16. tammikuuta - Suomessa presidentinvaalien ensimmäinen kierros, jatkoon pääsevät Tarja Halonen ja Esko Aho.
- 6. helmikuuta - Tarja Halonen valitaan Suomen presidentiksi, voittaen Esko Ahon 51%–48%
- 9. helmikuuta - Mosambikin tulvat alkavat, satojatuhansia ihmisiä joutuu kodittomiksi.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta - Uusi presidentti astuu virkaansa ja uusi Suomen perustuslaki tulee voimaan.
- 1. maaliskuuta - Hans Blix UNMOVIC-asetarkastajien johtoon.
- 10. maaliskuuta - NASDAQ-pörssin kaikkien aikojen ennätys, 5048.
- 18. maaliskuuta - Taiwanin presidentinvaalit Chen Shui-bianista Kiinan tasavallan presidentti.
- 26. maaliskuuta - Venäjällä Vladimir Putin valitaan presidentiksi.

Huhtikuu

- 1. huhtikuuta - Japanin pääministeri Obuchi Keizo saa kohtauksen ja vaipuu koomaan.
- 3. huhtikuuta - Microsoft tuomitaan syylliseksi monopoliaseman väärinkäyttöön.
- 5. huhtikuuta - Mori Yoshirosta Japanin pääministeri.
- 7. huhtikuuta - Mars Odyssey -luotain laukaistaan.

Toukokuu-elokuu

- 25. toukokuuta - Israel vetäytyy Libanonista 22 vuoden miehityksen jälkeen.
- 2. heinäkuuta - Meksikossa Vicente Fox voittaa vaalit ensimmäisenä oppositiosta valittuna presidenttinä sitten Francisco I. Maderon vuonna 1911.
- 10. heinäkuuta - Nigeriassa bensiiniputki räjähtää ja tappaa 250 kyläläistä, jotka olivat keräämässä vuotavaa bensiiniä.
- 25. heinäkuuta - Air Francen Concorde putoaa nousun jälkeen Pariisissa surmaten 109 koneessa ja 5 maassa.
- 12. elokuuta - Venäjän sukellusvene Kursk uppoaa Barentsinmerellä

Syyskuu-lokakuu

- Jugoslaviassa järjestetään presidentinvaalit, jotka oppositio voittaa. Presidentti Slobodan Milošević hylkää tuloksen.
- 6. syyskuuta - Viimeinen ruotsalainen asevalmistaja, Bofors, myydään Yhdysvaltalaiselle United Defenselle.
- 15. syyskuuta - Sydneyssä, Australiassa käynnistyvät 27. kesäolympialaiset.
- 28. syyskuuta - Tanskassa kansanäänestyksessä enemmistö ei halua ottaa euron käyttöön.
- 28. syyskuuta - Oppositiojohtaja Ariel Sharon vierailee temppelivuorella tuhatpäisen aseistetun retkikuntansa kanssa ja julistaa siellä alueen ikuisesti Israelin maaksi. Tapahtuma johtaa Al-Aksan kansannousuun.
- 5. lokakuuta - Joukkomielenosoitus Belgradissa johtaa presidentti Miloševićin eroon, häntä seuraa opposition Vojislav Koštunica.
- 12. lokakuuta - Adenissa, Jemenissä USS Cole -hävittäjä vaurioituu pahasti, kun pieni räjähteillä lastattu vene törmää sen kylkeen. 17 miehistön jäsentä kuolee ja 39 haavoittuu.
- 12. lokakuuta - Sadas avaruussukkulalento avaruussukkula Discoverylla.
- 31. lokakuuta - Viimeinen Multics-käyttöjärjestelmää ajava tietokone poistetaan käytöstä.

Marraskuu

- 1. marraskuuta - Serbia ja Montenegro hyväksytään YK:n jäseneksi.
- 7. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George W. Bush voittaa varapresidentti Al Goren, mutta tulokset viivästyvät kuukaudella ääntenlaskun epäselvyyksien vuoksi.
- 11. marraskuuta - Kaprunissa, Itävallassa, 155 laskettelijaa kuolee tulipalossa hiihtohissin tunnelissa.
- 14. marraskuuta - Netscape Navigator 6.0 julkaistaan kahden vuoden ja Mozilla-selaimen kehityksen jälkeen.
- 15. marraskuuta - koulutyttö Eveliina Lappalainen surmattiin Imatralla
- 16. marraskuuta - Bill Clintonista tulee ensimmäinen USA:n presidentti, joka vierailee virassaan Vietnamissa.
- 17. marraskuuta - Perun kongressi erottaa korruptiosta syytetyn presidentti Alberto Fujimorin, joka on jo paennut Japaniin.
- 27. marraskuuta - Kanadassa Jean Chrétien valitaan uudelleen pääministeriksi.

Joulukuu

- 1. joulukuuta - Miss Maailma -kilpailut Lontoon Millenium Domessa, Priyanka Chopra voittaa.
- 30. joulukuuta - Manilassa Filippiineillä sarja pommiräjähdyksiä tappaa 22.

Muuta

- Vuoden 2000 kesäolympialaiset Sydneyssa, Australiassa.
- Ruotsalaiseen Robinson-formaattiin perustuva Selviytyjät-tv -sarja aloittaa tosi-TV -trendin.
- Ohjelmistomarkkinoilla alkaa helmikuussa laskukausi Y2K-paniikin jälkeen.
- Nizzan sopimus, Euroopan unioni
- IT-kupla paisuu maksimiinsa, jonka jälkeen alkaa puhkeamaan.

Syntyneitä

Kuolleita

- 15. tammikuuta - Arkan, serbialainen sotapäällikkö
- 12. helmikuuta - Charles M. Schulz, Tenavat-sarjakuvan luoja
- 22. maaliskuuta - Pauli Räsänen, suomalainen viihdetaiteilija
- 27. toukokuuta - Maurice Richard, jääkiekkolegenda
- 1. heinäkuuta - Walter Matthau, näyttelijä
- 5. elokuuta - Sir Alec Guinness, näyttelijä
- 25. elokuuta - Carl Barks, Aku Ankan piirtäjä
- 26. lokakuuta - Laila Kinnunen, laulaja
- 20. marraskuuta - Kalle Päätalo, kirjailija
- 22. marraskuuta - Emil Zátopek, juoksija
- 11. joulukuuta - Johannes Virolainen, poliitikko
- 25. joulukuuta - W. V. Quine, filosofi ja loogikko Luokka:2000 Luokka:2000-vuosikymmen als:2000 ms:2000 zh-min-nan:2000 nî ko:2000년 ja:2000年 simple:2000 th:พ.ศ. 2543

Tanska

Tanska on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on muihin pohjoismaihin verrattuna pieni, vain 43 094 neliökilometriä. Väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden pohjoismaiden kanssa.

Historia

Tanskan yhdisti lopullisesti Harald Blåtand noin vuonna 980. Tällöin tanskalaiset tunnettiin viikinkeinä ja he ryöstelivät, kävivät kauppaa ja kolonisoivat suuria osia Euroopasta. Tanskan vallan alla olikin eri aikoihin Englanti, Norja, Ruotsi, Baltian rannikkoa ja Pohjois-Saksan rannikkoa. Skoone oli osa Tanskaa siihen asti kun se menetettiin Ruotsille vuonna 1658. Tanskan ja Norjan unioni lakkasi olemasta vuonna 1814 ja Norja päätyi uuteen unioniin Ruotsin kanssa. Vuonna 1864 käydyn Toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luopumaan Schleswig-Holsteinista Preussille. Tämän jälkeen Tanska on pitänyt kiinni neutraliteetti-linjasta eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. 9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä miltein koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin. Luettelo Tanskan kuninkaista.

Politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

Läänit

Luettelo Tanskan kuninkaista Tanska jaetaan 13 lääniin (amter) ja 271 kuntaan (kommuner).
- Frederiksborgin lääni
- Fynin lääni
- Kööpenhaminan lääni
- Nordjylland (Pohjois-Jyllannin lääni)
- Riben lääni
- Ringkjøbingin lääni
- Roskilden lääni
- Sønderjylland (Etelä-Jyllannin lääni)
- Storstrømin lääni
- Vejlen lääni
- Viborgin lääni
- Vestsjælland (Länsi-Sjellannin lääni)
- Århusin lääni Kolmella kunnalla on lääninoikeudet:
- Bornholm
- Fredriksberg
- Kööpenhamina Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Maantiede

Färsaaret Tanska koostuu Jutlandin niemimaasta ja 405 saaresta joista 82 on asutettua. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Suuri Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin. Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin. Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto. Tanskan korkein piste on noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestöjakauma

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa. 84,3 % tanskalaisista kuuluu luterilaiseen Tanskan valtionkirkkoon, Den Danske Folkekirke. Noin 10% kuuluu muihin kristittyihin kirkkoihin ja muslimeja on 2% väestöstä. Muut uskonnot ja uskontokuntiin kuulumattomat mahtuva jäljelle jäävänä vajaaseen prosenttiin.

Kulttuuri

Tunnettuja tanskalaisia:
- Hans Christian Andersen, kirjailija
- Niels Bohr, fyysikko
- Tyko Brahe, tähtitieteilijä
- Karen Blixen, kirjailija
- Søren Kierkegaard, filosofi
- K E Løgstrup, filosofi
- Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
- Bertel Thorvaldsen, taiteilija
- Lars von Trier, ohjaaja

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kalkkikivi
- suola
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- elintarvikkeet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=56.102683,9.733887&spn=2.720762,8.107910&z=10&t=h&hl=en Tanska Google Mapsissa] Luokka:Tanska fiu-vro:Taani als:Dänemark ms:Denmark zh-min-nan:Dan-kok ko:덴마크 ja:デンマーク simple:Denmark th:ประเทศเดนมาร์ก

Talviolympialaiset

Olympialaiset ovat neljän vuoden välein järjestettävät urheilukilpailut. Tätä neljän vuoden pituista ajanjaksoa kutsutaan myös olympiadiksi. Olympiakisojen pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea. Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta. Olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa (Amerikat siis yhdessä), jotka olympian henki yhdistää, sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi. Mutta renkaat eivät edusta jotain tiettyä maanosaa vaan maanosia yleisesti, sillä renkaat voidaan kuvata myös yksivärisinä. Olympialipun 6 eri väriä edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista. Koska olympialaiset pohjautuvat muinaisen Kreikan urheilukilpailuista, olympiatuli sytytetään aina ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Olympiakisojen voittajat saavat kunniakirjan ja mitalin, ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Osallistumisoikeus

Kisoihin saa jokaisesta maasta osallistua:
- henkilökohtaisiin lajeihin korkeintaan kolme henkilöä / laji
- joukkulajeihin yksi joukkue / laji Vuonna 1960 otettiin lisäksi useimpiin lajeihin käyttöön karsintarajat, jotka urheilijoiden tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat aikaisemmin osallistua vain amatöörit, ts. kilpailijat jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. 80-luvulla amatöörisääntöä kuitenkin alettiin höllätä ja 90-luvulla sääntö lakkautettiin kokonaan. Nykyään ainoa laji, johon ammattilaiset eivät saa osallistua, on nyrkkeily.

Historia

Pohjautuen löyhästi muinaisen Kreikan vastaaviin kisoihin, modernit olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin. Vuoden 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä.

Menestyneimmät urheilijat

Eniten mitaleja olympialaisissa voittaneet urheilijat:

Luettelo olympiakisoista

Kesäolympialaiset

Talviolympialaiset

1952

Tapahtumia

- 6. helmikuuta - Elisabet II nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi Yrjö VI:n kuoleman jälkeen.
- 8. helmikuuta - Saksan liittotasavallan tilastokeskus ilmoitti maassa olevan 9,8miljoonaa pakolaista.
- 14. helmikuuta–25. helmikuuta - Talviolympialaiset Oslossa.
- 26. helmikuuta - Pääministeri Winston Churchill ilmoitti Britannialla olevan atomipommin.
- 10. maaliskuuta - Kenraali Fulgencio Batista kaappasi uudelleen vallan Kuubassa.
- 10. maaliskuuta - Stalinin nootti: Neuvostoliitto ehdotti muille miehitysvalloille, Ranskalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille konferenssia yhdistyneen, itsenäisen ja neutraalin Saksan valtion luomiseksi, jolla olisi oikeus armeijaan itsepuolustustarkoituksessa, ja joka voisi solmia rauhansopimuksen voittajavaltojen kanssa.
- 15. maaliskuuta–16. maaliskuuta - Cilaosissa, Réunionilla satoi 1 870 mm vettä, mikä on suurin koskaan mitattu sademäärä vuorokaudessa.
- 27. maaliskuuta - Epäonnistunut murhayritys Länsi-Saksan Konrad Adenaueria vastaan.
- 18. huhtikuuta - Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myös naisille ja alkuperäiskansoille, maauudistus ja kaivosten kansallistaminen.
- 28. huhtikuuta - San Franciscon rauha tuli virallisesti voimaan, Japanin miehitys päättyy ja Japani sai itsenäisyyden.
- 2. toukokuuta - Ensimmäinen suihkumatkustajakonelinja Lontoon ja Johannesburgin välillä.
- 6. toukokuuta - Egyptin kuningas Farouk julisti olevansa Profeetta Muhammedin jälkeläinen.
- 13. kesäkuuta - Neuvostoliitto ampui alas ruotsalaisen DC-3-vakoilukoneen kansainvälisillä vesillä Gotska Sandön itäpuolella, kuten myös sitä etsimään lähteneen toisen koneen. Ruotsi väitti 40 vuotta koneen olleen harjoituslennolla, ja Neuvostoliitto sanoi, ettei tiennyt miten sille oli käynyt.
- 1. kesäkuuta - Katolinen kirkko kielsi André Giden kirjat.
- 29. kesäkuuta - Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi.
- 13. heinäkuuta - Itä-Saksa ilmoitti oman armeijan muodostamisesta.
- 19. heinäkuuta–3. elokuuta - Helsingin Olympialaiset.
- 21. heinäkuuta - Kenraali Mohammed Naguibin ja Gamal Abdel Nasser sotilasvallankaappaus syöksi Egyptin kuninkaan Faroukin vallasta.
- 25. heinäkuuta - Puerto Rico sai itsehallinnon Yhdysvaltain alaisuudessa.
- 11. elokuuta - Jordanian armeija pakotti mielisairaan kuningas Talalin eroamaan, hänen seuraajakseen tuli Hussein.
- 27. elokuuta - Länsi-Saksa suostui maksamaan kolme miljardia D-markkaa korvauksia Israelille juutalaisten vainoista.
- 18. syyskuuta - Suomi sai maksettua loppuun sotakorvaukset Neuvostoliitolle
- 4. syyskuuta–9. syyskuuta - Savusumu surmasi 4000 Lontoossa.
- 18. syyskuuta - Neuvostoliitto esti Japanin liittymisen YK:hon vetollaan.
- 20. lokakuuta - Sotatila Keniassa Mau Mau -kapinan vuoksi.
- 1. marraskuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommikoe Eniwetokilla Bikiniatollilla, koodinimeltään "Mike" (M tarkoitti megatonnia).
- 4. marraskuuta - Republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower voitti demokraattien ehdokkaan Adlai Stevensonin presidentinvaalissa – kuten UNIVAC-tietokone osasi ennustaa.
- 21. marraskuuta - Näytönoikeudenkäynti alkoi 11 entistä kommunistijohtajaa vastaan Tšekkoslovakiassa – kaikki olivat juutalaisia. Heidät hirtettiin 3. joulukuuta.
- 25. marraskuuta - Agatha Christien murhamysteeri Hiirenloukku saa ensi-iltansa Lontoossa. Vuonna 2004 näytelmää esitetään edelleen, mikä tekee siitä teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän.
- 1. joulukuuta - New York Daily News raportoi etusivullaan ensimmäisestä sukupuolenkorjausleikkauksesta Tanskassa.
- 14. joulukuuta - Ensimmäinen onnistunut siiamilaisten kaksosten kirurginen erottaminen tapahtuu Ohiossa.
- 25. joulukuuta - Ampumavälikohtaus Länsi-Berliinissä, yksi länsisaksalainen sotilas sai surmansa

Syntyneitä

- 4. maaliskuuta - Ronn Moss, näyttelijä ja muusikko
- 11. maaliskuuta - Douglas Adams († 2001)
- 16. huhtikuuta - Jukka Tolonen, muusikko
- 27. huhtikuuta - Ari Vatanen, ralliajaja ja poliitikko
- 14. toukokuuta - Robert Zemeckis, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja
- 7. kesäkuuta - Liam Neeson, näyttelijä
- 18. kesäkuuta - Isabella Rossellini, näyttelijä
- 2. heinäkuuta - Ahmed Ouyahia, Algerian pääministeri
- 21. heinäkuuta - Robin Williams, näyttelijä
- 19. elokuuta - Jonathan Frakes, näyttelijä (Star Trek: The Next Generation)
- 7. lokakuuta - Vladimir Putin, Venäjän presidentti
- 30. joulukuuta - Jesús Ferrero, kirjailija

Kuolleita

- 6. helmikuuta - Yrjö VI, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin kuningas
- 19. helmikuuta - Knut Hamsun, norjalainen kirjailija
- 9. maaliskuuta - Aleksandra Kollontai, neuvostovallankumouksellinen ja diplomaatti
- 3. huhtikuuta - Miina Sillanpää, suomalainen poliitikko
- 26. heinäkuuta - Eva Perón, "Evita", Argentiinan Juan Perónin vaimo
- 22. syyskuuta - K. J. Ståhlberg, ensimmäinen Suomen presidentti
- 3. marraskuuta - Martti Jukola, urheiluselostaja.
- 23. marraskuuta - Aaro Hellaakoski, runoilija Luokka:1952 ms:1952 ko:1952년 ja:1952年 simple:1952 th:พ.ศ. 2495

Akershusin linna

Akershusin linna on eräs Norjan historian merkittävimmistä linnoituksista. Se sijaitsee strategisella niemellä Oslossa. Linna on kokenut monia piirityksiä, mutta ulkomaiset valloittajat eivät ole koskaan onnistuneet valloittamaan sitä yhdeksästä yrityksestään huolimatta. Oslo Akershusin linnaa alettiin rakentaa vuoden 1290 tienoilla. Rakennustyöt käynnisti kuningas Håkon V Magnusson. Akershusin linna mainitaan ensimmäistä kertaa Håkonin kirjeessä vuonna 1300. Kirjeessä ei sanota, miten pitkälle rakennustyöt ovat edistyneet. Akershusin linna muistuttaa monessa mielessä Turun linnaa, mikä kertoo maiden samankaltaisesta historiasta. Ne molemmat ajoittuvat samalle ajalle ja molempien linnojen yhteydessä on kirkko keskeisellä paikalla. Molempien linnojen suhteellisen karu sisustus ja vaatimattomuus kertovat myös siitä, että ne ovat sijainneet valtakunnan rajamailla, josta vauraus on virrannut todellisiin pääkaupunkeihin (Tukholmaan ja Kööpenhaminaan). Nykyään Akershusin linna ja linnan alueella olevat kohteet muodostavat Oslon tärkeimmän turistikohteen. Linnoituksessa järjestetään kaupungin ja valtion juhlatilaisuuksia. Linnan alueella toimivat myös Norjan toisen maailmansodan aikaisen vastarintaliikkeen museo ja sotamuseo. Vastarintaliikkeen museossa on kuvattuna lehtileikkein ja kuvin sekä muutamin vastarintaliikkeen toimintaan liittyvin esinein kehitys Anschlussista 1938 Norjan miehityksen loppuun 1945 saakka. 1945 Sotamuseossa esineistöä ei ole paljoa varsinkaan Tanskan vallan ajalta. Unioniaikaa Ruotsin kanssa havainnollistetaan univormuun puetuin nukein, mistä saa kuvan norjalaisen armeijan 1800-luvun kenttäelämästä. Linnan alueella toimii itse linnoitusta myöhemmin rakennetussa kauppiastalossa myös Norjan puolustusvoimien kansainvälinen keskus Fokiv (Forsvarets kompetansesenter for internasjonal virksomhet, englanniksi NODEFIC, the Norwegian Defence International Centre), huoltokoulu (Forsvarets forvaltningsskole) ja esikuntakoulu (Forsvarets stabsskole), missä opetetaan myös ulkomaalaisia.

Aiheesta muualla

Turistikohteet

Museoalueelle kuljetaan samasta portista Oslon keskustassa olevan sataman suunnasta, minkä sisäpuolella oleva alue katsotaan sotilasalueeksi, minne kuitenkin siviileille pääsy on sallittu päiväsaikaan.
- [http://www.mil.no/felles/nhm/start/eng/ Vastarintaliikkeen museo (Norges Hjemmefrontmuseum)]
- [http://www.mil.no/felles/fmu/start/ Sotamuseo]
- [http://www.noorwegen.org/verslag/attracties/akershus_festning Kuvia Akerhusin linnasta]

Norjan puolustusvoimien laitokset

- [http://www.mil.no/felles/fss/ffs/start/;jsessionid=IYUABLENKXDFNFOUN3NCFEQ?_requestid=11493476 Huoltokoulu (Forsvarets forvaltningsskole)]
- [http://www.mil.no/felles/fsts/start/;jsessionid=IYUABLENKXDFNFOUN3NCFEQ?_requestid=11493649 Esikuntakoulu (Forsvarets stabsskole)]
- [http://www.mil.no/felles/fokiv/start/;jsessionid=IYUABLENKXDFNFOUN3NCFEQ?_requestid=11493832 Kansainvälinen keskus (Forsvarets Kompetansesenter for Internasjonal Virksomhet - FOKIV / NODEFIC)] Luokka:Norja Luokka:Oslo Luokka:Linnat

Alfred Nobel

Alfred Nobel (21. lokakuuta 1833, Tukholma, Ruotsi -10. joulukuuta 1896, San Remo, Italia) oli ruotsalainen kemisti, insinööri ja dynamiitin keksijä. Dynamiittitehtaan räjähdyksessä kuolleet ihmiset saivat Alfred Nobelin tunnontuskiin keksimästään tappavan vaarallisesta aineesta. Tämän seurauksena hän määräsi testamentissaan omaisuutensa jaettavaksi Nobel-palkintoa varten ja sitä hallinnoivan säätiön perustamisen. Synteettinen alkuaine nobelium on nimetty hänen mukaansa. Alfred Nobel syntyi 21. lokakuuta 1833 Tukholmassa Immanuel Nobelin (1801-1872) kuusipoikaisen perheen kolmantena poikana, mutta muutti jo 1842 perheensä mukana Pietariin isän konepajan mentyä konkurssiin. Tuohon aikaan Nobelin perhe oli hyvin köyhä. Äiti työskenteli kauppa-apulaisena ja Alfred myi tulitikkuja kadulla. Nykyaikaisen vanerin keksinyt Alfredin isä aloitti Pietarissa "torpedo"-työnsä. Vuonna 1859 tämä työ jätettiin perheen toisen pojan, Ludvigin (1831-1888) vastuulle, joka suuresti laajensi sitä. Alfred palasi isänsä kanssa Ruotsiin sen jälkeen kun heidän perheyrityksensä oli mennyt konkurssiin ja omistautui räjähdysaineiden tutkimiseen ja erityisesti nitroglyseriinin turvalliseen käyttöön ja valmistukseen. Nitroglyseriinin oli vuonna 1847 keksinyt Ascanio Sobrero, Alfredin opiskelutoveri Torinon yliopistosta. Heleneborgissa, Ruotsissa sijaitsevassa perheyrityksen tehtaassa tapahtui useita räjähdyksiä, ja vuoden 1864 räjähdys surmasi Alfredin nuoremman veljen Emilin ja useita työntekijöitä.

Dynamiitti

Nobel havaitsi, että nitroglyseriinistä saatiin turvallisempaa ja helpommin käsiteltävää kun se sekoitettiin piimaahan. Hän patentoi tämän sekoituksen dynamiittina vuonna 1867. Dynamiittia käytettiin sotateollisuuteen.

Linkkejä

- [http://www.nobel.se/ Nobelin e-museo] (englanniksi) Nobel, Alfred Nobel, Alfred als:Alfred Nobel zh-min-nan:Alfred Nobel ko:알프레드 노벨 ja:アルフレッド・ノーベル

Holmenkollen

Holmenkollen on Osloon kuuluva mäkimaastoinen kaupunginosa Norjassa. Se on tunnetuin vuosittain järjestettävistä Holmenkollenin kisoista, joissa kilpaillaan maastohiihdossa, yhdistetyssä, mäkihypyssä ja ampumahiihdossa. Holmenkollen oli yksi 1952 talviolympialaisten suorituspaikoista. Se isännöi myös vuoden 1982 hiihdon MM-kisoja, 1999 ampumahiihdon MM-kisoja sekä osittain vuoden 2000 ampumahiihdon MM-kisoja. Luokka:Oslo Luokka:Talviurheilukeskukset

Vigelandin puisto

Vigelandin puisto tai ”Patsaspuisto” on eräs Oslon ja Norjan kuuluisimmista nähtävyyksistä. Se sijaitsee Frognerin puistossa ja siellä on esillä yhteensä 212 Gustav Vigelandin tekemää patsasta. Vigelandin puisto on pinta-alaltaan yli 320 hehtaaria. Frognerin puisto on kesäisin suosittu piknik-paikka, eikä Vigelandin puistoon ole pääsymaksua. Puisto luotiin vuosina 1907—1942. Suurin osa veistoksista on tehty vuosina 1926—1942.

Puiston rakenne

Portti

1942 Puiston pääsisäänkäynti on sen etelälaidalla, jossa sijaitsee viisi pronssista porttia. Porttien teema on lohikäärmeet, jotka toistuvat useissa Vigelandin töissä. Sisäänkäynnin vasemmalla puolella on Vigelandia esittävä patsas.

Silta

lohikäärme Sisäänkäynnin jälkeisen aukean takana on graniittisilta, jolla on pituutta 100 metriä ja leveyttä 15 metriä. Silta vie yli puiston halkaisevan vesistön. Sillan molemmilla kaiteilla on yhteensä 58 pronssista patsasta miehistä ja naisista, lapsista ja aikuisista, ryhmässä ja yksinään. Sillan patsaista kuuluisin on vihaista lasta esittävä patsas, joka koristaa monia postikortteja. Sillan vasemmalla puolella veden äärellä on pieni, pyöreä tasanne, jonka reunalla on vauvoja esittäviä patsaita.

Suihkulähde

metri Sillan jälkeen on puiston eräs vaikuttavimmista töistä, suuri pronssinen suihkulähde, jota pidättelevät pronssiset patsaat pitävät ylhäällä. Lähteen ympärillä on 20 patsasta, joissa ihmisiä oleskelee puun juurella. Suihkulähteen laitaan on kaiverrettu kuvia, jotka kuvaava elämän eri vaiheita syntymästä kuolemaan.

Monoliittitasanne

Puiston korkeimmalla kohdalla sijaitsee patsaista keskeisin. 17-metriseen, yhdestä kivestä veistettyyn patsaaseen on veistetty 121 ihmishahmoa. Monoliitille johtavilla portailla on 36 patsasta, jotka kuvaavat eri-ikäisiä ihmisiä, ja kun kiertää monoliittia myötäpäivään, voi nähdä patsaiden esittävän elämän eri vaiheita lapsuudesta nuoruuden ja aikuisuuden kautta vanhuuteen. kuolema Monoliittitasanteen molemmilla puolilla on pronssiset portit, joista toisessa on kuvattu nuoria naisia ja toisessa nuoria miehiä.

Elämänpyörä

Puiston päädyssä on sijaitsee patsas Livshjulet, elämänpyörä. Siinä neljä aikuista ja kolme lasta muodostavat kehän. Se tuo taas kerran esille puiston teeman elämänkaaresta syntymästä kuolemaan.

Linkkejä

- [http://www.museumsnett.no/vigelandmuseet/ Vigelandin puisto] Luokka:Norja Luokka:Oslo Luokka:Puistot

Luokka:Oslo

Oslon kaupunkiin liittyviä artikkeleita. Luokka:Norjan kaupungit

Luokka:Norjan kunnat

Norjan kuntia käsitteleviä artikkeleja. Kunnat Luokka:Kunnat

Lituus

A lituus egy etruszkoktól származó rézfúvós hangszer. A hangszer egyenes és a hangtölcsére fölfelé kanyarodó. A rómaiaknál mint vallási hangszer volt használatban. Kategória:Hangszerek

cheap tickets Sepsa video poker Kabarety heavy metal

:: RELATED NEWS ::

Nvidia
NVIDIA (nVidia) Corporation - amerykańska firma komputerowa, jeden z głównych producentów procesorów graficznych na świecie, a także dostawca kart graficznych i innych urządzeń komputerowych. Założona została w styczniu 1993 roku przez Jen-Hsun Huanga, Chrisa Malachowsky'ego, i Curti

Mak

Mak

Papaver alpinum

Systematyka

Klasa:

dwuliścienne

Braszów
Braszów (rum. Braşov, węg Brassó, niem. Kronstadt) miasto w środkowej Rumunii, w okręgu Braszów

Pustynia Simpsona
Pustynia Simpsona ( ang. Simpson Desert) – pustynia w środkowej Australii o całkowitej powierzchni 170,000 km². W północnej części kamienista, środkowej piaszczysta, a południowo-wschodniej żwirowa. Opad roczny jest bardzo zmienny i nie do przewidzenia. Tylko nieznacznie przekracza opad na Saharze i wynosi ok. 130 mm . Letnie temperatury mogą przekraczać 50°C. Położona w centralnym najbardzie

Dymnicowate

Dymnicowate

Systematyka

Klasa:	dwuliścienne
Podklasa: Read More...

Albrecht Ciechanowiecki Wojciech Konstanty Ciechanowiecki herbu Dąbrowa podpisujący się niemiecką wersją swego imienia - Albrycht (Albrecht) (zm. 1675), oboźny wielki litewski, wojskowy i polityk. oboźny Był synem wojewody mińskiego