:: wikimiki.org ::
| Oulujärvi |
OulujärviOulujärvi, eli ns. Kainuun meri, sijaitsee Kainuussa Kajaanin, Paltamon, Vaalan ja Vuolijoen kuntien alueella. Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi. Sen pinta-ala on 928 neliökilometriä. Suurjärveksi se on matala; keskisyvyys on hieman yli 7 m ja syvinkin kohta vain 35 m.
Oulujärvi jakaantuu kolmeen pääosaan eli järvenselkään. Nämä ovat läntinen Niskanselkä, keskiosan Ärjänselkä, sekä itäinen, kapeampi Paltaselkä.
Saaret
Saaria on useita. Oulujärven keskellä sijaitsee erittäin kaunis Manamansalon saari, joka on suurimmaksi osaksi hiekkakangasta ja rannat hienoa hiekkaa.
Huomattavimmat saaret
:Hevossaari, Honkinen, Kaarresalo, Karhusaari, Kuostonsaari, Käkisaari, Manamansalo, Reimiluoto, Teväsaari, Toukka, Uupunut, Ykspisto, Ärjä.
Vesistö
Oulujärveen laskee useita jokia, mm. Kiehimäjoki Paltamossa ja Kajaaninjoki Kajaanissa. Oulujärvi laskee Perämereen Oulujoen kautta.
Historia
Oulujärven rannoilla kerrotaan useita legendoja. Tunnetuin niistä on lienee tarina ryöstöretken aikana Oulujärveen pudonneesta Manamansalon kirkon kellosta, jonka kerrotaan yhä kumisevan järven pohjassa. Venäjältä on eräästä luostarista kuitenkin paikallistettu kello, joka todennäköisesti on kyseinen ryöstösaaliiksi joutunut kello.
1860-luvulla Oulujärvellä riehuivat myös Suomen sisävesien ainoat merirosvot, Kiveksen veljeksinä tunnetut järvirosvot. Nämä isokokoiset ja kaikkien pelkäämät miehet ryöstelivät järvellä liikkuneita tervansoutajia ja matkalaisia, ja saivat Robin Hoodin maineen, koska he jakoivat osan saaliistaan kotikylänsä asukkaille. Tämän vuoksi kesti useita vuosia, ennen kuin Kiveksen veljekset saatiin vastuuseen teoistaan vuonna 1867. Veljekset tuomittiin raipparangaistukseen, ja sen kärsittyään he katosivat järveltä.
Luokka:Kajaani
Luokka:Paltamo
Luokka:Suomen järvet
Luokka:Vaala
Luokka:Vuolijoki
Kainuu__NOTOC__
Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.
Yleistä
Kainuussa on 86 011 asukasta (09/2004), ja väkimäärä vähenee koko ajan poismuuton seurauksena, noin 100 asukkaalla kuukaudessa. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 95 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti.
Kainuun asutti Pietari Brahe 1500-luvulla antamalla muuttajille kymmenen vuoden verovapauden. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska oli uhkana venäläisten muuttamiseen alueelle idästä ja pohjoisesta. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna ei kuulunut kaupunkiin, vaan oli Ruotsin valtion erillinen puolustuslinnoitus. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa peräisin Savosta. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen ja muita elinkeinoja ei juuri ole olemassa. Poismuutto alueelta voidaan katsoa siis "korjausliikkeeksi" satoja vuosia sitten tehdylle asuttamiselle. Sama ilmiö on Pohjois-Karjalassa, joka asutettiin sotien jälkeen.
1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen.
Kunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:
Seutukunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut]
Luokka:Suomen maakunnat
Kajaani
Kajaani (ruotsiksi Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, on sen maakuntakeskus ja kärsii muuttotappiosta.
Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.
Historia
Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eKr, mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä.
Vaikka kaupungin kasvu olikin alussa hidasta, sen strateginen merkitys huomattiin jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaniin alettiin rakentaa Kajaanin linnaa vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa.
Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana, joskin 1960- ja 70-lukujen kriisit koettelivat myös Kajaania, minkä seurauksena kaupungin väestöluku väheni kymmenessä vuodessa lähes 10 000 asukkaalla. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii edelleen muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.
Kulttuuri
Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen.
Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.
Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kainuun Jazzkevät.
Kaupunginosat
- Hetteenmäki
- Huuhkajavaara
- Kettu
- Komiaho
- Kuurna
- Kylmä
- Kättö
- Laajakangas
- Lehtikangas
- Lohtaja
- Nakertaja
- Onnela
- Puistola
- Purola
- Teppana
- Variskangas
- Ylä-kaupunki
Kylät
Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki, Paltaniemi
Ystävyyskaupungit
- Donin Rostov, Venäjä
- Marquette, USA
- NyÃreqiháza, Unkari
- Schwalm-Eder-piiri, Saksa
- Östersund, Ruotsi
Aiheesta muualla
- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Vaala
Vaala (aikaisemmin Säräisniemi) on Suomen kunta Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä.
Kunnan pinta-ala on 1 765 km², josta vesistöjä on 446 km². Kunta on perustettu vuonna 1954 (edeltäjä Säräisniemi vuonna 1867). Asukkaita 1.1.2003 yhteensä 3 894, asukastiheys 3,0 asukasta/km².
Oulujoki alkaa Vaalan keskustan länsipuolelta. Puolet maan neljänneksi suuresta järvestä, Oulujärvestä, sijaitsee Vaalassa. Järvessä oleva Manamansalon saari on nykyisin voimakas matkailukeskittymä. Rokuan kansallispuisto sijaitsee kunnan länsiosassa.
Kyliä
Alasalmi, Eninlahti, Jaalanka, Jylhämä, Järvikylä, Kangaskylä, Kankari, Liminpuro, Manamansalo, Neittävä, Nimisjärvi, Nuojua, Oterma, Pelso, Suutarinkylä, Säräisniemi, Veneheitto
Aiheesta muualla
- [http://www.vaala.fi/ Vaalan kunnan kotisivut]
-
ManamansaloManamansalo on kylä ja saari Vaalan kunnassa Oulujärvellä Kainuussa, Oulun läänissä. Saari on Oulujärven suurin saari, sekä valtakunnallisesti sisävesien viidenneksi suurin, ja kaikkiaan neljänneksitoista suurin saari. Saaren pinta-ala on 76 km². Manamansalon saaressa sijaitsee myös samanniminen kylä. Lähimmät päätaajamat ovat Vaalan sekä Paltamon keskustat. Saari on tunnettu pitkistä hiekkarannoistaan.
Saaren pituus on 16,2 km ja suurin leveys 13,8 km. Saareen on kiinteä tieyhteys pohjoisesta valtatieltä 22. Alassalmen lautta liikennöi Manamansalon ja mantereen välillä saaren lounaispuolella. Saaren pääväylät ovat paikallistiet 8820 ja 8823.
Kylät ja taloryhmät
Ahvenkaarre, Harmaala, Heteperä, Hovilanperä, Hätilä, Kaaresperä, Kangasperä, Kilonniemi, Kivarinperä, Lamminperä, Manamansalo, Mustaniemi, Puronranta, Rötkikkö, Teeriniemi, Unelanperä.
Aiheesta muualla
- [http://www.vaala.fi Vaalan kunta]
- [http://www.kalamieslehti.fi/laatuapajat/tekstit/oulu/manamansalo.htm Kalamieslehti: Manamansalo]
Luokka:Suomen saaret
Luokka:Vaalan kylät
Luokka:Vaala
ManamansaloManamansalo on kylä ja saari Vaalan kunnassa Oulujärvellä Kainuussa, Oulun läänissä. Saari on Oulujärven suurin saari, sekä valtakunnallisesti sisävesien viidenneksi suurin, ja kaikkiaan neljänneksitoista suurin saari. Saaren pinta-ala on 76 km². Manamansalon saaressa sijaitsee myös samanniminen kylä. Lähimmät päätaajamat ovat Vaalan sekä Paltamon keskustat. Saari on tunnettu pitkistä hiekkarannoistaan.
Saaren pituus on 16,2 km ja suurin leveys 13,8 km. Saareen on kiinteä tieyhteys pohjoisesta valtatieltä 22. Alassalmen lautta liikennöi Manamansalon ja mantereen välillä saaren lounaispuolella. Saaren pääväylät ovat paikallistiet 8820 ja 8823.
Kylät ja taloryhmät
Ahvenkaarre, Harmaala, Heteperä, Hovilanperä, Hätilä, Kaaresperä, Kangasperä, Kilonniemi, Kivarinperä, Lamminperä, Manamansalo, Mustaniemi, Puronranta, Rötkikkö, Teeriniemi, Unelanperä.
Aiheesta muualla
- [http://www.vaala.fi Vaalan kunta]
- [http://www.kalamieslehti.fi/laatuapajat/tekstit/oulu/manamansalo.htm Kalamieslehti: Manamansalo]
Luokka:Suomen saaret
Luokka:Vaalan kylät
Luokka:Vaala
KajaaninjokiKajaaninjoki laskee Nuasjärvestä Oulujärveen.
Joki kulkee nimensä mukaisesti Kajaanin läpi. Kaupungin keskustan kohdalla joessa on kaksi 1940-luvulla rakennetulla sähkövoimalaitoksella valjastettua koskea. Tätä reittiä pitkin kuljetettiin 1900-luvulle asti itäisimmässä Suomessa poltettua tervaa Ouluun ulkomaille laivattavaksi. Koskien kiertämiseksi niiden kohdalle rakennettiin tervakanava, jollainen joessa on edelleen. Tervakanavan vieressä on lussitupa.
Keskustan kahden kosken, nykyisin voimalaitosten välissä olevalla saarella sijaitsee Kajaanin linnan rauniot, joiden yli on rakennettu silta.
Joen varrella on myös UPM-Kymmenen paperitehtaat, sekä Karolineburgin kartano, joka toimii nykyisin hotellina.
Kautta aikojen Kajaaninjoki on tunnettu hyvänä kalastuspaikkana, nykyisin pääosin kalaistutusten ansiosta. Kaupungin läheisyys ja joen rantojen puistot tarjoavat hyvät puitteet kalastukselle.
Kaupungin keskustassa jokea kiertää rantojen puistojen läpi Renforsin lenkki, josta on hyvät näkymät joelle ja siellä oleviin nähtävyyksiin.
Kajaanin kaupunkisuunnitteluun liittyy jokea koskeva ongelma: joen yli kulkee paljon liikennettä, mutta sopivia paikkoja siltojen rakentamiseen on hyvin vähän joen pengerten kauniin luonnon ja historiallisen arvon vuoksi.
Luokka:Kajaani
Luokka:Suomen joet
PerämeriPerämeri (aik. Kainuunmeri) on Pohjanlahden pohjoisin osa. Se rajoittuu etelässä Merenkurkkuun, ja sen pohjoisin kohta on Tornionjoen suistossa, Tornion-Haaparannan alueella.
Perämereen laskee useita jokia sekä Ruotsin että Suomen puolelta.
Perämeren suurin saari on Hailuoto. Tärkeimmät satamat ovat Kokkolan Ykspihlaja (13 metrin väylä), Oulun Oritkari, Kemin Ajos ja Tornion Röyttä. Kemi-Oulu -välillä kulkee myös 10 metrin syväväylä.
Perämeren keskisyvyys on n. 30 m. Suomen rannikolla yksi syvimpiä kohtia on Haukiputaan edustallä Lönkytin-luodon lounaispuolella oleva 54 m syvänne.
Laajat hiekkasärkät ja -matalikot ovat Perämerelle ominaisia. Haukiputaan edustalla sijaitseva Santapankki -niminen saari sijaitsee laajan 1-2 metrin matalikon pohjoisreunalla.
Katso myös
- Krunnien suojelualue
- Hailuoto
Luokka:Pohjanlahti
1860 Tapahtumia
- Toinen oopiumsota päättyi Kiinassa.
- Alfred Nobel keksi dynamiitin.
- Etelä-Karoliina julistautui itsenäiseksi 20. joulukuuta ensimmäisenä etelävaltiona, mikä seuraavana vuonna johti Yhdysvaltojen sisällissotaan.
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
Luokka:1800-luku
ms:1860
ko:1860ë…„
simple:1860
th:พ.ศ. 2403
Robin Hood
Robin Hood on länsimaisen tarinaperinteen yksi tunnetuimpia hahmoja. Tarun mukaan Robin Hood oli Sherwoodin metsissä, Nottinghamin kaupungin läheisyydessä, elävä lainsuojaton ja taitava jousimies, joka varasti rikkailta ja antoi köyhille.
Robin Hoodin seikkailuista on kirjoitettu tarinoita ja tehty useita elokuvia ja tv-sarjoja.
Robin Hoodin legenda
Robin Hoodin legenda on apokryfinen eli alkuperältään tuntematon. Robin Hood mainitaan ensimmäistä kertaa 1300-luvun lopulla John Fordunilaisen ja Walter Bowerin teoksessa Scotichronicon, jossa Robin Hoodin, tai oikeammin Robert Hoodin, mainitaan 1200-luvun puolen välin tienoilla olleen rahvaan parissa ihailtu ryövärijoukon johtaja.
Aikojen saatossa Robin Hoodin legenda on muuttunut ja mukautunut aikakausien olosuhteisiin. Alkuperäiset kansantarut eivät viittaa millään tavalla siihen, että Robin Hood olisi jakanut ryöstösaalistaan köyhille tai olisi ollut erityisen taitava jousen käyttäjä.
Ensimmäiset painetut kirjat Robin Hoodista ilmestyivät 1600-luvulla. Tuohon aikaan Robin Hood oli tarinan mukaan itsenäinen talonpoika tai kauppias. Jo 1600-luvun lopulla Robin Hood oli kuitenkin muuttunut tarinoissa aatelismieheksi. 1600-luvulla Robin Hoodin seikkailujen ajoitus muuttui ristiretkiaikaan. Myös Robinin hahmo muuttui raivokkaaksi köyhien etujen puolesta taistelijaksi ja suorastaan maagisen taitavaksi jousimieheksi. 1600-luvulta on peräisin myös maininta Locksleystä Robin Hoodin syntymäpaikkana.
Robin Hoodin päävastustaja Nottinghamin sheriffi mainitaan jo kansantaruissa, joissa Robin tappaa hänet. Vasta myöhemmissä tarinoissa Nottinghamin sheriffi riistää Robinin maat ja ajaa tämän lainsuojattomaksi.
Legendan myöhempiä lisiä on myös Robin Hoodin ja Marian-neidon (alkujaan Mathilda) rakkaustarina, joka lienee saanut vaikutteita ranskalaisesta pastoraalista Jeu de Robin et Marion, vaikkakaan pastoraalissa ei ole nimiä lukuun ottamatta mitään yhteistä Robin Hoodin legendaan. Myös Marian (toisinaan myös Marion) henkilöhahmo on kokenut muutoksia. Aikana, jolloin naiset alkoivat vaatia äänioikeutta, Marianin soturineitomainen olemus muuttui sangen passiiviseksi, kunnes feministiliikkeen myötä Marianin hahmo on muuttunut jälleen aktiivisemmaksi.
Historiallinen Robin Hood
Sherwoodin metsä ja Nottighamin kaupunki ovat todellisia paikkoja Englannissa, mutta Robin Hood on sijoitettu kyseisiin paikkoihin vasta myöhäisemmissä versioissa tarinasta. Alkuperäisissä balladeissa Robin Hoodin sanottiin pitävän majaansa Barnsdalessa, noin 80 kilometriä Sherwoodista pohjoiseen. Barnsdalesta löytyy tietoja Robert de Lockesly -nimisestä miehestä vuodelta 1245, jolla oli Thomas-niminen veli, mutta varmuutta siitä, oliko Robert de Lockesly todella Robin Hood, ei ole.
1200-luvun alusta löytyy myös merkintöjä Robert Hood -nimisestä lainsuojattomasta Yorkshirestä. Miehestä käytettiin lempinimeä "Hobbehod" (kts. edeltä).
Iloiset veikot
Robin Hoodin rosvojoukosta mainitaan nimeltä seuraavat hahmot:
- Pikku-John (Little John)
- Munkki Tuck (Friar Tuck)
- Puna-Will (Will Scarlet)
- Marian-neito (Maid Marian)
- Much Myllärinpoika
- Richard Lee (Richard at the Lee)
Robin Hoodia käsitteleviä julkaisuja
Kirjoja
- Walter Scott: Ivanhoe (1819)
- Alexandre Dumas: Robin des bois (1839)
- Pierce Egan: Robin Hood and Little John: or, The merry men of Sherwood forest (1840)
- William Hall Clawson: The gest of Robin Hood (1909)
- John Finnemore: The story of Robin Hood and his merry men (1917)
Elokuvia
- 1908: Robin Hood and his Merry Men, ensimmäinen Robin Hood -elokuva.
- 1912: Robin Hood
- 1913: Robin Hood
- 1922: Robin Hood, Douglas Fairbanks Robin Hoodina
- 1933: Robin Hood
- 1935: Robin Hood, brittiläinen animaatioelokuva
- 1938: Robin Hoodin seikkailut (The Adventures of Robin Hood), Errol Flynn Robin Hoodina
- 1946: Robin Hoodin poika (The Bandit of Sherwood Forest)
- 1948: Robin Hoodin kosto (The Prince of Thieves)
- 1949: Rabbit Hood, animaatioelokuva, pääosassa Väiski Vemmelsääri
- 1950: Robin Hoodin urhot (Rogues of Sherwood Forest)
- 1951: Robin Hood, metsän sankari (Tales of Robin Hood)
- 1951: Robin Hood (Badal), intialainen elokuva
- 1952: Robin Hood ja iloiset veikot (Story of Robin Hood and His Merrie Men)
- 1954: Robin Hood taistelee jälleen (Men of Sherwood Forest)
- 1956: Robin Hood's Greatest Adventures
- 1958: Robin Hood Daffy, animaatioelokuva, Repe Sorsa Robin Hoodina
- 1958: Robin Hoodin huimapäät (The Son of Robin Hood)
- 1960: Robin Hoodin uudet seikkailut (Sword of Sherwood Forest)
- 1967: A Challenge for Robin Hood
- 1968: Noin 7 veljestä, Suomeen sijoitettu komediaelokuva
- 1969: Wolfshead: The Legend of Robin Hood
- 1969: The Ribald Tales of Robin Hood, eroottinen komedia
- 1970: Robin Hood - sankareitten sankari (L'Arciere di Sherwood)
- 1973: Robin Hood, kuuluisa Disneyn animaatioversio
- 1976: Robin ja Marian (Robin and Marian), Sean Connery ja Audrey Hepburn ikääntyneenä sankariparina
- 1981: Time Bandits, Monty Python -ryhmän komediaelokuva
- 1982: Robin Hood, kanadalainen tv-elokuva
- 1983: Robin Hood and the Sorcerer, televisioelokuva
- 1984: Robin Hood (The Zany Adventures of Robin Hood), televisioelokuva
- 1991: Robin Hood - varkaiden ruhtinas (Robin Hood: Prince of Thieves), Kevin Costnerin tähdittämä elokuva oli 1990-luvun alun suosituimpia ja tuottaneimpia elokuvia
- 1991: Robin Hood
- 1993: Robin Hood: Sankarit sukkahousuissa (Robin Hood: Men in Tights), komediaelokuva
- 1996: Robin of Locksley, televisioelokuva
- 1998: Robin Hood
- 2001: Shrek, Robin Hood tekee cameo-roolin myös tässä elokuvassa.
- 2001: Princess of Thieves, Robin Hoodin tytär pääosissa, televisioelokuva
Televisio- ja minisarjoja
- 1953: Robin Hood
- 1955-1960: The Adventures of Robin Hood, brittiläinen tv-sarja
- 1956: Robin Hood, brasilialainen tv-sarja
- 1966-1969: Rocket Robin Hood, tv-sarja: vuoteen 3000 sijoittuva Robin Hood -muunnelma
- 1975: When Things were Rotten, komediasarja
- 1975: The Legend of Robin Hood
- 1984-1986: Robin of Sherwood, brittiläinen tv-sarja, jota on esitetty myös Suomen televisiossa.
- 1989-1994: Maid Marian and her Merry Men, brittiläinen lastensarja
- 1997-1999: Robin Hoodin seikkailut (The New Adventures of Robin Hood)
Sarjakuvia
- 1941: Green Arrow, DC Comicsin Robin Hoodiin perustuva hahmo
Luokka:Kirjallisuuden henkilöhahmot
ja:ãƒãƒ“ン・フッド
Luokka:PaltamoPaltamon kuntaan liittyviä artikkeleita.
Luokka:Kainuun maakunnan kunnat
Luokka:Suomen järvetSuomen järviä käsitteleviä artikkeleja.
Luokka:Järvet
Järvet
Luokka:VaalaVaalan kuntaan liittyviä artikkeleja.
Luokka:Kainuun maakunnan kunnat Manhuacomicus Coreanus.
ja:マンファ
ko:í•œêµ ë§Œí™”
online slots online slots witaminy Zamówienia publiczne Sklep wêdkarski
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Dependency diagram
A dependency diagram is a diagram illustrating dependencies between various elements in an organized unit. Dependency diagrams are integral to software development, outlining the complex, interrelationships of various functional elements.
Typically in a dependency diagram, arrows point from each module to other modules which they are dependent on.
Category:Diagrams
|
The Big Brass Ring
The Big Brass Ring is a 1999 drama film, starring William Hurt, Nigel Hawthorne, Irene Jacob and Miranda Richardson (who was nominated for a Golden Globe Award for her performance).
External links
-
Free-fall is the ability to achieve the sensation of weightlessness (for example to be falling freely in an atmosphere, or to be in zero-g).
That is considered the usual meaning of the term; however, there are others:
- Freefall is the code-name/superhero name for Roxanne Spaulding, a character in the Gen13
|
Wikipedia:Articles for deletion/Fab lab
|
Sauta Cave National Wildlife Refuge
Sauta Cave National Wildlife Refuge (known as Blowing Wind Cave NWR until 1999) is a 264 acre (1.1 km²) National Wildlife Refuge purchased in 1978 located about 7 miles (10 km) downriver from Guntersville, Alabama. Managed as a National Wildlife Refuge, with no public use lands.
It provides protection for the federally endangered gray and Indiana bat and their critical habitat. The
|
Taflia
The Marquis of Taflia is a title of Maltese nobility. The title is currently held by
Joseph Sammut Testaferrata Alessi, as the 7th Marquis.
History
The title of Marquis of Taflia was first granted to Giovanni Battista Mompalao by the Grand Master de Rohan-Polduc as a life title, becoming extinct on his death in 1787. In the year 1790, the Grand Master regranted the title to Saverio Alessi, a jurat of Valletta, with remainder to his legitimate and natural descendants in perpetuity to al
|
|
