Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Oulun Lääni

Oulun lääni

Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.

Historia

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.

Hallinto

Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä on 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat

Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland) :#Kajaanin seutukunta :#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten) :#Koillismaan seutukunta :#Nivalan-Haapajärven seutukunta :#Oulun seutukunta :#Oulunkaaren seutukunta :#Raahen seutukunta :#Siikalatvan seutukunta :#Ylivieskan seutukunta

Kunnat

Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.

Vaakuna

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.

Aiheesta muualla


- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
-
ko:오울루 주

Lapin lääni

Lapin lääni, samalla myös Lapin maakunta, sijaitsee Pohjoiskalotilla ja Barentsin alueella ja rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin. Läänin pinta-ala on 98 947 km² eli se on pinta-alaltaan Suomen lääneistä suurin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lapin lääni muodostuu 22 kunnasta. Lapin maakunta on alueeltaan identtinen läänin kanssa. Pohjoinen napapiiri kulkee läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttavat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golf-virta sekä lähellä sijaitsevat merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Lapin ja Suomen korkein kohta Enontekiön kunnassa sijaitseva Halti kohoaa 1 328 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alavimmat seudut puolestaan löytyvät Lounais-Lapista Perämeren rannikolta. Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pinta-ala on 1 040 km². Lapissa sijaitsee myös kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki. Lapin läänin väkiluku oli vuoden 2002 lopussa 187 777 henkeä, joka on 3,6 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni on erittäin harvaan asuttu. Väestöntiheys on ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asuu 17 henkeä maaneliökilometrillä. Suurimmat väestökeskittymät ovat läänin pääkaupunki Rovaniemi ympäristöineen ja Kemi-Tornio-alue, joissa molemmissa asuu noin kolmannes läänin väestöstä. Lapin maakunnan nimikkolajit ovat poro, sinirinta, kullero, lohi ja kulta.

Lapin kunnat

Historiallisesti Lapin alueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen alueet. Esimerkiksi Rovaniemi oli osa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Nykykäsitys Lapista muodostuu läänin nimestä, joka annettiin pohjoisimmalle läänille vuonna 1936. Lapin läänissä ja maakunnassa on 22 kuntaa, joista 4 on kaupunkeja (lihavoituja).

Katso myös


- Pirkkamies

Linkki


- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
-
ko:라피 주

Itä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Itä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Mikkelin lääni (lukuun ottamatta Heinolaa ympäristöineen, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin), Kuopion lääni ja Pohjois-Karjalan lääni.

Hallinto

Itä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa.

Maakunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 3 maakuntaan:
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)

Kunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 64 kuntaan, joista kaupunkeja on 15, mukaan lukien Mikkeli, Joensuu ja Kuopio. Suurimmat kunnat (as.) # Kuopio 90595 # Joensuu 57617 # Mikkeli 46557 # Savonlinna 27490 # Varkaus 24243 # Iisalmi 22637 # Siilinjärvi 20260 # Lieksa 14065 # Pieksämäki 12447 # Kontiolahti 12359

Vaakuna

Itä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Savon ja Karjalan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit


- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/home.nsf Itä-Suomen lääni]
-
Luokka:Savo ko:동핀란드 주

Pohjanlahti

Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaasta pohjoiseen. Se muodostaa Itämeren pohjoisimman osan. Pohjanlahti jaetaan usein seuraaviin osa-alueisiin:
- Merenkurkku on Pohjanlahden kapein osa suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalla.
- Selkämeri (Raumanmeri) on Ahvenanmaan ja Merenkurkun välinen osa.
- Perämeri on Pohjanlahden pohjoisin perukka Merenkurkun takana. Luokka:Pohjanlahti

1775

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 16. joulukuuta - Jane Austen, englantilainen kirjailija

Kuolleita


- Luokka:1700-luku ms:1775 ko:1775년

Haminan rauha

Haminan rauha allekirjoitettiin nykyisen Haminan kirkon paikalla aiemmin sijainneen linnoituksen komendantin virka-asunnossa 17. syyskuuta 1809. Ruotsi luovutti Suomen alueen, mukaan lukien Ahvenanmaan, Venäjälle. Suomalaiset vapautettiin uskollisuudenvalastaan Ruotsin kruunulle ja Ruotsi sitoutui noudattamaan Napoleonin mannermaansulkemusta. Autonominen Suomen suuriruhtinaskunta oli Venäjän osa itsenäistymiseensä asti 1917. Vanha Suomi eli Viipurin ja Laatokan Karjala yhdistettiin muuhun Suomeen 1812. Raja palasi suunnilleen Stolbovan rauhan rajalle. Ruotsi luovutti Venäjälle varsinaisen Suomen lisäksi myös osan Lappia ja kaistaleen Länsipohjaa. Rajoiksi lännessä tulivat Tornion- ja Muonionjoki. Luovutettavat alueet määriteltiin lääneinä, mutta sopimustekstissä mainitaan myös sana Suomi. Luokka:Rauhansopimukset

1922

Tapahtumia


- 11. tammikuuta - Ensimmäinen onnistunut diabeteksen insuliinihoito
- 29. tammikuuta - Costa Rican, Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin liitto purkautui.
- 2. helmikuuta - Läskikapina
- 2. helmikuuta - James Joycen Odysseus julkaistaan kokonaisuudessaan Pariisissa.
- 14. helmikuuta - Ernst Tandefelt murhaa sisäministeri Heikki Ritavuoren
- 25. helmikuuta - Sarjamurhaaja Henri Désiré Landru teloitetaan giljotiinilla
- 20. maaliskuuta - USS Langley, ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus käyttöön.
- 16. huhtikuuta - Rapallon sopimus Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä.
- 28. heinäkuuta - Irlannin sisällissota alkaa.
- 12. elokuuta - Dáil Éireannin puheenjohtajan, Arthur Griffithin salamurha.
- 22. elokuuta - Irlantilaisen vapaustaistelijan, Michael Collinsin salamurha.
- 23. elokuuta - Kapina espanjalaisia vastaan Marokossa.
- 28. elokuuta - Japani myöntyi vetämään joukkonsa Siperiasta.
- 9. syyskuuta - Kreikkalaisia joukkoja takaa-ajavat turkkilaiset valtasivat Smyrnan. Tulipalo tuhosi suurimman osan kaupungista, 100 000 kuollutta.
- 18. syyskuuta - Unkari liittyi Kansainliittoon.
- 28. lokakuuta - Fasistit marssivat Roomaan, Benito Mussolinista tuli Italian nuorin pääministeri kautta aikain.
- 1. marraskuuta - Osmanien valtakunnan viimeinen sulttaani Mehmed VI Vahdettin luopui vallasta.
- 4. marraskuuta - Howard Carter löysi miehineen pääsyn Tutankhamonin hautaan Kuninkaiden laaksossa.
- 14. marraskuuta - British Broadcasting Corporation aloitti radiolähetykset Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- 6. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio perustettiin, Yrjö V:stä tulee Irlannin kuningas.
- 14. joulukuuta - Puolan presidentti Gabriel Narutowiczin salamurha.
- 30. joulukuuta - Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian tasavallat muodostavat Neuvostoliiton.

Syntyneitä


- 1. maaliskuuta - Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri ja Nobelin palkinnon voittaja
- 12. maaliskuuta - Jack Kerouac, kirjailija
- 21. maaliskuuta - Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 27. toukokuuta - Christopher Lee, näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Alistair MacLean, kirjailija
- 19. syyskuuta - Emil Zátopek, juoksija (k. 2000)
- 11. marraskuuta - Kurt Vonnegut, kirjailija
- 14. marraskuuta - Boutros Boutros-Ghali, YK:n pääsihteeri
- 16. marraskuuta - José Saramago, portugalilainen kirjailija, Nobel-voittaja 1988
- 26. marraskuuta - Charles M. Schulz, sarjakuvapiirtäjä ("Tenavat")
- 28. joulukuuta - Stan Lee, sarjakuvien käsikirjoittaja

Kuolleita


- 22. tammikuuta - Paavi Benedictus XV
- 1. huhtikuuta - Itävallan keisari Kaarle (Karl Franz Joseph)
- 2. elokuuta - Alexander Graham Bell, puhelimen keksijä
- 4. elokuuta - Pašša Enver (İsmail Enver Paşa), nuorturkkilainen poliitikko ja kenraali
- 22. elokuuta - Michael Collins, irlantilainen vapaustaistelija, salamurha
- 18. marraskuuta - Marcel Proust, ranskalainen kirjailija

Nobelin palkinnot


- Fysiikka: Niels Henrik David Bohr
- Kemia: Francis William Aston
- Lääketiede: Archibald Vivian Hill, Otto Fritz Meyerhof
- Kirjallisuus: Jacinto Benavente
- Rauha: Fridtjof Nansen ms:1922 ko:1922년 ja:1922年 simple:1922 th:พ.ศ. 2465

1936

Tapahtumia


- 20. tammikuuta - Edward VIII nousi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuninkaaksi ja Intian keisariksi isänsä, Yrjö V:n kuoleman jälkeen.
- 23. tammikuuta - Suomessa sisäministeriö kielsi nuorisojärjestö Sinimustien toiminnan.
- 6. - 16. helmikuuta talviolympialaiset Garmisch-Partenkirchenissä, Saksassa
- 26. helmikuuta - 1400 sotilasta valtasi hallintorakennukset Tokiossa. He vaativat kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi. 19 teloitettiin heinäkuussa.
- 7. maaliskuuta - Versaillesin rauhan vastaisesti Saksan miehittää Reininmaan.
- 1. huhtikuuta - Itävaltaan yleinen asevelvollisuus.
- 5. huhtikuuta ja 6. huhtikuuta - Kaksi eri tornadoa iskee Tupeloon, Mississippiin ja Gainesvilleen, Georgiaan surmaten 233 ja 203 ihmistä.
- 7. huhtikuuta - Cortes erottaa Espanjan presidentin Alcala Zamoran.
- 20. huhtikuuta - Abessinia evakuoi Addis Abeban
- 2. toukokuuta - Keisari Haile Selassie pakeni Adeniin.
- 5. toukokuuta - Italia valloitti Addis Abeban.
- 9. toukokuuta - Italia liitti virallisesti Etiopian itseensä.
- 28. toukokuuta - Alan Turing lähetti On Computable Numbersin julkaistavaksi
- 17. heinäkuuta - Espanjan sisällissota: Kapina Marokossa. Francisco Franco ja muut kenraalit liittyvät vallankaappaukseen vasemmistohallitusta vastaan.
- 18. heinäkuuta - Francon joukot nousevat maihin Marokossa ja Barcelonassa.
- 5. elokuuta - Sotilasvallankaappaus Kreikassa, Ioannis Metaxas valtaan.
- 1. lokakuuta - Franco nimitettiin Jefe del Estadoksi Burgosissa.
- 25. lokakuuta - Italian ja Saksan ystävyyssopimus, "Rooman-Berliinin akseli"
- 13. lokakuuta - Säännöllinen lauttaliikenne alkoi Doverin ja Calaisin välillä.
- 23. lokakuuta - Saksan Legion Condor liittyy Espanjan falangisteihin.
- 3. marraskuuta - Franklin D. Roosevelt valitaan uudelle kaudelle USA:n presidentiksi Alf Landonia vastaan.
- 16. marraskuuta - Edward VIII ilmoitti pääministerille aikovansa naida Wallis Simpsonin.
- 25. marraskuuta - Saksa ja Japani solmivat anti-komintern-sopimuksen Neuvostoliittoa vastaan. Italia liittyi sopimukseen 1937.
- 10. joulukuuta - Edward VIII luopui kruunusta.
- 12. joulukuuta - Yrjö VI kruunattiin Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi
- 12. joulukuuta - Xi'anin tapaus: Kenraalit kaappaavat Chiang Kai-shekin pakottaakseen hänet liittoon kommunistien kanssa Japania vastaan.

Syntyneitä


- 10. tammikuuta - Stephen Ambrose, historioitsija (k. 2002)
- 10. tammikuuta - Robert Wilson, fyysikko, radioastronomi, Nobel-voittaja 1978
- 11. helmikuuta - Burt Reynolds, näyttelijä
- 18. maaliskuuta - Frederik Willem de Klerk, Etelä-Afrikan presidentti
- 19. maaliskuuta - Ursula Andress, näyttelijä
- 23. huhtikuuta - Roy Orbison, laulaja (k. 1988)
- 17. toukokuuta - Dennis Hopper, näyttelijä
- 17. toukokuuta - Lars Gustafsson, ruotsalainen kirjailija
- 26. kesäkuuta - Robert Maclennan, brittipolitiikko
- 2. heinäkuuta - Erkko Kivikoski, suomalainen elokuvaohjaaja.
- 31. elokuuta - Matti Klinge, historioitsija, professori
- 2. syyskuuta - Andrew Grove, Intelin perustaja
- 7. syyskuuta - Buddy Holly, laulaja, Rock'n'Roll-pioneeri (k. 1959)
- 29. syyskuuta - Silvio Berlusconi
- 5. lokakuuta - Václav Havel, tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko

Kuolleita


- 18. tammikuuta - Rudyard Kipling, kirjailija
- 20. tammikuuta - Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuningas, Intian keisari
- 4. helmikuuta - Wilhelm Gustloff, Sveitsin natsipuolueen johtaja, salamurha
- 19. helmikuuta - Billy Mitchell, ilmailupioneeri
- 27. helmikuuta - Ivan Pavlov, fysiologi ja psykologi
- 11. kesäkuuta - Robert E. Howard, fantasiakirjailija
- 18. kesäkuuta - Maksim Gorki, kirjailija
- 20. heinäkuuta - Kenraali José Sanjurjo, nationalistikapinallinen, lento-onnettomuus
- 2. elokuuta - Louis Blériot, ilmailupioneeri
- 19. elokuuta - Federico García Lorca, kirjailija, pidättiin ja teloitettiin
- 2. lokakuuta - Juho Sunila, poliitikko
- 20. marraskuuta - José Antonio Primo de Rivera, falangistien perustaja ja marttyyri.
- 9. joulukuuta - Arvid Lindman, Ruotsin pääministeri 1906–1911 ja 1928–1930
- 14. joulukuuta - Vihtori Kosola, Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja. Luokka:1930-luku ms:1936 ko:1936년 ja:1936年 simple:1936 th:พ.ศ. 2479

Pattijoki

Pattijoki, aikaisemmin vuoteen 1920 asti Salo, entinen kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Asukkaita 6 200 (2000). Asutus on keskittynyt Olkijoen ja Pattijoen, varsille sekä kirkonkylään.

Kyliä

Ylipää (Lasikangas), Kopsa, Jokela, Olkijoki, Pattijoki

Nähtävyyksiä

Betonivalukirkko (J. D. Stenbäck, 1912), Olkijoen rauhanpirtti, leirikeskus Lohenpyrstö, Veteraanimaja, Konemuseo, Kastellin linnanrauniot, Pattijoen kiviholvisilta (valm. 1897).

Historia

Keskiajalla Pattijoki oli karjalaisten ja satakuntalaisten eräaluetta, jonka pysyvä asutus on 1400–1500-luvulta. Pattijoki oli tärkeässä osassa Suomen sodassa 1808–09. 1800-luvun lopulta lähtien pitäjän henkiseen elämään on vaikuttanut suuresti herännäisyys. Raahen läheisyys ja teollisuus on nopeuttanut kunnan kehitystä. Kunta 1867. Vuoden 2003 alussa Pattijoki liitettiin Raaheen.

Urheiluseuroja

Pattijoen Urheilijat (PU).

Temmes

Temmes on entinen kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Asukkaita 700 (2000). Temmes liitettiin suurimmaksi osaksi Tyrnävän kuntaan vuoden 2001 alussa. Erilliset enklaavi -alueet liitettiin Liminkaan, Lumijokeen ja Rantsilaan. Temmeksen puukirkko on vuodelta 1767 (A. Louvet).

Historia

Temmeksen seudulla oli asutusta jo kivikaudella, jolloin alue oli vielä merenrantaa. Asutuksen vakinaistuminen alkoi 1300-luvulla, mutta asutus tiheni vasta 1550-luvun jälkeen, kun Kustaa Vaasa oli määrännyt erämaat asutettaviksi. Asutus eteni Temmesjoen vartta pitkälti savolaisvoimin. Isonvihan aikana Temmes hävitettiin perinpohjin. Keskiajalla se kuului Saloisten suurpitäjään, myöhemmin Liminkaan. Keskiajalla ja uuden ajan alussa pääelinkeinona oli kalastus, maanviljely alkoi 1700-luvulla. Rukoushuonekunta Temmeksestä tuli 1766 ja itsenäinen seurakunta vuodesta 1899 lähtien.

Kyliä

Haapakylä, Haurukylä, Kärsämä, Temmes, Ylipää Luokka:Suomen entiset kunnat Luokka:Tyrnävä

Kihlakunta

Kihlakunta on nykyisin lääniä pienempi valtion paikallisalue. 1. joulukuuta 1996 lähtien paikallishallinto on järjestetty kihlakunnittain, joita on 90. Kihlakuntien rajat ovat samat kuin kuntien rajat ja niiden alueista määrää valtioneuvosto. Kihlakunnassa on kihlakunnanvirasto, lääninhallituksen alainen valtion viranomainen, joka hoitaa poliisi-, syyttäjä- ja ulosottotehtäviä.

Historia

Vuosina 1945-1996 kihlakunta oli henkikirjoittajan toimialue. Kihlakunta on alkuaan vastannut pitäjää, myöhemmin se on ollut mm. tuomarin virka-alue. Kansatieteilijä ja akateemikko Kustaa Vilkuna (19021980) on selvittänyt teoksessaan Kihlakunta ja häävuode, Otava, Helsinki 1964 suomalaisen yhteiskunnan järjestäytymisen vaiheita. Vilkunan mukaan länsisuomalaisen murteen sana kihlakunta jokseenkin vastaa itäsuomalaista sanaa pitäjä. Vilkunan ehdottama suora käännös sanalle kihlakunta on veropitäjä. Sana ”kihla” on laina muinaisgermaanisesta sanasta ”geisel”, pantti(vanki). Suomen sanan kihla ja muinaisgermaanin sanan geisel välinen yhteys perustuu keskiaikaiseen veronperintäkäytäntöön, jossa valloitetulta alueelta sotajoukkojen miehittämiseen riittämättömyyden takia uuden alueen uskollisuus varmistettiin ottamalla alueen hallitsijan tai muiden korkeasukuisten miesten jälkeläisiä panttivangeiksi määräajaksi.

Suomen kihlakunnat

# Espoon # Forssan # Haminan # Heinolan # Helsingin # Hyvinkään # Hämeenlinnan # Imatran # Järvenpään # Kotkan # Kouvolan # Lahden # Lappeenrannan # Lohjan # Loviisan # Orimattilan # Porvoon # Raaseporin # Riihimäen # Vantaan # Vihdin # Alavuden # Ikaalisten # Pietarsaaren # Jyväskylän # Jämsän # Kaarinan # Kangasalan # Kankaanpään # Kauhajoen # Kaustisen # Keuruun # Kokemäen # Kokkolan # Mustasaaren # Kyrönmaan # Lapuan # Loimaan # Mäntän # Nokian # Närpiön # Porin # Raision # Rauman # Saarijärven # Salon # Seinäjoen # Tampereen # Turun # Vaasan # Vakka-Suomen # Valkeakosken # Vammalan # Turunmaan # Äänekosken # Ilomantsin # Joensuun # Juvan # Kiteen # Koillis-Savon # Kuopionseudun # Lieksan # Mikkelin # Nurmeksen # Pieksämäen # Savonlinnan # Sisä-Savon # Varkaudenseudun # Ylä-Savon # Haapajärven # Haukiputaan # Kajaanin # Kuhmon # Kuusamon # Limingan # Oulun # Pudasjärven # Raahen # Suomussalmen # Ylivieskan # Inarin-Utsjoen # Kemin # Kittilän # Koillis-Lapin # Käsivarren # Ranuan-Posion # Rovaniemen # Sodankylän # Tornion # Tornionlaakson

Linkki

[http://www.kihlakunnat.fi Kihlakunnat] Luokka:Hallinto

Maakunta

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia. Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni). Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.

Historialliset maakunnat

Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.

Nykyiset maakunnat

Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä. Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].

Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin

1998

    Lapin lääni

  1. Lappi (Lappland)

    Oulun lääni

  2. Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
  3. Kainuu (Kajanaland)

    Itä-Suomen lääni

  4. Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
  5. Pohjois-Savo (Norra Savolax)
  6. Etelä-Savo (Södra Savolax)

    Länsi-Suomen lääni

  7. Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
  8. Pohjanmaa (Österbotten)
  9. Pirkanmaa (Birkaland)
  10. Satakunta (Satakunda)
  11. Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
  12. Keski-Suomi (Mellersta Finland)
  13. Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)

    Etelä-Suomen lääni

  14. Etelä-Karjala (Södra Karelen)
  15. Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
  16. Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
  17. Uusimaa (Nyland)
  18. Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
  19. Kymenlaakso (Kymmenedalen)

    Ahvenanmaa

  20. Ahvenanmaa (Åland)

Väestö ja päähallintopaikat

NimiPäähallintopaikkaVäkiluku (2003)Ennuste 2030
AhvenanmaaMaarianhamina26 347kuva:Green up.png27 388
Etelä-KarjalaLappeenranta136 301kuva:Red down.png127 435
Etelä-PohjanmaaSeinäjoki193 954kuva:Red down.png172 261
Etelä-SavoMikkeli162 296kuva:Red down.png140 304
Itä-UusimaaPorvoo91 689kuva:Green up.png104 736
KainuuKajaani86 573kuva:Red down.png68 621
Kanta-HämeHämeenlinna166 648kuva:Red down.png165 548
Keski-PohjanmaaKokkola70 584kuva:Red down.png62 870
Keski-SuomiJyväskylä266 082kuva:Red down.png257 426
KymenlaaksoKotka185 662kuva:Red down.png172 652
LappiRovaniemi186 917kuva:Red down.png162 300
PirkanmaaTampere457 317kuva:Green up.png475 749
PohjanmaaVaasa173 111kuva:Red down.png161 064
Pohjois-KarjalaJoensuu169 129kuva:Red down.png144 720
Pohjois-PohjanmaaOulu371 931kuva:Red down.png369 268
Pohjois-SavoKuopio251 356kuva:Red down.png220 154
Päijät-HämeLahti198 434kuva:Red down.png193 330
SatakuntaPori234 777kuva:Red down.png214 599
UusimaaHelsinki1 338 180kuva:Green up.png1 575 591
Varsinais-SuomiTurku452 444kuva:Green up.png474 547

Katso myös


- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland

Aiheesta muualla


- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot] Maakunnat

Kainuun maakunta

__NOTOC__ Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.

Yleistä

Kainuussa on 86 011 asukasta (09/2004), ja väkimäärä vähenee koko ajan poismuuton seurauksena, noin 100 asukkaalla kuukaudessa. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 95 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti. Kainuun asutti Pietari Brahe 1500-luvulla antamalla muuttajille kymmenen vuoden verovapauden. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska oli uhkana venäläisten muuttamiseen alueelle idästä ja pohjoisesta. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna ei kuulunut kaupunkiin, vaan oli Ruotsin valtion erillinen puolustuslinnoitus. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa peräisin Savosta. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen ja muita elinkeinoja ei juuri ole olemassa. Poismuutto alueelta voidaan katsoa siis "korjausliikkeeksi" satoja vuosia sitten tehdylle asuttamiselle. Sama ilmiö on Pohjois-Karjalassa, joka asutettiin sotien jälkeen. 1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen.

Kunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:

- Hyrynsalmi
- Kajaani
-
- Kuhmo
-
- Paltamo
- Puolanka

- Ristijärvi
- Sotkamo
- Suomussalmi
- Vaala
- Vuolijoki

Seutukunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta

Aiheesta muualla


- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut] Luokka:Suomen maakunnat

Kajaanin seutukunta

Kajaanin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 182.

Kunnat


- Kajaani (Kaupunki)
- Paltamo (Kunta)
- Ristijärvi (Kunta)
- Sotkamo (Kunta)
- Vaala (Kunta)
- Vuolijoki (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut]
- [http://www.paltamo.fi/ Paltamon kunnan kotisivut]
- [http://www.ristijarvi.fi/ Ristijärven kunnan kotisivut]
- [http://www.sotkamo.fi/ Sotkamon kunnan kotisivut]
- [http://www.vaala.fi/ Vaalan kunnan kotisivut]
- [http://www.vuolijoki.fi/ Vuolijoen kunnan kotisivut] Luokka:Kainuun maakunnan seutukunnat

Kehys-Kainuun seutukunta

Kehys-Kainuun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa. Siihen kuuluu neljä kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 181.

Kunnat


- Hyrynsalmi (Kunta)
- Kuhmo (Kaupunki)
- Puolanka (Kunta)
- Suomussalmi (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.hyrynsalmi.fi/ Hyrynsalmen kunnan kotisivut]
- [http://www.kuhmo.fi/ Kuhmon kaupungin kotisivut]
- [http://www.puolanka.fi/ Poulangan kunnan kotisivut]
- [http://www.suomussalmi.fi/ Suomussalmen kunnan kotisivut] Luokka:Kainuun maakunnan seutukunnat

Koillismaan seutukunta

__NOTOC__ Koillismaan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kaksi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 178.

Kunnat


- Kuusamo (Kaupunki, viereisellä kartalla numero 1)
- Taivalkoski (Kunta, kartalla numero 2)

Yleistä

Koillismaan seutukunnan tärkeimmät elinkeinot ovat matkailun lisäksi maa- ja metsätalous sekä puu-, metalli-, elintarvike-, tietotekniikka- ja käsityöteollisuus. Seutukunnan tärkeimmät kulkuyhteydet ovat valtatie 20 Oulusta Kuusamoon ja valtatie 5 Kajaanista Kuusamoon sekä reittilentoliikenteen kenttä Kuusamossa. Maantieteellisesti seutukunta on Oulun läänin koillisosassa. Sen pohjoispuolella on Itä-Lapin seutukunta, länsipuolella Oulunkaaren seutukunta ja eteläpuolella Kehys-Kainuun seutukunta. Itärajana on Venäjän valtion raja.

Tavoite 1 -ohjelma

Koillismaan seutukunnan tavoite 1 -ohjelman visio on, että Koillismaa olisi alue, jonka asukkailla olisi mahdollisuus toimeentuloon ja korkeatasoisiin palveluihin luonnonläheisessä ympäristössä. Suurimpana tavoitteena on työllisyyden parantaminen Koilllismaalla vuoteen 2006 mennessä niin, että työllisen työvoiman määrä nousee kokonaisuudessaan 1500 hengellä, osaamisen taso ja työvoiman laatu nousevat sekä yrittäminen lisääntyy. Tavoitteen on jaettu kolmeen ryhmään, joissa jokaisessa on omat kehittämistoimenpiteensä ja hankkeensa. Ryhmät ovat yritystoiminan kehittäminen, osaamisen tason nostaminen sekä maaseudun kehittäminen.

Tilastoja

Kunta Kuntanumero Maapinta-ala Vesipinta-ala Pinta-ala yhteensä Väkiluku Asukastiheys
Kuusamo 305 5 003,50 km²   801,04 km² 5 804,54 km² 17 193 3,44 asukasta/km²
Taivalkoski 832 2 456,62 km²   200,88 km² 2 657,50 km²  4 779 1,95 asukasta/km²
Yhteensä 178 (
- )
7 460,12 km² 1 001,92 km² 8 462,04 km² 21 972 2,95 asukasta/km²
Pinta-ala- ja väkilukutietoja Koillismaan seutukunnan kunnista. (
- ) = Seutukunnan numero. Tiedot ovat ajalta 31.12.2004.

Aiheesta muualla


- [http://kehittamiskeskus.koillismaa.fi/seutukunta_index.html Koillismaan seutukunta] :
- [http://www.kuusamo.fi/ Kuusamon kaupungin kotisivut] :
- [http://www.taivalkoski.fi/ Taivalkosken kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Oulun seutukunta

Oulun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kymmenen kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 171.

Kunnat


- Hailuoto (Kunta)
- Haukipudas (Kunta)
- Kempele (Kunta)
- Kiiminki (Kunta)
- Liminka (Kunta)
- Lumijoki (Kunta)
- Muhos (Kunta)
- Oulu (Kaupunki)
- Oulunsalo (Kunta)
- Tyrnävä (Kunta) Seutukunnan alueella on asukkaita yhteensä noin 200 000.

Aiheesta muualla


- [http://www.oulu.ouka.fi/seutu/ Oulun seudun kunnat yhteistyössä]
- : [http://www.hailuoto.fi/ Hailuodon kunnan kotisivut]
- : [http://www.haukipudas.fi/ Haukiputaan kunnan kotisivut]
- : [http://www.kempele.fi/ Kempeleen kunnan kotisivut]
- : [http://www.kiiminki.fi/ Kiimingin kunnan kotisivut]
- : [http://www.liminka.fi/ Limingan kunnan kotisivut]
- : [http://www.lumijoki.fi/ Lumijoen kunnan kotisivut]
- : [http://www.muhos.fi/ Muhoksen kunnan kotisivut]
- : [http://www.ouka.fi/ Oulun kaupungin kotisivut]
- : [http://www.oulunsalo.fi/ Oulunsalon kunnan kotisivut]
- : [http://www.tyrnava.fi/ Tyrnävän kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Oulunkaaren seutukunta

Oulunkaaren seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 173.

Kunnat


- Ii (Kunta)
- Kuivaniemi (Kunta)
- Pudasjärvi (Kaupunki)
- Utajärvi (Kunta)
- Yli-Ii (Kunta)
- Ylikiiminki (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.oulunkaari.com/sivut/ Oulunkaaren seutukunnan kotisivut] :
- [http://www.ii.fi/ Iin kunnan kotisivut] :
- [http://www.kuivaniemi.fi/ Kuivaniemen kunnan kotisivut] :
- [http://www.pudasjarvi.fi/ Pudasjärven kaupungin kotisivut] :
- [http://www.utajarvi.fi/ Utajärven kunnan kotisivut] :
- [http://www.yli-ii.fi/ Yli-Iin kunnan kotisivut] :
- [http://www.ylikiiminki.fi/ Ylikiimingin kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Siikalatvan seutukunta

Siikalatvan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 175.

Kunnat


- Haapavesi (Kaupunki)
- Kestilä (Kunta)
- Piippola (Kunta)
- Pulkkila (Kunta)
- Pyhäntä (Kunta)
- Rantsila (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.siikalatva.fi/portaali/seutukunta Siikalatvan seutukunnan kotisivut] :
- [http://www.haapavesi.fi/ Haapaveden kaupungin kotisivut] :
- [http://www.kestila.fi/ Kestilän kunnan kotisivut] :
- [http://www.piippola.fi/ Piippolan kunnan kotisivut] :
- [http://www.pulkkila.fi/ Pulkkilan kunnan kotisivut] :
- [http://www.pyhanta.fi/ Pyhännän kunnan kotisivut] :
- [http://www.rantsila.fi/ Rantsilan kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Kajaani

Kajaani (ruotsiksi Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, on sen maakuntakeskus ja kärsii muuttotappiosta. Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.

Historia

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eKr, mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä. Vaikka kaupungin kasvu olikin alussa hidasta, sen strateginen merkitys huomattiin jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaniin alettiin rakentaa Kajaanin linnaa vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa. Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana, joskin 1960- ja 70-lukujen kriisit koettelivat myös Kajaania, minkä seurauksena kaupungin väestöluku väheni kymmenessä vuodessa lähes 10 000 asukkaalla. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii edelleen muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.

Kulttuuri

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen. Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana. Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kainuun Jazzkevät.

Kaupunginosat


- Hetteenmäki
- Huuhkajavaara
- Kettu
- Komiaho
- Kuurna
- Kylmä
- Kättö
- Laajakangas
- Lehtikangas
- Lohtaja
- Nakertaja
- Onnela
- Puistola
- Purola
- Teppana
- Variskangas
- Ylä-kaupunki

Kylät

Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki, Paltaniemi

Ystävyyskaupungit


- Donin Rostov, Venäjä
- Marquette, USA
- Nyíreqiháza, Unkari
- Schwalm-Eder-piiri, Saksa
- Östersund, Ruotsi

Aiheesta muualla


- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-


Pohjanmaa

:Pohjanmaa on myös Suomen merivoimien lippulaivan nimi. Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on Suomen historiallinen maakunta ja lääni. Se käsitti kutakuinkin nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan (ent. Vaasan rannikkoseutu), Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueet. Pohjanmaa rajoittuu lännessä Pohjanlahteen, pohjoisessa Lappiin Sodankylän korkeudelle, etelässä Satakuntaan, Hämeeseen ja Savoon. Savo Vuonna 1634 Pohjanmaan historiallisen maakunnan alueesta muodostettiin Pohjanmaan lääni ja maakunta-käsite lakkautettiin hallinnollisena terminä. Vuonna 1775 Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan lääniin ja Oulun lääniin. Laaja Pohjanmaa on omalla tavallaan yhtenäinen alue huolimatta sen alueellisista eroista. Pohjanmaan maisemaa luonnehtivat tasaiset peltoaukeat ja peltoja pirstovat joet. Pohjanmaan koillisosissa maasto kuitenkin muuttuu vaaramaisemaksi.

Asutushistoria

Pohjanmaan asutus on alkanut suurten jokien keskijuoksuilla, johon kivikauden väestö asettui. Rautakaudella Pohjanmaan asutus lienee ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esintyvä arvoituksellinen nimi "kveenit" saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin. Onkin esitetty, että Pohjanmaan aiempi nimi oli Kainuunmaa. Toistaiseksi ei tiedetä vallitseeko Pohjanmaalla selkeä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei. Rautakauden loppuvaiheeseen ajoittuvien arkeologisten löytöjen määrä on toistaiseksi niukka. Siksi monet tutkijat ovat arvelleet, että Pohjanmaa autioitui 800-luvulla, muuttui eräalueeksi ja sai uuden asutuksen vasta 1000- ja 1100-luvuilta lähtien. Myös pirkkalaiset ja karjalaiset ovat jättäneet jälkiään Pohjanmaan väestöön. Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön arvellaan tulleen Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, minkä jälkeen ruotsinkielinen asutus on levinnyt rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi aina Kokkolan korkeudelle saakka. Myöhempinä aikoina on Pohjanmaalle tullut myös hämäläisiä ja savolaisia uudisasukkaita.

Lähteet


- Pieni tietosanakirja Luokka:Suomen historialliset maakunnat

Kajaani

Kajaani (ruotsiksi Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, on sen maakuntakeskus ja kärsii muuttotappiosta. Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.

Historia

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eKr, mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä. Vaikka kaupungin kasvu olikin alussa hidasta, sen strateginen merkitys huomattiin jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaniin alettiin rakentaa Kajaanin linnaa vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa. Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana, joskin 1960- ja 70-lukujen kriisit koettelivat myös Kajaania, minkä seurauksena kaupungin väestöluku väheni kymmenessä vuodessa lähes 10 000 asukkaalla. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii edelleen muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.

Kulttuuri

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen. Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana. Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kainuun Jazzkevät.

Kaupunginosat


- Hetteenmäki
- Huuhkajavaara
- Kettu
- Komiaho
- Kuurna
- Kylmä
- Kättö
- Laajakangas
- Lehtikangas
- Lohtaja
- Nakertaja
- Onnela
- Puistola
- Purola
- Teppana
- Variskangas
- Ylä-kaupunki

Kylät

Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki, Paltaniemi

Ystävyyskaupungit


- Donin Rostov, Venäjä
- Marquette, USA
- Nyíreqiháza, Unkari
- Schwalm-Eder-piiri, Saksa
- Östersund, Ruotsi

Aiheesta muualla


- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-


Luokka:Oulun lääni

Luokka:Suomen läänit

Eternal Fighter ZERO

left Eternal Fighter Zero is a series of doujin PC fighting games by Twilight Frontier. It includes characters from a number of dating sims and other visual novels. These games include Kanon, AIR, One, and Moon. The special of this game is that it has more complicated, but more potential interface for higher damage combos. This is available with 'Instant Charge' or 'Refrecant Charge' and Eternity Special. Even Over Drives. Instant Charge let the delay of attacks to zero, so it is possible to do connection of combos that are impossible in normal form. Refrecant Charge is very similar, but it has a very big difference. If you do an Instant Charge, then the % power(the percentage of damage compared to the full power) increases up to 50%.(Only if you do charges with flashing blue at maximum limit. The percentage decreases as the gauge level goes down) However, Refrecant Charge only let you do connection of attack with out increase in % power. For example, If one Shiori user do a combo, he or she might use charges. If it is refrecant, not many people would make damage higher than 6000. But if it is Instant Charge, than it is easy to make damage higher than 6000. So it has a real high value of potential, but it is hard to know the timing to make charges on right time. The only way to get is is by a lot of practices. left The other thing is RF attack. This is very simple. Maybe one of the most easiest control in this game. When any character uses RF attack, she will do a normal attack, but with higher damage and some other effects. You can use RF attack when the RF gauge turns red or flashing blue. When you use RF when it is red, than the gauge turns to blue. But when you use it when the gauge is flashing blue, 1/4 of total gauge will decrease and RF attack will be used. Some other effects are very minor for a high class players because they usually uses RF gauge for charges, not for a RF attack. However, for lower class people, RF might be useful. Some effects of RF attack are listed down here. Except for those, the only difference between RF and normal attack will be the number of hits and their damage. Ice beam(shiori): when it is not an RF, the opponent will only be freeze and you cannot make an attack after, but if it was RF Ice beam, than you can make a hit during the freezing time. Snowmen(Shiori): Shiori will make 4 snowmen instead of one. Two of the will make punches and other two will shot a ice beam. Hey! move from there~(Ayu): When you make that attack normally, the opponent will not be bounced from edge of the screen, but when you make it with RF, the opponent will be bounced and you can make more hits with aerial combos. This is one of Ayu players favorite start of their combo. Shinig Arrow(Ayu): When you make it with normal attack, than the arrow will just go up, but when you make it with RF, the arrow will come down and make some damages. Wing(Misuzu): Like "Hey! move from there", misuzu's RF wing make opponent bound in the edge. Also to win the round, not only higher damage is important, but knowing the characteristics of each character is important. left For example, Ikumi has another gauge that is named 'Blood'. This gauge goes up when Ikumi gets blood on or under her. When This gauge gets to the limit, than Ikumi gets into Genoside mode. This mode allows her higher damage and Recoil Armor. When recoil armor works, she will get damage while preparing for her attack, but she doesn't stop. For example, when she prepares for 'Farewell', which is her Eternity Special, it has some delay. Even though opponent attack during that delay to avoid her skill to be performed, Ikumi will continue attacking no matter how is the damage. But Ikumi will not make her attack for some attacks. An other example would be Shiori. She uses a shield and this protects her from magic or distance attack. This is quiet useful when the opponent is Kano or Shiori because those characters has powerful distance attack, however, it is useless when you are dealing with Ayu or Kaori. Or in case of Sayuri, she has a very nice ability. After you make a counter with 'Ah, I got the pattern', when she guard the same attack normally, she will turn white and when you press attack button during that time, Sayuri will make a counter. It has pretty good damage and useful in a dual with other people. Not many people can win 4 Level Sayuri after she used 'I got the pattern' for all melee attacks. Therefore, it is important to know exactly what are some abilities that each character has. Another ability is Recoil guard and Recoil Counter. This two are one of the most hardest abilities that you should use well to deal with higher class players. Recoil guard is performed when you press guard key right before the opponent's attack hits your character. This allows the delay after guard to zero. So you can attack right after guard the attack. When Recoil guard activates, you will hear a sound of glass breaking and the screen will stop moving for a short period time. When you input a command during that freeze, the attack will be made after the screen starts to move. So you can make a recoil counter. Even 4 Level boss, Kanna, who guards really well, will be dealt damage if you can make recoil guard and recoil counter well. But the recoil counter can be re-Recoil guarded by opponent's recoil guard and when you see two good players playing, you will find 5 or even more recoil guards in a row. The special about recoil guard is not only that. Generally, if you guard normally, you characters goes back pretty much, but when you guard with recoil guards, you character will not go back much so you can make an attack easily. In addition, in aerial, you can guard all attack with Recoil guard 100%, but on the ground, the percentage of recoil guard activating will decrease to 50%. Which means when you defense 'Enlarged Ice Cream Beam' of Shiori in aerial, you can recoil guard all of them when you can press guard key every time. But if you are standing on the ground and defend the attack, the possibility of making Recoil guard will go down to 50%. So sometimes, you will make it and sometimes not. The other thing is Over Drive. If you can make Over Drive to be hit, you can win a round even though opponent had full HP gauge before getting hit. Over Drive can be only used when your HP gauge turns red.(it means you have less than 33.3% of your total HP) Over Drives are really powerful. They gets over 6000 in many cases. This will use all 3 gauge of your Eternity Special gauge. The command for Over Drives are not shown on the official manual. But you can find it on the internet. Over Drives has at least 5000 of damage. left Another thing is the % power. % power is how much damage will be dealt if you make a hit compared to the full damage of certain attack. This goes down when you make more hits. The rate of decreasing is usually higher when the former attack had higher damage. This wouldn't go up until you finish a combo or Instant Charge. When you see some real good player's replay, you will find that their % power is lower than 40% when they finish their combo. Also the importance of aerial dash is big. A real good player can make a combo with aerial dash in the field to connect combo with out charges. If a Shiori user do a combo without aerial dash in the field, than it is impossible to make damage higher than 5000, but with aerial dash, it is much easier to make higer damage. For example, this is one of Combo that most Shiori users might know. s-s-d-i-s-d-ka-s-s-d-ljkld This would make damage of 5000~5500 depends on the damage of Eternity Special. However, if you make a small variation, than the damage would increase a lot. s-s-d-i-a-s-kkd-s-s-s-d-ljkld This insert of Instant charge would increase the total damage a lot. It would get up to 6000 at least. There is another variation. s-s-d-i-a-s-ll-a-s-kkd-s-s-d-i-s-d-s-s-ljkld This simple change would let damage higher than 7000 if you are lucky enough to make all hits from the last Eternity Special. right For more and powerful combos of different characters or have a look at combo movies made by Kero, Dumeed, Hara and many other high level players, please visit http://myhome.naver.com/lhl89/ The four versions of the game are:
- Eternal Fighter Zero
- Eternal Fighter Zero -RENEWAL-
- Eternal Fighter Zero: Blue Sky Edition
- Eternal Fighter Zero: Bad Moon Edition

External links


- [http://www.tasofro.net/efz/index.html Official Website]
- [http://www.insertcredit.com/reviews/efz/ Review on Insert Credit]
- [http://www.ntsc-uk.com/feature.php?fea=DoujinFighters NTSC-uk looks at Eternal Fighter Zero and other Doujin games ] Category:Dojin soft

sylwester w grach online spielautomaten sylwester poker dating ads site










































:: RELATED NEWS ::


Oscar Robles
Oscar M. Robles (b. April 9, 1976, in Tijuana, Baja California, Mexico) is an Major League Baseball third baseman for the Los Angeles Dodgers. He graduated from Montgomery High School in moth of the family Noctuidae. It is distributed throughout Europe. This is a very variable species, the forewings occurring in various shades of grey or brown, with melanic forms common in parts of its range. The best identifying feature is the large, pale, squarish stigma which gives the species i

Square Spot Rustic
The Square-spot Rustic (Xestia xanthographa) is a moth of the family Noctuidae. It is distributed throughout Europe. This is a very variable species, the forewings occurring in various shades of grey or brown, with melanic forms common in parts of its range. The best identifying feature is the large, pale, squarish stigma which gives the species i
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org