Oulunkaaren seutukuntaOulunkaaren seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 173.
Kunnat
- Ii (Kunta)
- Kuivaniemi (Kunta)
- Pudasjärvi (Kaupunki)
- Utajärvi (Kunta)
- Yli-Ii (Kunta)
- Ylikiiminki (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.oulunkaari.com/sivut/ Oulunkaaren seutukunnan kotisivut]
:
- [http://www.ii.fi/ Iin kunnan kotisivut]
:
- [http://www.kuivaniemi.fi/ Kuivaniemen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.pudasjarvi.fi/ Pudasjärven kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.utajarvi.fi/ Utajärven kunnan kotisivut]
:
- [http://www.yli-ii.fi/ Yli-Iin kunnan kotisivut]
:
- [http://www.ylikiiminki.fi/ Ylikiimingin kunnan kotisivut]
Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Oulun lääni
Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.
Historia
Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa
Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936.
Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.
Hallinto
Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus
Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Läänissä on 11 kihlakuntaa.
Maa- ja seutukunnat
Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland)
:#Kajaanin seutukunta
:#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten)
:#Koillismaan seutukunta
:#Nivalan-Haapajärven seutukunta
:#Oulun seutukunta
:#Oulunkaaren seutukunta
:#Raahen seutukunta
:#Siikalatvan seutukunta
:#Ylivieskan seutukunta
Kunnat
Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat
Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.
Vaakuna
Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna
Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
-
ko:오울루 주
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
IiIi on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 6 678 ihmistä (20.03.2005) ja sen pinta-ala on 635,24 km² josta 15,38 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,70 asukasta/km².
Iin kunta on väkiluvultaan ainoa kasvava kunta Oulunkaaren seutukunnassa.
Nimen alkuperä
Nimen alkuperästä on tehty useita tutkimuksia. Eräs selitys nimen ii alkuperälle on saamen kielen sana, joka tarkoittaa yöpymispaikkaa.
Kylät
Alaranta, Asemankylä, Etelä-Ii, Iin Hamina, Jakkukylä, Kuninkaanniemi, Laitakari, Meriläisenperä, Nyby, Ojakylä, Olhava, Paasonperä, Pohjois-Ii, Räinänperä, Sorosenperä, Vuornos, Väli-Olhava, Yli-Olhava.
Perämeren saaret Iin edustalla
Hylkikalla, Maakrunni, Pallonen, Paska-Kraasukka, Pommeri, Rakka-Penno, Ristikari, Röyttä, Satakari, Selkäletto, Tasasenletto, Ulko-Kaapri, Ulko-Klaama, Ulkokrunni.
Aiheesta muualla
- [http://www.ii.fi/ Iin kunnan kotisivut]
- [http://www.kierikki.fi Kierikkikeskuksen kotisivut]
Luokka:Ii
KuivaniemiKuivaniemi on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnan väkiluku on 2 104 ja väestötiheys on 2,23 asukasta/km².
Kuivaniemen pinta-ala on 960,11 km², josta 30,7 km² on vesistöjä. Lähimmät kaupungit ovat Kemi ja Oulu.
Kylät
Kuivaniemi, Oijärvi
Aiheesta muualla
- [http://www.kuivaniemi.fi/ Kuivaniemen kunnan kotisivut]
Luokka:Kuivaniemi
UtajärviUtajärvi on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 3 290 ihmistä ja sen pinta-ala on 1736,23 km², josta 63,67 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,96 asukasta/km².
Utajärvellä sijaitsee Ilmatieteen laitoksen säätutka.
Kyliä
Ahmas, Alakylä, Ala-Naama, Ala-Niska, Juorkuna, Järvenkylä, Kangaskylä, Kemilä, Kormunkylä, Murronkylä, Naamankylä, Niska, Ojakylä, Potku, Sanginkylä, Sipolankylä, Sotkajärvi, Särkijärvi, Tervolankylä, Utanen, Ylisuvanto, Yli-Utos
Aiheesta muualla
- [http://www.utajarvi.fi/ Utajärven kunnan kotisivut]
-
Yli-Ii
Yli-Ii on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 2342 ihmistä ja sen pinta-ala on 795,39 km², josta 25,78 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,008 asukasta/km².
Kyliä
Karjala, Pirttitörmä (Jakkukylä), Tannila
Aiheesta muualla
- [http://www.yli-ii.fi/ Yli-Iin kunnan kotisivut]
Luokka:Yli-Ii
Ylikiiminki
Ylikiiminki on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnan väkiluku on 3 332 (31.12.2004) ja pinta-ala on 1 061,07 km², josta 20,37 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,16 asukasta/km². Kunnanjohtaja Kaarina Daavittila. Kunta on yksikielinen.
Ylikiimingin keskustasta on matkaa Ouluun noin 35 km. Vesalan alue on kehittymässä laajemmaksi omakotitaloalueeksi, josta matka Ouluun kestää henkilöautolla noin 20 minuuttia. Nykyisin kunnan asukasluku on kasvussa.
Ajankohtaista
Syyskuu 2005
Oulun kaupunki ja Ylikiimingin kunta aloittavat selvityksen mahdollisesta kuntaliitoksesta. Suunnitelmaa on käsitelty sekä Ylikiimingin kunnassa että Oulun kaupunginhallituksessa. Toteutuessaan kuntaliitos kolminkertaistaisi Oulun kaupungin pinta-alan.
Kylät
Julkinen liikenne
Julkinen liikenne rajoittuu pääasiassa reitillä Oulu–Kiiminki–Ylikiiminki liikennöiviin [http://www.amoro.fi A. Mörön] linjavuoroihin. Kunnan sisäinen julkinen liikenne on koululaisliikenteeseen sidottua linja-auto- tai pikkubussiliikennettä.
Vesistöt
Kunnan läpi virtaa Perämereen Haukiputaalla laskeva Kiiminkijoki. Pääosin asutus on keskittynyt joen sekä sen sivujoen, Nuorittanjoen varsille.
Ylikiimingin kunnan alueella on useita järviä, joista suurimmat ovat:
- Jolosjärvi
- Juopulinjärvi
- Iso-Vuotunki
- Vähä-Vuotunki
- Vepsänjärvi
Seluskanjärvi ja Tervalampi Muhoksentien varressa n. 7 km kuntakeskuksen eteläpuolella on otettu virkistyskalastuskäyttöön.
Iso Seluskanjärvi on kuivatettu kolmessa vaiheessa vuosina 1881-1930, ja 1960-luvulla alue muuttui joutomaaksi. Nykyisin järveä ollaan vesittämässä ja entistämässä. Seluskanjärvellä toimii erämaakahvila. Kunnostuksen jälkeen järvestä tulee yksi kunnan suurimmista, pinta-alaltaan noin 140 ha. Seluskanjärvi laskee Kiiminkijokeen Vepsänjoen kautta.
Koulut
1990-luvun aikana kunnasta on lakkautettu useita kouluja pääasiassa oppilaiden vähyyden vuoksi. Nykyisin kunnassa toimivat seuraavat koulut:
- [http://www.ylikiiminki.fi/sivu/fi/palvelut/koulutus/koulut/kirkonkylan_koulu/ Kirkonkylän koulu] (Kirkonkylän ala-aste)
- [http://www.ylikiiminki.fi/sivu/fi/palvelut/koulutus/koulut/harjunrinteen_koulu/ Harjunrinteen koulu] (Kirkonkylän yläaste)
- [http://www.ylikiiminki.fi/sivu/fi/palvelut/koulutus/koulut/vesalan_koulu/ Vesalan koulu]
- [http://www.ylikiiminki.fi/sivu/fi/palvelut/koulutus/koulut/juopuli Juopulin koulu]
|
- [http://www.ylikiiminki.fi/sivu/fi/palvelut/koulutus/koulut/vepsan_koulu Vepsän koulu]
- [http://www.ylikiiminki.fi/sivu/fi/palvelut/koulutus/koulut/nuoritta Nuorittan koulu]
- [http://www.ylikiiminki.fi/sivu/fi/palvelut/koulutus/koulut/pohjoiskulma/ Pohjoiskulman koulu]
- Monimuotolukio (LUMO-projekti)
|
Lakkautettuja kouluja
- Alavuoton koulu 1993
- Karahkan koulu 1970
- Jokelan koulu 1982
- Jokikokon koulu 1989
|
- Joloksen koulu 2001
- Niemikylän koulu 1971
- Rekikylän (Rekelän) koulu 1965
- Ylivuoton koulu 1977
|
Useimmiten koulujen lakkauttamisen syynä on ollut oppilasmäärän vähyys, mutta joidenkin koulujen tapauksessa myös kosteus- ja homevauriot. Koulujen yhdeydessä on usein toiminut myös kirjaston sivutoimipiste, jolloin koulun lakkauttamisen seurauksena myös kirjastotoiminta on loppunut.
Historia
Ylikiiminki on syntynyt maankohoamisen myötä, ja on osin vanhaa merenpohjaa. Ylikiimingin alueelta on löydetty kivikautisia esineitä ja hautoja. Asutus on levinnyt alueelle ilmeisesti Savon suunnalta 1500-luvulla. 1570-luvulla Ylikiimingissä mainitaan olleen 25 taloa. Alussa Alakiiminki (nyk. Kiiminki) ja Ylikiiminki muodostivat yhden kylän. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa kylistä käytettiin nimiä Nedre Kiminge ja Öfre Kiminge. Vaikka kunta on yksikielinen, on kunnalla myös ruotsinkielinen nimi, Överkiminge.
Ylikiiminki esiintyy historiassa kylän nimenä jo vuonna 1579 venäläisten tekemän ryöstöretken yhteydessä.
Ehkä tunnetuin ylikiiminkiläinen historiassa on Vesalankylässä vaikuttanut sissipäällikkö Pekka (Juho) Vesainen (k. n. 1627), joka johti Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien taistelua vienankarjalaisia vastaan. Vesaisen sotaretket ulottuivat mm. Petsamoon saakka, jossa hänen joukkonsa hävittivät luostarin 1500-luvun lopulla.
Kirkko ja seurakunta
Ylikiimingin seutu kuului aluksi Iin pitäjään ja kappeliin, ja liittyi kappelina v. 1858 muodostettuun Kiimingin kirkkoherrakuntaan. Itsenäinen seurakunta siitä tuli v. 1909. Ensimmäinen saarnahuone (myöhemmin kirkko) valmistui 1691. Se purettiin nykyisen kirkon valmistuttua v. 1786. Kirkon on suunnitellut pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf.
Nykyinen kirkko on erivartinen ristikirkko. Istumapaikkoja kirkossa on 550. Varsinaisista rakentamisvaiheista on erittäin niukkoja ja vaillinaisia tietoja. Työ toteutettiin nähtävästi kappeliseurakuntalaisten omin voimin, ja valtaosa kustannuksista maksettiin paikkakunnalta kerätyistä varoista. Tukholman yli-intendentinviraston laatima ja kuninkaan vahvistama sekä sen jälkeen maaherran välityksellä keväällä 1785 noudatettavaksi lähetetty piirustus tai sen konsepti ei ole säilynyt.
Nähtävää
- Ylikiimingin puukirkko (1786)
- Vanhat aitat kirkonkylällä
- Kotiseutumuseo
- Pekka Vesaisen patsas Vesalassa
- Seluskanjärven ja Tervalammen virkistyskalastusalueet
- Kiiminkijoen virkistyskalastus- ja koskialueet
- Nuijamiesten lava
Tapahtumia
- Tervastiimaviikko
Urheiluseurat
- Ylikiimingin Nuijamiehet (YNM)
:: lajit: suunnistus, hiihto, yleisurheilu, pöytätennis
- Juopulin Nuorisoseuran Urheilijat (JuNsU)
:: lajit: lentopallo
Työllisyys
Kunnan suurimmat työllisyysalat ovat rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne.
Suurimmat työllistäjät ovat:
- [http://www.mammuttihirsi.fi Mammuttihirsi]
:::talopaketteja
- [http://www.conlog.fi Conlog]
:::mm. palo- ja pelastustoiminnan erikoisajoneuvoja
- [http://www.kaskipuu.fi Kaskipuu]
:::mm. ovi- ja ikkunapaketteja
- [http://www.ykimuovi.fi Ylikiimingin Muovi]
:::muovi- ja lasikuitutuotteita, mm. veneitä
Aiheesta muualla
- [http://www.ylikiiminki.fi Ylikiimingin kunnan kotisivut]
- [http://www.sunpoint.net/~nuijamiehet/ Urheiluseura Ylikiimingin Nuijamiehet]
----
-
Categoría:Futbolistas CD Castellón
- .
- Se recomienda usar esta plantilla.
Castellón
drugi Varsovia hotel Pozycjonowanie opisy gg slots
|
