:: wikimiki.org ::

Oxfordin Yliopisto

Oxfordin yliopisto

Oxfordin yliopisto, Oxfordin kaupungissa Englannissa, on keskiaikainen yliopisto ja englanninkielisen maailman vanhin yliopisto. Oxford ja Cambridgen yliopisto, joita yhdessä kutsutaan joskus nimellä "Oxbridge", ovat kilpailleet veljellisesti vuosisatojen ajan. Oxfordin yliopiston perustamispäivää ei tiedetä, mutta opetustoimintaa on ollut ainakin vuodesta 1096. Kun Henrik II kielsi englantilaisia opiskelijoita opiskelemasta Pariisin yliopistossa 1167, Oxford alkoi kasvaa nopeasti. Ensimmäiset asuntolat, joista myöhemmin kehittyivät yliopiston colleget, ovat peräisin tältä ajalta. Colleget ovat Oxfordin yliopiston toiminnan perusta (ei pidä sotkea collegeen merkityksessä ammattikoulu, eikä yhdysvaltalaisten collegeen). Kaikkien opettajien ja opiskelijoiden on oltava jonkun collegen jäseniä (tai permanent private hallin, pph). College ei ole pelkkä asuntola, vaan niillä on melko itsenäinen rooli ja vastuu perus- ja jatkotutkintoa suorittavista opiskelijoista. Jotkut colleget ottavat vain jatko-opiskelijoita, ja yksi (St Hilda's) pelkkiä naisia. PPH'sta useat ovat sidoksissa kirkkoon ja vain miehille. College-rakenne on peräisin ajalta jolloin yliopisto syntyi itsenäisten oppilaitosten yhteensulautumana. Opiskelijavalinnat ja tutkinnot suoritetaan kuitenkin koko yliopiston tasolla, ei omalle collegelle. Tyypillisessä collegessa on ruokasali illallisisa varten, kappeli, kirjasto, baari, seniorien oleskeluhuone, jatko-opiskelijoiden oleskeluhuone, perustutkinto-opiskelijoiden oleskeluhuone, huoneet 200-400 perustutkinto-opiskelijalle sekä tilat collegen johtajalle ja muille opettajille. Rakennusten ikä vaihtelee keskiaikaisista erittän moderneihin, mutta useimmissa collegeissa ne muodostavat nelikulmion jykevien porttien suojaaman sisäpihan ympärille. Oxfordin lukuvuodessa on kolme kahdeksanviikkoista lukukautta. Pääosa opiskelusta tapahtuu henkilökohtaisen ohjaajan valvonnassa: sovitaan viikottainen tapaamisaika ja siihen mennessä tehtävät tehtävät, esim. jonkun kirjan lukeminen ja esseen kirjoitus siitä, tai tiettyjen luentojen seuraaminen ja niistä muistiinpanojen esittäminen. Tästä seuraa, että Oxfordista valmistuvat ovat harjaantuneita asioiden esittämiseen suullisesti ja kirjallisesti. Oxfordista on valmistunut neljä Britannian ja yli viisi muiden maiden kuningasta, 47 Nobelin palkinnon voittajaa, 25 Iso-Britannian pääministeriä, kuusi pyhimystä, 86 arkkipiispaa ja 18 kardinaalia. Vuoteen 1866 asti tutkinnon suorittajan piti olla anglikaanisen kirkon jäsen, muinaiskreikkaa tuli hallita vuoteen 1920, ja pakkolatina poistettiin 1960. Naiset saivat tutkinnonsuoritusoikeuden 1920.

Lista collegeista, perustamisvuosista ja kotisivuista

- All Souls College, Oxford (1438) Website (http://www.all-souls.ox.ac.uk/)
- Balliol College, Oxford (1263) Website (http://www.balliol.ox.ac.uk/)
- Brasenose College, Oxford (1509) Website (http://www.bnc.ox.ac.uk/)
- Christ Church, Oxford (1546) Website (http://www.chch.ox.ac.uk/)
- Corpus Christi College, Oxford (1517) Website (http://www.ccc.ox.ac.uk/)
- Exeter College, Oxford (1314) Website (http://www.exeter.ox.ac.uk/)
- Green College, Oxford (1979) Website (http://www.green.ox.ac.uk/)
- Harris Manchester College, Oxford (1889) Website (http://www.hmc.ox.ac.uk/)
- Hertford College, Oxford (1740) Website (http://www.hertford.ox.ac.uk/)
- Jesus College, Oxford (1571) Website (http://www.jesus.ox.ac.uk/)
- Keble College, Oxford (1870) Website (http://www.keble.ox.ac.uk/)
- Kellogg College, Oxford (1990) Website (http://www.kellogg.ox.ac.uk/)
- Lady Margaret Hall, Oxford (1878) Website (http://www.lmh.ox.ac.uk/)
- Linacre College, Oxford (1962) Website (http://www.linacre.ox.ac.uk/)
- Lincoln College, Oxford (1427) Website (http://www.linc.ox.ac.uk/)
- Magdalen College, Oxford (1458) Website (http://www.magd.ox.ac.uk/)
- Mansfield College, Oxford (1886) Website (http://www.mansfield.ox.ac.uk/)
- Merton College, Oxford (1264) Website (http://www.merton.ox.ac.uk/)
- New College, Oxford (1379) Website (http://www.new.ox.ac.uk/)
- Nuffield College, Oxford (1958) Website (http://www.nuff.ox.ac.uk/)
- Oriel College, Oxford (1326) Website (http://www.oriel.ox.ac.uk/)
- Pembroke College, Oxford (1624) Website (http://www.pmb.ox.ac.uk/)
- The Queen's College, Oxford (1341) Website (http://www.queens.ox.ac.uk/)
- St Anne's College, Oxford (1878) Website (http://www.st-annes.ox.ac.uk/)
- St Antony's College, Oxford (1953) Website (http://www.sant.ox.ac.uk/)
- St Catherine's College, Oxford (1963) Website (http://www.stcatz.ox.ac.uk/)
- St Cross College, Oxford (1965) Website (http://www.stx.ox.ac.uk/)
- St Edmund Hall, Oxford (1957) Website (http://www.seh.ox.ac.uk/)
- St Hilda's College, Oxford (1893) Website (http://www.st-hildas.ox.ac.uk/)
- St Hugh's College, Oxford (1886) Website (http://www.st-hughs.ox.ac.uk/)
- St John's College, Oxford (1555) Website (http://www.sjc.ox.ac.uk/)
- St Peter's College, Oxford (1929) Website (http://www.spc.ox.ac.uk/)
- Somerville College, Oxford (1879) Website (http://www.some.ox.ac.uk/)
- Templeton College, Oxford (1995) Website (http://www.templeton.ox.ac.uk/)
- Trinity College, Oxford (1554) Website (http://www.trinity.ox.ac.uk/)
- University College, Oxford (1249) Website (http://www.univ.ox.ac.uk/)
- Wadham College, Oxford (1610) Website (http://www.wadham.ox.ac.uk/)
- Wolfson College, Oxford (1966) Website (http://www.wolfson.ox.ac.uk/)
- Worcester College, Oxford (1714) Website (http://www.worcester.ox.ac.uk/) Luokka:Oxford Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan yliopistot ja:オックスフォード大学

Oxford

Oxford on kaupunki Iso-Britanniassa. Siellä sijaitsee englanninkielisen maailman vanhin yliopisto. Kaupungissa on 142 364 asukasta (2003). Keskustan ulkoasua leimaavat yliopiston monet rakenukset torneineen, mutta toisin kuin kilpailijansa Cambridge, Oxford on myös teollisuuskaupunki, BMW Groupin Mini tehdas sijaitsee täällä. Oxfordin asutus alkoi saksien aikoina. Siellä oli nunnaluostari 700-luvulla, ja ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat anglosaksisissa kronikoissa vuodelta 912. Oxfordin yliopisto mainitaan 1100-luvun kirjoituksissa. 1800-luvulla kaupunki oli uskonnollisten kiistojen keskus, kun anglikaaninen kirkko haki rajojaan, ja Oxfordin marttyyrit kuolivat täällä uskontonsa puolesta. Oxford sijaitsee 80 km Lontoosta luoteeseen. Kaupunkiin pääsee mukavasti junalla tai M40-moottoritietä pitkin. Harry Potter -filmien ruokasalikohtaukset on filmattu erään Oxfordin yliopiston collegen ruokalassa. Colin Dexterin Komisario Morse on tunnetuimpia Oxfordin kuvitteellisia hahmoja. Myös J. R. R. Tolkien, C. S. Lewis (Narnia-kirjat), Lewis Carroll (Liisa Ihmemaassa) ja Iris Murdoch asuivat ja kirjoittivat täällä. Blackwells, Britannian kuuluisin kirjakauppa, järjestää opastettuja kävelyretkiä kirjailijoiden tärkeille paikoille. Kaupungissa on myös useita muita teemakävelyreittejä.

Katso myös

- Oxfordin yliopisto
- Cambridge
- Cambridge-Oxford -soutukilpailu

Aiheesta muualla

- [http://www.oxford.gov.uk/ Oxfordin kaupunki]
- ja:オックスフォード simple:Oxford

Yliopisto

Yliopisto (lat. universitas) on tieteellistä tutkimusta tekevä ja tieteellistä opetusta antava ja korkeakoululaitos. Täydelliseen yliopistoon on vanhastaan kuulunut neljä tiedekuntaa: jumaluusopillinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen, mutta yliopistoihin kuuluu nykyään usein myös muita tiedekuntia, esimerkiksi teknillinen, yhteiskuntatieteellinen, valtiotieteellinen, humanistinen, maataloustieteellinen ja kauppatieteellinen tiedekunta. Yliopistoksi tunnustetaan harvempiakin tiedekuntia sisältävä opetuslaitos, jopa sellainen, jossa on vain yksi tiedekunta. Yliopistoilla on suurempi tai pienempi määrä itsehallintoa ja omaa tuomiovaltaa. Opetus annetaan pääasiassa luentoina ja seminaariharjoituksina. Etenkin ammattiin valmistaviin opintoihin kuuluu usein pakollista työharjoittelua. Aivan uusia oppimisen mahdollisuuksia avaa internetin ja muiden uusien viestimien käyttö, jolloin puhutaan virtuaaliyliopistosta. Yliopisto on ennen kaikkea tutkimuslaitos, viimeksimainittu tehtävä sillä on sama kuin tieteellisellä akatemialla. Suomessa on 2000-luvulla alettu puhua myös yliopistojen niin sanotusta kolmannesta tehtävästä, yhteiskunnallisesta ulottuuvuudesta.

Historiaa

Pääartikkeli: Keskiajan yliopisto Euroopan yliopistolaitos syntyi 1100-luvulla kolmella taholla: Salernossa (800-luku) Etelä-Italiassa lääketieteen opetuksen järjestäytyessä, Bolognassa (per. 1088) Pohjois-Italiassa lainopin opiskelijoiden yhteenliittymänä sekä Pariisissa (per. 1150) lähinnä jumaluusopin opettajien pyrkiessä vapautumaan kirkollisesta vallasta. Pariisin yliopisto neljine tiedekuntineen muodostui eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. Oppilaat jakautuivat kotiseudun mukaan kansakuntiin, nationes (osakunta). Englannissa ensimmäiset yliopistot olivat Oxfordin (1167) ja Cambridgen (1209) yliopistot. Vanhin saksalainen yliopisto perustettiin Prahaan vuonna 1348. Pohjoismaissa Ruotsin ensimmäinen yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477, Tanskassa Kööpenhaminaan vuonna 1478, ja Suomessa Turkuun (Turun Akatemia) vuonna 1640. Berliiniin 1809 perustettu yliopisto (Humboldtin yliopisto) on toiminut esikuvana ns. sivistysyliopistolle, jonka kantavana voimana on ajatus tieteen sivistävästä merkityksestä ja jolle on ominaista opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen yhdistäminen. Englannin ja Skotlannin vanhat yliopistot rakentuvat college-järjestelmälle. Myös Yhdysvaltojen monimuotoinen yliopistolaitos on lähinnä college-tyypin pohjalta syntynyt. Siellä on tavallinen niin sanottu campus-yliopisto, erillinen omalla alueellaan puistoineen ja rakennuksineen sijaitseva yliopistokaupunki.

Yliopistot Suomessa

Suomessa yliopiston nimeä on yleensä sallittu käyttää vain sellaisesta, jossa on vähintään neljä eri alojen tiedekuntaa. 1997 säädetyn yliopistolain mukaisesti yliopistoja ovat kaikki tiede- ja taidekorkeakoulut (vrt. ammattikorkeakoulu). Yliopiston muodostavat opettajat ja opiskelijat, jotka ovat jakautuneet opintoaloittain perinteisissä yliopistoissa tiedekuntiin, mutta esimerkiksi teknillisissä yliopistoissa osastoihin ja kauppakorkeakouluissa laitoksiin. Suomen yliopistoissa opettajina ovat professorit, dosentit, yliopistonlehtorit, lehtorit ja apulaisopettajat, tunti- ja erikoisopettajat, yliassistentit ja assistentit. Opiskelijoina ovat yliopiston kirjoihin hyväksytyt henkilöt, joilta vaaditaan tietty perustietomäärä. Suomessa edellytyksenä on, että hakija on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon tai sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi ottaa opiskelijaksi myös henkilön, jolla se muutoin katsoo olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Opiskelijat valitaan tiedekuntiin tai koulutusohjelmiin valintakokeiden sekä opintosuoritusten ja eräiden muiden ansioiden perusteella, jotka ovat erilaisia eri tieteenaloilla ja yliopistoissa. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (120 opintoviikkoa) ja ylempiä (160–250 opintoviikkoa) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistoihin ja korkeakouluihin kuuluu monenlaisia tieteellisiä laitoksia, joista kirjastot ovat vanhimpia: lisäksi joillakin yliopistoilla on muun muassa sairaaloita lääketieteen opetusta ja harjoittelu- eli normaalikouluja opettajankoulutusta varten.

Katso myös

- Luettelo yliopistoista
- Tutkinnot
- Alempi korkeakoulututkinto
- Ylempi korkeakoulututkinto
- Yliopistotutkintojen lyhenteet Luokka:Yliopisto ms:Universiti ko:대학교 ja:大学 simple:University th:มหาวิทยาลัย

Englannin Henrik II

Henrik II (5. maaliskuuta 1133 – 6. heinäkuuta 1189) oli Anjoun herttua ja Englannin kuningas vuosina 1154–1189. Henrik II oli Englannin kruunusta Tapanin kanssa kilpailleen Vilhelm Valloittajan pojantyttären, Matilden poika. Hän aloitti kruunun tavoittelun jo Tapanin eläessä hyökäten Englantiin. Henrik II pakotti Tapanin kanssaan sopimukseen, jonka mukaan hänestä tulee kuningas Tapanin kuoltua, eikä tämän omasta pojasta Justuksesta. Asia helpottui entisestään Justuksen kuoltua. Henrik II aloitti uuden Plantagenet-hallitsijasuvun, nimi tarkoittaa kinsterinoksaa ja periytyy Henrik II:n isältä, Anjoun kreivi Gottfriediltä. Äitinsä puolelta Henrik II oli edellisen normannihallitsijasuvun sukua. Henrikin hallitsijakautta leimasi kamppailu kirkon valtaa vastaan ja huono-onninen tapaus, jossa neljä ritaria surmasi Henrikin tahattomasti kehoittamana häntä vastaan voimakkaasti nousseen Canterburyn arkkipiispan Becketin. Tapaus kuohutti kirkollisia piirejä niin, että Henrik joutui ottamaan vastaan munkkien antaman pieksennän. Myöhemmin Henrikin neljä poikaa, Henrik (nuorempi), Rikhard, Gottfried ja Juhana, aloittivat kapinan tätä vastaan. Gottfried ja Henrik nuorempi kuolivat, mutta tuleva kuningas Rikhard voitti lopulta Henrik II:n Ranskan kuninkaan Filip II:n tuella pakottaen tämän nöyryyttäviin rauhanehtoihin.

Edeltäjä:
Tapani

Englannin kuningas
1154–1189

Seuraaja:
Rikhard I Leijonamieli

Luokka:Englannin hallitsijat ja:ヘンリー2世 (イングランド王) simple:Henry II of England

Pariisin yliopisto

Pariisin yliopiston (ranskaksi Université de Paris) historia ulottuu aina 1100-luvulle, jolloin se kasvoi Notre Damen katedraalin yhteyteen. Nykyään laitos on jaettu kolmeentoista itsenäiseen yliopistoon (Université Paris I–XIII). Pariisin yliopisto tunnetaan myös Sorbonnen yliopiston nimellä, sillä tämän niminen oli Robert de Sorbonin vuonna 1257 köyhille teologian opiskelijoille perustama laitos. Nykyisistä Pariisin yliopistoista kolme käyttää Sorbonnea osana nimeään. Sorbonne on myös Pariisin viidennellä piirillä (arrondissement) sijaitsevan kampusalueen nimi. Sorbonnen yliopiston ohella Pariisissa oli jo varhain muitakin yliopistoja, joita perustettiin lähinnä kansallisuuksien mukaan eri maista saapuville opiskelijoille. Niinpä esimerkiksi ruotsalaisille oli kolme yliopistoa: Collegium Upsaliense, Collegium Scarense ja Collegium Lincopense Uppsalan, Skaran ja Linköpingin mukaan. Sorbonne kasvoi kuitenkin yliopistoista tärkeimmäksi ja ehkäpä maailman tunnetuimmaksi yliopistoksi. Siellä ovat opiskelleet monet kuuluisat tiedemiehet ja -naiset, esimerkiksi Marie ja Pierre Curie. Vuonna 1970 Pariisin yliopisto uudelleenorganisoitiin erillisiksi yksiköiksi. Historiallinen Sorbonnen kampusalue Latinalaiskorttelissa jaettiin useiden Pariisin yliopistojen käyttöön. Nykyään siellä ovat kaikkien kolmentoista yliopiston toimistot.

Nykyiset kolmetoista yliopistoa Pariisissa

- Université Paris I: Panthéon-Sorbonne
- Université Paris II: Panthéon-Assas
- Université Paris III: Sorbonne Nouvelle
- Université Paris IV: Paris-Sorbonne
- Université Paris V: René Descartes
- Université Paris VI: Pierre et Marie Curie
- Université Paris VII: Denis Diderot
- Université Paris VIII: Centre universitaire expérimental de Vincennes - Saint-Denis
- Université Paris IX: Université Paris-Dauphine
- Université Paris X: Nanterre
- Université Paris XI: Paris-Sud
- Université Paris XII: Paris-Val-de-Marne
- Université Paris XIII: Paris-Nord Luokka:Pariisi Luokka:Ranskan yliopistot ja:パリ大学

Pyhimys

Pyhimys on katolisen kirkon pyhäksi julistama eli kanonisoima henkilö. Pyhimys on kristillisen elämän esikuvaksi tullut henkilö. Historiallisesti pyhimykseksi saatettiin julistaa henkilö, joka oli elänyt hyvää elämää, johon oli liittynyt ihmetekoja. Myös kristinuskon puolesta kuolleet, marttyyrit, voitiin julistaa pyhimyksiksi. Katoliset uskovat, että pyhimykset ovat välittäjiä ihmisen ja Jumalan välillä. Pyhimyksiä ei palvota, vaan heiltä pyydetään apua tai heitä pyydetään rukoilemaan jonkun henkilön puolesta. Uskottiin, että pyhimyksillä on yliluonnollisia voimia, ja että he voisivat parantaa sairauksista. Pyhimykselle saatettiin myös luvata etukäteen jokin hyvä teko lahjaksi. Uskonpuhdistus hylkäsi pyhimyskultin, vaikka korostikin pyhimysten merkitystä. Myös islamin ja hindulaisuuden piirissä on pyhimyksiä. Hindulaisuudessa pyhimys on itseoivalluksen saanut henkilö, henkinen opettaja, guru jonka sielu on sulautunut Brahmaniin, Jumalaan. Hindulaisuudessa pyhimystä ei julisteta vaan pyhimys "arvo-nimen" saa oman toiminnan ja olemuksen avulla. Pyhimysten elämästä ja ihmeteoista kerrottiin entisaikaan paljon tarinoita, pyhimyslegendoja.

Katso myös

- Luettelo pyhimyksistä
- Pyhimyskalenteri
- Pyhä (ortodoksisuus) Luokka:Pyhimykset ko:성인 ja:聖人

1920

Tapahtumia

- 7. tammikuuta - Venäjän sisällissota: Amiraali Koltšakin joukot antautuvat Krasnojarskissa.
- 10. tammikuuta - Kansainliitto piti ensimmäisen kokouksensa ja ratifioi Versaillesin rauhan.
- 2. helmikuuta - Ranskalaisjoukot miehittävät Memelin.
- 2. helmikuuta - Viron itsenäisyys tunnustetaan.
- 8. helmikuuta - Kansainliitto antoi Huippuvuoret Norjalle.
- 24. helmikuuta - Adolf Hitler julkistaa kansallissosialistisen ohjelmansa Münchenissä.
- Maaliskuu - Maailman ensimmäinen rauhallisesti perustettu sosiaalidemokraattinen hallitus astuu virkaansa Ruotsissa.
- 13. maaliskuuta - Wolfgang Kapp yritti vallankaappausta Saksassa.
- 15. maaliskuuta - 60 000 miehen Ruhrin punainen armeija perustettiin.
- 2. huhtikuuta - Saksan joukot marssivat Ruhriin saatuaan luvan Ranskalta siirtää joukkoja Ranskan miehittämälle alueelle.
- 6. huhtikuuta - Ranska miehitti Frankfurtin.
- 19. huhtikuuta - Saksa ja Neuvosto-Venäjä sopivat sotavankien vaihdosta.
- 23. huhtikuuta - Turkin kansalliskokous erotti sulttaani Mehmed VI:n hallituksen ja asetti väliaikaisen perustuslain.
- 23. huhtikuuta - Puolan-Neuvostoliiton sota: Puolan ja ukrainalaiset joukot hyökkäsivät Puna-armeijaa vastaan Ukrainassa.
- 6. toukokuuta - Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallinnon.
- 7. toukokuuta - Puolalaiset miehittivät Kiovan, Ukrainan hallitus palasi kaupunkiin.
- 16. toukokuuta - Paavi Benedictus XV kanonisoi Jeanne d'Arcin pyhimykseksi.
- 17. toukokuuta - Ranskalaiset ja belgialaiset vetäytyvät miehittämistään Saksan kaupungeista.
- 12. kesäkuuta - Puna-armeija valtaa takaisin Kiovan.
- 15. kesäkuuta - Uusi Saksan ja Tanskan rajasopimus luovutti Pohjois-Schleswigin Tanskalle.
- 2. heinäkuuta - Puna-armeija jatkaa hyökkäystään Puolaan.
- 12. heinäkuuta - Neuvosto-Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden.
- 2. elokuuta - Katolilaiset mellakoivat Belfastissa.
- 11. elokuuta - Venäjä tunnusti Viron ja Latvian itsenäisyyden.
- 13. elokuuta–25. elokuuta - Puolalaiset saivat puolustusvoiton Puna-armeijasta Varsovan taistelussa.
- 19. elokuuta - Toinen puolalaisten Sleesian kansannousu saksalaisia vastaan.
- 12. lokakuuta - Aselepo Puolan ja bolševikkien välillä puolalaisten valloitettua Vilnan, Minskin ja Tarnopolin.
- 14. lokakuuta - Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
- 11. joulukuuta - Sotatilalaki Irlannissa levottomuuksien jälkeen.
- 16. joulukuuta - 8,6 richterin maanjäristys Kiinassa Gansun maakunnassa, 180 000 kuollutta.
- 16. joulukuuta - Suomi liittyi Kansainliittoon.
- 23. joulukuuta - Britannia ja Ranska sopivat rajasta Ranskan miehittämän Syyrian ja brittien Palestiinan välillä.
- Kesäolympialaisten yhteydessä pidetään näytöstyyliset jääkiekkokilpailut, jotka IIHF julistaa 1983 ensimmäisiksi jääkiekon MM-kilpailuiksi.
- Kurdien kapina alkaa Turkissa.

Syntyneitä

- 2. tammikuuta - Isaac Asimov, kirjailija († 1992)
- 20. tammikuuta - Federico Fellini, ohjaaja († 1993)
- 19. helmikuuta - Jaan Kross, virolainen kirjailija
- 1. maaliskuuta - Sylvi Salonen
- 7. huhtikuuta - Ravi Shankar, intialainen sitar-soittaja
- 9. toukokuuta - Richard Adams, kirjailija
- 18. toukokuuta - Karol Józef Wojtyła (Paavi Johannes Paavali II) († 2005)
- 16. elokuuta - Charles Bukowski, kirjailija
- 22. elokuuta - Ray Bradbury, kirjailija
- 15. lokakuuta - Kari Suomalainen
- 9. joulukuuta - Carlo Azeglio Ciampi, Italian presidentti
- 20. joulukuuta - Väinö Linna, kirjailija

Kuolleita

- 7. tammikuuta - Aleksandr Koltšak, valkoinen venäläinen kenraali (teloitettu)
- 26. huhtikuuta - Srinivasa Aiyangar Ramanujan, intialainen matemaatikko
- 14. kesäkuuta - Max Weber, saksalainen sosiologi (s. 1864)

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Charles Edouard Guillaume
- Kemia - Walther Nernst
- Lääketiede - Schack August Steenberg Krogh
- Kirjallisuus - Knut Hamsun
- Rauha - Léon Victor Auguste Bourgeois ms:1920 ko:1920년 ja:1920年 simple:1920 th:พ.ศ. 2463

1920

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Nobelin palkinnot

Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan yliopistot

Yhdistyneen kuningaskunnan yliopistoja käsitteleviä artikkeleja. Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta Luokka:Yliopistot

Auburn, Kentucky

Auburn is a city located in Logan County, Kentucky. As of the 2000 census, the city had a total population of 1,444.

Geography

2000 Auburn is located at 36°51'59" North, 86°43'1" West (36.866523, -86.716910). According to the United States Census Bureau, the city has a total area of 4.6 km² (1.8 mi²). 4.6 km² (1.8 mi²) of it is land and none of it is covered by water.

Demographics

As of the census of 2000, there are 1,444 people, 584 households, and 397 families residing in the city. The population density is 316.8/km² (821.8/mi²). There are 653 housing units at an average density of 143.3/km² (371.6/mi²). The racial makeup of the city is 90.86% White, 6.86% African American, 0.14% Native American, 0.14% Asian, 0.00% Pacific Islander, 0.00% from other races, and 2.01% from two or more races. 0.69% of the population are Hispanic or Latino of any race. There are 584 households out of which 32.2% have children under the age of 18 living with them, 50.5% are married couples living together, 12.7% have a female householder with no husband present, and 32.0% are non-families. 29.3% of all households are made up of individuals and 15.4% have someone living alone who is 65 years of age or older. The average household size is 2.36 and the average family size is 2.88. In the city the population is spread out with 23.6% under the age of 18, 8.0% from 18 to 24, 28.8% from 25 to 44, 19.7% from 45 to 64, and 19.8% who are 65 years of age or older. The median age is 38 years. For every 100 females there are 79.6 males. For every 100 females age 18 and over, there are 76.8 males. The median income for a household in the city is $30,500, and the median income for a family is $38,173. Males have a median income of $28,365 versus $20,000 for females. The per capita income for the city is $14,779. 15.1% of the population and 11.3% of families are below the poverty line. Out of the total population, 17.3% of those under the age of 18 and 18.9% of those 65 and older are living below the poverty line.

External links

Category:Cities in Kentucky Category:Logan County, Kentucky

Hotele w Rzym House cytaty ruletka heavy metal

:: RELATED NEWS ::

左拉
埃米尔·左拉（Émile Zola），19世纪法国最重要的作家之一，犹太人，自然主义文学的代表人物，亦是法国自由主义政治运动的重要角色。

生平

左拉出生于巴黎

挪威足球超级联赛
挪威足球超級联赛﹙Tippeligaen﹚是挪威足协协会组织的职业足球联赛，通常简称“挪超”。挪超聯賽隊伍共有14支。

挪超历届冠军

2005年 --
2004年 --
2003年

埃米爾·左拉
埃米尔·左拉（Émile Zola），19世纪法国最重要的作家之一，犹太人，自然主义文学的代表人物，亦是法国自由主义政治运动的重要角色。

生平

左拉出生于巴黎

愛彌爾·左拉
埃米尔·左拉（Émile Zola），19世纪法国最重要的作家之一，犹太人，自然主义文学的代表人物，亦是法国自由主义政治运动的重要角色。

生平

左拉出生于巴黎

爱弥尔·左拉
埃米尔·左拉（Émile Zola），19世纪法国最重要的作家之一，犹太人，自然主义文学的代表人物，亦是法国自由主义政治运动的重要角色。

生平

左拉出生于巴黎

瑞典足球超级联赛
瑞典足球超級联赛﹙Allsvenskan﹚是瑞典足协协会组织的职业足球联赛，通常简称“瑞超”。瑞超聯賽隊伍共有14支。正式聯賽始於1931年。

瑞超历届冠军

2005年 --
2004年 --

放題
放題是一個形容詞，來自日本語「任食」的漢字寫法，一般而言，放題的日本料理也就是所謂的日式自助餐。放題也不僅限於飲食，視乎用於什麼句子內。現在已有不少人把放題這個形容詞普及化，例如「閱讀放題」、「音樂放題」、「電影放題」等等。泛指一個提供大量資訊的媒介，可以使使用者對某種資訊得到滿足。 Category:日本飲食

芬蘭足球超級聯賽
芬蘭足球超級联赛是芬蘭足协协会组织的职业足球联赛，通常简称“芬超”。芬超聯賽隊伍共有14支。

參與球會

以下為參加2005球季芬蘭超級聯賽之球會。
阿里安斯
哈卡
HJK赫爾辛基
1575年—1631年)為日本戰國時期的大名。又名盛重、義勝。蘆名義廣為佐竹義重的次子，1583年成為白河家的養子；羅馬尼亞足协协会组织的职业足球联赛，通常简称“羅甲”。羅甲聯賽隊伍共有16支。

羅甲历届冠军

2004年/2005年布加勒斯特星隊