:: wikimiki.org ::
| Pääkaupunki |
PääkaupunkiPääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.
Valtoilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan.
Katso myös
- luettelo pääkaupungeista
Luokka:Hallinto
ko:수도
ja:首都
simple:Capital
Maat:katso myös luettelo valtioista
Maat oli muinaisessa Egyptissä palvottu oikeuden ja totuuden jumalatar. Häntä palvottiin laajalti ympäri maata.
Maat kuvattiin naisena, jolla oli päänsä päällä strutsin sulka. Maatin sulan katsottiin edustavan oikeutta ja totuutta, joten Kuolleiden kirjassa sitä käytetään vastapainona punnittaessa vainajan sydäntä. Maat oli myös oikeudenkäynneissä tärkeässä asemassa.
Maat-nimitystä käytettiin sekä kuvaamaan jumaltarta, että varsinaista oikeuden ja totuuden käsitettä. Maat piti yllä universumin järjestystä ja esti sitä ajautumasta kaaokseen. Myös faaraoiden tuli noudattaa Maatin lakia tehdessään päätöksiä.
Maatin katsottiin usein olevan Thot-jumalan vaimo.
Luokka:Muinaisen Egyptin jumalat
Alankomaat
Alankomaat, viralliselta nimeltään Alankomaiden kuningaskunta, on perustuslaillinen kuningaskunta Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Saksa ja Belgia. Pinta-ala on 41 526 km² ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Alankomaita kutsutaan myös nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa vanhaa Hollannin provinssia, joka nykyään on jaettu Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinsseihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on käypä nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat.
Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on maailman suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Etelä- ja Pohjois-Hollannin, Utrechtin ja Flevolandin provinssit) kutsutaan Randstadiksi.
Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen. Nimitys hollantilainen saattaa kuitenkin loukata ihmisiä, jotka eivät ole hollantilaisia, esimerkiksi limburgilaisia tai pojoisbrabantilaisia.
Historia
Alankomaat itsenäistyi vuonna 1648. 1600-luvulla Alankomaista tuli suurimpia merenkävijämaita ja kaupankäynnin ansiosta siitä kehittyi taloudellinen suurvalta.
Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen kuningaskunnaksi nykyisen Belgian ja Luxemburgin kanssa vuonna 1815. Belgia itsenäistyi vuonna 1830 ja Luxemburg erosi liitosta kuningas William III:n kuoltua.
Alankomaat oli neutraali Ensimmäisessä maailmansodassa, mutta Saksa valloitti sen toukokuussa 1940 Toisen maailmansodan aikana. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945.
Sodan jälkeen Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä.
Nyk. Alankomaiden alue oli aik. kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eKr. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eKr. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan, kuen nyk. Belgiakin. Frankkien valtakunnan jaon (843) jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöh. joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen. Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, jonka kiihkokatolinen politiikka julmine uskonvainoineen johti vapausssotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohj. maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi 1581, kun taas et.maakunnat (nyk.Belgia)jäivät Espanjan yhteyteen. Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaiden itsenäisyyden Westfalenin rauhassa 1648. Alankomaat oli vallannut jo vapausssodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöh. siirtomaitaan mm. Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652-54 ja 1665-67 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskaan. Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Oranian suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nyk. Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830. Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi 1890 kuningatar Vilhelmiina. Alankomaat pysyi puolueettomana 1. maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myös 2. maailmansodan puhjetessa.
Politiikka
Alankomaat on ollut perustuslaillinen kuningaskunta vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (Minister President).
Parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneessa on 150 jäsentä, ja heidät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla on vähemmän vaikutusvaltaa, ja sen jäsenet valitsevat Alankomaiden provinssien parlamenttien jäsenet aina provinssi-parlamenttivaalin jälkeen.
Provinssit
Alankomaat jaetaan 12 provinssiin (provincies):
Provinssit jaetaan kuntiin (gemeenten), joita on 483.
Alankomaihin kuuluu saaria Karibianmeressä: Alankomaiden Antillit ja Aruba.
Aruba
Aruba
Väestöjakauma
Alankomaissa puhutaan hollantia. Väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoituja protestantteja tai katolisia.
Talouselämä
Alankomaat lähti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijöiksi. Se oli mukana mm. hiili- ja teräsunionissa.
Luopuessaan siirtomaastaan Indonesiasta hollantilais-brittiläinen öljy-yhtiö Royal Dutch/Shell joutui uuteen asetelmaan raakaöljyn ostajana.
Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin toimesta, mm. CD-levy on Philipsin lanseeraama.
1990-luvulla Hollannin 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön vallatessa sen markkinat.
Merkittävimmät luonnonvarat
- Pohjanmeren maakaasu ja öljy
- hedelmällinen maaperä
Merkittävimmät vientituotteet
- elintarvikkeet
- koneet
- kulkuneuvot
Linkit
- [http://europa.eu.int/abc/governments/netherlands/index_fi.htm EU Portaali]
- [http://www.finlandsite.nl/foorumi Alankomaat Foorumi]
- [http://www.alankomaat.info Alankomaat Info]
- [http://www.holland.com Matkailutoimisto]
- [http://maps.google.com/maps?ll=52.173932,5.603027&spn=2.991694,8.107910&z=10&t=h&hl=en Alankomaat Google Mapsissa]
- [http://www.blogs.fi/main/index.php/hollannikkaat Hollannikkaat]: Suomi-yhteisö Hollannissa
Luokka:Alankomaat
[[got:
Haag
Haag (Den Haag's-Gravenhage) on Alankomaiden hallinnollinen pääkaupunki maan länsiosassa. Haagissa asuu 469 568 ihmistä (2004), koko suurkaupunkialueella noin 700 000. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen. Haagin pinta-ala on 100 km².
Haagissa sijaitsevat Alankomaiden parlamentin muodostavat Eerste Kamer ja Tweede Kamer. Myös kuningatar Beatrix asuu ja työskentelee Haagissa. Myös kaikki ulkomaiset suurlähetystöt ja hallituksen ministeriöt sijaitsevat kaupungissa kuten myös Korkein oikeus ja monet lobbausjärjestöt. Haagin kaupungin tunnus on haikara.
Historia
Yhdistyneet Kansakunnat
Haag on monen YK:n alaisen organisaation päämajakaupunki:
- Kansainvälinen tuomioistuin
- Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Entistä Jugoslaviaa varten perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin (Tribunal pénal international pour l'ex-Yougoslavie)
- Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW)
Urheilu
Kaupungin jalkapallojoukkue on ADO Den Haag. Kuuluisia haagilaisia urheilijoita ovat Richard Krajicek (tennis, Wimbledon-voittaja), Dick Advocaat (jalkapallovalmentaja), Raymond van Barneveld (darts) ja Bart Veldkamp (pikaluistelu, olympiavoittaja).
Liike-elämä
Öljy-yhtiö Shellin (Royal Dutch Shell) päämaja on Haagissa. Samaten siellä on mm. KPN:n (Hollannin kansallinen puhelinyhtiö), AEGON:n (vakuutusyhtiö) ja TPG:n (posti- ja logistiikkayhtiö) pääpaikat.
Aiheesta muualla
- [http://www.denhaag.nl/ Haagin kotisivu]
- [http://www.alankomaat.info/alankomaat__hollanti_haag.htm Haagin linkkejä]
Luokka:Alankomaiden kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
ko:헤이그
ja:ハーグ
Pretoria
]
Pretoria on Etelä-Afrikan hallinnollinen pääkaupunki ja se sijaitsee Gautengin provinssissa.
Pretoria sijaitsee noin 50 km Johannesburgista pohjoiseen. Sen asukasluku on noin 1,3 miljoonaa - 2 miljoonaa jos koko siihen kuuluva Tshwanen kaupunkialue lasketaan mukaan. Tärkeimmät Pretoriassa puhuttavat kielet ovat afrikaans, tswana, englanti ja ndebele.
Pretorian pääkatu - Church Street - on pisin katu Etelä-Afrikassa.
Historiaa
Ngunia puhuvat alkuasukkaat (joita myöhemmin alettiin kutsua nimellä Ndebele) olivat luultavasti ensimmäisiä, jotka huomasivat jokilaakson, josta oli tuleva Pretorian sijaintipaikka, sopivaksi asututtavaksi. He nimesivät joen päällikkönsä Tshwanen ("pikku apina") mukaan.
Kaupunkioikeudet Pretoria sai 14. lokakuuta 1931 ja Etelä-Afrikan tullessa tasavallaksi vuonna 1961 siitä tuli maan hallinnollinen pääkaupunki.
Luokka:Etelä-Afrikan kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
ms:Pretoria
ja:プレトリア
BloemfonteinBloemfontein (kirjaimellisesti "kukkalähde") on Etelä-Afrikan oikeudellinen pääkaupunki (muut pääkaupungit ovat Pretoria ja Kapkaupunki). Sen sesothonkielinen nimi on Mangaung, joka tarkoittaa "paikkaa jossa gepardit asuvat". Kaupungissa asuu noin 500 000 asukasta, ympäröivillä alueilla yhteensä lähes miljoona.
Kaupungissa on Bloemfonteinin lentokenttä (IATA-lentokenttäkoodi: BFN).
Historiaa
Vaikka aluetta on asutettu aiemminkin, Bloemfonteinissa kaupunkiasustusta on ollut vuodesta 1850 eli neljä vuotta ennen Oranjen vapaavaltion virallista perustamista. Vuonna 1890 rakennettiin rautatie Bloemfonteinin ja Kapkaupungin välille.
Vuonna 1899 kaupungissa pidettiin konferenssi, jonka ei onnistunut estämään toisen buurisodan syntymistä. 13. maaliskuuta 1900 buurisodan aikana brittijoukot valtasivat kaupungin.
J. R. R. Tolkien syntyi Bloemfonteinissa 3. tammikuuta 1892.
Luokka:Etelä-Afrikan kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
Luokka:HallintoHallintoon liittyviä artikkeleja.
Luokka:Yhteiskunta Chloris (Asteroid)
(410) Chloris ist ein Asteroid des Hauptgürtels, der am 7. Januar 1896 von Auguste Charlois in Nizza entdeckt wurde.
Kategorie:Hauptgürtelasteroid zwischen 100 und 200 km Durchmesser
cytaty samsung true tone niusy tani sylwester hotels in Krakow
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
שחיתות
שחיתות פוליטית, הנקראת לעיתים שחיתות, היא השימוש לרעה במשרה ציבורית על מנת להשיג טובות הנאה או רווח אישי. בכל צורות הממשל עלולות להתרחש תופעות של שחיתות פוליטית. מידת השחיתות מגוונת לאין שיעור, משימוש שולי בהשפעה ובח
|
סקורפיונס
הסקורפיונז הם להקת רוק שיער גרמנית. הסוקרפיונז קמה בתחילת בשנת 1965 בהאנובר, גרמניה. סגנון הלהקה היה מהפכני מאוד לתקופתו כאשר לצד המוזיקה הרועשת שהיוותה את ניצני ה
הרב שמואל אוירבך, נולד י' תשרי תרצ"ב 21 בספטמבר 1931 ראש ישיבת מעלות התורה בירושלים וחבר מועצת גדולי התו
|
ויקיפדיה:רשימת מועמדים למחיקה/:דרגון בול ארכיון
התחלתי את הערך הזה כיוון שבהתחלה הוא היה חירטוט, ולא הייתי מודע לאפשרות המחיקה. בינתיים הוא כתוב בצורה רעה מאוד, ולא מקצועי. כשניסיתי לערוך ולתקן אותו, היו בו כ"כ הרבה בעיות שעדיף כבר היה למחוק העל ולהתחיל מהתחלה. אילו הייתי מודע אז לאפשרות המחיקה, הייתי עושה את זה כבר אז. Jtmjtm 17:23, 9 ינו' 2005 (UTC)
|
|
דידריק הנסן בוקסטהודה
דידריק האנזן בוקסטהודה (1637 - 9 במאי, 1707) היה מלחין ונגן עוגב מפורסם של תקופת הבארוק.
מקום לידתו אינו ידוע במדוייק. שנותיו המוקדמות עברו עליו בהלסינגבורג, אז חל
|
פוגה
פוגה היא צורת כתיבה מוסיקלית פוליפונית אשר התפתחה בתקופת הרנסאנס והגיעה לשיאה בתקופת הבארוק. קומפוזיציה פוגאלית מתאפיינת בפוליפוניה חיקויית אשר בה נושא מוסיקלי א
|
|
