:: wikimiki.org ::
| Pääministeri |
Pääministeri
Pääministeri johtaa hallitusta, monissa maissa myös maan ulko- ja sisäpolitiikkaa. Suomessa on yritetty hioa presidentin ja pääministerin vastuualueita, mutta edelleenkin niissä on pieniä päällekkäisyyksiä. Suomessa presidentin valtaoikeuksia on pyritty kaventamaan 1980-luvulta lähtien. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa pääministerin asema vahvistui entisestään, nykyään presidentti toimii Suomessa lähinnä valtion keulakuvana ja virallisten tapahtumien isäntänä. Vaikka pääministerin asema korostui, presidentillä on vieläkin laajat nimitysoikeudet ja presidentti osallistuu edelleen valtioneuvoston toimintaan.
Pääministerin valinta
Perustuslakiuudistuksessa eduskuntavaalien tulos ja eduskunnan asema korostui pääministerin valinnassa. Vaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat ensin suljetussa lippuäänestyksessä puhemiehen. Tämä on yleensä vaaleissa eniten kansanedustajia saaneen puoleen puheenjohtaja, josta tavallisesti tulee pääministeri. Presidentillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa valintaan. Eduskuntaryhmien välisten hallitustunnustelujen jälkeen puhemies neuvottelee presidentin kanssa ja presidentti esittää eduskunnalle pääministeriehdokasta. Eduskunta voi hylätä presidentin esittämät pääministeriehdokkaat ja valita pääministerin avoimessa äänestyksessä. Pääministeri valitsee muut ministerit ja presidentti nimittää heidät virkaansa. Hallitusohjelma annetaan tämän jälkeen julkisena tiedonantona eduskunnalle.
Katso myös
- Suomen pääministeri
- Politiikka
Luokka:Politiikka
ja:首相
ko:총리
zh-min-nan:Siú-siòng
nb:Premierminister
simple:Prime Minister
th:นายกรัฐมนตรี
HallitusPolitiikan käsitteistössä hallitus on toimeenpanovaltaa käyttävä hallinnon osa. Sen alaisuuteen voivat kuulua esimerkiksi virkamieskoneisto, keskuspankki, valtionyhtiöt, poliisi ja armeija. Parlamentarismissa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Suomen hallituksen nimi on valtioneuvosto ja sen valitsee eduskunta.
Kaksipuoluejärjestelmän hallitus
Kaksipuoluejärjestelmään voi kuulua olennaisena osana se että kummallakin puolueella on tietyn ministeriön hallinnonalaan keskittyvät henkilönsä, joita voidaan kutsua esimerkiksi kabinettiministereiksi, mutta oppositiopuolueen kabinetti kulkee nimellä varjokabinetti, ja vastaavasti kaikkien kabinettiministerien tehtävänimikkeiden eteen ympätään samainen "varjo-" etuliite. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaksipuoluejärjestelmässä, missä oppositiopuolue voi täysin korvata hallituspuolueen hallituksessa vaalien jälkeen, on jo ennen mahdollista vaihdosta oppositiopuolueen piiristä katsottu valmiiksi sopiva ministeriehdokas.
Yleensä monarkistisissa tai parlamentaarisissa kaksipuoluejärjestelmissä pääministerin rooli korostuu, koska perustuslain vain valtiokäytännön mukaisesti usein seremoniallisella valtionpäämiehellä on vähän päivänpoliittista valtaa.
Monipuoluejärjestelmän hallitus
Monipuoluejärjestelmässä harvoin ylläpidetään jatkuvaa hallituskoneistoa kussakin puolueessa erikseen, koska puolueet joutuvat melkein aina muodostamaan hallituskoalition, jolloin kukin siihen kuuluva puolue saa vain osan ministerinsalkuista. Puolueiden keskinäiset voimasuhteet useimmiten vaikuttavat kohtalaisen merkittävästi siihen kuinka monta ja vaikutusvaltaista salkkua kukin puolue salkkujaossa saa.
Yksipuoluejärjestelmän hallitus
Kun sekä kaksipuoluejärjestelmässä että monipuoluejärjestelmässä suurin merkitys on sillä mitkä puolueet menestyvät vaaleissa; yksipuoluejärjestelmässä olennaisinta on se miten eri suuntauksia edustavat henkilöt nousevat ja laskevat hallituskoneiston sisällä. Tämä on ainoa muutosvoima yksipuoluejärjestelmässä.
Joitain hallitusministerinimikkeitä
- Pääministeri
- Valtionvarainministeri
- Ulkoministeri
- Sisäministeri
- Ulkomaankauppaministeri
- Terveysministeri
- Kulttuuriministeri
- Työministeri
Katso myös
- Suomen hallitus
- vähemmistöhallitus
- toimitusministeriö
- virkamieshallitus
- enemmistöhallitus
- suuri koalitio
- sateenkaarihallitus
- kokoomushallitus
Luokka:Politiikka
ja:内閣
Presidentti]
Presidentti on valtionpäämies tasavaltalaisessa hallitusmuodossa. Presidentin asema otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1789. Etelä-Amerikan valtioiden itsenäistyessä myös ne ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on tasavallan presidentti, entisiä presidenttejä puolestaan kutsutaan vain presidenteiksi.
Euroopan ensimmäinen eurooppalainen presidentti oli Ranskan toisen tasavallan presidentti 10. joulukuuta valittu ja 20. joulukuuta 1848 virkavalan vannonut Napoleon Bonaparten veljenpoika Ludvig Napoleon, josta tuli 2. joulukuuta 1851 keisari Napoleon III. Ranskan ensimmäinen tasavalta oli vielä käyttänyt roomalaista järjestelmää, jossa johtajana olivat konsulit. Ensimmäinen presidentti Aasiassa oli Kiinan tasavallan presidentti Sun Jat-sen 1912.
Afrikan ensimmäinen presidentti oli Liberian presidentti Joseph Jenkins Roberts 1848-1855 ja 1872-1874. Syy Liberian varhaiseen tasavaltalaisuuteen on se, että Liberia perustustaltaan yhdysvaltalaistyylinen maa, koska se perustettiin lähinnä kveekareiden pyrkimyksistä tarjota kotimaa Afrikkaan palaaville entisille orjille.
Presidenttejä on valittu kansalaisten valitsemien valitsijamiesten kokouksen päätöksillä, suoralla kansanvaalilla tai parlamenttien valitsimina. Myös useat diktaattorit ovat virkanimikkeeltään presidenttejä, vaikka estävät käytännössä vastaehdokkaita kilpailemasta presidentin tehtävästä tasavaltalaisten periaatteiden mukaan.
Voimakkaasti enemmistöparlamentaarisissa maissa ei presidentillä välttämättä ole suurta päivänpoliittista valtaa, vaan hän on pelkästään maan keulakuva. Tällöin todellinen johtaja on usein pääministeri. Tässä mielessä jotkin tasavallat muistuttavat parlamentaarisia monarkioita. Maita jossa presidentillä on merkittävästi valtaa maan asioihin, ovat mm. Yhdysvallat, Venäjä ja Ranska. Maita, joissa presidentti on lähinnä keulakuva, ovat esimerkiksi Saksa, Intia, Italia ja Irlanti.
Suomen tasavallan presidentti
:Pääartikkeli: Suomen presidentti.
Suomen ensimmäiset valtionpäämiehet Pehr Evind Svinhufvud 1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim 1918-1919 olivat valtionhoitajia, koska hallitusmuoto oli vielä vakiintumaton. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925.
Suomessa presidenteiksi on valittu kolmivaiheisella valitsijamiesäänestyksellä Kaarlo Juho Ståhlberg 1919, Lauri Kristian Relander 1925, Pehr Evind Svinhufvud 1931, Kyösti Kallio 1937, Juho Kusti Paasikivi 1950, Urho Kekkonen 1956, 1962, 1968 ja 1978 sekä Mauno Koivisto 1982 ja 1988.
Poikkeuksellisia valintapoja on ollut Risto Rytin valitseminen presidentiksi 1940 Kyösti Kallion presidentiksi valinneiden vuoden 1937 valitsijamiesten avulla, Mannerheimin valinta presidentiksi 1944 eduskunnan päätöksellä, Juho Kusti Paasikiven valinta 1946 Mannerheimin presidenttikauden loppuun eduskunnan säätämällä lailla sekä Urho Kekkosen valitseminen lyhennetykssi nelivuotiseksi kaudeksi poikkeuslailla 1974. Ensimmäisen kerran Suomessa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä valittiin presidentiksi Martti Ahtisaari 1994. Vuoden 1988 vaaleissa Mauno Koivisto voitti valitsijamiesten suorittaman vaalin, mutta silloisen lain mukaan valitsijamiehiä ei olisi tarvittu, jos joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan antamista äänistä.
Sanan alkuperä ja muita merkityksiä
Presidentti-nimitystä käytetään myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteistä ja hovioikeuksien presidenteistä. Myös järjestöt voivat kutsua johtajaa presidentiksi, esimerkiksi Lions-klubi ja Helvetin enkelit. Presidentti-nimitystä käytetään myös suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajista. Sanan presidentti alkuperä on ranskan kielessä, johon se muodostettiin latinan sanasta praesidēre (='johtaa'). Alkuperäisiin osasiinsa pilkottuna tämä latinan verbi tarkoittaa sananmukaisesti edessä istuvaa, so. pöydän päässä istuvaa eli puheenjohtajaa.
Katso myös
- Irlannin presidentti
- Italian presidentti
- Kiinan presidentti
- Kiinan tasavallan presidentti
- Ranskan presidentti
- Saksan presidentti
- Suomen presidentti
- Venäjän presidentti
- Yhdysvaltain presidentti
Luokka:Politiikka
Luokka:Valtionhallinto
ja:大統領
simple:President
PerustuslakiPerustuslaki on valtion kirjoitetuista laeista korkeimmassa asemassa. Sen tarkoitus on asettaa suuntaviivoja valtion koko oikeusjärjestelmän rakenteelle. Tarkemmin perustuslain määräämistä asioista säädetään normaaleilla laeilla ja asetuksilla. Normaalit lait eivät saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.
Perustuslaki määrää julkisen vallan käytön rajat ja näin suojaa kansalaisia mielivallalta, turvaten kansalaisoikeuksien toteutumisen. Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa vuodelta 1215.
Katso myös
- Suomen perustuslaki
Luokka:Oikeustiede
Luokka:Politiikka
zh-min-nan:Hiàn-hoat
ko:헌법
ja:憲法
simple:Constitution
EduskuntavaalitSuomen eduskuntavaaleilla valitaan Suomen valtiopäiville 200 kansanedustajaa. Kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset ovat oikeutettua osallistumaan vaaleihin.
Luettelo eduskuntavaaleista listaa Suomessa järjestetyt eduskuntavaalit.
Vaaleja varten Suomi on jaettu maakuntien mukaan vaalipiireihin. Kustakin vaalipiiristä valitaan edustajia vaalipiirin asukasluvun mukaisesti. Vaalipiireistä valitaan edustajia vaalipiirin väkiluvun mukainen määrä ja ennen vaaleja paikkaluvusta tehdään asetus. Vaalipiirejä on 15 kappaletta. Tämä jako oli Valtioneuvoston [http://www.vaalit.fi/uploads/1rpkzxrfiu.pdf asetuksen mukaan] voimassa 1.3.2002-31.3.2003, siis viime vaaleissa:
- Ahvenanmaa (1 kansanedustaja)
- Etelä-Savo (6)
- Helsinki (21)
- Häme (14)
- Keski-Suomi (10)
- Kymi (12)
- Lappi (7)
- Oulu (18)
- Pirkanmaa (16)
- Pohjois-Karjala (7)
- Pohjois-Savo (10)
- Satakunta (9)
- Uusimaa (33)
- Vaasa (17)
- Varsinais-Suomi (17)
Vaalipiirit on numeroitu. Toukokuun 2004 väkilukutilanteen mukaan paikkajako olisi seuraava:
- 01 Helsingin vaalipiiri (21) Helsingfors valkrets
- 02 Uudenmaan vaalipiiri (33) Nylands valkrets
- 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri (17) Egentliga Finlands valkrets
- 04 Satakunnan vaalipiiri (9) Satakunta valkrets
- 06 Hämeen vaalipiiri (14) Tavastlands valkrets
- 07 Pirkanmaan vaalipiiri (18) Birkalands valkrets
- 08 Kymen vaalipiiri (12) Kymmene valkrets
- 09 Etelä-Savon vaalipiiri (6) Södra Savolax valkrets
- 10 Pohjois-Savon vaalipiiri (10) Norra Savolax valkrets
- 11 Pohjois-Karjalan vaalipiiri (7) Norra Karelens valkrets
- 12 Vaasan vaalipiiri (17) Vasa valkrets
- 13 Keski-Suomen vaalipiiri (10) Mellersta Finlands valkrets
- 14 Oulun vaalipiiri (18) Uleåborgs valkrets
- 15 Lapin vaalipiiri (7) Lapplands valkrets
Aiheesta muualla
- [http://www.eduskunta.fi/ Eduskunta]
- [http://www.vaalit.fi/ Suomen vaalit]
- [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/053DE30F5D75DDBAC2256CAF0056CF4C Eduskuntavaalien paikkajakauma kuukausittain]
Luokka:Vaalit
Eduskunta
Suomen eduskunta on Suomen perustuslain määräämä kansaa edustava elin, joka koostuu 200 kansanedustajasta. Istuntosalissa on kuitenkin vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Kansalaiset valitsevat vaaleilla kansanedustajat neljän vuoden välein. Eduskunnan eli parlamentin vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu.
Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka puolestaan valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen tulo- ja menoarvion eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa. Eduskunnassa kansan valitsemat edustajat joko hyväksyvät sellaisenaan tai muuttavat osittain tai hylkäävät kokonaan hallituksen tekemät lakiesitykset ja valtion varojen käyttöä koskevan budjetin.
Kansanedustajat voivat tehdä myös omia lakiesityksiä, mutta ne menevät hyvin harvoin läpi. Usein edustajien omien lakiesitysten motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakiesityksen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
Lakiesitysten lisäksi edustajat voivat tehdä myös muita ns. valtiopäivätoimia. Niitä ovat kirjalliset kysymykset, suulliset kysymykset, toimenpidealoitteet, talousarvioaloitteet, keskustelualoitteet ja välikysymykset.
Täysistunto ja valiokunnat
Näkyvin osa eduskunnan toimitaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista.
Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.
Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten työstäminen käytännössä tapahtuu. Valiokunta voi asiantuntijoita kuultuaan ja esityksen sisällöstä keskusteltuaan suosittaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, sen hylkäämistä tai ehdottaa esitykseen muutoksia tai kirjoittaa koko esityksen alusta alkaen uusiksi. Eduskunnan valiokunnat ovat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.
Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.
Hallituksen luottamus ja eduskunnan hajottaminen
Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman välikysymyksen, jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.
Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Vuosina 1919-1991 presidentin hajotusoikeus oli rajoittmaton, ja Suomessa on eduskunta hajotettu presidentin toimesta seitsemän kertaa, vuosina 1924 (Ståhlberg), 1929 (Relander), 1930 (Relander), 1953 (Paasikivi), 1962 (Kekkonen), 1971 (Kekkonen) sekä 1975 (Kekkonen).
Vasemmistosta oikeistoon
Eduskunta jakautuu vanhastaan vasemmistoon, eli sosialisteihin ja oikeistoon, eli porvareihin. Jako vasemmistoon ja oikeistoon palautuu Ranskan suureen vallankumoukseen, jolloin radikaaliryhmät asettuivat istumaan puheenjohtajan paikalta katsoen salin vasemmalle puolelle. Suomessa tästä käytännöstä tekee poikkeuksen Ruotsalainen kansanpuolue, joka istuu salin oikeassa reunassa, koska sinne on tarvittaessa helpompi järjestää tulkkauspalvelut. Viime aikoina vasemmisto-oikeisto-jako on menettänyt merkitystään Suomessa, kun suurimpia puolueita on yhä vaikeampi erottaa toisistaan. Vaihtoehtoiseksi jakolinjaksi on esitetty konservatismia ja arvoliberalismia, mutta tämä jakolinja kulkee paitsi puolueiden välillä myös niiden sisällä.
Eduskunnan paikat puolueittain
arvoliberalismi
Autonomian aika (1907-1917)
Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet (1919-1939)
Sodanjälkeiset vuodet (1945-1962)
Rakennemuutoksen aika 1966-1983
Viimeisimmät vaalit 1987-2003
Aiheesta muualla
- [http://www.eduskunta.fi Suomen Eduskunnan virallinen sivusto]
Eduskunta
Suomen pääministeriLuettelo Suomen
pääministereistä
|
|
#Prime Ministers of Finland
ImageSize = width:200 height:2000
PlotArea = width:150 height:1980 left:40 bottom:5
DateFormat = dd/mm/yyyy
Period = from:1917 till:2005
TimeAxis = orientation:vertical
ScaleMajor = unit:year increment:1 start:1917
ScaleMinor = unit:month increment:3 start:01/01/1917
Define $dx = 20
Define $dy = -3
Colors=
id:lightgrey value:gray(0.9)
PlotData=
bar:PrimeMinisters color:blue width:25 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:27/11/1917 till:27/05/1918 shift:($dx,$dy) text:Pehr Evind Svinhufvud
from:27/05/1918 till:27/11/1918 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:27/11/1918 till:17/04/1919 shift:($dx,$dy) text:Lauri Ingman
from:17/04/1919 till:15/08/1919 shift:($dx,$dy) text:Kaarlo Castrén
from:15/08/1919 till:15/03/1920 shift:($dx,$dy) text:Juho Vennola
from:15/03/1920 till:09/04/1921 shift:($dx,$dy) text:Rafael Erich
from:09/04/1921 till:02/06/1922 shift:($dx,$dy) text:Juho Vennola
from:02/06/1922 till:14/11/1922 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:14/11/1922 till:18/01/1924 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:18/01/1924 till:31/05/1924 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:31/05/1924 till:31/03/1925 shift:($dx,$dy) text:Lauri Ingman
from:31/03/1925 till:31/12/1925 shift:($dx,$dy) text:Antti Tulenheimo
from:31/12/1925 till:13/12/1926 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:13/12/1926 till:17/12/1927 shift:($dx,$dy) text:Väinö Tanner
from:17/12/1927 till:22/12/1928 shift:($dx,$dy) text:Juho Sunila
from:22/12/1928 till:16/08/1929 shift:($dx,$dy) text:Oskari Mantere
from:16/08/1929 till:04/07/1930 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:04/07/1930 till:21/03/1931 shift:($dx,$dy) text:Pehr Evind Svinhufvud
from:21/03/1931 till:14/12/1932 shift:($dx,$dy) text:Juho Sunila
from:14/12/1932 till:07/10/1936 shift:($dx,$dy) text:Toivo Mikael Kivimäki
from:07/10/1936 till:12/03/1937 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:12/03/1937 till:01/12/1939 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:01/12/1939 till:27/03/1940 shift:($dx,$dy) text:Risto Ryti
from:27/03/1940 till:04/01/1941 shift:($dx,$dy) text:Risto Ryti
from:04/01/1941 till:05/03/1943 shift:($dx,$dy) text:Johan Wilhelm Rangell
from:05/03/1943 till:08/08/1944 shift:($dx,$dy) text:Edwin Linkomies
from:08/08/1944 till:21/09/1944 shift:($dx,$dy) text:Antti Hackzell
from:21/09/1944 till:17/11/1944 shift:($dx,$dy) text:Urho Castrén
from:17/11/1944 till:17/04/1945 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:17/04/1945 till:26/03/1946 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:26/03/1946 till:29/07/1948 shift:($dx,$dy) text:Mauno Pekkala
from:29/07/1948 till:17/03/1950 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:17/03/1950 till:17/01/1951 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:17/01/1951 till:20/09/1951 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:20/09/1951 till:09/07/1953 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:09/07/1953 till:17/11/1953 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:17/11/1953 till:05/05/1954 shift:($dx,$dy) text:Sakari Tuomioja
from:05/05/1954 till:20/10/1954 shift:($dx,$dy) text:Ralf Törngren
from:20/10/1954 till:03/03/1956 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:03/03/1956 till:27/05/1957 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:27/05/1957 till:29/11/1957 shift:($dx,$dy) text:V. J. Sukselainen
from:29/11/1957 till:26/04/1958 shift:($dx,$dy) text:Rainer von Fieandt
from:26/04/1958 till:29/08/1958 shift:($dx,$dy) text:Reino Kuuskoski
from:29/08/1958 till:13/01/1959 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:13/01/1959 till:14/07/1961 shift:($dx,$dy) text:V. J. Sukselainen
from:14/07/1961 till:13/04/1962 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:13/04/1962 till:18/12/1963 shift:($dx,$dy) text:Ahti Karjalainen
from:18/12/1963 till:12/09/1964 shift:($dx,$dy) text:Reino Ragnar Lehto
from:12/09/1964 till:27/05/1966 shift:($dx,$dy) text:Johannes Virolainen
from:27/05/1966 till:22/03/1968 shift:($dx,$dy) text:Rafael Paasio
from:22/03/1968 till:14/05/1970 shift:($dx,$dy) text:Mauno Koivisto
from:14/05/1970 till:15/07/1970 shift:($dx,$dy) text:Teuvo Aura
from:15/07/1970 till:29/10/1971 shift:($dx,$dy) text:Ahti Karjalainen
from:29/10/1971 till:23/02/1972 shift:($dx,$dy) text:Teuvo Aura
from:23/02/1972 till:04/09/1972 shift:($dx,$dy) text:Rafael Paasio
from:04/09/1972 till:13/06/1975 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:13/06/1975 till:30/11/1975 shift:($dx,$dy) text:Keijo Liinamaa
from:30/11/1975 till:29/09/1976 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:29/09/1976 till:15/05/1977 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:15/05/1977 till:26/05/1979 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:26/05/1979 till:19/02/1982 shift:($dx,$dy) text:Mauno Koivisto
from:19/02/1982 till:06/05/1983 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:06/05/1983 till:30/04/1987 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:30/04/1987 till:26/04/1991 shift:($dx,$dy) text:Harri Holkeri
from:26/04/1991 till:13/04/1995 shift:($dx,$dy) text:Esko Aho
from:13/04/1995 till:15/04/1999 shift:($dx,$dy) text:Paavo Lipponen
from:15/04/1999 till:17/04/2003 shift:($dx,$dy) text:Paavo Lipponen
from:17/04/2003 till:24/06/2003 shift:($dx,$dy) text:Anneli Jäätteenmäki
from:24/06/2003 till:end shift:($dx,$dy) text:Matti Vanhanen
|
Katso myös
- Politiikka
- Suomen Presidentti
Ulkopuolinen linkki
- [http://www.valtioneuvosto.fi/ Valtioneuvoston verkkopalvelu]
Pääministeri
PolitiikkaPolitiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki. Sovinnaisen käsityksen mukaan se tarkoittaa julkisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan. Tällöin huomautetaan perinteisen määrittelyn "yhteisten asioiden hoitamisesta" kuuluvan ennen kaikkea hallinnon alaan. Politiikka on myös määritelty "konfliktiksi päämääristä". Politiikan tutkija Kari Palonen on todennut politiikkaa olevan siellä, missä voi tehdä toisin. Ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä.
Yleensä politiikkaan sisällytetään oikeusvaltiossa lähinnä lainsäädännön muuttamiseen tähtäävä toiminta. Poliittisen vastakohtana on perinteisesti nähty yksityinen, eli toiminta jonka ei katsota liittyvän muihin yksilöihin. Sitä kreikassa merkitsi taloutta tarkoittanut sana oikos, josta on sittemmin johdettu ekonomia, taloustiede. Politiikan käsite voidaan kuitenkin ymmärtää myös hyvin laajassa merkityksessä, jolloin politiikan piiriin kuuluvat lähes kaikki ihmiselämän osa-alueet. 1960-luvulla tuli tunnetuksi iskulause "henkilökohtainen on poliittista".
Politiikkaa ja poliittista päätöksentekoa tutkiva yhteiskuntatiede on nimeltään joko politologia, politiikan tutkimus tai valtio-oppi. Viimeksi mainittu tulee saksan kielen termistä staatslehre (myös allgemeine staatslehre eli "yleinen valtio-oppi"), ja anglo-saksisissa maissa käytetään useimmiten termiä political science. Politiikan teoriaa, poliittisia aatteita ja poliittista filosofiaa tutkitaan sekä politiikan tutkimuksen että monissa yliopistoissa myös (käytännöllisen) filosofian laitoksilla. Luonnollisesti kaikki yhteiskuntatieteet tutkivat usein politiikan piiriin kuuluvia asioita.
Poliittisia päätöksentekojärjestelmiä on useita, lähinnä kolmea yleistä eri tyyppiä. Yleisin on jonkinlainen demokratia eli kansanvalta, jossa kaikki ihmiset päättävät yhdessä asioista. Perustuslaillinen tasavalta on kansanvallan rajoitetumpi muoto. Diktatuurissa tai yleisesti ottaen autoritaristisissa valtiomuodoissa yksi henkilö tai ryhmä päättävät kaikkien asioista. Oligarkia on harvainvaltaa ja aristokratia ylhäisön valtaan. Jos poliittista valtaa rajoitetaan vähimpään mahdolliseen ja yritetään jättää asiat yksittäisten ihmisten päätettäviksi, kyseessä on libertarismi, tai valtion kokonaan poistuessa anarkia. Viimeiset kaksi aatetta eivät ole toisensa poissulkevia.
Eri asioita, joista päätetään, ovat mm.:
- Turvallisuuspolitiikka
- Kielipolitiikka
- Koulutuspolitiikka
- Sosiaalipolitiikka
- Rahapolitiikka
Ideologioita ja poliittisia suuntauksia
Poliittinen ideologia on näkemys siitä, millaiseksi yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää ja kuinka se tehdään. Tavoitteet ja keinot vaihtelevat eri ideologioiden välillä.
- Anarkismi
- Distributismi
- Fasismi
- Kommunismi
- Konservatismi
- Kristillisdemokratia
- Liberalismi
- Libertarismi
- Marxismi
- Nationalismi
- Sentrismi
- Sosiaalidemokratia
- Sosialismi
Historijoitsioiden antamia nimiä tietynlaiselle politiikalle tai yhteiskuntajärjestykselle:
- Feodalismi
- Merkantilismi
- Primitiivinen kommunismi
Käsitteitä
- Suomen politiikka
- Kolonisaatio
- Valtion ja kunnan tehtävät
- Luettelo poliitikoista
- Puolue
- Hallitus
- Eduskunta
- Valta
- Valtio
- Hyvinvointivaltio
- Hyvinvointiyhteiskunta
- Kansalaisyhteiskunta
- Noopolitik, pehmeä politiikka
- Kollektiivinen ja individualistinen poliittinen ontologia
Linkkejä
- [news:sfnet.keskustelu.politiikka] sfnet.keskustelu.politiikka-uutisryhmä
Luokka:Politiikka
ms:Politik
ko:정치
ja:政治
simple:Politics
th:การเมือง
Luokka:PolitiikkaPoliittisia aiheita.
Luokka:Yhteiskunta
zh-min-nan:Category:Chèng-tī
ko:분류:정치
ja:Category:政治
Kategorija:Češki tenisačiTa kategorija zajema češke tenisače.
Tenisači
Kategorija:Tenisači po narodnosti
jastrzbia gra Black-Breath milan italy hotels narty austria suplementy
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Varig
Varig (Viação Aerea RIo Grandense) is an airline based in Porto Alegre, Brazil. It is Brazil's leading international airline, operating services to 19 countries on four continents, as well as 34 cities in Brazil. Its main hubs are Guarulhos International Airport (GRU), Sao Paulo, and
|
Long, Oklahoma
Long is a census-designated place located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 363.
Geography
2000
Long is located at 35°29'57" North, 94°33'47" West (35.499104, -94.563038).
According to the United States Census Bureau, the CDP
|
Marble City, Oklahoma
Marble City is a town located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the town had a total population of 242.
Geography
2000
Marble City is located at 35°34'59" North, 94°49'3" West (35.583191, -94.817383).
According to the United States Census Bureau, the town has a total area of 1.1
|
Marble City Community, Oklahoma
Marble City Community is a census-designated place located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 420.
Geography
Marble City Community is located at 35°32'5" North, 94°49'57" West (35.534758, -94.832638).
According to the United States Census Bureau, the CDP has a total area of 28.9 census-designated place located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 135.
Geography
2000
McKey is located at 35°29'3" North, 94°50'30" West (35.484263, -94.841796).
According to the United States Census Bureau, the CD
|
Moffett, Oklahoma
Moffett is a town located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the town had a total population of 179.
Geography
2000
Moffett is located at 35°23'23" North, 94°26'47" West (35.389791, -94.446286).
According to the United States Census Bureau, the town has a total area of 0.3 Read More... |
Muldrow, Oklahoma
Muldrow is a town located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the town had a total population of 3,104.
Geography
2000
Muldrow is located at 35°24'16" North, 94°36'4" West (35.404336, -94.601073).
According to the United States Census Bureau, the town has a total area of 10.0
|
Notchietown, Oklahoma
Notchietown is a census-designated place located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 430.
Geography
2000
Notchietown is located at 35°34'24" North, 95°5'19" West (35.573436, -95.088572).
According to the United States Census
|
Paradise Hill, Oklahoma
Paradise Hill is a town located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the town had a total population of 100.
Geography
2000
Paradise Hill is located at 35°37'26" North, 95°4'14" West (35.624009, -95.070563).
According to the United States Census Bureau, the town has a total area of 1.4 census-designated place located in Sequoyah County, Oklahoma. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 161.
Geography
Pinhook Corners is located at 35°32'12" North, 94°54'14" West (35.536778, -94.903892).
According to the United States Census Bureau, the CDP has a total area of 25.0 | |
