:: wikimiki.org ::

Päijänne

Päijänne

Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi. Sen pinta-ala on 1 080 km², Inarijärvi on hieman Päijännettä pienempi ja Saimaa suurempi. Päijänne on Suomen syvin järvi, Päijänteen syvin kohta 95,3 metriä on mitattu Jyväskylän eteläpuolella Toivakan kunnassa sijaitsevan Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Päijänne kuuluu Kymijoen vesistöön. Järvi laskee eteläpäästään Kalkkisten koskea Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa.

Vedenlaatu

Päijänteen veden laatu on hyvä, eteläisellä Päijänteellä erinomainen, sitä voikin juoda sellaisenaan. Teollisuuden jätevesikuormitus oli suurimmillaan vuosina 1960-1985, jonka jälkeen Päijänteen veden laatu on parantunut. Pohjoisella Päijänteellä veden laatuun ovat vaikuttaneet Äänekosken teollisuus, Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehdas sekä Kankaan paperitehdas Jyväskylässä, keskisellä Päijänteellä Jämsänjokilaakson teollisuus. Erityisen paljon Päijänteen veden laatu kohentui 1980-luvun puolivälin jälkeen silloisen Metsä-Botnian sellutehtaille asetettujen tiukkojen päästörajoitusten astuttua voimaan Äänekoskella. Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus Päijänne puhtaaksi -kansalaisliikkeellä, joka keräsi 140 000 nimen addressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin sisäministeri Matti Ahteelle vuonna 1983. Korkein hallinto-oikeus vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. Pääkaupunkiseudun juomavesi johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkalan edustalta Päijänne-tunnelia pitkin Helsinkiin.

Kansallispuisto

Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle jakaantuva Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuiston ydinalue on Kelventeen etelä-pohjoissuuntainen, 8 kilometriä pitkä ja 50-800 metriä leveä harjusaari. Kelventeen suojaisat laguunilahdet ovat suosittuja veneilykohteita.

Kanavat

Päijänteestä on kanavayhteyksiä 1993 valmistunutta Keiteleen kanavaa pitkin pohjoiseen Keiteleelle, vuonna 1871 käyttöön otettua Vääksyn kanavaa etelään Lahden Vesijärvelle sekä 1878 valmistunutta Kalkkisten kanavaa pitkin Heinolan Ruotsalainen-järvelle. Kalkkisiin rakennettiin täysin uusi kanava vuonna 1964. Kymijoen vesistön yhdistämistä uudella kanavalla mereen on suunniteltu pitkään, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole edeneet. Vaihtoehtoina on yhdistäminen Keiteleen kautta ns. Savon kanavaa tai Päijänteen eteläpäästä ns. Mäntyharjun kanavaa Saimaaseen, josta yhteys merelle jatkuisi Saimaan kanavan kautta. Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki.

Veneily

Päijänne on suosittu veneilykohde: yhtenäistä vesireittiä pääsee Lahden edustalta Vesijärveltä aina Pohjoiseen Keski-Suomeen Viitasaarelle ja Savoon Pielavedelle saakka. Suomen suurimpiin veneilytapahtumiin kuuluva Päijännepurjehdus purjehditaan joka heinäkuussa järven päästä päähän. Reitti kulkee Padasjoelta Jyväskylään, lähtö on vuorovuosin etelässä Padasjoella ja pohjoisessa Jyväskylän saaristokaupunginosa Säynätsalon edustalla. Päijännepurjehdukseen osallistuu noin 180 kölivenettä ja lähes tuhat purjehtijaa vuosittain.

Lisätietoa

- [http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ksu.htm Päijänteen vedenkorkeuden seuranta]
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48455&lan=FI Suomen järvet] Luokka:Suomen järvet

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Inarijärvi

Inarijärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri) on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1040 neliökilometriä, eli se on Suomen kolmanneksi suurin järvi. Se on 118 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa, mutta syvin kohta järvestä on jopa 94 metriä. Järvessä on noin 3000 saarta. Inarijärven vesi laskee Paatsjokea pitkin Varanginvuonoon Jäämereen. Inarijärven saarista tunnetuimmat ovat Hautuumaasaari ja Ukonkivi, joka on historiallinen muinaiskansojen uhripaikka. Järvessä on paljon kalaa. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt siikamuoto reeska. Ihmisen istuttamana muös muikku lisääntyi tavattomasti 1970-luvulla, ja monet kalastajat ottivat lainaa muikunpyyntikalustoa varten. Kala kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa. Luokka:Inari Luokka:Suomen järvet

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin osa Suomen ja Viron välissä. Suomenlahden itäosien rantaviiva kuuluu Venäjälle. Venäjän tärkeimmät öljysatamat ovat Suomenlahden pohjukassa, Pietarin ympäristössä.

Maantiede

Suomenlahden pinta-ala on 29 500 km², pituutta sillä on 428 km ja leveyttä 120 km. Leveys Suomenlahden suulla on 75 km ja Porkkalasta Tallinnan edustalla sijatsevaan Kohuniemeen 52 km. Itäpäässään Suomenlahti kapenee 10-28 km:n levyiseksi Kronstadtin lahdeksi. Suurin lahti pohjoisrannikolla on Viipurinlahti, etelärannikolla Narvanlahti. Suomenlahden keskiulapan saarista ovat suurimmat Suursaari, Tytärsaaret, Lavansaari ja Seiskari. Syvimmät osat ovat Suomenlahden suulla, jossa on 80-100 m:n syvänne. Etelärannikolla on jopa yli 100 m:n syvänteitä, kun taas pohjoisrannikolla ei vastaavalla etäisyydellä mantereesta ole 60 m syvempää kohtaa. Syvin mitattu kohta, 121 m, on Viron rannikolla, Tallinnasta koilliseen. Noin 5 prosenttia Itämeren vesimassoista sijaitsee Suomenlahdella. Suomenlahden rannikolla sijaitsevat suuret kaupungit ovat Helsinki, Pietari ja Tallinna.

Ympäristöongelmat

Suomenlahden runsas ravinnekuormitus aiheuttaa vesialueen vaikeimman ongelman — rehevöitymisen, joka näkyy kesäisin runsainakin lauttamaisina leväkukintoina.

Katso myös

- Pietari Suuren merilinnoitus
- Suomenlahden tykistösulku

Linkkejä

- [http://www.fma.fi/virtualboat/suomenlahti/ Merenkulkulaitos: Suomenlahden virtuaaliveneretki]
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1794&lan=fi Suomen ympäristökeskus: Ajankohtainen levätilanne] Luokka:Itämeri ko:핀란드 만 ja:フィンランド湾

Vesi

Vesi (divetyoksidi, tunnetaan myös hydridi-nimellä oksidaani, H₂O) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä kemiallinen yhdiste. Kaikki maapallolla oleva vesi on peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista. Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto.

Kemialliset ominaisuudet

Kiinteässä olomuodossa vesi on jäätä ja kaasuna vesihöyryä. Vesi voi esiintyä kaikissa kolmessa olomuodossaan erityisessä kolmoispisteessä (273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös celsius- ja kelvin-asteikkojen määritelmänä. Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa. kelvin Vesimolekyyli on dipolinen. Koska molekyylin happiatomilla on suurempi elektronegatiivisuus, sen puoli molekyylistä saa negatiivisen osittaisvarauksen. Tämä johtaa molekyylien välisiin vetysidoksiin, jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkean kiehumispisteen. Samasta syystä veden tiheys jäätyessä poikkeuksellisesti laskee, mikä mahdollistaa eliöiden selviytymisen järvissä ja merissä talvella, sillä jää kelluu veden pinnalla muodostaen huonosti lämpöä johtavan eristekerroksen. Näin vedet eivät koskaan jäädy pohjaan saakka. Samoin veden poikkeuksellinen lämpölaajeneminen mahdollistaa elämälle välttämättömät vesistöjen syksyiset ja keväiset täyskierrot. Vesi on tiheimmillään 4 celsiusasteessa. Vesi on hyvä liuotin, mikä on elintärkeää monille biologisille prosesseille soluissa. Veden vetysidokset aiheuttavat myös pintajännityksen, joka on elintärkeää maasta vettä imeville puille. Puhdas vesi ei johda sähköä sanottavasti, mutta veteen liuenneet aineet (erityisesti suolat) parantavat veden johtavuutta huomattavasti. Valoa vesi läpäisee hyvin, eikä vesikasvien yhteyttäminen ilman tätä ominaisuutta onnistuisikaan. Vettä voi valmistaa itse liuottamalla ensin suolahappoliuokseen pala magnesiumnauhaa ja keräämällä väärin päin olevaan astiaan reaktiossa syntyvän höyryn, vedyn. Sen jälkeen sytyttämällä tulitikun väärin päin olevan astian alla, vetyyn tulee happea, seos inahtaa terävästi ja siitä tulee vettä.

Fysikaaliset ominaisuudet

Vedellä on suhteellisen suuri lämmönvarauskyky. Siksi sitä käytetään mm. lämpöä kuljettavana nesteenä erilaisissa lämmitys- ja lämmönvarausjärjestelmissä.
- ominaislämpökapasiteetti: neste 4186 J/(K·kg), kiinteä (jää 0°C) 2060 J/(K·kg)
- sulamislämpö: 333 kJ/kg
- höyrystymislämpö: 2260 kJ/kg
- tiheys: 4°C 1000 kg/m³ = 1,000 kg/l = 1,000 g/cm³, muissa lämpötiloissa veden tiheys on vähäisempi

Vesi luonnonvarana

Nimenomaan makea vesi eli suolaa sisältämätön vesi on elämän elinehto. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista merivettä. Jäljelle jäävää kolmea prosenttia edustavasta makeasta vedestä puolestaan suurin osa on vaikeasti käytettävissä jäätiköissä (77 %) tai maa- ja kallioperässä (22 %). Vain noin 1 % maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä ja joissa. Keskimäärin 70 % vesivaroista käytetään kasteluun – kehitysmaissa kastelun osuus on kuitenkin noin 90 % vedenkäytöstä. Suomi on veden kannalta hyvin poikkeuksellinen maa, sillä Suomessa on erittäin paljon järviä, joten juomavettä voidaan käyttää katujen pesuun. On sanottu, että monissa muissa maissa juomavedestä on pulaa, ja kadut tulisi pestä muulla vedellä. Kuitenkin se vaatisi toisen vesiverkoston rakentamista eikä käyttämätön vesi siltikään varastoidu mihinkään, vaan päätyy lopulta mereen tai haihtuu ilmaan. Vesi on joillakin alueilla maapallolla rajallinen luonnonvara. Vesi voi johtaa sotiin kyseisillä alueilla. Eräs tunnettu vesikiista on Turkin ja Syyrian välillä.

Vesi ja ihminen

Syyria Vesi on ihmiselle elintärkeä luonnonvara. Yli puolet ihmisen painosta on vettä, ja jo muutaman prosentin nestehukka heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Ilman vettä ei voida tuottaa ruokaa, ei pyörittää teollisuutta tai energiantuotantoa. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä. prosentin Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnonpuutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen. Veden haihtuminen vaatii paljon energiaa, käytännössä viilentää ihmisen ruumista. Tämän voi todeta itsekin helposti: nuolaise kämmenselkää ja puhalla siihen. Tämä on yksi hikoilun ja karvattomuuden etu. Kun ihminen pystyi karvattomuuden ja hikirauhasten lisäksi kantamaan mukanaan vettä juotavaksi ja elimistönsä viilentämiseksi, tästä tuli merkittävä kilpailuetu niihin eläimiin nähden, joilla oli turkki. Helteessä ihminen pystyi juoksemaan suurenkin eläimen käytännössä kuoliaaksi. Busmannit metsästävät Afikassa vieläkin tällä tavalla. Saaliiksi valitaan vielä sellainen eläin, joka läkähtyy helteessä helposti, esim. suuret sarvet omistava gudu-uros. Vesi on siis aina ollut tärkeä ihmiselle. Maanviljelyssä siitä tuli erityisen tärkeä, sitä tarvittiin juomiseen ja ruuanlaittoon verrattuna valtavia määriä. Makeaa vettä on saatavilla suuria määriä suurien jokien alueilla (Niili, Eufrat, Hwang Ho eli Keltainenjoki). Ne synnyttivät ensimmäiset suuret kulttuurit. Myös veden kyky "tappaa" tuli on tehnyt vedestä palvonnan kohteen. Vesi oli useassa kulttuurissa yksi "alkuaine" ja palvonnan kohde. Tulevaisuudessa kyky tuottaa hallittua energiaa ydinfuusion avulla antaisi vedelle vielä uuden merkityksen. Se tekisi valtameristä käytännössä rajattoman energianlähteen ihmiselle.

Katso myös

- Nazcan linjat
- Veden kiertokulku Luokka:Juomat Luokka:Maantiede Luokka:Oksidit als:Wasser ko:물 ms:Air ja:水 simple:Water th:น้ำ

1960

Tapahtumia

- tammikuu - Hätätila päättyi Keniassa, Mau Mau -kapina ohi.
- 1. tammikuuta - Kamerun itsenäistyi.
- 9. tammikuuta - Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
- 23. tammikuuta - Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestessä 10750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
- 24. tammikuuta - Suuri kansannousu Algiersissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
- 9. helmikuuta - Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
- 13. helmikuuta - Ranskan ensimmäinen ydinkoe Algeriassa.
- 29. helmikuuta - Maanjäristys tuhosi Agadirin, Marokossa.
- 6. maaliskuuta - Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
- 22. maaliskuuta - Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.
- 1. huhtikuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
- 4. huhtikuuta - Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
- 21. huhtikuuta - Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
- 27. huhtikuuta - Togo itsenäistyi.
- 1. toukokuuta - Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2 vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
- 11. toukokuuta - Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
- 16. toukokuuta - Nikita Hruštšev vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2 lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
- 22. toukokuuta - Suurin koskaan mitattu maajäristys Chilessä, 9,5 richterin asteikolla. Noin 3000 surmansa järistyksessä ja tsunamissa.
- 27. toukokuuta - Turkissa presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürsel johtamassa vallankaappauksessa.
- 4. kesäkuuta - Bodominjärven murhat Espoossa.
- 26. kesäkuuta - Madagaskar itsenäistyi.
- 26. kesäkuuta - Brittien somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
- 30. kesäkuuta - Belgian Kongo (Kongon demokraattinen tasavalta) itsenäistyi, verinen sisällissota seuraa.
- 1. heinäkuuta - Neuvostoliiton MiGit ampuvat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
- 11. heinäkuuta - Moise Tshombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
- 14. heinäkuuta - YK päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
- 20. heinäkuuta - Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimavo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen nainen valtion johtajana.
- 25. heinäkuuta - 26. heinäkuuta- Poikkeuksellisen voimakas ukonilma eteläisessä Suomeessa. Parhaimmillaan yli 100 salamaa minuutissa.
- 6. elokuuta - Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon, Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
- 7. elokuuta - Norsunluurannikko itsenäistyi.
- 11. elokuuta - Tšad sai itsenäisyyden Ranskasta.
- 13. elokuuta - Keski-Afrikan tasavalta sai itsenäisyyden.
- 15. elokuuta - Ranskan Kongo sai itsenäisyyden (Kongon tasavalta).
- 16. elokuuta - Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 17. elokuuta - Gabon itsenäistyi.
- 18. elokuuta - Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
- 19. elokuuta - Yhdysvaltalainen U-2 lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
- 19. elokuuta - Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
- 20. elokuuta - Senegal irtautui Malista ja julistautui itsenäiseksi.
- 14. syyskuuta - OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
- 22. syyskuuta - Mali itsenäistyi Ranskasta.
- 1. lokakuuta - Nigeria itsenäistyi, Nnamdi Azikiwesta ensimmäinen oma kenraalikuvernööri.
- 5. lokakuuta - Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
- 12. lokakuuta - Nikita Hruštšev otti YK:n yleiskokouksessa kengän avukseen sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
- 8. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonia vastaan.
- 13. marraskuuta - Sammy Davis, Jr. meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssa Yhdysvaltain osavaltiossa 50:sta.
- 15. marraskuuta - Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
- 28. marraskuuta - Mauritania itsenäistyi Ranskasta.
- 1. joulukuuta - Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
- 1. joulukuuta - Neuvostoliiton 5 tonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
- 2. joulukuuta - Canterburyn arkkipiispa Geoffrey Francis Fisher ja paavi Johannes XXIII tapasivat Vatikaanissa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
- 2. joulukuuta - Presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollari kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin 1000 viikossa.
- 9. joulukuuta - Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
- 13. joulukuuta - Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa, hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin valtaan.
- 15. joulukuuta - Belgian kuningas Baudouin nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
- 16. joulukuuta - Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta NATO:n vahvuuteen vuoden 1963 loppuun menessä.
- 27. joulukuuta - Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa, Algeriassa.

Syntyneitä

- 6. tammikuuta - Nigella Lawson, julkkiskokki, kirjailija
- 19. helmikuuta - Prinssi Andrew, Yorkin herttua
- 21. maaliskuuta - Ayrton Senna, F1-kuski († 1994)
- 4. huhtikuuta - Hugo Weaving, näyttelijä
- 10. toukokuuta - Bono, U2
- 18. toukokuuta - Jari Kurri
- 21. toukokuuta - Jeffrey Dahmer, sarjamurhaaja († 1994)
- 9. kesäkuuta - Eva Dahlgren, laulaja
- 22. kesäkuuta - Erin Brockovich
- 4. elokuuta - José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri
- 7. elokuuta - David Duchovny, näyttelijä (Salaiset kansiot)
- 8. elokuuta - Ralf König, sarjakuvapiirtäjä
- 10. elokuuta - Antonio Banderas, näyttelijä
- 14. elokuuta - Sarah Brightman, laulaja
- 26. elokuuta - Branford Marsalis, jazzmuusikko
- 5. syyskuuta - Karita Mattila, oopperasopraano
- 9. syyskuuta - Hugh Grant, näyttelijä
- 17. syyskuuta - Damon Hill, Formula-1 vuoden 1996 maailmanmestari
- 30. lokakuuta - Diego Maradona, jalkapallotähti
- 10. marraskuuta - Neil Gaiman, sarjakuvataiteilija
- 12. marraskuuta - Ismo Alanko, muusikko

Kuolleita

- 4. tammikuuta - Albert Camus, Nobel-palkittu kirjailija
- 17. helmikuuta - Vilho Nenonen, tykistökenraali
- 2. maaliskuuta - Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
- 11. toukokuuta - John D. Rockefeller, liikemies
- 12. toukokuuta - Masa Niemi, koomikko ja näyttelijä (s. 1914)
- 9. kesäkuuta - Semjon Lavotškin, lentokonesuunnittelija
- 16. marraskuuta - Clark Gable, näyttelijä Luokka:1960 ko:1960년 ja:1960年 simple:1960 th:พ.ศ. 2503

1985

Tapahtumia

- Siilinjärvi äänestetään Suomen rumimmaksi kunnaksi.
- AEGEE perustettiin
- 1. tammikuuta - Internetin DNS-nimipalvelu otetaan käyttöön.
- 6. helmikuuta - Steve Wozniak lähtee Apple Computerilta.
- 11. maaliskuuta - Mihail Gorbatšovista Neuvostoliiton johtaja.
- 17. maaliskuuta - Sarjamurhaaja Richard Ramirez tekee ensimmäiset kaksi murhaa Los Angelesissa. (Pidätetään 31. elokuuta)
- 8. toukokuuta - New Coke tulee myyntiin Coca-Colan 99 vuosipäivänä.
- 23. toukokuuta - Thomas Patrick Cavanagh tuomitaan elinkautiseen yrityksestä myydä häiveteknologiaa Neuvostoliittoon.
- 25. toukokuuta - Bangladeshissa trooppinen sykloni tappaa 10 000.
- 29. toukokuuta - 39 ihmistä kuolee Belgian Brysselissä Heysel-stadionilla käydyssä Euroopan cupin loppuottelussa kun Liverpoolin kannattajat hyökkäävät Juventus-fanien kimppuun. Valtaosa kuolleista on Juventuksen kannattajia.
- 31. toukokuuta - 41 tornadoa osuu Ohioon, Pennsylvaniaan, New Yorkiin ja Ontarioon 76 kuolee.
- 6. kesäkuuta - Rockyhtye Guns N' Roses perustetaan.
- 9. kesäkuuta - Thomas Sutherland otetaan panttivangiksi Libanonissa (hänet vapautetaan 1991).
- 14. kesäkuuta - Hizbollah kaappaa lennon TWA-847.
- 23. kesäkuuta - Air Indian lento 182, Boeing 747 räjähtää 9 500 m korkeudessa Atlantin valtameren yllä. 329 kuolee.
- 10. heinäkuuta - Ranskan tiedustelupalvelun agentit räjäyttävät Greenpeacen aluksen Rainbow Warrior Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa.
- 10. heinäkuuta - Coca-Cola tuo vanhan reseptin mukaisen Coca-Colan taas myyntiin nimellä "Coca-Cola Classic" asiakkaiden protestin jälkeen.
- 19. heinäkuuta - USA:n varapresidentti George H. W. Bush ilmoittaa opettaja Christa McAuliffen olevan ensimmäinen avaruussukkula Challengerin lennolle pääsevä opettaja.
- 20. heinäkuuta - Espanjalainen kaljuuna Nuestra Señora de Atocha (upposi 1622) löydetään Key Westin rannikolta Floridasta. Hylystä nostetaan 400 miljoonan dollarin arvosta kultaa ja hopeaa.
- 6. elokuuta - Hiroshimassa kymmenet tuhannet viettävät kaupungin tuhon muistopäivää.
- 15. elokuuta - kaupallinen paikallisradio Radio 957 aloittaa lähetyksensä Tampereella
- 1. syyskuuta - Amerikkalais-ranskalainen retkikunta löysi RMS Titanicin hylyn.
- 19. syyskuuta - Méxicon maanjäristys
- 7. lokakuuta - Palestiinalaiset kaappasivat matkustaja-alus Achille Lauron.
- 10. lokakuuta - Yhdysvaltain laivaston F-14 hävittäjät pakottavat Egyptiläisen matkustajakoneen, joka kuljettaa Achille Lauron kaappajia, laskeutumaan NATO:n tukikohtaan Sigonellaan, Sisiliaan.
- 29. lokakuuta - Kenraalimajuri Samuel K. Doe julistetaan Liberia monipuoluevaalien voittajaksi.
- 6. marraskuuta - Kolumbiassa "Huhtikuun 19. päivän liikkeen" vasemmistosissit valtaavat oikeustalon Bogotássa. 115 kuolee saarrossa.
- 13. marraskuuta - Tulivuori Nevado del Ruiz purkautuu Kolombiassa, 23 000 kuolee.
- 19. marraskuuta - Kylmä sota: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov tapaavat ensimmäistä kertaa Genevessa.
- 21. marraskuuta - Yhdysvaltain laivaston analyytikko Jonathan Jay Pollard pidätetään vakoilusta Israelin hyväksi ja tuomitaan elinkautiseen vankeuteen.
- 23. marraskuuta - EgyptAirin lento 648 kaapataan välillä Ateena–Kairo. Kone laskeutuu Maltalle, egyptiläiset kommandot hyökkäävät koneeseen ja 60 kuolee.
- 16. joulukuuta - New York Cityssä mafiapäälliköt Paul Castellano ja Thomas Bilotti ammutaan. Murhan järjestäjästä John Gottista tulee Gambinon perheen päällikkö.
- 27. joulukuuta - Palestiinalaistaistelijat tappavat 20 Rooman ja Wienin lentokentillä.

Muita

- Harold Kroto, Robert Curl ja Richard Smalley löytävät fullereenin
- Richard Stallman kirjoittaa GNU-manifestin
- Länsi-Sahara hyväksytään Afrikan yhtenäisyysjärjestöön, jolloin Länsi-Saharaa miehittävä Marokko eroaa protestina.
- Suomen Lukiolaisten Liitto perustetaan
- Alexei Pajitnov, Vadim Gerasimov ja Dmitri Pavlovski kehittävät Tetriksen Moskovassa Electronica-60 -tietokoneelle.
- Etiopian nälänhätä jatkuu.

Musiikki

- 28. tammikuuta - "We Are The World" nauhoitetaan Etiopian avustamiseksi
- 13. heinäkuuta - Live Aid hyväntekeväisyyskonsertti

Syntyneitä

- 5. helmikuuta - Cristiano Ronaldo, jalkapalloilija
- 20. helmikuuta - Julia Volkova, t.A.T.u.:n jäsen
- 27. kesäkuuta - Nico Rosberg, autourheilija ja Keijo Rosberg:in poika, kaikkien aikojen ensimmäinen GP2-mestari (29. syyskuuta 2005)
- 1. lokakuuta - Tirunesh Dibaba, kestävyysjuoksija
- 24. lokakuuta - Wayne Rooney, jalkapalloilija

Kuolleita

- 20. helmikuuta - Clarence Nash, ääninäyttelijä (Aku Ankka)
- 10. maaliskuuta - Konstantin Tšernenko, NKP:n pääsihteeri
- 28. maaliskuuta - Marc Chagall, maalari
- 11. huhtikuuta - Enver Hoxha, Albanian diktaattori
- 16. heinäkuuta - Heinrich Böll, saksalainen kirjailija
- 19. syyskuuta - Italo Calvino, italialainen kirjailija
- 2. lokakuuta - Rock Hudson, näyttelijä
- 10. lokakuuta - Orson Welles, ohjaaja
- 31. joulukuuta - Ricky Nelson, näyttelijä ja laulaja (kuoli lento-onnettomuudessa) Luokka:1980-luku Luokka:1985 als:1985 ko:1985년 ja:1985年 simple:1985 th:พ.ศ. 2528

Äänekoski

Äänekoski on kaupunki Keski-Suomessa Länsi-Suomen läänissä Keiteleen eteläosan rannoilla n. 40 km Jyväskylästä pohjoiseen. Äänekoskella asuu 13 754 ihmistä (30.11.2004) ja sen pinta-ala on 763 km² josta 164 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 22,9 asukasta/km². Kaupungin merkittäviä rakennuksia ovat mm. 1973 rakennettu kirkko ja 1986 rakennettu kaupungintalo. Äänekoskelta on kotoisin keihäänheiton maailmanmestari Kimmo Kinnunen. Kaupunki tunnetaan myös koripallojoukkueesta nimeltä Äänekosken Huima. Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911. Tämä kunta jaettiin vuonna 1932 Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Maalaiskunta liitettiin Äänekosken kauppalaan 1969. Äänekoski sai kaupunginoikeudet 1973. 1993 siihen liitettiin Konginkankaan kunta. Nyt selvitellään mahdollisuuksia yhdistää Suolahden kaupunki ja Sumiaisten kunta Äänekoskeen. Näillä näkymin liitos tapahtuu vuoden 2007 alussa.

Aiheesta muualla

- [http://www.aanekoski.fi/ Äänekosken kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Äänekoski

Lievestuore

Lievestuore on taajama Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Asukkaita siellä on 31.12.2003 tehdyn laskennan mukaan ollut 2573. Lievestuore tunnetaan erityisesti Lipeälammestaan, johon 1920-1980-luvulla toiminut selluloosatehdas laski jätteensä. Lipeälampi on ollut paitsi ympäristö-, myös hajuhaitta. Lampea on puhdistettu näihin päiviin asti. Luokka:Laukaa

1983

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - ARPANET siirtyy virallisesti käyttämään Internet-protokollaa, Internet saa alkunsa.
- 1. tammikuuta - turvavyöpakko käyttöön UK:ssa.
- 19. tammikuuta - Klaus Barbie, saksalainen sotarikollinen pidätetään Boliviassa.
- 19. tammikuuta - Apple Lisa -tietokone julkistetaan.
- 22. tammikuuta - Bjorn Borg jää eläkkeelle voitettuaan viisi peräkkäistä Wimbledonin mestaruutta.
- 26. tammikuuta - Lotus 1-2-3 julkistetaan.
- 16. helmikuuta - Pensaspalot vaativat 71 ihmisen hengen Australiassa.
- 24. helmikuuta - Yhdysvaltain kongressin komitea julkaisee japanilaista alkuperää olevien kansalaisten kohtelua toisen maailmansodan aikana arvostelevan raportin.
- 1. maaliskuuta - Swatch esittelee ensimmäiset kellonsa.
- 8. maaliskuuta - Ronald Reagan kutsuu Neuvostoliittoa "pahan valtakunnaksi" ("evil empire").
- 23. maaliskuuta - Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esittää strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antaa utopistiselle suunnitelmalle nimen "Tähtien sota".
- 7. huhtikuuta - Lennolla STS-6, astronautit Story Musgrave ja Don Peterson suorittavat ensimmäisen avaruuskävelyn (4 h, 10 min) sukkulasta käsin.
- 18. huhtikuuta - USA:n lähetystössä räjähtää pommi Beirutissa, 63 kuolee.
- 17. toukokuuta - Libanon, Israel, ja USA solmivat sopimuksen Israelin vetäytymisestä Libanonista.
- 13. kesäkuuta - Pioneer 10:sta tulee ensimmäinen aurinkokunnan jättänyt avaruusluotain.
- 27. kesäkuuta - Paul Mockapetris keksii internetin DNS-nimipalvelun.
- 4. elokuuta - Thomas Sankarasta Ylä-Voltan presidentti.
- 7. elokuuta - ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat alkavat Helsingissä.
- 21. elokuuta - Benigno Aquino, Jr., Filippiinien oppositiojohtaja murhataan Manilassa.
- 1. syyskuuta - Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampuu alas Korean Air Lines-lentoyhtiön lennolla [http://www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=HL7442&distinct_entry=true KAL-007] olleen Boeing 747-matkustajakoneen sen tunkeuduttua Neuvostoliiton ilmatilaan. Kaikki 269 koneessa ollutta saavat surmansa.
- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto myöntää ampuneensa alas lennon [http://www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=HL7442&distinct_entry=true KAL-007], mutta väittää ettei tiennyt sen olevan siviilikone.
- 26. syyskuuta - Everstiluutnantti Stanislav Petrov ei laukaise ballistisia ohjuksia, vaikka tietokonevirhe näyttää Neuvostoliiton olevan hyökkäyksen kohteena.
- 12. lokakuuta - Japanin entinen pääministeri Tanaka Kakuei tuomitaan neljäksi vuodeksi vankeuteen kahden miljoonan dollarin lahjusten ottamisesta Lockheediltä.
- 23. lokakuuta - Yhdysvaltojen merijalkaväen parakki tuhoutuu Beirutissa itsemurhaiskussa, 241 kuolee.
- 25. lokakuuta - Yhdysvallat hyökkää Grenadaan.
- 30. lokakuuta - Argentiinassa pidetään demokraattiset vaalit seitsemän vuoden sotilasvallan jälkeen.
- 26. marraskuuta - Lontoossa varastetaan 6800 kultaharkkoa — yhteisarvoltaan 26 miljoonaa puntaa — viedään holvista Heathrowin lentokentällä. (Vain osa on saatu takaisin, ja vain kaksi tekijöistä on saatu kiinni.)

Muita

- När-Tv eli ruotsinkielinen paikallistelevisio perustetaan Närpiöön.

Syntyneitä

- 20. maaliskuuta - Anne-Mari Berg, kohukaunotar
- 24. maaliskuuta - Alexei Eremenko jr, jalkapalloilija
- 26. huhtikuuta - Jose Maria Lopez, argentiinalainen kilpa-autoilija
- 18. marraskuuta - Jon Johansen, hakkeri

Kuolleita

- 24. tammikuuta - George Cukor, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 4. helmikuuta - Karen Carpenter, amerikkalainen poplaulaja (The Carpenters)
- 22. helmikuuta - Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (s. 1900)
- 25. helmikuuta, Tennessee Williams, näytelmäkirjailija
- 3. maaliskuuta - Hergé, belgialainen sarjakuvapiirtäjä
- 18. maaliskuuta - Umberto II, Italian entinen kuningas
- 8. huhtikuuta - Kauko Käyhkö, säveltäjä, laulaja, näyttelijä
- 30. huhtikuuta - Muddy Waters, amerikkalainen bluesmuusikko
- 31. toukokuuta - Jack Dempsey, amerikkalainen nyrkkeilyn maailmanmestari
- 11. heinäkuuta - Ross Macdonald, amerikkalainen jännityskirjailija
- 24. elokuuta - Pentti Saarikoski, kirjailija
- 25. syyskuuta - Belgialaisten kuningas Leopold III Luokka:1980-luku Luokka:1983 als:1983 ko:1983년 ja:1983年 simple:1983 th:พ.ศ. 2526

Pääkaupunkiseutu

Pääkaupunkiseutu on noin miljoonan asukkaan tärkeä kasvukeskus, jonne muuttaa 8 000–10 000 uutta asukasta vuosittain. Alue on kuin yksi suurkaupunki, mutta historiallisista syistä se on jaettu neljään eri kaupunkiin. Nämä hallinnolliset kaupunkijaot ovat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla, joka on osa Itämerta. Alueen väkiluku vaihtelee 975 000:sta 1,3 miljoonaan, riippuen miten laaja alue otetaan huomioon. Alueella asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä ja työpaikoista siellä sijaitsee lähes 29 prosenttia. Helsingin alue on Suomen suurin kaupungistunut alue ja on taloudellisesti, kulttuurin ja tieteen osalta, maan tärkein keskus. Kahdeksan Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaa. Helsinki-Vantaa Alueen yhteistyöelin on YTV, joka hoitaa muun muassa seutuliikennettä ja jätehuoltoa. On arvioitu, että pääkaupunkiseudun kasvu pysähtyy vuoden 2030 paikkeilla, jolloin alueella asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta. Neljä kuntaa muodostavat käytännössä yhden suuren metropolialueen, mutta kunnat eivät ole yksi kaupunki vaan tekevät päätöksiä kukin omilla tahoillaan. Pääkaupunkiseutu on pinta-alaltaan 765 neliökilometriä ja väestömäärä noin miljoona. Asutus on väljää jopa Pohjoismaiden mittakaavassa, mutta tiivistä Suomen oloissa. Vihreyttä on paljon etenkin keskustan ulkopuolella ja sitä pilkkovat hajanaisesti sijaitsevat kerrostalo- ja omakotitaloalueet, teollisuus- ja toimistorakennukset ja suuret kulkuväylät. Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta, mutta väestöstä seudulla asuu noin viidennes. Pääkaupunkiseutu on myös voimakas työpaikka-alue. Alueella sijaitsee noin 590 000 työpaikkaa. Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Helsingin kantakaupungissa sijaitseva pääkeskus toimii pääkaupunkiseudun ja valtakunnan keskuksena. Pääkaupunkiseudun keskusrakenteeseen kuuluvat olennaisena osana seudulliset aluekeskukset eli keskustan "satelliitit", joita on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä, Espoonlahti ja Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki. Ne tarjoavat alueiden asukkaille monipuolisia kaupallisia ja julkisia palveluja.

Pääkaupunkiseudun vyöhykkeet

Pääkaupunkiseudulla on useita vyöhykkeitä:
- Taso 0: Helsingin niemi
- Taso 1: Pasilan taso (Helsinki ja Espoo)
- Taso 2: Kehä I ja Kehä II (Helsinki, Espoo ja Vantaa)
- Taso 3: Kehä III ja Marja-rata (Espoo ja Vantaa)
- Taso 4: Kehä IV (Vantaa ja Tuusula)
- Taso 5: Nurmijärvi-Hyrylä-Kerava-Klaukkala
- kantakaupunki
- Kehä I vyöhyke, joka on asuntovaltainen: Tapiola, Leppävaara, Pitäjänmäki, Malmi, Itäkeskus
- Kehä II vyöhyke: Matinkylä, Kauniainen, Viherlaakso
- Kehä III vyöhyke, joka on toimitilapainotteinen: Espoon keskus, Myyrmäki, Tikkurila

Helsingin seutu

Suurempaan Helsingin seutuun kuuluvat kehyskunnat eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Syynä tähän on, että ne ovat lähellä pääkaupunkiseutua ja työssäkäynti ja asiointi kuntarajojen yli on aktiivista. Nämä eivät ole vielä kuitenkaan YTV:n jäseniä, joskin Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo liittynevät lähitulevaisuudessa. Helsingin seudulla on nyt (2004) asukkaita 1 233 000, vuoden 2025 ennuste on 1 500 000 asukasta. Vuonna 1975 asukkaita oli 904 670. Kehyskuntien osuus seudun asukkaista on noin 21 prosenttia. Vuosittainen asukasluvun kasvu on 1,3 prosenttia. Helsingin seudun kasvu säteilee myös laajemmin neljään maakuntaan, jotka ovat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Tällä alueella asuu kolmannes Suomen väestöstä.

Helsingin metropolialue

Helsingin metropolialue on Suomen suurin talousalue, jonka muodostavat Helsingin, Tammisaaren, Lohjan, Keski-Uudenmaan, Hyvinkää-Riihimäen ja Porvoon seudut. Alueella oli vuoden 2004 lopussa noin 1,46 miljoonaa asukasta, väestöennuste vuodelle 2030 on noin 1,66 miljoonaa asukasta.

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatiekäytäviin tukeutuen. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoamisen jatkuminen. Olemassaolevia käytäviä ovat Riihimäen ja Karjaan suunnat. Vuonna 2006 valmistuu Lahden oikorata, joka palvelee kaukoliikenteen lisäksi Järvenpäätä ja Mäntsälää. Kerava-Lahti -oikoradan jälkeen suunnitteluun tulevat Kehärata Vantaalle, Elsa-rata Vihtiin ja Lohjalle ja rata Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suunnassa, tämä riippuu Sipoon kaavoituspolitiikasta. Suunnitelmia tällä suunnalla ovat Helsingin metron jatkaminen Söderkullan suuntaan ja lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen.

Helsingin työssäkäyntialue

Helsingin seutua voidaan myös määrittää siten, miten suuri osa työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla. Pääradan radanvarsikunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) työssäkäynti on merkittävää junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta. Uutta asutusta pyritäänkin tämän ansiosta rakentamaan radan varrelle, muina syinä sen ekologisuus ja teiden ruuhkautumisen vähentäminen. Kunnat, joista yli 35 prosenttia työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Kuntia, joista 10–35 prosenttia työvoimasta käy töissä pääkaupunkiseudulla, on huomattavasti enemmän. Kunnat ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Loppi, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Riihimäki, Sammatti ja Suomusjärvi.

Aiheesta muualla

- [http://statfin.stat.fi/StatWeb/Table.asp?STB=G1&LA=fi&DM=SLFI&PA=Enku&D1=a&D2=4&HDR=T&TT=2 Helsingin seutukunnan väestökehitys vuoteen 2040 saakka] Luokka:Suurkaupunkialueet Luokka:Suomi

Päijänne-tunneli

Päijänne-tunneli johtaa raakavettä Päijänteestä Helsingin seudulle. Käyttäjiä vedellä on noin miljoona. Tunneli on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli (120 km) ja se kulkee 30 - 100 metrin syvyydellä maan pinnasta. Päijänne-tunneli alkaa Asikkalanselältä ja päättyy Silvolan tekoaltaan lähelle vedenpuhdistamolle. Tunneli rakennettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä, kun havaittiin että seudun omat vesivarat olivat niukat ja huonolaatuiset. Suunnittelu alkoi 1960-luvulla ja rakentaminen alkoi sitkeän suurtyöttömyyden aikaan 1972 ja se otettiin käyttöön 1982. Rakennelma tuli maksamaan 530 mmk vuoden 1981 hintatasossa, eli nykyrahassa yli 160 miljoonaa euroa. Tunnelin rakennustöitä viivyttivät ongelmat, mm. pohjaveden tunkeutuminen tunneliin syyssateiden aikaan ja kallion osoittautuminen oletettua rapautuneemmaksi. Päijänne-tunnelista vetensä ottavat Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula. Ajoittain myös Porvoo käyttää vettä. Tunneli voi toimia vesijohdon ohella myös vesivarastona esimerkiksi sodan ja muun kriisin aikana.

Linkki

- [http://www.psv-hrv.fi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy] Luokka:Tunnelit

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja