:: wikimiki.org ::

Päijänne-tunneli

Päijänne-tunneli

Päijänne-tunneli johtaa raakavettä Päijänteestä Helsingin seudulle. Käyttäjiä vedellä on noin miljoona. Tunneli on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli (120 km) ja se kulkee 30 - 100 metrin syvyydellä maan pinnasta. Päijänne-tunneli alkaa Asikkalanselältä ja päättyy Silvolan tekoaltaan lähelle vedenpuhdistamolle. Tunneli rakennettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä, kun havaittiin että seudun omat vesivarat olivat niukat ja huonolaatuiset. Suunnittelu alkoi 1960-luvulla ja rakentaminen alkoi sitkeän suurtyöttömyyden aikaan 1972 ja se otettiin käyttöön 1982. Rakennelma tuli maksamaan 530 mmk vuoden 1981 hintatasossa, eli nykyrahassa yli 160 miljoonaa euroa. Tunnelin rakennustöitä viivyttivät ongelmat, mm. pohjaveden tunkeutuminen tunneliin syyssateiden aikaan ja kallion osoittautuminen oletettua rapautuneemmaksi. Päijänne-tunnelista vetensä ottavat Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula. Ajoittain myös Porvoo käyttää vettä. Tunneli voi toimia vesijohdon ohella myös vesivarastona esimerkiksi sodan ja muun kriisin aikana.

Linkki

- [http://www.psv-hrv.fi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy] Luokka:Tunnelit

Vesi

Vesi (divetyoksidi, tunnetaan myös hydridi-nimellä oksidaani, H₂O) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä kemiallinen yhdiste. Kaikki maapallolla oleva vesi on peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista. Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto.

Kemialliset ominaisuudet

Kiinteässä olomuodossa vesi on jäätä ja kaasuna vesihöyryä. Vesi voi esiintyä kaikissa kolmessa olomuodossaan erityisessä kolmoispisteessä (273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös celsius- ja kelvin-asteikkojen määritelmänä. Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa. kelvin Vesimolekyyli on dipolinen. Koska molekyylin happiatomilla on suurempi elektronegatiivisuus, sen puoli molekyylistä saa negatiivisen osittaisvarauksen. Tämä johtaa molekyylien välisiin vetysidoksiin, jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkean kiehumispisteen. Samasta syystä veden tiheys jäätyessä poikkeuksellisesti laskee, mikä mahdollistaa eliöiden selviytymisen järvissä ja merissä talvella, sillä jää kelluu veden pinnalla muodostaen huonosti lämpöä johtavan eristekerroksen. Näin vedet eivät koskaan jäädy pohjaan saakka. Samoin veden poikkeuksellinen lämpölaajeneminen mahdollistaa elämälle välttämättömät vesistöjen syksyiset ja keväiset täyskierrot. Vesi on tiheimmillään 4 celsiusasteessa. Vesi on hyvä liuotin, mikä on elintärkeää monille biologisille prosesseille soluissa. Veden vetysidokset aiheuttavat myös pintajännityksen, joka on elintärkeää maasta vettä imeville puille. Puhdas vesi ei johda sähköä sanottavasti, mutta veteen liuenneet aineet (erityisesti suolat) parantavat veden johtavuutta huomattavasti. Valoa vesi läpäisee hyvin, eikä vesikasvien yhteyttäminen ilman tätä ominaisuutta onnistuisikaan. Vettä voi valmistaa itse liuottamalla ensin suolahappoliuokseen pala magnesiumnauhaa ja keräämällä väärin päin olevaan astiaan reaktiossa syntyvän höyryn, vedyn. Sen jälkeen sytyttämällä tulitikun väärin päin olevan astian alla, vetyyn tulee happea, seos inahtaa terävästi ja siitä tulee vettä.

Fysikaaliset ominaisuudet

Vedellä on suhteellisen suuri lämmönvarauskyky. Siksi sitä käytetään mm. lämpöä kuljettavana nesteenä erilaisissa lämmitys- ja lämmönvarausjärjestelmissä.
- ominaislämpökapasiteetti: neste 4186 J/(K·kg), kiinteä (jää 0°C) 2060 J/(K·kg)
- sulamislämpö: 333 kJ/kg
- höyrystymislämpö: 2260 kJ/kg
- tiheys: 4°C 1000 kg/m³ = 1,000 kg/l = 1,000 g/cm³, muissa lämpötiloissa veden tiheys on vähäisempi

Vesi luonnonvarana

Nimenomaan makea vesi eli suolaa sisältämätön vesi on elämän elinehto. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista merivettä. Jäljelle jäävää kolmea prosenttia edustavasta makeasta vedestä puolestaan suurin osa on vaikeasti käytettävissä jäätiköissä (77 %) tai maa- ja kallioperässä (22 %). Vain noin 1 % maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä ja joissa. Keskimäärin 70 % vesivaroista käytetään kasteluun – kehitysmaissa kastelun osuus on kuitenkin noin 90 % vedenkäytöstä. Suomi on veden kannalta hyvin poikkeuksellinen maa, sillä Suomessa on erittäin paljon järviä, joten juomavettä voidaan käyttää katujen pesuun. On sanottu, että monissa muissa maissa juomavedestä on pulaa, ja kadut tulisi pestä muulla vedellä. Kuitenkin se vaatisi toisen vesiverkoston rakentamista eikä käyttämätön vesi siltikään varastoidu mihinkään, vaan päätyy lopulta mereen tai haihtuu ilmaan. Vesi on joillakin alueilla maapallolla rajallinen luonnonvara. Vesi voi johtaa sotiin kyseisillä alueilla. Eräs tunnettu vesikiista on Turkin ja Syyrian välillä.

Vesi ja ihminen

Syyria Vesi on ihmiselle elintärkeä luonnonvara. Yli puolet ihmisen painosta on vettä, ja jo muutaman prosentin nestehukka heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Ilman vettä ei voida tuottaa ruokaa, ei pyörittää teollisuutta tai energiantuotantoa. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä. prosentin Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnonpuutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen. Veden haihtuminen vaatii paljon energiaa, käytännössä viilentää ihmisen ruumista. Tämän voi todeta itsekin helposti: nuolaise kämmenselkää ja puhalla siihen. Tämä on yksi hikoilun ja karvattomuuden etu. Kun ihminen pystyi karvattomuuden ja hikirauhasten lisäksi kantamaan mukanaan vettä juotavaksi ja elimistönsä viilentämiseksi, tästä tuli merkittävä kilpailuetu niihin eläimiin nähden, joilla oli turkki. Helteessä ihminen pystyi juoksemaan suurenkin eläimen käytännössä kuoliaaksi. Busmannit metsästävät Afikassa vieläkin tällä tavalla. Saaliiksi valitaan vielä sellainen eläin, joka läkähtyy helteessä helposti, esim. suuret sarvet omistava gudu-uros. Vesi on siis aina ollut tärkeä ihmiselle. Maanviljelyssä siitä tuli erityisen tärkeä, sitä tarvittiin juomiseen ja ruuanlaittoon verrattuna valtavia määriä. Makeaa vettä on saatavilla suuria määriä suurien jokien alueilla (Niili, Eufrat, Hwang Ho eli Keltainenjoki). Ne synnyttivät ensimmäiset suuret kulttuurit. Myös veden kyky "tappaa" tuli on tehnyt vedestä palvonnan kohteen. Vesi oli useassa kulttuurissa yksi "alkuaine" ja palvonnan kohde. Tulevaisuudessa kyky tuottaa hallittua energiaa ydinfuusion avulla antaisi vedelle vielä uuden merkityksen. Se tekisi valtameristä käytännössä rajattoman energianlähteen ihmiselle.

Katso myös

- Nazcan linjat
- Veden kiertokulku Luokka:Juomat Luokka:Maantiede Luokka:Oksidit als:Wasser ko:물 ms:Air ja:水 simple:Water th:น้ำ

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana. Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa. 1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.

Väkiluvun kehitys

Vuosi	Asukasta
1810	4 070
1830	11 100
1850	20 700
1880	43 300
1900	93 600
1925	209 800
1950	368 519
1970	523 677
1980	483 675
1990	490 691
2000	551 123
2003	559 716
2004	559 046

Palvelut

Koulutus

Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taide korkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon. Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä. Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä. Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.

Terveydenhuolto

Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.

Liikenne

sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]] metrojärjestelmä.] Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla. Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä. Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin. Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)

- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)

- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)

Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.

Kulttuuri

Tapahtumia

Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää. Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.

Kulttuurin järjestäjät

Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä. Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.

Urheilu

Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille. Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.

Ystävyyskaupungit

- Sendai (Japani)

Tilastot

Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa. Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C

Katso myös

- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla

- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Pääkaupungit
- ko:헬싱키 ja:ヘルシンキ simple:Helsinki

Silvolan tekoallas

Silvolan tekojärvi on Helsingin kaupungin omistama tekojärvi joka kuitenkin sijaitsee Vantaalla Myyrmäen itäpuolella Ylästön kaupunginosassa. Se on tilavuudeltaan pääkaupunkiseudun suurin makeavesiallas, vettä on 5 miljoonaa kuutiometriä. Järven syvyys on syvimmästä kohdasta 17 metriä. Tekoallas on tärkeä osa pääkaupunkiseudun vesihuoltojärjestelmää, sillä se toimii varavesialtaana ja paineen tasaajana Päijänne-tunnelista otettavalle vedelle. Silvolan altaaseen tulee Päijänteen vettä maailman pisintä, 120 kilometriä pitkää tunnelia pitkin. Päijänne-tunneli valmistui 1980-luvun alussa. Itse tekojärvi on otettu käyttöön jo 10. toukokuuta 1962. Järven tilavuus on 5 milj. m³ ja pinta-ala 47,3 hehtaaria. Pituutta on noin 1 km ja leveyttä 0,5 km. Nykyisin lähes miljoona ihmistä on Silvolan altaan vedenjakelukanavan varassa. Vesi puhdistetaan ja pumpataan jakeluun Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla. Järven kauniiden maisemien ihaileminen ei ole helppoa, sillä koko järven ympäristö on eristetty sähköistetyllä piikkilanka-aidalla ja alueella on videovalvonta ja vartiointi. Alueella liikkumisesta tai oleskelusta voi saada poliisilain 52 § nojalla enintään 50 päiväsakkoa. Seudun vesihuollon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Silvolan tekoaltaan veden laatua ei pilata. Lisäksi järvellä uiminen voi olla vaarallista, sillä vettä otetaan ajoittain suurella virtaamalla ja uimari voi imeytyä vedenottoputken kautta puhdistamoon. Näistä syistä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi pitää Silvolan tekoallas aidattuna, ulkopuolisilta henkilöiltä suljettuna alueena. Luokka:Helsinki Luokka:Vantaa Luokka:Suomen järvet

1960-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- 1961 — Ensimmäinen ihminen avaruudessa, Juri Gagarin
- 1961 — Neuvostoliitto räjäytti vetypommin, nimeltään "Tsar-Bomba".
- 1962 — Kuuban ohjuskriisi
- 1963 — John F. Kennedy murhattiin
- 1964-1975 — Vietnamin sota
- 1965-1970 — Kiinan kansantasavallan Kulttuurivallankumous.
- 1966 — Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu muutti nimensä Jyväskylän yliopistoksi
- 1968 –– Martin Luther King murhataan.
- 1969 — Apollo 11-lento, ensimmäinen miehitetty kuulento
- Ehkäisypilleri tulee markkinoille, seksuaalinen vallankumous.
- Feminismi alkoi saada jalansijaa maailmalla.
- LSD siirtyi tutkimuslaitoksista kadulle.
- Hippiaate syntyi.

Tekniikka

- 1960 — Teknillisessä korkeakoulussa valmistui ESKO (kts. Suomen ensimmäiset tietokoneet)
- 1965 — Cray niminen supertietokone valmistui.
- Mikropiirien kehitys alkaa.
- Junaradat alkoivat sähköistyä. Luokka:1900-luku Luokka:1960-luku ko:1960년대 ja:1960年代 simple:1960s

1982

Tapahtumia

- 8. tammikuuta - Monopoliyhtiö AT&T jakaantuu 22 eri yhtiöön.
- 13. tammikuuta - Air Floridan Boeing 737 törmää siltaan Washington DC:ssa ja putoaa Potomac-jokeen, tappaen 78.
- 28. tammikuuta - Italian terrorismin vastaiset joukot vapauttavat James L. Dozierin 42 päivän vankeudesta Punaisilta prikaateilta.
- 1. helmikuuta - Senegal ja Gambia muodostavat löyhän valtioliiton.
- 2. helmikuuta - Haman verilöyly Syyriassa, 20000 tapetaan.
- 15. helmikuuta - Öljynporauslautta Ocean Ranger uppoaa myrskyssä Newfoundlandin rannikolla, 84 kuolee.
- 23. helmikuuta - Espanjan hallitus kansallistaa Rumasan.
- 10. maaliskuuta - Yhdysvallat asettaa Libyan öljyn kauppasaartoon, syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.
- 10. maaliskuuta - Astronomia: kaikki 9 planeettaa samalla puolella Aurinkoa.
- 19. maaliskuuta - Falklandin sota: Argentiinalaiset nousevat maihin Etelä-Georgian saarella, ennakoiden sotaa.
- 2. huhtikuuta - Falklandin sota: Argentiina valloittaa Falklandinsaarilla.
- 17. huhtikuuta - Kanadan uusi perustuslaki määrää täydellisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 25. huhtikuuta - Israel vetäytyy Siinailta rauhansopimuksen mukaan.
- 1. toukokuuta - Falklandin sota: Kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousee Ascensionin tukikohdasta ja pommittaa Port Stanleyn lentukikohtaa.
- 2. toukokuuta - Falklandin sota: Ydinsukellusvene HMS Conqueror upottaa Argentiinan risteilijän General Belgranon.
- 8. toukokuuta - Kanadalainen Formula 1-kuljettaja Gilles Villeneuve saa surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
- 21. toukokuuta - Falklandin sota: Kuninkaallinen merijalkaväki ja laskuvarjojoukot valtaavat San Carlosin lahden Falkland-saarilla.
- 28. toukokuuta - Rocky III, tähtenä Sylvester Stallone ensi-iltaan.
- 29. toukokuuta - Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit lyövät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
- 30. toukokuuta - Espanja liittyy NATO:on ensimmäisenä maana sitten Länsi-Saksan 1955.
- 6. kesäkuuta - Libanonin sota alkaa: Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtaavat Etelä-Libanonin edeten Beirutiin asti.
- 12. kesäkuuta - 750 000 osoittaa mieltään ydinaseita vastaan New York Cityn Central Parkissa.
- 13. kesäkuuta - Saudi-Arabian kuningas Fahd nousee valtaistuimelle veljensä Khaledin kuoleman jälkeen.
- 13. kesäkuuta - Italialainen Formula 1-kuljettaja Riccardo Paletti saa surmansa Kanadan GP:n lähdössä törmätessään paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
- 14. kesäkuuta - Falklandin sota päättyy: britit etenevät Port Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuvat ja muodollinen sopimus solmitaan samana päivänä.
- 1. heinäkuuta - Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon menee naimisiin 4150 seuraajansa kanssa New York Cityn Madison Square Gardenissa.
- 9. heinäkuuta - Pan Amin Boeing 727 putoaa Kennerissä, Louisianassa surmaten 146 koneessa ja 8 maassa.
- 16. heinäkuuta - Pastori Sun Myung Moon tuomitaan 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
- 20. heinäkuuta - IRA:n siipi räjäyttää kaksi pommia Lontoossa, surmaten 8 sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
- 23. heinäkuuta - Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päättää lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
- 20. elokuuta - Lebanonin sisällissota: monikansallinen joukko saapuu Beirutiin valvomaan PLO:n vetäytymistä Libanonista.
- 29. elokuuta - F1-kuljettaja Keke Rosberg voittaa Dijonissa ensimmäisenä suomalaisena Formula ykkösten GP:n.
- 19. syyskuuta - Scott Fahlman keksi hymiön
- 25. syyskuuta - F1-kuljettaja Keke Rosbergistä tulee Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.
- 1. lokakuuta - Saksan liittokansleri Helmut Schmidt saa epäluottamuslauseen, seuraajana Helmut Kohl.
- 8. lokakuuta - Puola kieltää Solidaarisuuden.
- 12. marraskuuta - Neuvostoliitossa Juri Andropov valitaan edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi.
- 14. marraskuuta - Lech Walesa päästetään 11 kuukauden arestista.
- 28. marraskuuta - 88 maan edustajat kokoontuvat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
- 29. marraskuuta - YK:n yleiskokous tekee päätöksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetäydyttävä Afganistanista.
- 2. joulukuuta - Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennetaan Barney Clarkille. Hän elää 112 päivää laitteen kanssa.
- 4. joulukuuta - Kiina ottaa käyttöön nykyisen perustuslakinsa.
- 26. joulukuuta - Time Magazinen vuoden mieheksi valitaan tietokone.

Muita

- HKL aloittaa metroliikenteen Helsingissä.

Syntyneitä

- 30. huhtikuuta - Kirsten Dunst, näyttelijä
- 3. kesäkuuta - Jelena Isinbajeva, seiväshyppääjä
- 21. kesäkuuta - Prinssi William, Walesin prinssi Charlesin vanhin poika
- 7. elokuuta - Jasmin Mäntylä, malli ja laulaja
- 8. marraskuuta - Mika Kallio, ratamoottoripyöräilijä
- 19. joulukuuta - Tero Pitkämäki, keihäänheittäjä

Kuolleita

- 2. maaliskuuta - Philip K. Dick, scifi-kirjailija
- 5. maaliskuuta - John Belushi, näyttelijä
- 6. maaliskuuta - Ayn Rand, kirjailija
- 24. huhtikuuta - Ville Ritola, suomalainen kestävyysjuoksija
- 8. toukokuuta - Gilles Villeneuve, kanadalainen Formula 1-kuljettaja
- 24. toukokuuta - Tauno Palo, näyttelijä
- 29. toukokuuta - Romy Schneider, näyttelijä
- 13. kesäkuuta - Riccardo Paletti, italialainen Formula 1-kuljettaja
- 14. syyskuuta - Grace Kelly, Monacon ruhtinatar (kuoli auto-onnettomuudessa)
- 4. lokakuuta - Glenn Gould, kanadalainen pianisti
- 10. marraskuuta - Leonid Brežnev, Neuvostoliiton johtaja. als:1982 ms:1982 ko:1982년 ja:1982年 simple:1982 th:พ.ศ. 2525

Pohjavesi

Pohjavesi on maanpinnan alapuolisista vesistä maaveden alapuolella sijaitsevaa vettä. Sitä muodostuu huonosti vettä läpäisevien maakerrosten päälle. Pohjavesikerroksen raja on siinä kohdassa, josta alaspäin maaperä on vedellä kyllästettyä. Kaikki maanpinnan alainen vesi ei siis ole pohjavettä. Ihminen käyttää pohjavettä juoma- ja talousvetenä kaivojen kautta. Paikkaa, jossa pohjavesi tulee maanpinnan yläpuolelle, kutsutaan lähteeksi. Pohjavedet muodostavat suurimman makean veden varaston maapallolla. Pohjaveden kelpoisuus juomavedeksi johtuu siitä, että se on maakerrosten läpi suotautuessaan puhdistunut epäpuhtauksista kuten haitallisista bakteereista. Samalla veteen liukenee useita hyödyllisiä suoloja. Ihmiselle käyttökelpoisinta on hiekka- ja sorapitoisesta maaperästä tai peruskallion halkeamista löytyvä, paljon vapaasti liikkuvaa vettä sisältävä pohjavesi. Pohjavesivarasto eli akviferi saa vetensä sateena, joista, järvistä tai toisista pohjavesivarastoista. Lopulta vesi purkautuu mereen, järviin tai toisiin pohjavesivarastoihin. Varasto voi myös tyhjentyä, jos ihmiset käyttävät sitä liikaa. Pohjavesivarasto voi olla kolmenlainen sen mukaan, mikä sen pintaa rajoittaa:
- Rajoittamaton akviferi: yläpinnan muodostaa vapaa pohjaveden pinta.
- Rajoitettu akviferi eli salpavesi: yläpinta rajoittuu huonosti vettä läpäisevään kerrokseen. Tällaisen varaston vesi on peräisin muualta kuin itse varaston päälle sataneesta vedestä.
- Orsivesi: varsinaisen pohjaveden yläpuolelle on vettä läpäisemättömän kerroksen päälle muodostunut uusi pohjavesivarasto. Luokka:Hydrologia ko:지하수 ja:地下水

Helsinki

Maantiede

Historia

Ruotsin vallan aika

Venäjän vallan aika

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Väkiluvun kehitys

Vuosi	Asukasta
1810	4 070
1830	11 100
1850	20 700
1880	43 300
1900	93 600
1925	209 800
1950	368 519
1970	523 677
1980	483 675
1990	490 691
2000	551 123
2003	559 716
2004	559 046

Palvelut

Koulutus

Terveydenhuolto

Liikenne

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)

- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)

- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)

Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Kulttuuri

Tapahtumia

Kulttuurin järjestäjät

Urheilu

Ystävyyskaupungit

- Sendai (Japani)

Tilastot

Katso myös

- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla

Vantaa

Vantaa (ruotsiksi Vanda) on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki, joka vuoteen 1972 asti tunnettiin Helsingin maalaiskuntana. Se on kehittynyt nykyiselleen Helsingin vanavedessä maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena, ja kaupungin luonteelle on ominaista esikaupunkimaiset lähiöt. Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema ja se tunnetaan kansainvälisestikin lentokenttäkaupunkina. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, Koivukylä ja Korso.

Maantiede

Vantaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, Helsingin pohjoispuolella Suomenlahden rannikon välittömässä läheisyydessä. Vantaa on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Sen naapuruskunnat ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo. Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki ja Itä-Vantaalla taas Keravanjoki, Vantaan sivujoki. Aivan Vantaan kaakkoiskulmassa on kaistale merenrantaa. Järviä on suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijänne-tunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi. Kallioperä on vanhaa, ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästikin noin 80 metrin korkeuteen. Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia. Rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on yksi kaupungin parhaista pohjavesialueista. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla. Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Se on pohjoisen hemiboreaalisen ja keskieurooppalaisen eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta. Tammi on siellä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla – tosin lännempänä raja menee pohjoisemmaksikin ilmasto- ja maasto-olosuhteista johtuen. Savilaaksot ovat suurelta osin viljelysmaata, ja niiden reunoilla alkavat rehevät sekametsät muuttuen paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Suotuisilla rinteillä sekä jokien rannoilla on lehtoja (esimerkiksi Mustavuori, Pyymosa ja Herukkapuro). Hiekkaisilla mailla ja kallioiden huipuilla on kuivia mäntyvaltaisia kankaita. Myös soita on runsaasti harvaanasutuilla alueilla. Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, on yhä suuri osa sen pinta-alasta maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. 0,7 prosenttia kaupungin pinta-alasta on luonnonsuojelualuetta.

Ilmasto

Historia

prosentti

Esihistoriallinen aika

Vantaan alueelta on löydetty noin 5000-luvulta eaa. peräisin olevia asumusten jäännöksiä. Ensimmäiset asukkaat ovat saattaneet saapua jo edellisellä vuosituhannella, kun mannerjäätikkö oli vetäytynyt alueelta. Aluksi alueella asuttiin vain keväästä syksyyn, ja asumukset sijaitsivat lämpimillä etelänsuuntaisilla hiekkarinteillä. Jääkauden aiheuttaman maan painumisen jäljiltä merkittävä osa Vantaasta oli merenlahtien peitossa, ja asukkaiden pääelinkeinona oli kalastaminen ja hylkeiden pyynti. Rautakauden lopussa ja keskiajan alussa alue oli harvakseltaan ja satunnaisesti asutettua sijaitessaan Hämeen takamailla. 1000-luvun alussa aiemmin pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat vähitellen asettua pysyvästi Vantaanjoen varteen nykyisen Länsi-Vantaan alueelle.

Ruotsin vallan aika

1100- tai viimeistään 1200-luvuilla luvulla Ruotsista lähteneet siirtolaiset puolestaan asettuivat Keravanjoen varteen. 1300-luvulla jokien haarakohdan seudulla oli varmuudella pysyvää asutusta. Turun ja Viipurin välinen sekä Hämeenlinnaan johtava maantie alkoivat kulkea alueen läpi, ja ne synnyttivät jokilaakson alueelle useita vauraita kyliä, joista merkittävimpänä Helsingin pitäjän kirkonkylä. Helsingaa (Helsinginjoki, nykyinen Vantaanjoki) mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1351, kun Ruotsin silloinen kuningas Magnus Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakunnan Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa. Tapahtumasta on saanut aiheensa myös kaupungin vaakuna. Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1300-luvun loppupuolella, ja Pyhän Laurin kivikirkko valmistui sinne vuonna 1460. Nimi Helsinge (Helsingin pitäjä) mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1428. Kun Helsingin pitäjään Helsinginjoen suulle 1550 perustettu Helsingin kaupunki vuonna 1640 päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen Vironniemelle, alkoi keskisen Uudenmaan keskus vähitellen siirtyä Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin. 1644 Töölön kylä liitettiin pitäjästä kaupunkiin ja 1652 pitäjän seurakunta menetti itsenäisen asemansa, ja liitettiin anneksina Helsingin kaupungin seurakuntaan.

1800-luku

Teollistumisen myötä Vantaan- ja Keravanjoet valjastettiin, ja Vantaan- sekä Tikkurilankoskelle syntyi teollisuusyhdyskuntia. Vuosisadan alussa Vantaankoskella toimi maan merkittävimpiin kuulunut ruukki. Tikkurilankoskelle puolestaan perustettiin vernissatehdas, jonka pohjalta seudulle syntyi yhä nykyäänkin käynnissä olevaa maaliteollisuutta. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862, mikä mahdollisti radanvarsialueiden, kuten Tikkurilan, kehittymisen esikaupunkimaisiksi taajamiksi. Vuonna 1865, kun Suomen uusi kunnallishallinto syntyi, tuli Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.

1900-luvusta nykypäivään

Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa hävisi noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta, kun sen suurimmat keskukset Malmi ja Pitäjänmäki liitettiin osaksi Helsinkiä. Samalla siirtyi kaksi kolmannesta maalaiskunnan asukkaista Helsingin puolelle. Maalaiskunta sai vuonna 1954 Korson alueen Tuusulasta ja Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin. Sotien jälkeen maalaiskunnan kasvu alkoi kiihtyä ja alueen halki rakennettiin useita merkittäviä teitä, joiden varsille alkoi kehittyä omakotivaltaista asutusta. 1950-luvulla Tikkurilasta tuli uusi kuntakeskus. Helsingin olympialaisia varten perustettiin Helsingin (nykyään Helsinki-Vantaan) lentoasema 1950-luvun alussa. Se jakoi kaupungin kahtia ja toi ympäristöönsä runsaasti liikennettä ja teollisuutta. Lentoasema on lyönyt merkittävän leiman Vantaan nykyiseen kaupunkikuvaan. 1960- ja 1970-luvuilla liikenneväyliä levennettiin, ja viiden valtakunnallisen väylän halki rakennettiin Kehä III niitä yhdistämään. Martinlaakson radan käyttöönotto mahdollisti vantaan lounaisosan kehittymisen kaupungin tiiveimmäksi ja kaupunkimaisimmaksi osaksi ja Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi keskukseksi. Myös pääradan varrelle syntyi 1960–1980-luvuilla nopeasti useita kerrostalolähiöitä maaltamuuton vauhdittamana. Pääväylien ulkopuolelle jääneet osat, kuten Seutula lännessä ja Sotunki idässä, jäivät pääosin rakentamattomiksi ja maatalousvaltaisiksi. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki.

Väestö

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempi, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa ja puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 € vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ympäristöä alhaisempi tulotaso heijastuu myös hintatasoon: Vantaan kaupunginosista Mikkolassa on pääkaupunkiseudun halvimmat asunnot. Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret johtuen väistämättömästä erosta lähiöseutujen ja pientaloalueiden välillä. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %). Itä-Vantaan pienituloisimmat alueet, kuten Korso, Mikkola, Havukoski ja Hakunila, ovat saaneet huonon maineen rauhattomuutensa takia. Maahanmuuttajia on Vantaalla keskimääräistä enemmän, yli neljä prosenttia väestöstä. Suurimpia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja somalit.

Palvelut

Havukoski Vantaa jakautuu viiteen palvelualueeseen: Myyrmäki (34 400 asukasta), Martinlaakso (26 200 asukasta), Tikkurila (43 900 asukasta), Korso-Koivukylä (45 700 asukasta) sekä Hakunila (28 800 asukasta). Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Vantaalla on 58 peruskoulua, 9 lukiota, 6 ammattioppilaitosta tai -korkeakoulua ja 89 aikuisopistojen toimintapistettä (2003). EVTEKillä, Espoon-Vantaan teknillisellä ammattikorkeakoululla, on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus), Martinlaaksossa (Mercuria Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutti sijaitsee Koivukylässä. Vantaan kaupunginkirjastolla on 540 503 kirjaa (31.12.2003) ja 11 toimipistettä, joista pääkirjasto sijaitsee Tikkurilassa. Kaupunki omistaa 5 uimahallia, 4 urheiluhallia, 2 kuntosalia, 15 tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 14 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.

Liikenne

Keimola Vantaa on tärkeä liikenteen keskus. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin ja sen matkustajamäärä oli 13,2 miljoonaa vuonna 2003. Helsinki-Vantaa on valittu maailman parhaaksi lentokentäksi 1999 ja kokoluokkansa tai Euroopan parhaaksi useana vuonna. Lentoasema jakaa karkeasti Vantaan itä- ja länsiosaan. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä, päärata Itä-Vantaan läpi ja Martinlaakson rata, joka päättyy Vantaankoskelle Länsi-Vantaalla. Rautatieasemia on yhteensä yhdeksän, ja niillä pysähtyvät lähijunat. Muut kaukojunat paitsi Pendolinot ja Venäjän junat pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on linja-autoyhteys lentoasemalle. Asemat ovat Vantaankosken radalla Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Korson ja Savion asemien välille on mahdollisesti tulevaisuudessa rakenteilla uusi Vallinojan asema. Pääradalle lisättiin 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteilla erillään kaukoliikenteestä. Lisäksi on suunnitteilla Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja ja osa pääkaupunkiseudun seutulinjoja. Vantaan läpi kulkee useita merkittäviä teitä, kuten Kehä III itä-länsisuunnassa sekä Hämeenlinnan, Tuusulan, Lahden ja Porvoon moottoritiet.

Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, lvi,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella ja erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa, sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkeateknologian yrityksiä. 74,6 prosenttia työpaikoista on palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa vuonna 2000. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. Suuri osa vantaalaisista käy kuitenkin töissä Helsingissä.

Matkailu

Aviapolis Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:
- Helsinki-Vantaan lentoasema (1952)
- Suomen ilmailumuseo
- Helsingin pitäjän kirkonkylä ja Pyhän Laurin kirkko (1460)
- Myyrmäen kirkko (Juha Leiviskä, 1984)
- Sotungin kylä
- Vantaankoski
- Vantaan kaupunginmuseo (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa)
- Vantaan taidemuseo (Myyrmäkitalossa)
- Akvaariolinna
- kauppakeskukset Myyrmanni ja Jumbo
- Backaksen kartano ja puutarhakeskus sekä Viherpaja. Lentokentän läheisyydessä on useita hotelleja sekä Tikkurilassa Sokos Hotel Vantaa. Tapahtumista tunnetuin on Ankkarock Korsossa (36 000 kävijää 2003).

Ystävyyskaupungit

- Askim (Norja)
- Frankfurt (Oder) (Saksa)
- Jinan (Kiina)
- Huddinge (Ruotsi)
- Kineshma (Venäjä)
- Lyngby-Taarbæk (Tanska)
- Matte Yehudan piirikunta (Israel)
- Mladá Boleslav (Tšekin tasavalta)
- Nuuk (Grönlanti)
- Rastattin piirikunta (Saksa)
- Salgótarján (Unkari)
- Seydisfjördur (Islanti)
- Słupsk (Puola)

Kaupunginosat

Aiheesta muualla

- [http://www.vantaa.fi/ Vantaan kaupungin kotisivut]
- [http://www.heureka.fi/portal/suomi/ Tiedekeskus Heureka]
- [http://www.ytv.fi/ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta]
- [http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?kunta=Vantaa Vantaan sää] Luokka:Suomen kaupungit
-

Järvenpää

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 37 000 asukkaan nuori pikkukaupunki Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Järvenpään kauppala erotettiin Tuusulasta vuonna 1951 ja se on kehittynyt viime vuosikymmeninä toden teolla. Järvenpää sijaitsee pääradan varressa, Helsingistä vajaa 40 km pohjoiseen. Välittömiä naapurikuntia ovat Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Järvenpäästä on Keravalle matkaa 11 km ja Hyvinkäälle 25 km. Järvenpää on tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Pääradan ja Lahdenväylän varrella, puolen tunnin matkan päässä Helsingistä sijaitsee Järvenpää. Myös Tuusulanväylä tuo Järvenpäähän. Järvenpää on monessa mielessä Keski-Uudenmaan sydän, monipuolisesti rikas kulttuurikaupunki ja mielenkiintoinen ostospaikka.

Historia

Järvenpää perustettiin vuonna 1951. Siitä tuli kaupunki vuonna 1967.

Matkailu

Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa 1897 Järvenpäähän, Tuusulanjärven rannalle Vårbacka-nimiseen huvilaan, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Säveltäjämestari Jean Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa. Näin sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Näistä tunnetuin on Sibeliuksen Ainola. Järvenpään upeassa Taidemuseossa on esillä Venny Soldan Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teok