Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Päijät-Häme

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen maakunta (ruots. Päijänne Tavastland) kuuluu Etelä-Suomen lääniin. Bruttokansantuote Päijät-Hämeessä oli vuonna 2001 yhteensä 3 551 miljoonaa euroa.

Päijät-Hämeen kunnat


- Artjärvi
- Asikkala
- Hartola
- Heinola
- Hollola
- Hämeenkoski
- Kärkölä
- Lahti
- Nastola
- Orimattila
- Padasjoki
- Sysmä

Linkki


- [http://www.paijat-hame.fi/ Päijät-Hämeen liitto] Luokka:Suomen maakunnat

Maakunta

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia. Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni). Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.

Historialliset maakunnat

Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.

Nykyiset maakunnat

Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä. Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].

Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin

1998

    Lapin lääni

  1. Lappi (Lappland)

    Oulun lääni

  2. Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
  3. Kainuu (Kajanaland)

    Itä-Suomen lääni

  4. Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
  5. Pohjois-Savo (Norra Savolax)
  6. Etelä-Savo (Södra Savolax)

    Länsi-Suomen lääni

  7. Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
  8. Pohjanmaa (Österbotten)
  9. Pirkanmaa (Birkaland)
  10. Satakunta (Satakunda)
  11. Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
  12. Keski-Suomi (Mellersta Finland)
  13. Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)

    Etelä-Suomen lääni

  14. Etelä-Karjala (Södra Karelen)
  15. Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
  16. Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
  17. Uusimaa (Nyland)
  18. Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
  19. Kymenlaakso (Kymmenedalen)

    Ahvenanmaa

  20. Ahvenanmaa (Åland)

Väestö ja päähallintopaikat

NimiPäähallintopaikkaVäkiluku (2003)Ennuste 2030
AhvenanmaaMaarianhamina26 347kuva:Green up.png27 388
Etelä-KarjalaLappeenranta136 301kuva:Red down.png127 435
Etelä-PohjanmaaSeinäjoki193 954kuva:Red down.png172 261
Etelä-SavoMikkeli162 296kuva:Red down.png140 304
Itä-UusimaaPorvoo91 689kuva:Green up.png104 736
KainuuKajaani86 573kuva:Red down.png68 621
Kanta-HämeHämeenlinna166 648kuva:Red down.png165 548
Keski-PohjanmaaKokkola70 584kuva:Red down.png62 870
Keski-SuomiJyväskylä266 082kuva:Red down.png257 426
KymenlaaksoKotka185 662kuva:Red down.png172 652
LappiRovaniemi186 917kuva:Red down.png162 300
PirkanmaaTampere457 317kuva:Green up.png475 749
PohjanmaaVaasa173 111kuva:Red down.png161 064
Pohjois-KarjalaJoensuu169 129kuva:Red down.png144 720
Pohjois-PohjanmaaOulu371 931kuva:Red down.png369 268
Pohjois-SavoKuopio251 356kuva:Red down.png220 154
Päijät-HämeLahti198 434kuva:Red down.png193 330
SatakuntaPori234 777kuva:Red down.png214 599
UusimaaHelsinki1 338 180kuva:Green up.png1 575 591
Varsinais-SuomiTurku452 444kuva:Green up.png474 547

Katso myös


- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland

Aiheesta muualla


- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot] Maakunnat

Bruttokansantuote

Bruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, mutta lopputulos on kaikissa sama. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. Tavaroiden lisäksi siihen sisältyvät palvelut. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot. Bruttokansantuotteeseen ei sisälly kaikki maassa tapahtuva tuotanto, kuten kotityö ja harmaa talous. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina. Eri maiden välisiä elintason vertauksia tehdään käyttäen samaksi valuutaksi (useimmiten dollareiksi) muutettua asukaskohtaista bruttokansantuotetta. Koska hintataso vaihtelee maiden välillä, usein käytetään myös ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon. Kansalaisten tosiasiallisen elintason arviointiin on kehitetty muitakin menetelmiä. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat käyttää inhimillisen kehityksen indeksiä HDI (engl. human development index).

Katso myös


- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan Luokka:Kansantaloustiede

Asikkala

Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 8 547 (31.12.2004) ihmistä ja sen pinta-ala on 756,14 km², josta 192,29 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 15,2 asukasta/km². Kunnan keskustaajama on Vääksy.

Kylät

Anianpelto, Asikkala kk., Hillilä, Iso-Äiniö, Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kopsuo, Kurhila, Muikkula, Mustjärvi, Myllykselä, Paakkola, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo, Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa, Viitaila, Vähimaa ja Vähä-Äiniö.

Nähtävyyksiä


- [http://www.asikkala.fi/index_flash.php?id=526 Vääksyn kanavamiljöö]
- [http://www.asikkala.fi/index_flash.php?id=365 Pulkkilanharju]
- [http://www.nba.fi/fi/urajarven_kartanomuseo Urajärven kartanomuseo]

Aiheesta muualla


- [http://www.asikkala.fi Asikkalan kunnan kotisivut]
-

Heinola

Heinola on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Päijät-Hämeen maakunnassa, Lahden pohjoispuolella. Kaupungissa on vajaat 21 000 asukasta.

Historia

Heinola perustettiin vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi (asuinpaikaksi). Kaupunkioikeudet se sai vasta 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät vuoden 1997 alussa.

Maantiede

Heinolan kaupungin pinta-ala on 839 neliökilometriä. Helsinkiin on matkaa 138 kilometriä. Parhaillaan on rakenteilla moottoritie Lahdesta Heinolaan. Sen valmistuttua loppuvuodesta 2005, on valtatie 4 kokonaisuudessaan moottoritietä Helsingistä Heinolaan. Heinolan kohdalla moottoritie kulkee Suomen toiseksi pisimmän sillan, Tähtisillan kautta. Heinolan suurin kaupunginosa on Jyränkö. Tähtisillan

Kylät

Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Jyränkö, Kirkonkylä, Lusi, Marjoniemi, Onali, Paaso, Paistjärvi, Taipale, Tuusjärvi, Vaippilainen (Vaippila) Tähtisillan

Teollisuus ja nähtävyydet

Heinolassa on Reumasäätiön sairaala, Suomen urheiluopisto Vierumäellä, Opetusalan koulutuskeskus eli entinen opettajaseminaari, Lintutarha, sekä useita puuteollisuuslaitoksia. Kaupunki sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kymijoen varrella. Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja sekä karaoken ja löylynlyönnin MM-kisat. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.

Aiheesta muualla


- [http://heinola.fi/ Heinolan kaupungin kotisivut]
- [http://www.karttatiimi.com/heinola/map.html Kaupungin kartta]
- [http://www.reuma.fi/ Reumasäätiön sairaala]
- [http://www.vierumaki.fi/ Suomen urheiluopisto Vierumäellä]
- [http://www.opeko.fi/ Opetusalan koulutuskeskus]
- [http://www.heinola.net/?area=jyraa Heinolassa Jyrää]
- [http://www.itahame-lehti.fi Itä-Häme, paikallislehti]
- [http://www.lamk.fi/lth Lahden ammattikorkeakoulu liiketalouden laitos, Heinola] Luokka:Suomen kaupungit
-

Hollola

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Hallinnollisesti Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Hollolan naapurikunnat ovat pohjoisessa Asikkala (38 km), kaakossa Nastola (30 km), idässä Lahti (13 km), kaakossa Orimattila (31 km), lounaassa Kärkölä (20 km) ja lännessä Hämeenkoski (15 km). Matkaa Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 113 km ja Jyväskylään 180 km. Hollola muodostaa hevosenkengän Lahden ympärille. Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen ja Iso-Tiilijärven takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee myös Yleisradion Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema sekä Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus. Hollolan väkiluku on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, minkä vuoksi kunta on kehittänyt palveluitaan. Vuonna 2004 valmistui uusi kirjastorakennus, johon Hollolan entinen pääkirjasto muutti.

Historia

Hollola on seudun entinen emäpitäjä jo 1200-luvulta. Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi alkoi siitä, kun rakennettiin Lahden-Riihimäen rautatie ja Vesijärven asema Päijänteen eteläosan, Vesijärven rantaan. Hollolan kunnan kehitys maaseutuvaltaisesta maalaiskunnasta teollistuvaksi taajamaksi alkoi 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään kaavoitettiin uusi taajama, Salpakangas. Salpakankaasta kasvoi Tampereen-Lahden—valtatien varteen uusi kuntakeskus. Hollola on ollut koko Päijät-Hämeen nopeimmin asukasluvultaan kasvanut kunta. Teollisuus on sijoittunut Salpakankaan teollisuusalueelle valtatien varrelle Lahden rajalle ja lännemmäs Salpakankaan länsipuolelle Kukonkoivun alueelle.

Elinkeinot

Hollolan suurimmat yritystyönantajat ovat:
- matkapuhelinten muovikuoria valmistava Foxconn Oy / Foxconn Wireless Business Group of Hon Hai Precision Industry Co., Ltd (Eimo Oyj 19. helmikuuta 2004 saakka), 275 työntekijää
- konepaja Vaahto Oy / Vaahto Group Plc Oyj, 160 työntekijää; paperikoneiden osia valmistava Andritz Oy, 110 työntekijää; Metso Paper Oy, 110 työntekijää
- ympäristörakentamiseen erikoistunut insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 110 työntekijää
- tuotepakkauksia valmistava Muovijaloste Oy, 90 työntekijää
- materiaalikäsittelylaitteistoja valmistava Roxon Oy / Sandvik Materials Handling, 80 työntekijää
- elementtejä valmistava Rakennusbetoni ja elementti Oy, 63 työntekijää
- suunnittelutoimisto Etteplan Oyj, 60 työntekijää
- Action Dynamics Oy, 58 työntekijää
- Naisten Pukutehdas Oy, 53 työntekijää
- kemikaaleja ja lattiapinnotteita valmistava Solmaster Oy, 50 työntekijää
- huonekalutehdas Ruukki Furniture Oy / Ruukki Yhtiöt Oy, 45 työntekijää Suomen Keksijäin Keskusliitto (KEKE) yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi 2004 mm. Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella. Kunta suuntautuu Kukonkoivun yrityspuiston kehittämiseen ja Nostavaan kaavaillun logistiikkakeskuksen tarkoituksena on osaltaan palvella Vuosaaren sataman logistiikkaa Lahden seudulla. Kunnassa on 11 peruskoulun ala-astetta (Keskustassa Vanhatalon alueella Kankaan koulu, Salpakankaan koulu, Kartanossa Ylikartanon koulu ja Soramäki-Tiilikankaalla Tiilikankaan koulu. Salpakankaan kuntakeskuksen alueen ulkopuolella omat koulut ovat Miekkiössä, Nostavalla, Herralassa, Hälvälässä, Kastarissa, Uskilassa, Pyhäniemessä sekä Vesijärven lahden takana Lahden pohjoispuolella Vesikansassa Paimelan ja Kalliolan koulut), yksi yläaste varsinaisessa kuntakeskuksessa ja lukio Vanhatalossa sekä Lahden käsi- ja taideteollinen oppilaitos Kukonkoivussa.

Asutus

Keskelle Hollolaa muodostunut Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat Hollolan kunnan Vesijärven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa valtaosan kunnan pinta-alasta. Nimitys "Vesikansa" on perua siitä, että Vesikansan asukkaat, vesikansa, saapuivat aikoinaan Hollolan kivikirkkoon jumalanpalvelukseen soutaen idästä Vesijärven lahden ylitse. Yli puolet kunnan asukkaista asuu kuntakeskus Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan sekä Kalliolan kylissä. Loput asukkaista ovat jakautuneena melko tasaisesti muihin kyliin. Väestötilastoinnin mukaiset kylät ovat: Herrala, Kirkonkylä, Kukkila-Kalliola (Vesikansassa), Paimela (Vesikansassa), Pyhäniemi, Miekkiö, Nostava, Salpakangas (kuntakeskus), Sairakkala ja Vainio-Korpikylä. Lahden kaupunki sai alkunsa 1870 valmistuneen Lahti-Riihimäki junaradan ja teollistumisen vaikutuksesta. Hollolan kunnan Vesijärven rannalla sijaitseva Lahden kylä haki kaupunginoikeuksia ja sai 5. kesäkuuta 1878 kauppalan oikeudet. Se sai vasta 1. marraskuuta 1905 itsenäisen kaupungin oikeudet.

Kylät

Aikkala, Hahmajärvi, Hankaa, Hatsina, Heinlammi, Herrala, Hersala, Hälvälä, Jalkaranta, Jarvala, Järvenpää, Järventaka, Kalliola, Kastari, Korpikylä, Kukkila, Kutajoki, Lahdenpohja, Loppi, Luhdantausta, Manskivi, Messilä, Miekkiö, Noitala, Nokkola, Näsäkkä, Okeroinen, Paimela, Parikka, Parinpelto, Pinnola, Pyhäniemi, Sairakkala, Sarva, Siikaniemi, Tenhelä, Tennilä, Toivola, Untila, Upila, Uskila, Utula, Vaania, Vaavela, Vesala, Vihattu, Voistio

Nähtävyydet

Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Kirkko oli nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. Kirkossa on 550 istumapaikkaa. Tampereen hiippakuntaan kuuluva ja 1213 perustetun seurakunnan kivikirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495—1510 välisenä aikana; sakaristo 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480—1560 välisenä aikana. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista. Kattoon iskeneen salaman vuoksi paloivat puiset kattorakennelma 1642. Se peruskorjattiin vuosina 1934—1935. Kirkon eteläpuolella on keltainen Helsingin uusklassisen keskustan suunnitelleen Carl Ludwig Engelin mukaan suunniteltu empiré -tyyliä oleva 1829—1831 rakennettu keltainen kellotapuli. Hollolan keskiaikaseura järjestää muutaman vuoden välein keskiaikaisiin perinteisiin liittyviä kavalkadeja. Vanhalta Lahti-Tampere -valtatieltä Hollolan kirkonkylälle johtavan tien varrella on puolustusvoimien alueella oleva Hämeen rykmentin Hälvälän ampumarata ja Hollolan lentokenttä.

Kapatuosian linnavuori

Kivikirkon pohjoispuolella sijaitsee rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajoittuva Kapatuosian linnavuori, jolla on kesäisin auki oleva puinen näkötorni. Muita saman aikakauden linnoja ovat mm. Harolan linnaluoto, Euran Kauttua, Sääksmäen Rapola, Hattulan Tenhola ja Käkisalmen Vanhalinna. Näkötornista avautuvat näköalat kohti Tiirismaata ja Vesijärveä.

Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely ja Hentilän talomuseo

Hollolan kotiseutuyhdistys pitää yllä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä kotiseutumuseota, kotiseutumuseossa olevaa sota-ajasta kertovaa näyttelyä ja Hentilän talomuseota, mihin on koottu alueelta vanhoja rakennuksia.

Kunnantupa

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli 1902 valmistuneen kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnitelema puinen kunnantalo. Kunnantupa sijaitse vastapäätä Hollolan kirkkoa ja siinä toimii ravintola perinneruokineen.

Pyhäniemen kartano

Keskiaikaiselta kivikirkolta Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin sijaitsee 1467 perustettu ja 1630 ratsutilan arvon saanut Pyhäniemen kartano, minkä päärakennus on rakennettu 1780 ja saanut nykyisen ulkomuotonsa 1907. Kartanossa on järjestetty taidenäyttelyitä, mutta se on nykyään yksityisomistuksessa ja käytössä. Kartanoa on kutsuttu Hollolan Hollywoodiksi, koska SF Filmi (Oy Suomen Filmiteollisuus) kuvasi siellä elokuvia, mm. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940), Kaikenlaisia vieraita (1936), Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Naiskohtaloita (1947), Roinilan talossa (1935), Seitsemän veljestä (1939), Serenadi sotatorvella (1940) ja Siltalan pehtoori (1934). Helmikuussa 1940 kolmanteen lentorykmenttiin kuuluneen 22. hävittäjälentolaivueen viisi Brewster B-239 -hävittäjää operoivat Pyhäniemeltä järven jäältä maaliskuun loppuun saakka. Koneiden oli alkuperäiseksi tukikohdaksi oli tarkoitettu Hollolan lentokenttä.

Herralan kylämuseo

Herralan kylässä sijaitsee Heikan Jussin suutarinmökkimuseo.

Tiirismaa

Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Tiirismaalla on Digita Oy:n (Yleisradio 51%, ranskalainen Télédiffusion de France S.A. (TDF) 49%) korkea lähetystorni, Messilän kartanoon kuuluva laskettelumäki, kuntopolun varrella oleva Pirunpesäksi kutsuttu kalliohalkeama. Messilän kartanossa toimii lomakeskus, missä on laskettelumäkiä, golf-kenttä, ratsastusmahdollisuus, leirintä- ja asuntovaunualue sekä venesatama. Tiirismaalta eteläänpäin on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, missä näkyvyys on 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärven uimaranta sijaitsee Tiilikankaalla Tiilikankaantien lopussa. Tiirismaalle pääsee Iso-Tiilijärven itäpuolelta Soisalmen suon poikki kulkevia pitkospuita pitkin koulukeskukseen kuuluvalta Heinsuon urheilukeskukselta, Salpakankaalta.

Toiminta

Hankkeita


- suunnitteilla Nostavan logistiikkakeskus
- Kukonkoivun teollisuusalueen kehittäminen

Henkilöitä


- näyttelijä Ville Haapasalo

Ystävyyskunnat

Hollolan ystävyyskunnat ovat:
- Arboga, Ruotsi — [http://www.arboga.se/ Arboga kommun]
- Nordkapp, Norja — [http://www.nordkapp.kommune.no/ Nordkapp kommune]
- Ebeltoft, Tanska — [http://www.ebeltoft.dk/Forside Ebeltoft kommune]

Aiheesta muualla


- [http://www.hollola.fi Hollolan kunnan kotisivut]
- [http://kunta.phnet.fi/kuntakeskustelu/index.php?c=1&sid=08666bc03561bdb8b33aa5b1d13987e4 Hollola-keskustelu]
- [http://www.netlari.fi/keyword.jsp?kw=25&category=23&main=21 Hollolan uutiset]
- Kartalla:
- [http://edu.hollola.fi/ylaaste/index.php Hollolan yläaste]
- [http://www.hollola.fi/sivistys/koulu/kouluthaja.htm Kylät ja koulut]
- [http://www.digita.fi/english/presskuva.asp?path=1841;3801;3802;4300;3860 Tiirismaan masto, mastolle johtava Arvi Hauvosen tie ja Vesijärvelle Tiirismaalta avautuva maisema]
- [http://www.lpk.partio.fi/sapa/hhh/ Hollolan Hirvenhiihtäjät ry. partiolippukunnan kotisivut]
-

Kärkölä

Kärkölä on Suomen kunta joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4978 ihmistä ja sen pinta-ala on 259,38 km² josta 2,8 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 19,284 asukasta/km². Kunnan suurin taajama on Järvelä.

Kylät

Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kärkölä, Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä, Vähä-Sattiala

Aiheesta muualla


- [http://www.karkola.fi/ Kärkölän kunnan kotisivut]
-

Lahti

Lahti (ruotsinkielinen nimi: Lahtis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven rannalla Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Lahdessa on asukkaita vajaat 100 000, ja se on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkiseutu.

Perustietoja


- Kaupunginvaltuutettuja 59 kaudella 2005–2008: SDP 19 (-1 PER), Kokoomus 19 (+1 Kristillisdemokraatit), Vasemmistoliitto 6, Keskusta 5, Kristillisdemokraatit 4 (-1 Kokoomus), Vihreät 4, PER 1 (+1 SDP), Punavihreä 1.
- Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa vuonna 2004: 53,0
- Veroprosentti 18,25
- Työttömyysprosentti elokuussa 2004: 14,8
- Suurimmat elinkeinot: palvelut 70 %, teollisuus 21 % ja rakentaminen 7 %.
- Korkeus merenpinnasta 103 metriä aseman kohdalla
- Lahti-visio: "Lahti on kansainvälinen laadun, muotoilun ja ympäristöosaamisen keskus, jossa on itseään ja kaupunkiaan arvostavat tyytyväiset asukkaat."

Historia

:Pääartikkeli Lahden historia Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta Suomen vanhimman tunnetun asuinpaikan. Ensimmäinen maininta nimestä on vuodelta 1445. Lahti oli kuitenkin tavallinen Hollolan pieni maalaiskylä, kunnes Riihimäki–Pietari-junarata avattiin vuonna 1870, minkä aikaansaama junaliikenne aloitti kylän kasvun vilkkaaksi liikepaikaksi. Lahti sai kauppalan oikeudet vuonna 1878 Venäjän keisarilta, ja Hollolan kunnasta täysin itsenäinen kaupunki siitä tuli marraskuussa 1905. Lahden kauppala kaavoitettiin vuonna 1878, ja samaan kaavoitukseen perustuu edelleen kaupungin nykyinen ydinkeskusta. Vuonna 1918 Lahden Fellmanin tilan pellolle koottiin vangiksi jääneitä punakaartilaisia, joista osa teloitettiin Hennalan kasarmialueella. Fellmanin puistoon pystytettiin 1981 suuri, realistinen punavankien vapautuksen muistomerkki. Vuonna 1918 Asko Avonius perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina, josta Askon ohella kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku ja E-liikkeeseen kuulunut Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan "Ei oo Lahden voittanutta", "Moi Lahtelaista!" ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne. Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. 1960- ja 1970-luvun suurien ikäluokkien liike maalta kaupunkiin jatkoi kaupungin nopeaa kasvua, joka pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä. Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. 1978 järjestettiin Lahdessa hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin kisakylä Riihelään. 1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joista monille jäi mieleen suomalaishiihtäjien kiinnijääminen hemohessin käytöstä. 1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuutontteja, minkä vuoksi ostettiin (entisen) 4-tien varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla "Lahti the Business City", mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti. Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulustuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.

1990-luvun lama

Lahti oli ennen Porin tapaan työläisten kaupunki. Kaupungissa oli suuria työllistäjiä, jotka ovat jo menneisyyttä. Kaupunki oli muuttovoittoinen pitkään, kunnes alkoi teollisuuden taantuminen. Kaupungissa ajateltiin pitkään, että pärjättäisiin teollisuuden voimin ilman yliopistoa, jota olisikin ollut vaikea saada Helsingin läheisyyden takia. Silti kaupungissa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla. Lahtea on lamavuosista lähtien piinannut ankara työttömyys. Kolmannes työttömistä, noin 2 500 kaupunkilaista, on pitkäaikaistyöttömiä. Lahden lähiöissä ovat syrjäytyminen ja päihdeongelmat arkipäivää. 1970-luvulla Lahtea kutsuttiin "Suomen Chicagoksi" keskimääräistä suuremman väkivaltarikollisuuden vuoksi. Suomen valtio on yrittänyt viime vuosina tukea Lahtea harkinnanvaraisella rahoitusavulla ja tehnyt satojen miljoonien eurojen investoinnit Lahteen: uusi moottoritie, Salpausselän urheilukilpailut, Kerava–Lahti-oikorata ja merkittävä panostus Sibelius-konserttitaloon. Hallituksen aloittama valtionhallinnon hajasijoitus on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n lakkauttamisen jälkeen sotilaslääketieteen tutkimuskeskuksen. Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitioliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 000 000 euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. Kaupungin tavoite on rikkoa 100 000 asukkaan raja, ja tähän pyritään muun muassa asuntopolitiikan kautta, lähinnä tonttitarjontaa vahvistamalla. Vuonna 2005 Nastolan rajalla olevaa Karistoa raivataan Kymijärven rannalla sijaitsevaksi omakoti- ja rivitaloalueeksi.

Kansalaisliikkeitä

Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä, mikä on vastaus hallinnon rakennemuutoshaasteisiin, Lahden strategiaan. Kansalaisliikkeitä on muodostunut luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin. Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka ei ympäristösyistä kannata Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistyksellä on vahva hallinnollis-juridinen tausta, ja se on onnistunut tehtävässään jo vuosikymmenen ajan. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin. Puhdas Laune -liike taas pyrkii ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta. Yleiseen mielipiteeseen vaikuttamalla se on kyennyt hankkimaan asialleen aina kaupunginvaltuuston enemmistön yli perinteisten puoluerajojen. Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyy myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille. Kun sivistyslautakunta päätti lakkauttaa sekä Salinkallion että Mukkulan lukiot, ja kaupunginhallitus otto-oikeudella vahvisti yksimielisesti päätöksen, oppilaskunta alkoi kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen lakkauttamispäätöstä vastaan. Lukiopäätöksestä jätettiin myös kuntalain mukainen aloite, minkä Lahden kaupunginhallitus jätti viemättä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, vaikka sen oli allekirjoittanut vaadittavat 2%:ia äänestäjistä. Tämän vuoksi asiasta tehtiin valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.

Puoluehajaannuksia

Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Tehdyistä toimista valtuutettu joutui syytteeseen ja tuomittiin sakkorangaistuksiin. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosialidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset. Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä. Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosialidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.

Urheilu ja liikunta

Lahti tunnetaan Salpausselän harjusta monine mäkihyppääjineen ja MM-kisoineen, sekä koko Etelä-Suomen kattavasta Yleisradion suurasemasta, jonka antennit on siirretty Hollolan Tiirismaalle.

Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:
- BMT Break Men Team (maahockey)
- FC Lahti (jalkapallo)
- Kiekkoreipas (jääkiekko)
- Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
- Lahden Gentai (karate, taido)
- Lahden hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
- Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
- Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
- Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
- Lahden Sugata (taido)
- Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
- Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
- Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
- Lahti Yuko Aikikai (aikido)
- Pelicans (jääkiekko)
- [http://www.sbandy.net/ Sbandy] (salibandyn erikoisseura)
- Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
- [http://www.sbandy.net/ Sbandy] (salibandy)
- Lahden Karate
- Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
- Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
- Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)

Liikenne

Lahteen rakennetaan Keravalta rautatien oikorataa, joka valmistuu 1. kesäkuuta 2006. Tämän odotetaan lisäävän kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Matka VR:n junilla kestää nyt 1 h 21 min, ja oikoradan valmistumisen jälkeen matkaan tulee kulumaan noin 44 minuuttia. Oikoradan yhteydessä otettaneen käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997, ja tie valmistui vuonna 1999.

Välimatkat maanteitse


- Helsinkiin 104 km
- Hyvinkäälle 69 km
- Hämeenlinnaan 73 km
- Iisalmeen 359 km
- Imatralle 183 km
- Joensuuhun 335 km
- Jyväskylään 167 km
- Järvenpäähän 69 km
- Kajaaniin 448 km
- Kemiin 613 km
- Keravalle 75 km
- Kokkolaan 404 km
- Kotkaan 115 km
- Kouvolaan 62 km
- Kuopioon 280 km
- Lappeenrantaan 148 km
- Lohjalle 130 km
- Mikkeliin 126 km
- Ouluun 505 km
- Poriin 240 km
- Porvooseen 82 km
- Raaheen 499 km
- Raumalle 258 km
- Riihimäelle 61 km
- Rovaniemelle 712 km
- Saloon 181 km
- Savonlinnaan 231 km
- Seinäjoelle 305 km
- Tampereelle 126 km
- Turkuun 213 km
- Vaasaan 367 km
- Varkauteen 215 km

Kulttuuri

Rakennuksia


- Lahden ehkä kuuluisin rakennus on ollut Eliel Saarisen 1911 suunnittelema Lahden kaupungintalo, joka valmistui 1912 vanhalta osaltaan.[http://www.lahti.fi/doc/kaupungintalo/] (Pääartikkeli Lahden kaupungintalo)
- Ristinkirkko on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kirkko kaupungintalon vastapäätä torin toisella puolella. Sen tilalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko. (Pääartikkeli Ristinkirkko)
- Lahteen valmistui keväällä 2000 konsertti- ja kongressikeskukseksi Sibeliustalo, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.
- Salpausselällä oleva kisastadioni ja hyppyrimäet muodostavat Lahden talviurheilukeskuskokonaisuuden, missä ovat 90 metrin, 70 metrin ja 50 metrin mäkihyppymäet.
- Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.

Sanontoja


- "Ei oo Lahden voittanutta!" (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, mikä kuului alun perin:"Ei oo Imatran voittanutta!". Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.) Tästä muodostui 1970-luvulla mainoslaulusäe:"Ei oo Lahden voittanutta, Lahti se meille juomat toi - Ei oo Lahden voittanutta, kaikki me sanottiin, moi!
- "Moi - lahtelaista" (Mallasjuoman mainoslause, mihin liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)
- "Lahti on Suomen Chicago. (1960-luvulla suuren muuttoliikkeen aikana muodostunut hokema, mikä perustui Lahden suuriin henkirikostilastoihin tuona aikana. Alun perin kyseinen sanonta tuli kuitenkin saksalaisen lehden tekemästä vertailusta Chicagon ja Lahden kasvunopeuksista eikä tällä ollut mitään tekemistä rikostilastojen kanssa. Nykyään Lahti ei eroa muiden kymmenen suurimman kaupungin joukosta, vaikka Lahdessa on vaikuttanut Rogues Gallery, mikä varaa medianäkyvyyttä.

Hankkeita

Koulu-uudistus on toimeenpanon ja tutkimuksen alainen hanke, jonka tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautetaan kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan ja toisessa vaiheessa lukioilta vapautuneisiin tiloihin järjesteltäisiin uudelleen mahdollisesti muita koulu- ja kulttuuritoimintoja. Jätteenpolttolaitos on 100 000 000 euron arvoinen hanke, jolla Lahti Energia voisi toteuttaa EU-normit täyttävän jätteenpolttolaitoksen, joka voisi tarjota palveluita eteläsuomalaiselle teollisuudelle ja kunnille. EU-direktiivin vuoksi vuoden 2005 alusta ei kaatopaikkajätettä voi enää käytännössä jakaa kompostoitavaan ja poltettavaan osaan, koska rinnakkaispolttolaitoksen edellytetään täyttävän samat ympäristövaatimukset kuin varsinainen jätteenpolttolaitoskin. Tämän vuoksi rinnakkaispoltto on lopetettava ja se jäte, joka aiemmin voitiin rinnakkaispolttaa, on nyt vietävä kaatopaikalle ja Suomeen on perustettava 5–7 suurjätteenpolttolaitosta. Hankkeeseen voi saada tukea EU:lta 17 000 000 euroa, mutta suunniteltu verkkoyhtiöhanke saatta olla tälle esteenä. Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Vesi Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä. Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa. Launeen ohitustie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Asialle ei ole löytynyt toistaiseksi riittävää kannatusta kaupunginvaltuustosta. Vaihtoehtoista Renkomäen tietä jotkin sanomalehtimiehet ja Lahden kauppakamari pitävät lähinnä vain neljän lahtelaisen kansanedustajan hankkeena huolimatta siitä, että valtuuston enemmistö on useaan kertaan ollut enemmistöllä Launeen linjausta vastaan perustellen päätöstään tien tarpeettomuudella tai sen omakotiasutukselle aiheuttamilla haitoilla. Lahden oikorata on ratahallintokeskuksen rakenteilla oleva hanke lyhentää Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke tuo rautatien Järvenpäähän, Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin kaksi ensimmäistä voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle. Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan. Hankkeen edistäminen on tuonut Lahteen yhden uuden valtuustoryhmän. WLAN-hanke (nykyään Mastonet) perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko (engl. open access wireless local area network, KTS. [http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/subpages/asukasmastonet Mastonet]). Saavutettavin avoimen lähiverkon piste Lahden ohitse ajaville sijaitsee Tamperere-Lahti -valtatien varrella radiomastojen ja Hollolankadun itäpuolella Salpausselän koulun kohdalla. Lahden kaupungin Mastonetiin yhdistetään Lahti Energian tytäryhtiö Suomen 4Gn WLAN-verkko täydennykseksi. 7.11.2005 Lahti energian tukiasemat yhdistettiin Mastonetiin 4.11.2005. Näin saavutettiin teoreettinen peittoalue, joka on lähes 80% kaupungin asukkaista. Mastonet ei vaadi käyttäjän kirjautumista järjestelmään, vaan on vapaasti asukkaiden ja matkailijoiden käytettävissä.

Ystävyyskaupungit

Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.
- Akureyri, Islanti vuodesta 1947
- Cornwall, Britannia yhteistyösopimus vuodesta 2000
- Deyang, Kiina vuodesta 2000
- Garmisch-Partenkirchen, Saksa vuodesta 1987
- Kaluga, Venäjä vuodesta 1994
- Narva, Viro yhteistyösopimus vuodesta 1994
- Pécs, Unkari vuodesta 1956
- Randers, Tanska vuodesta 1947
- Suhl, Saksa vuodesta 1988
- Västerås, Ruotsi vuodesta 1940
- Zaporižžja, Ukraina vuodesta 1953
- Ålesund, Norja vuodesta 1947 Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita. Lisäksi Lahden ystävyyskaupungiksi on ehdotettu vuoden 2004 valtuustoaloitteella Indonesian Jaavalla sijaitsevaa Bandungia, mutta toistaiseksi ei ole katsottu ajankohtaisesti laajentaa ystävyyskaupunkien verkostoa.

Lahden pormestarit

#Otto Lyytikäinen (28. tammikuuta-19. huhtikuuta 1918 Hugo Ilmari Kautto) #Sulo Toivo Mannermaa

Lahden kaupunginjohtajat

#Arvi Hällfors #E. H. I. Tammio #Paavo Säippä #Uuno Takki (sd.) # Olavi Kajala (sd.) # Teemu Hiltunen (sd.) # Seppo Välisalo (kok.) # Kari Salmi (sd.) # Tarmo Pipatti (sd.)

Kaupunginosat

Lahden kaupunginosia ovat:

Kuuluisia lahtelaisia


- mäkihyppääjä Janne Ahonen
- mäkihyppääjä Toni Nieminen
- mäkihyppääjä Jari Puikkonen
- jalkapalloilija Jari Litmanen
- kosmologi, tietokirjailija Kari Enqvist
- presidentti Juho Kusti Paasikivi
- muusikko Jimi Tenor
- oopperalaulaja Lilli Paasikivi
- Tehosekoitin-bändin Otto Grundström ja Tero Sundell
- näyttelijä Liisa-Maija Laaksonen
- näyttelijä Toni Wahlström
- monitoimimies Mato Valtonen
- monitoimimies Sakke Järvenpää

Katso myös


- Wikisource:Lahti

Aiheesta muualla


- [http://www.lahti.fi Lahden kaupungin kotisivut]
- [http://www.uusilahti.com Uusi Lahti -paikallislehden verkkolehti]
- [http://www.lahdenradio.fi/ Lahden Radio (Yleisradion Päijät-Hämeen maakuntatoimitus)]
- [http://193.185.134.7/webcam/uula.htm Etelä-Suomen Sanomien nettikamera kauppatorista]
- [http://netlari.econnection.fi/forum/index.php Etelä-Suomen Sanomien Lahti-keskustelu]
- [http://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/esittely/rakennus.html Teatteritalo]
- [http://www.sibeliustalo.fi/ Sibeliustalo]
- [http://www.lahtibigband.com/ Lahti Big Band]
- [http://www.jazztori.com/ Lahden Jazztori]
- [http://www.phnet.fi/public/lahdenfk/default.htm/ Lahden Formula K-kerhon Internet-sivut]
- [http://www.rhk.fi/oikorata/ Ratahallintokeskus tiedottaa Lahden oikoradasta]
- [http://www.oldchaps.fi/ Lauluyhtye Old Chaps]
- Luokka:Suomen kaupungit
- Luokka:Talviurheilukeskukset

Nastola

Nastola on Suomen kunta joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Se sijaitsee 17 kilometriä Lahdesta Kouvolaan päin. Kunnassa asuu 14598 ihmistä ja sen pinta-ala on 363,06 km² josta 38,04 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 45,178 asukasta/km². Nastolaan pääsee Kouvolaan kulkevalla taajamajunalla, joita kulkee arkisin viisi kumpaankin suuntaan. Aikaisemmin juna pysähtyi Uudessakylässä, mutta nykyisin Nastolan kirkonkylällä. Nastolan kunnanjohtajana toimii Pauli Syyrakki. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on Reijo Savurinne (sd.) ja kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Riitta Siltanen (kok.).

Kyliä

Arrajoki, Immilä, Koiskala, Lankila, Pyhäntaka, Ruuhijärvi, Uusikylä, Vanaja, Villähde, Nastola

Aiheesta muualla


- [http://www.nastola.fi Nastolan kunnan kotisivut]
-

Padasjoki

Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunta on perustettu vuonna 1442. Vuoden 2005 alussa kunnassa asui 3641 ihmistä ja asukastiheys maa-alueilla oli 7,09 asukasta/km². Kunnan pinta-ala oli tällöin 732 km², josta maata oli 525 km² ja vesistöjä 207 km².

Kyliä

Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijakaa, Virmaila

Etäisyyksiä


- Helsinki 150 km.
- Hämeenlinna 65 km.
- Jyväskylä 120 km.
- Lahti 50 km.
- Tampere 90 km.

Aiheesta muualla


- [http://www.padasjoki.fi/ Padasjoen kunnan kotisivut]
-

Luokka:Suomen maakunnat

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Maakunnat Luokka:Maakunnat

Lithium-Eisensulfid-Batterie

Die Lithium-Eisensulfid-Batterie beziehungsweise Lithium-Eisensulfid-Zelle ist ein galvanisches Element und zählt zu den nicht wiederaufladbaren Lithium-Batterien (Primärbatterien). Die Anode (negative Elektrode) besteht aus metallischem Lithium und die Kathode (positive Elektrode) besteht aus Eisensulfid. Der Elektrolyt ist eine Lösung von Lithiumiodid (LiI) in einem Gemisch aus organischen Lösungsmitteln. Die Nennspannung einer Zelle beträgt 1,5 V, deshalb kann sie als Ersatz für andere verbreitete Gerätebatterien (Alkali-Mangan-Batterie, Zink-Kohle-Batterie) dienen. Vorteile gegenüber diesen sind höhere Kapazität (insbesondere bei Entladungen mit hohen Strömen und bei tiefen Temperaturen) und längere Lagerfähigkeit. Nachteil ist der deutlich höhere Preis, der durch die aufwändigere Konstruktion bedingt ist. 1979 wurden Lithium-Eisensulfid Knopfzellen als preisgünstige Alternative zu Silberoxid-Zink-Batterien für Uhren vorgestellt. Aufgrund des fallenden Preises für Silber wurden diese jedoch bald wieder vom Markt genommen. Rundzellen der Baugrößen Mignon (AA) und Micro (AAA) sind seit 1992 beziehungsweise 2004 erhältlich. Prototypen von Hochtemperatur-Lithium-Eisensulfid-Akkumulatoren zur Anwendung als Traktionsbatterie wurden in den 1970er/1980er Jahren am Argonne National Laboratory (Illinois, USA) entwickelt.

Elektrochemie

In der Lithium-Eisensulfid-Zelle liefern die Oxidation von Lithium und die Reduktion von Eisensulfid die elektrische Energie. Die theoretische Kapazität von Lithium beträgt 3,86 Ah/g, von Eisensulfid (FeS) 0,61 Ah/g und von Eisendisulfid (FeS2) 0,89 Ah/g. Die in der Zelle ablaufenden Reaktionen sind komplex und werden im folgenden vereinfacht dargestellt. Beim Entladen wird in der Anode metallisches Lithium (Li) zu Lithium-Ionen oxidiert. Die Oxidationszahl von Lithium erhöht sich dabei von ±0 auf +I. Anodenreaktion: 4Li \rightarrow 4Li^+ + 4e^- Beim Entladen wird in der Kathode Eisendisulfid (FeS2) zu Eisen (Fe) und Sulfid-Ionen (S2-) reduziert. Die Oxidationszahl von Eisen verringert sich dabei von +2 zu ±0, die (formale) Oxidationszahl von Schwefel verringert sich dabei von -I im Disulfid-Ion (S22-) auf -II im Sulfid-Ion (S2-). Alternativ kann auch Eisensulfid (FeS) als Kathodenmaterial verwendet werden. In diesem Fall wird bei der Entladung nur Eisensulfid zu Eisen reduziert. Die Oxidationszahl von Eisen verringert sich dabei von +2 zu +/-0. In der Praxis wird nur FeS2 als Kathodenmaterial verwendet, da die Zellspannung und Kapazität in diesem Fall höher sind. Kathodenreaktion (FeS2): FeS_2 + 4e^- \rightarrow Fe + 2S^ Kathodenreaktion (FeS): FeS + 2e^- \rightarrow Fe + S^ Die Gesamtreaktion kann wie folgt dargestellt werden: Gesamtreaktion (Li-FeS2): 4Li + FeS_2 \rightarrow Fe + 2Li_2S Gesamtreaktion (Li-FeS): 2Li + FeS \rightarrow Fe + Li_2S Als Elektrolyt wird ein Gemisch verschiedener organischer Lösungsmittel (1,3-Dioxolan, 1,2-Dimethoxyethan) mit Lithiumiodid (LiI) verwendet.

Aufbau

Die im Handel erhältlichen zylindrischen Li-FeS2 Rundzellen in den Baugrößen Micro (AAA) mit der IEC-Bezeichnung FR03 und Mignon (AA) mit der IEC-Bezeichnung FR6 sind sogenannte Wickelzellen. Das heißt, die Elektroden sind Folien und werden mit dem dazwischenliegenden mikroporösen Separator aus Polyethylen oder Polypropylen zu einer Rolle gewickelt. Die Anodenfolie besteht aus Lithium und die Kathodenfolie aus einem mit Eisendisulfid beschichteten metallischem Träger. Zum Schutz gegen einen externen Kurzschluss ist die Zelle mit einem Thermoschalter (PTC-Widerstand) ausgestattet. Aufgrund des hohen Stromflusses beim Kurzschluß erwärmt sich die Zelle stark. Wenn die Aktivierungstemperatur des Thermoschalters erreicht wird, nimmt sein Widerstand zu und der Stromfluss (und damit die Wärmeentwicklung) wird begrenzt.

Eigenschaften

Die Nennspanung der Lithium-Eisensulfid-Zelle beträgt 1,5 V. Die Leerlaufspannung liegt bei etwa 1,8 V. Die Lastspannung ist im Vergleich zu Alkali-Mangan-Zellen bei gleicher Belastung höher und die Entladekennline verläuft flacher. Dadurch erklärt sich die höhere Belastbarkeit und Kapazität von Lithium-Eisensulfid-Zellen im Vergleich zu Alkali-Mangan-Zellen bei Einsatz in Anwendungen mit hohem Strom- beziehungsweise Leistungsbedarf (beispielsweise Digitalkameras und Blitzgeräten). Je kleiner der Strom- beziehungsweise Leistungsbedarf der Anwendung, desto geringer wird der Vorteil der Lithium-Eisensulfid-Zelle. Lithium-Eisendisulfid-Zellen können im Temperaturbereich von etwa -40°C bis 60°C betrieben werden. Wie bei allen Batteriensystemen wird die tatsächlich entnehmbare Kapazität mit steigender Temperatur höher. Die Lithium-Eisensulfid-Batterie zeichnet sich durch sehr gute Lagerfähigkeit aus (laut Herstellerangaben 10-15 Jahre).

Siehe auch


- Galvanisches Element
- Batterie
- Lithium-Batterie
- Alkali-Mangan-Batterie
- Zink-Braunstein-Zelle

Literatur


- Lucien F. Trueb, Paul Rüetschi: Batterien und Akkumulatoren - Mobile Energiequellen für heute und morgen. Springer, Berlin 1998 ISBN 3-540-62997-1
- David Linden, Thomas B. Reddy (Hrsg.): Handbook of Batteries. 3. Auflage. McGraw-Hill, New York 2002 ISBN 0-071-35978-8 (in Englisch)

Weblinks


- [http://data.energizer.com/PDFs/l91.pdf Datenblatt Lithium-Eisendisulfid Zelle FR6] (Englisch)
- [http://data.energizer.com/PDFs/l92.pdf Datenblatt Lithium-Eisendisulfid Zelle FR03] (Englisch)
- [http://www.batteriesdigest.com/id384.htm Informationen zum Entladeverhalten und zur Lagerfähigkeit der Lithium-Eisendisulfid Zelle] (Englisch) Kategorie:Elektrische Energie Kategorie:Energiespeicher

hoteles amsterdam Pozycjonowanie sem technologie zujer










































:: RELATED NEWS ::
Ozark National Forest
The Ozark National Forest is one of three National Forests in the State of Arkansas. The Ozark National Forest encompasses 1.2 million acres (4,900 km²) primarily in the scenic Ozark Mountains in northern Arkansas. The forest contains the tallest mountain in Arkansas, Mount Magazine, and Read More...
James Stanhope
James Stanhope, 1st Earl Stanhope (c. 1673—1721), English statesman and soldier, was the eldest son of Alexander Stanhope (d. 1707), a son of Philip Stanhope, 1st Earl of Chesterfield. Educated at Eton College and at Trinity College, Oxford, he accompanied his father, then British minister at
Cuban Solenodon

The Cuban Solenodon (known as the Almiqui in Cuba) (Atopogale cubana) is an insectivore native to Cuba, believed extinct until rediscovered in 2003 in the eastern mountains. 16-22 inches (40-55 centimeters) long from nose to tail, the Cuban Solenodon resembles a large brown rat with an extremely elongated snout and a long, naked, scaly tail.

J.P. Morgan Chase Tower, Houston
The 75-Story J.P. Morgan Chase Tower of Houston, Texas, formerly the Texas Commerce Tower, is the tallest building in Houston and Texas. It is also the 9th tallest building in the United States and is one of the tallest structures in the world. The tower was built in Dow
Texas Commerce Tower
The 75-Story J.P. Morgan Chase Tower of Houston, Texas, formerly the Texas Commerce Tower, is the tallest building in Houston and Texas. It is also the 9th tallest building in the United States and is one of the tallest structures in the world. The tower was built in Dow
Houston Chase Tower
The 75-Story J.P. Morgan Chase Tower of Houston, Texas, formerly the Texas Commerce Tower, is the tallest building in Houston and Texas. It is also the 9th tallest building in the United States and is one of the tallest structures in the world. The tower was built in Dow

All Rights Reserved 2005 wikimiki.org