:: wikimiki.org ::

PC

:PC-lyhenteen muut merkitykset, katso täsmennyssivu. PC (engl. Personal Computer) tarkoittaa kolmea eri asiaa:
- IBM-yhtiön mikrotietokonesarjaa, joka johti lyhenteen yleistymiseen; katso IBM PC.
- IBM PC -yhteensopivia tietokoneita, jotka noudattavat IBM:n PC-tietokonesarjan pohjalta muodostuneita standardeja.
- Henkilökohtaisia tietokoneita yleensä, erotuksena keskustietokoneista ja palvelimista. Nykyisin suurin osa käytössä olevista henkilökohtaisista tietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, mistä syystä PC-lyhenteen käyttö muista kuin näistä koneista voi olla hyvinkin harhaanjohtavaa. Nykyisin käytetyimpiä henkilökohtaisia tietokoneita PC-yhteensopivien lisäksi ovat Applen Macintosh-koneet sekä Sunin ja HP:n kaltaisten valmistajien UNIX-työasemakoneet. Myös monia vanhoja kotimikroja on vielä käytössä peli- ja harrastuskoneina.

Henkilökohtaiset tietokoneet

Henkilökohtainen tietokone tarkoittaa yleisen määritelmän mukaan sellaista tietokonetta, joka on riittävän pieni ja edullinen, jotta sen voi antaa kokonaisuudessaan yhden henkilön käyttöön. Ennen henkilökohtaisten tietokoneiden kautta tietokoneet olivat valtioiden (ENIAC), sitten pienempien organisaatioiden ja lopulta organisaation osien tietokoneita. Alkuvaiheessa tavallinen käyttäjä ei päässyt suoraan koneisiin käsiksi lainkaan, ja myöhemmin tuli käyttöön ositusajo, jossa monet käyttivät samaa konetta siihen yhteydessä olleiden päätteiden avulla. Varsinainen henkilökohtaisten tietokoneiden aika alkoi 1970-luvulla mikroprosessorin keksimisen jälkeen, kun elektroniikkaharrastajat toteuttivat halpojen mikropiirien avulla omia koneitaan. Varhaisia henkilökohtaisia tietokoneita olivat mm. Altair 8800, Apple I ja II sekä Commodore PET. 1980-luvulle tultaessa henkilökohtaiset tietokoneet jakautuivat vahvasti kotitietokoneisiin (kuten Commodore 64) ja ammattikoneisiin (kuten IBM PC ja Apple Macintosh).

IBM PC -yhteensopivat

Pääartikkeli: IBM PC Vuonna 1981 tuli markkinoille IBM PC, joka saavutti etenkin IBM:n uskottavuuden ansiosta suuren suosion ja paransi sen myötä myös henkilökohtaisten tietokoneiden uskottavuutta ammattikäytössä. Varsin pian muut valmistajat alkoivat valmistaa IBM P -sarjan koneiden kanssa yhteensopivia ns. klooneja, jotka 1990-luvulla olivat jo syrjäyttyneet IBM:n koneet. Vielä 1980-luvulla IBM PC ja sen kloonit olivat vain yksittäinen mikrotietokonetyyppi muiden joukossa, mutta 1990-luvulla niiden osuus myytävistä henkilökohtaisista tietokoneista lisääntyi huomattavasti. PC-yhteensopivat koneet yleistyivät myös kotikäytössä ja syrjäyttivät aiemmin suositut kotimikrot, mikä myös häivytti koti- ja ammattikoneiden välisen rajan. Useimmat modernit mikrotietokoneet ovat IBM PC -laitteistoarkkitehtuurin mukaisia. Ne käyttävät Intelin, AMD:n, VIA Technologiesin tai Transmetan valmistamia x86-yhteensopivia suorittimia. Myös Apple Computer käyttää tietokoneistaan Personal Computer -nimitystä, mutta muiden Unix-koneiden valmistajat kutsuvat henkilökohtaisia tietokoneitaan mieluummin työasemiksi. Luokka:Tietokoneet ms:Komputer peribadi ko:개인용 컴퓨터 ja:パーソナルコンピュータ th:คอมพิวเตอร์ส่วนบุคคล

Mikrotietokone

Mikrotietokone tarkoittaa tietokonetta, jonka toiminta perustuu mikroprosessoriin, ja joka on kooltaan pienempi kuin minitietokone. Esimerkiksi tavalliset pöytäkäyttöön tarkoitetut PC-koneet ovat mikrotietokoneita. Mikrotietokoneen käsite hämärtyi 1980-luvulla, kun ominaisuuksiltaan minitietokoneita vastaavat koneet alkoivat käyttää mikroprosessoreja ja olla myös fyysiseltä kooltaan samaa luokkaa. Esimerkiksi Digital Equipment Corporation ja Sun Microsystems kutsuivat tehokkaita työasemakoneitaan mieluummin mini- kuin mikrotietokoneiksi, jotta ne erottuisivat PC:iden, Macintoshien ja kotimikrojen kaltaisista vaatimattomammista laitteista. Luokka:Tietokonetyypit ja:マイクロコンピュータ

IBM PC

IBM PC (Personal Computer) oli IBM-yhtiön vuonna 1981 markkinoille tuoma mikrotietokone ja sen aloittama sarja. Useimmat nykyisin koti- ja ammattikäyttöön myytävät tietokoneet ovat IBM:n PC-koneiden kanssa yhteensopivia ja niistä käytetään usein lyhyttä yleisnimitystä PC. Alkuperäisen IBM PC:n tarkoitus oli kilpailla kotitietokonemarkkinoista niitä silloin vallinneen Applen kanssa. IBM PC epäonnistui kotitietokoneena, mutta se saavutti suosiota ammattikäytössä. PC-sarja ja sen kanssa yhteensopivat koneet olivatkin melko suosittuja ammattilaiskoneita koko 1980-luvun ajan. Koteihin PC:t tulivat suuremmassa määrin vasta 1990-luvulla. Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja koneita oli tehty jo 1970-luvulta lähtien, mutta IBM PC:n merkitys oli siinä, että IBM suurena yrityksenä toi uskottavuutta mikrojen kehityssuuntaan ja teki niistä myös monien yritysten silmissä varteenotettavia vaihtoehtoja keskuskonepohjaisille ratkaisuille.

Kloonit

IBM teki laitteistoarkkitehtuuristaan avoimen, jotta se voisi myydä ROM-varusohjelmistoaan eli BIOSiaan muille valmistajille käytettäväksi niiden omissa IBM PC -yhteensopivissa koneissa. Muut valmistajat kuitenkin saivat nopeasti aikaan omia lisenssimaksuista vapaita BIOS-kloonejaan, mikä ennen pitkää johti lukemattomien IBM PC -kloonien esiinvyöryyn ja markkinoiden siirtymiseen IBM:ltä niille. Nykyisin Compaqin ja Dellin kaltaiset kloonivalmistajat ovat suurimpia PC-valmistajia ja IBM itse on luopunut vuoden 2004 lopulla mikrotietokoneiden valmistuksesta myymällä valmistuksensa Kiinaan. Kaupan toteutuminen oli kiinni Yhdysvaltain viranomaisista, jotka olivat huolissaan kansallisesta turvallisuudesta, koska IBM:llä on tehdas Yhdysvalloissa. Lupa myyntiin kuitenkin myönnettiin, mutta toiminnalle asetettiin joitakin ehtoja. IBM:n valtakauden jälkeen PC-standardien eteenpäinviennistä ovat vastanneet yksittäisten komponenttien valmistajat kuten suoritin- ja emolevyvalmistaja Intel, joka toi PC-maailmaan mm. PCI- ja AGP-väylät sekä ATX-standardin. Ohjelmistotasolla yhteisinä nimittäjinä ja yhteensopivuuden takaajina ovat suosittujen käyttöjärjestelmien laitteistorajapinnat. Useimmista muista mikrotietokonetyypeistä poiketen PC ei ole siirtynyt pois alkuperäisestä CISC-suoritinarkkitehtuuristaan, vaan uusimmatkin PC-suorittimet ovat edelleen laitteistotasolla 8086-yhteensopivia. Vaihtoehtoisia suoritinarkkitehtuureita PC-laittelle ovat tarjonneet mm. DEC (vuonna 1992 julkaistu 64-bittinen Alpha) sekä Intel (IA-64-arkkitehtuuri ja sen mukaiset Itanium-suorittimet). Nämä eivät kuitenkaan ole tehokkuudestaan huolimatta menestyneet tavallisten käyttäjien keskuudessa huonon x86-ohjelmien suorituskyvyn vuoksi.

IBM PC -malleja

IBM PC 5150

Alkuperäinen IBM PC -malli, joka julkistettiin vuonna 1981. Kone menestyi kotitietokonemarkkinoiden sijaan ammattikäytössä, mutta kotitietokonetaustasta kertovat mm. ROM-muistina varusohjelmistona oleva BASIC-tulkki ja kasettiaseman käyttäminen perustallennusvälineenä. Näytönohjaimena oli CGA, joka pystyi käyttämään näyttölaitteena myös tavallista televisiota. Muistia oli myytävissä malleissa valmiina joko 16 tai 64 kilotavua, ja sitä saattoi laajentaa 256 kilotavuun asti. Koneessa oli kaikkiaan viisi ISA-laajennuskorttipaikkaa ja suorittimena oli Intel 8088.

IBM PC/XT

Paranneltu IBM PC -tyyppi (eXtended Technology), joka tarkoitettiin nimenomaan ammattikäyttöön. Koneessa oli vakiona levykeasema ja 10 megatavun kiintolevy, ja muistin saattoi myöhemmissä malleissa laajentaa aina 640 kilotavuun asti. Näytönohjainvaihtoehtona oli CGA:n (Color Graphics Adapter) lisäksi MDA (Monochrome Display Adapter), joka kykeni näyttämään vain yksiväristä tekstiä, mutta käytti siihen silmälle miellyttävämpää erottelutarkkuutta. CGA:n ja MDA:n kanssa kilpaili myös Hercules-yhtiön HGC-näytönohjain (Hercules Graphics Card), joka tarjosi MDA-yhteensopivan tekstitilan lisäksi myös tarkan yksivärisen grafiikkatilan. Se ei kuitenkaan ollut yhteensopiva CGA:n grafiikkatilojen kanssa, mistä syystä pelkkää CGA:ta tukevien ohjelmistojen kanssa piti käyttää ohjelmallista emulaattoria.

IBM PCjr

IBM havitteli kotitietokonemarkkinoita itselleen vielä toisen kerran, vuonna 1983 julkaistulla PCjr:llä. Se sisälsi vakiomallissa levyaseman, 64 kilotavua muistia sekä hieman parannellut grafiikka- ja ääniominaisuudet. Kone oli kuitenkin edelleen kalliimpi kuin esimerkiksi paremmilla grafiikka- ja ääniominaisuuksilla varustettu Commodore 64 eikä siksi menestynyt. PCjr:n myyntiä yritettiin vauhdittaa myös varta vasten sille tehdyillä peleillä, kuten Sierra-yhtiön uudenlaisella graafisella seikkailupelillä King's Questilla. Pelit eivät kuitenkaan pelastaneet PCjr:ää, vaikka esimerkiksi Sierran seikkailupelisarjasta tuli myöhemmin hyvin suosittu etenkin PC-kloonien yleistyessä kotikäytössä 1990-luvulla. Tunnettu PCjr-klooni oli Tandy 1000.

IBM PC/AT

AT (Advanced Technology) oli vuonna 1984 julkistettu XT:n seuraaja. Se käytti suorittimenaan Intel 80286:ta ja siihen kuului 20 megatavun kiintolevy. ISA-korttipaikat oli laajennettu 16-bittisiksi. AT:n yhteydessä julkistettiin myös 16-väriseen tarkkuusgrafiikkaan kykenevä EGA-näytönohjain. AT muistetaan nykyään etenkin kloonikoneissa pitkäaikaiseksi standardiksi muodostuneesta emolevy- ja kotelotyypistä, jota alkoi vähitellen syrjäyttää vasta Intelin vuonna 1995 julkistama ATX. 8088-suorittimesta periytyvä taaksepäinyhteensopivuuden taakka alkoi painaa jo AT-aikoina. 80286-suoritin oli 8088-yhteensopiva mutta tuki myös muistinsuojausta ja 16 megatavun muistiavaruutta siinä missä 8088:n muistiavaruus oli rajoittunut yhteen megatavuun. DOS-käyttöjärjestelmät olivat kuitenkin rakentuneet pitkälti 8088:n muistinkäsittelyn varaan, mistä syystä tavanomaista 640 kilotavun perusmuistia laajemman muistin käyttämiseksi 8088-yhteensopivuustilasta käsin tarvittiin erityisiä teknisiä ratkaisuja.

IBM PS/2

Personal System /2 oli vuonna 1987 aloitettu sarja, joka käytti 80286- ja 80386-suorittimia. PS/2-sarjassa tehtyjä uudistuksia olivat mm. MCA-väylä, 3.5 tuuman levykeasema, MCGA- ja VGA-näytönohjaimet sekä uudenlaiset näppäimistö- ja hiiriliitännät. PS/2 epäonnistui taloudellisesti muun muassa siksi, että se rikkoi AT:n aikana kloonikoneiden teollisuusstandardeiksi muodostuneita teknologioita.

IBM PS/1

Vuonna 1990 julkistettu PS/1 oli IBM:n yritys kilpailla kotikoneina yleistymään päin olleiden PC-kloonien kanssa. PS/1:t olivat käytännössä edullisempia ja riisuttuja kotikäyttöön tarkoitettuja PS/2-malleja. Vuonna 1994 PS/1-sarjan nimi vaihdettiin Aptivaksi. Aptiva-sarjan koneita myytiin vielä vuoden 2000 alussa, mutta kloonikoneteollisuus pakotti tällöin IBM:n poistumaan lopullisesti PC-markkinoilta.

Suosituimmat käyttöjärjestelmät

DOS

Ensimmäinen IBM PC:n ajama käyttöjärjestelmä oli Microsoftin IBM:lle myymä ja IBM:n suureksi osaksi uudelleenkirjoittama PC-DOS. Microsoft jatkoi oman käyttöjärjestelmänsä myyntiä kloonivalmistajille MS-DOS-nimellä. DOS-järjestelmät säilyttivät suosionsa sitkeästi vielä 2000-luvulle saakka osana Windows-käyttöjärjestelmäpakettia. Apple Macintoshin ilmestymisen myötä myös PC-maailmassa tuli tarve graafisille käyttöliittymille. Nämä olivat yleensä DOS-ohjelmia, jotka tarjosivat sovellusohjelmilleen esimerkiksi yhtenäisen grafiikkakirjaston sekä näytönohjain- ja tulostinajurit. Jotkut tarjosivat jopa käyttöjärjestelmämäisiä toimintoja kuten paremman muistinhallinnan ja moniajon. Suosittuja tällaisia ohjelmia olivat Microsoftin Windows, Digital Researchin GEM sekä Berkeley Softworksin GEOS.

OS/2

Microsoft ja IBM alkoivat kehittää vuonna 1985 uutta käyttöjärjestelmää, jonka oli tarkoitus paikata DOSin puutteita ja tarjota tuki 286-suorittimen paremmalle muistinhallinnalle ja moniajolle. Vuonna 1987 julkistettu OS/2 oli alkujaan käyttöliittymältään vain tekstipohjainen, vaikka tarjosikin grafiikan piirtämistä varten oman rajapintansa. OS/2:n MS-DOS-yhteensopivuus oli kuitenkin huono, eikä se siitä johtuen menestynyt odotetulla tavalla. Vuonna 1990 IBM:n ja Microsoftin yhteistyö päättyi, ja yhtiöt jatkoivat käyttöjärjestelmän kehittämistä kumpikin omilla tahoillaan. Microsoft uudelleennimesi kehittämänsä OS/2 3.0:n tällöin Windows NT:ksi. OS/2:sta ja Windowsista tuli 1990-luvulla kilpailevia järjestelmiä. Kumpikin tarjosi graafisen käyttöliittymän sekä parannetun yhteensopivuuden DOS-ohjelmien kanssa. OS/2 tuki myös Windows 3.1 -ohjelmia, mutta OS/2-ohjelmat eivät toimineet Windowsissa. Windows kuitenkin voitti kilpailun johtuen muun muassa avoimemmasta suhtautumisesta ohjelmistokehittäjiä kohtaan.

Windows NT

Windows NT:n ensimmäinen versio 3.1 julkistettiin vuonna 1993. Nykyiset Windows-käyttöjärjestelmät (kuten Windows 2000 ja Windows XP) ovat NT-pohjaisia, vaikka myös MS-DOS-pohjaisten Windowsien sarja (mm. Windows 95, Windows 98 ja Windows ME) jatkui niiden rinnalla hyvin pitkään.

UNIX

Jo alkuperäistä IBM PC:tä yritettiin myydä myös vaatimattomana UNIX-työasemakoneena. Ensimmäinen IBM PC:n ajama UNIX-järjestelmä oli Microsoftin kehittämä Xenix, jonka kehittämistä jatkoi myöhemmin Santa Cruz Operation -yhtiö nimellä SCO UNIX. PC-unixeja käytettiin pitkään vain muutamilla erityisaloilla. Unix-järjestelmät nousivat kuitenkin 1990-luvulla myös tavallisten käyttäjien (etenkin tietokoneharrastajien) suosioon ilmaisten ja vapaiden UNIX-käyttöjärjestelmien kuten GNU/Linuxin ja FreeBSD:n myötä.

Katso myös

- Mikrotietokone
- PC Luokka:Tietokoneet ja:PC/AT th:ไอบีเอ็มพีซี

Macintosh

__NOTOC__ Macintosh on Apple Computerin luoma mikrotietokoneperhe, jota mainostetaan erityisesti helppokäyttöisenä. Macintosh-projekti alkoi vuoden 1979 alussa Jef Raskinin johdolla. Steve Jobs kiinnostui projektista kallimman Lisa-tietokoneen korvaajana. Xeroxin PARCin tutkimuslaitokseen tutustuminen joulukuussa 1979 vaikutti myös Lisan ja Macintoshin suunnitteluun. Macintoshin edeltäjä Lisa-tietokone esiteltiin tammikuussa 1983. 9 995 dollarin hinnallaan se oli kuitenkin liian kallis yritysasiakkaille ja tuotelinja lopetettiin vuonna 1986. Macintoshissa päätettiin kuitenkin käyttää useita Lisan esittelemiä edistyneitä ominaisuuksia. Ensimmäinen Macintosh tuli markkinoille tammikuussa 1984 kuuluisan, vain kerran näytetyn Super Bowl -mainoksen saattelemana. Se oli ensimmäinen kuluttajille suunnattu mikrotietokone, joka oli varustettu graafisella käyttöjärjestelmällä ja hiirellä. Kone oli varustettu Motorola 68000 suorittimella, 128 kt:n keskusmuistilla ja 3,5 tuuman levykeasemalla. Keskusyksikkö ja yhdeksän tuuman mustavalkoinen näyttö oli integroitu, eli ne olivat samassa kotelossa. Myöhemmin muistia lisättiin 512 kilotavuun, ja vuonna 1986 esitellyn Macintosh Plussan muisti oli mahdollista päivittää jopa neljään megatavuun. Macintosh Plussan perusversiossa muistia oli yksi megatavu. Plussan edistyksellinen SCSI-liitäntä salli seitsemän oheislaitteen, kuten kiintolevyjen ja kuvanlukijan liittämisen. Sen levykeaseman kapasiteetti lisättiin 800 kilotavuun. Plussasta tuli välittömästi suosittu ja se säilyi tuotannossa neljä vuotta.

Macintosh II

SCSI Macintosh Plussan hidas suoritin ja rajoittuneet grafiikkaominaisuudet haittasivat Macintoshin yleistymistä yrityskäytössä. Näitä puutteita paikkaamaan suunniteltu vuonna 1987 esitelty Macintosh II aloitti sarjan, jossa näyttö ja keskusyksikkö olivat erillään. Uutta oli myös tuki väreille ja useammalle näytölle sekä lisäkorttipaikat (Nubus-väylä). Macintoshiin kehitettiin tekstinkäsittely-, kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmia sekä laserkirjoittimia. Syntyi käsite Desktop Publishing (katso julkaisuohjelma) ja Macintoshista tuli lehtitalojen ja graafisen alan suosima tietokone. Myös äänenkäsittelyn harrastajat ja ammattilaiset ottivat koneen suosikikseen.

Macintosh 1990-luvun alusta

julkaisuohjelma Ensimmäinen kannettava Macintosh Portable tuli markkinoille vuonna 1989. Sen menestys ei ollut kovin suuri, mutta kun vuonna 1991 Macintosh PowerBook ilmestyi, se sai heti paljon jäljittelijöitä. Kymmenen vuotta markkinoilletulonsa jälkeen vuonna 1994 Macintoshissa otettiin käyttöön Motorolan, IBM:n ja Applen yhteistyössä kehittämä PowerPC-suoritin. Käyttöjärjestelmä ja useat ohjelmat toimivat aluksi osittain emuloituna, kunnes niistä saatiin kehitettyä uuden suorittimen käskykantaa suoraan käyttävät versiot. Vuonna 1998 julkistettiin uudenlainen Macintosh: iMac. Siitä tuli varsin suosittu malli. Uutta oli mm. muotoilu, kuoren väritys, USB-liitäntä sekä levykeaseman puuttuminen. Vuonna 1999 oli vuorossa uusi edullisempi kannettava: iBook. Mac OS -käyttöjärjestelmä tuli lopulta tiensä päähän vuonna 2001 versiolla 9. Käyttöön otettiin UNIX:iin perustuva, edelleen graafinen käyttöjärjestelmä Mac OS X eli "kymppi". Siirtymäkauden ajan Macintosh-mallit olivat käynnistettävissä sekä Mac OS 9:ään että Mac OS X:ään, mutta nykyiset mallit voi käynnistää ainoastaan Mac OS X:llä. Mac OS 9:ää ja vanhoja ohjelmia voi kuitenkin käyttää edelleen Mac OS X:n Classic -ympäristössä. Vuonna 2003 Macintoshissa otettiin käyttöön 64-bittinen PowerPC G5 -suoritin, sekä yksin että pareittain. Vuonna 2006 Macintosheissa otetaan käyttöön Intelin valmistamat x86-suorittimet. Syynä päätökseen on, että PowerPC-suorittimien lämmönkehitys ja virrankulutus oli kannettaviin tietokoneisiin liian suuri, eikä arkkitehtuuri kehittynyt odotetulla nopeudella.

Katso myös

- Steve Jobs

Aiheesta muualla

- [http://www.apple.com/fi/ Apple Computersin suomenkieliset Internet-sivut]
- [http://www.fimug.fi/ Suomen Macintosh-käyttäjien yhdistys fiMUG ry.]
- [http://www.macmaailma.fi Macmaailma, Mac-aiheisia uutisia suomen kielellä]
- [http://www.macsanomat.fi/ Macsanomat, Mac-aiheisia uutisia suomen kielellä]
- [http://www.applegarden.fi/ AppleGarden-keskustelualueet]
- [http://www.hopeinenomena.net/ Hopeinen Omena -keskustelualueet]
- [http://www.omenamehu.org/ Omenamehu -keskustelualueet] Luokka:Tietokoneet ko:매킨토시 ja:Macintosh simple:Macintosh

Hewlett-Packard

right Hewlett-Packard, yleisesti tunnettu lyhenteellä HP, on erittäin suuri, maailmanlaajuinen yhtiö jonka päätoimipaikka on Palo Altossa Yhdysvaltojen Kaliforniassa. Sen tuotteet ovat keskittyneet tietotekniikan, tulostuksen ja digitaalisen kuvankäsittelyn aloille. Se myy myös ohjelmistoja ja palveluja.

Yhtiön historiaa

Hewlett-Packardin perustivat vuonna 1939 Bill Hewlett ja Dave Packard, jotka molemmat olivat valmistuneet Stanfordin yliopistosta vuonna 1934 testi- ja havaintolaitteiden valmistajina. Heidän ensimmäinen tuotteensa oli tarkka äänioskillaattori, Model 200A. Innovaationa oli käyttää hehkulamppua lämpötilavakautettuna vastuksena piirin kriittisessä osassa. Tämä mahdollisti heille Model 200A:n myymisen hieman yli 50 dollarin hintaan, kun kilpailijat myivät vähemmän stabiileja oskillaattoreita yli nelinkertaisella hinnalla. Yksi heidän varhaisimpia asiakkaitaan oli Disney-yhtiö, joka osti kahdeksan Model 200B-oskillaattoria äänijärjestelmien testaukseen Fantasia-elokuvaa varten. HP valmisti [http://www.wired.com/wired/archive/8.12/mustread.html?pg=11 Wired-lehden] mukaan maailman ensimmäisen henkilökohtaisen tietokoneen vuonna 1968. HP kutsui sitä pöytälaskimeksi, koska kuten Bill Hewlett sanoi, "Jos olisimme kutsuneet sitä tietokoneeksi, asiakkaamme eivät olisi hyväksyneet sitä koska se ei näyttänyt IBM:n tietokoneelta. Päätimme siksi kutsua sitä laskimeksi, ja kaikki tuollainen hölynpöly katosi". Yhtiö ansaitsi maailmanlaajuista arvostusta useista erilaisista tuotteistaan. Yhtiö julkaisi maailman ensimmäisen taskukokoisen tieteislaskimen vuonna 1972, jota seurasi ensimmäinen ohjelmoitava laskin vuonna 1974. Kuten heidän tieteis- ja talouslaskimensa, heidän oskilloskooppinsa, logiikka-analysaattorinsa ja muut havainnointilaitteensa saavat hyvät arvosanat käytettävyydessä ja kestävyydessä (jälkimmäisiä tuotteita valmistaa nykyään yhtiöstä irronnut Agilent Technologies). Yhtiön suunnittelufilosofia tällä ajanjaksolla oli tiivistettynä "suunnittelu viereisess tuolissa istuvalle ihmiselle". Vuonna 1984 HP julkaisi sekä mustesuihkutulostimesta että lasertulostimesta pöytämallit. Sen skannerien tuotelinjojen kanssa nämä ovat kehittyneet menestyksellisiksi monitoimilaitteiksi, joista tärkeimpiä ovat yhdessä yksikössä olevat tulostin/skanneri/kopiokone/faksi-uhdistelmälaitteet. Vuonna 2003 HP:n pääkilpailijat tällä kasvavalla pientoimisto- ja kotitoimistoalalla ovat Brother, Canon, Epson ja Lexmark. 1990-luvulla HP laajensi tietokoneiden tuotelinjansa, joka alun perin oli kohdennettu yliopistoille, tutkimukseen ja liike-elämän asiakkaille, kattamaan myös kuluttajat. Tämän strategian mukaisesti yhtiö osti vuonna 2002 Compaqin, joka oli suuri tekijä sekä pöytäkoneiden että kannettavien IBM PC-yhteensopivien koneiden markkinoilla perustamisestaan 1982 lähtien. Samalla yhtiö sai haltuunsa Compaqin 1998 ostaman DEC-tietokoneyhtiön. Osto teki HP:stä maailman suurimman henkilökohtaisten tietokoneiden valmistajan. HP:ta pidetään Piilaakson symbolisena perustajana, vaikka se ei tutkinut aktiivisesti puolijohdelaitteita ennen kuin Fairchild Semiconductor perustettiin 1957. Hewlett-Packardin 1960 tienoilla perustettu HP Associates-osasto kehitti puolijohdelaitteita pääasiassa sisäistä käyttöä varten. Vuonna 1987 Palo Alton autotallista, jossa Hewlett ja Packard aloittivat liiketoimensa, tehtiin Kalifornian osavaltion historiallinen maamerkki. Kuitenkin Agilent Technologies, ei HP, on alkuperäinen historiallinen alkuperäinen vuonna 1939 perustettu instrumenttiyhtiö. Agilent irroitettiin HP:stä vuonna 1999.

HP tänään

Hewlett-Packard on johtava avoimen lähdekoodin kaupallinen tukija. Monet HP:n työntekijät osallistuvat toimintaan aktiivisesti; joillakin on virallisia avoimen lähdekoodin työvastuita ja toiset osallistuvat vapaaehtoisina avoimen lähdekoodin yhteisön töihin. Muut HP:n tuotteet/teknologiat sisältävät:
- HP-UX (UNIX-käyttöjärjestelmä)
- PA-RISC-suoritinarkkitehtuuri
- IA64-suoritinarkkitehtuuri (Intelin kanssa yhteistyössä)
- UDC (Utility Data Center)
- OpenViewin hallintaohjelmisto-perhe Vuonna 2003 HP:llä oli 140,000 työntekijää maailmanlaajuisesti. Hewlett-Packardin pääjohtajana ja toimitusjohtajana toimi Carly Fiorina, ensimmäinen nainen Dow Jonesin Industrial Average-listalla olevan yrityksen toimitusjohtajana. Hänet vapautettiin tehtävistään alkuvuonna 2005.

Linkit

HP-konsernisivut:
- [http://www.hp.com HP:n kotisivut]
- [http://www.hp.com/hpinfo/abouthp/histnfacts/ HP:n historiaa ja faktoja]
- [http://opensource.hp.com/ HP:n avoimen lähdekoodin portaali]
- [http://www.hp.com/linux HP:n Linux-portaali] Kolmannet osapuolet:
- [http://www.paloaltoonline.com/weekly/morgue/2002/2002_04_10.hpway10.html The rise and fall of the HP Way] by Jocelyn Dong, with Pam Sturner (Online Edition of the Palo Alto Weekly, April 10, 2002)
- [http://www.hydrix.com/wiki/ HP-laskimien Wiki] Luokka:Tietotekniikkayhtiöt ja:ヒューレット・パッカード

Kotimikro

Kotitietokone tai kotimikro on vanhahtava käsite, jolla tarkoitetaan etenkin 1980-luvulla suosittuja edullisia ja pienikokoisia tietokoneita, joita myytiin pääasiassa tavallisiin koteihin. Koneita markkinoitiin paitsi peli- ja harrastuskäyttöön, myös hyötykäyttöön. Kotitietokoneiden hyötykäyttö jäi kuitenkin useimmiten taka-alalle, kun perheiden lapset omivat koneet pelaamiseen, eikä aikuisilla ollut riittävästi motivaatiota laitteiden käytön opiskeluun. Tyypillisessä kotitietokoneessa on näppäimistö ja keskusyksikkö rakennettu samaan koteloon, ja näyttölaitteena käytetään televisiota tai joskus videomonitoria. Tallennusvälineenä on yleensä C-kasetti tai levyke, jota käsittelevä asema on joko ulkoinen lisälaite tai kuuluu kiinteästi keskusyksikköön. Tavallisimpia suorittimia ovat 8-bittiset MOS 6502 ja Zilog Z80 sekä 16/32-bittinen Motorola 68000. 8-bittisissä kotimikroissa käyttöjärjestelmän virkaa toimittaa yleensä BASIC-tulkki. Koska useita markkinoilla oli useita keskenään yhteensopimattomia kotitietokonemalleja, kiistelivät niiden käyttäjät usein omien laitteidensa paremmuudesta. Esimerkiksi Amigan käyttäjät naljailivat Atari ST -käyttäjille ja päinvastoin. Tämäntyyppisiä kiistoja on kutsuttu konesodiksi. Ammattikäyttöön tarkoitetut IBM PC-yhteensopivat koneet yleistyivät kotikäytössä 1990-luvun aikana ja syrjäyttivät varsinaiset kotitietokoneet. Kotimikroaikakauden voidaan katsoa päättyneen merkittävän kotitietokonevalmistajan Commodoren konkurssiin vuonna 1994. Kotitietokoneiden pelejä ja muita ohjelmia voidaan ajaa myös nykyisin käytetyissä tietokoneissa emulaattoriohjelmien avulla.

Yleisimpiä kotitietokoneita

- Commodore
- Commodore VIC-20
- Commodore 16
- Commodore 64
- Commodore 128 (myös ammattikäyttöön)
- Amiga 500
- Amiga 1200
- Atari
- Atari 8-bit (mm. 400, 800, 800XL)
- Atari ST-sarja
- MSX-yhteensopivat koneet
- Spectravideo SVI-728 ja SVI-738
- Sony Hit Bit
- Yamaha CX5M
- Toshiba HX-10
- Sinclair
- ZX80 ja ZX81
- ZX Spectrum
- Sinclair QL (myös ammattikäyttöön)
- Suomalaiset kotimikrot
- Salora Fellow ja Manager
- Telmac TMC-600
- PC-yhteensopivat kotimikroyritelmät (harvinaisia)
- IBM PCjr
- Schneider EuroPC
- Amstrad CPC-sarja
- Apple II-sarja (myös ammattikäyttöön)
- Dragon 32 ja 64
- Memotech MTX512
- Microprofessor
- Oric 1 ja Oric Atmos
- Sega SC-3000
- Sharp MZ-sarja
- Spectravideo SVI-318 ja SVI-328
- TRS-80 Luokka:Tietokonetyypit

Tietokone

::Tämä artikkeli käsittelee laitetta. Tietokone (lehti) käsittelee lehteä. Tietokone on kone, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti. Arkikielessä tietokoneella tarkoitetaan yleensä yleiskäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu suorittamaan kaikenlaisia tietojenkäsittelytehtäviä. Esimerkiksi pelikonsolit, matkapuhelimet ja taskulaskimet ovat usein ominaisuuksiensa puolesta täysiverisiä tietokoneita, vaikka niitä ei käyttötarkoitustensa vuoksi yleensä pidetäkään sellaisina. Eräs tietokoneen matemaattinen malli on Turingin kone, jonka kehitti englantilainen matemaatikko Alan Turing. Tietojenkäsittelyn ekvivalenssiperiaatteen mukaan kaikki tietokoneet pystyvät suoriutumaan samoista tehtävistä, mikäli käytössä on riittävästi tallennustilaa ja aikaa. Näin ollen mikäli koneella tai formaalilla järjestelmällä (esimerkiksi ohjelmointikielellä) voi toteuttaa Turingin koneen, voi sillä periaatteessa toteuttaa myös minkä tahansa algoritmin tai ohjelman. Tietokoneiden edeltäjinä voidaan pitää toisaalta reikäkorttien käsittelyyn tarkoitettuja reikäkorttikoneita, toisaalta esimerkiksi mekaanisia laskimia. Ensimmäiset varsinaiset ohjelmoitavat tietokoneet rakennettiin 1940-luvulla ja niitä käytettiin mm. toisen maailmansodan aikaan salakirjoitusten murtamiseen (brittiläinen Colossus), ohjusten ratojen laskentaan (amerikkalainen ENIAC) ja lentokonesuunnittelun lujuuslaskentoihin (saksalainen Z3).

Tietokoneen toiminta

Vaikka tietokoneen pystyykin toteuttamaan lukemattomilla eri tekniikoilla, on valtaosa tietokoneista kautta historian perustunut elektronisiin piireihin, joiden alkeellisimmat perusosat suorittavat Boolen algebraan kuuluvia perusoperaatioita. Koska Boolen algebra perustuu kahteen totuusarvoon, on luontevaa käyttää niitä kaiken käsiteltävän tiedon ilmaisemiseen: esimerkiksi lukuja on teknisesti yksinkertaisinta käsitellä, jos ne on esitetty binäärijärjestelmän avulla. Yksittäisestä totuusarvosta (binäärijärjestelmän numerosta 1 tai 0) käytetään nimitystä bitti. Useimmat tietokoneet toteuttavat John von Neumannin mallia, jossa sekä ohjelma että sen käsittelemä tieto ovat muistiin tallennettua dataa. Tietokone suorittaa ohjelmaa yleensä lukemalla peräkkäisiä muistipaikkoja ja tulkitsemalla lukemansa bittijonot konekielisiksi käskyiksi. Konekielikäsky suorittaa yleensä jonkin yksinkertaisen alkeisoperaation, kuten bittijonon lukemisen muistipaikasta, kahden bittijonon välisen yhteenlaskun tai ohjelman suoritusosoitteen ehdollisen vaihtamisen. Konekielikäskyjä suorittavaa tietokoneen osaa kutsutaan suorittimeksi eli prosessoriksi, joka on nykyään yleensä alaltaan muutamien neliösenttimetrien kokoinen integroitu piiri. Henkilökohtaisissa tietokoneissa on tyypillisesti vain yksi suoritin, mutta suurissa palvelimissa ja supertietokoneissa niitä voi olla jopa useita tuhansia. Suorittimien lisäksi tietokoneessa on yleensä myös muita piirejä, jotka suorittavat erikoistuneempia tietojenkäsittelytehtäviä ja vapauttavat siten varsinaiset suorittimet näistä tehtävistä, esimerkiksi:
- Levyohjain, joka kopioi tietoa keskusmuistin ja kiintolevyn välillä.
- Näytönohjain, joka muuttaa näyttömuistiin tallennetun kuvan näyttölaitteelle sopivaksi ajoitetuksi signaaliksi. Monet näytönohjaimet osaavat myös itse piirtää grafiikkaa näyttömuistiin. Vaikka kaikki tietokoneet pystyvätkin periaatteessa suorittamaan samat tehtävät, ovat jotkut tietokoneet huomattavasti soveltuvampia joihinkin tehtäviin kuin toiset. Suorituskykyä erityyppisissä tehtävissä mitataan ns. benchmark-testeillä. Riittävän suorituskyvyn lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat mm. koneen vakaus, vikasietoisuus, virrankulutus, fyysinen koko, ohjelmistoyhteensopivuus sekä hankinta- ja käyttökustannukset. Arkipuheessa tietokoneiden "paremmuutta" vertaillaan usein vertailemalla suoraan esimerkiksi suorittimien kellotaajuuksia. Kellotaajuus voi antaa suurpiirteisen vihjeen esimerkiksi PC-työaseman teknisestä iästä ja siten sen yleisestä suorituskyvystä ja luotettavuudesta useimmissa tehtävissä, mutta pelkkiin numeerisiin suureisiin katsominen voi esimerkiksi koneen ominaisuuksia arvioitaessa olla hyvinkin harhaanjohtavaa.

Tietokoneen arkkitehtuuri

Tietokonejärjestelmään kuuluvat
- ohjelmisto, "pehmo", "softa", (engl. :en:software).
- laitteisto, "rauta", (engl. :en:hardware) ja Ohjelmisto jaetaan edelleen
- kiinteisiin eli valmiisiin ohjelmiin, "valmo" (engl. :en:firmware),
- käyttöjärjestelmän (esim. Microsoft Windows tai GNU/Linux) ja
- käyttöjärjestelmän päällä toimiviin sovellusohjelmiin (esim. Open Office). Tietokoneen laitteiston von Neumannin arkkitehtuuri on säilynyt suunnilleen samana aina 1940-luvulta asti. Se on saanut nimensä ENIACin rakentamiseen osallistuneen John von Neumannin mukaan. Siihen kuuluu:
- suoritin, (engl. processor), joka suorittaa ohjelmaa
- muisti, (engl. data storage), johon tallennetaan sekä ohjelmat että niiden käyttämät tiedot
- oheislaitteet, (engl. peripheral device), tiedon syöttöön ja tulostukseen

Pöytätietokoneen osat

Nykyaikaisen pöytämallisen työasema- tai kotitietokone laitteisto koostuu erillisistä osista, joita ovat tyypillisesti:
- yksi tai useampi suoritin
- muisti
- emolevy
- näytönohjain (joko emolevyllä tai erillisenä korttina)
- ääniohjain (joko emolevyllä tai erillisenä korttina)
- massamuisti
- yksi tai useampi kiintolevy
- Kirjoittava DVD-asema
- ohjauslaitteet
- näppäimistö
- hiiri
- yksi tai useampi näyttö
- tietoliikenneyhteyden (esim. Internet) mahdollistava laite (yleensä verkkokortti tai modeemi)
- tulostin
- kuvanlukija eli skanneri Lisäksi tarvitaan osia, joita ei käytetä tiedonkäsittelyyn, kuten
- kotelo
- virtalähde
- muiden osien jäähdytykseen tarvittavat tuulettimet tai vesijäähdytysjärjestelmä

Tietokoneiden käytöstä

Ensimmäiset tietokoneet 1940- luvulla oli tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, mm. Saksan ja Japanin salakirjoitusjärjestelmien murtamiseen. Tietokonetta käytetiin aluksi keskeisesti laskemiseen (vrt. engl. computer). ENIAC (385 kertolaskua sekunnissa) pystyi korvaamaan kertolaskussa (noin 1 kertolasku per minutti per ihminen) noin 23 000 ihmistä. Nykyinen mikroprosessori on edelleen noin 3 000 000 kertaa ENIAC:ia nopeampi, eli korvaa kertolaskuissa noin 60 miljardia ihmistä. Myöhemmin oivallettiin että ykkösillä ja nollilla voitiin kuvata mitä tahansa: tekstiä (tekstinkäsittely), kuvia (kuvien käsittely), sanomia, kirjoja, arkistoja, maastoa, rakennuksia jne. Tietokone ohjaa monesti laajoja järjestelmiä, esim. tietokoneohjattua tuotantoa, ase-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmää, liikennevaloja, puhelinkeskuksia, Internetin reitittimiä, autoja, pesukoneita, lähes kaikkia teknisiä järjestelmiä. Nykyaikaisen yhteiskunnan teknologinen pohja on keskeisesti tietokonetekniikkaa. Tietokoneen kapasiteetin kasvu on jatkuvasti yllättänyt asiantuntijat. Aikojen saatossa ovat asiantuntijoina pidetyt henkilöt lausuneet monia väitteitä, jotka tulevaisuus on osoittaneet vääriksi, esimerkiksi
- "Maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle."
- "En näe mitään käyttöä tietokoneille kotona."
- "640 kilotavun pitäisi riittää kaikille. Tietyssä viitekehyksessä nämä ovat joskus ehkä voineetkin pitää paikkansa. Šakin peluuta pidettiin pitkään niin ihmismäisenä toimintona, että tietokoneen ei ajateltu koskaan pystyvän siihen. Merkittävä tapaus tietokoneen historiassa oli myös Toy story- elokuva, joka oli tehty täysin tietokoneella, tietokoneanimaationa.

Tietokonesukupolvet

Tietokoneiden sukupolvien teknologisia vaiheita ovat olleet:
- putkikoneet
- transistorikoneet
- mikropiirikoneet ja
- mikroprosessorikoneet. Ensimmäiset elektroniset tietokoneet 1940- luvun lopussa perustuivat releisiin ja elektroniputkiin, hitaisiin, epäluotettaviin, suurta energiakulutusta edustaviin ja suuriin komponentteihin. Colossus oli ensimmäinen elektroninen yleiskäyttöinen tietokone, joka rakennettiin Britanniassa Natsien viestiliikentessä käytetyn salauksen purkamiseen. Koska kyse oli tiedustelu toiminnasta, Britannian hallituksen salassapitomääräys koski myös Colossusta. ENIAC oli Yhdysvaltain ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone. Sen käyttö tarkoitus oli tykistön ampumataulukoiden laskenta, mitä ei luokiteltu sodanjälkeen salaiseksi ja näin ollen ENIAC:iin liittynyt dokumentaatio voitiin julkistaa heti 2. maailmansodan päätyttyä Siirtyminen 1950- luvulla puolijohteisiin perustuviin transistoreihin pienensi oleellisesti komponettien kokoa ja energian tarvetta sekä lisäsi luotettavuutta. Siirtyminen 1960- luvulla mikropiirehin pienensi jälleen tietokoneen komponenttien kokoa. Alkoi Mooren lakina tunnettu kehitys, jossa samalle mikropiirille saatiin kaksinkertainen komponenttimäärä puolessatoista vuodessa. Seuraava mullistus oli mikroprosessorin keksiminen. Mikroprosessorin avulla syntyi henkilökohtainen tietokone, PC. 1980- ja 1990- luvuilla siirryttiin suurtiheyksisiin mikropiireihin (VLSIC) ja edelleen suurnopeuksisiin mikropiireihin (VHSIC). Tietokoneiden sukupolvien suurvaiheita ovat olleet:
- suurtietokone (1965 - 1975) (mainframe)
- minikone (1975 - 1985)
- palvelin (1985 - 1995)
- verkko (1995 - ?)
- verkko + pääte (2000 - ?)

Mikroprosessori, suoritin

Mikroprosessori on tietokoneen keskusyksikkö, aivot, yhdellä mikropiirillä. Ensimmäinen mikroprosessori, Intelin 4004 vuodelta 1971 sisälsi noin 2300 transistoria. Sen kellotaajuus, nopeus oli 0,1 MHz:iä, kerralla käsitteltävän tiedon leveys 4 bittiä (yksi numero) ja se pystyi käsittelemään 0,06 miljoonaa käskyä sekunnissa. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2001 uusin mikroprosessori Intelin perheessä oli Itanium. Se sisälsi noin 25.000.000 transistoria, sen kellotaajuus oli 733 MHz:iä, kerralla käsisteltävän tiedon leveys oli 64 bittiä (16 numeroa) ja Itanium pystyi suorittamaan 7491 miljoonaa käskyä sekunnissa. Luvut ovat murskaavia. Ihmiskunnan tekniikan historiassa ei ole vastaavaa ilmiötä. Tästä voidaan päätellä, että ihmiskunnan tekniikan historiassa eletään poikkeuksellisia aikoja.

Tietokoneen aiheuttamia muutoksia

1. Yksityisyys vaarassa. Mikroprosessori on luomassa ennen näkemättömän mahdollisuuden yhdistellä ja saada tieto eri lähteistä. Tämä kehitys uhkaa ihmisten yksityisyyttä. Lääke tähän on mikroprosessori ja sen antama mahdollisuus tietojen tehokkaaseen ja halpaan salaamiseen. 2. Elektroninen työpaikka. Aluksi työpaikka muuttui melko vähän. Sitten halvat työryhmäohjelmat ja tietokoneverkot muuttivat työtä enemmän. Johto pystyy johtamaan useampaa ja erilaisempaa työryhmää tehokkaasti. Hyvät uutiset ovat se, että toimistokoneet eivät koskaan ole olleet näin halpoja. Huonot uutiset ovat se, että ihmisten etenemismahdollisuudet pienenevät, kun johtajia tarvitaan vähemmän. 3. Aivokuvaus kaikille. Kolmiulotteiset tomografia- laitteet vaativat laskentakapasiteetin, joka oli toteutettavissa vain kalliilla minitietokoneilla. Nyt sama kapasiteetti löytyy tehokkaimmista mikroista. 4. Uutistuotannosta tulee yhteistoimintaa. Aiemmin uutiset tulivat suurista uutistoimistoista. Nyt sähköpostijärjestelmät ja elektroniset keskustelufoorumit tarjoavat uutisaiheita valtavan turhan tiedon lisäksi. Reportterit saavat paljon sähköpostia ulkopuolisilta. Uutispohja kasvaa. 5. DNA-mysteerit paljastuvat. Ihmisperimän molekyyliketjujen laskenta on synnyttänyt uuden laskennallisen molekyylibiologian. Sairastumisherkkyys ja perinnölliset taudit voidaan kartoittaa. Ja vakuutusyhtiöt voivat tutkia, ketä kannattaa vakuuttaa. 6. Sähköposti luo demokratiaa. Se korvaa hierarkkisen johtamisportaikon ja mahdollistaa suoran tiedon alhaalta ylös (vrt kohta 3). 7. Älykkäämmät autot hallitsevat maanteitä. Moottorit käyttävät vähemmän polttoainetta ja antavat paremman tehon. Tarve säätää moottoria huollon yhteydessä on mennyttä aikaa. Omia käyttöjärjestelmiä yhdistämään tavallisen auton noin tusina mikroprosessoria tutkitaan. Tiedon valtatie autossa. 8. Luottoa kaikille. Kymmenen vuotta sitten luottokorttiostosten tarkistaminen oli hankalaa ja työlästä. Nyt jokaisen ostoksen automaattinen tarkastus on mahdollista heti, ja ennen kaikkea halvalla. Vuonna 1990 Visan tietoverkoissa maksettiin 174 miljardilla dollarilla, vuonna 1994 293 miljardilla, joka tarkoittaa 17 prosentin vuosikasvua. 9. Maailmanlaajuinen äänivalinta. Kännykkä on käytännössä mikrotietokone, johon on liitetty antenni ja joka on optimoitu signaalien välittämiseen. Uudet matkapuhelinverkot tarjoavat uusille valtiolle mahdollisuuden kivikaudesta suoraan uusimpaan tekniikkaan. 10. Animaatio avaa uuden ulottuvuuden. Elokuva Toy Story tehtiin pienimmällä henkilöstöllä kuin mikään aikaisempi animaatioelokuva. Silicon Graphicsin työasemien koneaikaa kului 800 000 tuntia ja tuloksena oli 500 Gigatavua tietoa, jonka yleisö näki filminä. 11. Tietokone ja digitaalinen signaalinkäsittely on aivan keskeinen osa nykyaikaisinta tavanomaista sodankäyntiä. Tietokoneeseen perustuvat mm. täsmäase, AWACS, JSTARS, GPS, tietoliikenne ja suuri osa tiedustelua 12. Laajimmillaan tietokone nähdään uuden tieteellisen paradigman mahdollistajana. Tällöin tietokone on avaa ihmiselle kompleksisuuden maailman samalla tavalla kuin mikroskooppi avasi pienuuden maailman ja kaukoputki suuruuden maailman. Tietokone tutkimusvälineenä mahdollistaa mm. kokonaisuuksien uudenlaisen tutkimuksen osiin keskittymisen sijasta. Tätä tietokoneiden aiheuttamaa muutosta on käsitellyt mm. amerikkalainen filosofi ja fyysikko Heinz R. Pagels.

Tietokoneen tulevaisuudesta

Mooren laki jatkunee vielä jonkin aikaa, eli tietokoneiden kehitys jatkuu ainakin nykyisenlaisena. Tämä kehitys merkitsee:
- teknisen älykkyyden radikaalin kasvun jatkumista (ks. Epistemologia/Tekninen ja inhimillinen tieto)
- yhä älykkäämpien, suurempien ja reaaliaikaisempien tehtävien siirtymistä tietokoneille
- tekniikan ja ihmiskunnan tietokoneistumista Tietokoneiden tulevaisuus on tietokoneverkoissa. Mullistusta tietokonetekniikassa on esitetty kvanttitietokoneista. Tietokone muuttaa ehkä ihmiskunnan kehityksen suunnan. Yksi tällainen suunta on transhumanismi.

Kirjallisuutta

- Martin Davis: Tietokoneen esihistoria Leibnizista Turingiin. Art House, 2003. ISBN 951-884-364-3

Katso myös

- Tietotekniikka
- Kannettava tietokone
- Tietokoneverkot
- Supertietokone
- Sulautettu tietokone
- Tekninen ja inhimillinen tieto
- Tietokonesimuloinnin keinot
- Tallennettu tieto
- Tietokoneiden vertailu 1940 - 2000
- Tietokoneet ja mallintaminen Neuvostoliiton kaatamisessa
- Suomen ensimmäiset tietokoneet
- PC
- Macintosh Luokka:Tietotekniikka Luokka:Matemaattiset apuvälineet ms:Komputer ko:컴퓨터 ja:コンピュータ simple:Computer

ENIAC

ENIAC (engl. Electronic Numerical Integrator And Computer) oli Yhdysvaltain ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone. ENIAC oli Yhdysvaltain armeijan rakentama, ja sitä käytettiin ballistiikan laskutoimituksiin. Sen suunnittelivat J. Presper Eckert ja John William Mauchly Pennsylvanian yliopistosta. Projekti aloitettiin virallisesti vuonna 1943, kone saatiin armeijan käyttöön vuonna 1947, ja sitä käytettiin yhtäjaksoisesti vuoteen 1955 asti. ENIAC pystyi suorittamaan sekunnissa 100 000 yhteenlaskua, mutta vain 357 kertolaskua, tai 38 jakolaskua. Mitoiltaan se oli jättiläismäinen, se painoi yli 30 tonnia ja täytti suuren huoneen. Koneessa oli lähes 18000 elektroniputkea, satoja tuhansia muita komponentteja ja yli viisi miljoonaa käsintehtyä juotosta. Elektroniputkien suuri määrä aiheuttikin aluksi ongelmia, koska hajoavia putkia jouduttiin vaihtamaan tiheään tahtiin, mutta myöhemmin koneen toiminta saatiin verrattaen luotettavalle tasolle. ENIACin tehontarve oli 160 kilowattia, mutta silti sen muistiin mahtui vain noin 80 merkin verran informaatiota. Vaikka ENIAC oli vain yksittäinen projekti, ja koneita ei koskaan rakennettu useampia, oli sen vaikutus myöhempiin tietokoneisiin huomattava, sekä suoraan että niiden henkilöiden kautta, jotka sen parissa työskentelivät.

Katso myös:

- ENIAC:n ja nykyaikaisen mikropiirin vertailu Luokka:Tietotekniikka Luokka:Tietokoneet ko:ENIAC ja:ENIAC

Mikroprosessori

.]] ]] Mikroprosessori tarkoittaa pientä yhden piirin suoritinta. Mikroprosessoreissa on toisinaan myös muistia sisällä (datamuistia tai jopa ohjelmamuistia) ja jotkut mikroprosessorit sisältävät nopeaa välimuistia. Lukuesityksiin laskentaoperaatioissa mikroprosessorit käyttävät kaksi- eli binäärijärjestelmää. Nimitystä mikrokontrolleri käytetään usein laskentateholtaan matalatasoisista mikroprosessoreista, joihin on integroitu monia liityntätoimintoja, mutta näitä termejä käytetään myös lähes rinnasteisina. Mikroprosessori, mikrokontrolleri -nimitystä ei yleensä käytetä tietokoneen suorittimista, sillä ne eroavat merkittävästi toisistaan pinnien määrällä, kellotaajuudella eli laskentateholla. Sen sijaan mikrokontrolleria käytetään pienten laitteiden, kuten robottien, tiedonsiirtolaitteiden yms. "aivoina." Jotta mikrokontrolleri voi suorittaa haluttuja toiminteita, se tarvitsee ohjelman, joka kirjoitetaan yleensä PC:n ohjelmointiohjelmalla, ja sitten sitten siirretään kontrolleriin. Irrallisen kontrollerin ohjelmointiin tarvitaan ohjelmointilaite, mutta toisaalta jos kontrolleri on jo valmiilla alustalla, jossa on liitäntä PC:n sarja- rinnakkais- tai USB -portille.

Mikroprosessorin historiaa

Mikroprosessorin aika oli tullut 1970-luvun alussa. Mikroprosessoria kehitettiin yhtä aikaa usean eri projektin toimesta. Kolme projektia sai mikroprosessorin valmiiksi lähes samaan aikaan: Intelin 4004, Texas Instrumentsin TMS 1000 ja Garrett AiResearchin Central Air Data Computer. Intel julkaisi 15. marraskuuta 1971 maailman ensimmäisen yhden piirin suorittimen ja ensimmäisen kaupallisen mikroprosessorin, Federico Fagginin kehittämän 4-bittisen Intel 4004:n. Texas Instruments haki mikroprosessorin patenttia. Gary Boonelle myönnettiin 4. syyskuuta 1973 Yhdysvaltain patentti nro 3,757,306 yhden piirin suorittimen mikroprosessoriarkkitehtuurista. Ei ehkä koskaan tiedetä mikä yritys valmisti ensimmäisen toimivan mikroprosessorin laboratoriossaan. Vuosina 1971 ja 1976 Intel ja Texas Instruments lisensoivat laajasti ristiin toistensa patentteja Intelin maksaessa TI:lle tekijänoikeusmaksuja mikroprosessorin patentista.

Katso myös

- Mikroprosessorin kehityksestä 1971 - 2000 Luokka:elektroniikka Luokka:Tietokonetekniikka ko:마이크로프로세서 ja:マイクロプロセッサ th:ไมโครโพรเซสเซอร์

Altair 8800

MITS Altair 8800 oli varhainen Intel 8080-suorittimeen perustuva mikrotietokone, jota myytiin rakennussarjana elektroniikkaharrastajille Popular Electronics -lehden kautta vuodesta 1975 alkaen. Altairin suosio yllätti suunnittelijansa, sillä sitä myytiin jo ensimmäisen kuukauden aikana useita tuhansia kappaleita. Altairin laajentamattomassa perusmallissa oli suorittimen lisäksi käytännössä vain S-100-laajennusväylä ja 256 tavua RAM-muistia. Muistin ja suorittimen käsittely tapahtui kytkimiä ja valoja käyttävän etupaneelin kautta samoin kuin useissa minitietokoneissa. Harrastajat kuitenkin suunnittelivat ja toteuttivat koneelle muun muassa muistilaajennuksia ja liitäntöjä erilaisten lisälaitteiden kuten päätteiden ja reikänauhalukijoiden liittämiseen. Altair 8800 on historiallisesti merkittävä paitsi ensimmäisenä suosittuna harrastelijatietokoneena, myös koneena, jolle Paul Allenin ja Bill Gatesin perustama Microsoft julkaisi ensimmäisen ohjelmansa, BASIC-tulkin, vuonna 1975. Luokka:Tietokoneet ja:Altair 8800

Commodore

Alkujaan Commodore Business Machines (myöhemmin Commodore International) oli kirjoituskonekorjaamo 1950-luvulla. Yrityksen mielenkiinto kääntyi taskulaskimiin 1960-luvulla. 1970-luvun puolivälissä Commodore osti puolijohdealan yrityksen, joka myöhemmin kehitti 6502-suorittimen. Commodore kilpaili aluksi Applen kanssa mikrotietokonekaupan herruudesta pienillä koti- ja yrityskäyttöön tarkoitetuilla koneillaan. Commodore PET 2001 oli ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu laite ja se julkaistiin samaan aikaan kilpailijoiden Applen ja TRS-80-koneen kanssa. Vaikka 2001-mallista puuttuivat kokonaan sekä tarkkuusgrafiikka että äänet, ja vaikka koneen laajennusmahdollisuudet olivat lähes olemattomat, tuli siitä yllättäen Amerikassa varsin suosittu laite harrastajien keskuudessa. Koneen suosion johdosta julkaistiin laitteesta paranneltuja malleja: 4000-, 8000-, ja 9000-sarjat. Näitä koneita myytiin Suomessakin melkoisesti yrityskäyttöön, jotka kuitenkin myöhemmin joutuivat CP/M- ja MS-DOS-koneiden syrjäyttämiksi. Commodoren täydellinen läpimurto ja suurin hitti olivat kuitenkin pienet kotimikrot: ensin Commodore VIC-20 ja myöhemmin Commodore 64 ja Commodore Amigat. Commodore 64:stä ja Amiga 500:sta tuli omien tietokonesukupolviensa parhaiten menestyneet mallit. Suomessa nämä tietokoneet olivat suhteessa vielä suositumpia kuin muissa maissa. Commodoren konkurssiin vuonna 1994 voidaan hakea monia syitä. Monien muiden laitevalmistajien tapaan Commodore haaskasi merkittävien tuotteiden ohella resursseja vähempiarvoisempiin malleihin ja epäonnistuneisiin kokeiluihin. Keskeinen syy oli kuitenkin ilmeisesti IBM PC -yhteensopivien koneiden maailmanvalloitus. IBM oli tarkoituksettomasti mokannut tekijänoikeuskysymyksissä sillä seurauksella, että jo varhain 1980-luvulla huomattiin, että markkinoille pystyi tuomaan IBM -yhteensopivia tietokoneita ilman ongelmia. PC -markkinoiden kasvaessa suunnattomiksi, niitä varten tehdyt komponentit halpenivat, eikä ollut enää helppoa tehdä huokeahintaisia ja vastaavantehoisia tietokoneita, jotka perustuivat johonkin muuhun teknologiaan. Näin ollen Commodoren uudet 1990-luvun alussa julkaistut mallit eivät hinnallaan eivätkä suorituskyvyllään olleet samalla tapaan aikaansa edellä kuin esimerkiksi vuoden 1985 ensimmäinen Amiga malli.

Commodoren 8-bittiset tietokoneet

- Commodore PET/CBM -sarja
- Commodore CBM-II -sarja
- Commodore VIC-20
- Commodore 64 ja 64C sekä kannettava versio Commodore SX-64
- Commodore 65 (ei koskaan julkistettu)
- Commodore 16 ja Plus/4
- Commodore 128, 128D ja 128DCR
- Commodore LCD

Commodoren 16/32-bittiset tietokoneet

- Commodore 900 (ei koskaan julkistettu)
- Amiga-sarja (joista merkittävimpinä Amiga 1000, Amiga 500, Amiga 2000, Amiga 1200 ja Amiga 4000)
- IBM PC-kloonit (Commodore Colt, PC1, PC10, PC20, PC30, PC40, ..., 486SX-LTC) Luokka:Commodore Luokka:Tietotekniikkayhtiöt ja:コモドール

Kotitietokone

Yleisimpiä kotitietokoneita

IBM PC

Kloonit

IBM PC -malleja

IBM PC 5150

IBM PC/XT

IBM PCjr

IBM PC/AT

IBM PS/2

IBM PS/1

Suosituimmat käyttöjärjestelmät

DOS

OS/2

Windows NT

UNIX

Katso myös

- Mikrotietokone
- PC Luokka:Tietokoneet ja:PC/AT th:ไอบีเอ็มพีซี

1981

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Kreikka liittyy Euroopan yhteisöön.
- 1. tammikuuta - Palaulle itsehallinto
- 19. tammikuuta - Iranin panttivankikriisi: USA ja Iran sopivat panttivankien vapauttamisesta 14 kk vankeuden jälkeen.
- 20. tammikuuta - Ronald Reagan seuraa Jimmy Carteria Yhdysvaltain presidenttinä.
- 20. tammikuuta - Minuutteja Ronald Reaganin virkaanastumisen jälkeen Iran vapauttaa 52 yhdysvaltalaista panttivankia 444 päivän vankeuden jälkeen.
- 23. helmikuuta - Antonio Tejero tunkeutuu aseistettujen joukkojen kanssa Espanjan kongressiin. Vallankaappaus epäonnistuu kuningas Juan Carlos I:n vaikutusvallan ansiosta.
- 29. maaliskuuta - Kesäaika otettiin käyttöön Suomessa.
- 30. maaliskuuta - John Hinckley Jr. ampuu presidentti Ronald Reagania Washingtonissa.
- 12. huhtikuuta - Avaruussukkula Columbian ensimmäinen lento STS-1.
- 13. toukokuuta - Paavi Johannes Paavali II haavoittuu Roomassa Mehmet Ali Agcan ampumasta luodista.
- 21. toukokuuta - François Mitterrandista Ranskan presidentti.
- 30. toukokuuta - Bangladeshin presidentti Ziaur Rahman murhataan Chittagongissa.
- 5. kesäkuuta - Yhdysvaltain tartutatautikeskus raportoi viidestä homoseksuaalista miehestä Los Angelesissa, Kaliforniassa, joilla on harvinainen, vain heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla potilailla ilmenevä keuhkokuumeen muoto. Nämä ovat ensimmäiset havaitut AIDS-tapaukset.
- 7. kesäkuuta - Israelin ilmavoimat tuhoaa Irakin Osiraqin ydinreaktorin.
- 13. kesäkuuta - Teini-ikäinen ampuu kuusi paukkupanosta Kuningatar Elisabet II:sta kohti Lontoossa sotilaspaaratin yhteydessä.
- 17. heinäkuuta - Kaksi ylikulkusiltaa, joille on kerääntynyt ihmisiä romahtaa Hyatt Regency -hotellissa Kansas Cityssä Missourissa. 114 kuolee.
- 29. heinäkuuta - Lady Diana Spencer menee naimisiin Walesin prinssi Charlesin kanssa.
- 5. elokuuta - Ronald Reagan erottaa 11 359 lakossa olevaa lennonjohtajaa jotka eivät tottele hänen määräystään lopettaa lakko.
- 19. elokuuta - Kaksi Libyan ilmavoimien Sukoi Su-22 hävittäjää ampuu ohjuksia Yhdysvaltalaishävittäjiä kohti Syrtin lahdella. Molemmat koneet pudotetaan.
- 25. elokuuta - Voyager 2 avaruusluotain lentää Saturnuksen ohi.
- 21. syyskuuta - Kansainvälistä rauhanpäivää on vietetty ensimmäisen kerran.
- 6. lokakuuta - Egyptin presidentti Anwar Sadat murhataan paraatissa Islamilaiseen jihadiin kuuluvien armeijan jäsenten toimesta hänen Israelin kanssa neuvottelemansa rauhasopimuksen vuoksi.
- 14. lokakuuta - Varapresidentti Hosni Mubarakista tulee Egyptin presidentti.
- 16. lokakuuta - Uuno Turhapuron aviokriisin ensi-ilta
- 21. lokakuuta - Andreas Papandreousta Kreikan pääministeri.
- 1. marraskuuta - Antigua ja Barbuda itsenäistyy Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 12. marraskuuta - Avaruussukkula Columbiasta tulee ensimmäinen toistamiseen avaruuteen laukaistu alus, kun se nousee Kennedyn avaruuskeskukselta.
- 23. marraskuuta - Iran-Contra skandaali: Ronald Reagan allekirjoittaa salaisen määräyksen NSDD-17 antaen CIA:lle oikeuden värvätä ja tukea Nicaraguan Contra-sissejä.
- 30. marraskuuta - Kylmä sota: Genevessä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aloittavat neuvottelut keskimatkan ydinaseiden vähentämisestä Euroopassa. Neuvottelut päättyvät tuloksettomina 17. joulukuuta.
- 1. joulukuuta - Jugoslavialainen DC-9 törmää vuoreen lähestyessään Ajaccion lentokentää Korsikalla, 178 kuolee.
- 13. joulukuuta - Wojciech Jaruzelski määrää Puolaan poikkeuslain estääkseen kommunistisen järjestelmän hajoamisen.

Tuntematon päivämäärä

- Yhdysvalloissa esitellään videopeli nimeltä Pac-Man
- IBM PC ja MS-DOS versio 1.0 ja julkaistaan
- Ghawarin öljykentän tuotantomäärä oli ennätykselliset 5,7 miljoonaa barrelia päivässä.

Syntyneitä

- 28. tammikuuta - Elijah Wood, näyttelijä
- 17. huhtikuuta - Hanna Pakarinen, laulaja, Suomen historian ensimmäisin Idols-voittaja
- 28. huhtikuuta - Jessica Alba, näyttelijä
- 7. kesäkuuta - Anna Kournikova, tennistähti
- 29. heinäkuuta - Fernando Alonso, Formula 1-kuljettaja, vuoden 2005 maailmanmestari
- 25. marraskuuta - Barbara ja Jenna Bush, George W. Bushin tyttäret.
- 2. joulukuuta - Britney Spears, laulaja

Kuolleita

- 9. helmikuuta - Bill Haley, muusikko
- 12. huhtikuuta - Joe Louis, nyrkkeilijä
- 11. toukokuuta – Bob Marley, jamaikalainen reggae-muusikko.
- 1. syyskuuta - Albert Speer, Natsi-Saksan pääarkkitehti ja varusteluministeri
- 6. lokakuuta - Anwar Sadat, Egyptin presidentti (salamurhattiin)
- 16. lokakuuta - Moshe Dayan, israelilainen poliitikko ja kenraali

Nobelin palkinnot

- Luokka:1980-luku Luokka:1981 als:1981 ko:1981년 ja:1981年 simple:1981 th:พ.ศ. 2524

1990-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- Euroopan unioni syntyi.
- Suomi suuntautui selvästi länsimaihin päin Neuvostoliiton hajottua ja idänkaupan romahdettua.
- Kylmä sota loppui, ja ns. itäblokki hajosi.
- Pankkikriisi ja siitä seurannut lama
- Saksojen yhdistyminen
- Persianlahden sota
- Viro itsenäistyi.
- Virolainen autolautta Estonia upposi Itämerellä.
- Eurodance oli voimissaan.

Tekniikka

- World Wide Web kehitettiin CERN:issä.
- Linuxin kehitystyö aloitettiin.
- CD-teknologian läpimurto
- Ensimmäiset digikamerat ja DVD-soittimet markkinoille
- Tietokoneet ja Internet yleistyivät.
- Matkapuhelimet yleistyivät.

Tiede

- Hubble-avaruusteleskooppi lähettiin Maan kiertoradalle.
- Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin.
- Ensimmäinen onnistunut nisäkkään kloonaus (Dolly-lammas) Luokka:1900-luku Luokka:1990-luku zh-min-nan:1990 nî-tāi ko:1990년대 ja:1990年代 simple:1990s

AMD

Advanced Micro Devices (AMD) perustettiin vuonna 1969, ja se on toiseksi suurin IBM PC -yhteensopivien suorittimien toimittaja sekä johtava flash-muistien toimittaja. AMD valmistaa IA-32-yhteensopivia suorittimia Athlon-, Opteron- ja Sempron-mallinimillä. Tämä ei tarkoita, että AMD tekisi pelkästään PC-suorittimia, sillä sen valmistamia osia on myös Applen tietokoneissa ja lukemattomissa muissa elektroniikkalaitteissa. AMD tekee flash-muisteja muutaman muun firman kanssa Spansion-yhteisyrityksessään. Vuoden 2002 keväällä AMD teki jonkinlaisen yhteistyösopimuksen mobiililaitteiden suorittimia valmistavan Alchemyn kanssa, nykyisin Alchemy-suorittimia myydään nimellä AMD Alchemy. AMD on tietoisesti hankkiutunut eroon piirisarjavalmistuksestaan keskittyäkseen prosessorien kehittelyyn ja tuotantoon.

Historia

Yritys aloitti valmistamalla logiikkapiirejä ja aloitti RAM-piirien valmistuksen vuonna 1975. Samana vuonna AMD toi markkinoille kloonin Intel 8080 -suorittimesta. Helmikuussa 1982 yritys solmi sopimuksen Intelin kanssa ja alkoi valmistaa lisenssituotantona Intel 8086- ja Intel 8088 -suorittimia. AMD teki myöhemmin oman 80286-mallistonsa (Am286) saman sopimuksen alla, mutta sen jälkeen Intel purki sopimuksen vuonna 1986. AMD alkoi siitä lähtien tehdä omia kloonejaan myöhemmistä Intelin 80386- ja i486-malleista (Am386 ja Am486), joita myytiin huomattavasti halvempaan hintaan kuin Intelin versioita. AMD:n ensimmäinen täysin talon sisällä suunniteltu suoritin oli AMD K5, jonka tuotanto alkoi 1995. Arkkitehtuurisesti sillä oli enemmän yhteistä uuden Intel Pentium Pron kanssa kuin Intel Pentiumin tai Cyrix 6x86:n kanssa. Siinä oli kuitenkin lukuisia ongelmia; ei vähäisimpänä sekoittava nimeämisjärjestelmä, jossa tietyt piirit nimettiin aidon ydinnopeutensa mukaan, toiset taas nopeusluokan mukaan. Lisäksi K5 ei kyennyt kilpailemaan 6x86:n kokonaislukunopeuden eikä Pentiumin liukulukutehokkuuden kanssa. Tämä sen lisäksi, että ydin skaalautui huonosti, aiheutti suorittimen lähes täydellisen floppaamisen markkinoilla. Sen kunniaksi mainittakoon kuitenkin, että sillä ei ollut samoja yhteensopivuusongelmia eikä se toiminut yhtä kuumana kuin 6x86. Vuonna 1996 AMD osti NexGen-nimisen yhtiön ja heidän oikeutensa Nx686-suorittimeen. AMD nimesi suorittimen uudelleen AMD K6:ksi ja jatkoi sen valmistusta Socket 7-kannalle, mikä mahdollisti suorittimen käytön lähes missä tahansa Pentium-yhteensopivassa emolevyssä Intelin siirtyessä uuteen patentoituun suoritinkantaan Intel Pentium II-suorittimen myötä. AMD K6 oli edelleen Intel-yhteensopiva, mutta sisälsi myös useita RISC-suorittimissa yleisiä ominaisuuksia. Vuosi tämän jälkeen julkaistiin 3dNow! -multimedialaajennuksilla varustettu AMD K6-2. Laajennettu käskykanta sisälsi ominaisuuksia liukulukulaskentaan, etenkin 3d-grafiikan kiihdyttämiseen, mutta AMD:n markkina-asema ei ollut vielä niin vahva, että ohjelmistovalmistajat olisivat hyödyntäneet laajennoksia. Tammikuussa 1999 viimeinen K6-sarjaan kuuluva suoritinmalli näki päivänvalon. Se oli 450 MHz:n K6-III ja kilpailukykyinen Intelin kärkisuorittimien kanssa. Tämä suoritin oli K6-2:n päivitetty versio, johon oli lisätty 256 kilotavua täydellä nopeudella toimivaa L2-välimuistia integroituna ytimeen ja parempi branch prediction (haarautumisen ennakointi) -yksikkö. Vaikka se vastasi kokonaislukulaskuissa Pentium II/III-suoritinta, liukulukuyksikkö oli vanhentunut eikä voinut kilpailla Intelin uusimpien suorittimien kanssa. Saman vuoden elokuussa AMD sai vihdoin nopeuskruunun julkaisemalla Athlon (K7)-suorittimen. Athlonin ensimmäinen malli käytti 500 MHz:n nopeutta ja julkaisu johti nopeuskilpaan Intelin ja AMD:n välillä, ja ennen vuoden loppua suorittimien kellotaajuudet ylittivät 1 GHz:n. Lukuun ottamatta muutamia viikkoja, AMD piti itsellään nopeusedun myöhempien Athlonien julkaisulla ennen lokakuuta 2001, Intelin julkaistua Intel Pentium 4 -suorittimen 2,0 GHz -mallin. Kilpailu jatkui tasaisena tammikuuhun 2002, josta lähtien AMD:n suorittimet jäivät Intelin taakse kellotaajuudessa ja joissakin tehokkuusmittareissa. Silti monet käyttäjät suosivat Athlonia Intelin Pentium 4 -suorittimeen nähden paremman hinta/laatu-suhteen ja muiden ominaisuuksien vuoksi. Athlon on kuitenkin törmännyt skaalautumisongelmiin ja on siirtymässä halpamalliksi uudempien suorittimien tieltä.

AMD64: 64-bittiset suorittimet

AMD:n tulevaisuuden strategia on erittäin paljon erilainen kuin sen kilpailijalla Intelillä. Kun uusi AMD64 "Hammer"-arkkitehtuuri sisältää tuen perinteiselle x86-käskykannalle, Hammerin oma 64-bittinen tila on ainutlaatuinen AMD:n suorittimille ja epäyhteensopiva Intelin 64-bittisen IA64-arkkitehtuurin kanssa, jota käytetään Intel Itanium-suorittimessa. Ainakin tekniseltä näkökannalta AMD:n suhteellisen suora irtiotto x86-arkkitehtuurista näyttäisi tuottavan, ainakin aluksi, paremman hinta-laatusuhteen kuin Itanium ja sen seuraajat. Kun AMD64-arkkitehtuuria käyttävät suorittimet julkaistiin oli epäselvää, ottavatko järjestelmäsuunnittelijat ja kuluttajat riskin ei-Intelin arkkitehtuuriin investoimisella. AMD:n strategia 64-bittisten suorittimien suhteen oli nykytietojen perusteella oikea, sillä yhtiön pahin kilpailija Intel joutui julkaisemaan Pentium 4-suorittimestaan 64-bittisen version, jonka käskykanta on miltei täysin yhteensopiva AMD64-arkkitehtuurin kanssa. Syynä Intelin julkaisuun oli AMD:n suorittmien kasvavat markkinaosuudet. Käskykannoissa on kummallakin yhtiöllä muutamia omia käskyjään, mutta erot ovat niin pieniä että Microsoft julkaisi x86-64 suorittimille vain yhden 64-bittisen Windows-version. AMD julkaisi ensimmäisen AMD64-suorittimensa Opteronin maaliskuussa 2003. Opteron on suunniteltu työasemiin ja palvelimiin, sisältäen ne joissa on enemmän kuin yksi suoritin. AMD julkaisi sen jälkeen Athlon 64 ja Athlon 64 FX-mallit syyskuussa 2003, ja päättäväisesti otti kruunun itselleen. Molemmat suorittimet voittavat Pentium 4:n (ja uuden huippumallin, Pentium 4 Extreme Editionin) lähes kaikissa tehokkuustesteissä. Socket 939 kantaa käyttävät suorittimet AMD julkaisi kesän 2004 alussa, jolloin Socket 754 kanta jäi halpamallien käyttöön. Socket 939 kanta toi mukanaan mahdollisuuden käyttää kahta muistikanavaa kuten Socket 940 kannassa, mutta muistiksi kelpasi aivan tavallinen DDR-SDRAM kun taas Socket 940 vaatii kalliimpaa, virheenkorjaavaa ECC-muistia. Socket 940 kantaa käyttävät nykyisin vain palvelimiin tarkoitetut Opteronit, aluksi kantaa käytti myös kaksi Athlon 64 FX:ää. Socket 754 kanta on nykyisin Sempronien käytössä, mutta aluksi se oli Athlon 64:n kanta. Socket 754 kantaiset suorittimet käyttävät vain yhtä muistikanavaa. Toisen neljänneksen aikana AMD julkaisi Turion 64-suorittimen, jonka tarkoituksena on kilpailla kannettavien suoritin markkinoilla Intelin Pentium M:n kanssa. Turion 64 tukee AMD64-käskykantaa ja sitä voi pitää käytännössä vähävirtaisena Athlon 64:na. Semproneiksi uudelleen nimetyt Athlon xp:t ovat poistumassa markkinoilta Athlon 64:n pikkuveli Sempronin tieltä. AMD64-arkkitehtuuri toi mukanaan monia uudistuksia, joiden merkitys koneiden suorituskyvyn kannalta on paljon suurempi kuin 64-bittisten laajennusten. Pohjoissiltapiirin toiminnallisuuden integroiminen suorittimeen ja Hyper Tranport-väylän käyttöönotto nostivat koneiden suorituskykyä. Merkittävin uudistus oli muistinohjaimen integroiminen suorittimeen, jolloin se toimii suorittimen kellotaajuudella ja latenssi laski huomattavasti. Socket 939- ja 940-malleissa on kaksikanavainen muistinohjain ja nopeampi Hyper Transport kuin Socket 754-malleissa. Vuonna 2005 AMD on julkaissut kesä-heinäkuun aikana 64-bittiset Sempronit ja kaksiytimisiä suorittimia. Kaikkiin Socket 939-emolevyihin voi asentaa tuplaydinsuorittimen, mutta BIOS:in on oltava tarpeeksi uusi. AMD64-arkitehtuuria kehittäessä huomioitiin moniytimiset suorittimet. Kaikki AMD:n suorittimet valmistetaan Dresbenin Fab 30-tehtaalla Saksassa. Suurin osa suorittimista valmistaan 90 nm SOI-prosessilla, mutta joitain malleja saatetaan vielä valmistaa 130 nm SOI prosessilla.

Linkit

- [http://www.amd.com AMD:n kotisivu] Luokka:Tietotekniikkayhtiöt ja:AMD th:เอเอ็มดี

Transmeta

Transmeta on vuonna 1995 perustettu amerikkalainen teknologiayritys. Tähän mennessä Transmeta on julkaissut kaksi x86-yhteensopivaa suoritinperhettä, Crusoen ja Efficeonin, joiden kehityksessä pääpaino on ollut alhaisella virrankulutuksella ja lämmöntuotolla. Crusoe- ja Efficeon-suorittimia on käytetty mm. kannettavissa tietokoneissa, Blade-palvelimissa sekä Tablet PC -tietokoneissa. 10. elokuuta 2005 Transmeta julkisti ensimmäisen voitollisen neljännesvuosituloksensa. Transmetan palkkalistoilla on yrityksen historian aikana ollut Linus Torvaldsin ja Dave Taylorin kaltaisia alan kärkinimiä. Torvalds jätti Transmetan heinäkuussa 2003 voidakseen omistautua enemmän Linux-ytimen kehitystyölle.

Suoritinteknologia

Transmetan suorittimet ovat x86-yhteensopivia VLIW-suorittimia, jotka joutuvat x86-ohjelmia ajettaessa tulkkaamaan suoritettavaa ohjelmakoodia ajonaikaisesti. Tulkkaamisesta vastaa täysin ohjelmistopohjainen ratkaisu. Transmetan mukaan tällä lähestymistavalla saadaan useita teknisiä etuja: # Mikäli markkinajohtajat Intel ja AMD laajentaisivat x86-käskykantaa, Transmeta voisi ohjelmistopäivityksellä päivittää suorittimensa yhteensopiviksi uusien käskykantojen kanssa sen sijaan, että itse suorittimet olisi vaihdettava. # Suorituskykyä ja tehoa voidaan hienosäätää ohjelmallisesti vastaamaan markkinoiden tarpeita. # Olisi suhteellisen yksinkertaista korjata laitteisto- tai valmistusvikoja ohjelmallisilla korjauksilla. # Voitaisiin keskittyä paremmin parantamaan suoritinytimen ominaisuuksia tai alentamaan sen virrankulutusta ilman, että tarvitsisi huolehtia kuudentoista vuoden taaksepäinyhteensopivuuden säilyttämisestä. # Prosessori voisi emuloida useita muita arkkitehtuureja, mahdollisesti jopa yhtä aikaa. Ennen ensimmäisten tuotteidensa julkaisua Transmeta