:: wikimiki.org ::
| Peru |
Peru
Perun tasavalta on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Ecuador ja Kolumbia pohjoisessa, Brasilia idässä, Bolivia kaakossa ja Chile etelässä. Maan länsipuolella on Tyyni valtameri.
Historia
Ennen espanjalaisten saapumista Perussa valtaa piti Inkojen imperiumi. Se hallitsi samalla suurta osaa Etelä-Amerikasta. Inkojen pääkaupunki oli Cuzco.
Espanjalaiset voittivat inkat 1540-lukuun mennessä ja Perusta tuli Espanjan varakuningaskunta. Suurimmillaan Perun varakuningaskunta ulottui nykyisestä Panamasta maanosan eteläkärkeen saakka.
San Martin ja Simon Bolivar vapauttivat maan 1821.
Politiikka
Peru on presidentin johtama tasavalta. Viimeisin perustuslakimuutos tehtiin kansanäänestyksen vahvistamana 31. lokakuuta 1993.
Kolme vallanpitoelintä Perun hallinnossa ovat:
- Toimeenpanovalta kuuluu Tasavallan presidentille, joka valitaan viiden vuoden kausille ja joka nimittää hallituksen. Nykyinen presidentti Alejandro Toledo valittiin 28. heinäkuuta 2001. Hänen edustamallaan puolueella (Perú Posible) on hallussaan 41 paikkaa parlamentissa.
- Lainsäädäntövalta kuuluu yksikamariselle parlamentille, johon valitaan yhteensä 120 edustajaa viiden vuoden kausiksi.
- Oikeudenpitovalta kuuluu Korkeimmalle oikeudelle, jonka pääistuin on Limassa.
Osa-alueet
Lima
:Pääartikkeli: Perun alueet
Perun maa-alue, lain numero 27867 mukaan päivätty 18. marraskuuta 2002, on jaettu 26 osa-alueeksiin (regiones).
- Keskeinen alue: Ayacucho, Callao, Huancavelica, Huánuco, Ica, Junín, Lima, Pasco.
- Pohjoinen alue: Ancash, Cajamarca, La Libertad, Lambayeque, Piura, Tumbes.
- Itäinen alue: Amazonas, Loreto, Madre de Dios, San Martín, Ucayali.
- Eteläinen alue: Apurimac, Arequipa, Cusco, Moquegua, Puno, Tacna.
Maantiede
Tacna
Peru sijaitsee suurin piirtein Päiväntasaajan ja Kauriin kääntöpiirin välissä. Sijainnistaan huolimatta Perun ilmasto ei ole tyypillinen trooppinen ilmasto Humboldtin merivirran ja Andien vuoriston vaikutuksesta. Andit jakavat maan kolmeen hyvinkin erilliseen osaan.
Yksi maailman neljästä suurimmasta joesta, Amazon lähtee Perusta. Bolivian rajalla taas sijaitsee maailman korkeimmalla sijaitseva purjehduskelpoinen järvi, Titicaca.
Merkittävimmät luonnonvarat
Titicaca
- kupari
- hopea
- kulta
- öljy
- rautamalmi
- kivihiili
- fosfaatti
- puu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- kupari
- hopea
- kala
Katso myös
- Nazcan linjat
- inkat
Aiheesta muualla
- [http://www.limaperunet.com/climate/climateall.html Peru klima]
- [http://www.limaperunet.com/climate/CLIMATELIMACELSIUS.htm Lima Klima]
Luokka:Peru
ms:Peru
zh-min-nan:Perú
ko:페루
ja:ペルー
simple:Peru
th:ประเทศเปรู
Espanjan kieli
Espanjan kieli (español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin. Se on yksi maailman neljästä puhutuimmasta kielestä kiinan, englannin ja hindin ohella ja lisäksi yksi YK:n kuudesta virallisesta kielestä. Espanjaa puhuu arviolta 450 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielenään noin 360-400 miljoonaa. Espanjan lisäksi kieltä puhutaan erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä Meksikossa. Myös Yhdysvalloissa on merkittävä espanjankielinen vähemmistö.
Amerikan mantereella puhuttu espanja poikkeaa jonkin verran Euroopassa puhutusta, ja Amerikassakin eri maissa käytetään hieman eri sanastoa. Erot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, etteivät espanjankieliset ihmiset esimerkiksi Espanjasta ja Chilestä ymmärtäisi toisiaan.
Levinneisyys
Espanja on virallinen kieli seuraavissa valtioissa:
Espanjan kielen nimet
Espanjan kieli (español) tunnetaan myös nimellä kastilian kieli (castellano). Nimi viittaa Kastilian alueeseen, josta kieli on alun perin lähtöisin. Se, kumpaa nimeä kielestä käytetään, riippuu mm. asiayhteydestä, puhujasta ja paikallisista tottumuksista. Espanjalaiset käyttävät kastilia-nimeä erityisesti silloin, kun kieli rinnastetaan muihin Espanjan alueella puhuttaviin kieliin, joita ovat muun muassa katalaani, galego ja baski. Sen sijaan verrattaessa kieltä muiden maiden kansalliskieliin (esimerkiksi englantiin, ranskaan tai suomeen) on tavallisempaa nimittää sitä espanjaksi. Katalaanin ja muiden alueellisten kielten puhujat käyttävät kuitenkin lähes aina maan valtakielestä kastilia-nimeä (esim. katalaaniksi castellà).
Latinalaisessa Amerikassa käytäntö vaihtelee maasta toiseen. Castellano on yleisempi nimitys kielelle mm. Argentiinassa, Perussa, Boliviassa ja Venezuelassa, kun taas español on yleisempi Meksikossa ja Kolumbiassa. Chilessä molempia nimiä käytetään paljon, tiedotusvälineissä esimerkiksi puhutaan espanjan kielestä ja kouluissa opetetaan kastiliaa.
Kirjaimet ja äänteet
Espanjan kielen ääntäminen on melko helppoa. Se on varsin foneettinen kieli, eli ääntäminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Äänteetkään eivät ole suomalaisille ylivoimaisia ja ovat usein hyvin samantapaisia kuin suomessa. Vaikka suomalainen saavuttaa espanjassa helposti ymmärrettävän ääntämisen, espanjan kielen paino ja intonaatio saattavat tuottaa vaikeuksia.
Kirjoitukseen käytetään latinalaisia kirjaimia. Aakkoset ovat:
::a, b, c, ch, d, e, f, g, h, i, j, k, l, ll, m, n, ñ, o, p, q, r, s, t, u, v, w, x, y, z
Vokaalit
Vokaalit ääntyvät suunnilleen samoin kuin suomen kielessä.
a, o, e ovat vahvoja vokaaleja ja i ja u heikkoja. Vahva ja heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia muodostavat diftongin, ts. kuuluvat samaan tavuun. Jos vokaaliyhtymässä on painomerkki, ne kuuluvat eri tavuihin:
::Ma-rí-a
Kirjainyhdistelmissä gue, gui, que ja gui "u" ei äänny. Jos se äännetään, se kirjoitetaan kaksoispisteellä:
::pingüino, nicaragüense
Konsonantit
- b ja v äännetään samalla tavoin: [b] sanan alussa ja m:n ja n:n jälkeen. Muutoin heikkona [β]:nä.
- c äännetään kuten suomen [k] konsonantin ja a, o ja u:n edellä. e:n ja i:n edellä [θ] (kuten englannin thing). Latinalaisessa Amerikassa ja Andalusiassa c tällöin kuitenkin [s].
- ch vastaa suomen /tš/:ää ([ʧ]).
- d sanan alussa tauon jälkeen ja l:n ja n:n jälkeen [d], muutoin heikko [ð].
- f kuten suomen kielessä.
- g kuten suomen kielessä sanan alussa tauon jälkeen ja n:n jälkeen. Muutoin heikko [γ]. e:n ja i:n edellä voimakas [χ] (ach-äänne, saksan achtung).
- h ei äänny
- j ach-äänne, kuten g e:n ja i:n edellä.
- k [k], esiintyy vain lainasanoissa kuten 'kilo'.
- l, kuten suomen [l]
- ll liudentunut l, [λ]
- m kuten suomen [m]
- n kuten suomen [n]. n muuttuu kuitenkin m:ksi b:n, v:n ja p:n edellä.
- ñ liudentunut n [ɲ], kuten savon murteen 'mänj.
- p kuten suomessa
- q [k], esiintyy vain kirjainyhdistelmissä que ja qui, joissa u ei äänny
- r, voimakas [r] (vrt. suomen perrkele) sanan alussa, l:n ja n:n jäljessä ja silloin kun on kirjoitettu 'rr'. Muutoin heikko r.
- s kuten suomessa
- t kuten suomessa
- v kuten b
- x vokaalien välissä ks, konsonantin edellä joko ks tai s. Erisnimet México ja Texas kuitenkin [meχiko] ja [teχas]
- y kuten suomen [j], mutta sana 'y' (ja) ääntyy [i] kahden konsonantin välissä.
- z kuten c [θ] e:n ja i:n edellä.
Paino
Paino on viimeistä edellisellä tavulla, jos sana päättyy vokaaliin, n:ään tai s:ään. Muihin konsonantteihin päättyvällä sanalla paino on viimeisellä tavulla. Huomaa myös, että 'y' lasketaan konsontteihin ja vahvat vokaalit a, e ja o eivät muodosta diftongia ja kuuluvat ei tavuihin.
Jos sanapaino ei noudata näitä sääntöjä, se merkitään oikeinkirjoituksessa painomerkillä.
Intonaatio on nouseva sellaisessa kysymyslauseessa, jossa ei ole kysymyssanaa. Muulloin lausemelodia on laskeva.
Kielioppi
Adjektiivit
Espanjan adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa. Adjektiivin paikka on tavallisesti pääsanansa jäljessä.
Substantiivit
Substantiiveilla on kaksi sukua, feminiini ja maskuliini. Näitä vastaavat artikkelit una ja un epämääräisessä ja la ja el määräisessä muodossa. Määräisen artikkelin monikkomuodot ovat las ja los.
Verbit
Espanjan kielen verbit taipuvat kuudessa persoonassa. Verbeillä on kaksi päämodusta eli tapaluokkaa, indikatiivi (indicativo) ja subjunktiivi (subjuntivo). Useimmissa kieliopeissa konditionaali (condicional) sisällytetään indikatiiviin, kun taas jotkut pitävät sitä erillisenä tapaluokkana. Näiden lisäksi erilliseksi modukseksi on katsottava imperatiivi (imperativo) eli käskymuoto, jonka muodoista tosin osa on subjunktiivimuotoja.
Indikatiivissa espanjan verbit taipuvat kuudessa aikamuodossa, jotka ovat:
# preesens (presente)
# imperfekti (pretérito imperfecto)
# preteriti (pretérito indefinido)
# perfekti (pretérito perfecto)
# pluskvamperfekti (pretérito pluscuamperfecto)
# futuuri (futuro)
Subjunktiivilla on neljä aikamuotoa: preesens (presente de subjuntivo), imperfekti (pretérito imperfecto de subjuntivo), perfekti (pretéríto perfecto de subjuntivo) ja pluskvamperfekti (pretérito pluscuamperfecto de subjuntivo). Arkaistinen subjunktiivin futuuri (futuro de subjuntivo) esiintyy nykyisin vain lakikielessä ja eräissä vakiintuneissa fraaseissa.
Esimerkkilauseita
- Mi hijo practica la natación. = Poikani harrastaa uintia.
- Cada palacio tiene como núcleo un patio, con una vistosa fuente en el centro. = Jokaisen palatsin keskuksena on sisäpiha ja sen keskellä näyttävä suihkulähde.
- Volví a casa e hice mi maleta y luego fui al aeropuerte y subí al avión. = Palasin kotiin, pakkasin ja sitten menin lentokentälle ja nousin koneeseen.
- Hay demasiada sal en el pescado. = Kala on liian suolaista.
Kirjallisuus
Espanjalaisia kirjailijoita
- Miguel de Cervantes Saavedra
- Federico García Lorca
- Arturo Pérez-Reverte
- Manuel Vázquez Montalbán
Latinalaisen Amerikan kirjailijoita
- Miguel Angel Asturias
- Jorge Luis Borges
- Carlos Fuentes
- Gabriel García Márquez
- Pablo Neruda
- Octavio Paz
- Ernesto Sábato
- Mario Vargas Llosa
Katso myös
- kysymysmerkki
- huutomerkki
- Espanjalaiset nimet
Linkkejä
- [http://www.welcome.to/101spanish/ Spanish 101]
- Wikipedia. Portada Espanjankielinen Wikipedia
- Wikisanakirja Espanjan kielen sanalista
Luokka:Espanjan kielet
Luokka:Argentiinan kielet
Luokka:Bolivian kielet
Luokka:Chilen kielet
Luokka:Costa Rican kielet
Luokka:Dominikaanisen tasavallan kielet
Luokka:Ecuadorin kielet
Luokka:El Salvadorin kielet
Luokka:Guatemalan kielet
Luokka:Hondurasin kielet
Luokka:Kolumbian kielet
Luokka:Kuuban kielet
Luokka:Meksikon kielet
Luokka:Nicaraguan kielet
Luokka:Panaman kielet
Luokka:Paraguayn kielet
Luokka:Perun kielet
Luokka:Päiväntasaajan Guinean kielet
Luokka:Uruguayn kielet
Luokka:Venezuelan kielet
Luokka:Yhdysvaltain kielet
ja:スペイン語
simple:Spanish language
th:ภาษาสเปน
tokipona:toki Epanja
zh-tw:西班牙語
Kieli:Tämä sivu käsittelee luonnollisia kieliä, muut kielet, katso: kieli (täsmennyssivu)
----
kieli (täsmennyssivu) vuodelta 1407.]]
"Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Yksittäiset kielet ovat mahdollisia, olemassa, ihmislajin kielikyvyn ansiosta. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä. Kielissä on rakenne, joka palvelee tai täyttää ihmiselle tärkeitä funktioita, ja tämä toteutuu kielenkäyttöprosessina. Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. On erilaisia käsityksiä autonomisen kielijärjestelmän suhteesta muihin mainittuihin ulottuvuuksiin, eli kielen rakenteen, tehtävien ja kielenkäyttöprosessien keskinäisistä suhteista." -Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998)
----
Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia.
Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.
Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn.
Eläinten ja hyönteisten viestintä tapahtuu myös kemiallisen "kielen" välityksellä, esimerkkinä reviirin rajojen merkitseminen hajuilla. Kemiallisella kielellä on merkitystä myös ihmisten viestinnässä. Ihmisellä on esim. kyky tunnistaa jollain merkitystä omaavalla tasolla vastakkainen sukupuoli, jolla on mahdollisimman erilainen immuunijärjestelmä. Evoluution kannalta tämä takaa jälkeläisille mahdollisimman monipuolisen immuunijärjestelmän, siis eloonjäännin.
Kielten tutkimus
Kielitiede tutkii kieliä.
Ihmisen kielet
Luonnollisen kielen piirteitä ovat seuraavat:
- Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä.
- Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti).
- Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.
Ihmisen kielten historia ja kehitys
Kielten luokittelu ja kielikunnat
Maailmassa on tuhansia kieliä. Tavallisesti arvio liikkuu 6 000 kielen paikkeilla. Se vaihtelee kuitenkin tuhansilla puoleen ja toiseen, koska kielen ja murteen välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa.
Luonnolliset kielet luokitellaan
- typologisesti tyyppeihin (kielitypologia)
- genealogisesti kielikuntiin (historiallis-komparatiivinen tutkimus).
- Kansainväliset apukielet. Tunnetuimpia apukieliä ovat muun muassa
- volapük (1880)
- esperanto (1887)
- ido (1907)
- interlingua (1951)
- lingua franca nova (1965)
- Muut keinotekoiset kielet
- klingon
Eläinten kielet
Formaaliset kielet
Formaaliset kielet, esim. tietokoneen ohjelmointikielet
Katso myös
- Luettelo kielistä
- Luettelo kielistä puhujamäärän perusteella
- Luettelo hokemista
- Kieli ja aivot
- Sodankäynnin kehitys ja kieli
Luokka:Harrastukset
Luokka:Kielitiede
ja:言語
ms:Bahasa
simple:Language
ko:언어
Ketsua
Ketšua, espanjaksi quechua, Runa Simi, on Andeilla, eli Perussa, Ecuadorissa, Boliviassa ja Argentiinassa puhuttu intiaanikieli. Aikoinaan se oli inkavaltakunnan virallinen kieli. Pitkään ketšua on ollut vain puhuttu kieli, mutta nykyään sillä on latinalainen espanjan malliin perustuva aakkosto. Puhujia on noin kahdeksan miljoonaa. Missään valtiossa ketšuanpuhujat eivät ole enemmistössä – puhujia syrjitään, eikä kieltä arvosteta. Televisioon tai elokuviin ei tuoteta ketšuankielistä ohjelmaa. Murteita on useita, eikä ymmärrettävyyttä niiden kesken ole: jos puhujat eivät saa selvää toisistaan, sitten puhutaan portugalia tai espanjaa (vertaa englannin käyttöä viron ja suomen puhujien kesken). Tästä syystä kielessä on paljon lainasanoja. Ketšuan kielellä on kuitenkin perustettu Wikipedia.
Äänteet
Kuten arabiassa, semanttisesti erillisiä vokaaleja on vain kolme eli A, I ja U, mutta allofoniaa esiintyy, joten vokaaleja on viisi: QI ääntyy QE ja QU ääntyy QO. Erityyppisiä konsonantteja on 16. Konsonantit rakentuvat kuitenkin japanin (ja suomen) tapaan vokaalien edelle ja harvemmin jälkeen, joten klustereita ei synny. Soinnillisia plosiiveja (b, d, g) ei erotella soinnittomista (p, t, k), aivan kuten ei yleensä suomessakaan.
Suomen kielelle vieraita äänteitä ovat:
- W [w], kuten englannissa
- Q, kurkkuäänne, jonka ääntäminen vaihtelee postvelaarista velaarin kautta glottaaliklusiileihin ja -hankausäänteisiin. Sanan lopussa se voi olla hankausäänne kuten [x] tai [χ], keskellä sanaa jokin klusiili kuten [q], [k] tai [ʔ], murteesta riippuen.
- CH [c], Ñ [ɲ] ja LL [ʎ], palataaliversiot äänteistä T, N ja L, kuten espanjassa.
- PH, TH, CHH, KH ja QH, aspiroidut äänteet.
- P', T', CH', K' ja Q', ejektiivit.
Ketšuassa klusiileilla (P, T, CH, K, Q) on kolme muotoa: tavallinen, aspiroitu, sekä ejektiivi. Ejektiivikonsonantteja ei eurooppalaisissa kielissä ole. Niitä lausuttaessa äänihuulet suljetaan samalla, joten konsonantti vahvistuu napsahtavaksi. Tätä merkitään lisäämällä heittomerkki konsonantin jälkeen - tätä ei saa sekoittaa tavutusmerkkiin (suomen kielessä).
Kielioppi
Ketšua on agglutinoiva, jopa polysynteettinen kieli. Usein, kuten polysynteettisyyteen kuuluu, yksittäinen sana muodostaa koko lauseen. Kielioppi on erittäin säännöllinen: esim. te-, ja he-pronominit ovat sinä-, ja hän-pronominien monikoita. Artikkeleita tai genusta ei ole. Monikko (-kuna) on mahdollinen, mutta sitä ei ole pakko käyttää.
Verbimuodot ovat erittäin monimutkaisia. Kuten suomessa, sekä tekijä että tekijöiden määrä muuttaa verbiä, esim. rimani "puhun", rimanki "puhut", rimankichuk "puhutte". Suomesta poiketen myös objekti voidaan lisätä verbiin, joten yksi sana voi toimia lauseena. Esim. lause "näet minut" on rikuwanki ja koostuu osista näe-minut-t. Lisäksi verbiin voidaan liittää määreitä, jotka muistuttavat suomen muunnoksia "kääntää, kääntyä, käännähtää, käännyttää, jne." Näitä ovat esimerkiksi seuraavat, kun verbi kuvaa tekemistä, joka:
- -lla- on surkuteltavaa eli kurjaa
- -ku- on puhujan omaksi hyväksi
- -pa- on jonkun toisen hyväksi
- -ri- on turhaa tai ei kovin tärkeää
- -ru- on kiireistä
- -sqa- ei ole puhujan ongelma
- -yku- on epätavallista
Lainasanoja
Suomen kieleen on lähinnä espanjan kautta kulkeutunut seuraavat ketšuan sanat: koka, kondori, inka, laama, puuma, vikunja - myös pampa ja potaatti voidaan laskea mukaan.
Linkkejä
- Wikipidiya. Qhapaq paaxina Ketšuankielinen Wikipedia
- [http://www.zompist.com/quechua.html Katsaus]
- [http://www.shef.ac.uk/q/quechua/i_ABOUT.HTM#Contents Kielitieteellinen kuvaus ja esimerkkejä]
- [http://www.ullanta.com/quechua/#about Pieni "oppikirja"]
- [http://www.websters-online-dictionary.org/definition/Quechua-english/ Englanti-ketšua-sanakirja]
- [http://www.websters-online-dictionary.org/definition/Ecuadorian+Quechua-english/ Englanti-ecuadorinketšuan sanakirja]
- [http://www.aymara.org/arusa/qillqa_eng.php Ääntämisapua] - konsonanttien ääntämispaikat
Luokka:Bolivian kielet
Luokka:Argentiinan kielet
Luokka:Perun kielet
Luokka:Ecuadorin kielet
ja:ケチュア
simple:Quechua
Aymaran kieliAimara on Andeilla elävien aimarojen puhuma kieli. Sillä on yli miljoona puhujaa ja se on yksi virallisista kielistä Boliviassa ja Perussa. Lisäksi sitä puhutaan Chilessä ja Argentiinassa.
Aimaran kielen sanajärjestys on SOV (subjekti-objekti-verbi).
Linkkejä
- [http://www.websters-online-dictionary.org/definition/Aymara-english/ Aimara-englanti-sanakirja]
LimaTämä artikkeli käsittelee kaupunkia, lima voi tarkoittaa myös ihmisen tai eläimen liukasta eritettä.
erite
Lima on Perun suurin kaupunki ja pääkaupunki. Se sijaitsee Rimacjoen laaksossa lähellä tyynenmeren satamakaupunki Callaota. Liman asukasluku on 8 043 521 (2004 arvio), mikä on lähes kolmannes maan asukasluvusta. Kaupunki sijaitsee Perun aavikkoisella rannikolla, eikä siellä alueella saada juurikaan sadetta. Kaupungin lähiöt ulottuvat vuoristoon ja sijaitsevat yli 500 metrin korkeudessa.
Historia
2004
Kaupungin perusti Francisco Pizarro 18. tammikuuta 1535, ja siitä tuli yksi Espanjan päätukikohdista Perussa. Kaupungissa on 1500-luvulla rakennettu tuomiokirkko, ja sen 1551 avattu yliopisto oli yksi tärkeimmistä Amerikoissa.
Siirtomaa-aikana, 1500–1800-luvuilla Liman aseman pystyivät haastamaan Etelä-Amerikassa vain Bogotá ja México. Vuonna 1746 suurimman osan kaupungista tuhosi maanjäristys.
Liikenne
Viimeisen vuosikymmenen aikana ilmansaasteet ovat saavuttaneen hälyttävät tasot, koska päästörajoituksia ei ole. Lyijyllinen bensiini on vielä yleisesti käytössä.
Pormestari Luis Castañeda Lossion ja Perun presidentin Alejandro Toledon 17. helmikuuta 2005 allekirjoittama sopimus antoi varoja kaupungin metron rakennustöiden saattamiseksi loppuun. Metron rakennus jäi kesken 1980-luvulla presidentti Alan Garcían aikana.
Kaupungin kansainvälinen lentokenttä on nimetty ilmailupioneeri Jorge Chávezin mukaan.
Teollisuus
Jorge Chávez
Limassa on huomattavaa teollisuutta: pääalat ovat tekstiilit, paperi, maalit, ja elintarviketeollisuus.
Muuta
Vuonna 1997 kaupungissa oli 126-päiväinen panttivankikriisi, joka päättyi 22. huhtikuuta hallituksen erikoisjoukkojen vallattua japanin lähettilään asunnon ja pelastettua 71 panttivankia.
Luokka:Perun kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
ko:리마
ja:リマ
Luettelo valtioista pinta-alan mukaanTässä on lista maailman maista pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Pinta-alat on annettu neliökilometreinä.
Tähdellä merkityt maat ovat suurimpia maanosassaan. Ristillä merkityt maat ovat taas pienimpiä.
Katso myös: luettelo valtioista, luettelo valtioista väkiluvun mukaan, luettelo valtioista väentiheyden mukaan, luettelo valtioista maanosan mukaan.
Luokka:Valtiot
Valtioista pinta-alan mukaan
ko:면적순 나라 목록
ja:国の面積順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามเนื้อที่
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
Luettelo valtioista väkiluvun mukaanTässä on lista maailman maista suuruusjärjestyksessä väkiluvun mukaan.
Katso myös:
- Luettelo valtioista
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
- Luettelo valtioista väentiheyden mukaan
- Luettelo valtioista maanosan mukaan
- [http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls Tilastokeskuksen excel-tiedosto]
Luokka:Valtiot
Valtioista väkiluvun mukaan
ja:国の人口順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามจำนวนประชากร
Itsenäisyys:Vaihtoehtoisia merkityksiä ks. Itsenäisyys (täsmennys)
Itsenäisyys tarkoittaa valtiolle, organisaatiolle tai hallitukselle samaa kuin omavaltaisuus, kun toinen vaihtoehto on olla jonkin muun hallittavana. Itsenäisyyden saaminen edellyttää joskus väkivaltaista irroittautumista ja tämän takia itsenäisyyttä juhlistetaan.
Katso myös
- imperialismi
- itsenäisyyden julistaminen
- itsenäisyyspäivä
- itsenäinen kaupunki
- kolonialismi
- luettelo itsenäisyyspäivistä
- uuskolonialismi
- tilastollinen itsenäisyys
Luokka:Politiikka
Espanja
Espanjan kuningaskunta on maa, joka sijaitsee lounais-Euroopassa. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin kanssa. Koillisessa rajan takana on Ranska ja pieni ruhtinaskunta Andorra Pyreneiden vuoriston ohella. Maahan kuuluvat myös Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Toiseksi suurimmat ovat Barcelona ja Valencia.
Historia
Nykyisen Espanjan historia alkaa 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat alkoivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta.
Vuonna 1479 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat virallisesti yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti Navarran kuningaskunnan ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin Inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkoitettiin maasta.
1500-luvun lopussa ja 1600-luvulla Espanjasta tuli Euroopan mahtavin valtio sen Amerikkojen valloitusten takia.
Osmanien laivasto lyötiin 1571 Lepanton meritaistelussa. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle.
Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 1556—1578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja katalonialaiset kapinoivat.
Vuosina 1701—1714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.
Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä ja 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle.
Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä.
Vuonna 1898 Yhdysvaltain-Espanjan sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille.
Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia sekä tasavaltalaisten että kansallisten puolella. Sisällissodan jälkeen vuonna 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi kuolemaansa vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi merkittävästi Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla turismi ja teollisuus saatiin lopulta nousuun.
Francon kuoltua Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Hän aloitti uudistukset sallien poliittiset puolueet 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon.
Vielä 1981 Francon tukijat everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla yrittivät vallankaappausta vaatien autoritäärisen hallinnon palauttamista. Kaappauksen epäonnistumista pidetään kuninkaan vaikutusvallan ansiona, mikä käänsi kiivaimmatkin monarkian vastustajat kuninkaan tukijoiksi.
Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle turismi on merkittävä elinkeino. Maa liittyi 1982 NATOon ja 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia, jotka ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa.
Politiikka
Espanja on perustuslaillinen monarkia. Parlamentti, Cortes Generales on kaksikamarinen. Alahuoneen tai edustajainhuoneen (Congreso de los Diputados) 350 jäsentä valitaan suhteellisella vaalilla D'Hondtin menetelmällä nelivuotiskausiksi. Ylähuoneen eli senaatin (Senado) 259 jäsenestä 208 valitaan suoralla kansanäänestyksellä ja loput 51 nimitetään virkaan alueellisten, lakia säätävien elinten toimesta. Myös he palvelevat nelivuotiskauden.
Toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, jonka puheenjohtajan (pääministeri) parlamentti valitsee kuninkaan ehdotuksesta.
Espanja on jaettu itsehallintoalueisiin, joiden itsemääräämisvalta vaihtelee. Joillain on omat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, muilla taas ei. Jotkin, varsinkin nationalistipuolueiden hallitsemat alueet, pyrkivät liittovaltio- tai jopa valtioliittotasoiseen itsevaltaan. Keskushallitus on pyrkinyt rajoittamaan innokkaimpien itsehallintoalueiden valtaa.
Terrorismi on edelleen ongelma Espanjassa. ETA, baskiryhmittymä, on pyrkinyt ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisinkin keinoin.
Hallinnolliset alueet
Vuoden 1978 perustuslaki jakaa Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen (comunidades autónomas). Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan (provincias), joita on yhteensä viisikymmentä.
Maantiede
maakuntaan
maakuntaan
Espanja sijaitsee Iberian niemimaalla. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita.
Kasvillisuus vaihtelee voimakkaasti, etelässä Välimeren rannikolla ja Kanariansaarilla on subtrooppinen ilmasto, mutta vuorijonojen takana sisämaassa on aavikoita, joilla voi kulua vuosia ilman sadetta. Atlantin rannikoilla ilmasto on kostea ja leuto. Keskusylängöllä, joka kattaa lähes puolet maasta on mannerilmasto, kuumat kesät ja kylmät talvet lumisateineen.
Talous
Espanjan bruttokansantuote on 80 prosenttia neljän johtavan Euroopan maan keskiarvosta. Maa otti ensimmäisessä ryhmässä käyttöön eurovaluutan 1. tammikuuta 2002.
Työttömyys on ollut laskussa José María Aznarin ja José Luis Rodríguez Zapateron hallituskausilla, mutta on vielä Euroopan unionin suurin (10 prosenttia). Espanja on maailman toiseksi suosituin turistikohde Ranskan jälkeen. Vuosittain maassa vierailee 52 miljoonaa turistia.
Työvoima jakaantuu seuraavasti eri ammatteihin: palvelut 64 %, valmistus, kaivostoiminta ja rakentaminen 28 %, maatalous 8 % (1997 arvio).
Merkittävimpiä teollisuuden haaroja
Tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet ja työkalut, turismi. Espanja on maailman viidenneksi ja Euroopan kolmanneksi suurin autojen valmistaja.
Espanjalaisia yrityksiä
Astra (aseteollisuus), CASA (lentokoneet), El Corte Inglés (vähittäiskauppa), Cepsa (öljynjalostus), Iberia Airlines (lentoyhtiö), Renfe (rautatiet), SEAT (autot), Spanair (lentoyhtiö), Talgo (veturit ja junanvaunut), Telefónica (televiestintä).
Kulttuuri
Juhlapäivät
Huomaa, että kansallisten juhlapäivien lisäksi Espanjan itsehallintoalueilla ja jopa eri kylillä on suuri määrä erilaisia paikallisia juhlapyhiä, fiestas locales.
Kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä
Espanjassa on useita kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Oheisesta listasta käyvät ilmi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvat, Espanjassa sijaitsevat monumentit (suluissa vuosiluku, jolloin monumentti on lisätty luetteloon):
- Córdoban vanha kaupunki, Córdoba (1984)
- Alhambra, Generalife ja Albayzin, Granada (1984)
- Burgosin katedraali, Burgos (1984)
- Escorialin luostari ja sen ympäristö, Madrid (1984)
- Güellin puisto, Güellin palatsi ja Casa Milà, Barcelona (1984)
- Altamiran esihistoriallinen luola, Santillana del Mar (1985)
- Segovian vanha kaupunki ja akvedukti, Segovia (1985)
- Oviedon ja Asturian ruhtinaskunnan monumentit, Oviedo ja Asturia (1985 , 1998)
- Santiago de Compostelan vanha kaupunki, Santiago de Compostela (1985)
- Ávilan vanha kaupunki muureineen, Ávila (1985)
- Aragonian mudéjar-rakennukset, Aragonia (1986 , 2001)
- Toledon vanha kaupunki, Toledo (1986)
- Garajonayn kansallispuisto, La Gomera (1986)
- Cáceresin vanha kaupunki, Cáceres (1986)
- Sevillan katedraali, el Alcázar ja Archivo de Indias, Sevilla (1987)
- Salamancan vanha kaupunki, Salamanca (1988)
- Pobletin luostari, Poblet, Tarragona (1991)
- Méridan arkeologiset löydöt, Mérida (1993)
- Santa Marían kuninkaallinen luostari, Guadalupe (1993)
- Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti, kulkee useiden alueiden halki (1993)
- Doñanan kansallispuisto, Huelvan ja Sevillan rajalla (1994)
- Cuencan vanha kaupunki ja sen muurit, Cuenca (1996)
- La Lonja de los Mercaderes, vanha silkkikauppakeskus, Valencia (1996)
- Mont Perdu, Pyreneet, Espanjan ja Ranskan rajalla (1997)
- Las Médulas, muinaiset kultakaivokset, León (1997)
- Palau de la Música Catalana, katalonialaisen musiikin palatsi, ja Sant Paun sairaala, Barcelona (1997)
- San Millánin Yuson ja Suson luostarit, La Rioja (1997)
- Kaikki Iberian niemimaan luolamaalaukset, useilla alueilla (1998)
- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historialliset osat, Alcalá de Henares (1998)
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri, Ibiza (1999)
- San Cristóbal de La Laguna, Santa Cruz de Tenerife (1999)
- Muinaisen Tárracon arkeologiset jäänteet, Tarragona (2000)
- Elxin / Elchen taatelipalmuviljelmät, Elx / Elche, Alicante (2000)
- Lugon roomalaiset muurit, Lugo (2000)
- Vall de Boín roomalaistyyliset kirkot, Vall de Boí, Katalonia (2000)
- Atapuercan arkeologinen alue, Atapuerca (2000)
- Aranjuezin kulttuurimaisema, Aranjuez (2001)
- Renessanssiajan muistomerkit, Úbeda ja Baeza (2003)
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- uraani
- ligniitti
- elohopea
- lyijy
- sinkki
- kupari
Merkittävimmät vientituotteet
- matkailu
- koneet
- kulkuneuvot
- hedelmät
Lähteet
- Maailmanperintöluettelon Espanja-osuus käännetty UNESCO:n Internet-sivuilta: http://whc.unesco.org/en/list
Katso myös
- Espanjalaiset
- Espanjalaiset nimet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=40.078071,-4.482422&spn=7.463320,16.215820&z=11&t=h&hl=en Espanja Google Mapsissa]
Luokka:Espanja
ms:Sepanyol
zh-min-nan:Se-pan-gâ
ko:에스파냐
ja:スペイン
simple:Spain
th:ประเทศสเปน
fiu-vro:Hispaania
1821 Tapahtumia
- 25. maaliskuuta - Kreikka julistautui itsenäiseksi. Kreikan vapaussota alkoi.
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 5. toukokuuta - Napoleon Bonaparte, Ranskan hallitsija ja keisari
Luokka:1800-luku
ms:1821
ko:1821년
simple:1821
th:พ.ศ. 2364
Rahayksikkö
Rahayksikkö on rahan mittayksikkö. Rahayksikön ja valuutan nimet ovat yleensä mutta eivät aina yhteneviä: esimerkiksi Kiinan valuutta on nimeltään renminbi (kirj. "kansan raha"), mutta sen rahayksikkö on yuan.
Alkaen 1. tammikuuta 2002 Suomen rahayksikkö on euro. Tätä ennen se oli markka.
Luokka:Raha
Aikavyöhyke
Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa.
Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).
Kesäaika
Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.
Kesäaika Euroopan unionissa
Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.
Kesäaika Yhdysvalloissa
Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
UTC
GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.
Pääaikavyöhykkeet maapallolla
| GMT/UTC-ero | Selitys |
|---|
| GMT-12 | Kansainvälinen päivämääräraja |
| GMT-11 | Midwayn saaret, Samoa |
| GMT-10 | Havaiji |
| GMT-9 | Alaska |
| GMT-8 | PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-7 | Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-6 | CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-5 | EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-4 | AST, Atlantin normaaliaika |
| GMT-3 | (UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti |
| GMT-2 | |
| GMT-1 | Kap Verde |
| GMT, UTC | Dublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon |
| GMT+1 | (BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma |
| GMT+2 | (EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem |
| GMT+3 | (EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari |
| GMT+4 | Abu Dhabi, Kabul |
| GMT+5 | Kalkutta, New Delhi |
| GMT+6 | Novosibirsk |
| GMT+7 | (CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta |
| GMT+8 | Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong |
| GMT+9 | Osaka, Tokio, Soul |
| GMT+10 | Melbourne, Sydney, Vladivostok |
| GMT+11 | Salomonsaaret |
| GMT+12 | Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.) |
luokka:aika
ms:Zon masa
ko:시간대
ja:標準時
simple:Time zone
th:เขตเวลา
KansallislauluKansallislaulu on tiettyä valtiota tai kansaa symboloiva kansallinen isänmaallinen laulu, jota esitetään esimerkiksi urheilutapahtumissa ja kansallisissa juhlissa. Nationalismin nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun.
Kansallislaulut
ms:Lagu kebangsaan
ko:국가
ja:国歌
simple:National Anthem
zh-tw:國歌
zh-cn:国歌
Top-level domainInternetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi DNS:n (Domain Name System) eli Internetin nimipalvelujärjestelmän avulla.
Ylätason verkkotunnukset
Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi.
Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu häirintähyökkäys onnistui kaatamaan 2003 syksyllä 7 kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä.
Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää [http://www.icann.org ICANN]-niminen organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota.
ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset
- .com: kaupalliset verkot
- .net: verkkoinfrastruktuuri
- .edu: opetus (etupäässä Yhdysvallat)
- .mil: Yhdysvaltain asevoimat
- .gov: Yhdysvaltain hallitus
- .org: järjestöt
Vuonna 1988 joukkoon lisättiin
- .int: kansainväliset järjestöt
16. marraskuuta 2000 ICANN otti seitsemän uutta tunnusta käyttöön:
- .aero -- lentoliikenne
- .biz -- liikemaailma
- .coop -- osuustoiminta
- .info -- informaatio (rajoittamaton käyttö)
- .museum -- museot
- .name -- yksityishenkilöt
- .pro -- ammattilaiset
8. huhtikuuta 2005 ICANN hyväksyi kaksi uutta tunnusta:
- .jobs -- työvoima
- .travel -- matkailuala
1. kesäkuuta 2005 ICANN hyväksyi yhden uuden tunnuksen:
- .xxx -- aikuisviihde
Varatut tunnukset
RFC 2606 määrittelee neljä tunnusta erikoistapauksiin siten, ettei näitä koskaan oteta suurissa nimipalvelimissa käyttöön.
- example -- varattu esimerkkikäyttöön
- invalid -- varattu selvästi toimimattomille nimille
- localhost -- varattu jotta yleinen localhostin käyttö ei aiheuta ongelmia
- test -- varattu koekäyttöön
- maakohtaiset: maakohtaisista verkkotunnuksista löytyy lista [http://www.iana.org/cctld/cctld-whois.htm täältä]
Linkkejä
- [http://www.opennic.unrated.net/] OpenNIC, vaihtoehtoinen juuripalvelinprojekti (yhteistyössä AlterNICin ja Pacific Rootin kanssa]
- [http://frequal.com:8080/Perspectives/ChooseYourRoot.html] Lyhyt lista ja selitys vaihtoehtoisista juuripalvelimista
luokka:Internet
luokka:TCP/IP
ko:최상위 도메인
ja:トップレベルドメイン
th:โดเมนระดับบนสุด
Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikka on maanosa, joka sijaitsee Keski-Amerikan eteläpuolella.
Etelä-Amerikan itsenäiset valtiot:
- Argentiina
- Bolivia
- Brasilia
- Chile
- Ecuador
- Guyana
- Kolumbia
- Paraguay
- Peru
- Suriname
- Uruguay
- Venezuela
Ei-itsenäiset alueet:
- Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Falklandinsaaret (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Ranskan Guayana (Ranskan territorio)
Luokka:Etelä-Amerikka
Luokka:Mantereet
zh-min-nan:Lâm Bí-chiu
ko:남아메리카
ja:南アメリカ
simple:South America
th:ทวีปอเมริกาใต้
EcuadorEcuador on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Kolumbia pohjoisessa, Peru idässä ja etelässä ja Tyyni valtameri lännessä. Päiväntasaaja kulkee Ecuadorin läpi ja maa onkin nimetty sen mukaan (päiväntasaaja on espanjaksi ecuador).
Historia
Pääartikkeli: Ecuadorin historia
Espanjalaiset valloittivat Ecuadorin 1533 inkavaltiolta. Vapaussota käytiin vuonna 1822, jonka jälkeen Ecuador kuului Suur-Kolumbian liittovaltioon. Ecuador, Kolumbia ja Venezuela syntyivät Suur-Kolumbian hajoamisessa 1830.
Ecuador menetti maa-alaansa sodissa naapurivaltioidensa kanssa 1904 ja 1942. Perun kanssa syttyi rajasota myös 1995, rauha solmittiin 1999, mutta Peru miehittää yhä laajaa aluetta, joka aiemmin kuului Ecuadorille ja jota Ecuador edelleen pitää omana itäisenä raja-alueenaan.
Politiikka
Pääartikkeli: Ecuadorin politiikka
Monia sotilashallituksia ja vallankaappauksia. Siviilihallinto vuodesta 1979 lähtien. 1996 valittu populistipresidentti Abdala Bucaram erotettiin mielenvikaisena tehtävästään. Poliittinen ja taloudellinen kriisi huipentui intiaanien mielenosoitukseen vuonna 2000, jolloin sotilaat ottivat hetkeksi aikaa vallan. Lucio Gutiérrez voitti presidentinvaalit 24. marraskuuta 2002. Hänestä tuli presidentti aikavälille 2003-2007. Laajat mielenosoitukset saivat hänet kuitenkin luopumaan vallasta 20. huhtikuuta 2005, jolloin varapresidentti Alfredo Palacio nousi valtaan.
Provinssit
Pääartikkeli: Ecuadorin provinssit
Ecuador koostuu 22 provinssista: Azuay, Bolivar, Canar, Carchi, Chimborazo, Cotopaxi, El Oro, Esmeraldas, Galapagos, Guayas, Imbabura, Loja, Los Rios, Manabi, Morona-Santiago, Napo, Orellana, Pastaza, Pichincha, Sucumbios, Tungurahua, Zamora-Chinchipe
Maantiede
Pääartikkeli: Ecuadorin maantiede
Ecuadorin kartta
Ecuadorin pääkaupunki on Quito, suurin kaupunki ja tärkein satama on Guayaquil. Ecuadorin kesk | | |
