Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Pietari Suuri

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov, ven. Пётр I Великий; Pjotr I Veliki, s. 9. kesäkuuta, 1672, k. 8. helmikuuta, 1725) hallitsi Venäjää 7. toukokuuta, 1682 lähtien aina kuolemaansa asti. Hän länsimaisti Venäjän hallintoa ja hänen aikanaan Venäjästä tuli eurooppalainen suurvalta.

Elämä

Nuoruus

Pietari syntyi Moskovassa Aleksei I:n ja tämän toisen vaimon Natalija Kyrillovna Naryshkinan esikoisena. Ensimmäisestä liitosta Maria Miloslavskajan kanssa Alekseilla oli viisi poikaa ja kahdeksan tytärtä, tosin vain kaksi pojista oli enää elossa Pietarin syntyessä: Iivana ja Feodor. Aleksei I:n kuoltua 1674, hänen vanhimmasta elossa olevasta pojastaan tuli hallitsija Feodor III. Feodor kuoli ilman perillisiä joten vuonna 1682 Pietarista tuli Venäjän tsaari yhdessä veljensä Iivana V:n kanssa. Vallasta taisteli kuitenkin myös tytär Aleksein ensimmäisestä avioliitosta: Sofia Aleksejevna. Sofia oli Venäjän todellinen hallitsija vuoteen 1689, jolloin Pietari sulki hänet Novodevitšin luostariin. Iivana kuoltua 1696 Pietarista tuli hallitsija yksinään.

Länsimaistaminen alkaa

Vuosina 1689–1699 Pietari matkusteli tuntemattomana (incognito, salanimellä Pjotr Mihailovitš) Euroopassa, jolloin hän tutustui laivanrakennukseen Alankomaissa ja Englannissa, tuohon aikaan johtavissa merivalloissa. Jotta saisi oikean kuvan telakkatyöstä, hän otti pestin tavalliseksi työläiseksi Hollannin Itä-Intian Komppanian laivanrakennustelakalla. Matkan päätarkoituksena oli muodostaa liittokunta Turkkia vastaan länsivaltojen avulla - Pietari halusi laajentaa alueitaan Mustanmeren rannikolle (Ukrainaan ja Krimille). Liittokunnan muodostaminen ei kuitenkaan onnistunut. Pietari joutui palaamaan Venäjälle, kun streltsit, Venäjän armeijan eliittijoukout, nousivat kapinaan. Kapina oli jo kukistettu tsaarin palatessa Moskovaan. Pietarin palattua yli 1000 kapinallista teloitettiin, osan Pietari tappoi omin käsin.

Suuri Pohjan sota

Turkin-vastaisen liittokunnan epäonnistuttua Pietari kokosi Ruotsin-vastaisen liittokunnan, jossa Venäjä ohella olivat Puola-Liettua ja Tanska. Suuri Pohjan sota (1700–1721) alkoi Venäjän kannasta onnettomasti. Narvan taistelussa 20. marraskuuta, 1700 ruotsalaiset löivät venäläiset joukot. Tämän jälkeen ruotsalaiset siirtyivät Puolan alueelle, jolloin Pietari sai aikaa uuden armeijan varustamiseen. 27. kesäkuuta, 1709 Pultavan taistelussa venäläiset voittivat Kaarle XII:n ja tuhosivat hänen armeijansa. Venäläiset valloittivat Viron 1710 ja miehittivät Suomen 1714–1721 (ns. ison vihan aika). Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721, jossa Venäjä sai Inkerin, osia Karjalasta sekä Ruotsin baltialaiset alueet. Käytännössä sota nosti Venäjän Pohjois-Euroopan johtavaksi suurvallaksi Ruotsin tilalle.

Uusi pääkaupunki

Pietari Suuri perusti nimeään kantavan Pietarin kaupungin Nevan suistoon 27. toukokuuta, 1703. Tällöin alue kuului vielä virallisesti Ruotsiin, mutta oli Venäjän miehittämä. Venäjän pääkaupunki siirrettiin Moskovasta Pietariin vuonna 1712. Pietarinhovin palatsi valmistui 1725.

Jälkimaine

Pietarin kuoltua valtaistuimelle nousi hänen vaimonsa Katariina I. Pietari tunnetaan tarmokkaana hallitsijana, joka vei läpi huomattavia uudistuksia: hän uudisti sotavoimia, perusti Venäjälle laivaston ja loi siviilihallintoon uuden virka-aatelijärjestelmän. Pietari pyrki juurruttamaan maahansa länsieurooppalaisia tapoja, hänen aikanaan mm. hovi alkoi käyttää länsimaistyylisiä vaatteita. Ks. myös Romanovit, tsaari.

Kuriositeetti

Pietari Suuri oli pitkä kaksimetrinen mies. Legendan mukaan hänen peniksensä oli niin pitkä, että Pietari joutui pitämään sitä saappaassaan. Yhä tänä päivänä Venäjällä ihmiset puhuvat pitkästä peniksestä sanoen "hänellä on kuin Pietarilla". Luokka:Venäjän hallitsijat Luokka:Suuri Pohjan sota ko:러시아의 표트르 1세 ja:ピョートル1世 (ロシア皇帝)

9. kesäkuuta

9. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 160. päivä (161. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 205 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Ensio :- suomenruotsalainen kalenteri: Dag, Daga :- ortodoksinen kalenteri: Kirilä, Kiril :- saamenkielinen kalenteri: Ahkemiella :- vanhemmissa kalentereissa: Börje, Ensi, Felicianus, Flavius, Gudmund, Primos, Primus

Tapahtumia


- 68 - Rooman keisari Nero surmasi itsensä välttääkseen kuolemantuomion.
- 1534 - Jacques Cartier löysi ensimmäisenä eurooppalaisena St. Lawrence -joen.
- 1922 - Ahvenanmaan maakuntapäivät piti ensimmäisen istuntonsa.
- 1923 - Bulgarian armeija kaappasi hallitukselta vallan.
- 1934 - Aku Ankka debytoi piirroselokuvassa Viisas Kana Kananen.
- 1942 - Toinen maailmansota: natsit polttivat tšekkiläisen Lidicen kylän kostona Reinhard Heydrichin salamurhasta.
- 1944 - Jatkosota: Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen tulivalmistelun Karjalan kannaksella kello 05.55 ja myöhemmin tiedusteluhyökkäykset.
- 1999 - Kosovon sota päättyi Jugoslavian ja NATO:n solmiessa rauhan.
- 2004 - Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reaganin hautajaiset.

Syntyneitä


- 1672 - Pietari Suuri (30. toukokuuta juliaanisen kalenterin mukaan)
- 1963 - Johnny Depp, näyttelijä
- 1978 - Miroslav Klose, saksalainen jalkapalloilija

Kuolleita


- 68 - Nero, Rooman keisari
- 1386 - Leopold III, Itävallan herttua
- 1870 - Charles Dickens, kirjailija

Juhlapäiviä


- Ahvenanmaa: Itsehallintopäivä. ---- Katso myös: kalenteri ~ 8. kesäkuuta, 10. kesäkuuta Luokka:Kesäkuu -06-09 ms:9 Jun ko:6월 9일 ja:6月9日 simple:June 9 th:9 มิถุนายน

8. helmikuuta

8. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 39. päivä. Vuodesta on jäljellä 326 päivää (karkausvuonna 327). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Laina :- suomenruotsalainen kalenteri: Rigmor, Lillemor, Moa :- ortodoksinen kalenteri: Feodor, Heikki, Sakari :- saamenkielinen kalenteri: Láidná :- vanhemmissa kalentereissa: Berta, Eugenius, Helena, Laine, Malachias, Malakias, Malkki, Pellervo, Salomon

Tapahtumia


- 1900 - Ison-Britannian joukot hävisivät buureille Ladysmithissä, Etelä-Afrikassa.
- 2005 - Tanja Poutiainen voitti MM-hopeaa pujottelussa Bormiossa, Italiassa.

Syntyneitä


- 1405 - Bysantin keisari Konstantin XI Palaiologos
- 1828 - Jules Verne, ranskalainen science fiction -kirjailija
- 1925 - Jack Lemmon, yhdysvaltalainen näyttelijä († 2001)
- 1929 - Jouko Tyyri, suomalainen kirjailija
- 1931 - James Dean, amerikkalainen näyttelijä
- 1966 - Hristo Stoitškov, bulgarialainen jalkapalloilija

Kuolleita


- 1725 - Pietari I Suuri, Venäjän tsaari ---- Katso myös: kalenteri ~ 7. helmikuuta, 9. helmikuuta Luokka:Helmikuu -02-08 ko:2월 8일 ja:2月8日 nb:8. februar simple:February 8 th:8 กุมภาพันธ์

1725

Tapahtumia


-

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 8. helmikuuta - Pietari I Suuri, tsaari Luokka:1700-luku ko:1725년

7. toukokuuta

7. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 127. päivä (128. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 238 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Helmi, Kastehelmi :- suomenruotsalainen kalenteri: Tua :- ortodoksinen kalenteri: Aake :- saamenkielinen kalenteri: Helbme, Tuá :- vanhemmissa kalentereissa: Achatius, Domicilla, Kustaava, Stanislaus

Tapahtumia


- 558 - Hagia Sofian kirkon katto romahti Konstantinopolissa. Bysantin keisari Justinianus I määräsi välittömästi kirkon rakennettavaksi uudelleen.
- 1832 - Lontoon sopimuksessa Iso-Britannia, Ranska, Venäjä ja Baijeri tunnustivat itsenäisen Kreikan, jonka kuninkaaksi valittiin Otto Wittelsbachilainen, Baijerin prinssi.
- 1915 - Ensimmäinen maailmansota: saksalainen sukellusvene upotti RMS Lusitanian. 1 198 kuollutta.
- 1920 - Venäjän-Puolan sota: Puolan joukot miehittivät Kiovan.
- 1945 - Toinen maailmansota: kenraali Alfred Jodl allekirjoitti kello 02:41 ehdottoman antautumissopimuksen Reimsissa, Ranskassa Saksan kaikkien sotatoimien lopettamiseksi. Sopimus astui voimaan seuraavana päivänä 23:01 Keski-Euroopan aikaa.
- 1946 - Tokyo Telecommunications Engineering (myöhemmin tunnettu nimellä Sony) perustettiin noin 20 työntekijän voimin.
- 1948 - Euroopan neuvosto perustettiin Haagin konferenssissa.
- 1952 - Geoffrey W. A. Dummer julkaisi ensimmäisenä mikropiirin käsitteen, kaikkien nykyaikaisten tietokoneiden perustan.
- 1954 - Indokiinan sota: Dien Bien Phun taistelu päättyi Ranskan häviöön (taistelu alkoi 13. maaliskuuta).
- 1960 - Kylmä sota: U-2-kriisi. Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšev ilmoitti Neuvostoliiton pidättäneen Yhdysvaltojen U-2-lentäjän Gary Powersin.
- 1995 - Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden.
- 1998 - Apple Computer julkisti iMacin.
- 1998 - Mercedes-Benz osti Chryslerin 40 miljardilla dollarilla ja muodosti DaimlerChryslerin historian suurimmassa teollisuusyritysten yhdistymisessä.
- 1999 - Guinea-Bissaun presidentti João Bernardo Vieira syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa.

Syntyneitä


- 1812 - Robert Browning, Elizabeth Barrett Browningin aviomies ja runoilija († 1889)
- 1833 - Johannes Brahms, saksalainen säveltäjä († 1897)
- 1840 - Pjotr Tšaikovski, venäläinen säveltäjä († 1893)
- 1870 - Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija († 1946)
- 1874 - Ilmari Kianto, suomalainen kirjailija († 1970)
- 1892 - Josip Broz Tito, Jugoslavian presidentti († 1980)
- 1901 - Gary Cooper, amerikkalainen näyttelijä († 1961)
- 1908 - Max Grundig, yrittäjä († 1989)
- 1909 - Edwin H. Land, keksijä ja Polaroidin perustaja
- 1919 - Eva Perón, Argentiinan presidentin Juan Perónin vaimo († 1952)
- 1923 - Anne Baxter, näyttelijätär († 1985)
- 1939 - Ruud Lubbers, poliitikko ja Alankomaiden pääministeri
- 1954 - Amy Heckerling, elokuvaohjaaja
- 1968 - Traci Lords, amerikkalainen aikuisviihteen näyttelijätär
- 1969 - Eagle Eye Cherry, muusikko

Kuolleita


- 973 - Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Otto I
- 1539 - Guru Nanak Dev, sikhiläisyyden perustaja
- 1825 - Antonio Salieri, säveltäjä
- 1896 - H. H. Holmes, sarjamurhaaja
- 1925 - Teuvo Pakkala, kirjailija
- 2000 - Douglas Fairbanks Jr., näyttelijä ---- Katso myös: kalenteri ~ 6. toukokuuta, 8. toukokuuta Luokka:Toukokuu -05-07 ms:7 Mei ko:5월 7일 ja:5月7日 simple:May 7 th:7 พฤษภาคม

1682

Tapahtumia


- 6. toukokuuta - Ranskan Ludvig XIV siirtää hovinsa Versailles'n kylään.
- 7. toukokuuta - Pietari I Suuresta tulee Venäjän tsaari.
- 15. syyskuuta - Halleyn komeetta ohitti Maan

Syntyneitä


- 17. kesäkuuta - Kaarle XII, Ruotsin kuningas

Kuolleita


- Luokka:1600-luku ko:1682년

Moskova

Moskova (venäjäksi Москва, translitteroituna Moskva ) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Euroopan suurin kaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta.

Maantiede

asukasluku Moskova on itsessään yksi Venäjän federaation subjekti ja erillinen sitä ympäröivästä Moskovan alueesta. Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, 55.75 N ja 37.62 E. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä tasangolla Oka- ja Volga-jokien välissä, Moskova-joen varrella. Kaupungin rajan muodostaa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometrista kolmannes on puistoa ja viheraluetta.

Hallinnolliset alueet

Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 kaupunkiseutuun eli piiriin (районы). Kymmenen piirikuntaa on esitetty oheisessa kartassa:
- 1. Zelenogradin kaupunki (город Зеленоград)
- 2. Pohjoinen (Северный)
- 3. Koillinen (Северо-Восточный)
- 4. Luoteinen (Северо-Западный)
- 5. Keskusta (Центральный)
- 6. Itäinen (Восточный)
- 7. Eteläinen (Южный)
- 8. Kaakkoinen (Юго-Восточный)
- 9. Lounainen (Юго-Западный)

Historia

Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta, joka taas on vanha suomalais-ugrilainen hydronyymi. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus, johon sittemmin asettui asumaan slaaveja. Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova kärsi pahoja vaurioita kaupungin palaessa Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922.

Ilmasto

Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä, kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5 C ja keskimääräinen vuosisademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta. Moskovan lämpötila on talvella yleensä 12-15 pakkasasteen välillä, joskus jopa -20C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla. Moskva-joen jää lähtee tyypillisesti 12. huhtikuuta. Pysyvä lumipeite vallitsee 23. marraskuuta - 16. maaliskuuta.

Väestö

1922

Koulutus

Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtiollinen yliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtiollisessa yliopistossa opiskelee yli 30 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan valtiollinen teknillinen yliopisto.

Liikenne

Moskovassa on viisi lentokenttää. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin. Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin 9 miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko. Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2½ miljoonaa, mikä saa aikaan pahoja ruuhkia.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Moskovassa sijaitsee kuuluisa Kreml elegantteine sipulikupoleineen, mikä tarjoaa paikan kansalliselle hallitukselle. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa ovat kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali.

Urheilu

Ylivoimaisesti suosituin urheilulaji on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa peräti kuusi joukkuetta: FC Moskova, TsSKA, Dynamo, Lokomotiv, Torpedo ja Spartak. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn.

Kulttuuri

Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista.

Aiheesta muualla


- [http://www.mos.ru Kaupungin kotisivu]
- [http://www.themoscowtimes.com/indexes/01.html Moscow Times] - englanninkielinen sanomalehti
- [http://www.moscowout.ru Menokone]
- [http://www.moscow-taxi.com Taksimiesten tietotoimisto] (epäluotettava mutta hauska)
- [http://wikitravel.org/en/Moscow Moskova Wikitravelissa]
- als:Moskau zh-min-nan:Moskva ko:모스크바 ja:モスクワ simple:Moscow th:มอสโก

Aleksei I

Aleksei Mihailovitš (venäjäksi Алексей Михаилович Романов, s. 9. maaliskuuta 1629 - k. 29. tammikuuta 1676) oli Venäjän tsaari vuosina 1645-1676. Hän tuli tsaariksi ollessaan 16-vuotias. Aleksein valtakauden alussa hänen kasvattajansa Boris Morozov sai vallan. Tämän ympärille kertyneisiin suosikkeihin kuului mm. Ilja Miloslavski, molempien yhteinen lanko. Moskovassa syttyi kesällä 1648 monipäiväinen suolakapina. Tsaari joutui kiinnittämään huomiota hänelle jätettyihin anomuksiin ja hän kutsui Zemski soborin jälleen koolle. Sen noin 350 edustajaa laativat uuden lakikokoelman, Sobornoje uloženije, joka julkaistiin vuonna 1649. Laki korosti tsaarin asemaa, ja antoi toisaalta maaseudun aatelistolle ja kaupunkilaisille etuja kirkon tappioksi. Vuonna 1652 partiarkan asema vapautui vähäisten haltijoiden jälkeen ja Aleksei järjesti asemaan munkki Nikonin, jonka oli jo nimittänyt Novgorodin metropoliitaksi. Nikon vastusti vuoden 1649 lakia ja vaati aatelilta ja tsaarilta valan ennen suostumistaan. Sotaan lähtiessään Aleksei antoi Nikonille Veliki gosudarin arvonimen ja valtionhoitajan aseman. Kasvettuaan ja vanhettuaa Aleksei asettui Nikonia vastaa 1658. Tämä vetäytyi perustamaansa luostariin, muttei luopunut partiarkan arvonimestä. Tilanne ratkaistiin lopulta 1666 Moskovan suuressa kirkolliskokouksessa, jossa Nikon tuomittiin ja erotettiin. Idän kreikkalaiset patriarkat lausuivat vastoin piispojen kantaa, että partiarkan piti olla hallitsijalla kuuliainen. Näin omaksuttiin vanhan bysanttilainen käytäntö, jossa kirkko oli hallitsijan alainen. Zemski sobor kutsuttiin koolle enää kerran, vuonna 1653. Aleksei otti tavakseen ratkaista asiat omassa "kamariduumassaan". Tämä johti itsevaltiuden lisääntymiseen, joka oli jo Länsi-Euroopassakin yleistymässä. Luokka:Venäjän hallitsijat ja:アレクセイ・ロマノフ (ロシア皇帝)

Feodor III

Fjodor III (venäjäksi Фёдор III Алексеевич, s. 9. kesäkuuta 1661 - k. 7. toukokuuta 1682) oli Venäjän tsaari vuosina 1676-1682. Hän oli tsaari Aleksei I:n ja Maria Miloslavskjan jälkeläinen. Fjodor III:n käskystä Romanovien sukukirjat poltettiin vuonna 1682. Fjodor astui valtaistuimelle vain 14-vuotiaana. Sairaalloisen Fjodorin hallitsijakautena kamppaili vallasta kolme puoluetta: Fjodorin äidin sukulaiset Miloslavit, hänen velipuolensa Pietarin äidin sukulaiset Naryškinit ja hovipuolue, johon kuului Fjodorin nuoria ystäviä. Hovipuolue jäi lopulta voitolle. Luokka:Venäjän hallitsijat ja:フョードル3世 (ロシア皇帝)

1682

Tapahtumia


- 6. toukokuuta - Ranskan Ludvig XIV siirtää hovinsa Versailles'n kylään.
- 7. toukokuuta - Pietari I Suuresta tulee Venäjän tsaari.
- 15. syyskuuta - Halleyn komeetta ohitti Maan

Syntyneitä


- 17. kesäkuuta - Kaarle XII, Ruotsin kuningas

Kuolleita


- Luokka:1600-luku ko:1682년

Tsaari

Tsaari johtuu sanana latinan termistä caesar. Venäjän hallitsijalle arvonimi otettiin Bysantista sen jälkeen kun Venäjä julistautui "kolmanneksi Roomaksi" ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi. Terminä tsaari jäi slaavilaisen kulttuuripiirin sanaksi, kun taas saksalainen kielialue käytti suomen kielen "keisari"-termiin johtanutta "Kaiser"-muunnosta, ja muissa euroopan kielissä latinan kantasanasta "imperator" johdettua sanaa. Pietari I laajennettua ja länsimaistettua Venäjää 1700-luvun alussa Venäjä nousi suurvallaksi ja keisarikunnan hallitsija Pietari Suuri julistettiin Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan Keisariksi "(Vserossijski Imperator)". Arvonimi "tsaari" säilyi ennallaan, mutta ei Venäjän vaan lukuisten muiden alueiden tsaarina. Näitä olivat mm. Kasanin tsaari, Astrakanin tsaari, Siperian tsaari, Taurian Kersoneson tsaari muiden arvonimien ohessa. Matti Klingen mukaan Venäjän imperiumin keisari oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija nimenomaan keisarin arvonimellä, kun taas venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari. Venäjän hallitsijoista onkin syytä puhua Venäjän keisarina Pietari Suuren jälkeen, koska juuri Pietari liitti Venäjän länsimaisuuteen ja eurooppalaiseen kulttuuriperintöön luomalla virka-asteikon tabel o rangah ja Ruotsin mallista mukaillun aluehallinnon. Venäläisen rahvaan näkökulmasta "keisari"- ja "tsaari"-termien välillä ei käytännössä ollut eroa.

Venäjän tsaarit


- Iivana IV Julma (1533–1584) – ensimmäinen tsaariksi kruunattu. Epiteetti "Julma" on venäjäksi "Groznyj", Mahtava, (pelonsekaista) kunnioitusta herättävä
- Fjodor I (1584–1598) – Iivana Julman mielisairas poika
- Boris Godunov (1598–1605) – Sijaishallitsija, joka valittiin vaalilla tsaariksi Fjodor I:n kuoltua
- Fjodor II (1605) – Edellisen poika
- Dimitri II (1605–1606) – Kruununtavoittelija, "Vale-Dimitri", joka väitti olevansa Iivana Julman poika
- Vasili IV (1606–1610)
- Ladislaus IV Puolalainen (1610–1613, 1634 lopetti virallisesti vaatimuksensa kruunuun)
- Mihail I (1613–1645) – ensimmäinen Romanovin suvusta.
- Aleksei I (1645–1676)
- Fjodor III (1676–1682)
- Iivana V (1682–1696) (Pietari Suuren veli ja kanssahallitsija)
- Pietari I Suuri (1682–1725)

Katso myös


- Venäjän keisari
- Venäjän hallitsijat Luokka:Venäjän hallitsijat Luokka:Arvonimet ja:ツァーリ

Iivana V

Iivana V (s. 1666 - k. 1696) oli Venäjän tsaari Pietari Suuren kanssa vuosina 1682-1696. Hän kuoli vuonna 1696, jonka jälkeen Pietari Suuresta tuli Venäjän yksinvaltias. Luokka:Venäjän hallitsijat ja:イヴァン5世 (ロシア皇帝)

1689

Tapahtumia


- Euran teollisuuskausi alkaa

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1600-luku

1696

Tapahtumia


- 7. elokuuta – Halla tuhoaa sadon Suomessa. Tuhoa täydentävät myöhemmät hallayöt. Katovuosina 1695–1697 nälkään ja tauteihin kuoli n. 130 000 ihmistä eli kolmannes maan väestöstä.

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1600-luku ko:1696년

1689

Tapahtumia


- Euran teollisuuskausi alkaa

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1600-luku

1699

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 15. toukokuuta - Pombalin markiisi, Portugalin pääministeri

Kuolleita


- Luokka:1600-luku ko:1699년

Alankomaat

Alankomaat, viralliselta nimeltään Alankomaiden kuningaskunta, on perustuslaillinen kuningaskunta Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Saksa ja Belgia. Pinta-ala on 41 526 km² ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Alankomaita kutsutaan myös nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa vanhaa Hollannin provinssia, joka nykyään on jaettu Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinsseihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on käypä nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on maailman suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Etelä- ja Pohjois-Hollannin, Utrechtin ja Flevolandin provinssit) kutsutaan Randstadiksi. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen. Nimitys hollantilainen saattaa kuitenkin loukata ihmisiä, jotka eivät ole hollantilaisia, esimerkiksi limburgilaisia tai pojoisbrabantilaisia.

Historia

Alankomaat itsenäistyi vuonna 1648. 1600-luvulla Alankomaista tuli suurimpia merenkävijämaita ja kaupankäynnin ansiosta siitä kehittyi taloudellinen suurvalta. Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen kuningaskunnaksi nykyisen Belgian ja Luxemburgin kanssa vuonna 1815. Belgia itsenäistyi vuonna 1830 ja Luxemburg erosi liitosta kuningas William III:n kuoltua. Alankomaat oli neutraali Ensimmäisessä maailmansodassa, mutta Saksa valloitti sen toukokuussa 1940 Toisen maailmansodan aikana. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan jälkeen Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä. Nyk. Alankomaiden alue oli aik. kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eKr. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eKr. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan, kuen nyk. Belgiakin. Frankkien valtakunnan jaon (843) jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöh. joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen. Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, jonka kiihkokatolinen politiikka julmine uskonvainoineen johti vapausssotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohj. maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi 1581, kun taas et.maakunnat (nyk.Belgia)jäivät Espanjan yhteyteen. Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaiden itsenäisyyden Westfalenin rauhassa 1648. Alankomaat oli vallannut jo vapausssodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöh. siirtomaitaan mm. Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652-54 ja 1665-67 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskaan. Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Oranian suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nyk. Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830. Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi 1890 kuningatar Vilhelmiina. Alankomaat pysyi puolueettomana 1. maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myös 2. maailmansodan puhjetessa.

Politiikka

Alankomaat on ollut perustuslaillinen kuningaskunta vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (Minister President). Parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneessa on 150 jäsentä, ja heidät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla on vähemmän vaikutusvaltaa, ja sen jäsenet valitsevat Alankomaiden provinssien parlamenttien jäsenet aina provinssi-parlamenttivaalin jälkeen.

Provinssit

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin (provincies):
DrentheGroningenOverijssel
FlevolandLimburgUtrecht
FrieslandPohjois-BrabantZeeland
GelderlandPohjois-HollantiEtelä-Hollanti
Provinssit jaetaan kuntiin (gemeenten), joita on 483. Alankomaihin kuuluu saaria Karibianmeressä: Alankomaiden Antillit ja Aruba. Aruba Aruba

Väestöjakauma

Alankomaissa puhutaan hollantia. Väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoituja protestantteja tai katolisia.

Talouselämä

Alankomaat lähti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijöiksi. Se oli mukana mm. hiili- ja teräsunionissa. Luopuessaan siirtomaastaan Indonesiasta hollantilais-brittiläinen öljy-yhtiö Royal Dutch/Shell joutui uuteen asetelmaan raakaöljyn ostajana. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin toimesta, mm. CD-levy on Philipsin lanseeraama. 1990-luvulla Hollannin 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön vallatessa sen markkinat.

Merkittävimmät luonnonvarat


- Pohjanmeren maakaasu ja öljy
- hedelmällinen maaperä

Merkittävimmät vientituotteet


- elintarvikkeet
- koneet
- kulkuneuvot

Linkit


- [http://europa.eu.int/abc/governments/netherlands/index_fi.htm EU Portaali]
- [http://www.finlandsite.nl/foorumi Alankomaat Foorumi]
- [http://www.alankomaat.info Alankomaat Info]
- [http://www.holland.com Matkailutoimisto]
- [http://maps.google.com/maps?ll=52.173932,5.603027&spn=2.991694,8.107910&z=10&t=h&hl=en Alankomaat Google Mapsissa]
- [http://www.blogs.fi/main/index.php/hollannikkaat Hollannikkaat]: Suomi-yhteisö Hollannissa Luokka:Alankomaat [[got:

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit


- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet


- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad
- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin
- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit


- Moskova
- Pietari

Autonominen alue


- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat


- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat


- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- öljy
- maakaasu
- puutavara
Juhlapäivät
PvmSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuutauusivuosiНовый годvaltiollinen juhlapäivä
7. tammikuutaortodoksinen jouluРождествоvaltiollinen juhlapäivä
23. helmikuutaisänmaan puolustajan päiväДень защитника отечестваvaltiollinen juhlapäivä
8. maaliskuutakansainvälinen naistenpäiväМеждународный женский деньvaltiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuutakevään ja työn juhlaПраздник весны и трудаvaltiollinen juhlapäivä
9. toukokuutavoitonpäiväДень Победыvaltiollinen juhlapäivä
12. kesäkuutaVenäjän Federaation kansallispäiväДень независимостиvaltiollinen juhlapäivä
4. marraskuutakansallisen yhtenäisyyden päivävaltiollinen juhlapäivä
12. joulukuutaperustuslain päiväДень конституцииvaltiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla


- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Tanska

Tanska on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on muihin pohjoismaihin verrattuna pieni, vain 43 094 neliökilometriä. Väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden pohjoismaiden kanssa.

Historia

Tanskan yhdisti lopullisesti Harald Blåtand noin vuonna 980. Tällöin tanskalaiset tunnettiin viikinkeinä ja he ryöstelivät, kävivät kauppaa ja kolonisoivat suuria osia Euroopasta. Tanskan vallan alla olikin eri aikoihin Englanti, Norja, Ruotsi, Baltian rannikkoa ja Pohjois-Saksan rannikkoa. Skoone oli osa Tanskaa siihen asti kun se menetettiin Ruotsille vuonna 1658. Tanskan ja Norjan unioni lakkasi olemasta vuonna 1814 ja Norja päätyi uuteen unioniin Ruotsin kanssa. Vuonna 1864 käydyn Toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luopumaan Schleswig-Holsteinista Preussille. Tämän jälkeen Tanska on pitänyt kiinni neutraliteetti-linjasta eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. 9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä miltein koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin. Luettelo Tanskan kuninkaista.

Politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

Läänit

Luettelo Tanskan kuninkaista Tanska jaetaan 13 lääniin (amter) ja 271 kuntaan (kommuner).
- Frederiksborgin lääni
- Fynin lääni
- Kööpenhaminan lääni
- Nordjylland (Pohjois-Jyllannin lääni)
- Riben lääni
- Ringkjøbingin lääni
- Roskilden lääni
- Sønderjylland (Etelä-Jyllannin lääni)
- Storstrømin lääni
- Vejlen lääni
- Viborgin lääni
- Vestsjælland (Länsi-Sjellannin lääni)
- Århusin lääni Kolmella kunnalla on lääninoikeudet:
- Bornholm
- Fredriksberg
- Kööpenhamina Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Maantiede

Färsaaret Tanska koostuu Jutlandin niemimaasta ja 405 saaresta joista 82 on asutettua. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Suuri Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin. Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin. Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto. Tanskan korkein piste on noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestöjakauma

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa. 84,3 % tanskalaisista kuuluu luterilaiseen Tanskan valtionkirkkoon, Den Danske Folkekirke. Noin 10% kuuluu muihin kristittyihin kirkkoihin ja muslimeja on 2% väestöstä. Muut uskonnot ja uskontokuntiin kuulumattomat mahtuva jäljelle jäävänä vajaaseen prosenttiin.

Kulttuuri

Tunnettuja tanskalaisia:
- Hans Christian Andersen, kirjailija
- Niels Bohr, fyysikko
- Tyko Brahe, tähtitieteilijä
- Karen Blixen, kirjailija
- Søren Kierkegaard, filosofi
- K E Løgstrup, filosofi
- Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
- Bertel Thorvaldsen, taiteilija
- Lars von Trier, ohjaaja

Merkittävimmät luonnonvarat


- öljy
- maakaasu
- kalkkikivi
- suola
- kala

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- elintarvikkeet

Aiheesta muualla


- [http://maps.google.com/maps?ll=56.102683,9.733887&spn=2.720762,8.107910&z=10&t=h&hl=en Tanska Google Mapsissa] Luokka:Tanska fiu-vro:Taani als:Dänemark ms:Denmark zh-min-nan:Dan-kok ko:덴마크 ja:デンマーク simple:Denmark th:ประเทศเดนมาร์ก

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin Ruotsin ja sen vastustajien Venäjän, Tanska-Norja Unionin ja Preussin ja Hannoverin (vuodesta 1715) ja Saksi-Puolan välillä vuosina 1700–1721. Sota alkoi helmikuussa 1700 Saksin vaaliruhtinaan ja Puolan kuninkaan August Väkevän hyökkäyksellä Ruotsille kuuluneeseen Riikaan Liivinmaalla. Suomen historiassa tätä Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721 päättynyttä ajanjaksoa kutsutaan isonvihan ajaksi.

Sodan tausta

Ruotsi oli 1600-luvulla noussut suurvallaksi Tanskan, Venäjän, Puolan ja Saksan valtioiden kustannuksella. Tanska oli 1658 menettänyt Roskilden rauhassa lopullisesti Skånen, Blekingen ja Hallanin maakunnat, Saarenmaan sekä Gotlannin ja Norjan puolelta Båhuslänin, Jämtlannin ja Härjedalenin maakunnat. Venäjä oli 1617 Stolbovan rauhassa menettänyt Ruotsille Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin. Venäjä halusi pääsyn Itämerelle ja tarvitsi sotalaivastolleen satamia. 1690-luvun lopulla Kaarle XII:n serkku, Saksin vaaliruhtinas ja 1697 Puolan kuninkaaksi valittu August Väkevä alkoi haaveilla Liivinmaan valtaamisesta. Hän tekikin salaisen hyökkäysliiton Venäjän ja revanssia hakevan Tanskan kanssa vuoden 1699 lopulla.

Sodan alku

Sota alkoi helmikuussa 1700, kun Saksin armeija hyökkäsi ilman sodanjulistusta Ruotsin valtakunnan suurimpaan kaupunkiin, Riikaan Ruotsin Liivinmaalla. Saatuaan tiedon hyökkäyksestä Viron kenraalikuvernööri Axel de la Gardie antoi Suomen rykmenteille käskyn nousta liikekannalle ja marssia Riian avuksi. Riian ensimmäinen piiritys päättyikin toukokuun alussa, kun suomalaisrykmentit ehtivät kaupungin lähistölle. Tanskan kuningas, Kaarlen serkku Fredrik IV, liittyi sotaan maaliskuussa hyökkäämällä Kaarle XII:n liittolaista ja lankoa, Holstein-Gottorpin herttuaa vastaan. Kaarle XII yllättyi hyökkäyksestä mutta toimi nopeasti. Hän kutsui aseisiin isänsä muodostaman vahvan armeijan ja lähti sotaan ensin Tanskaa vastaan. Ruotsin liittolaisten — Englannin, Alankomaiden ja Hannoverin — avustuksella hän Kaarlen armeija nousi maihin Sjællantiin ja Tanska masennettiin niin perusteellisesti, ettei se pystynyt osallistumaan sotaan useaan vuoteen. Tanska joutui solmimaan elokuun 8. päivänä Treventhalin rauhan Holstein-Gottorpin herttuan kanssa ja luopumaan samalla liitosta Ruotsia vastaan. Puolan kuningas ja Saksin vaaliruhtinas August Väkevä tuli henkilökohtaisesti johtamaan Saksin armeijaa heinäkuussa ja seurasi Riian toinen piiritys. Kun Kaarle XII nousi lokakuun alussa maihin Pärnussa hän sai tietää, että Riian varuskunnan päällikkö oli tehnyt aselevon Augustin kanssa ja Saksin armeija oli perääntynyt talvileiriin Kuurinmaan ja Samogitian puolelle.

Venäjä liittyy sotaan

Alkuvuodesta 1700 tsaari Pietari Suuri oli ollut kiinni sodassa Turkkia vastaan. Määräaikainen rauha Turkin kanssa solmittiin 14. heinäkuuta ja 20. elokuuta tsaari julisti sodan Ruotsille ja liittyi mukaan sotaan liittolaistensa kanssa. Vasta pari päivää oman sodanjulistuksensa jälkeen Pietari sai kuulla Tanskan tehneen rauhan. Hän ei kuitenkaan antanut sen häiritä hyvin alkanutta sotaa, ja lokakuussa Venäjällä oli 30 000 jalkamiestä ja 7500–10000 ratsumiestä piirittämässä Pietarin johdolla Ruotsin tärkeintä tukikohtaa idässä, Narvan linnoitusta. Tätä armeijaa Kaarle XII lähti epäröimättä karkoittamaan. Ruotsin Virossa ja Liivinmaalla olevat joukot määrättiin marssimaan Wesenbergin (nyk. Rakvere) luo, josta Kaarle lähti 13. marraskuuta Narvaa kohden. Kun Kaarlen kanuunoiden äänet kantautuivat piiritysleiriiin 19. päivän illansuussa, Pietari Suuri lähti hoitamaan kiireellisiä asioita Moskovaan armeijan päällikön, marsalkka Golovin kanssa ja jätti komennon herttua de Croylle. Seuraavana päivänä, marraskuun 20. päivä Kaarlen 10 200 miehen karoliiniarmeija löi Venäjän liki 37 000 vahvuiset joukot perin pohjin Narvan taistelussa. Tuhannet venäläiset hukkuivat Narvajokeen, yli puolet jäi vangeiksi.

Sota Puolassa

Kaarle XII kaavaili Puolasta liittolaista, mutta ensin hänen piti voittaa Saksin ja Puolan armeijat ja syöstä August Väkevä vallasta. August ei ollut antanut periksi lopullisesti vaikka olikin luopunut Riian piirityksestä. August uudisti liiton Pietarin kanssa talvella 1701, jolloin Pietari lupaili apujoukkoja ja sivustatukea hyökkäämällä uudestaan Inkeriin. Kaarle XII ei jäänyt odottamaan Augustin hyökkäystä, vaan ylitti Väinäjoen ja löi Saksin ja Venäjän armeijat Väinäjoen taistelussa heinäkuun alussa 1701 Riian lähellä. August oli nyt lyöty, mutta Kaarle ei suostunut rauhanehtoihin vaan vaati ehdotonta antautumista. Kaarle XII eteni Puolaan ja vaikka Puolan valtakunnan armeija liittyi nyt sotaan, Kaarlen armeija valtasi Varsovan, Krakovan ja löi Saksin ja Puolan armeijat 1703 keväällä Pultuskissa. Vuoden 1704 alussa Kaarle XII valitutti Varsovassa Stanislaw Leszczyskin Puolan kuninkaaksi. August Väkevä pakeni Liettuaan. Helmikuussa 1706 sotamarsalkka Schulenburgin johtama saksien ja venäläisten armeija tuhottiin Fraustadtin luona. Narvan jälkeen ruotsalaisten päällikkö, kenraali Rehnschiöldt oli päästänyt venäläisvangit menemään sen jälkeen kun he olivat luovuttaneet aseensa. Nyt hän ilmeisesti [3] määräsi venäläiset teloitettavaksi. Joka tapauksessa, Schulenburgin armeija menetti 18 000 miehestään, 8 000 kaatuneina ja 7 600 vankeina. Espanjan perimyssodan tapahtumien johdosta keisari päästi Ruotsin joukot kesällä 1706 marssimaan Sleesian läpi Saksiin, ja Kaarle pakotti August Väkevän solmimaan rauhan syyskuussa.

Tie Pultavaan

Ruotsin sotiessa Saksia ja Puolaa vastaan ruotsalaiset olivat sallineet venäläisten hyökkäillä itärintamalla. Pietari oli valloittanut Inkerin ja alkoi rakentaa uutta pääkaupunkiaan, Pietaria vuonna 1703 Suomenlahden pohjukkaan. Pietari Suuri tarjosi rauhaa, rauhanehtojen mukaan Ruotsi olisi menettänyt vain Inkerin. Kaarle ei kuitenkaan tyytynyt tarjoukseen, ja elokuussa 1707 Ruotsin joukot lähtivät marssimaan kohti Venäjää. Kesällä 1708 armeija käsitti 49 500 miestä, jotka kaikki olivat matkalla kohti Moskovaa. Ruotsi pystyi voittamaan joitain erillistaisteluja, Kaarle pääsi Smolenskiin muttei kyennyt lyömään Venäjää. Pietari Suuri käytti poltetun maan taktiikkaa: venäläiset tuhosivat alueet, joilta joutuivat perääntymään, jolloin Ruotsin armeija ei löytänyt ruokaa sen enempää miehille kuin elikoillekaan. Kun tie Smolenskista Moskovaan ei auennut, Kaarle XII muutti strategiaansa, hän pyrki saamaan kapinalliset kasakat, tataarit ja Turkin mukaan sotaan Pietaria vastaan. Ruotsin armeija lähti marssimaan kohti Ukrainaa. Kaarlen apujoukkojen huoltovankkurit ja tykit juuttuivat mutaan ja ne tuhottiin Lesnajan kylässä lumimyrskyssä syyskuussa 1708. Puolet Lewenhauptin 12000 miehestä saavutti pääjoukon ilman varusteitaan, mikä ei auttanut armeijan huoltoa. Erityisen kylmän talven 1708-1709 jälkeen Kaarle XII lähti jälleen kohti Moskovaa. Jälleen poltetun maan taktiikka ja ilmasto tekivät tehtävänsä, kolmannes armeijasta oli kuollut ja Kaarle itse haavoittunut, kun Ruotsin ja Venäjän armeijat kohtasivat viimein 28. kesäkuuta 1709 Pultavan taistelussa. Pietari Suuren 45 000 miehen armeija löi Ruotsin 29 000 miehen joukot, Kaarle pakeni henkikaartin ja parin ruotsalaisen pataljoonan kanssa Turkkiin. Ruotsin armeijan pääjoukot antautuivat 30. kesäkuuta, sotavangit vietiin Siperiaan, kaivoksiin tai rakentamaan Pietarin kaupunkia.

Tanska ja Puola liittyvät taas sotaan

Pultavan innoittamana Saksi ja Tanska liittyivät jälleen 1709 sotaan. August Väkevä kruunattiin uudelleen Puolan kuninkaaksi. Vuoden 1710 helmikuussa Magnus Stenbock löi kuitenkin Helsingborgin taistelussa Skåneen maihinnousseen 14 000 miehen tanskalaisarmeijan. Englanti, Alankomaat ja Preussi tarjoutuivat toimimaan välittäjinä mutta Turkkiin jäänyt Kaarle ei vieläkään halunnut tehdä rauhaa. Vuoden 1712 lopulla Stenbock lähti Saksaan tarkoituksena kohdata Kaarle XII ja hän voittikin Tanskan ja Saksin armeijat Gadebuschissa Lyypekin lähellä. Saksan-retki päättyi kuitenkin huonosti, Stenbock armeijoineen joutui antautumaan toukokuussa 1713 Tönningissä.

Isonvihan aika

Kaarlen vehkeilyistä huolimatta (tai juuri niiden vuoksi) Turkin sulttaani luopui sodasta Venäjää vastaan lopullisesti vuonna 1713 ja Pietari Suuri oli vapaa toimimaan Itämeren suunnalla. Ruotsin ylivoimainen avomerilaivasto pystyi kuitenkin pitämään venäläiset pois Itämereltä, vaikka Venäjä oli saanut ensimmäiset kolme 50-tykkistä linjalaivaansa valmiiksi vuoden 1710 syksyllä. Ruotsin laivasto talvehti Karlskronassa, josta ei ehtinyt estämään Venäjän Itämeren laivaston keväisiä operaatioita. Vuoden 1710 keväällä juuri jäiden lähdön jälkeen venäläiset laivasivat tykistönsä piirittämään Viipuria, jonka lisäksi he valloittivat Riian, Pärnun ja Tallinnan. Viipurin menetyksen jälkeen 1711-1712 laivaston talvehtimispaikaksi valittiinkin Helsinki. Huonoista kokemuksista huolimatta Ruotsin laivasto vietti talven 1713 jälleen Karlskronassa, vaikka Venäjän maihinnousua Suomeen osattiinkiin odottaa. Suomea puolustavat maajoukot oli siroteltu pitkin etelärannikkoa, pääjoukot olivat Porvoossa ja Pernajassa, lännempänä joukkoja oli Helsingissä ja Turussa asti. Heti jäiden lähdön jälkeen Venäjän saaristolaivasto kaleereineen pääsi toimimaan vapaasti Suomenlahdella ja 8. toukokuuta 1713 venäläiset saapuivatkin Helsingin edustalle 300 aluksen ja 17 000 miehen voimin kreivi Fjodor Apraksinin johdolla. Ruotsin avomerilaivasto saapui Helsinkiin liian myöhään, Helsinkiä puolustaneiden 1 800 miehen komentaja Armfelt oli jo polttanut kaupungin ja vetäytynyt. Apraksinin laivasto ja joukot eivät myöskään olleet jääneet odottamaan Ruotsin laivastoa ja nousivat maihin Porvoossa ja Pernajassa Porvoon itäpuolelle. Suomessa olevien joukkojen ylipäällikkö, Georg Lybecker vitkasteli ja vältteli yhteenottoa venäläisten kanssa. Venäjän armeija saavutti taisteluitta Helsingin 10. heinäkuuta, kaupungin edustalla ollut laivasto-osasto poistui ja Lybecker perääntyi lopulta joukkoineen Hämeenlinnaan.

Kostianvirran taistelu

Tukholman sotaneuvosto sai tarpeekseen kyvyttömästä Lybeckeristä ja kutsui hänet Tukholmaan "neuvotteluja varten". Kenraalimajuri Carl Gustav Armfelt nimitettiin hänen tilalleen Suomessa olevien joukkojen ylipäälliköksi. Armfeltin lähettämä pieni 500 jalkamiehen ja 200 ratsumiehen osasto ei pystynyt estämään venäläisten etenemistä elokuun lopulla Turkuun. Venäläisten Turun-retki jäi kuitenkin kesken, Pietari Suuri pakeni takaisin Helsinkiin, kun kuuli Ruotsin saaristolaivaston kaleerien saapuneen Turun edustalle. Syyskuussa 1713 Venäjän armeija lähti etenemään pohjoiseen poistaakseen Armfeltin armeijan uhan. Armfelt ei voinut vain perääntyä, vaan hän asettui asemiin Hämeenlinnan pohjoispuolelle. Armfelt oli jakanut 7 200 miestään eri puolille Hämettä. Pääjoukot, 3 400 miestä, olivat Pälkäneellä Kostianvirran partaalla. Yksi jalkaväkirykmentti ja pääosa ratsujoukoista oli jaettu eri puolille Mallasvettä torjumaan venäläisten koukkausta. Kostianvirralla olevat Armfeltin joukot pystyivät kyllä estämään 15 000 miehen vahvuisten venäläisjoukkojen etenemisen virran yli, mutta se vain hidasti kenraali-yliamiraali Apraksinia. Lokakuun 6. päivä yli 6 000 venäläistä ylitti Mallasveden hirsilautoilla. Armfelt pystyi irroittamaan vain 2000 miestä Kostianvirralta maihinnousua torjumaan. Vastarinnasta huolimatta venäläiset rantautuituvat Mälkilän kylässä ja kiersivät Kostianvirralla olevien joukkojen selustaan. Ruotsalaiset menettivät yli 800 miestä ja koko tykistönsä (9 tykkiä).

Napuen taistelu

Kostianvirran jälkeen venäläiset pääsivät etenemään Pohjanmaalle saakka. Isossakyrössä Napuen luona 19. helmikuuta 1714 Armfeltin armeija joutui saarroksiin ja menetti yli puolet vahvuudestaan. Venäläiset etenivät Vaasaan ja polttivat Pietarsaaren kaupungin, Raahea kohti perääntyvät Armfeltin armeijan rippeet polttivat Kokkolan sataman. Venäläiset perääntyivät kuitenkin ennen kelirikkoa takaisin Ylä-Satakuntaan, Kangasalan tienoille. Pietari Suuri sovelsi taas poltetun maan taktiikkaa. Estääkseen Ruotsin armeijan huollon hän määräsi kasakat hävittämään ennen poistumistaan 10 peninkulman verran Pohjanmaata. Miehet tapettiin ja lapset ja naiset vietiin orjiksi Venäjälle, 8000–9000 ihmistä surmattiin tai vietiin pois.

Riilahden taistelu

Seuraavana kesänä seurasi Ruotsin ja Venäjän laivastojen kohtaaminen. Venäjän saaristolaivastoon kuului silloin jo 100 kaleeria ja kymmenentuhatta miestä. Heinäkuussa 1714 Apraksinin johtama saaristolaivasto oli jäänyt saarroksiin Hankoniemen itäpuolelle Tvärmninnen edustalle. Pietari ei uskaltanut riskeerata linjalaivojaan vaan jätti avomerilaivastonsa Tallinnan satamaan ja suuntasi saaristolaivaston mukana Hankoon. Hankoniemen edustalla 27. heinäkuuta 1714 käydyssä Riilahden taistelussa venäläiset onnistuivat valtaamaan tiedustelemassa olleen Ruotsin laivasto-osaston jossa oli 18-tykkinen fregatti Elephant, kuusi kaleeria ja kolme saaristolaisvenettä. Tämän Venäjän laivaston ensimmäisen merivoiton kunniaksi 27. heinäkuuta on ollut Venäjän ja Neuvostoliiton laivastojen juhlapäivä sekä laivastoissa on ollut useita aluksia nimeltä Gangut (Hangö udd). (Myös Suomen laivastossa oli 1943 uponnut miinalaiva Riilahti.)

Ahvenanmaan ja Pohjanmaan miehitys

Riilahden voiton jälkeen 1714 syyskesällä venäläiset pääsivät etenemään pitkin Suomenlahden rannikkoa Ahvenanmaalle ja Pohjanlahdelle. Apraksinin johtama laivasto-osasto ja kenraaliluutnantti Robert Brucen ratsuväkiosasto eteni pitkin Pohjanlahden rannikkoa Uuteenkaarlepyyhyn saakka. Venäläiset pystyivät ulottamaan sotatoimet myös varsinaisen Ruotsin puolelle, kenraalimajuri Golovinin johtama laivasto-osasto ylitti syyskuussa Pohjanlahden ja hyökkäsi Uumajaan. Kaupunki paloi taistelussa. Selkämeri ja Merenkurkku olivat Ruotsin laivastoa vaarallisempia vastustajia, venäläiset menettivät retkellä 26 kaleeria, 12 pienempää alusta ja 285 miestä. Pietari Suuri valittikin¸ että Venäjän laivasto kärsi retkellä suurempia menetyksiä kuin Hankoniemen verisen taistelun aikana. Sekä taistelu että retki olivat tsaarin mieleestä kuitenkin kannattavia, sillä nyt Venäjän saaristolaivasto oli osoittanut vaarallisuudensa ruotsalaisille. Ainoa taistelukosketus Armfeltin armeijan ja venäläisten kanssa oli 20. elokuuta Isossakyrössä, jossa ollut 560 ratsumiehen etuvartio otti Brucen etujoukkojen kanssa yhteen. Syyskuun 13. päivä, samaan aikaan kuin venäläisten laivasto kääntyi Uudestakaarlepyystä takaisin kohti Turkua, Armfeltin jalkaväki lähti perääntymään Raahesta Länsipohjaan, Kalixin pitäjään Tornion länsipuolelle. Ratsuväen etuvartio jäi Kemiin. Venäläiset etenivät Armfeltin perässä pohjoiseen, miehittivät Kokkolan, Kokkolaan, Oulun ja Kajaanin. Vuoden 1715 alussa venäläiset olivat miehittäneet koko Suomen, aivan Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Virkamiehet ja osa papistosta olivat paenneet Ruotsiin. Tämä miehitysaikaa kutsutaan isonvihan ajaksi Suomen historiassa. 1721 rauhanteon jälkeen ja sitä ennenkin – olot olivat jo 1717 vakiintuneet venäläisten asetettua Suomeen siviilihallinnon – pakolaisia palasi Ruotsista takaisin Suomeen, samoin palasi Venäjälle vangeiksi ja pakkotyöhön vietyjä.

Kaarlen paluu Ruotsiin

Kaarle XII ratsasti kahdessa viikossa Turkin Transsylvaniasta Unkarin, Itävallan, Baijerin ja muiden Saksan ystävällismielisten valtioiden kautta Ruotsin Pommeriin. Hän saapui Stralsundin kaupunkiin 11. marraskuuta 1714. Kaarle saattoi vain todeta, että Pietari oli vallannut Ruotsin Itämeren maakunnat ja Suomen, sekä Tanska Bremenin. Hannover liittyi sotaan Ruotsia vastaan huhtikuussa 1715. Tilanne muuttui vielä epätoivoisemmaksi saman vuoden lokakuussa, kun Preussikin liittyi sotaan Ruotsia vastaan ja Tanskan, Saksin ja Preussin joukot alkoivat piirittää Stralsundia. Kaarle pakeni piiritetystä kaupungista Skåneen, jonne hän saapui 13. joulukuuta 1715. Tammikuussa 1716 Kaarle keräsi Lundiin 40 000 miehen armeijan. Suojasää pilasi suunnitelman hyökätä jään yli Tanskaan, joten armeija suuntasi kulkunsa helmikuussa Norjaan. Ilman tykistöä Kaarle ei kuitenkaan pystynyt valloittamaan norjalaisten linnoituksia, joten huhtikuussa hän joutui palaamaan tyhjin käsin ensimmäiseltä Norjan matkaltaan. Ruotsia vastaan sodassa olevasta Hannoverin vaaliruhtinaasta oli tullut myös Ison-Britannian kuningas Yrjö I vuoden 1714 syyskuussa. Kaarle oli tukenut katolisia jakobiittejä, jotka yrittivät syöstä Yrjön valtaistuimelta, mutta heidät kukistettiin Skotlannissa vuoden 1716 helmikuuhun mennessä. Niinpä suurten merivaltojen laivastot (Englannin sekä Alankomaiden) tukivat Tanskan ja Venäjän laivastoja kun ne pyrkivät nousemaan uudelleen maihin Skåneen syksyllä 1716. Kaarlen pelasti vain liittolaisten eripura. Tilanne idässä oli toivoton ja 1718 Kaarle alkoi jo tunnustella rauhaa Venäjän kanssa Ahvenanmaalla. Syksyllä hän päätti hyökätä uudestaan Norjaan, Kaarlen komentamat pääjoukot marssivat kohti Kristianiaa (nykyinen Oslo) ja Armfeltin komentama osasto valtasi Trondheimin. Piirittäessään Osloon vievän reitin varrella olevaa Fredrikstenin linnoitusta Kaarle XII kuoli ohimoon osuneesta kuulasta 30. marraskuuta 1718. Kaarlen langon, Hessenin prinssin johdolla ruotsalaiset perääntyivät Norjasta.

Rauha ilman Kaarlea

Ruotsi solmi Tukholman rauhat vuosina 1719 ja 1720 Hannoverin, Preussin, Tanskan ja Puolan kanssa. Ruotsi menetti Saksan alueensa Hannoverille ja Preussille Länsi-Pommeria lukuun ottamatta, Tanskalle se joutui maksamaan sotakorvauksia ja luopumaan tullivapaudesta Juutinraumassa. Venäjän kanssa tehtiin lopulta vuonna 1721 Uudenkaupungin rauha, Ruotsi menetti Inkerin, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin ja Karjalan suunnilleen Suomen nykyistä itärajaa myöden. Sodan tuloksena Ruotsi menetti asemansa suurvaltana ja Venäjä otti Ruotsille kuuluneen valta-aseman Itämeren alueella.

Lähteitä

#[http://www.instfin.sp.ru/InstFin2004/1257/reports_sv.asp?id=88 Kujala, Antti: "Suomi suuressa Pohjan sodassa 1700-1714", symposium ”Suuri Pohjan sota” 9.9.2004 Suomen Pietarin instituutissa] #"Kriget i Finland 1713" #[http://members.tripod.com/Bengt_Nilsson/Historia/fraustadt.htm Nilsson, Bengt: "Karl XII, Rehnschiöld och de ryska fångarna vid Fraustadt"] (sisältää linkit Kaarle XII ja Rehnschiöldtin kirjeisiin) #[http://www.starsoft.fi/bothnia/skampafi.html Pekka Toivanen: "Skampavoin kannella"] #[http://www.neva.ru/EXPO96/book/book-cont.html Anonyymi: "The History of Russian Navy"]

Suuren Pohjan sodan taistelut


- Narvan taistelu 20. marraskuuta 1700
- Väinäjoen taistelu 9. heinäkuuta 1701
- Kliszowin taistelu 9. heinäkuuta 1702
- Pultuskin taistelu 21. huhtikuuta 1703
- Jakobstadtin taistelu 26. heinäkuuta<