:: wikimiki.org ::
| Pietarsaaren Seutukunta |
Pietarsaaren seutukuntaPietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 154.
Kunnat
- Kruunupyy (Kunta)
- Luoto (Kunta)
- Pedersören kunta (Kunta)
- Pietarsaari (Kaupunki)
- Uusikaarlepyy (Kaupunki)
Aiheesta muualla
- [http://www.concordia.jakobstad.fi/index.php?lang=4 Concordia - Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus]
:
- [http://www.kronoby.fi/default.asp?id=start-fi Kruunupyyn kunnan kotisivut]
:
- [http://www.larsmo.fi/document.asp?id=start-fi Luodon kunnan kotisivut]
:
- [http://www.pedersore.fi/index.php3?lang=4 Pedersören kunnan kotisivut]
:
- [http://www.jakobstad.fi/index_fi.shtml Pietarsaaren kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.uusikaarlepyy.fi/ Uusikaarlepyyn kaupungin kotisivut]
Luokka:Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ã…lands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Pohjanmaan maakunta
Pohjanmaan maakunta on maakunta Suomen länsirannikolla. Sitä ympäröivät Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Pohjanmaan maakunta oli nimeltään Vaasan rannikkoseutu aina vuoden 1998 maaliskuuhun asti.
Historialliset läänit
Historia, maantiede ja kulttuuri, katso: Pohjanmaa
Maakuntahallitus
Pääartikkeli: Pohjanmaan maakuntahallitus
Kunnat
Pääartikkeli: Pohjanmaan maakunnan kunnat
Pohjanmaan maakunnassa on 18 kuntaa. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä.
Linkit
- [http://www.pohjanmaa.fi Pohjanmaan maakuntaportaali]
- [http://www.obotnia.fi/ Pohjanmaan liitto]
Luokka:Pohjanmaan maakunta
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
KruunupyyKruunupyy, aikaisemmin Kruununkylä, (ruotsinkielinen nimi: Kronoby ) on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6803 ihmistä ja sen pinta-ala on 751,66 km² josta 38,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,5488 asukasta/km².
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 13 prosenttia puhuu suomea. Nykyinen Kruunupyy on muodostunut 1. tammikuuta kun Kruunipyyhyn liittyivät Teerijärvi ja Ala-Veteli. Kunnassa toimii lentokenttä.
Kylät
Hopsala, Norrby, Påras, Söderby, Ytterbråtö, Överbråtö
Aiheesta muualla
Elinkeinoelämä
- [http://www.nautorgroup.com/ Nautors Swan -purjevenetehdas]
Kunta
- [http://www.kronoby.fi/ Kruunupyyn kunnan kotisivu (ruotsiksi)]
Luokka:Pohjanmaan maakunnan kunnat
LuotoLuoto (ruotsinkielinen nimi: Larsmo ) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4128 ihmistä ja sen pinta-ala on 170,34 km² josta 32,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 30,352 asukasta/km².
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 92 prosenttia sen asukkaista ovat ruotsinkielisiä.
Kylät
Bosund, Eugmo, Holm, Kackur, Kyrkoby, Larsmo, Mittiby, Västerby
Aiheesta muualla
- [http://www.larsmo.fi/document.asp?id=start-fi Luodon kunnan kotisivu]
Pietarsaari
Pietarsaari (ruots. Jakobstad) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä Pohjanmaan rannikolla. Pietarsaaren naapurikunnat ovat Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy, lähellä sijaitsee myös Kokkola.
Kaupunki on kaksikielinen ja enemmistönä 55 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 42 prosenttia puhuu suomea.
Historia
Kuningatar Kristiina antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi Jacob De la Gardielle luvan perustaa uusi kaupunki Pedersören pitäjään. Hän kuitenkin kuoli pian. Hänen leskensä Ebba Brahe perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652. Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöreen viittaava Pietarsaari. Kaupungin vaakuna on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.
Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden vuonna 1765 ja täydellisen 1793. Kaupunki paloi vuonna 1835.
Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria os. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana.
Pietarsaari on perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa Hercules-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844-47. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo.
Varustamot vastustivat aikanaan rautateitä, minkä seurauksena Tampereelta Ouluun kulkeva Pohjanmaan rata rakennettiin 15 kilometrin päähän kaupungista. Kaupungin rautatieasema sijaitsee edelleen Pännäisissä.
Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta, ja 1900-luvulla selluloosatehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.
Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt edelleen enimmäkseen ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.
Työpaikat ja teollisuus
Pännäisissä
Kaupungin suurin työnantaja on UPM-Kymmenen paperi- ja selluloosatehdas, joka sijaitsee aivan kaupungin pohjoispuolella lähellä satamaa. Tämän lisäksi kaupungissa toimii edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava Nautor. Suurin osa erityisesti suuremmista purjeveneistä menee vientiin. Muita merkittäviä työnantajia ovat Jaro, joka valmistaa ruostumatonta terästä, sekä Snellman, joka valmistaa lihatuotteita.
Jo edesmenneitä Pietarsaarelaisia yrityksiä ovat Schaumanin sikuritehdas, Strengbergin tupakkatehdas sekä jäätelövalmistaja Sun Ice. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat ja uusi kaupungintalo sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä "kellopallo" on kaupungin symboleja.
Autolauttayhteys Ruotsiin lakkasi verovapaan myynnin mukana.
Nähtävyyksiä
UPM-Kymmene
UPM-Kymmene
Skata on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Se välttyi ainoana (muutamia kivitaloja lukuunottamatta) kaupungin palolta 1840-luvulla. Kaupunginosa on suojeltu. Sen kadut ovat edelleen enimmäkseen hiekkapäällysteisiä.
Koulupuisto (Skolparken) on kaupungin keskustassa ruotsinkielisen lukion vieressä sijaitseva lähes 1000 eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on Schauman-suvun lahjoittama. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli kasvitieteen harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.
Vanha satama (Gamla Hamn) on keskustan vieressä sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi Jacobstads Wapenin, Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa kunnostetaan kolmimastokuunari Vegaa. Siellä on myös uimaranta sekä vesipuisto nimeltä Fanta Sea.
Fäbodassa noin 8 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja. Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.
Nanoq on Suomen ensimmäinen arktinen museo. Se esittelee arktisen ja antarktisen alueen tutkimusta, luontoa, kansoja ja kulttuuria. Se sijaitsee myös Fäbodassa.
Pietarsaaren kesätapahtuma on nimeltään Jaakon päivät. Päivät ovat heinäkuussa Jaakon nimipäivän aikoihin ja kestävät noin viikon.
Pietarsaarelaisia ilmiöitä
Pietarsaari tunnetaan erityisesti jalkapallosta. Miesten ykkösliigassa pelaa FF Jaro. Kaupungin toinen jalkapallojoukkue on JBK (Jakobstads Bollklubb). Naisten liigassa pelaa FC United (aikaisempi FC Jaron naisten joukkue). Perinteikäs urheiluseura on myös IF Drott
Pietarsaaressa perjantai- ja lauantai-iltaisin esiintyvä kortteliralli on huomattavan laajaa kaupungin koon huomioon ottaen. Siihen osallistuvat autot täyttävät pitkinä jonoina pääkadun kummatkin kaistat sekä kaupungin torin. Kortteliralli kokoaa nuorisoa laajalti erityisesti ympäröivältä ruotsinkieliseltä maaseudulta. Yritykset rallin hillitsemiseen eivät ole tuottaneet merkittäviä tuloksia, vaikka ralli onkin jonkin verran hiljaisempaa kuin 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Kaupungin kävelykatu on kuitenkin saanut alkunsa tätä kautta.
Kaupunginosat
kortteliralli
- Keskusta (Centrum)
- Pohjoisnummi (Norrmalm), Skata
- Itänummi (Östermalm)
- Länsinummi (Västermalm)
- Lontoo (London)
- Kittholma (Kittholmen)
- Luutavuori (Kvastberget)
- Ristikari (Korsgrundet)
- Leppäluoto, Alholma (Alholmen)
- Lapinneva (Lappfjärden)
- Kirkkoranta (Kyrkostrand)
- Ruusasholma (Rosasholmen)
- Kråkholma (Kråkholmen)
Ystävyyskaupungit
Pietarsaaren ystävyyskaupungit ovat:
- Asker, Norja
- Birkeröd, Tanska
- Bunde, Saksa
- Eslöv, Ruotsi
- Gardabaer, Islanti
- Jamestown N.Y., Yhdysvallat
- Jurmala, Latvia
- Söderhamn, Ruotsi (kummikunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.jakobstad.fi/index_fi.shtml Pietarsaaren kaupungin kotisivu]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Uusikaarlepyy
Uusikaarlepyy (ruotsinkielinen nimi: Nykarleby, aik. suom. Joensuu) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 90 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8 prosenttia puhuu suomea. Uusikaarlepyy sijaitsee Lapuanjoen suussa.
Syyskuussa 1808 paikkakunnalla käytiin Suomen sotaan liittynyt Juuttaan taistelu. Tästä taistelusta kertoo J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat.
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Uusikaarlepyy
Online Casinos gry rpg po¶ciel Skróty angielskie WARSAW HOTELS
|
|
|
|
