:: wikimiki.org ::

Pirkkamiehet

Pirkkamiehet

Pirkkalaiset eli pirkkamiehet tai pirkat olivat Pohjois-Suomessa jonkinlainen ihmisryhmä, joka oli organisoitunut kaupankäyntiä ja Lapin verottamista varten. Heillä oli huomattava vaikutus keskiajan Skandinaviassa . Nimi viitannee skandinaaviseen sanaan birk, joka tarkoittaa "erivapautta". Mahdollisesti kuningas Maunu Ladonlukko (Magnus Ladulås) oli 1200-luvun lopulla antanut pirkkalaisille erioikeuden pohjoisessa tapahtuvaan kaupankäyntiin ja verottamiseen. Nämä oikeudet säilyivät aina Kustaa Vaasan aikaan asti. Pirkkalan pitäjännimeen pirkkalaisten nimellä ei liene yhteyttä, vaikka 1500-luvulla tallennettu perimätieto muuta väittääkin. Eino Leinon Orjan poika-runossa Pirkka puuhkalakki lähtee miehineen Lapin kylihin, Lapin lasta velkomahan.

Katso myös

- Pirkkala
- Pirkanmaa luokka: Suomen keskiaika

Pohjois-Suomi

Pohjois-Suomi tarkoittaa Oulun ja Lapin läänien muodostamaa Suomen maantieteellistä osaa. Alueen suurimpia kaupunkeja ovat Oulu, Kemi, Rovaniemi, Raahe, Kajaani ja Tornio. Pohjois-Suomi on harvaan asuttua aluetta (väestötiheys jopa alle 1 asukas/km²), jota korostavat mm. pitkät välimatkat merkittävimpien kaupunkien ja taajamien välillä, sekä kaupunkien ja pääväylien ulkopuolella vähäiset joukkoliikennemahdollisuudet.

Alueen pääväylät

Maantiet

Koska rataverkko kattaa vain alueen eteläisen osan, alueen tärkeimmät kulkuväylät ovat maantiet:
- valtatie 4 (E75)
- valtatie 5 (E63)
- valtatie 20
- valtatie 21 (E8)
- valtatie 22 sekä
- kantatiet 79–83 ja 90–93

Rautatiet

Alueen tärkeimmät rautatieväylät ovat:
- Pohjanmaan rata (Seinäjoki–Kokkola–Oulu)
- Oulu–Kemi–Tornio
- Tornio–Kolari
- Kemi–Rovaniemi–Kemijärvi–Kelloselkä
- Oulu–Kontiomäki, Kontiomäki–Iisalmi Alueen muut rautatieväylät:
- Iisalmi–Ylivieska
- Tuomioja–Raahe
- Kontiomäki–Vartius
- Kontiomäki–Ämmänsaari
- Joensuu–Kontiomäki
- Tornio–Haaparanta
- Elijärven kaivosrata Junaliikenne Taivalkoskelle on lopetettu ja rataosan Pesiökylä–Taivalkoski kunnossapito on lopetettu 2004. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että rataosa tullaan pian liikennekelvottomana lakkauttamaan kokonaan.

Lappi

:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu). Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö. Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue

Murmanskin alue
Saamelaiskielten puhuja-alueet

Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.

Katso myös

- Pirkkamiehet

Keskiaika

Keskiaika on nimi Euroopan historian ajanjaksolle ns. "vanhan ajan" ja "uuden ajan" välissä. Kuvan keskiajasta jonkinlaisena "pimeänä" kautena loivat uuden ajan alun oppineet, jotka halusivat siten korostaa renessanssina nykyään tunnetun oman aikakautensa merkitystä – sekä omaa etevymmyyttään aikaisempiin oppineisiin nähden. Vaikka renessanssi palauttikin paljon antiikin taiteellisia ja tieteellisiä käsityksiä käyttöön, muutos keskiaikaan ei ollut läheskään niin jyrkkä kuin nämä renessanssin myyttiä rakentaneet oppineet antoivat ymmärtää. Yksi näistä myyteistä on ajatus, että keskiajalla ei juuri tapahtunut tieteiden ja tekniikan kehitystä, koska katolinen kirkko usein jarrutti kaikenlaista kehitystä esimerkiksi luonnontieteissä peläten kehityksen ja uusien ajatusten uhkaavan valta-asemaansa. Toisaalta keskiajan kirkon luostarit ja niiden koulut olivat oikeastaan ainoa paikka, missä oli mahdollista saada opetusta yliopistojen lisäksi, jotka olivat myös tiiviissä yhteydessä kirkkoon. Esimerkiksi logiikan tutkimus eteni keskiajan yliopistoissa voimakkaasti. Länsi-Rooman tuho vuonna 476 nähdään sellaisena historiallisena taitekohtana, jossa usein ajatellaan antiikin ajan päättyneen ja keskiajan alkaneen. Tosin muitakin tulkintoja on. Tämän käsityksen ongelmana on länsikeskeisyys ja yksinomaan poliittisluontoisten tapahtumien merkityksen korostaminen. Joskus myös islamin syntyminen lasketaan periodisoinnin kannalta merkittäväksi murrokseksi. Yhteiskuntahistoriallisesti orientoituneet tutkijat korostavat taloudellis-sosiaalisia murroksia ja kieli- tai kirjallisuushistoriallisesti suuntautuneet tutkijat kansankielten etääntymistä latinasta. Keskiajan päättymistä perustellaan mm. kansallisvaltion synnyllä, suurilla löytöretkillä ja keksinnöillä (esimerkiksi kirjapainotaidon kehityksellä) ja varsinkin protestanttisten alueiden historiankirjoituksessa reformaatiolla. Suomessa keskiajan sanotaan usein alkaneen noin vuonna 1155, jolloin Varsinais-Suomen alueelle tehtiin epävarmojen tietojen mukaan niin sanottu 1. ristiretki. 1100-luvun jälkipuoliskolle ajoittuvat joka tapauksessa ensimmäiset Suomea sivuavat asiakirjalähteet, ja siten voidaan katsoa historiallisen aikakauden alkaneen Suomessa suoraan keskiajasta. Suomessa ja Ruotsissa uuden ajan yleensä sanotaan alkaneen Kustaa Vaasan noustessa valtaan vuonna 1523. Tällöin pidetään kansallisvaltioiden syntyä ja reformaatiota keskeisenä murroksena, joiden katsotaan olevan periodijaon pohjalla. Toisaalta yhteiskuntahistoriallisesti orientoitunut tutkimus korostaa yhteiskunnan perusrakenteiden pysyneen Suomessa pitkään 1500-luvulle hyvin vakaina. Siten periodirajana on voitu pitää myös esimerkiksi 1570-lukua. Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–900), sydänkeskiaikaan (noin 900–1300) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1300–1500). Vastaava jako on omaksuttu myös Suomen historiaan. Esimerkiksi yleisesti yliopistollisena oppikirjana käytettävässä Suomen historian pikkujättiläisessä (WSOY 1987) Jouko Vahtola jakaa luvun Keskiaika neljään osaan: varhaishistoriaan (noin 1000–1150), varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520). Tämän jaottelu perustuu yksinomaan valtiollisen historian käännekohtiin. Keskiajan ja sen eri alajaksojen tarkka ajoittaminen voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa, koska keskiaikaa määrittäville sosiaalisille, kulttuurisille ja poliittisille prosesseille ei yleensä voi määrittää alkamis- tai päättymisajankohtaa kovinkaan täsmällisesti. Tarkat ajoitukset historiallisille periodeille ovatkin kiinnostavia lähinnä oppihistorian kannalta; ne kertovat enemmän esittäjiensä käsityksistä historiallisesti merkittävistä tapahtumista ja rakenteista kuin antaisivat pohjaa menneisyyden mielekkäälle periodisoinnille. Useimmat nykytutkijat käyttävätkin ilmaisua keskiaika vain käytännöllisenä lyhenteenä ajanjaksolle, joka alkoi joskus 400–600-luvuilla ja päättyi joskus 1300–1500-luvuilla. Keskiajalla ei ollut mitään yhtenäistä olemusta. Kyse on vain modernista apukäsitteestä tai menneisyyttä koskevasta fiktiosta. Joitakin esimerkkejä eri maissa ja erilaisissa tieteellisissä perinteissä keskiajalle annetuista ajoituksista: :Cristopher Cellarius: 308–1453 :Yleinen: 476–1492 / 1517 :Tanska: 1047–1533 :Ruotsi: 1060–1517 :Suomi: n. 1155–1520–1527 :Viro ja Latvia: 1227–1558 :Liettua: 1387–1505 :Puola: 996–1505 :Venäjä: 880 / 1054–1533

Katso myös

- Keskiajan filosofia
- Keskiajan musiikki
- Keskiajan yliopisto
- Kiinan keskiaika Luokka:Historian ajanjaksoja Luokka:Keskiaika ja:中世 simple:Middle Ages

Skandinavia

Skandinavia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva kulttuurihistoriallinen ja maantieteellinen alue, johon kuuluvat Norja, Ruotsi ja Tanska. Joskus myös Pohjoismaita kutsutaan tällä nimellä englannin kielessä ja pääsääntöisesti saksan kielessä, mutta se ei ole aivan tarkka nimitys, koska Islanti ja Suomi eivät maantieteellisti ole osa Skandinaviaa, historiallisista, kulttuurillisista ja geopoliittisista siteistä huolimatta. Joissain kielissä pohjoismaille ja skandinavialle ei ole erillisiä nimityksiä.

Skandinavian niemimaa

Skandinavian niemimaahan kuuluvat Ruotsi, Norja aivan koillisosia lukuun ottamatta ja Suomen käsivarsi. Niemimaa rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, Norjan länsirannikolla Norjanmereen, lounaassa Pohjanmereen ja lopulta Skagerrakin, Kattegatin ja Tanskan salmien kautta Itämereen idässä aina Pohjanlahden perukkaan saakka. Niemimaata halkoo pituussuunnassa Skandien vuorijono.

Skandinavian kielet

Skandinaavisiksi kieliksi kutsutaan indoeurooppalaisia, germaanisia kieliä, joita puhutaan lähinnä skandinaviassa ja Islannissa. Skandinaaviset kielet ovat skandinavian ehdottomasti yleisimmin puhuttuja kieliä. Skandinaavisista kielistä suurimmat ovat ruotsi, norja, tanska ja islanti. Ruotsin ja tanskan kielten tarkka rajanveto on vaikeaa, sillä eräillä alueilla puhuttava ruotsi on lähempänä tanskaa kuin eräitä muita ruotsin murteita. Skandinavian vanhinta tunnettua alkuperäiskansaa lienevät lähinnä saamelaiset, joiden kieli on suomalais-urgilainen. Germaaniset kielet alkoivat saapua etelä-skandinaviaan mahdollisesti pronssikaudella, ja sittemmin germaaninen kieli on huomattavasti levittäytyt muiden kielten kustannuksella. Skandinaviassa on historiallisesti ja ilmeisesti esihistoriallisenakin aikana puhuttu myös suomalais-ugrilaista suomen kieltä pohjanlahden länsirannikolla. Monilta alueilta suomi on siirtynyt syrjään levittäytyvän ruotsin kielen tieltä, ja on nyt uhanalainen vähemmistökieli. Pohjois-Ruotsissa historiallisesti puhuttavaa suomea kutsutaan myös meänkieleksi, vaikka kyseessä on suomen murre. Katso myös Fennoskandia Fennoskandia Luokka:Eurooppa als:Skandinavien zh-min-nan:Skandinavia ko:스칸디나비아 ja:スカンディナヴィア simple:Scandinavia

Maunu Ladonlukko

Maunu Ladonlukko tai Maunu Birgerinpoika (Magnus Birgersson, Magnus Ladulås) (noin 1240 - 18. joulukuuta 1290) oli Ruotsin kuningas vuosina 1275 - 1290. Hän oli Birger-jaarlin poika. Isän kuoltua hänestä tuli herttua (joksi jaarli arvonimeä oli alettu kutsua). Lisänimen Ladulås, Ladonlukon on perinteisesti selitetty tulleen talonpoikien vapauttamisesta matkustavien piispojen ja aatelisten elättämisestä eli "latojen lukitsemisesta". Luultavammin se on kuitenkin vain väännös slaavilaisesta Ladislaus-nimestä. Vuonna 1275 Maunu katkaisi välit veljiensä kuningas Valdemarin ja nuoremman Eerikin kanssa, ja pakeni Tanskan kuninkaan Erik Klippingin tykö Tanskaan. Maunu palasi 100 tanskalaisen sotilaan ja 700 saksalaisen palkkasotilaan kanssa ja kukisti Valdemarin Hovan taistelussa. Heinäkuussa samana vuonna Magnus valittiin Ruotsin kuninkaaksi Moran kivillä. Vuonna 1276 Magnus meni naimisiin Holsteinin Helvigin kanssa joka kuului Sverkerien sukuun. Maunu antoi kaikille jotka varustivat ratsumiehen verovapauden, (ruotsiksi frälse, eli rälssi). Kirkko sai myös vapautuksen veroista.

Lapsia

# Ingeborg Maununtytär, syntynyt 1279. # Birger Maununpoika, syntynyt 1280, Ruotsin kuningas # Eerik Maununpoika, syntynyt 1282, herttua. # Valdemar Maununpoika, herttua. # Rikissa Maununtytär. Luokka:Ruotsin kuninkaat

1200-luku

Tärkeitä tapahtumia

- Tšingis-kaani luo mongolien suurvallan.
- Mongolit valloittavat Afganistanin.
- Suomeen syntyy ensimmäinen kaupunki, Turku
- Malin imperiumi perustetaan.
- Neljäs–kahdeksas ristiretki Islamia vastaan.
- Marco Polo matkustaa Kiinaan.
- Norjalaiset luovuttavat Mansaaren Skotlannille.
- Njálsin saaga kirjoitetaan

Merkittäviä henkilöitä

- Tšingis-kaani
- Albertus Magnus, saksalainen filosofi ja teologi
- Franciscus Assisilainen, Fransiskaanien perustaja
- Roger Bacon
- Johannes Bonaventura
- Petrus Peregrinus
- Robert Grosseteste
- Ranskan Ludvig IX, kuningas ja ristiretkeläinen
- Frederick II, Pyhä Rooman keisari
- Dante Alighieri
- Kublai-kaani, Yuan-dynastian perustaja Kiinassa.
- Aleksanteri Nevski, Novgorodin ja Vladimirin suuriruhtinas ko:13세기 ja:13世紀 simple:13th century th:คริสต์ศตวรรษที่ 13

Pirkkala

Pirkkala (ruotsinkielinen nimi: Birkala) on Suomen kunta joka sijaitsee Tampereen kyljessä, Länsi-Suomen läänissä. Pirkkala on Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta. Pirkkalassa sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennosto.

Yleistä

Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat. Pirkkalan ikärakenne on nuori ja väestö on hyvin koulutettua. Koulutuksesta huolehtii kuusi ala-astetta, yläaste ja yhteislukio sekä kansalaisopisto. Harva pirkkalalainen on syntynyt Pirkkalassa. Yli puolet käy töissä Tampereella. Pirkkalan ystävyyskunnat ovat Solna Ruotsissa, Ski Norjassa, Gladsaxe Tanskassa ja Valjala Virossa. Pirkkalan paikallisuutisista kertoo Pirkkalainen.

Kyliä

Ania, Haikka, Kataisto, Naistenmatka, Nuoliala, Pappila, Partola, Pirkkalankylä, Sankila, Sionkylä, Sorkkala, Tanila, Toppari ja Valkila. Naistenmatkalla sijaitsee Pirkkalan keskusta Suuppa. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu useita ostoskeskuksia. Naistenmatkan, Haikan ja Nuolialan alueella asuu reilusti yli puolet Pirkkalan väestöstä.

Historia

Pirkkala on vanhan suur-Pirkkalan ydinaluetta. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta. Ensimmäiset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla. Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja kunnan vaakunassa näkyvä turkiseläinkuvio viittaa tähän "kaupankäyntiin". G.von Numers piirsi vaakunan vuonna 1951. Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu. Pirkkalasta erosi vuosien mittaan kuntia ja viimeisin muutos oli vuonna 1922, jolloin jäljellejääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokiaksi ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.

Valtuusto

- Kokoomus 11 (+1 edellisiin vaaleihin)
- SDP 10 (+1)
- Vihreät 6
- Vasemmistoliitto 3 (-1)
- Keskusta 3
- PPP eli Paremman Pirkkalan puolesta 1 (-1)
- Kristillisdemokraatit 1

Nähtävyydet

Kristillisdemokraatit

Veistospuistossa lähellä kuntakeskusta on useita nykytaiteen veistoksia, jotka useimmat on tehty valuraudasta kahden valurautasymposiumin aikana vuosina 2001 ja 2003. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin jo muitakin materiaaleja. Taideteokset on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Idean symposiumeihen sai pirkkalalainen taitelija, Virosta Suomeen muuttanut Villu Jaanisoo. Pirkkalassa on ollut kivikautista asutusta ja muinaislöytöjä on alueella runsaasti. Vanha kirkko on vuodelta 1921 ja se on tiettävästi rakennettu ikiaikaiselle Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle. Uusi moderni kirkko vuodelta 1994 sijaitsee aivan nykyisen keskustan tuntumassa. Se valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.

Kuuluisia pirkkalalaisia

- Pentti Hietanen, oopperalaulaja
- Mikko Kuoppa, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
- Ransu-koira
- Veikko Sinisalo, näyttelijä
- Jouko Turkka, kirjailija, teatteriohjaaja

Yrityksiä

Pirkkalan yrityskeskittymät ovat Turkkiradan teollisuusalue kuntakeskuksessa, lentokentän yritykset ja Partolan yrityskeskittymä. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu paljon kauppakeskuksia, mm. Citymarket, Bauhaus ja Retail Park Veska (http://www.veska.net/).
- Johnson Metall Oy Ab, tuotteina mm. pronssiset liukulaakerit
- VCH Engineering, tuotteina automaatiolaitteet
- Vapaa Valinta, myymäläketju
- S-Market, elintarvikekauppa
- Hesburger, hampurilaisravintola
- Subway, täyteleipäravintola
- JYSK OY, sisustamisen tavaratalo
- Halpa-Halli, minimarket
- Tiimari, monitavarakauppa

Aiheesta muualla

- [http://www.pirkkala.fi/ Pirkkalan kunnan kotisivu]
- [http://www2.pirkkala.fi/sculpture/index_symposium_2001.html Valurautasymposiumi 2001] Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat Luokka:Pirkkala

Pirkkala

Yleistä

Kyliä

Historia

Valtuusto

- Kokoomus 11 (+1 edellisiin vaaleihin)
- SDP 10 (+1)
- Vihreät 6
- Vasemmistoliitto 3 (-1)
- Keskusta 3
- PPP eli Paremman Pirkkalan puolesta 1 (-1)
- Kristillisdemokraatit 1

Nähtävyydet

Kristillisdemokraatit

Kuuluisia pirkkalalaisia

- Pentti Hietanen, oopperalaulaja
- Mikko Kuoppa, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
- Ransu-koira
- Veikko Sinisalo, näyttelijä
- Jouko Turkka, kirjailija, teatteriohjaaja

Yrityksiä

Aiheesta muualla

Luokka:Suomen keskiaika

Artikkeleita Suomen keskiajasta (1100-luvulta noin 1500-luvun puoleen väliin). Katso myös: Luettelo Suomen sodista Suomab Luokka:Keskiaika

Linwood, Pennsylvania

Linwood is a census-designated place located in Delaware County, Pennsylvania. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 3,374.

Geography

Linwood is located at 39°49'33" North, 75°25'22" West (39.825945, -75.422808). According to the United States Census Bureau, the CDP has a total area of 1.4 km² (0.5 mi²). 1.4 km² (0.5 mi²) of it is land and none of the area is covered with water.

Demographics

As of the census of 2000, there are 3,374 people, 1,204 households, and 859 families residing in the CDP. The population density is 2,457.9/km² (6,386.5/mi²). There are 1,275 housing units at an average density of 928.8/km² (2,413.4/mi²). The racial makeup of the CDP is 96.50% White, 1.81% African American, 0.15% Native American, 0.41% Asian, 0.00% Pacific Islander, 0.18% from other races, and 0.95% from two or more races. 1.33% of the population are Hispanic or Latino of any race. There are 1,204 households out of which 36.5% have children under the age of 18 living with them, 47.8% are married couples living together, 17.6% have a female householder with no husband present, and 28.6% are non-families. 23.7% of all households are made up of individuals and 8.1% have someone living alone who is 65 years of age or older. The average household size is 2.80 and the average family size is 3.32. In the CDP the population is spread out with 29.1% under the age of 18, 8.6% from 18 to 24, 31.7% from 25 to 44, 20.0% from 45 to 64, and 10.6% who are 65 years of age or older. The median age is 34 years. For every 100 females there are 95.1 males. For every 100 females age 18 and over, there are 90.1 males. The median income for a household in the CDP is $39,103, and the median income for a family is $43,298. Males have a median income of $35,519 versus $23,267 for females. The per capita income for the CDP is $17,037. 10.3% of the population and 7.2% of families are below the poverty line. Out of the total population, 13.1% of those under the age of 18 and 3.9% of those 65 and older are living below the poverty line.

External links

Category:Delaware County, Pennsylvania Category:Census-designated places in Pennsylvania

witaminy pharmacy gry kalorie online spielautomaten

:: RELATED NEWS ::

George Crumb
George Crumb (født 1929) er en amerikansk klassisk komponist. George Crumb har modtaget flere internationale æresbevisninger og priser, herunder Pulizer-Prisen i 1968 for kompositionen "Echoes Time and the River". Har skrevet en del scenemusik og elektroniske værker.

Kilder/henvisninger:

- [http://www.georgecrumb.net/ Officiel hjemmeside]

Luigi Dallapiccola
Luigi Dallapiccola ( 3. februar 1904 - 19. februar 1975) italiensk komponist. Han var den første italienske komponist der komponerede ved hjælp af tolvtoneteknik, og han regnes for en af de betydeligste 6. april 1929 - 24. november 1996) russisk komponist og pianist. Komponerede værker hvor tolvtoneteknikken er fremherskende bl.a. kantaten Nordamerika, Ipswich-mellemistiden i UK, Riss-Würm-mellemistiden i Alperne) begyndte ca. 131.000 år siden og bestod af en varmeperiode på ca. 3.000-4.000 år - efterfulgt af en hurtig afkøling og derefter en gradvis afkøling som gik over i næste istid - Weichsel-istiden. I den varmeste periode på

L.L. Zamenhof
Ludwik Lejzer Zamenhof (15. december 1859 (Białystok) - 14. april 1917 (Warszawa)) er skaberen af esperanto, det mest udbredte kunstsprog. Zamenhof var ikke lingvist, men havde et omfattende kendskab til Nordamerika, Ipswich-mellemistiden i UK, Riss-Würm-mellemistiden i Alperne) begyndte ca. 131.000 år siden og bestod af en varmeperiode på ca. 3.000-4.000 år - efterfulgt af en hurtig afkøling og derefter en gradvis afkøling som gik over i næste istid - Weichsel-istiden. I den varmeste periode på

Riss-Würm-mellemistiden
Eem-mellemistiden, Eem-varmeperioden (Sangamon-mellemistiden i Nordamerika, Ipswich-mellemistiden i UK, Riss-Würm-mellemistiden i Alperne) begyndte ca. 131.000 år siden og bestod af en varmeperiode på ca. 3.000-4.000 år - efterfulgt af en hurtig afkøling og derefter en gradvis afkøling som gik over i næste istid - Weichsel-istiden. I den varmeste periode på

Marcel Dupré
Marcel Dupré (3. maj 1886 -30. maj 1971) i fransk komponist, organist og pianist. Foretog flere turnéer, hvor han over ti aftener spillede samtlige J. S. Bachs

Henri Dutilleux
Henri Dutilleux (født 22. januar 1916), fransk komponist. Hans ungdomsværker er skrevet under indflydelse af Debussy, Ravel og Roussel. Han har skrevet et par symfonier, der har vundet anerkendelse for sin mester

Georges Enesco
Georges Enesco (7. august 1881 - 4. maj 1955) rumænsk komponist, violinist, pianist og dirigent. Allerede som ung var han