:: wikimiki.org ::
| Pitcairn |
PitcairnPitcairn on viidestä saaresta (yksi asuttu) koostuva ryhmä eteläisellä Tyynellä valtamerellä, noin puolivälissä matkaa Uudesta-Seelannista Peruun. Se on ainoa jäljellä oleva Britannian siirtokunta Tyynellämerellä. Sen asukkaat ovat Britannian laivaston HMS Bounty -laivan kapinoitsijoiden jälkeläisiä.
Historia
Pääartikkeli: Pitcairnin historia
Arkeologit ovat arvelleet, että Pitcairnilla olisi ollut polynesialaista asutusta vielä 1400-luvulla, mutta saari oli asumaton espanjalaisen Pedro Fernandez de Quirosin löytäessä sen ensimmäisenä eurooppalaisena vuonna 1606. Britit löysivät saaren 1767 ja nimesivät sen sen miehistön jäsenen mukaan, joka ensimmäisenä näki saaren.
Vuonna 1790 Bounty-laivan kapinoitsijat ja heidän tahitilaiset kumppaninsa asettuivat saarelle. Britannia päätti laskea saaret siirtokunnakseen 1838. 1850-luvun puolivälissä saarella alkoi olla enemmän asukkaita kuin siellä pystyi elämään, joten saarelaiset pyysivät kuningatar Victorialta apua. Hän tarjosi heille Norfolkinsaarta 3. toukokuuta 1856, jonne koko saaren 193-henkinen asujaimisto suuntasikin. 18 kuukautta myöhemmin 17 heistä palasi Pitcairnille ja viisi vuotta tästä 27 muuta palasi.
Saaren väkiluku oli korkeimmillaan 233 vuonna 1937, sen jälkeen asukkaita on muuttanut ulkomaille, erityisesti Uuteen-Seelantiin, ja nykyinen väkiluku on alle 50.
Viime vuosina saaria on vaivannut syytteet vuosia jatkuneesta naisten ja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksista. Näitä käsittelevässä oikeudenkäynnissä on kyseenalaistettu myös Britannian valta saaria kohtaan, puolustus väittää etteivät Britannian lait koske saaria ja että Pitcairn olisi itsenäinen valtio.
Politiikka
raiskauksista
Pääartikkeli: Pitcairnin politiikka
Saaria hallinnoi Britannian Uuden-Seelannin kuvernööri, tällä hetkellä Richard Fell, joka asuu Uudessa-Seelannissa. Käytännössä saarella valtaa pitää 10-henkinen saarineuvosto ja sen päämies josta käytetään arvonimeä pormestari. Pormestari valitaan kolmen vuoden välein, tällä hetkellä virkaa hoitaa Steve Christian.
Maantiede
Steve Christian
Pääartikkeli: Pitcairnin maantiede
Pitcairnsaaret koostuvat viidestä saaresta, joista yksi, Pitcairn, on asuttu. Muut saaret ovat Sandy Island, Oeno Island, Henderson Island ja Ducie Island. Pitcairn ja Henderson ovat tulivuoripohjaisia, Ducie on koralliatolli. Ainoastaan Pitcairnille pääsee veneellä Bounty Bayn kautta.
Talous
Pääartikkeli: Pitcairnin talous
Pitcairnilla kasvaa runsaasti hedelmiä ja vihanneksia, kuten sitruuna, sokeriruoko, vesimeloni, banaani, jamssi ja pavut. Kalastus, viljely omiin tarpeisiin ja käsityöt tuovat elannon yhdyskunnalle. Rahatuloa saadaan postimerkkien ja hunajan myynnistä ohikulkeville laivoille. Kauppaa hankaloittaa saarten etäinen sijainti, siellä ei ole satamaa eikä lentokenttää, vaan ohikulkeville laivoille täytyy mennä veneellä.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Pitcairnin väestöjakauma
Suurin osa Pitcairnin asukkaista on Bountyn kapinan jälkeläisiä, mikä on nähtävissä myös heidän sukunimistään. Kaikki saarelaiset kuuluvat helluntaiseurakuntaan. Saarella puhutaan pitcairnin kieltä, joka on 1700-luvun englannin ja tahitin pohjalta syntynyt kreolikieli.
Saarella syntyi ensimmäinen vauva 17 vuoteen syyskuussa 2003.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Pitcairnin kulttuuri
Tiukan uskonnolliset säännöt kieltävät alkoholin käytön, tanssimisen ja julkisen kiintymyksenosoittamisen saarella.
Seitsemän Pitcairnilla asuvaa ja kuusi sieltä poismuuttanutta miestä ovat syytettyinä 96:sta seksuaalirikoksesta nuoria tyttöjä kohtaan. Oikeudenkäynti pidetään Uudessa-Seelannissa Pitcairnin lakien mukaisesti vuonna 2004. Saaren vähäisen väestön vuoksi pelätään että siirtokunta on historiaa mikäli nämä miehet tuomitaan.
Syytetyt kiistivät Britannian vallan Pitcairnia kohtaan, väittäen Pitcairnia itsenäiseksi valtioksi. Oikeus hylkäsi väitteen 18. huhtikuuta 2004.
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Oseania
Luokka:Pitcairn
zh-min-nan:Pitcairn Kûn-tó
ko:핏케언 제도
ja:ピトケアン諸島
Tyyni valtameri
Tyynimeri (myös Tyyni valtameri tai Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Aasian ja Amerikan mantereiden välissä. Se on kooltaan 179 679 000 km² ja peittää yhden kolmasosan maapallon pinta-alasta. Maapallon syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 metriä merenpinnan alapuolella) sijaitsee Tyynessämeressä. Pohjois–eteläsuunnassa valtameren pituus on noin 15 500 km ja itä–länsisuunnassa noin 19 800 km.
Tyynessämeressä sijaitsee noin 25 000 saarta (pääasiassa Päiväntasaajan eteläpuolella), enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Valtavaa saaristoaluetta kutsutaan yleisnimellä Oseania.
Alun perin Fernão de Magalhães nimesi meren latinaksi Mare Pacificumiksi, josta juontuu meren nimi monilla muillakin kielillä.
Korkeuserot
- Matalin kohta: −10 911 m, Mariaanien haudan pohjalla.
- Korkein kohta: 0 m
- Keskisyvyys: 4 270m
Ilmasto
Tyynenmeren lämpötila pysyttelee ympäri vuoden 21–27 celsiusasteen välillä. Muutoksia meren normaalin lämpötilaan aiheuttaa 3–5 vuoden välein syntyvä El Niño -sääilmiö.
Tyynenmeren sivumeret
- Tasmaninmeri
- Korallimeri
- Etelä-Kiinan meri
- Beringinmeri
- Ohotanmeri
- Arafuranmeri
- Japaninmeri
- Filippiinienmeri
- Rossinmeri
- Salomonmeri
- Bandanmeri
- Itä-Kiinan meri
- Celebesinmeri
- Sulunmeri
- Jaavanmeri
- Carpentarianlahti
- Molukkienmeri
- Keltainenmeri
- Seraminmeri
- Kalifornianlahti
- Floresinmeri
- Balinmeri
- Bohainmeri
- Bismarckinmeri
Luokka:Meret
zh-min-nan:Thài-pêng-iûⁿ
ko:태평양
ja:太平洋
simple:Pacific Ocean
th:มหาสมุทรแปซิฟิก
Peru
Perun tasavalta on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Ecuador ja Kolumbia pohjoisessa, Brasilia idässä, Bolivia kaakossa ja Chile etelässä. Maan länsipuolella on Tyyni valtameri.
Historia
Ennen espanjalaisten saapumista Perussa valtaa piti Inkojen imperiumi. Se hallitsi samalla suurta osaa Etelä-Amerikasta. Inkojen pääkaupunki oli Cuzco.
Espanjalaiset voittivat inkat 1540-lukuun mennessä ja Perusta tuli Espanjan varakuningaskunta. Suurimmillaan Perun varakuningaskunta ulottui nykyisestä Panamasta maanosan eteläkärkeen saakka.
San Martin ja Simon Bolivar vapauttivat maan 1821.
Politiikka
Peru on presidentin johtama tasavalta. Viimeisin perustuslakimuutos tehtiin kansanäänestyksen vahvistamana 31. lokakuuta 1993.
Kolme vallanpitoelintä Perun hallinnossa ovat:
- Toimeenpanovalta kuuluu Tasavallan presidentille, joka valitaan viiden vuoden kausille ja joka nimittää hallituksen. Nykyinen presidentti Alejandro Toledo valittiin 28. heinäkuuta 2001. Hänen edustamallaan puolueella (Perú Posible) on hallussaan 41 paikkaa parlamentissa.
- Lainsäädäntövalta kuuluu yksikamariselle parlamentille, johon valitaan yhteensä 120 edustajaa viiden vuoden kausiksi.
- Oikeudenpitovalta kuuluu Korkeimmalle oikeudelle, jonka pääistuin on Limassa.
Osa-alueet
Lima
:Pääartikkeli: Perun alueet
Perun maa-alue, lain numero 27867 mukaan päivätty 18. marraskuuta 2002, on jaettu 26 osa-alueeksiin (regiones).
- Keskeinen alue: Ayacucho, Callao, Huancavelica, Huánuco, Ica, Junín, Lima, Pasco.
- Pohjoinen alue: Ancash, Cajamarca, La Libertad, Lambayeque, Piura, Tumbes.
- Itäinen alue: Amazonas, Loreto, Madre de Dios, San Martín, Ucayali.
- Eteläinen alue: Apurimac, Arequipa, Cusco, Moquegua, Puno, Tacna.
Maantiede
Tacna
Peru sijaitsee suurin piirtein Päiväntasaajan ja Kauriin kääntöpiirin välissä. Sijainnistaan huolimatta Perun ilmasto ei ole tyypillinen trooppinen ilmasto Humboldtin merivirran ja Andien vuoriston vaikutuksesta. Andit jakavat maan kolmeen hyvinkin erilliseen osaan.
Yksi maailman neljästä suurimmasta joesta, Amazon lähtee Perusta. Bolivian rajalla taas sijaitsee maailman korkeimmalla sijaitseva purjehduskelpoinen järvi, Titicaca.
Merkittävimmät luonnonvarat
Titicaca
- kupari
- hopea
- kulta
- öljy
- rautamalmi
- kivihiili
- fosfaatti
- puu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- kupari
- hopea
- kala
Katso myös
- Nazcan linjat
- inkat
Aiheesta muualla
- [http://www.limaperunet.com/climate/climateall.html Peru klima]
- [http://www.limaperunet.com/climate/CLIMATELIMACELSIUS.htm Lima Klima]
Luokka:Peru
ms:Peru
zh-min-nan:Perú
ko:페루
ja:ペルー
simple:Peru
th:ประเทศเปรู
HMS BountyHMS Bounty oli englantilainen amiraliteetin purjealus, joka tuli kuuluisaksi Tyynellä valtamerellä vuonna 1789 tapahtuneen kapinan jälkeen. Kapinalliset tuhosivat laivan Pitcairnin saarella eteläisellä Tyynellämerellä.
Kapinaa edeltäneet tapahtumat
Vuonna 1787 amiraliteetin edustaja Sir Joseph Banks nimitti luutnantti William Bligh'n vastaamaan operaatiosta, jonka tarkoituksena oli noutaa Tahitin saarilta leipäpuun taimia istutettavaksi Karibianmeren saarille brittiläisten siirtokuntien orjien ruoaksi. Bligh oli kokenut purjehtija, ja oli aiemmin palvellut mm. James Cookin alaisena hänen tutkimusmatkoillaan.
Amiraliteetti varusti operaatiota varten sopivan kauppalaivan, HMS Bountyn.
Matka Englannista Tahitille oli vaikea ja myrskyisä. Jo matkalla Tahitille Bligh'n kurinpito miellettiin kovaksi. Mutta laivan saapuessa eteläisen Tyynenmeren saariparatiisiin, kuri pääsi höltymään liiaksi, ja Bligh komensi miehet takaisin laivalle ja tiukensi kurinpidollisia toimia.
Kapina
Toimet kuitenkin tiukkenivat liiaksi, ja paluumatkan alkaessa aiheuttivat tyytymättömyyttä miehistön keskuudessa. Niinpä aamulla 28. huhtikuuta 1789 perämies Fletcher Christian kahdentoista miehen avustuksella toimeenpanivat kuuluisaksi nousseen Bountyn kapinan.
Bligh ja hänelle uskolliset 17 miestä laskettiin veneeseen keskelle eteläistä Tyyntämerta, mukanaan vain vähän ruokaa ja juomavettä. Bligh kuitenkin onnistui navigoimaan veneen ja siinä olijat yli 6000 kilometrin matkan päähän takaisin sivistyksen pariin.
Kapinalliset palasivat Tahitille, josta laivalle saatiin kuusi polynesialaista miestä sekä kaksitoista naista. Tämän jälkeen kapinalliset purjehtivat Pitcairnin saarelle, jossa Bounty poltettiin. Väkivaltaisen alun jälkeen kapinallisyhteisö muotoutui siirtokunnaksi, ja heidän jälkeläisensä asuvat edelleen tuolla syrjäisellä saarella.
Väkivaltaisuuksien loppuminen
Hyvältä näyttäneen alun jälkeen Pitcairnin saaren yhteisö joutui sekasortoon. Kotitekoinen alkoholi sekä naisista käydyt kiistat johtivat kaikkien paitsi kahden miehen, John Adamsin ja Edward Youngin, väkivaltaiseen kuolemaan. Kuusi vuotta myöhemmin Young kuoli astmaan, ja Adams jäi yksin saarelle 11 naisen ja 23 lapsen kanssa. Adams löysi Bountystä jäljelle jääneen Raamatun, mikä johdatti hänet katumukseen ja uuteen elämänkatsomukseen. Raamattua apunaan käyttäen hän koulutti lapset, rakensi koulun ja loi yhteisöön kristillisen järjestyksen.
Lähteet
- [http://www.onlinepitcairn.com/history.htm Pitcairnin saaren historia]
Bounty
MottoMotto on ryhmän tai järjestön tavoitteita tai tarkoitusta kuvaava lause. Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa.
Suomessa mottoja ei kuitenkaan juurikaan ole harrastettu, eikä esimerkiksi kansallista mottoa ole. Säännön vahvistavana poikkeuksena on Turun yliopiston motto, "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle".
Vuonna 1936 komitea ehdotti moton "Vapaa vankka vakaa" lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.
Katso myös
Luettelo valtioiden motoista
Luokka:Kielitiede
ja:モットー
Kieli:Tämä sivu käsittelee luonnollisia kieliä, muut kielet, katso: kieli (täsmennyssivu)
----
kieli (täsmennyssivu) vuodelta 1407.]]
"Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Yksittäiset kielet ovat mahdollisia, olemassa, ihmislajin kielikyvyn ansiosta. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä. Kielissä on rakenne, joka palvelee tai täyttää ihmiselle tärkeitä funktioita, ja tämä toteutuu kielenkäyttöprosessina. Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. On erilaisia käsityksiä autonomisen kielijärjestelmän suhteesta muihin mainittuihin ulottuvuuksiin, eli kielen rakenteen, tehtävien ja kielenkäyttöprosessien keskinäisistä suhteista." -Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998)
----
Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia.
Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.
Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn.
Eläinten ja hyönteisten viestintä tapahtuu myös kemiallisen "kielen" välityksellä, esimerkkinä reviirin rajojen merkitseminen hajuilla. Kemiallisella kielellä on merkitystä myös ihmisten viestinnässä. Ihmisellä on esim. kyky tunnistaa jollain merkitystä omaavalla tasolla vastakkainen sukupuoli, jolla on mahdollisimman erilainen immuunijärjestelmä. Evoluution kannalta tämä takaa jälkeläisille mahdollisimman monipuolisen immuunijärjestelmän, siis eloonjäännin.
Kielten tutkimus
Kielitiede tutkii kieliä.
Ihmisen kielet
Luonnollisen kielen piirteitä ovat seuraavat:
- Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä.
- Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti).
- Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.
Ihmisen kielten historia ja kehitys
Kielten luokittelu ja kielikunnat
Maailmassa on tuhansia kieliä. Tavallisesti arvio liikkuu 6 000 kielen paikkeilla. Se vaihtelee kuitenkin tuhansilla puoleen ja toiseen, koska kielen ja murteen välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa.
Luonnolliset kielet luokitellaan
- typologisesti tyyppeihin (kielitypologia)
- genealogisesti kielikuntiin (historiallis-komparatiivinen tutkimus).
- Kansainväliset apukielet. Tunnetuimpia apukieliä ovat muun muassa
- volapük (1880)
- esperanto (1887)
- ido (1907)
- interlingua (1951)
- lingua franca nova (1965)
- Muut keinotekoiset kielet
- klingon
Eläinten kielet
Formaaliset kielet
Formaaliset kielet, esim. tietokoneen ohjelmointikielet
Katso myös
- Luettelo kielistä
- Luettelo kielistä puhujamäärän perusteella
- Luettelo hokemista
- Kieli ja aivot
- Sodankäynnin kehitys ja kieli
Luokka:Harrastukset
Luokka:Kielitiede
ja:言語
ms:Bahasa
simple:Language
ko:언어
Pitcairnin kieli
Pitcairn eli pitkern on kreolikieli, jota puhutaan Pitcairnin saarella. Kieli kehittyi englannin ja tahitin kielistä 1700-luvun lopulla. Pitcairnia puhuu noin 36 ihmistä (2002). Heistä kaikki tosin ymmärtävät myös englantia.
Norfolkinsaarella puhuttava norfukin kieli on kehittynyt pitcairnin kielestä ja eroaa siitä vain vähän.
Linkkejä
- [http://www.lareau.org/pitlang3.html Pitcairnin kielen sanastoa]
Luokka:Pitcairnin kielet
ja:ピトケアン語
PääkaupunkiPääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.
Valtoilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan.
Katso myös
- luettelo pääkaupungeista
Luokka:Hallinto
ko:수도
ja:首都
simple:Capital
Luettelo valtioista pinta-alan mukaanTässä on lista maailman maista pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Pinta-alat on annettu neliökilometreinä.
Tähdellä merkityt maat ovat suurimpia maanosassaan. Ristillä merkityt maat ovat taas pienimpiä.
Katso myös: luettelo valtioista, luettelo valtioista väkiluvun mukaan, luettelo valtioista väentiheyden mukaan, luettelo valtioista maanosan mukaan.
Luokka:Valtiot
Valtioista pinta-alan mukaan
ko:면적순 나라 목록
ja:国の面積順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามเนื้อที่
NeliökilometriNeliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria.
Luokka:Pinta-alayksiköt
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
Luettelo valtioista väkiluvun mukaanTässä on lista maailman maista suuruusjärjestyksessä väkiluvun mukaan.
Katso myös:
- Luettelo valtioista
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
- Luettelo valtioista väentiheyden mukaan
- Luettelo valtioista maanosan mukaan
- [http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls Tilastokeskuksen excel-tiedosto]
Luokka:Valtiot
Valtioista väkiluvun mukaan
ja:国の人口順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามจำนวนประชากร
Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti. Suomeksi koko valtiosta käytetään arkikielessä (myös sanomalehdissä) yleensä nimitystä Britannia tai Iso-Britannia, jopa Englanti, mutta nämä ovat valtion pienempiä osia ja siksi epätäsmällisiä (ja viimeksi mainittua walesiläiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset voivat pitää loukkaavana). Englanniksi maan virallinen nimi on United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Maan pinta-ala on 242 342 neliökilometriä, eli noin 2/3 Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 60 miljoonaa, joista miltei 20 miljoonaa asuu pääkaupunki Lontoon lähistöllä, nk. Suur-Lontoossa. Vallitseva kieli koko valtiossa on englanti, mutta kymri on käytössä sen rinnalla Walesissa ja gaeli vastaavasti Skotlannissa.
Historia
Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Englanti ja Skotlanti olivat olleet saman hallitsijan hallitsemia jo vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707. Vuoden 1800 liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927.
Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvun alussa Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä.
Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATOssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin.
Katso myös: Ison-Britannian kuningas
Politiikka
Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on tällä hetkellä kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri, joka käyttää valtaansa monarkin nimessä.
Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen, 659 jäseniseen alahuoneeseen jäsenet valitaan vaalilla, ja ylähuoneeseen nimitetään. Historiallisesti ylähuoneen jäsenyys on periytynyt, tämä järjestelmä on kuitenkin lopetettu. Pääministeri on parlamentin suurimman puolueen johtaja, tällä hetkellä pääministerinä on Labour-puolueen Tony Blair.
Vuonna 1999 käynnistettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä.
Osat
1999
Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan osat
Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) osat pinta-alan mukaan:
- 1. Englanti, 130 395 km²
- 2. Skotlanti, 78 782 km²
- 3. Wales, 20 779 km²
- 4. Pohjois-Irlanti, 14 139 km²
Englannissa on yhdeksän hallituksen virastoaluetta koillinen, luoteinen, Yorkshire, Humber, itäiset sisämaat (East Midlands), läntiset sisämaat (West Midlands), itäinen, Suur-Lontoo, kaakkoinen ja lounainen. Alueet on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja keskushallituksen alaisiin alueisiin, paitsi Lontoo, joka koostu kaupunginosista (borough).
Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissä on 22 keskushallinnon alaista aluetta, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (County Borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 piiriä (District).
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu myös joukko erillisalueita. De jure ne eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, vaan kruununsiirtomaita, joiden ulkopolitiikkaa Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa. Näitä ovat:
Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren territorio (British Indian Ocean Territory), Brittiläiset neitsytsaaret (British Virgin Islands), Caymansaaret, Falklandsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari (Isle of Man), Montserrat, Pitcairn (Pitcairn Islands), Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (South Georgia and the South Sandwich Islands) sekä Turks- ja Caicossaaret.
Maantiede
Turks- ja Caicossaaret
Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin.
Wales on enimmäkseen vuoristoista, korkein huippu on Snowdown 1085 m.
Skotlannin maantiede vaihtelee, etelässä ovat alamaat ja ylämaat pohjoisessa ja lännessä, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth), ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandsaaret.
Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista, Irlannin kanssa on 360 km maarajaa.
Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan 1098. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Britannian saaren erottaa mantereesta kapeimmillaan Doverin kohdalla vain 35 km levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan.
Talous
Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja pyrkinyt rajoittamaan hyvinvointivaltion ylläpitomenoja.
Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, tuottaen 60 % kulutetusta ruuasta vain 1 %:lla työvoimasta. UK:lla on laajat hiili-, kaasu- ja öljyvarat, energiantuotanto tuottaa 10 % BKT:sta, yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Sähköstä 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joka tekee UK:sta maailman kuudenneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan.
Palveluala, erityisesti pankkitoiminta, vakuutus ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BTK:sta, ja työllistävät 70 % työvoimasta, teollisuuden osuuden edelleen vähentyessä. Turismi on myös tärkeä tulonlähde, maassa vierailee 24 miljoonaa turistia joka vuosi, mikä tekee siitä maailman kuudenneksi suosituimman turistikohteen.
Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on toistaiseksi jättänyt liittymättä euroalueeseen.
Väestö
Etniset ryhmät: englantilaiset 81,5 %; skotit 9,6 %, irlantilaiset 2,4 %; walesilaiset 1,9%; ulsterilaiset 1,8 %; länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 %
Uskonnot: anglikaanit ja katoliset 40 miljoonaa, muslimit 1,5 miljoonaa, presbyteerit 800 000, methodistit 760 000, sikhit 500 000, hindut 500 000, juutalaiset 350 000
Kielet: englannin kieli, kymri (26 % Walesin väestöstä), skotlannin kieli; 60 000 puhujaa Skotlannissa
Kulttuuri
Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuri
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on lukuisia kuuluisia yliopistoja ja korkeakouluja, joista vanhimmat ovat Cambridgen ja Oxfordin yliopistot. Britanniassa on syntynyt monta maailmankuulua tutkijaa, kuten Isaac Newton, James Watt, Charles Darwin, Michael Faraday, Charles Babbage, Alexander Fleming ja Tim Berners-Lee.
Britit uskovat monien urheilulajien olevan kotoisin Britanniasta: jalkapallo, squash, golf, nyrkkeily, rugby, kriketti, snooker ja biljardi. Monet näistä ovatkin erityisen suosittuja Britanniassa ja valtakunnan entisissä alusmaissa.
Tunnettuja proosakirjailijoita ovat esimerkiksi Jane Austen, Agatha Christie, Charles Dickens, Arthur Conan Doyle, Samuel Johnson, Mary Shelley, George Orwell ja J. R. R. Tolkien.
Merkittäviä runoilijoita puolestaan ovat esimerkiksi William Shakespeare, George Gordon Byron (Lordi Byron), John Milton, Alfred Tennyson ja Rudyard Kipling.
Musiikin alalla kuuluisia säveltäjiä ovat Ralph Vaughan Williams ja Andrew Lloyd Webber (mm. Oopperan kummitus). Britanniassa on monia korkeatasoisia orkestereita kuten BBC:n sinfoniaorkesteri ja Royal Philharmonic Orchestra. Lontoo on yksi maailman musiikkikeskuksista, siellä sijaitsevat monet tärkeät konserttisalit ja Royal Opera House, yksi maailman tärkeimmistä oopperataloista.
Kuuluisia brittiläisiä rock-yhtyeitä ovat The Beatles, Rolling Stones, The Who, the Kinks, Led Zeppelin, Pink Floyd, Queen ja Uriah Heep. Edelleen Sex Pistols ja nykyisin Manic Street Preachers, Oasis, ja Radiohead.
Lontoo on yksi maailman teatterikeskuksista. Teatterit sijoittuvat pääasiassa Lontoon West Endiin. Televisio- ja elokuvatuotanto on myös merkittävää, tärkein tv-tuottaja on BBC.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- lyijy
- kipsi
Merkittävimmät vientituotteet
- teollisuustuotteet
- koneet
- kemikaalit
Linkkejä
- [http://maps.google.com/maps?ll=54.278055,-2.131348&spn=11.409237,32.431641&z=12&t=h&hl=en Yhdistynyt kuningaskunta Google Mapsissa]
Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta
ms:United Kingdom
zh-min-nan:Liân-ha̍p Ông-kok
ko:영국
ja:イギリス
simple:United Kingdom
th:สหราชอาณาจักร
Coordinated Universal Time
Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa.
Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).
Kesäaika
Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.
Kesäaika Euroopan unionissa
Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.
Kesäaika Yhdysvalloissa
Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
UTC
GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.
Pääaikavyöhykkeet maapallolla
| GMT/UTC-ero | Selitys |
|---|
| GMT-12 | Kansainvälinen päivämääräraja |
| GMT-11 | Midwayn saaret, Samoa |
| GMT-10 | Havaiji |
| GMT-9 | Alaska |
| GMT-8 | PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-7 | Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-6 | CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-5 | EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-4 | AST, Atlantin normaaliaika |
| GMT-3 | (UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti |
| GMT-2 | |
| GMT-1 | Kap Verde |
| GMT, UTC | Dublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon |
| GMT+1 | (BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma |
| GMT+2 | (EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem |
| GMT+3 | (EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari |
| GMT+4 | Abu Dhabi, Kabul |
| GMT+5 | Kalkutta, New Delhi |
| GMT+6 | Novosibirsk |
| GMT+7 | (CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta |
| GMT+8 | Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong |
| GMT+9 | Osaka, Tokio, Soul |
| GMT+10 | Melbourne, Sydney, Vladivostok |
| GMT+11 | Salomonsaaret |
| GMT+12 | Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.) |
luokka:aika
ms:Zon masa
ko:시간대
ja:標準時
simple:Time zone
th:เขตเวลา
KansallislauluKansallislaulu on tiettyä valtiota tai kansaa symboloiva kansallinen isänmaallinen laulu, jota esitetään esimerkiksi urheilutapahtumissa ja kansallisissa juhlissa. Nationalismin nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun.
Kansallislaulut
ms:Lagu kebangsaan
ko:국가
ja:国歌
simple:National Anthem
zh-tw:國歌
zh-cn:国歌
Kansainvälinen suuntanumeroKansainvälinen suuntanumero on kansainvälisiin puhelinyhteyksiin tarvittava puhelinnumeron etuliite. Numerot on jaettu niin, että valtiot ja alueet voivat erottua toisistaan, eivätkä numerot mene päällekkäin. Suuntanumerot jakaa ja hallinnoi ITU.
Useimmissa maissa, myös Suomessa, paikallisen suuntanumeron ensimmäinen nolla täytyy jättää pois käytettäessä kansainvälistä suuntanumeroa. Esimerkiksi paikallinen numero 019 1234567 on kansainvälisessä muodossa +358 19 1234567. Merkki "+" tarkoittaa kansainvälisen puhelun maasta maahan vaihteleva ulkomaantunnusta. Ulkomaantunnus on Euroopassa yleensä 00, ja Suomessa on sen rinnalla vaihtoehtoisena tapana valita ulkomaanpuhelun operaattoritunnus. Matkapuhelimilla yleensä voi kirjoittaa +-merkin ja ne tunnistavat siitä kansainvälisen puhelinnumeron tarvitsematta muuta etuliitettä.
Katso myös
- Luettelo kansainvälisistä suuntanumeroista
- E.164
luokka:puhelintekniikka
ArkeologiArkeologia on humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen tiede tai oikeammin joukko tieteitä, jotka tutkivat ihmisen menneisyyttä analysoimalla muinaisjäännöksiä eli niitä jälkiä, joita ihmisten toiminta kautta aikojen on jättänyt maaperään tai meren pohjaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhat rakennukset ja niiden perustukset, esinelöydöt eli artefaktit, ihmisten hyödykseen käyttämien eläinten ja kasvien jäännökset (kuten makrofossiilit), haudat ja ihmisten jäännökset, laivanhylyt sekä ihmisen maisemassa aiheuttamat muutokset. Arkeologiaa ei pidä sekoittaa paleontologiaan eli muinaisten eliölajien ja ekosysteemien tutkimukseen.
Arkeologian tehtävänä on kerätä informaatiota ja esittää tulkintoja sellaisista ihmisen historian osa-alueista ja aihepiireistä, joista kirjallista tietoa on liian vähän tai ei lainkaan. Useimmiten arkeologia tutkii verraten kaukaista menneisyyttä, esi- tai varhaishistoriaa, joka voi ulottua esim. 1700-luvulta miljoonien vuosien takaisiin aikoihin, jolloin ensimmäiset hominidit elivät). Toisinaan arkeologinen tutkimus on kuitenkin tarpeen myös suhteellisen tuoreiden historiallisten tapahtumien selvittämiseksi. Esimerkiksi toinen maailmansota ja 1900-luvun diktatuurien aiheuttamat joukkotuhot ovat jo nyt myös arkeologisia tutkimuskohteita. Arkeologian tutkimusmenetelmiä sovelletaan joskus rikostutkimuksessa (ns. rikospaikka-arkeologia). Jopa sosiologista tutkimusta on tehty arkeologisesti esim. kaatopaikkojen muodostumista ja kulutustottumuksien muutoksia selvitettäessä.
Arkeologia käyttää paljon luonnontieteellisiä apumenetelmiä. 1980-luvulta lähtien yhteiskuntatieteellisten teorioiden (esim. Anthony Giddens ja Pierre Bourdieu) ja tieteenfilosofian merkitys arkeologiassa on kasvanut voimakkaasti (ns. interpretatiivinen eli postprosessualistinen arkeologia). Monet arkeologian tutkimussuuntaukset tekevät tiivistä yhteistyötä kirjallisia lähteitä hyödyntävän historiantutkimuksen kanssa (esim. keskiajan arkeologia). Myös antropologia on tärkeä arkeologian lähitiede.
Tutkimussuuntaukset
Koska arkeologian tutkimuskenttä on tavattoman laaja, arkeologia on jakautunut suureksi joukoksi erilaisia tutkimussuuntauksia, joilla on omat erilliset instituutionsa, tutkimusperinteensä ja osittain oma metodiikkansakin. Arkeologian erilaisia osa-alueita ovat esimerkiksi seuraavat:
- assyriologia
- egyptologia
- esihistoriallinen arkeologia
- etnoarkeologia
- indologia
- historiallinen arkeologia
- kaupunkiarkeologia
- keskiajan arkeologia
- klassillinen arkeologia
- linnoitusarkeologia
- meriarkeologia
- rikospaikka-arkeologia
- teollisuusarkeologia
Arkeologiaa jäljitteleviä näennäistieteitä kutsutaan vaihtoehtoarkeologiaksi.
Arkeologisia kohteita
Suomessa
- Kuninkaanhauta
- Linnavuoret
- Susiluola
Ulkomailla
- Chichén Itzá
- Nag Hammadi
- Oksyrhynkhos
- Pompeji
- Villa Papyri
Aiheesta muualla
- [http://www.doaj.org/ljbs?cpid=12 DOAJ: Archaeology] Arkeologian Open Access -aikakausjulkaisut
Luokka:Arkeologia
als:Archäologie
ms:Arkeologi
ko:고고학
ja:考古学
simple:Archaeology
th:โบราณคดี
PolynesiaPolynesia (kreikan kielestä, "paljon saaria") on suuri saariryhmä keskeisellä ja eteläisellä Tyynellä valtamerellä.
Maantieteellisesti Polynesia on kolmio, jonka kulmat ovat Havaiji, Uusi-Seelanti ja Pääsiäissaari. Muut merkittävät saaristot ovat Fidži, Samoa, Tonga ja Ranskan Polynesia.
Polynesia käsitteenä on jossain määrin päällekkäinen Melanesian kanssa. Seuraavat saaret ja saaristot on joskus laskettu kuuluviksi Melanesiaan:
- Fidži
- Uusi-Kaledonia
- Uusi-Guinea
- Salomonsaaret
- Vanuatu
Polynesian alkuperäiskansat puhuvat polynesialaisia kieliä. Kulttuurillisesti Polynesia jakautuu kahteen ryhmään, itä- ja länsi-Polynesiaan.
Länsi-Polynesian kulttuuriin ovat vaikuttaneet väenpaljous ja tarttuvat taudit. Sillä on voimakas avioliittoinstituutio ja voimakkaat perinteet oikeuden, kaupan ja rahatalouden suhteen. Länsi-Polynesia ulottuu lähes Japanista Indonesian kautta Marquesassaarille niitä lukuun ottamatta. Koska kulttuuri ei poikkea suuresti kristitystä perinteestä, siellä omaksuttiin kristinusko varsin helposti.
Marquesassaarten itäpuolella kulttuurit ovat mukautuneet eristyksissäoloon. Väestöt ovat olleet geneettisesti sisäsiittoisia. Naiset pyrkivät perinteisesti seksisuhteisiin ei-saarelaisten kanssa parantaakseen mahdollisuuttaan synnyttää terve lapsi. Antropologit nimittävät heidän sukulaisuussuhteitaan havaijilaiseksi järjestelmäksi. Uskonto, maanviljely, kalastus, sään ennustaminen, katamaraanien rakentaminen ja suunnistaminen merellä olivat erittäin kehittyneitä taitoja, sillä koko saaren väestö saattoi olla niistä riippuvainen. Kaupankäynnissä eroteltiin luksustavaroiden kauppa, hätäapu ja evakuointi. Monilla matalilla saarilla vallitsi nälänhädän uhka mikäli hurrikaanien nostattama suolavesi myrkytti heidän puutarhansa. Tällöin ei edes kalastus, joka oli pääasiallinen proteiinin lähde, auttanut kalorien menetyksessä. Erityisesti navigaattoreita kohdeltiin kuin päälliköitä.
Linkit
- [http://www.southpacific.org/ South Pacific Organizer]
- [http://www.mapsouthpacific.com/ Map South Pacific]
Luokka:Oseania
zh-min-nan:Polynesia
ko:폴리네시아
ja:ポリネシア
Espanja
Espanjan kuningaskunta on maa, joka sijaitsee lounais-Euroopassa. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin kanssa. Koillisessa rajan takana on Ranska ja pieni ruhtinaskunta Andorra Pyreneiden vuoriston ohella. Maahan kuuluvat myös Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Toiseksi suurimmat ovat Barcelona ja Valencia.
Historia
Nykyisen Espanjan historia alkaa 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat alkoivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta.
Vuonna 1479 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat virallisesti yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti Navarran kuningaskunnan ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin Inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkoitettiin maasta.
1500-luvun lopussa ja 1600-luvulla Espanjasta tuli Euroopan mahtavin valtio sen Amerikkojen valloitusten takia.
Osmanien laivasto lyötiin 1571 Lepanton meritaistelussa. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle.
Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 1556—1578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja katalonialaiset kapinoivat.
Vuosina 1701—1714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.
Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä ja 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle.
Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä.
Vuonna 1898 Yhdysvaltain-Espanjan sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille.
Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia sekä tasavaltalaisten että kansallisten puolella. Sisällissodan jälkeen vuonna 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi kuolemaansa vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi merkittävästi Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla turismi ja teollisuus saatiin lopulta nousuun.
Francon kuoltua Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Hän aloitti uudistukset sallien poliittiset puolueet 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon.
Vielä 1981 Francon tukijat everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla yrittivät vallankaappausta vaatien autoritäärisen hallinnon palauttamista. Kaappauksen epäonnistumista pidetään kuninkaan vaikutusvallan ansiona, mikä käänsi kiivaimmatkin monarkian vastustajat kuninkaan tukijoiksi.
Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle turismi on merkittävä elinkeino. Maa liittyi 1982 NATOon ja 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia, jotka ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa.
Politiikka
Espanja on perustuslaillinen monarkia. Parlamentti, Cortes Generales on kaksikamarinen. Alahuoneen tai edustajainhuoneen (Congreso de los Diputados) 350 jäsentä valitaan suhteellisella vaalilla D'Hondtin menetelmällä nelivuotiskausiksi. Ylähuoneen eli senaatin (Senado) 259 jäsenestä 208 valitaan suoralla kansanäänestyksellä ja loput 51 nimitetään virkaan alueellisten, lakia säätävien elinten toimesta. Myös he palvelevat nelivuotiskauden.
Toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, jonka puheenjohtajan (pääministeri) parlamentti valitsee kuninkaan ehdotuksesta.
Espanja on jaettu itsehallintoalueisiin, joiden itsemääräämisvalta vaihtelee. Joillain on omat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, muilla taas ei. Jotkin, varsinkin nationalistipuolueiden hallitsemat alueet, pyrkivät liittovaltio- tai jopa valtioliittotasoiseen itsevaltaan. Keskushallitus on pyrkinyt rajoittamaan innokkaimpien itsehallintoalueiden valtaa.
Terrorismi on edelleen ongelma Espanjassa. ETA, baskiryhmittymä, on pyrkinyt ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisinkin keinoin.
Hallinnolliset alueet
Vuoden 1978 perustuslaki jakaa Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen (comunidades autónomas). Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan (provincias), joita on yhteensä viisikymmentä.
Maantiede
maakuntaan
maakuntaan
Espanja sijaitsee Iberian niemimaalla. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita.
Kasvillisuus vaihtelee voimakkaasti, etelässä Välimeren rannikolla ja Kanariansaarilla on subtrooppinen ilmasto, mutta vuorijonojen takana sisämaassa on aavikoita, joilla voi kulua vuosia ilman sadetta. | | |
