:: wikimiki.org ::

Pohjanmaan Maakunta

Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaan maakunta on maakunta Suomen länsirannikolla. Sitä ympäröivät Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Pohjanmaan maakunta oli nimeltään Vaasan rannikkoseutu aina vuoden 1998 maaliskuuhun asti.

Historialliset läänit

Historia, maantiede ja kulttuuri, katso: Pohjanmaa

Maakuntahallitus

Pääartikkeli: Pohjanmaan maakuntahallitus

Kunnat

Pääartikkeli: Pohjanmaan maakunnan kunnat Pohjanmaan maakunnassa on 18 kuntaa. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä.

- Isokyrö
- Kaskinen
- Korsnäs
- Kristiinankaupunki
- Kruunupyy
- Laihia
- Luoto
- Maalahti
- Maksamaa

- Mustasaari
- Närpiö
- Oravainen
- Pedersören kunta
- Pietarsaari
- Uusikaarlepyy
- Vaasa
- Vähäkyrö
- Vöyri

Linkit

- [http://www.pohjanmaa.fi Pohjanmaan maakuntaportaali]
- [http://www.obotnia.fi/ Pohjanmaan liitto] Luokka:Pohjanmaan maakunta

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa on maakunta Länsi-Suomessa. Sitä ympäröivät Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa jakautuu hallinnollisesti kahteen seutukuntaan, Kokkolan seutukuntaan ja Kaustisen seutukuntaan. Keski-Pohjanmaan maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis), maakuntakukka on kissankello (Campanula rotundifolia), maakuntakala on siika (Coregonus lavaretus) ja maakuntakivi on gneissi. Keski-Pohjanmaalla yleisin gneissityyppi on kiillegneissi.

Kunnat

Keski-Pohjanmaalla on 12 kuntaa. Kaupunkikunnat on merkitty lihavoidulla.

- Halsua
- Himanka
- Kannus
- Kaustinen
- Kokkola
- Kälviä

- Lestijärvi
- Lohtaja
- Perho
- Toholampi
- Ullava
- Veteli

Elinkeinot

Keski-Pohjanmaalla tervanpoltto, kaupankäynti ja laivanrakennus ovat aikoinaan olleet tärkeimmät elinkeinot, ja 1800-luvulla alue olikin Suomen vauraimpia. Tätä nykyä Keski-Pohjanmaa on yksi maan merkittävimmistä korkean teknologian yrityskeskittymistä. Keskipohjalainen maatalous on tunnettua ympäristöystävällisyydestään. Maakunnassa on runsaasti erikoistuneita pientiloja ja perustuotantoa harjoittavat maatilat ovat tehokkaita. Keski-Pohjanmaa on Suomen suurimpia luomualueita. Alueella on parisataa luomutilaa, joista enin osa on vilja- ja marjatiloja. Kotieläintiloja ei luomutiloina juurikaan Keski-Pohjanmaalla juurikaan ole.

Historia

Asutus on Keski-Pohjanmaalle levinnyt jo kampakeraamisella ajalla noin 5000 vuotta sitten. Tuolta ajalta on olemassa merkkejä kylämäisestä asutuksesta muinaisten jokisuiden ja rannikon läheisyydestä. Vanhimmat merkit ihmisestä sijaitsevat muinaisilla ranta-alueilla, jotka maankohoamisesta johtuen sijaitsevat nykyään kaukana rannikosta yli 100 metrin korkeudessa merenpinnasta. Vaikka pronssi- ja rautakautisia asuinpaikkoja ei Keski-Pohjanmaalta juurikaan tunneta, ovat esihistorian kaikki ajanjaksot, kivikausi, pronssikausi ja rautakausi, edustettuina Keski-Pohjanmaalla. Esimerkiksi pronssi- ja rautakausilta löytyy useita hautaröykkiöitä, joista suurimmat ovat läpimitaltaan 10–15-metrisiä ja korkeudeltaan 2,0–2,5 metriä. Myöhäisrautakausi eli merovingiaika, viikinkiaika ja ristiretkiaika ovat Keski-Pohjanmaalla hämärän peitossa. Irtolöytöjä, kuten koruja, aseita ja työkaluja, on löytynyt kuitenkin myöhäisrautakauden ajalta. Keski-Pohjanmaalta löytyy myös nk. jatulintarhoja, eli Laiska-Jaakon rinkejä; kivistä ladottuja labyrinttejä, joiden alkuperäistä rakentamistarkoitusta ei tiedetä. Suuri osa näistä jatulintarhoista löytyy ulkosaaristosta. Keskipohjalaisia Laiska-Jaakon rinkejä löytyy mm. Himangalta, Kokkolasta, Kälviältä ja Lohtajalta. Ruotsin vallan aikana keskipohjalainen asutus jokilaaksoissa ja kyläjärjestelmä vakiintui. Vielä keskiajan lopulla keskipohjalaiset kylät olivat vaatimattomia. Perinteisesti Keski-Pohjanmaalla kylät ovat olleet ns. sukukyliä: kylä on kasvanut kantatalon läheisyyteen sukulaistalojen myötä. Rakenteeltaan keskipohjalaiset kylät olivat tiiviitä 1700-luvulle asti tiiviitä, ja yksinäistalot olivat harvinaisia. Maata ja rakennuksia hallittiin yhteisomistuksessa. Isonjaon myötä yhteisomistuksesta luovuttiin ja kylät muuttuivat väljemmiksi. Asutus levisi myös erämaihin ja uudisasutus kääntyi nousuun. Keski-Pohjanmaasta puhuttaessa on vaikea ohittaa kahta tekijää, tervanpolttoa ja laivanrakennusta. Aina 1600-luvulta 1800-luvun puoleenväliin saakka terva oli Keski-Pohjanmaan päävientiartikkeli. Tuona aikana Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sisämaa-alueet olivat Suomen tärkeimpiä tervantuotantoalueita. Terva vietiin Pohjanmaan suuriin tervakaupunkeihin, Kokkolaan ja Ouluun, jotka vastasivat yhdessä noin 2/3:sta koko Suomen tervanviennistä. Keski-Pohjanmaan joet toimivat tervan kuljetusreitteinä sisämaasta rannikolle.

Hallinnollinen historia

Historiallisen Keski-Pohjanmaan rajaaminen ei ole aivan helppoa. Aikaisemmin Keski-Pohjanmaahan on luettu kuuluvaksi nykyisen Pohjois-Pohjanmaan lounaiset osat aina Pyhäjokea myöten. 1600-luvulta lähtien Keski-Pohjanmaa koostui kuudesta suurpitäjästä, jotka olivat: Pietarsaari, Kruunupyy, Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Kalajoki. 1950-luvulla Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuului peräti 31 kuntaa. 1990-luvun lopulla tapahtuneessa valtakunnallisessa hallintomuutoksessa vanhan Keski-Pohjanmaan pohjoisosan kunnat liitettiin Pohjois-Pohjanmaahan ja eteläiset ruotsinkieliset kunnat puolestaan Pohjanmaan maakuntaan, joka aiemmin tunnettiin nimellä Vaasan rannikkoseutu. Keski-Pohjanmaan maakunnan hallinnolliseen elimeen, Keski-Pohjanmaan liittoon, kuuluvat edelleen osajäseninä Kruunupyy Pohjanmaalta sekä Kalajoki, Sievi ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaalta.

Maantiede

Keski-Pohjanmaa jakautuu jokiseutuun ja rannikkoon sekä Suomenselän alueeseen. Maanviljelyn muovaamalle maakunnalle on omaleimaista jokilaaksojen halkomat laajat, avoimet peltomaisemat sekä metsä- ja suoseudut. Asutus on keskittynyt jokien varsille ja rannikon tuntumaan. Keski-Pohjanmaata halkoo useita suuria luode-kaakko -suuntaisia jokia. Suurimpina niistä Perhon- eli Vetelinjoki, Lestijoki ja Kalajoki. Joet ovat kautta aikojen toimineet Keski-Pohjanmaalla rannikkoa ja sisämaata yhdistävinä kulkuväylinä, ja niitä on hyödynnetty myös kuljetusreitteinä, kalastuspaikkoina ja voimanlähteinä. Keski-Pohjanmaalla maankohoama on erittäin nopeaa, noin 8,5 cm kymmenessä vuodessa, ja tästä syystä uutta rantaa syntyy jatkuvasti lisää. Suomenselän alue on järvistä ja asutukselta harvaa.

Kulttuuri

Keskipohjalainen kulttuurialue on laajempi kuin nykyinen hallinnollinen maakunta ja vastaakin melko hyvin historiallista Keski-Pohjanmaata. Alueelle on tullut asutusta ja kulttuurivaikutteita aikojen kuluessa eri suunnista. 1500- ja 1600-luvulla saapui uudisasukkaita Savosta ja Keski-Suomesta. Myös Ruotsista on saapunut koko historiallisen kauden aikana sekä uutta väestöä että myös kulttuurivaikutteita. Keski-Pohjanmaan vanhin rakennus on vuonna 1494 valmistunut Kaarlelan kirkko Kokkolassa.

Vaakuna

Gustav von Numersin suunnittelema Keski-Pohjanmaan vaakuna periytyy vanhimmasta tunnetusta Pohjanmaan vaakunasta (tämän artikkelisivun yläosassa esitetty vaakuna on varsin huonosti piirretty mukaelma. Vaakuna, mukaan luettuna muut Suomen maakuntien vaakunat, on nähtävissä Kunnat.netin verkkosivulla [http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;85377;85008 klikkaa tästä]). Sinisessä kentässä hopeinen, taakseen katsova näätä. Saatteena viisi hopeista naularistiä. Naularistien lukumäärä viittaa Pietarsaaren, Kokkolan, Lohtajan, Kalajoen ja Pyhäjoen emäseurakuntiin. Naularistit puolestaan kuvaavat entisaikojen keskipohjalaisia, jotka olivat paitsi hartaita uskovaisia niin myös käsistään taitavia kirkkojen rakentajia. Keski-Pohjanmaan vaakuna otettiin käyttöön vuonna 1997.

Keski-Pohjanmaan murre

Keski-Pohjanmaalla puhutaan keskipohjalaisia murteita, jotka kuuluvat länsimurteisiin, vaikkakin niissä on myös itäisiä piirteitä. Vaihtelua on alueella jopa siinä määrin, että jokainen jokilaakso erottuu omaksi murrealueekseen. Savolaisvaikutteet kuuluvat keskipohjalaismurteissa enemmän kuin esimerkiksi pohjoispohjalaisissa murteissa. Monissa maakunnan itäisimmissä pitäjissä, kuten Lestijärvellä, puhuttu kieli on jo hyvin savolaisväritteistä. Kaustisen, Vetelin ja Halsuan alueiden murteessa on säilynyt monia eteläpohjalaisia piirteitä. Rannikolla puhuttavia murteita sanotaan rantamurteiksi, sisämaassa puhuttavia ylämaan murteiksi. Keski-Pohjanmaan lounaisosissa puhuttavat ruotsinkielen murteet vaihtelevat suuresti pienelläkin alueella.

Murrepiirteitä

Yleiskielen d:
- käet ~ käjet 'kädet'
- paan ~ pajan 'padan'
- meiät ~ meijät 'meidät' Yleiskielen ts:
- kasso ~ kahto 'katso'
- messä ~ mehtä 'metsä'
- kussua ~ kuhtua 'kutsua' Välivokaalin esiintyminen:
- pohoja 'pohja'
- jalaka 'jalka'
- lehemä 'lehmä' Inessiivin päätteet:
- talosa ~ talossa 'talossa'
- maasa ~ maassa 'maassa'
- taskusa ~ taskussa 'taskussa'
- seurosa ~ seuroissa 'seuroissa' Jälkitavujen vokaalien välinen h:
- tupahan ~ tuphaan 'tupaan'
- aletahan ~ alethaan 'aletaan' Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus:
- korkia 'korkea'
- pimiä 'pimeä' Pääpainottoman -oa-yhtymän vastineena -ua:
- maitua 'maitoa'
- pipua 'pipoa'
- peltua 'peltoa' Yhteinen omistusliite -nna monikon 1. ja 2. persoonassa:
- talonna 'talomme, talonne'
- autonna 'automme, autonne' Monikon 1. persoonan pääte -mma, -mmä:
- olimma 'olimme'
- tulimma 'tulimme'
- menimmä 'menimme'

Aiheesta muualla

- [http://museot.keski-pohjanmaa.fi/index.htm Keskipohjalaisia museoita ja kulttuuriympäristöjä]
- [http://www.kaustinen.net/ Kaustinen Folk Music Festival]
- [http://www.cop.fi/ Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu]
- [http://www.kpedu.fi/ Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä]
- [http://www.keski-pohjanmaa.fi/ Keski-Pohjanmaan liitto]
- [http://www.kokkolanet.com/ KokkolaNet kaupunkiportaali Kokkolassa]
- [http://www.kokkola.fi/ Kokkolan kaupungin kotisivut]
- [http://www.venetsialaiset.fi/ Kokkolan Venetsialaisten viralliset nettisivut]
- [http://www.keskipohjanmaa.net/ Sanomalehti Keskipohjanmaan verkkolehti]
- [http://194.252.88.3/rswebkla.nsf/sivut/uutiset2004?opendocument&pageid=Content758EF/ Ylen Radio Keski-Pohjanmaan verkkosivut]
- [http://www.osterbottningen.fi/ Österbottningen ruotsinkielinen valtalehti Keski-Pohjanmaalla] Luokka:Suomen maakunnat

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomen läänissä. Maakuntakeskus on Seinäjoki, muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi. Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa. Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen Provinssirock ja Tangomarkkinat, lisäksi Etelä-Pohjalaiset Spelit ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä. Nähtävyyksiä ovat mm. Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen kirkko ja kaupungintalo sekä Karijoen Susiluola, jossa on säilynyt merkkejä ennen jääkautta olleesta ihmisasutuksesta.

Seutukunnat

Etelä-Pohjanmaan maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan:
- Eteläisten seinänaapurien seutukunta
- Härmänmaan seutukunta
- Järviseudun seutukunta
- Kuusiokuntien seutukunta
- Seinäjoen seutukunta
- Suupohjan seutukunta

Aiheesta muualla

- [http://www.etelapohjanmaa.fi/ Etelä-Pohjanmaan maakuntaportaali] Luokka:Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

:Pohjanmaa on myös Suomen merivoimien lippulaivan nimi. Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on Suomen historiallinen maakunta ja lääni. Se käsitti kutakuinkin nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan (ent. Vaasan rannikkoseutu), Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueet. Pohjanmaa rajoittuu lännessä Pohjanlahteen, pohjoisessa Lappiin Sodankylän korkeudelle, etelässä Satakuntaan, Hämeeseen ja Savoon. Savo Vuonna 1634 Pohjanmaan historiallisen maakunnan alueesta muodostettiin Pohjanmaan lääni ja maakunta-käsite lakkautettiin hallinnollisena terminä. Vuonna 1775 Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan lääniin ja Oulun lääniin. Laaja Pohjanmaa on omalla tavallaan yhtenäinen alue huolimatta sen alueellisista eroista. Pohjanmaan maisemaa luonnehtivat tasaiset peltoaukeat ja peltoja pirstovat joet. Pohjanmaan koillisosissa maasto kuitenkin muuttuu vaaramaisemaksi.

Asutushistoria

Pohjanmaan asutus on alkanut suurten jokien keskijuoksuilla, johon kivikauden väestö asettui. Rautakaudella Pohjanmaan asutus lienee ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esintyvä arvoituksellinen nimi "kveenit" saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin. Onkin esitetty, että Pohjanmaan aiempi nimi oli Kainuunmaa. Toistaiseksi ei tiedetä vallitseeko Pohjanmaalla selkeä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei. Rautakauden loppuvaiheeseen ajoittuvien arkeologisten löytöjen määrä on toistaiseksi niukka. Siksi monet tutkijat ovat arvelleet, että Pohjanmaa autioitui 800-luvulla, muuttui eräalueeksi ja sai uuden asutuksen vasta 1000- ja 1100-luvuilta lähtien. Myös pirkkalaiset ja karjalaiset ovat jättäneet jälkiään Pohjanmaan väestöön. Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön arvellaan tulleen Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, minkä jälkeen ruotsinkielinen asutus on levinnyt rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi aina Kokkolan korkeudelle saakka. Myöhempinä aikoina on Pohjanmaalle tullut myös hämäläisiä ja savolaisia uudisasukkaita.

Lähteet

- Pieni tietosanakirja Luokka:Suomen historialliset maakunnat

Kaskinen

Kaskinen (ruotsiksi: Kaskö) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä länsirannikolla. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki ja myös pinta-alaltaan yksi pienimmistä. Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 67 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29 prosenttia puhuu ruotsia.

Maantiede

Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka. Kaupungista kulkee myös junarata Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen. 1980-luvulla kaupungista oli KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. Uuden lauttayhteyden mahdollisuutta on tutkittu Härnösandiin.

Historia

Härnösand Kustaa III perusti Kaskisen vuonna 1785, mutta se oli paikallisesti merkittävä satama jo aiemmin. 1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot. 1900-luvulla kaupunkiin rakennettiin rautatie ja suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo. 1970-luvulla Metsä-Botnia perusti kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-Real rakentaa kaupunkiin uutta tehdasta, joka valmistuu syksyllä 2005. Luokka:Suomen kaupungit

Kristiinankaupunki

Kristiinankaupunki (ruotsiksi Kristinestad) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunta on kaksikielinen. Enemmistö, 57 prosenttia, asukkaista puhuu ruotsia ja 41 prosenttia suomea.

Historia

suomea Kaupunki perustettiin vuonna 1649 Lappfjärdin pitäjään Koppöön saarelle, ja myös kaupungin nimeksi tuli Koppö. 1. maaliskuuta 1651 nimi muutettiin Kristiinankaupungiksi (Christinae Stadh). Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi kaupungille nimen senhetkisen kuningattaren Kristiinan mukaan, mutta on hyvin mahdollista, että hän ajatteli myös omaa vaimoaan, kreivitär Kristina Katarina Stenbockia, joka kuoli vuonna 1650. Maanmittaaja Claes Claesson tuli kaupunkiin Pietari Brahen pyynnöstä vuonna 1651 piirtämään asemakaavan renessanssiajan ruutukaavamallin mukaan. Asemakaava on edelleen suurimmalta osin käytössä. 1800-luku oli Kristiinankaupungin kulta-aikaa. Silloin kaupungin kauppalaivasto kuljetti tavaraa kaupungin satamasta ja satamaan. Nykyään tavaraliikenne on vähäisempää, vaikka kaupungilla on tarjota kaksi satamaa vapaa-ajan satamapalveluiden lisäksi. Nykyinen Kristiinankaupunki syntyi 1. tammikuuta 1973, kun silloinen Kristiinankaupunki yhdistettiin Lapväärtin (Lappfjärd), Siipyyn (Sideby) ja Tiukan (Tjöck) kuntiin.

Matkailu

Kristiinankaupungin idyllinen keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassa. Kristiinankaupunkia kutsutaan usein Pohjanlahden helmeksi. Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloa. Nykyään hyvin säilynyt vanhakaupunki toimii seudun kaupan ja huvielämän keskuksena, ja siellä sijaitsee hyvä valikoima erilaisia palveluita. Turismi ja vapaa-ajan asuminen ovat 2000-luvulla käyneet kaupungille yhä merkittävämmäksi. Kristiinankaupungissa sijaitsee Susiluola. Kaupunki ja museovirasto pyrkivät yhdessä kehittämään luolan kulttuurikäyttöä.

Linkkejä

- [http://edu.krs.fi/tcny/index.php Kristiinankaupunki]
- [http://edu.krs.fi/matkailu_turism/suomi/index.html Kristiinankaupunki matkailukohteena]
- [http://edu.krs.fi/museo/suomi/kk.html Kristiinankaupungin museot] Luokka:Suomen kaupungit

Kruunupyy

Kruunupyy, aikaisemmin Kruununkylä, (ruotsinkielinen nimi: Kronoby ) on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6803 ihmistä ja sen pinta-ala on 751,66 km² josta 38,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,5488 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 13 prosenttia puhuu suomea. Nykyinen Kruunupyy on muodostunut 1. tammikuuta kun Kruunipyyhyn liittyivät Teerijärvi ja Ala-Veteli. Kunnassa toimii lentokenttä.

Kylät

Hopsala, Norrby, Påras, Söderby, Ytterbråtö, Överbråtö

Kaarle IX perusti 'Mustasaaren' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611. 1611 Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava. Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776. Triviaalikoulu siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustetiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848. Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli. Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastaapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi. Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunki siirrettiin (n. 7 km) nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (pituusaste N63° 06', leveysaste E21° 37') Klemetsön niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan. Vaasa toimi valkoisen Suomen pääkaupunkina 29.1.–3.5. Suomen sisällissodan aikana Vaasan senaatin alaisuudessa. Valkoisen armeijan päämaja oli myös sodan alkuvaiheessa Vaasassa. Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.

Kaupunginosat

- Asevelikylä
- Gerby
- Haapaniemi
- Hietalahti
- Huutoniemi
- Isolahti

- Kiilapalsta
- Kivihaka
- Korkeamäki
- Kotiranta
- Melaniemi
- Metsäkallio

- Palosaari
- Pappilanmäki
- Pukinjärvi
- Ristinummi
- Teeriniemi
- Suvilahti
- Sundom

- Vanha Vaasa
- Vaskiluoto
- Vetokannas
- Vikinga
- Västervik
- Vöyrinkaupunki

Korkeakoulut ja yliopistot

Vaasan asukkaista noin 11 000 eli lähes joka viides opiskelee yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
- Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus
- Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova
- Svenska handelshögskolan
- Svenska yrkeshögskolan
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Vaasan yliopisto
- Åbo Akademi

Linkkejä

- [http://www.vaasa.fi Vaasan kaupungin kotisivu]
- [http://www.vaasalaisia.info Vaasalaisia-blogi ja keskustelu] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Vaasa

Vöyri

Vöyri (ruotsinkielinen nimi: Vörå) on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3566 ihmistä ja sen pinta-ala on 427,5 km² josta 2,38 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,30 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 14 prosenttia puhuu suomea.

Kyliä

Antiala, Bergby, Bertby, Jörala, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovjoki, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemois, Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Rekipelto (Reipelt), Rökiö, Tukkur (Tuckur)

Theodore Steeg

Théodore Steeg (December 19, 1868 in Libourne, Gironde - December 19, 1950 in Paris) was a French politician of the Third Republic.

Steeg's Government, 13 December 1930 - 27 January 1931

- Théodore Steeg - President of the Council and Minister of Colonies
- Aristide Briand - Minister of Foreign Affairs
- Louis Barthou - Minister of War
- Georges Leygues - Minister of the Interior
- Louis Germain-Martin - Minister of Finance
- Louis Loucheur - Minister of National Economy, Commerce, and Industry
- Maurice Palmade - Minister of Budget
- Édouard Grinda - Minister of Labour and Social Security Provisions
- Henri Chéron - Minister of Justice
- Albert Sarraut - Minister of Military Marine
- Charles Daniélou - Minister of Merchant Marine
- Paul Painlevé - Minister of Air
- Camille Chautemps - Minister of Public Instruction and Fine Arts
- Robert Thoumyre - Minister of Pensions
- Victor Boret - Minister of Agriculture
- Édouard Daladier - Minister of Public Works
- Henri Queuille - Minister of Public Health
- Georges Bonnet - Minister of Posts, Telegraphs, and Telephones Changes
- 23 December 1930 - Maurice Dormann succeeds Thoumyre as Minister of Pensions.

Preceded by:
André Tardieu
1930

Prime Ministers of France
1930-1931

Followed by:
Pierre Laval
1931-1932

Steeg, Theodore Steeg, Theodore Steeg, Theodore

zujer Doda i Virgin �mieszne gry �mieszne filmy anemia

:: RELATED NEWS ::

List of people by name: Jos

Jose

People named José

- José José, singer
- Rafael José singer, actor and show host

Josef

- Josef, Franz, of Austria, (1830-1916), Austrian emperor

Josep

Joseph

People named Joseph

= Joseph as given name

=
- Joseph I, Holy Roman Emperor, (1678-1711)
- <

Jean-Baptiste Drouet, Count d'Erlon
Jean-Baptiste Drouet, comte d'Erlon (July 29, 1765-January 25, 1844) was a marshal of France and a soldier in Napoleon's army, who commanded the French 1st Corps at the battle of Waterloo. D'Erlon was born in Reims, and i

List of people by name: Jon

Jona

- Jonas, (1448-1461), Metropolitan of Moscow
- Jónasson, Hermann, (1956-1958), prime minister

Jone

Jones

People named Jones

Jones, A-C

- Jones, Adam, (born 1965), musician
- Jones, Alex, British playwright
- Jones, Alex

Brassai
Brassaï was the pseudonym of Gyula Halász (1899-1984), a Parisian photographer. Gyula Halász was born on September 9, 1899, in Brassó (Braşov), in SE Transylvania - which today belongs to Romania but then it was part of Hungary. At age three, his family moved to liv

Grey-backed Cameroptera
The Grey-backed Camaroptera, Camaroptera brachyura, is a small warbler. This bird is a resident breeder in Africa south of the Sahara Desert. This skulking passerine is typically found low in dense cover. The Grey-backed Camaroptera binds large leaves together low in a bush and builds a grass nest within the leaves. The normal c

Ghost (software)
Ghost is a disk cloning program, originally produced by Binary Research, but purchased by Symantec in 1998. The Ghost program launched the market for disk-cloning software. The name Ghost originated as an acronym for "General Hardware-Oriented Software Transfer". acronym Murray Hasz

Grey-backed cameroptera
The Grey-backed Camaroptera, Camaroptera brachyura, is a small warbler. This bird is a resident breeder in Africa south of the Sahara Desert. This skulking passerine is typically found low in dense cover. The Grey-backed Camaroptera binds large leaves together low in a bush and builds a grass nest within the leaves. The normal c

Dewar Flask
A Dewar flask is a glass vessel designed to provide very good thermal insulation. For instance, when filled with a hot liquid, the vessel will not allow the heat to easily escape, and the liquid will stay hot for far longer than in a typical container. The Dewar flask was named after its inventor Scottish physicist Sir

Dewar
Dewar can mean:
- Dewar flask
- James Dewar
- James Dewar (rock vocalist)
- Thomas Dewar
- Rt. Hon. Donald Campbell Dewar, Scottish politician and the first First Minister of Scotland.
- Read More...

Grey-backed Camaroptera
The Grey-backed Camaroptera, Camaroptera brachyura, is a small warbler. This bird is a resident breeder in Africa south of the Sahara Desert. This skulking passerine is typically found low in dense cover. The Grey-backed Camaroptera binds large leaves together low in a bush and builds a grass nest within the leaves. The normal c