:: wikimiki.org ::
| Pohjoinen Jäämeri |
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen Jäämeri on suuri merialue, joka kattaa Atlantin valtameren pohjoisosan yltäen aina Grönlannin ja Pohjois-Aasian kautta Beringinsalmelle ja Pohjois-Amerikan arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi jäässä vuodet ympäriinsä. Pinta-ala noin 14 miljoonaa km2.
Joet
Aasian puolella mereen laskevat siperialaiset joet Ob, Jenisei ja Lena ja Pohjois-Amerikan puolelta Mackenzie, Back ja Coppermine. Lisäksi vettä mereen tulee Beringinsalmesta ja Atlantilta Golf-virran tuomana sekä sulavista jäätiköistä.
Eläimistö ja luonnonvarat
Golf-virran
Pohjoisen Jäämeren eläimistö koostuu lähinnä kaloista ja merinisäkkäistä. Kaupalliseen hyödynnykseen ovat päätyneet lämpimämmän merenosan silli, turska ja kampela. Lisäksi tavataan hylkeitä ja monia valaslajeja, sekä jääkarhua. Hylkeet ja valaat kokivat melkein sukupuuton 1900-luvulla, kunnes niille säädettiin pyydystyskiintiöt. Itäisen Siperian rannikolla kaivetaan maasta tinaa ja Kanadan ja Alaskan rannikoilta pumpataan öljyä ja maakaasua. Lisäksi Huippuvuorilla kaivetaan kivihiiltä.
Osameret
Pohjoinen Jäämeri voidaan jakaa muutamaan osaan:
- Lomonosovin harjanne jakaa meren kahteen pääaltaaseen: Ameraasian allas ja Euraasian allas.
- Barentsinmeri sijaitsee Novaja Zemljan ja Kuolan niemimaan välissä. Nimetty löytäjänsä Willem Barentsin, hollantilaisen navigaattorin, mukaan.
- Grönlanninmeri Grönlannin, Islannin ja Huippuvuorten välisellä alueella.
- Karanmeri (Karskoje More), joka on Novaja Zemljan ja Taimyrin niemimaan välissä.
- Itä-Siperianmeri, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Itä-Siperian rannikolla.
- Vienanmeri, sijaitsee Kuolan niemimaan itäpuolella ja rajoittuu pohjoisessa Barentsinmereen.
Saaret
Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja pohjoisnavan välissä ja Venäjän omistamat Novaja Zemlja ja Frans Joosefin maa (Zemlya Frantsa Iosifa) ovat Siperian rannikon pohjoispuolella. Lisäksi on vielä valtava Kanadan rikkinäinen rannikko ja muutamia pienikokoisempia yksittäisiä saaria ja kokonaan jäätikön peittämä Grönlanti ja tuliperäinen Islanti.
Satamat
Venäjällä on muutamia satamia siellä missä vain jää ei peitä merenkantta. Käytetyin näistä on Kuolan niemimaan kupeessa sijaitseva noin 380 000 asukkaan Murmansk, jossa on myös Venäjän sotilastukikohta, suuria kalanjalostamoja ja napa- ja merentutkimuslaitos.
Luokka:Meret
zh-min-nan:Pak-ke̍k-iûⁿ
ko:북극해
ja:北極海
simple:Arctic Ocean
th:มหาสมุทรอาร์กติก
Atlantin valtameri
Atlantin valtameri on maapallon toiseksi suurin valtameri Tyynen valtameren jälkeen. Se kattaa noin viidesosan Maan pinta-alasta. Valtameren nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä ja tarkoittaa "Atlaksen merta".
Atlantin valtameri ulottuu lännessä Amerikan mantereeseen ja idässä Eurooppaan ja Afrikkaan. Sen yhdistää Tyyneen valtamereen Jäämeri pohjoisessa ja Draken salmi etelässä. Panaman kanava muodostaa keinotekoisen väylän Atlantin ja Tyynen valtameren välille. Raja idässä Intian valtamerta vastaan on 20. itäinen pituuspiiri. Raja Jäämerta vastaan kulkee Grönlannista Islannin luoteiskulmaan ja Islannin koilliskulmasta Huippuvuorten eteläkärkeen ja sieltä Nordkappiin Norjassa.
Mitat
- Meren syvin kohta: Puerto Ricon hauta, 8 605 metriä
- Keskisyvyys: 3 332 metriä
- ilman sivumeriä: 3 926 metriä
- Pinta-ala: 106 400 000 km²
- ilman sivumeriä: 82 400 000 km²
- Tilavuus: 354 700 000 km³
- ilman sivumeriä: 323 600 000 km³
Merenpohja
km³
Merenpohjan topografian tärkein piirre on Atlantin keskiselänne. Se muodostaa suuren merenalaisen vuorijonon, joka ulottuu pohjoisesta Islannista etelään noin 58:lle eteläiselle leveysasteelle. Vuorijonon suurin leveys on noin 1 600 km. Merensyvyys vuorijonon kohdalla on useimmiten vähemmän kuin 2 700 metriä ja useat vuorenhuiput nousevat pinnan yläpuolelle saariksi.
Keskiselänne jakaa Atlantin kahteen suureen altaaseen joiden keskisyvyys on 3 700 - 5 500 metriä. Poikittaiset harjanteet mantereiden ja keskiselänteen välillä jakavat meren useisiin pienempiin altaisiin. Syvän meren pohja on melko tasainen vaikka sielläkin esiintyy lukuisia merenalaisia vuoria, syvänteitä ja hautavajoamia.
Merivirrat ja ilmasto
Coriolis-ilmiön vuoksi pääasiassa tuulten kuljettamat pintamerivirrat kiertävät Pohjois-Atlantilla myötäpäivään ja Etelä-Atlantilla vastapäivään. Pohjois-Atlantilla lämmin Golf-virta kulkee Pohjois-Amerikan itärannikolta koilliseen lämmittäen Luoteis-Eurooppaa. Pohjois-Atlantin sekoittumisvyöhykkeeltä kääntyy kylmä Kanarianvirta etelään Pohjois-Afrikan länsipuolelle. Pohjois-Atlantin päiväntasaajanvirta kulkee Afrikasta kohti länttä. Näiden merivirtojen väliin jää Sargassomeri. Jäämereltä etelään virtaavat kylmät Grönlannin- ja Labradorinvirrat, jotka voivat kuljettaa jäävuoria niinkin etelään kuin Bermudalle tai Madeiralle. Pohjois-Atlantin eteläosissa kehittyy hurrikaaneja yleensä heinäkuusta marraskuuhun, jotka kulkevat länteenpäin Karibianmerelle tai Pohjois-Amerikan itärannikolle. Pohjois-Atlantilla on usein myrskyjä talvisaikaan.
Etelä-Atlantilla lämmin Brasilianvirta kulkee päiväntasaajalta etelään Etelä-Amerikan itäpuolella. Lähellä Etelämannerta kulkeva kylmä Länsituulten virta kääntyy pohjoiseen Etelä-Afrikan länsirannikolle.
Valtamerien termohaliinikierrossa Golf-virran Pohjois-Atlantille kuljettama suolapitoinen vesi vajoaa alas syvänmeren vedeksi ja virtaa hitaasti etelään läpi Atlantin Intian valtamerelle ja Tyynimerelle.
Veden ominaispiirteitä
Avomeren pintaveden suolapitoisuus on 33 - 37 promillea, vaihdellen leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Yleensä vesi on vähäsuolaisinta korkeilla leveysasteilla ja rannikoilla jokien lähettyvillä. Suolaisinta vesi on noin 25:llä pohjoisella leveysasteella. Pintavesien lämpötila vaihtelee alhaisimmillaan napa-alueitten −2 °C:sta korkeimmillaan +29 °C:een hieman päiväntasaajan pohjoispuolella. Suurin vuodenaikainen lämpötilanvaihtelu on keskileveysasteilla, jossa ero saattaa olla 7 - 8 °C.
Atlantin valtameren sivumeret ja osat
- Karibianmeri
- Välimeri
- Egeanmeri
- Tyrrhenanmeri
- Adrianmeri
- Joonianmeri
- Ligurianmeri
- Meksikonlahti
- Scotianmeri
- Weddellinmeri
- Mustameri
- Asovanmeri
- Norjanmeri
- Pohjanmeri
- Skagerrak
- Itämeri
- Pohjanlahti
- Selkämeri
- Perämeri
- Suomenlahti
- Kattegat
- Juutinrauma ja Beltit
- Riianlahti
- Saint Lawrencen lahti
- Sargassomeri
- Biskajanlahti
- Irlanninmeri
- Englannin kanaali
- Marmaranmeri
- Guineanlahti
- Labradorinmeri
Atlantin valtameren altaat
Keskiselänteen itäpuolella:
- Länsi-Euroopan allas
- Iberian allas
- Kanarian allas
- Kap Verden allas
- Sierra Leonen allas
- Angolan allas
- Kapin allas
Keskiselänteen länsipuolella:
- Labradorin allas
- Newfoundlandin allas
- Pohjois-Amerikan allas
- Guayanan allas
- Brasilian allas
- Argentiinan allas
- Länsi-Scotian allas
Triviaa
- Nopeimmin Atlantin poikki (Ambrose Light – Lizard Point) on purjehtinut Steve Fossett miehistöineen PlayStation-katamaraanilla - aika on 4 päivää 17h 28m 6s.[http://www.sailspeedrecords.com/ratified.html]
Aiheesta muualla
- [http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/zh.html CIA – The World Factbook – Atlantic Ocean]
Luokka:Meret
als:Atlantik
zh-min-nan:Tāi-se-iûⁿ
ko:대서양
ja:大西洋
simple:Atlantic Ocean
th:มหาสมุทรแอตแลนติก
Pohjois-Aasia
Siperia (venäjäksi Сиби́рь, Sibir) on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan. Siihen kuuluu Venäjän Aasian puoleinen osa Venäjän kaukoitää lukuun ottamatta, joka kuitenkin historiallisesta näkökulmasta katsotaan siihen kuuluvaksi. Lisäksi se käsittää Kazakstanin alavan pohjoiskolkan. Lännessä Siperia rajoittuu Uralvuoriin, pohjoisessa Jäämereen ja etelässä Kazakstanin keskiosan ylänköön, Mongoliaan ja Kiinaan. Siperian hallinnollinen alue käsittää maantieteellisestä Siperiasta vain sen keskiosan ilman Sahan tasavaltaa ja Uralvuorten tuntumassa sijaitsevia alueita.
Maantiede
Siperian pinta-ala on 9 653 000 neliökilometriä, joten se on hiukan suurempi kuin Yhdysvallat Alaska mukaan lukien. Siperia jaetaan kahteen talousalueeseen, Länsi- ja Itä-Siperiaan. Maantieteellisesti se jakaantuu kolmeen alueeseen:
- Länsi-Siperian alanko on noin kolmen miljoonan neliökilometrin kokoinen, äärimmäisen tasainen tasankoalue, jonka pinnanmuodot kohoavat vasta Novosibirskissä lähes 2 000 kilometrin päässä rannikosta yli 50 metriin. Se on Amazonin altaan jälkeen maailman suurin alanko. Se sijaitsee Uralvuorten ja Jenisein välissä ja sitä halkoo Ob sivujokineen. Suot peittävät paikoin jopa 80 prosenttia alueen pinta-alasta, ja siellä sijaitsee myös maailman laajin Vasjuganin suo, jonka pinta-ala on 53 000 km².
- Keski-Siperian ylänkö sijaitsee kahden merkittävän joen, Jenisein ja Lenan välissä. Sitä halkovat Jenisein sivujoet Ala-Tunguska ja Kivinen-Tunguska. Etelässä se kohoaa Sajanvuoriksi ja pohjoisessa laskeutuu Taimyrin niemimaan juurelle kohotakseen vielä uudelleen paikoin yli kilometrin korkeuteen ennen Jäämerta. Ylängön korkein huippu yltää Putoranavuorilla 1 701 metriin. Alueella on lähinnä harjanteita ja kukkuloita, mutta myös soisia ylätasankoja. Maa on laajoilla alueilla ikiroudassa. Kesä on lyhyt ja lämmin, talvi pitkä ja erittäin kylmä.
- Koillis- ja Itä-Siperian vuoristot käsittävät useita vuorijonoja, joista merkittävimmät ovat Altai lähellä Mongolian ja Kazakstanin rajaa, Sajanvuoret lähempänä Baikaljärveä, Jablonovyivuoret järven itäpuolella sekä Verhojansk- ja Tšerskivuoret Lena-joen itäpuolella. Korkein huippu on Altailla sijaitseva Beluha (4 506 m). Vuorten ympäröimä Baikaljärvi on maailman syvin järvi ja pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin. Sen arvioidaan sisältävän viidenneksen maapallon makeasta vedestä.
Ilmasto
Baikaljärveä
Siperian ilmasto on sisämaassa mantereinen ja se tunnetaan erittäin ankarista talvistaan. Huolimatta lämpimistä kesistä maa pysyy erityisesti Keski-Siperian ylängöllä ikiroudassa. Jäämeren rannikolla talvet eivät ole yhtä kylmiä, mutta vastaavasti kesät ovat hyvin viileitä. Ilmasto on jarruttanut Siperian alueen kehitystä ja väestönkasvua.
Siperian koillisosassa talvet ovat kylmimmät koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Verhojanskin pikkukaupungin vuotuinen keskilämpötila on −15,4 °C; tammikuussa keskilämpötila on −47,8 °C, mutta heinäkuussa se nousee +15,2 °C:iin. Verhojanskvuorten ja Tšerskivuorten välisessä laaksossa sijaitsevassa Oimjakonin kylässä on mitattu pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysennätys, −71,2 °C. Vuotuinen lämpötilanvaihtelu alueella on maailman suurinta. Tiksissä jäämeren rannikolla vuoden keskilämpötila on −13,1 °C, tammikuussa −31,3 °C ja heinäkuussa +6,6 °C.
Sademäärät ovat melko vähäisiä koko Siperian alueella, eteläosissa 250–500 millimetriä ja pohjoisosissa alle 250 millimetriä vuodessa. Talvet ovat erityisen vähäsateisia; kesäisin sataa kohtalaisesti. Maa pysyy monin paikoin lumipeitteisenä yli kuusi kuukautta vuodessa, samoin vesistöt ja rannikot jääpeitteisinä.
Kasvillisuus
Siperian halki kulkee taigavyöhyke, joka on maailman laajin yhtenäinen metsäalue. Valtalajeina ovat erilaiset havupuut, kuten Länsi-Siperian taigalla siperiansembra (Pinus sibirica) ja siperianlehtikuusi (Larix sibirica) sekä Itä-Siperian taigalla Larix dahurica, siperiankuusi (Picea ovovata), pihta (Abies sibirica) ja siperiansembra. Lehtipuista tavallisimpia ovat koivut. Pohjoisemmaksi mentäessä lehtikuusien suhteellinen osuus lisääntyy, kunnes ikiroudan alueilla ne jäävät ainoiksi puulajeiksi. Lähemmäs jäämerta siirryttäessä kasvillisuus muuttuu arktiseksi tundraksi. Vastaavasti tundra-alueilta etelämmäs mentäessä kasvillisuus vaihtuu heinäaroksi. Vuoristoilla on karua tundramaista vuoristokasvillisuutta; monilla korkeilla ja pohjoisilla vuorilla ei ole kasvillisuutta lainkaan. Erityisesti Länsi-Siperiassa on runsaasti myös suokasvillisuutta.
Luonnonvarat
Siperian luonnonvarat ovat huomattavat. Valtavien metsäalueiden ohella siellä on öljy-, maakaasu-, hiili- ja malmimineraaliesiintymiä. Lisäksi alueelta on löydetty muun muassa timantteja ja kultaa. Obinlahden ympäristön maakaasuesiintymät ovat maailman suurimmat.
Väestö
Siperian asukasluku on noin 32,1 miljoonaa. Väentiheys on siten vain hiukan yli kolme asukasta neliökilometrillä. Valtaosa väestöstä on venäläisiä ja venäläistettyjä ukrainalaisia. He ovat slaavilaista alkuperää ja saapuneet alueelle Itä-Euroopasta 1500- ja 1600-luvuilta lähtien. Alueen merkittävimpiin alkuperäiskansoihin kuuluvat burjaatit, tuvat ja sahat eli jakuutit. Muita etnisiä ryhmiä ovat evenkit, tšuktsit, korjakit ja jukagiirit. Lisäksi alueella on Siperian tataareja ja altailaisten kansojen edustajia, joita ei aina lasketa alkuperäisväestöksi. Alkuperäisväestöä on Siperiassa noin kaksi miljoonaa.
Noin 70 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Asunnot ovat usein ahtaita ja kunnoltaan vaihtelevia. Maaseudulla asutaan yksinkertaisissa mutta tilavammissa hirsitaloissa. Siperian suurin kaupunki on Novosibirsk, ja muita merkittäviä kaupunkeja ovat Omsk, Tomsk, Krasnojarsk, Irkutsk, Ulan-Ude ja Jakutsk.
Katso myös
- Siperian rata
- Siperianhusky
- Siperianlehtikuusi
Luokka:Venäjä
ko:시베리아
ja:シベリア
Pinta-alaPinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Katso myös
- luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Luokka:Geometria
Luokka:suureet
ja:面積
simple:Area
zh-cn:面积
zh-tw:面積
Aasia
Aasia on osa Euraasian jättimannerta, joka sisältää myös Euroopan. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä.
Aasiassa asuu suurin osa maailman väestöstä. Aasian väkiluku on noin 4 miljardia. Aasian asukasluvultaan suurimmissa valtioissa, Kiinassa ja Intiassa, asuu kummassakin yli miljardi ihmistä.
Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista tai europidistä (valkoinen rotu).
Aasian valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.
Aasian olot olivat pitkään valtaosin köyhät, vaikka nyttemmin useat Aasian maat ovat onnistuneet pääsemään kehitykseen mukaan, ja ns. "Tiikeritalous-maat" ovat jopa ohittaneet länsimaisen talouskasvun.
Aasian alueita
hindulaisuus
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia
Aasian maat
Sisä-Aasia
- Afganistan
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Azerbaidžan
- Bahrain
- Bangladesh
- Bhutan
- Brunei
- Filippiinit
- Indonesia
- Intia
- Iran
- Irak
- Israel
- Itä-Timor
- Japani
- Jemen
- Jordania
- Kambodža (Kamputsea)
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kiinan kansantasavalta (Kiina)
- Kiinan tasavalta (Taiwan, ei yleisesti tunnustettu)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
- Korean tasavalta (Etelä-Korea)
- Kuwait
- Laos
- Libanon
- Malesia
- Mongolia
- Myanmar (Burma)
- Nepal
- Oman
- Pakistan
- Palestiina (itsenäisyys kiistanalainen)
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Singapore
- Sri Lanka
- Syyria
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tiibet (itsenäisyys kiistanalainen)
- Turkki (osittain)
- Turkmenistan
- Uzbekistan
- Venäjä (osittain)
- Vietnam
Luokka:Aasia
Luokka:Mantereet
ms:Asia
zh-min-nan:A-chiu
ko:아시아
ja:アジア
simple:Asia
th:ทวีปเอเชีย
Ob
Ob (venäjäksi Обь), Venäjän pisin joki (3 650 km), on läntisin Siperian suurista joista. Ob alkaa Altailta ja laskee Pohjoiseen Jäämereen.
Obin varsilla asuu monia eri kansoja, joten joellakin on monia eri nimiä:
- venäjäksi Обь
- hantiksi As, Jag, Kolta ja Jema
- nenetsiksi Kolta tai Kuay
- tataariksi Omar tai Umar
Obin suurin sivujoki on Irtyš, joka on itse asiassa pidempi kuin Ob. Muita merkittäviä sivujokia ovat Tom, Tšulym, Ket, Tym, Vakh, Vasyugan, Tobol ja Sosva.
luokka:Venäjän joet
ja:オビ川
Lena
Lena on noin 4 400 kilometriä pitkä joki Itä-Siperiassa Venäjällä. Se alkaa Baikalvuorilta ja laskee Pohjoiseen jäämereen. Lenalla on yli tuhat sivujokea, ja sen yläjuoksulla on suuria kulta-, timantti- ja kivihiililöytöjä sekä monia vesivoimaloita. Vuonna 1945 Lenan suistosta löydettiin paleoliittikautisia kalliomaalauksia.
Luokka:Venäjän joet
Luokka:Sahan tasavalta
ja:レナ川
Kampela
Kampela (Platichthys flesus) on erikoisen näköinen kala, jonka vatsa on toisella kyljellä ja selkä toisella kyljellä. Kampela elää meressä, Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä osalla. Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.
Kampela syö simpukoita. Sitä pyydystetään pohjasta litka- tai mato-ongella tai verkoilla. Suosittu ruoanvalmistustapa on savustus.
Luokka:Kalat
ja:ヒラメ
Tina
Tina (lat. stannum) on hiiliryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn. Jaksollisessa järjestelmässä tina on 50. alkuaine.
Tina on hopeanvalkoinen, kiiltävä, sitkeä ja pehmeähkö metalli, joka esiintyy erilaisina kidemuotoina. Tinan toinen allotrooppinen muoto on harmaa tina. Kylmässä tinan pinnalle tulee harmaita laikkuja, ja vähitellen koko esine haurastuu (tinarutto). Tina kestää hyvin ilman, veden ja heikkojen happojen vaikutuksen, ja siksi sitä käytetään rautalevyjen suojana.
Huoneenlämmössä tina on ilmassa kestävää, mutta kuumennettaessa se hapettuu tinaoksidiksi SnO2. Kuitenkin jo huoneenlämmössä tina reagoi kloorin ja bromin kanssa. Se liukenee happoihin ja alkaliliuoksiin. Tärkein tinamineraali on tinakivi eli kassiteriitti. Tinaa käytetään koriste- ja käyttöesineiden sekä monien metalliseosten (esim. pronssin) valmistukseen, metallien päällystämiseen (erityisesti kupariastioiden sisäpinnoilla) sekä juottamiseen. Juotostina on tinan ja lyijyn seos, jonka sulamispiste on alempi kuin puhtaiden metallien. Alumiini on osittain syrjäyttänyt tinan voideputkiloiden ja "tinapaperin" valmistuksessa. Yhdisteissä tina on +II:n ja +IV:n arvoinen.
Luokka:alkuaineet
ja:錫
Alaska
Alaska on Yhdysvaltojen pinta-alaltaan suurin osavaltio.
Yhteenveto
Alaskassa asuu n. 640 000 asukasta alueella, jonka pinta-ala on melkein 2,5 kertaa niin suuri kuin toiseksi suurimman osavaltion Teksasin. Osavaltio sijaitsee luoteisessa Pohjois-Amerikassa ja sillä on rajaa Kanadan, muttei muiden Yhdysvaltain osavaltioiden kanssa. Alaskan pääkaupunki on nimeltään Juneau. Osavaltiossa on suuret luonnonvarat, mm. öljyä, kultaa sekä kuparia.
Historia
Viimeisimmän jääkauden aikana Alaska oli pääosin jäästä vapaa (vuoristoalueita lukuun ottamatta) vähäisen sademääränsä takia, ja yhteydessä Euraasiaan Beringian kannasta pitkin. Jääkauden loppupuolella mongoliväestöihin kuuluvia kansoja siirtyi Aasiasta Amerikkaan Alaskan kautta, ja ilmaston lämmetessä nämä pääsivät siirtymään etelämmäksi Pohjois-Amerikan mannerjään vähitellen sulaessa. Alueen intiaaniväestö on peräisin tältä ajalta, eskimot todennäköisesti ainakin osittain myöhemmältä.
Tsaari Pietari Suuren toimeksiannosta seilasi kaksi alusta Vitus Beringin johdolla Kamtšatkan niemimaalta Kuriilien kautta itäänpäin ja löysi Alaskan mannermaan. Venäjä liitti alueen itseensä ja harjoitti siellä kauppaa noin sadan vuoden ajan. 1800-luvun puoliväliin tultaessa se alkoi suunnitella luopumista siirtokunnastaan, joka ei ollut tuottoisa suurten kuljetuskustannusten vuoksi. Vuonna 1867 alue myytiin yhdessä Aleuttien saarten kanssa Yhdysvaltain valtiolle 7,2 miljoonalla dollarilla. Ulkoministeri William Seward, joka suoritti neuvottelut venäläisten kanssa, sai pitkään kuulla ivailua "järjettömästä" kaupastaan. Alue vaikutti vielä tuolloin hyödyttömältä erämaalta, mikä näkyi vuoden 1880 väestönlaskennassa: alueella oli ainoastaan 33 426 asukasta joista kaikki paitsi 430 olivat alkuasukkaita (inuitteja tai intiaaneja).
Talous
1898 alkoi kultaryntäys, joka toi lyhyessä ajassa Alaskaan noin 30 000 uutta asukkasta. Siitä lähtien osavaltio on tukenut Yhdysvaltojen taloutta monen miljardin dollarin arvosta. Myöhemmin on kullan lisäksi louhittu muita arvometalleja sekä kivihiiltä ja sinkkiä.
1968 löydettiin valtava esiintymä öljyä ja maakaasua Prudhoe Baysta pohjoisrannikolla. Jotta löytöä voitaisiin hyödyntää parhaimmalla mahdollisella tavalla rakennettiin 7,7 miljoonaa dollaria maksanut 1300 kilometriä pitkä öljyputki Alaskan läpi satamakaupunki Valdeziin.
Muita tärkeitä talouden aloja osavaltiossa ovat kalastus, metsäteollisuus, metsätuotteet sekä turismi.
Kaupunkeja
- Anchorage – 271 000 (2003)
- Juneau – 31 000 (pääkaupunki)
- Fairbanks – 31 000
Luokka:Alaska
ms:Alaska
zh-min-nan:Alaska
ko:알래스카 주
ja:アラスカ州
simple:Alaska
th:มลรัฐอะแลสกา
Maakaasu
Maakaasua syntyy orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisesti. Sitä saadaan talteen lähinnä öljykentiltä, vaikka sitä syntyy myös esim. soilla. Maakaasu on pääasiassa metaania, mutta siinä on myös muita kaasuja.
Suurimman osa neste- ja maakaasusta käyttävät tehtaat ja voimalaitokset. Kaasua käytetään erilaisiin kuivatus ja lämmitystehtäviin. Suurissa kasvihuoneissa, joissa viljellään myyntiin vihanneksia tai kukkia, kaasu tuottaa kasvien tarvitsemaa valoa, lämpöä ja hiilidioksidia. Kaasun voi sanoa palavan puhtaasti, koska siinä ei ole esimerkiksi rikkiä ja raskasmetalleja (eikä palamisessa vapautuvia kiinteitä epäpuhtauksia). Maakaasu on ilmaa kevyempää ja nousee siis vapaana ollessaan ylöspäin.
Merkittävimmät esiintymisalueet
Katso myös
- Maakaasu autoissa
Luokka:energiantuotanto
Luokka:luonnonvarat
Luokka:Polttoaineet
ms:Gas asli
ja:天然ガス
simple:Natural gas
Lomonosovin harjanneLomonosovin harjanne on vedenalainen vuorijono Pohjoisella Jäämerellä. Se ulottuu 1800 kilometrin matkan Uuden-Siperian saarista yli Jäämeren keskiosien Ellesmerensaarelle Kanadan arktisessa saaristossa. Se jakaa meren kahteen pääaltaaseen: Ameraasian- ja Euraasian altaisiin. Harjanteen leveys vaihtelee välillä 60-200 kilometriä ja se kohoaa 3300-3700 metriä ympäröivästä merenpohjasta. Korkein huippu on 954 metriä merenpinnan alapuolella. Rinteet ovat suhteellisen jyrkkiä, kanjoneiden rikkomia ja sedimenttikerroksen peitossa.
Luokka:Vuoristot
Novaja Zemlja
Novaja Zemlja (venäjäksi Нóвая Земля́ eli "uusi maa") on Venäjälle kuuluva kaksoissaari ja sitä ympäröivä pienten saarten ryhmä manner-Venäjän pohjoispuolella Pohjoisella jäämerellä. Sen kaksi pääsaarta ovat pohjoinen Severni (48 904 km²) ja eteläinen Jutšni (33 275 km²). Pohjoissaari on Euroopan neljänneksi suurin saari ja eteläsaarikin kuudenneksi suurin. Saariston kokonaispinta-ala on noin 90 650 km². Pääsaaret erottaa toisistaan Matotškin Šar -salmi ja mantereesta Karansalmi. Lisäksi saaret erottavat Karanmeren ja Barentsinmeren toisistaan. Hallinnollisesti saaret kuuluvat Arkangelin alueeseen.
Saaret ovat vuoristoisia ja geologisesti ne ovat Uralvuorten jatke. Pohjoissaaren korkein kohta on Gora Sedova (1 591 m) ja eteläsaaren 1 292 metrin korkuinen vuori. Pohjoissaaren peittävät suurimmaksi osaksi jäätiköt, eteläsaarella on jäätöntä, karua tundraa. Eläimiä ovat muun muassa napakettu, jääkarhu ja mursu.
Luonnonvaroihin kuuluvat kupari, lyijy, sinkki ja asfaltti. Saarilla asuu pääasiassa länsirannikolla alkuperäisväestönä noin 100 nenetsiä. Valtaosa väestöstä saa elantonsa kalastuksesta, metsästyksestä ja hylkeenpyynnistä. Lisäksi saarilla on useita sää- ja geofyysisiä asemia.
Tutkimusmatkailija Hugh Willoughby kävi saarilla 1553 ja Willem Barents 1596, koillisväylän etsimisen yhteydessä, mutta Pohjois-Venäjän asukkaat tunsivat saaret jo keskiajalla.
Novaja Zemlja oli ydinaseiden testipaikka kylmän sodan aikana. Testialue rakennettiin 1950-luvulla. "Alue A", Tšоrnaja Guba (70,7° N, 54,6° E), oli käytössä 1955–1962. Aluetta B, Matotškin Šar (73,4° N, 54,9° E), käytettiin maanalaisissa kokeissa 1964–1990. Alue C, Suhoi Nos (73,7° N, 54,0° E), oli käytössä 1957–1962 ja 1961 siellä räjäytettiin 50 megatonnin kokoinen Tsar-Bomba. Novaja Zemljalle on myös haudattu paljon radioaktiivista jätettä aina käytetyistä polttoainesauvoista ydinreaktoreihin saakka.
Luokka:Venäjän saaret
Luokka:Arkangelin alue
ko:노바야젬랴 섬
ja:ノヴァヤゼムリャ
Willem BarentsWillem Barents (s. 1550?, k. 20. kesäkuuta 1597, nimi hollanniksi Barentsz), hollantilainen löytöretkeilijä, teki kolme matkaa Jäämerelle koillisväylän löytämiseksi Itä-Aasiaan. Ensimmäisellä matkallaan hän löysi Novaja Zemljan 1594, kolmannella matkallaan Karhusaaren ja Huippuvuoret 1596. Tällä matkalla hänen oli pakko jäädä talvehtimaan Novaja Zemljan rannikolle. Koska laiva ei irronnut jäistä alkuvuodesta 1597, miehistö lähti avoveneillä kohti Kuolan rannikkoa. Suurin osa miehistöstä selviytyi, mutta Barents kuoli.
Vuonna 1871 talo, jossa hän oli viettänyt talvea löydettiin, ja 1875 osa hänen päiväkirjastaan.
Hänestä on nimensä saanut Barentsin meri, se Jäämeren osa, joka on Huippuvuorten, Frans Josefin maan ja Novaja Zemljan välissä, sekä Barentsin maa, Huippuvuorten itäpuolella oleva saari.
Barents, Willem
ja:ウィレム・バレンツ
Islanti
Islanti on pieni saarivaltio Atlantin valtameren keskivaiheilla, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on väkiluvultaan selvästi pienin pohjoismaa. Pääosa väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavikissa.
Historia
Pääartikkeli: Islannin historia
Islannin asuttivat ensimmäisinä norjalaiset viikingit ja skotlantilaiset ja iirin keltit 800-luvun lopussa ja 900-luvulla. Parlamentti, Alþingi, perustettiin 930, se tosin menetti merkityksensä 1253 ja lakkautettiin 1800-luvun alussa.
Vuonna 1000 Norjan kuningas Haraldur toi Islantiin kristinuskon ja kielsi viikinkiuskonnon harjoittamisen. Seuraavina vuosisatoina ennen suhteellisen vapaa väestö ajautui muutamien hallitsevien perheiden orjuuteen.
Islanti oli itsenäinen yli 300 vuotta, mutta keskiaikainen vapaus päättyi verisiin sisällissotiin ja maa joutui Norjan valtaan 1262 ja oli Norjan kruununsiirtomaa vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen.
Parlamentti perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai perustuslain ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja vuonna 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti itsenäinen kuningaskunta, personaaliunionissa Tanskan kanssa. Tanskan jouduttua Saksan miehittämäksi, Islannista tuli tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen.
Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa USA:n kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi NATO:on.
Politiikka
Pääartikkeli: Islannin politiikka
Islanti on tasavalta. Presidentillä on hyvin vähän valtaa. Islannin parlamentissa Alþingissa (Althing) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskausilla. Vuoteen 1991 parlamentti oli jaettu ylä- ja alahuoneeseen.
Vasemmistolainen Ólafur Ragnar Grímsson valittiin presidentiksi kesäkuun 1996 vaaleissa. Viimeissä parlamenttivaaleissa 10. toukokuuta 2003 itsenäisyyspuolueen ja edistyspuolueen koalitiohallitus menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistön. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2007.
Maantiede
2007
Pääartikkeli: Islannin maantiede
Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Tästä syystä Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorepurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu jotta tiedemiehet voivat tutkia kuinta kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia. (Katso myös: Islannin tulivuoret, Islannin vesiputoukset)
Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joita käytetään tuottamaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä.
Islannissa on myös paljon jäätiköitä ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull. (Katso myös: Islannin jäätiköt)
Islannissa on hyvin vähän kasvillisuutta, ja metsät, joita saarella oli kun se asutettiin, ovat hävinneet lähes kokonaan.
Talous
Islannin talouselämässä kalastus on hyvin tärkeässä asemassa. Koska maa on vuorinen ja sateinen, maa on energian suhteen omavarainen. Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti kasvihuoneviljelyyn.
Väestöjakauma
Islannin jäätiköt
Islannissa asuu 293 966 asukasta (heinäkuu 2004), joista 179 781 (61%) asuu Reykjavíkin metropolin alueella. Maassa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa (sýslur) ja 14 kaupunkia (kaupstaðir). Maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin.
Uskonnollinen jakauma on luterilaisia 87.1%, protestantteja 4.1%, Katolilaisia 1.7% ja muita 7.1%.
Huomionarvoista on, että vielä vuonna 1850 Islannissa eli arviolta vain noin 60 tuhatta ihmistä.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Islannin kulttuuri
Keskiaikaiset saagat kertovat Islannin asuttamisesta. Kuuluisin niistä on Njálin saaga, muita Grænlendinga ja Eiríkin -saagat, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Islantilaista runoutta edustavat edda- ja skaldi-runous.
Romaanikirjailija Halldór Laxness voitti Nobelin kirjallisuudenpalkinnon 1955. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk.
Islannissa puhutaan islantia joka lienee nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kala
- vesivoima
- geoterminen energia
Merkittävimmät vientituotteet
- kala
Aiheesta muualla
- [http://www.islanti.fi/ Islannin suurlähetystö]
- [http://www.helsinki.fi/~emiettun/islanti/seminaari.html Islannin geologiasta]
- [http://www.icetourist.is/ Iceland Tourist Board]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.979359,-18.610840&spn=4.127954,16.215820&z=11&t=h&hl=en Islanti Google Mapsissa]
Luokka:Islanti
fiu-vro:Island'
als:Island
ms:Iceland
zh-min-nan:Peng-tē
ko:아이슬란드
ja:アイスランド
simple:Iceland
th:ประเทศไอซ์แลนด์
Chavo Guerrero, Jr.
Salvador Chavito Guerrero III also known as Chavo Guerrero, Jr. (born January 7, 1971 in El Paso, Texas) is a member of a prominent Mexican professional wrestling family, and wrestler for World Wrestling Entertainment on the RAW brand perfoming under the character Chavo Guerrero after briefly competing as Kerwin White.
His grandfather Gory Guerrero is one of the most famous wrestlers in Mexican history. His father, Chavo Guerrero, Sr., was also a legendary wrestler in Mexico, and worked in WWE as a part-time wrestler and full-time manager. One of his uncles, the late Eddie Guerrero was one of WWE's biggest stars. Eddie performed for the SmackDown! brand, as did Chavo Sr. (aka Chavo Classic, before his recent firing from WWE.) Chavo Jr. has two other uncles (Mando and Hector) who have had successful careers in the business, although not at the level of Gory, Chavo Sr., or Eddie.
Career
Chavo Jr. started wrestling in 1994, and very quickly joined WCW. While in WCW, Chavo shared the limelight with his uncle Eddie, becoming a reluctant ally of his uncle's. As part of their storyline, Eddie would continually try to make Chavo adopt Eddie's cheating tactics, but Chavo often refused to do so. Eventually, his treatment at the hands of Eddie would drive him "insane" and Chavo adopted the gimmick of a psycho fixated with a hobby-horse he dubbed "Pepè." This lead to an infamous feud with Norman Smiley, which resulted in Smiley tossing Chavo's horse into a wood chipper. He was also a member of the comedy stable the Misfits in Action, billed as "Lieutenant Loco".
Loco
After the demise of WCW, Chavo was eventually signed by the WWF (now WWE) where he was known simply as Chavo Guerrero. He spent time as an undercard wrestler before becoming a trainer for one of WWE's Tough Enough competitions. Soon after returning to the active roster, Chavo was aligned with his uncle Eddie, forming the successful tag team "Los Guerreros." In contrast to his previous WCW storyline with his uncle, Chavo fully adopted his uncle's policy of "Lie, Cheat and Steal" to win matches as part of the gimmick. The duo would soon win the tag titles.
The tag team eventually turned face and as Eddie's popularity grew, Eddie began seeking the WWE Title. In a storyline, his uncle's singles title ambitions made Chavo jealous and Chavo broke from the team and became a heel wrestler in the cruiserweight division soon capturing the WWE Cruiserweight title on several occasions.
On an August 24, 2004 taping of SmackDown!, Chavo Guerrero suffered a concussion due to Billy Kidman's Shooting Star Press and had to be taken to hospital.
Chavo returned several months later as face, extracting revenge from Kidman, but shortly returned to his heel persona with no real explanation. Chavo went on to become Cruiserweight Champion once again at No Way Out on February 20, 2005 after eliminating Paul London in a 6-way cruiserweight gauntlet match. London eliminated the other 4 members of the match, including the cruiserweight champion Sho Funaki. He would lose the title to Paul London in a battle royal a few weeks later (a few days earlier, he had suffered a broken orbital bone, that would sideline him for several weeks, so he had to lose the title).
On June 30, Chavo became one of the last minute trades in the 2005 WWE Draft, which saw him jump from SmackDown! to RAW. The next week, on RAW, he denounced his Hispanic heritage in favor of the Anglo-American way. This came after two weeks of being battered by the Mexican faction, The Mexicools. This led to him changing his persona to Kerwin White, a stereotypical, middle-class white Anglo-American man. His new catchphrase became the pun, "If it's not white, it's not right." Though the phrase would later change to "If it's not Kerwin White, it's not right" before being phased out completely.
Soon after his debut, White started making suggestive remarks towards people of the African-American race, specifically directed towards Shelton Benjamin. On an episode of RAW, Kerwin cost Shelton a match against Rob Conway. Shelton Benjamin defeated Kerwin White by disqualification the following week when Kerwin attacked Shelton with his golf club. At WWE Unforgiven 2005, White was beaten by Benjamin. White then hired Nick Nemeth to help him in his matches.
However, following the death of his uncle, Eddie Guerrero, Chavo's Kerwin White persona was abandoned entirely, and he continued to be known by his real name.
Death of an uncle
Nick Nemeth
On the morning of November 13, 2005, Chavo Guerrero checked into the same hotel with uncle Eddie Guerrero due to a planned WWE "Supershow" in which both RAW and SmackDown! would be filmed from Minneapolis, Minnesota. Chavo was alerted by hotel security that Eddie did not respond to a wake-up call and after security opened the locked door to the room, Chavo found his uncle unconscious. Chavo attempted CPR but Eddie was declared dead when paramedics arrived on the scene. His uncle's death sent shockwaves throughout the entire wrestling community.
Later that afternoon, Chavo appeared in a press conference with WWE Chairman Vince McMahon to address Eddie's sudden passing. They announced that both shows that week would be tributes to Eddie. These events resulted in Chavo reverting to his previous ring name Chavo Guerrero. As Chavo Guerrero, he defeated JBL on the November 18 episode of WWE SmackDown!, using the "Three Amigos" triple suplexes and Frog Splash in tribute to Eddie. He also used the cheating tactic of throwing a steel chair to an opponent who catches it (whilst laying down himself) as the referee turns around and disqualifies the opponent, which Eddie made famous.
Additional facts
Managers
- Chavo Classic
- Major Gunns
Finishing and signature moves
- As Chavo Guerrero
:
- Gory Bomb (Back to back facebuster)
:
- Frog splash
:
- Brainbuster
:
- Tornado DDT
:
- Backbreaker drop
:
- Spinning head scissors
:
- Deathlock STF (Cross leg STF)
:
- Pescado
:
- Missile dropkick
:
- Belly to back suplex
:
- Northern lights suplex
- As Kerwin White
:
- White Out (Roll-through into a single leg Boston crab)
Championships and accomplishments
- World Wrestling Entertainment
:
- 3-time WWE Cruiserweight Champion
:
- 2-time WWE Tag Team Champion (with Eddie Guerrero)
- World Championship Wrestling
:
- 2-time WCW Cruiserweight Champion
:
- 1-time WCW World Tag Team Champion (with Cpl. Cajun)
- Pro Wrestling Illustrated
:
- Pro Wrestling Illustrated (PWI) ranked him # 385 of the best 500 singles wrestlers of the PWI Years in 2003.
External links
- [http://www.guerrerowrestling.com/ Official Site]
- [http://www.wwe.com/superstars/raw/chavoguerrero/ WWE profile]
- [http://www.latin-spirit.org/ Latin-Spirit.Org (Fansite)]
Guerrero, Chavo Jr.
Guerrero, Chavo Jr.
Guerrero, Chavo Jr.
Guerrero, Chavo Jr.
Guerrero, Chavo Jr.
Guerrero, Chavo Jr.
ja:チャボ・ゲレロ・ジュニア
online casinos death metal rozstpy Biuro Rachunkowe Kielce szkoy
|
|
|
|
