:: wikimiki.org ::
| Pohjois-Pohjanmaan Maakunta |
Pohjois-Pohjanmaan maakunta__NOTOC__
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki ja samalla maakunnan suurin kaupunki on Oulu. Maakunta rajautuu lännessä Perämereen, pohjoisessa Lapin maakuntaan, idässä Venäjän federaatioon, kaakossa Kainuun maakuntaan, sekä etelässä Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin. Maakunnassa oli vuonna 2004 asukkaita 374 928 ja sen pinta-ala on noin 37 120 neliökilometriä, josta järviä on noin 1800 neliökilometriä. Asukastiheys on noin 10,5 asukasta neliökilometrillä.
Kunnat
Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa oli 40 kuntaa, joista 11 kaupunkeja. Seuraavassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä: (ps. Ranua Lapin läänissä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan murrealueeseen.)
Seutukunnat
Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjaanmaan maakunnassa oli seitsemän seutukuntaa:
- Koillismaan seutukunta
- Nivala-Haapajärven seutukunta
- Oulun seutukunta
- Oulunkaaren seutukunta
- Raahen seutukunta
- Siikalatvan seutukunta
- Ylivieskan seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/ Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kotisivut]
Luokka:Pohjois-Pohjanmaa
Suomen maakunnatMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
Oulu
Oulu (ruotsiksi Uleåborg) on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulu sijaitsee Oulujoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Oulu on alueensa sekä hallinnollinen että kaupallinen keskus. Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina. Kaupungissa asuu 126 862 ihmistä (30.9.2004) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 384,99 km², josta 11,89 km² on sisävesiä (1.1.2004). Väestötiheys on 337,5 asukasta/km² (1.1.2004). Kaupunki kuuluu Ouluseudun alueeseen, jossa asuu noin 200 000 ihmistä. Se on myös Oulun seutukunnan keskus.
Historia
Oulun kaupungin perusti 8. huhtikuuta 1605 Ruotsin kuningas Kaarle IX vastapäätä hieman aiemmin rakennettua Oulun linnaa. Se aloitti kaupungin voimakkaan kasvun nykyaikaiseksi Pohjois-Suomen keskukseksi. Nimi Oulu tulee mahdollisesti saamenkielisestä tulvavettä tarkoittavasta sanasta. 1700- ja 1800-luvuilla Oulu tunnettiin muun muassa tervasta ja lohesta. Vuonna 1765 Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. 1700-luvun lopulla Oulu oli Turun jälkeen asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki (asukasluku noin 3 000). Suuri muutos tapahtui vuonna 1822, kun tulipalo tuhosi koko keskustan. Arkkitehti Carl Ludwig Engel teki sen jälkeen kaupungille uuden ruutukaavan, jonka mukaisesti keskustan talot edelleenkin rakentuvat. Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 100 000 asukkaan rajan. Oulu viettää 400-vuotisjuhliaan vuonna 2005.
Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa. Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja Pohjois-Suomen veturina. Vuonna 1982 perustettu Oulun teknologiakylä on Pohjoismaiden ensimmäinen. Myös aluetuilla ja muilla poliittisilla päätöksillä on ollut oma merkityksensä Oulun kehityksessä, kun on haluttu tasapainottaa etelän ja pohjoisen suhdetta.
Pohjoismaiden
Uuden Oulun kehitys alkoi, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1958 yliopisto. Varsinaisesti yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1959 ja yliopiston toiminta lähti hyvin liikkeelle: pohjoissuomalaiset opiskelijat jäivät mielellään opiskelemaan pohjoiseen, aikaisemmin akateemisen tutkinnon saaminen edellytti muuttoa Helsinkiin tai Turkuun. Yliopisto perustettiinkin kaupungin kehittymisen ja hyvinvoinnin turvaajaksi.
Kun 1960-luvun puolivälissä teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa, olivat edellytykset tulevalle teknologiakaupungille koossa. Linnanmaalle alettiin rakentamaan yliopiston omia toimitiloja. Tiloja rakennetaan vielä tänäkin päivänä, nykyaikaiset opetus- ja tutkimustilat mahdollistavat opiskelijamäärän jatkuvan kasvun.
Lääketieteellisen tiedekunnan tilat tehtiin Kontinkankaalle, jonne sijoitettiin myös uusi yliopistollinen keskussairaala. Tänä päivänä Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja sen kuudessa tiedekunnassa opiskelee noin 13 500 opiskelijaa. Vaikutus on levinnyt myös ympäröiviin maakuntiin tutkimusasemien ja kehittämiskeskusten toiminnan myötä.
Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon ja erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö.
Teknologiakaupunki-nimen kaupunki sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä, kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajamaan teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle. Toimikuntatyötä tehtiin kaksi vuotta ja vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto Oulun Teknologiakylä Oy -yhtiö hankkeen toteuttajaksi. Hanke sai runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana hyvän liikkeellelähdön ansiosta.
Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet kasvavan joukon yrityksiä yrityshautomona ja yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. Pohjolan "Piilaaksoksi" kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10 000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa.
Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Laajentumisen tuloksena on tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa. Kuitenkin samalla ns. vanha teollisuus ja monet palvelualat ovat kuihtuneet. Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen melko hyvin tuloksin. Kuitenkin yhdessä 1990-luvun alun laman kanssa rakennemuutos on aiheuttanut tuhansien työpaikkojen menetyksen ja aiheuttanut työttömyyden pysymisen korkealla tasolla. Kaupunkiseudulla vallitsee työvoimapula huipputekniikan aloilla, mutta työttömyys laskee melko hitaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Toisaalta yliopisto ja ammattioppilaitokset ovat jatkuvasti lisänneet suosittujen alojen opiskelupaikkoja kysyntää tyydyttämään.
Koulutusvoimaa on lisätty huomattavasti siten, että ammatilliset oppilaitokset kaupunkiseudulla on yhdistetty samaan katto-organisaatioon. Sen nimi on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Siihen sisältyvät koulutuksen vaativimmat osat on yhdistetty Oulun ammattikorkeakoulu -nimelle. Sieltä valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, ammattimuusikoita jne. Koulutettujen ihmisten kyky työllistyä ja palvella yhteiskuntaa on hyvä, koulutus on siten hyvä investointi yhteiskunnalle ja yksilöille. 2000-luvun alkuun mennessä Oulu on kasvanut kaupungiksi, josta on ollut Pohjois-Suomelle hyötyä. Siitä on tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu "Osaamisen keskus". Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen ja henkinen keskus, joka on Skandinavian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla on ollut myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50%), teollisuus (22%) ja kauppa (13%). Suurimmat työnantajat vuonna 2001 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Nokia Oyj.
Palvelut
Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Kaupunki tunnetaankin myös opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan lähes 50 000 opiskelijaa. Vuonna 2003 opiskelijamäärät olivat seuraavat:
- Perusasteella 13 000 opiskelijaa
- Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 12 500 opiskelijaa
- Oulun seudun ammattikorkeakoulussa 7 300 opiskelijaa
- Oulun yliopistossa 15 000 opiskelijaa
Oulussa toimii myös yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta, Oulun yliopistollinen sairaala, OYS.
Tutustumiskohteita
Oulun yliopistollinen sairaala
- Tiedekeskus Tietomaa
- Rotuaari
- suolamakasiinit
- Hupisaarten kaupunginpuisto
- Oulun tuomiokirkko
- F. M. Franzénin muistopatsas
- Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Arktinen galleria
- Teknologiakylä
- Toripolliisi -patsas
- Oulun Kauppahalli
Museot
- Pohjois-Pohjanmaan museo
- Oulun taidemuseo
- Oulun Automuseo
- Pateniemen sahan museo
- Turkansaaren ulkomuseo
- Merimiehenkotimuseo (Pikisaari)
- Eläinmuseo
Muuta
Pikisaari
- Oulun kaupunginteatteri
- Oulun musiikkikeskus
- Oulun yliopisto
- Kylpylähotelli Eden
- Ouluhalli ja Raksilan urheilukeskus
- Nallikarin virkistysalue
- Äimäraution siirtolapuutarha
- Markkuun ryhmäpuutarha
- Merikosken kalatie
- Formula-Center
- Vauhtipuisto
- Ponipiha
- kiertoajelut ja Junabussi Potnapekka
Tapahtumia
- Oulun Tervahiihto
- Oulu Horse Show
- American Car Show
- Korttelihaipakka
- Qstock
- Oulun musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat
- Valkosipuliyö
Lisäksi Oulussa järjestetään vuosittain useita erilaisia taiteiden ja tieteiden näyttelyjä sekä teematapahtumia.
Liikenne
Ilmakitaransoiton MM-kisat
Oulun kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4. Eurooppa-teistä Oulun kautta kulkevat E8 ja E75. Lisäksi Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin johtava valtatie 22. Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä Oulun eteläpuolella Limingassa.
Oulun rautatieasema on tärkeä risteysasema, jossa kohtaavat etelästä, pohjoisesta ja idästä tulevat rautatiet. Rataosa Seinäjoelta Rovaniemelle on sähköistetty, osuuden Oulu–Kajaani–Iisalmi sähköistys on rakenteilla ja valmistuu joulukuussa 2006.
Oulusta on useita päivittäisiä VR:n junavuoroja Helsingin ja Rovaniemen suuntiin. Myös tavaraliikenne on vilkasta. Pohjanmaan rata eli rataosuus Seinäjoki–Oulu valmistui vuonna 1886.
Oulun satamassa vierailee vuosittain yli 500 alusta, ja sen kautta kulkee rahtia vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia. Matkustajaliikennettä Oulun satamaan ei ole. Sataman suurin syväys on 10,0 metriä.
Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa, noin 15 kilometriä Oulun keskustasta etelään. Lentoasemalta on useita päivittäisiä lentoja Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Matkustajamäärältään Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen.
Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:
- Helsinkiin 553 km
- Jyväskylään 333 km
- Kotkaan 582 km
- Kuopioon 284 km
- Lahteen 505 km
- Lappeenrantaan 548 km
- Poriin 501 km
- Rovaniemelle 207 km
- Tampereelle 476 km
- Tornioon (Ruotsin rajalle) 131 km
- Turkuun 620 km
- Vaasaan 290 km
Urheilu
Oulussa on ollut aina vilkas urheilutarjonta ja varhaisimmat tiedot urheilutapahtumista yltävät 1800-luvun lopulle, jolloin kaupungin ruotsinkielinen väestö harrasti luistelua ja suomenkielinen hiihtoa. Tuolta ajalta ovat peräisin myös Oulun vanhimmat urheiluseurat Oulun Luistinseura ja Oulun Hiihtoseura. Palloilulajeista vanhimmat ovat jääpallo ja jalkapallo.
Oululaiset palloiluseurat ovat pelanneet marginaalilajeja lukuunottamatta kaikkien lajien pääsarjoissa. Miesten mestaruuksia ovat voittaneet jalkapallossa OPS (2), jääkiekossa Kärpät (3), jääpallossa OPS ja OLS (13), kaukalopallossa Bandy-84 ja pesäpallossa Lippo. Muita palloilulajien oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet mm. jalkapallossa OTP ja FC Oulu, jääpallossa OPP, OTP ja Oulun Tarmo, kaukalopallossa R-Ville Team ja RB Oulu, koripallossa ONMKY sekä lentopallossa ETTA ja Kisko. Pienemmistä lajeista oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet Northern Lights (amerikkalainen jalkapallo) ja OYUS (rugby).
Oulu on isännöinyt useaan kertaan eri lajien arvokisoja kuten yleisurheilun SM-kisoja eli Kalevan Kisoja sekä pesäpallon kotimaista huipputapahtumaa Itä - Länttä. Oulu on toiminut myös jääpallon MM-kisojen pelipaikkana kahteen eri otteeseen.
Oulun pääurheilupaikat ovat keskittyneet urheilukeskuksiin. Merkittävin niistä on Raksilan urheilukeskus, jossa sijaitsevat Oulun jäähallin lisäksi (1975, 6700 katsojaa), monitoimiareena Ouluhalli, yksi Suomen vilkkaimmista uimahalleista sekä tekojäärata ja pesäpallostadion. Raatin urheilukeskuksessa sijaitsevat jo 1950-luvulla vesivoimalaitoksen kivijätteiden päälle syntynyt yleisurheilu- ja jalkapallostadion lisäalueineen sekä kaupungin toinen uimahalli. Raatin stadionista on valmistunut n. 15 miljoonan euron arvoinen hankesuunnitelma, joka tähtää täysin uuden stadionin valmistumiseen, uimahallin laajennukseen sekä hiekkapintaisen lisäalueen muuttamiseksi tekonurmipintaiseksi harjoituskentäksi. Muita merkittäviä urheilualueita ovat Oulun Urheilutalo, Linnanmaan urheilupuisto (harjoitusjäähalli ja urheiluhalli) sekä Heinäpään urheilukeskus, jossa on 7 täysimittaista jalkapallokenttää.
Kaupungin kasvaminen ja kehittyminen on merkinnyt vanhojen tuttujen urheilualueiden katoamista. Legendaarinen ja kenties vanhin Oulun urheilualue Keskuskenttä Aleksanterinkadulla ja Tuiran kenttä ovat jääneet kerrostalojen alle. Toinen suuri sisäpalloiluhalli ns. Ynnin kaarihalli purettiin Tuomiokirkon vierestä hotelli- ja toimistokompleksin tieltä jo parikymmentä vuotta sitten. Nokian toimitalon tieltä Peltolasta raivattiin ns. piirin kentät, jolloin melkein puolet Oulun nurmipintaisista jalkapallokentistä katosivat. Raksilan nykyisen urheilualueen paikalla olivat ns. Pakkalan kentät, jotka hävitettiin tekojään ja pesäpallostadionin valmistumisen yhteydessä.
Tulevaisuus on tuomassa Ouluun lisää urheilun suorituspaikkoja. Viimeksi ovat valmistuneet Raksilan uimahallin ja jäähallin miljoonaluokan remontit. Raatin remontin olisi tarkoitus valmistua vuoden 2009 tienoilla. Lisäksi väännetään kättä jalkapallon harjoitushallin rakentamisesta Heinäpään hiekkakentän paikalle ja Raksilan jäähallin päässä olevan tekojääkaukalon kattamisesta harjoitusjäähalliksi. Oulussa tarvitaan lisäksi uutta sisäpalloiluhallia vanhentuneen ja pienen Urheilutalon korvaajaksi sekä uutta katsomo- ja huoltorakennusta tekojäälle.
Ystävyyskaupungit
- Alta, Norja
- Arkangeli, Venäjä
- Boden, Ruotsi
- Bursa, Turkki
- Halle, Saksa
- Leverkusen, Saksa
- Odessa, Ukraina
- Siofok, Unkari
Kaupunginosat
Muita Ouluun liittyviä artikkeleja
- A. Mörö Oy – seutuliikenteen linja-auto-operaattori
- Koskilinjat – paikallisliikenteen linja-auto-operaattori
- Oulun Kärpät SM-liigan jääkiekkojoukkue
- Oulun Lippo pesäpallojoukkue
- Oulun Luistinseura (OLS)
- Oulun Lyseon lukio
- Oulun suurpalo vuonna 1822
- Oulun Uimaseura ry
Tunnettuja oululaisia
- Frans Mikael Franzén, runoilija, kirjailija
- Yrjö Mäkelin, kansanedustaja
- Jorma Kurvinen, kirjailija (mm. Susikoira Roi -kirjasarja)
- V. A. Koskenniemi, runoilija, kirjailija
- Kaarlo Kramsu, runoilija
- Jukka Kajava, kriitikko
- Juha "Julma-Juha" Väätäinen, juoksija, valmentaja
- Matti Ahde, poliitikko
- Kari Jalonen, päävalmentaja (Oulun Kärpät)
- Matti Hautamäki, mäkihyppääjä
- Outi Alanne, kirjailija
- Eero Aho, näyttelijä
- Mika Nurmela, jalkapalloilija
- Riitta-Liisa Lassila, hiihtäjä
Aiheesta muualla
- [http://www.oulu.ouka.fi/ Oulun kaupungin kotisivut]
- [http://www.oulu.fi/yliopisto/ Oulun yliopisto]
- [http://www.oulu24.net/ Oulu24.net – kaupallinen paikallisportaali]
- [http://www.linjakas.fi Linjakas, Oulun seudun bussireittiopas]
- [http://www.p.lodz.pl/I35/personal/jw37/EUROPE/europe-O.html Oulun nimi muilla kielillä]
- [http://www.kaenkky.com/ Ruokaa Oulussa]
- [http://www.oulu.ouka.fi/Oulu400/ Oulu 400 vuotta]
- [http://www.ouluthisweek.net/ Oulun tapahtumakalenteri]
- [http://pohjois-suomi.safa.fi/sights/ Oulun arkkitehtuurikohdeluettelo]
- [http://www.omvf.net Oulun Musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat]
Luokka:Suomen kaupungit
-
ja:オウル
Lappi
:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu).
Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö.
Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue
Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.
Katso myös
- Pirkkamiehet
Kainuu__NOTOC__
Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.
Yleistä
Kainuussa on 86 011 asukasta (09/2004), ja väkimäärä vähenee koko ajan poismuuton seurauksena, noin 100 asukkaalla kuukaudessa. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 95 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti.
Kainuun asutti Pietari Brahe 1500-luvulla antamalla muuttajille kymmenen vuoden verovapauden. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska oli uhkana venäläisten muuttamiseen alueelle idästä ja pohjoisesta. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna ei kuulunut kaupunkiin, vaan oli Ruotsin valtion erillinen puolustuslinnoitus. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa peräisin Savosta. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen ja muita elinkeinoja ei juuri ole olemassa. Poismuutto alueelta voidaan katsoa siis "korjausliikkeeksi" satoja vuosia sitten tehdylle asuttamiselle. Sama ilmiö on Pohjois-Karjalassa, joka asutettiin sotien jälkeen.
1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen.
Kunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:
Seutukunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut]
Luokka:Suomen maakunnat
Keski-Suomi
Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea.
Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.
Kunnat
Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.
Aiheesta muualla
- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa
Luokka:Suomen maakunnat
Pinta-alaPinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Katso myös
- luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Luokka:Geometria
Luokka:suureet
ja:面積
simple:Area
zh-cn:面积
zh-tw:面積
Ranua
Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 4922 ihmistä ja sen pinta-ala on 3694,45 km², josta 230,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,4156 asukasta/km².
Ranuan kunnanjohtaja on Kimmo Sarapää.
Ranua on tunnettu eläinpuistostaan, jossa tapaa monia arktisia eläinlajeja kuten Suomen ainoan jääkarhun.
Kyliä
Kemihaara, Ranua, Simojärvi, Ylimaa
Aiheesta muualla
- [http://www.ranua.fi/ Ranuan kunnan kotisivut]
- [http://www.ranuazoo.com/ Ranuan eläinpuisto]
-
AlavieskaAlavieska on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Pinta-ala on 253 neliökilometriä ja asukasluku noin 2 900. Ylivieskaan on matkaa kuntakeskuksesta 16 km, Helsinkiin 600 km, Ouluun 149 km ja Kokkolaan 85 km.
Alavieska perustettiin vuonna 1879. Kunnan veroprosentti on 19,25 (2004).
Katso myös Ylivieska.
Kylät
Alavieska, Kähtävä, Somero, Taluskylä, Ylikääntä, Jukulainen ja Saarenkylä
Aiheesta muualla
- [http://www.alavieska.fi/ Alavieskan kunnan kotisivut]
Luokka:Alavieska
HaapajärviHaapajärvi on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kaupungissa asuu 8179 ihmistä ja sen pinta-ala on 789,71 km², josta 8,18 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,43 asukasta/km².
Kuuluisia haapajärvisiä
- Christfried Ganander, fennisti ja pappi, syntyi Haapajärvellä
- Mika Myllylä, hiihdon olympiamitalisti
- Kaarlo Juho Ståhlbergin, Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin lapsuudenkoti on Haapajärvellä
Kylät
Ahola, Alapää, Autioranta, Haaganperä, Haapajärvi, Jokela, Jämsänpuhto, Kalakangas, Kirkonkylä, Kiurunperä, Kontiopuhto, Kuona, Kuusaa, Kuusaa, Mustanperä, Mäntyperä, Nokkous, Oksava, Olkkola, Parkkila, Tiitonranta, Tuomiperä, Varisperä, Vehkapuhto, Ylipää,Välipää,
Aiheesta muualla
- [http://www.haapajarvi.fi/ Haapajärven kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Haapajärvi
Haapavesi
Haapavesi on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Haapavesi on perinteikäs vuonna 1866 perustettu valtakunnallinen kantelepitäjä, joka tunnetaan paitsi kuuluista hiihtäjistään, kuten Tapani Niku, myös Haapavesi Folk -festivaaleista. Haapavedestä tuli kaupunki vuonna 1996.
Nykypäivänä Haapavesi on vilkas opiskelijakaupunki. Alueelta löytyy muun muassa seuraavat oppilaitokset: [http://www.haol.fi/ Haapaveden ammattioppilaitos], [http://www.haapavesi.fi/kansalaisopisto/ Haapaveden kansalaisopisto], [http://www.haapop.fi/ Haapaveden Opisto] ja [http://www.edu.haapavesi.fi/ Haapaveden lukio]. Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat mm. Valio, Fortum ja Vapo. Haapaveden Eskolanniemessä sijaitsee myös maailman toistaiseksi suurin turvevoimalaitos.
Haapaveden väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1994 8366 asukasta, minkä jälkeen kunnan väkiluku on laskenut yli 600 asukkaalla.
Hallinto
Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa valtuustopaikat jakaantuivat seuraavasti:
- Keskusta: 17 (-3)
- Vasemmistoliitto: 4 (-2)
- Sitoutumattomat: 3 (-2)
- Kokoomus: 2 (-1)
- SDP: 1 (-)
Kylät
Ainali, Alasydänmaa, Haapajärvi, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Kytökylä, Mieluskoski, Ojakylä, Ollala, Salmenniemi, Vaitinniemi, Vatjuskylä, Vattukylä
Etäisyyksiä
- Helsinkiin 516 km
- Jyväskylään 246 km
- Ouluun 121 km
- Tampereelle 389 km
- Turkuun 533 km
- Rautatieasemalle Oulaisiin 35 km
- Rautatieasemalle Ylivieskaan 45 km
- Lentokentälle Oulunsaloon 120 km
Aiheesta muualla
- [http://www.haapavesi.fi/ Haapaveden kaupungin kotisivut]
- [http://www.haapavesifolk.com/ Haapavesi Folk -kansanmusiikkifestivaalit]
- [http://www.haapavedenteknologiakyla.fi/ Haapaveden Teknologiakylä]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Haukipudas
Haukipudas on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 17 090 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 446,22 km² josta 9,63 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 39,14 asukasta/km².
Nähtävyyksiä
Haukiputaan kirkko
Haukiputaan kirkon suunnitteli Matti Honka ja rakensi Jaakko Suonperä vuonna 1762. Kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1764. Oululainen kirkkomaalari Mikael Toppelius on tehnyt kirkkoon noin 40 maalausta. Kirkkoa pidetään Toppeliuksen tuotannon yhtenä parhaana edustajana.
Kylät ja osa-alueet
- Kirkonkylä
- Asemakylä
- Halosenniemi
- Holstinmäki
- Häyrysenniemi
- Jokikylä
- Kalimeenkylä
- Kello
- Kiviniemi
- Martimo
- Martinniemi
- Onkamo
- Parkumäki
- Santaholma
- Takkuranta
- Virpiniemi
Perämeren saaria Haukiputaan edustalla
Hietakari, Hoikka-Hiue, Iso-Hiue, Kattilankalla, Kotakari, Kraaseli, Kriisi, Kropsu, Lönkytin, Nimetön, Santapankki.
Tunnettuja haukiputaalaisia
- Joni Skiftesvik
- Eero Tapio
- Lea Laven (Lea Forssell, os. Luukinen), muusikko
- Aknestik-bändin jäsenet
- Riitta-Liisa Lassila, hiihtäjä
Katso myös
- Martinniemen rata
Aiheesta muualla
- [http://www.haukipudas.fi/ Haukiputaan kunnan kotisivut]
-
Kalajoki:Kalajoki voi tarkoittaa myös Kalajoki-nimistä jokea.
Kalajoki on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Kalajoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Asukkaita kaupungissa on noin 9 500. Kaupunki on tunnettu matkailu-, maatalous- ja metalliteollisuudestaan. Kalajoki sijaitsee valtatie 8:n ja valtatie 27:n risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Rautatieyhteyttä ei ole.
Etäisyyksiä
Etäisyydet suurempiin asukaskeskuksiin Pohjanmaalla valtateitä pitkin ovat:
- Ouluun noin 140 km (valtatie 8)
- Ylivieskaan noin 40 km (valtatie 27)
- Kokkolaan noin 70 km (valtatie 8 )
Kylät
Alakääntä, Etelänkylä, Kärkinen, Mehtäkylä, Pitkäsenkylä, Pohjankylä, Rahja, Rautio, Siironen, Tynkä, Vasankari
Historia
Kalajoki on vanha pitäjä. Ensimmäisen maininta Kalajoesta on 1500-luvun alusta, jolloin se mainittiin Saloisten seurakunnan kappelina.
Suur-Kalajoki
Kalajoesta tuli vuonna 1525 emäseurakunta ja verokunta, joka hallitsi suurta osaa Pohjanmaasta. Tähän alueeseen kuuluivat Kalajokilaakson alueen kunnat Alavieska, Haapajärvi, Nivala, Rautio, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska. Myöhemmin vuonna 1558 Kalajoesta tuli myös nimismieskunta. Tältä ajalta on peräisin nimitys Suur-Kalajoki, jonka Pentti Virrankoski teki tunnetuksi Suur-Kalajoen historia -kirjoissaan.
Kalajoen asema oli huomattava erityisesti siksi, että se hallitsi alueen tervamarkkinoita. 1800-luvun lopulle tultaessa ja tervan tarpeen vähentyessä Kalajoen merkitys kauppamahtina väheni.
Teollistuminen
:Sahat ja niiden vaikutukset teollisuuteen
:Metalliteollisuuden synty Kalajoella
Nykyaika
Nykyään Kalajoki on tunnettu matkailukuntana, pääartikkelinaan Kalajoen Hiekkasärkät, joka on ollut valtakunnallisesti tunnetut jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät mm. Tuuran konepaja ja Rahjan satama.
Kalajoesta tuli kaupunki vuoden 2002 alusta.
Elinkeinot
- Teollisuus
- Metsäteollisuus - Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa, on metsän peittämää alankoa. Kalajoella on siis paljon metsää, sekä aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Tällä hetkellä ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.
- Juneropt
- Metalliteollisuus
- Maatalous
- Matkailu
- Hiekkasärkät
- Sani-Fani
- Palvelut
- Rahjan satama
Nähtävyyksiä
Tapahtumat
- Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lähtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nämä markkinat pidetään aina syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta.
- Hiekkasärkkäin juhannus. Kalajoen juhannus on kerännyt ihmisiä joka vuosi ympäri suomen kerääntymään hiekkarannoille katsomaan keskiyön aurinkoa ja ottamaan aurinkoa. Kalajoen leirintäalueella on jo usean vuoden ajan järjestetty juhannusfestivaalit Kalajoen Juhannus.
Aiheesta muualla
- [http://www.kalajoki.fi/ Kalajoen kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Kalajoki
Kempele
]]
Kempele on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunta kuuluu Ouluseudun alueeseen ja on väkiluvultaan sen toiseksi suurin ympäryskunta. Kempeleessä asuu 13 633 ihmistä (31.12.2003) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 110,14 km² josta 0,12 km² on sisävesiä (01.01.2004). Väestötiheys on 123,9 asukasta/km² (01.01.2004).
Kempeleen kunta on varsinaisesti perustettu vuonna 1867, jolloin kappeliseurakunta siirtyi kunnallishallintoon. Varhaisimmat kirjalliset maininnat Kempeleen asutuksesta ovat kuitenkin jo 1500-luvulta, jolloin Kempele kuului suur-Liminkaan. Itsenäinen kappeliseurakunta Kempeleestä muodostettiin vuonna 1774.
Vaikka Kempele on pääosin sisämaassa, kuntaan kuuluu kapea kieleke merenrantaa, jossa sijaitsee Vihiluodon venesatama. Yksi Kempeleen silmäänpistävimmistä ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskusta. Vanhassa keskustassa sijaitsevat muun muassa vanha ja uusi kirkko sekä koulukeskus. Uusi Eteläkeskus rakentuu kauppakeskus Zeppelinin ja uimahallin ympärille. Zeppelin on koko Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus. Kempeleen suurimmat asutusalueet ovat kahden keskuksen lisäksi Sarkkiranta, Santamäki, Honkanen, Kokkokangas ja Ylikylä. Kempele on tunnettu menestyneistä tenavatähdistään ja lestadiolaisistaan.
Nimen alkuperä
Nimi kempele on Suomessa ainutlaatuinen, eikä vastaavia nimiä löydy muualta. Sanan alkuperä on ilmeisesti saamen kielen sanassa gaeppel, joka tarkoittaa hylkeen etujalkaa. Kempe voi myös viitata skandinaaviseen tai alasaksilaiseen vaikutukseen.
Kylät ja alueet
Kylät
:Alakylä, Kempele, Ketolanperä, Kuivalanperä, Selkämaa, Sipola, Vihiluoto, Ylikylä
Muut alueet
:Asemanseutu, Haapamaa, Hakamaa,Honkanen, Kirkonseutu, Kokkokangas, Koskela, Linnakangas, Metsärinne, Monkkasenranta, Niittyranta, Ollakka, Ollila, Paituri, Rajakorpi, Riihivainio, Ristisuo, Santamäki, Sarkkiranta, Väärälänperä, Ylikylä.
Kunnanvaltuusto
Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa:
- Keskusta 17 paikkaa (ei muutosta)
- SDP 7 paikkaa (1 paikka lisäystä edellisiin kunnallisvaaleihin)
- Kokoomus 7 paikkaa (ei muutosta)
- Vasemmistoliitto 4 paikkaa (1 paikka vähemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa)
Luokka:Kempele
KiiminkiKiiminki on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä, noin 20 kilometriä Oulusta koilliseen. Kunnassa asuu 11 400 ihmistä (31.12.2003) ja sen pinta-ala on 339 km² josta 12,19 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 34,00 asukasta/km².
Kylät
Kiimingin kylien asukasluvut (31. joulukuuta 2003)
- Alakylä (904 asukasta)
- Hannus (317)
- Huttukylä (443)
- Jääli (4 782)
- Tirinkylä (484)
- Välikylä
- Ylikylä (620)
Historia
Kiimingin kunta on perustettu vuonna 1858.
- 1858: Senaatin päätkösellä Iin emäseurakunnasta erotetaan uusi kirkkoherrakunta emäseurakuntana Kiiminki.
- 1867: ensimmäinen kuntakokous
- 1868: kuntaan palkataan koulumestari
- 1871: kuntakirjasto perustetaan
- 1895: Kirkonkylän kansakoulu avataan
- 1913: Huttukylän kansakoulu avataan
- 1923: Hannuksen yläkansakoulu avataan
- 1931: Jäälin kansakoulu avataan
- 1934: Jäälin piirikirjasto avataan
- 1945: meijerirakennus muutetaan kulkutautisairaalaksi ja sairasmajaksi
- 1950: Ylikylän kansakoulu avataan
- 1952: Tirinkylän kansakoulu avataan
- 1962: keskikoulu aloittaa toiminnan
- 1964: kirjaston sivutoimipisteet Alakylässä, Huttukylässä ja Hannuksessa avataan
- 1966: uuden vanhainkodin avajaiset
- 1968: keskikoulu ja lukio yhdistetään
- 1973: kunnantalo ja pääkirjaston rakennus valmistuvat, lasten päiväkotitoiminta sekä ohjattu perhepäivähoito aloitetaan
Koulut
Kiimingissä ja sen kylissä on lukuisia ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksia. Kiimingin kirkonkylällä on Kiimingin lukio, Kiiminkijoen koulu sekä Kiimingin yläaste.
Aiheesta muualla
- [http://www.kiiminki.fi/ Kiimingin kunnan kotisivut]
Luokka:Kiiminki
Kuusamo
Kuusamo on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa, Koillismaalla, Oulun läänissä. Kuusamon kunta on perustettu vuonna 1868 ja kaupunki Kuusamo on ollut vuoden 2000 alusta. Aluetta alettiin kutsua Kuusamoksi 1690-luvun alussa Kuusamon järven mukaan. Ei ole varmaa tietoa, mistä järvi sai nimensä, mutta Kuusamon entinen apulaispappi Elias Lagus (1741–1819) on katsonut sen olevan lappalaista alkuperää ja tarkoittavan kuusimaata.
Kylät
Alakitka, Heikkilä, Hiltunen, Irni, Kallunki, Kantokylä, Kemilä, Kero, Kesäniemi, Kiitämäjärvi, Kirkonkylä, Koskenkylä, Kuolio, Kurvinen, Kärpänkylä, Käylä, Lämsänkylä, Maaselänkylä, Paanajärvi, Poussu, Rukajärvi, Suininki, Suorajärvi, Tammela, Vasaraperä, Virrankylä ja Vuotunki (Lista 1960-luvun alun kylistä, lähde: Eljas Savola: Kuusamon isojako).
Etäisyyksiä
- Helsinki 796 km
- Jyväskylä 545 km
- Kajaani 246 km
- Oulu 215 km
- Rovaniemi 192 km
(Lähde: Tiehallinto)
Naapurikunnat
- Posio
- Salla
- Suomussalmi
- Taivalkoski
Ystävyyskunnat
- Hørning - Tanska
- Avesta - Ruotsi
- Askøy - Norja
- Louhen piiri - Karjalan tasavalta, Venäjä
Lähteet
# [http://edu.kuusamo.fi/kuusamo/historia/index.html Ervasti, Seppo: Johdatus Kuusamon Historiaan (verkkoversio)] (5/2005)
# [http://www.tiehallinto.fi Tiehallinto] - [http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm Paikkakuntien välimatkoja Suomessa]
# [http://kansalaisen.karttapaikka.fi Kansalaisen Karttapaikka] - [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?scale=16000&tool=pienenna&lang=FI&cy=7319594&cx=4462519&kunta=kuusamo&action=Hae&osoite=kaiterantie+22&hakutulos=Kaiterantie+22%2C3598899%2C7321063 Kuusamon koordinaatit]
Aiheesta muualla
- [http://www.kuusamo.fi Kuusamon kaupungin kotisivut]
- [http://www.ruka.fi Ruka]
- [http://www.koillismaa.fi/pallokarhut Kuusamon Pallo-Karhut]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Kuusamo
Kärsämäki:Tämä artikkeli kertoo Kärsämäen kunnasta. Kärsämäki on myös kaupunginosa Turussa.
Kärsämäki on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä ja Nivala-Haapajärven seutukunnassa. Kunnassa asuu 3091 ihmistä ja sen pinta-ala on 697,48 km² josta 3,02 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,43 asukasta/km².
Kylät
Hautajoki, Kirkonkylä, Miiluranta, Ojalehto, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Sydänmaa, Venetpalo
Muuta
Etäisyydet lähimpiin keskuksiin:
Oulu 120km
Kajaani 110km
Kokkola 130km.
Veroprosentti on 19,5%.
Työvoimasta 45% saa toimeentulonsa palvelusektorilta, 29% teollisuudesta ja 22% maa ja metsätaloudesta.
Työttömyysaste on n. 10%.
Vuoden 2004 kuntavaaleissa Keskusta saavutti 15 paikkaa ja 68%äänistä (-1 paikka) ja yhteislista Kärsämäki 2004 (mukana mm. SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, sekä sitoutumattomia ehdokkaita) 6 paikkaa ja 30% äänistä. Muut puolueet jäivät ilman valtuutettuja Kokoomuksen kannatus 1,3%, Perussuomalaiset 0,7%, sekä Vapaan Suomen Liitto 0,5%.
Tärkeimmät matkailunähtävyydet Kärsämäellä ovat kansainvälisestikin tunnettu Paanukirkko, Taidegalleria Luukkonen, Nurmesjärven lintujärvi, kotiseutumuseo, sekä Suomen sodan taistelun muistomerkki.
Tärkeimmät vuosittaiset tapahtumat ovat markkinat, kotiseutupäivät, Frosterus-viikonloppu (hengellistä musiikkia), Eurooppalaiset elämäntarina festivaalit, sekä ARS-Kärsämäki taidetapahtuma.
Aiheesta muualla
- [http://www.karsamaki.fi/ Kärsämäen kunnan kotisivut]
Luokka:Kärsämäki
Lumijoki
Lumijoki on pieni kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä, noin neljäkymmentä kilometriä Oulusta etelään päin. Kunnassa asui vuonna 2004 1798 ihmistä ja väkimäärä nousee koko ajan. Kunnan pinta-ala on 208,55 km². Väestötiheys on 8,3565 asukasta/km².
Historia
Lumijoen kunta on perustettu vuonna 1867, mutta ensimmäisiä kertoja Lumijoki on mainittu historiankirjoissa jo vuonna 1496, kun venäläinen sotajoukko riehui rannikkokylissä. Lumijokisten taloja ryöstettiin ja poltettiin, ihmisiä surmatttiin ja vietiin Venäjälle vankeuteen.
Lumijoelle rakennettiin ensimmäinen kirkko noin 1620-luvulla, mutta varmaa ja tarkempaa tietoa siitä ei ole. Kirkko oli noin 27 metriä pitkä ja yhdeksän metriä leveä. Kirkon käytyä pieneksi ja huonokuntoiseksi, sen tilalle rakennettiin uusi, joka valmistui vähän vuoden 1816 jälkeen. Uusi kirkko oli ristinmuotoinen.
Vuonna 1882 Lumijoen kirkko ja vanha kellotapuli paloivat ukkosmyrkyssä. Sama ukkosmyrsky poltti myös Liminganlahden toisella rannalla sijaitsevan Oulunsalon kirkon. Lumijoen nykyinen kirkko, johon tuli mahtua yli 1 000 ihmistä, rakennettiin vuosina 1886-1889.
Vuosina 1695-1696 nälkä koetteli Lumijokisia ja tilanne paheni entisestään isonvihan aikana. Vuoden 1714 jälkeen venäläiset saapuivat Pohjois-Pohjanmaalle. Isonvihan aikana autioitui puolet kylän taloista ja arvioiden mukaan jopa 4/5 Limingan pitäjän asukkaista olisi menehtynyt. Väitetään, että Sakari Topeliuksen Koivu ja Tähti -tarina pohjautuisi Ylipääläisten lasten kokemuksiin.
Vuodesta 1716 tilanne alkoi parantua ja jälleenrakentaminen aloitettiin.
Palvelut
Elinkeinona Lumijoella on perinteisesti ollut maatalous, mutta nykyään pääelinkeinona ovat palvelut. Kunnan työpaikoista on vuonna 2000 ollut 50 % palvelualan ja 31 % maatalouden työpaikkoja.
Nähtävyydet
Nähtävyyksiä on esimerkiksi vuonna 1889 valmistunut kirkko, lakeuden katedraali. Toinen nähtävyys Hailuoto -höyrylaiva, joka aikanaan ajoi säännöllistä liikennettä mm. Oulun ja Hailuodon sekä Lumijoen välillä. Hailuoto-laiva toimii nykyään kahvilana Lumijoen Varjakassa.
Muuta
Kyliä Lumijoella on Hirvasniemi, Lapinkylä, Korvenkylä ja Ylipää.
Lumijoki on Suomen ainoa joki, joka laskee lännestä itään, mutta laskee silti Itämereen. Lumijoen sivuhaaroja ovat Hirvasoja, Junkkosenoja ja Haarasuonoja. Muita pieniä vesistöjä kunnassa on esimerkiksi Miehojärvi ja Mustapäänlampi. Merenrantaa Lumijoella on 38 kilometriä.
Aiheesta muualla
- [http://www.lumijoki.fi/ Lumijoen kunnan kotisivut]
Luokka:Lumijoki
Muhos
Muhos on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 8 244 ihmistä ja sen pinta-ala on 771,67 km², josta 12,86 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,436 asukasta/km².
Historia
Muhoksen seutu on ollut asuttua jo kivikaudella. Nykyinen asutus on peräisin 1500-luvulta, kun seudulle asettui asumaan savolaisia ja Pohjanlahden rannikoilta saapuneita erämiehiä.
Rautatien piiriin Muhos pääsi 1927 kun Oulun–Kontiomäen radan osuus Oulusta Muhokselle valmistui. Tänä päivänä Muhoksella pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat.
Kylät
Hyrkäs, Kurkiperä, Kylmälä, Laaji, Laitasaari, Laukka, Leppiniemi, Montta, Muhos, Muhosperä, Mökkikylä, Petäikkö, Pyhänsivu, Päivärinne, Pälli, Rautionkylä, Rova, Sanginjoki, Soso, Suokylä, Tuppu, Tuuru
Aiheesta muualla
- [http://www.muhos.fi/ Muhoksen kunnan kotisivut]
-
Oulainen__NOTOC__
Oulainen on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Oulainen on Ouluun johtavan rautatien ja kantatie 86:n varressa. Kaupungissa asuu 8225 ihmistä (2003) ja sen pinta-ala on 597,6 km², josta 9,86 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,98 asukasta/km². Oulaisten asukasta kutsutaan nimikkeellä oulaistelainen.
Yleistä
Oulaisissa on 6 peruskoulun ala-astetta, yläaste ja lukio. Peruskoulujen lisäksi kaupungissa sijaitsee Oulaisten Instituutti, Terveydenhuolto-oppilaitos, Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön Oulaisten osasto, ja Oulas-opisto -niminen kansalaisopisto.
Oulaisissa järjestettäviin merkittäviin tapahtumiin kuuluvat Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät [http://www.junnut.com/kausi0203/100704Weter1.htm] ja Oulaisten Musiikkiviikot. Oulaisten XIX Musiikkiviikot järjestetään 30.10.-13.11.2005.
Oulaisten Nuorisokuoro on saavuttanut kansainvälistä tunnustusta.
Kylät
Lehtopää, Matkaniva, Petäjäskoski, Piipsjärvi
Välimatkat suurimpiin kaupunkeihin maanteitse
Aiheesta muualla
- [http://www.oulainen.fi/ Oulaisten kaupungin kotisivut]
- [http://www.musiikkiviikot.fi/ Oulaisten XIX Musiikkiviikot]
- [http://www.ppnet.fi/othol/ Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos]
- [http://www.sote.oamk.fi/oulainen/oulainen.html Oulun seudun AMK:n Sosiaali- ja terveysalan yksikkö]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Oulu
Oulu (ruotsiksi Uleåborg) on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulu sijaitsee Oulujoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Oulu on alueensa sekä hallinnollinen että kaupallinen keskus. Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina. Kaupungissa asuu 126 862 ihmistä (30.9.2004) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 384,99 km², josta 11,89 km² on sisävesiä (1.1.2004). Väestötiheys on 337,5 asukasta/km² (1.1.2004). Kaupunki kuuluu Ouluseudun alueeseen, jossa asuu noin 200 000 ihmistä. Se on myös Oulun seutukunnan keskus.
Historia
Oulun kaupungin perusti 8. huhtikuuta 1605 Ruotsin kuningas Kaarle IX vastapäätä hieman aiemmin rakennettua Oulun linnaa. Se aloitti kaupungin voimakkaan kasvun nykyaikaiseksi Pohjois-Suomen keskukseksi. Nimi Oulu tulee mahdollisesti saamenkielisestä tulvavettä tarkoittavasta sanasta. 1700- ja 1800-luvuilla Oulu tunnettiin muun muassa tervasta ja lohesta. Vuonna 1765 Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. 1700-luvun lopulla Oulu oli Turun jälkeen asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki (asukasluku noin 3 000). Suuri muutos tapahtui vuonna 1822, kun tulipalo tuhosi koko keskustan. Arkkitehti Carl Ludwig Engel teki sen jälkeen kaupungille uuden ruutukaavan, jonka mukaisesti keskustan talot edelleenkin rakentuvat. Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 100 000 asukkaan rajan. Oulu viettää 400-vuotisjuhliaan vuonna 2005.
Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa. Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja Pohjois-Suomen veturina. Vuonna 1982 perustettu Oulun teknologiakylä on Pohjoismaiden ensimmäinen. Myös aluetuilla ja muilla poliittisilla päätöksillä on ollut oma merkityksensä Oulun kehityksessä, kun on haluttu tasapainottaa etelän ja pohjoisen suhdetta.
Pohjoismaiden
Uuden Oulun kehitys alkoi, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1958 yliopisto. Varsinaisesti yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1959 ja yliopiston toiminta lähti hyvin liikkeelle: pohjoissuomalaiset opiskelijat jäivät mielellään opiskelemaan pohjoiseen, aikaisemmin akateemisen tutkinnon saaminen edellytti muuttoa Helsinkiin tai Turkuun. Yliopisto perustettiinkin kaupungin kehittymisen ja hyvinvoinnin turvaajaksi.
Kun 1960-luvun puolivälissä teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa, olivat edellytykset tulevalle teknologiakaupungille koossa. Linnanmaalle alettiin rakentamaan yliopiston omia toimitiloja. Tiloja rakennetaan vielä tänäkin päivänä, nykyaikaiset opetus- ja tutkimustilat mahdollistavat opiskelijamäärän jatkuvan kasvun.
Lääketieteellisen tiedekunnan tilat tehtiin Kontinkankaalle, jonne sijoitettiin myös uusi yliopistollinen keskussairaala. Tänä päivänä Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja sen kuudessa tiedekunnassa opiskelee noin 13 500 opiskelijaa. Vaikutus on levinnyt myös ympäröiviin maakuntiin tutkimusasemien ja kehittämiskeskusten toiminnan myötä.
Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon ja erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö.
Teknologiakaupunki-nimen kaupunki sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä, kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajamaan teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle. Toimikuntatyötä tehtiin kaksi vuotta ja vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto Oulun Teknologiakylä Oy -yhtiö hankkeen toteuttajaksi. Hanke sai runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana hyvän liikkeellelähdön ansiosta.
Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet kasvavan joukon yrityksiä yrityshautomona ja yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. Pohjolan "Piilaaksoksi" kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10 000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa.
Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Laajentumisen tuloksena on tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa. Kuitenkin samalla ns. vanha teollisuus ja monet palvelualat ovat kuihtuneet. Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen melko hyvin tuloksin. Kuitenkin yhdessä 1990-luvun alun laman kanssa rakennemuutos on aiheuttanut tuhansien työpaikkojen menetyksen ja aiheuttanut työttömyyden pysymisen korkealla tasolla. Kaupunkiseudulla vallitsee työvoimapula huipputekniikan aloilla, mutta työttömyys laskee melko hitaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Toisaalta yliopisto ja ammattioppilaitokset ovat jatkuvasti lisänneet suosittujen alojen opiskelupaikkoja kysyntää tyydyttämään.
Koulutusvoimaa on lisätty huomattavasti siten, että ammatilliset oppilaitokset kaupunkiseudulla on yhdistetty samaan katto-organisaatioon. Sen nimi on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Siihen sisältyvät koulutuksen vaativimmat osat on yhdistetty Oulun ammattikorkeakoulu -nimelle. Sieltä valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, ammattimuusikoita jne. Koulutettujen ihmisten kyky työllistyä ja palvella yhteiskuntaa on hyvä, koulutus on siten hyvä investointi yhteiskunnalle ja yksilöille. 2000-luvun alkuun mennessä Oulu on kasvanut kaupungiksi, josta on ollut Pohjois-Suomelle hyötyä. Siitä on tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu "Osaamisen keskus". Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen ja henkinen keskus, joka on Skandinavian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla on ollut myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50%), teollisuus (22%) ja kauppa (13%). Suurimmat työnantajat vuonna 2001 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Nokia Oyj.
Palvelut
Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Kaupunki tunnetaankin myös opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan lähes 50 000 opiskelijaa. Vuonna 2003 opiskelijamäärät olivat seuraavat:
- Perusasteella 13 000 opiskelijaa
- Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 12 500 opiskelijaa
- Oulun seudun ammattikorkeakoulussa 7 300 opiskelijaa
- Oulun yliopistossa 15 000 opiskelijaa
Oulussa toimii myös yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta, Oulun yliopistollinen sairaala, OYS.
Tutustumiskohteita
Oulun yliopistollinen sairaala
- Tiedekeskus Tietomaa
- Rotuaari
- suolamakasiinit
- Hupisaarten kaupunginpuisto
- Oulun tuomiokirkko
- F. M. Franzénin muistopatsas
- Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Arktinen galleria
- Teknologiakylä
- Toripolliisi -patsas
- Oulun Kauppahalli
Museot
- Pohjois-Pohjanmaan museo
- Oulun taidemuseo
- Oulun Automuseo
- Pateniemen sahan museo
- Turkansaaren ulkomuseo
- Merimiehenkotimuseo (Pikisaari)
- Eläinmuseo
Muuta
Pikisaari
- Oulun kaupunginteatteri
- Oulun musiikkikeskus
- Oulun yliopisto
- Kylpylähotelli Eden
- Ouluhalli ja Raksilan urheilukeskus
- Nallikarin virkistysalue
- Äimäraution siirtolapuutarha
- Markkuun ryhmäpuutarha
- Merikosken kalatie
- Formula-Center
- Vauhtipuisto
- Ponipiha
- kiertoajelut ja Junabussi Potnapekka
Tapahtumia
- Oulun Tervahiihto
- Oulu Horse Show
- American Car Show
- Korttelihaipakka
- Qstock
- Oulun musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat
- Valkosipuliyö
Lisäksi Oulussa järjestetään vuosittain useita erilaisia taiteiden ja tieteiden näyttelyjä sekä teematapahtumia.
Liikenne
Ilmakitaransoiton MM-kisat
Oulun kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4. Eurooppa-teistä Oulun kautta kulkevat E8 ja E75. Lisäksi Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin johtava valtatie 22. Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä Oulun eteläpuolella Limingassa.
Oulun rautatieasema on tärkeä risteysasema, jossa kohtaavat etelästä, pohjoisesta ja idästä tulevat rautatiet. Rataosa Seinäjoelta Rovaniemelle on sähköistetty, osuuden Oulu–Kajaani–Iisalmi sähköistys on rakenteilla ja valmistuu joulukuussa 2006.
Oulusta on useita päivittäisiä VR:n junavuoroja Helsingin ja Rovaniemen suuntiin. Myös tavaraliikenne on vilkasta. Pohjanmaan rata eli rataosuus Seinäjoki–Oulu valmistui vuonna 1886.
Oulun satamassa vierailee vuosittain yli 500 alusta, ja sen kautta kulkee rahtia vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia. Matkustajaliikennettä Oulun satamaan ei ole. Sataman suurin syväys on 10,0 metriä.
Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa, noin 15 kilometriä Oulun keskustasta etelään. Lentoasemalta on useita päivittäisiä lentoja Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Matkustajamäärältään Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen.
Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:
- Helsinkiin 553 km
- Jyväskylään 333 km
- Kotkaan 582 km
- Kuopioon 284 km
- Lahteen 505 km
- Lappeenrantaan 548 km
- Poriin 501 km
- Rovaniemelle 207 km
- Tampereelle 476 km
- Tornioon (Ruotsin rajalle) 131 km
- Turkuun 620 km
- Vaasaan 290 km
Urheilu
Oulussa on ollut aina vilkas urheilutarjonta ja varhaisimmat tiedot urheilutapahtumista yltävät 1800-luvun lopulle, jolloin kaupungin ruotsinkielinen väestö harrasti luistelua ja suomenkielinen hiihtoa. Tuolta ajalta ovat peräisin myös Oulun vanhimmat urheiluseurat Oulun Luistinseura ja Oulun Hiihtoseura. Palloilulajeista vanhimmat ovat jääpallo ja jalkapallo.
Oululaiset palloiluseurat ovat pelanneet marginaalilajeja lukuunottamatta kaikkien lajien pääsarjoissa. Miesten mestaruuksia ovat voittaneet jalkapallossa OPS (2), jääkiekossa Kärpät (3), jääpallossa OPS ja OLS (13), kaukalopallossa Bandy-84 ja pesäpallossa Lippo. Muita palloilulajien oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet mm. jalkapallossa OTP ja FC Oulu, jääpallossa OPP, OTP ja Oulun Tarmo, kaukalopallossa R-Ville Team ja RB Oulu, koripallossa ONMKY sekä lentopallossa ETTA ja Kisko. Pienemmistä lajeista oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet Northern Lights (amerikkalainen jalkapallo) ja OYUS (rugby).
Oulu on isännöinyt useaan kertaan eri lajien arvokisoja kuten yleisurheilun SM-kisoja eli Kalevan Kisoja sekä pesäpallon kotimaista huipputapahtumaa Itä - Länttä. Oulu on toiminut myös jääpallon MM-kisojen pelipaikkana kahteen eri otteeseen.
Oulun pääurheilupaikat ovat keskittyneet urheilukeskuksiin. Merkittävin niistä on Raksilan urheilukeskus, jossa sijaitsevat Oulun jäähallin lisäksi (1975, 6700 katsojaa), monitoimiareena Ouluhalli, yksi Suomen vilkkaimmista uimahalleista sekä tekojäärata ja pesäpallostadion. Raatin urheilukeskuksessa sijaitsevat jo 1950-luvulla vesivoimalaitoksen kivijätteiden päälle syntynyt yleisurheilu- ja jalkapallostadion lisäalueineen sekä kaupungin toinen uimahalli. Raatin stadionista on valmistunut n. 15 miljoonan euron arvoinen hankesuunnitelma, joka tähtää täysin uuden stadionin valmistumiseen, uimahallin laajennukseen sekä hiekkapintaisen lisäalueen muuttamiseksi tekonurmipintaiseksi harjoituskentäksi. Muita merkittäviä urheilualueita ovat Oulun Urheilutalo, Linnanmaan urheilupuisto (harjoitusjäähalli ja urheiluhalli) sekä Heinäpään urheilukeskus, jossa on 7 täysimittaista jalkapallokenttää.
Kaupungin kasvaminen ja kehittyminen on merkinnyt vanhojen tuttujen urheilualueiden katoamista. Legendaarinen ja kenties vanhin Oulun urheilualue Keskuskenttä Aleksanterinkadulla ja Tuiran kenttä ovat jääneet kerrostalojen alle. Toinen suuri sisäpalloiluhalli ns. Ynnin kaarihalli purettiin Tuomiokirkon vierestä hotelli- ja toimistokompleksin tieltä jo parikymmentä vuotta sitten. Nokian toimitalon tieltä Peltolasta raivattiin ns. piirin kentät, jolloin melkein puolet Oulun nurmipintaisista jalkapallokentistä katosivat. Raksilan nykyisen urheilualueen paikalla olivat ns. Pakkalan kentät, jotka hävitettiin tekojään ja pesäpallostadionin valmistumisen yhteydessä.
Tulevaisuus on tuomassa Ouluun lisää urheilun suorituspaikkoja. Viimeksi ovat valmistuneet Raksilan uimahallin ja jäähallin miljoonaluokan remontit. Raatin remontin olisi tarkoitus valmistua vuoden 2009 tienoilla. Lisäksi väännetään kättä jalkapallon harjoitushallin rakentamisesta Heinäpään hiekkakentän paikalle ja Raksilan jäähallin päässä olevan tekojääkaukalon kattamisesta harjoitusjäähalliksi. Oulussa tarvitaan lisäksi uutta sisäpalloiluhallia vanhentuneen ja pienen Urheilutalon korvaajaksi sekä uutta katsomo- ja huoltorakennusta tekojäälle.
Ystävyyskaupungit
- Alta, Norja
- Arkangeli, Venäjä
- Boden, Ruotsi
- Bursa, Turkki
- Halle, Saksa
- Leverkusen, Saksa
- Odessa, Ukraina
- Siofok, Unkari
Kaupunginosat
| | |
