:: wikimiki.org ::
| Pohjois-Savo |
Pohjois-Savo
Pohjois-Savo on Suomen maakunta.
Historialliset provinssit
Historia, maantiede, kulttuuri, katso: Savo
Maakuntahallitus
Pääartikkeli: Pohjois-Savon maakuntahallitus
Kunnat
Pohjois-Savo kattaa 23 kuntaa.
Aiheesta muualla
- [http://www.pohjois-savo.fi/ Pohjois-Savo] - Virallinen sivu
Luokka:Savo
Luokka:Suomen maakunnat
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
Savoright
right
Savo on itäisen Järvi-Suomen historiallinen maakunta Karjalan ja Hämeen välissä ja Ruotsin historiallinen provinssi nimellä Savolax. Savo tunnetaan latinaksi ja joskus myös englanniksi nimellä Savonia. Nykyään Savosta puhuttaessa viitataan Etelä- ja Pohjois-Savot käsittävään alueeseen.
Historiallisen Savon itärajana oli Täyssinän rauhan raja ja se ylsi Kainuusta Etelä-Karjalaan. Nykyinen Savo on osapuilleen sama kuin Savon historiallinen maakunta, jonka kaikista eteläisimmät osat tapasivat kuitenkin kuulua Etelä-Karjalaan ja kolme historiallista kuntaa, jotka kuuluivat Karjalaan – Kaavi, Rautavaara ja Säyneinen – puolestaan Savoon.
Savo voidaan jakaa kahteen pääosaan, Pohjois-Savoon, joka sisältää koko entisen Kuopion läänin ja Etelä-Savoon, joka koostuu entisestä Mikkelin läänistä Itä-Hämettä lukuun ottamatta. Savon pienempiä osa-alueita ovat Ylä-Savo eli Iisalmen seutu, Keski-Savo eli Varkauden ja Pieksämäen seutu lääninrajan kumminkin puolin, Suur-Savo eli Länsi-Savo, joka on Mikkelin ympäristössä ja Itä-Savo eli Savonlinnan ympäristö.
Savossa ovat hallitsevina savolaismurteet, joiden puhumisalue ylittää laajalti maakunnan rajat.
Nykyään Savo on jaettu Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntiin. Molemmat ovat osa Itä-Suomen lääniä.
Katso myös
- Savolaiset
- Savolaisen laulu
- Soisalo
- Sääminginsalo
Luokka:Suomen historialliset maakunnat
JuankoskiJuankoski on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5815 ihmistä ja sen pinta-ala on 586,11 km², josta 118,74 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 12,28 asukasta/km².
Kylät
Akonvesi, Hipanlahti, Jouhteninen (Joutseninen), Muuruvesi (kirkonkylä), Säyneinen (kirkonkylä), Vehkalahti
Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 17 paikkaa (+2)
- Yhteislista Elävä Juankoski 4 paikkaa (4 lisää)
- SDP 4 paikkaa (ei muutosta)
- Vasemmistoliitto 3 paikkaa (ei muutosta)
- Kokoomus 8 paikka (ei muutosta)
- Kristillisdemokraatit menettivät ainoan paikkansa
Linkkejä
- [http://www.juankoski.fi/ Juankosken kaupungin kotisivu]
- [http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_juankoski.html Oikeuministeriön sivu vaaleista]
Luokka:Suomen kaupungit
KarttulaKarttula on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3516 ihmistä ja sen pinta-ala on 589,21 km² josta 121 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,3407 asukasta/km².
Kunnan rakenne on nauhamainen, Kuopioon johtavan maantie 551 varrella on kolme taajamaa: Pihkainmäki, Syvänniemi ja kirkonkylä. Matkaa Kuopion keskustasta Pihkainmäkeen on 22 km, Syvänniemelle 32km ja kirkonkylään 45 km. Viime vuosina kuntaan on muuttanut paljon lapsiperheitä varsinkin Kuopiosta ja siksi väestön ikärakenne on suhteellisen nuori. Vuonna 2003 asukkaista 20,1% oli 0-14 -vuotiaita.
Kylät
Airaksela, Haapamäki, Hakulila, Hautolahti, Humalaniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Karttula, Keihästaival, Kemppaanmäki, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä, Kuivaniemi, Kuttasalo, Käpysalo, Lietemäki, Lyytikkälä, Nuutila, Punnonmäki, Riitlampi, Riuttala, Salinmaa, Sammankontaus, Soidinlahti, Tallus, Utrianlahti, Vaarunjärvi, Valkeistaival, Viitataival
Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 9 paikkaa (+1)
- Karttulan sitoutumattomat 4 paikkaa (+4)
- SDP, 3 paikkaa (ei muutosta)
- Vasemmistoliitto 2 paikkaa (ei muutosta)
- Kristillisdemokraatit 2 paikkaa, ei muutosta
- Kokoomus, yksi paikka (+1)
[http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_karttula.html Oikeusministeriön sivu aiheesta]
Linkit
- [http://www.karttula.fi/ Karttulan kunta]
Luokka:Itä-Suomen läänin kunnat
KeiteleKeitele on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2943 ihmistä ja sen pinta-ala on 577,85 km² josta 95,97 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,0512 asukasta/km².
Kylät
Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo, Äyräpää
Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 14 paikkaa (+1)
- SDP, 4 paikkaa (ei muutosta)
- Vasemmistoliitto 2 paikkaa, ei muutosta
- Kokoomus 1 paikka (-1)
[http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_keitele.html Oikeusministeriön sivu aiheesta]
Aiheesta muualla
- [http://www.keitele.fi/ Keiteleen kunnan kotisivu]
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu yli 90 000 asukasta ja sen pinta-ala on 1 730 km² josta 805 km² on vesistöjä ja metsää puolet. Suurin osa vesialueesta on Kuopiota ympäröivää Kallavesi-järveä. Rantaviivan pituus on 2 490 km.
Kuopio on tällä hetkellä Suomen 8. suurin kaupunki ja Itä-Suomen läänin suurin kaupunki. Jos mukaan lasketaan koko kiinteästi yhteen sulautunut Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula), asukasmäärä on noin 120000.
Väestötiheys on vain 52 asukasta/km², mutta kaupungin keskustaajama (noin 80 000 as.) on erityisen tiheästi asutettu. Joidenkin tietojen mukaan Kuopion keskusta on Helsingin jälkeen Suomen tiheimmin rakennettu.
Historia
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle n. 8000 eKr.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.
1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Saimaan kanavan avautuminen 1856 ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion saama oikeus suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta esim. voi oli merkittävä vientituote.
Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon jo 1788 ja lukio 1844. 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu, kauppakoulu ja sairaanhoitajakoulu.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä mm. Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiö, Puijonlaakso. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä(?) ja Neulamäki. Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Nyt on vuorossa Saaristokaupunki. Rajuimman muutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, mm. korttelimuseo.
Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen.
Pääosa Kuopion maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta 1973. Viimeisin liitos oli kun
Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005.
Kaupunginosat
- [http://www.servia.fi/~kuopionk Kuopion kaupunginosat ja maaseutukylät ]
Kylät
Hakkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Julkula, Jynkkä, Jännevirta, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala, Vaajasalo, Vehmasmäki, Väänälänranta
Kulttuuri ja nähtävyydet
Tunnetuksi Kuopio on tehnyt itseään mm. kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on kansatieteellisessä mielessä liitetty määrite "lupsakkuus", hyvätahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty "vääräleukaisina", jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.
Kuopion tori on kaupungin ehdoton keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet mm. pankit, tavaratalot ja kauppakeskukset. Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät [http://www.saunalahti.fi/kalakukk/main.htm Hanna Partasen] kalakukot ja lihapiirakat. Torin laidalla sijaitsevan kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska.
Huomattavia rakennuksia: tuomiokirkko (P.W.Palmroth, 1815), Lyseo (C.L.Engel, 1826), Kauppahalli (J.V.Strömberg, 1902), kaupungintalo (F.A.Sjöström&J.Stenbäck, 1885), lääninhallitus (C.Kiseleff, 1883), ortod. Pyhän Nikolauksen kirkko (A.Isaksson, 1904), Männistön vanha kirkko (A.Koponen, 1912), Rautatieasema (J.Ungern, 1932), Kaupunginteatteri (H.Stenroos ja R-V.Luukkonen, 1963), Puijon torni (S.Ruotsalainen, 1963), Yliopisto (J.Katainen, 1978 ja 1981), Musiikkikeskus (E.Malmivaara ja R.Savolainen, 1985), Pelastusopisto (M.Heikkinen ja M.Komonen, 1992), Männistön Pyhän Johanneksen kirkko (J.Leiviskä ja P.Kivisalo, 1992).
On lisäksi huomattava, että 1950-luvulla Kuopion ydinkeskusta oli lähellä saada kaunistuksekseen Alvar Aallon suunnitteleman konsertti- ja teatteritalon. Aallon työnimi "Yksi taso" voitti suvereenisti konsertti- ja teatteritalon suunnittelemiseksi järjestetyn arkkitehtikilpailun, mutta talo jäi rakentamatta mm. sille osoitetun liian pienen tonttitilan takia.
Kulttuurilaitoksia: Kaupunginteatteri, Kaupunginorkesteri, Musiikkikeskus.
Museoita: Taidemuseo, Kuopion museo, VB-valokuvakeskus, Kulttuurihistoriallinen museo (Pohjois-Savon maakuntamuseo), J.V.Snellmanin kotimuseo, Korttelimuseo, Luonnontieteellinen museo, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Lisäksi automuseo, sotaveteraanimuseo, terveysalan oppilaitosmuseo, pelastuslaitoksen palomuseo.
Kirkkoja: Tuomiokirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Pyhän Johanneksen kirkko, Alavan kirkko, Puijon kirkko, Kallaveden kirkko, Riistaveden kirkko, Vehmersalmen kirkko.
Urheilupyhättöjä: Keskuskentän jalkapallostadion, Kuopio-halli, Niiralan jääkiekkohalli, Puijo, Väinölänniemi
Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat mm. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali, Puijon mäkihyppykilpailut sekä Kuopion kansainväliset viinijuhlat.
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic valitsi Kuopion vuoden 2005 Popcityksi.
Liikenne
Kuopiosta pääsee autolla erisuuntiin valtatietä 5 (Helsinki, Lahti, Mikkeli ja Iisalmi, Kajaani, Kuusamo..), valtatietä 9 (Jyväskylä, Tampere, Turku) ja valtatie 17 (Joensuu). Lisäksi Siilinjärveltä kantatie 77 Pohjanmaalle. Linja-autoliikennettä eri puolille Suomea.
Tieliikennettä varten on valtatie 5 rakennettu moottoritieksi kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärven puolelle saakka. Poikkeuksena Kallansillat, missä siltaa joudutaan avaamaan laivaliikenteelle ja liikenneruuhkat ovat siksi usein valtavat. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja viimeisin pätkä Hiltulanlahti-Vehmasmäki on vuodelta 2000.
Rautatieliikennettä palvelee Savon rata, jolla suorat yhteydet Helsinkiin ja Ouluun. Lisäksi hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta.
Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 km päässä Siilinjärvellä.
Kuopiossa on matkustajasatama, josta kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan. Lisäksi öljysatama ja kaksi kuivalastisatamaa.
Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne.
Etäisyyksiä maanteitse
Elinkeinoelämä
Työpaikkoja yhteensä 42 379 (1.1.2005). Työpaikat toimialoittain: Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 40,1%; Rahoitustoiminta, palvelut liike-elämälle 17,3%; Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,6%; Teollisuus, energia- ja vesihuolto 11,8%; Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,8%; Rakentaminen 5,9%; Maa- ja metsätalous 2,3%.
Kuopion suurimmat työnantajat 1.1.2005 (työntekijämäärä): Kuopion kaupunki (6 154), Kuopion yliopistollinen sairaala KYS (4 071), Kuopion yliopisto (1 619), Niuvanniemen sairaala (621), Savon koulutuskuntayhtymä (615), Osuuskauppa Peeässä (556), ISS Palvelut Oy (529), Suomen Posti Oyj (493), Atria Oy (325), Fenestra Oy Kuopion tehdas (318).
Koulutus
Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki. Kaupungissa on 32 peruskoulua ja 6 lukiota, aikuislukio sekä kansalaisopisto. Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Kuopion yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa mm. Kuopion talouskoulu, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Hallinto
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 16 paikkaa (-10)
- SDP 15 paikkaa (-1)
- Kokoomus 12 paikkaa (-2)
- Vasemmistoliitto 7 paikkaa (-2)
- Vihreä liitto 6 paikkaa (-2)
- Kristillisdemokraatit 3 paikkaa (-2)
- Perussuomalaiset menettivät molemmat valtuustopaikkansa
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irja Sokka (sd.). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen (kesk.)
Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen.
Kuopiolaisia kansanedustajia: Markku Rossi (kesk.), Erkki Virtanen (vas.).
Ystävyyskaupungit
- Jönköping, Ruotsi
- Bodö, Norja
- Svendborg, Tanska
- Pitkäranta, Venäjä
- Pihkova, Venäjä
- Castrop-Rauxel, Saksa
- Gera, Saksa
- Besancon, Ranska
- Opole, Puola
- Györ, Unkari
- Craiova, Romania
- Minneapolis, USA
- Winnipeg, Kanada
Tunnettuja kuopiolaisia ja Kuopiossa vaikuttaneita
- Juhani Aho
- Martti Ahtisaari
- Minna Canth
- Heikki Juhani Grann (Juhan af Grann)
- Pekka Halonen
- Maria Jotuni
- Pekka Kejonen
- Hannes Kolehmainen
- Lasse Lehtinen
- Paavo Lipponen
- Rauni Mollberg
- Hanna Partanen
- Pertti "Spede" Pasanen
- Simo Puupponen "Aapeli"
- Wille Riekkinen
- Juho Rissanen
- Johan Vilhelm Snellman
- Toivo "Topi" Tuomainen
- Jouko Tyyri
- Jenni Vartiainen
- Fridolf Weurlander
- von Wright -veljekset, Magnus, Wilhelm ja Ferdinand
Katso myös
- Kuopion koulukunta
- Puijo
- Veljmies-patsas
Aiheesta muualla
- [http://www.kuopio.fi Kuopion kaupunki]
- [http://www.uku.fi Kuopion yliopisto]
- [http://www.kyy.fi Kuopion yliopiston ylioppilaskunta, KYY]
- [http://www.pelastusopisto.fi Pelastusopisto]
- [http://www.sakky.fi Savon ammatti- ja aikuisopisto]
- [http://www.savonia-amk.fi Savonia-ammattikorkeakoulu]
- [http://www.savotta.savonia-amk.fi/ Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA]
- [http://www.hytti.uku.fi/~jumykkan/kuopio.htm Kuopio-linkit]
- [http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_kuopio.html Oikeusministeriön sivu Kuopion vuoden 2004 kunnallisvaaleista]
- [http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/081105140152559?OpenDocument Alvar Aallon suunnitelma konsertti- ja teatteritalosta, "Yksi taso"]
-
Luokka:Suomen kaupungit
luokka:Savo
LeppävirtaLeppävirta on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 11073 ihmistä ja sen pinta-ala on 1519,44 km², josta 380,21 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,69 asukasta/km².
Kylät
Haapamäki, Halola, Hankamäki, Hiismäki, Huovila, Huovilansalmi, Keinälänmäki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kopolanniemi, Kotalahti, Kurjalanranta, Kuronlahti, Lapinmäki, Leppämäki, Leppävirta, Luttila, Lylymäki, Monninmäki, Mustinmäki, Niinimäki, Näätänmaa, Osmajärvi (Sorsakosken tehdas), Paukarlahti, Petromäki, Pussilantaival, Puurtila, Reinikkala, Riihiranta, Saahkarlahti, Saamais, Saijanlahti, Sarkamäki, Sarkaniemi, Soinilansalmi, Tahvanala, Taipaleen kanava-alue, Tanskansaari, Timola, Tuppurinmäki, Unnukansalo, Valkeamäki
Linkit
- [http://www.leppavirta.fi/ Leppävirran kunta]
luokka:Savo
NilsiäNilsiä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 6743 ihmistä ja sen pinta-ala on 847,69 km², josta 138,25 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,41 asukasta/km².
Nilsiä on ollut kaupunki vuodesta 1998. Nilsiä on perinteisesti maatalouspitäjä, mutta nykyisin enää noin kolmasosa väestöstä saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta.
Nilsiäläisen maiseman ominaispiirteitä ovat monet järvet ja mäet. Nilsiän merkittävin matkailukohde on Tahkovuori, Tahko, jolla toimii useita laskettelukeskuksia. Muita merkittäviä kohteita ovat Paavo Ruotsalaisen kotisaari Aholansaari, 270 metriä korkea Pisavuori sekä Louhosareena, jossa järjestetään kesäisin ooppera- ja konserttiesityksiä. Nilsiän suurimmat järvet ovat Syväri ja Vuotjärvi.
Kyliä
Eitikansalo, Haluna, Hipanlahti, Kaaraslahti, Keyritty, Konttimäki, Lukkarilansaari, Mikkajärvi, Nilsiä, Onkivesi, Pajujärvi, Palonurmi, Reittiö, Ruokonen (Ruokoiskylä), Siikajärvi, Sydänmaa, Syvärilä, Sänkimäki, Vuotjärvi
Tunnettuja nilsiäläisiä
- herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen (1777-1852)
Nilsiän urheiluseuroja
- [http://www.apassit.net/ Apassit]
- [http://www.nilsiankarateseura.fi Karateseura]
- [http://www.datranet.fi/nilski/ NilSki]
- [http://www.np-h.fi NP-H]
- [http://www.iwn.fi/nujakka Nujakka]
- [http://www.sbsavo.fi SB Savo]
Linkit
- [http://www.nilsia.fi/ Nilsiän kaupungin kotisivu]
- [http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Nilsi%E4/ Nilsiän kaupunki Suomen Kaupunkioppaassa]
- [http://www.operacava.com/ Opera Cava]
Luokka:Suomen kaupungit
luokka:Savo
RautalampiRautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3816 ihmistä ja sen pinta-ala on 761,97 km², josta 213,42 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,89 asukasta/km².
Rautalammin suurpitäjä itsenäistyi Sysmästä vuonna 1561.Silloinen emäpitäjä ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin puolelle ja käsitti Keski-Suomen läänin pohjoisosan aina Jyväskylää myöten. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.
Kyliä
Haapamäki, Hanhitaipale, Hankamäki, Horontaipale, Ihalainen, Kerkonjoensuu, Kuuslahti, Rautalampi, Sonkarinsaari, Toholahti, Vaajasalmi, Koipiniemi
Linkit
[http://www.rautalampi.fi Rautalammin kunnan kotisivut]
luokka:Savo
Rautavaara:Tämä on artikkeli kunnasta. Urheilija ja viihdetaiteilija Tapio Rautavaarasta katso Tapio Rautavaara. Säveltäjä Einojuhani Rautavaarasta katso Einojuhani Rautavaara.
Rautavaara on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2301 ihmistä ja sen pinta-ala on 1235,11 km², josta 80 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,94 asukasta/km².
Rautavaaran väestökehitys on ollut poikkeuksellisen laskeva maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähenemisen myötä. Kunnan alueella on jonkin verran turvetuotantoa.
Rautavaarassa toimii aktiivinen nuorisosirkus, joka tunnetaan erityisesti pyöräakrobaateistaan.
Rautavaaralla on maailman pisin luonnonkelkkaränni, Kipari. Jossa oli maailmanmestaruus kilpailut vuonna 1997
Kyliä
Alakeyritty, Alaluosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Lievisenmäki, Palojärvi, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Yläluosta
luokka:Savo
SiilinjärviSiilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 20 246 ihmistä (syyskuu 2005) ja sen pinta-ala on 505,77 km² josta 103,35 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 41,89 asukasta/km². Kunta perustettiin vuonna 1925 irrottamalla maa-alueita Kuopion maalaiskunnasta, Nilsiästä ja Maaningasta.
Maaningasta
Siilinjärven vaakunassa on kaksi kullanväristä käsikassaraa ristikkäin mustalla taustalla. Niiden alapuolella on myöskin kullanvärinen tyylitelty lumpeenlehti.
Siilinjärvellä sijaitsee Kuopion lentoasema, jolla toimii myös Ilmavoimien Karjalan lennosto. Suurimmat yritykset Siilinjärvellä ovat Kemira Oy:n tehdas ja kaivos, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy, Virkistysuimala Fontanella ja Siilinjärven Kuntoutumiskeskus alias "Kunttari". Työttömyyslukemat ovat Pohjois-Savon alimmat.
Koska aikoinaan kunnan nykyisen keskustan läheltä otettiin paljon soraa eritoten teollisuuden ja lähiseutujen tienrakennuksen tarpeisiin, ovat sorakuopat tuttu näky. Siksipä Siilinjärvi valittiin vuonna 1985 Suomen rumimmaksi kunnaksi Helsingin Sanomien äänestyksessä. Kovaa vauhtia kasvanut kunta on tunnettu maakunnassa myös "Savon Espoon" ja "Savon Dallasin" lempinimillä.
Siilinjärven kunnalla on kuusi ystävyyskuntaa: Sunne Ruotsissa, Elverum Norjassa, Haslev Tanskassa, Hajdúböszörmény Unkarissa, Kamennogorsk Venäjällä ja Amberg Saksassa.
Liikenneyhteydet Siilinjärvelle ovat verraten hyvät: kunnan läpi kulkee 5-tie etelä-pohjois-suuntaan, kantatie 75 itä-länsi-suunnassa, junarata, lentokenttä on noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä ja kunnassa on jopa syväsatama. Siilinjärven keskustasta on matkaa Kuopioon noin 22 km.
Kyliä
Hakkarala, Hamula, Kaaraslahti, Kasurila, Koivumäki, Koivusaari, Kuuslahti, Pajujärvi, Pöljä, Rissala, Räimä, Toivala
Kunnanvaltuusto
Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa:
- Keskusta 17 paikkaa (1 paikka vähemmän kuin vuoden 2000 kunnallisvaaleissa)
- SDP 10 paikkaa (2 paikkaa lisäystä edellisiin kunnallisvaaleihin)
- Kokoomus 8 paikkaa (2 paikkaa lisäystä edellisiin kunnallisvaaleihin)
- Vasemmistoliitto 4 paikkaa (-1 paikka)
- Vihreä liitto 3 paikkaa (ei muutosta)
- Kristillisdemokraatit 1 paikka (1 paikka vähemmän verrattuna vuoden 2000 kunnallisvaaleihin)
- Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen liitto menetti ainoan paikkansa
[http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_siilinjarvi.html Oikeusministeriön sivu aiheesta]
Kunnanvaltuuston paikkajako muuttui koska Pöljällä oli kadonnut noin 30 äänestyslipuketta, jotka laskettiin myöhemmin.
Tunnettuja siilinjärveläisiä
- Jyrki Katainen, puoluejohtaja, kansanedustaja
- Sakari Kuosmanen, laulaja, taiteilija
- Jussi Vehviläinen motocross-ajaja
- Atik Ismail, jalkapallovalmentaja
- Aino Räsänen, kirjailija
- Juha Räsänen, bodaaja
- Ahti Sonninen, säveltäjä
- Aavikko
- Tiina Räsänen, tangokuningatar
Linkkejä
- [http://www.siilinjarvi.fi/ Siilinjärven kunnan kotisivu]
Luokka:Siilinjärvi
luokka:Savo
SuonenjokiSuonenjoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 7992 ihmistä ja sen pinta-ala on 862,21 km², josta 142,64 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,96 asukasta/km². Suonenjoki on merkittävä mansikan tuottaja.
Laulaja Kari Tapio on syntyjään suonenjokelainen.
Merkittävimmät työnantajat ovat Arctic Machine, Finland Laminated Timber ja Valio.
Kyliä
Herrala, Hulkkola, Jauhomäki, Karkkola, Kukkola, Kutumäki, Kuvansi, Kärkkäälä, Liedemäki, Luukkola, Lyytilänmäki, Markkala, Nuutila, Piispalanmäki, Pörölänmäki, Rajalanniemi, Sianjalka, Suonenjoki, Sydänmaa, Toholahti, Tyyrinmäki, Vauhkola, Vehvilä, Viippero
Linkkejä
- [http://www.suonenjoki.fi/ Suonenjoen kaupungin kotisivu]
luokka:Savo
Luokka:Suomen kaupungit
-
TuusniemiTuusniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3171 ihmistä ja sen pinta-ala on 699,96 km², josta 155,34 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,66 asukasta/km².
Kyliä
Enonsalo, Hauranki, Juojärvi, Juurikkamäki, Jänissalo, Kartansalo, Kiukoonniemi, Kosula, Leppäranta, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Ohtaanniemi, Pölläkkä, Riistavesi, Susiniemi, Syrjäsaari, Tuusjärvi, Tuusniemi, Ukonlahti, Vehmersalmi, Viitamäki
Linkkejä
- [http://www.tuusniemi.fi/ Tuusniemen kunnan kotisivu]
luokka:Savo
Varkaus (kaupunki):Varkaus voi tarkoittaa myös laitonta toisen omaisuuden ottamista: Varkaus (oikeustiede)
Varkaus on Suomen kaupunki joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 24731 ihmistä ja sen pinta-ala on 524,96 km² josta 139,27 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 47,11 asukasta/km². Varkauteen liittyi 1. tammikuuta 2005 Kangaslammen kunta.
Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, siellä sijaitsevat Stora Enson (aiemmin Ahlströmin) Varkauden tehtaat. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, [http://www.warkaudenlehti.fi/ Warkauden Lehti].
Historia
Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen Siitinselkä) rannalla sijaitseva lappalaisten talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä 1400- luvulla Savonlinnan valmistumisen aikoihin ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet jo 1700 -luvulla, mutta ne saikin Kuopio.
Vuonna 1792 kuninkaallisella asetuksella Varkauteen perustettiin laivastotukikohta johon sijoittui ”Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania”. Tästä syystä Varkautta kutsuttiin Laivalinnaksi. Laivalinna oli toiminnassa Suomen sotaan asti jolloin Venäjä valtasi koko Suomen alueen. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu.
Varkaudesta tuli kauppala 1929 ja kaupunki 1962.
Linkkejä
- [http://www.varkaus.fi Varkauden kaupungin kotisivu]
luokka:Savo
Luokka:Suomen kaupungit
VesantoVesanto on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2752 ihmistä ja sen pinta-ala on 569,83 km², josta 146,9 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,38 asukasta/km². Vesannolla on suhteellisen vanha ikärakenne joka on johtanut kunnan talouden huonoon tilaan.
Vesanto on tunnettu musiikkipitäjä.
Vesannon naapurikuntia ovat Tervo, Rautalampi, Konnevesi, Äänekoski, Viitasaari ja Keitele.
Kyliä
Ahveninen, Harinkaa, Horonkylä, Kuuslahti, Niinivesi, Närhilä, Oinaskylä, Tiitilänkylä, Sonkari, Länsi-Vesanto, Vesamäki, Vesijärvi.
luokka:Savo
Luokka:SavoSavoon liittyviä artikkeleita.
Luokka:Suomen historialliset maakunnat
Luokka:Ruotsin historia Eugène GigoutEugène Gigout (1844-1925) was een Frans orgelcomponist.
Hij is ook een van de vermaarde telgen van de Franse romantische orgeltraditie uit de 19de eeuw.
Als leerling van Camille Saint-Saëns erfde Gigout van de meester een gelijkaardige liefde voor de orgeltraditie, voor de heldere harmonische vorm en voor de contrapunt-elementen die we in andere gedaanten ook bij César Franck aantreffen. Na zijn afstuderen fungeerde hij enige tijd als assistent van Camille Saint-Saëns aan La Madeleine, maar in 1863 kreeg hij zijn eigen 'tribune' in de Franse hoofdstad, in de St. Augustin. Daar bespeelde hij een bijzonder orgel van Peschard & Barker uit 1865, dat was uitgerust met elektronische traktuur, die overigens in 1899 werd verwijderd bij een ingrijpende revisie door de firma Aristide Cavaillé-Coll. Naast lesgeven en componeren vulde hij als organist-titularis zijn tijd met missen te spelen, waarbij hij uitblonk in improvisatie.
Hij is bekend omwille van zijn tocatta en het Grand choeur dialogué.
Gigout
low cost car hire tani sylwester Black-Breath online spielautomaten nauka
|
|
|
|
|
