:: wikimiki.org ::

Pori

Pori

Pori (ruotsiksi Björneborg) on Suomen kaupunki länsirannikolla. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja on osa Satakunnan maakuntaa.

Historia

Porin kaupunki perustettiin Kokemäenjoen suistoon Ulvilan kaupungin tilalle vuonna 1558. Ulvila onkin kiinni Porin kaupungissa oleva naapurikaupunki. Pori on mainio kesäkaupunki mm. Yyterin hiekkarantojen ja Pori Jazz -festivaalin johdosta. Vuonna 2003 Porin asukasluku kasvoi 300 henkilöllä, väestönkasvu johtui muuttovoitosta, Porissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempaa.

Kyliä

Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaaren kylä, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviiki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Viasvesi, Vähärauma, Yyteri

Yliopistokoulutus Porissa

Kaupungista puuttui yliopisto, koska aikoinaan ajateltiin teollisuuden pitävän kaupungin pystyssä. Vaikka varsinaista "Porin yliopistoa" ei olekaan, kaupungissa on laaja-alaista yliopistotason koulutusta. Yliopistollinen toiminta käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta. Tänä päivänä Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja monitieteellinen 1200 opiskelijan ja 180 asiantuntijan osaamiskeskittymä. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu.

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- SDP 20 paikkaa (+1 vuoteen 2000 verrattuna)
- Kokoomus 15 paikkaa (+1)
- Vasemmistoliitto 12 paikkaa (-1)
- Keskusta 6 paikkaa (-1)
- Vihreät 3 paikkaa (+1)
- Kristillisdemokraatit 2 paikkaa (-1)
- Paremman Porin Puolesta -ryhmä 1 paikka (ei muutosta) Porin kaupunginjohtaja on Aino-Maija Luukkonen ja apulaiskaupunginjohtajat Aulis Laaksonen ja Kari Hannus.

Tunnettuja nykyisiä ja entisiä porilaisia

- Akseli Gallen-Kallela, syntyjään Porista, Juseliuksen mausoleumin freskojen suunnittelija
- Eino Grön, tangolaulaja
- Kelpo Gröndahl, painin olympiavoittaja ja kansanedustaja
- Kaarlo Kangasniemi, painonnoston olympiavoittaja
- Jyri Kjäll, nyrkkeilyn olympiamitalisti
- Leena Harkimo, kansanedustaja
- Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija ja valmentaja
- Timo Koivusalo, muusikko ja elokuvaohjaaja
- Olli Lindholm, Yö-yhtyeen laulusolisti ja johtohahmo
- Pertti Neumann, Dingon laulusolisti ja johtohahmo
- Lasse Pihlajamaa, haitarimusiikko ja -kehittäjä
- Eetu Salin, työväenliikkeen alkuaikojen vaikuttaja
- Juha Seppälä, kirjailija
- Leo-Pekka Tähti, paralympialaisten kaksinkertainen kultamitalisti
- Jorma Uotinen, tanssija
- Tero Vaara, Mamba-yhtyeen johtohahmo

Nähtävyyksiä

Rakennuksia

- Juseliuksen mausoleumi
- Keski-Porin kirkko
- Porin kaupungintalo
- Porin lentoasema
- Porin linja-autoasema
- Porin raatihuone
- Porin rautatieasema

Paikkoja

- Kirjurinluoto
- Porin kauppatori
- Yyteri

Aiheesta muualla

- [http://www.pori.fi/ Porin kaupunki]
- [http://statfin.stat.fi/StatWeb/Table.asp?STB=G1,G2&LA=fi&DM=SLFI&PA=Vamu80_&D1=a&D2=201&D3=15-l&HDR=T&TT=2 Porin väestömuutokset 1995-2003]
- [http://www.porinyliopistokeskus.fi/ Porin yliopistokeskus]
- [http://www.porilaiset.com/ Porilaisten keskustelufoorumi] Luokka:Pori

Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista

Tässä on aakkostettu luettelo Suomen nykyisistä kaupungeista ja kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla Luettelo Suomen entisistä kunnista. Suomessa on 444 kuntaa, joista 113 on kaupunkeja. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä. Huomaa, että vuoden 2005 ja 2006 kuntamuutokset eivät ole mukana tässä listassa - niiden jälkeen Suomessa on 431 kuntaa. __NOTOC__ A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A

Alahärmä - Alajärvi - Alastaro - Alavieska - Alavus - Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askainen - Askola - Aura

B

Brandö

D

Dragsfjärd

E

Eckerö - Elimäki - Eno - Enonkoski - Enontekiö - Espoo - Eura - Eurajoki - Evijärvi

F

Finström - Forssa - Föglö

G

Geta

H

Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Halikko - Halsua - Hamina - Hammarland - Hankasalmi - Hanko - Harjavalta - Hartola - Hattula - Hauho - Haukipudas - Haukivuori - Hausjärvi - Heinola - Heinävesi - Helsinki - Himanka - Hirvensalmi - Hollola - Honkajoki - Houtskari - Huittinen - Humppila - Hyrynsalmi - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenkyrö - Hämeenlinna

I

Ii - Iisalmi - Iitti - Ikaalinen - Ilmajoki - Ilomantsi - Imatra- Inari - Iniö - Inkoo - Isojoki - Isokyrö

J

Jaala - Jalasjärvi - Janakkala - Joensuu - Jokioinen - Jomala - Joroinen - Joutsa - Joutseno - Juankoski - Jurva - Juuka - Juupajoki - Juva - Jyväskylä - Jyväskylän maalaiskunta - Jämijärvi - Jämsä - Jämsänkoski - Järvenpää

K

Kaarina - Kaavi - Kajaani - Kalajoki - Kalvola - Kangasala - Kangasniemi - Kankaanpää - Kannonkoski - Kannus - Karijoki - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Karstula - Karttula - Karvia - Kaskinen - Kauhajoki - Kauhava - Kauniainen - Kaustinen - Keitele - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kemiö - Kempele - Kerava - Kerimäki - Kestilä - Kesälahti - Keuruu - Kihniö - Kiikala - Kiikoinen - Kiiminki - Kinnula - Kirkkonummi - Kisko - Kitee - Kittilä - Kiukainen - Kiuruvesi - Kivijärvi - Kodisjoki - Kokemäki - Kokkola - Kolari - Konnevesi - Kontiolahti - Korpilahti - Korppoo - Korsnäs - Kortesjärvi - Koski Tl - Kotka - Kouvola - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Kuhmalahti - Kuhmo - Kuhmoinen - Kuivaniemi - Kumlinge - Kuopio - Kuortane - Kurikka - Kuru - Kustavi - Kuusamo - Kuusankoski - Kuusjoki - Kylmäkoski - Kyyjärvi - Kälviä - Kärkölä - Kärsämäki - Kökar - Köyliö

L

Lahti - Laihia - Laitila - Lammi - Lapinjärvi - Lapinlahti - Lappajärvi - Lappeenranta - Lappi - Lapua - Laukaa - Lavia - Lehtimäki - Leivonmäki - Lemi - Lemland - Lempäälä - Lemu - Leppävirta - Lestijärvi - Lieksa - Lieto - Liljendal - Liminka - Liperi - Lohja - Lohtaja - Loimaa - Loppi - Loviisa - Luhanka - Lumijoki - Lumparland - Luopioinen - Luoto - Luumäki - Luvia - Längelmäki

M

Maalahti - Maaninka - Maarianhamina - Maksamaa - Marttila - Masku - Mellilä - Merijärvi - Merikarvia - Merimasku - Miehikkälä - Mietoinen - Mikkeli - Mouhijärvi - Muhos - Multia - Muonio - Mustasaari - Muurame - Muurla - Mynämäki - Myrskylä - Mäntsälä - Mänttä - Mäntyharju

N

Naantali - Nakkila - Nastola - Nauvo - Nilsiä - Nivala - Nokia - Noormarkku - Nousiainen - Nummi-Pusula - Nurmes - Nurmijärvi - Nurmo - Närpiö

O

Oravainen - Orimattila - Oripää - Orivesi - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Outokumpu

P

Padasjoki - Paimio - Paltamo - Parainen - Parikkala - Parkano - Pedersöre - Pelkosenniemi - Pello - Perho - Pernaja - Perniö - Pertteli - Pertunmaa - Petäjävesi - Pieksämäki - Pieksänmaa - Pielavesi - Pietarsaari - Pihtipudas - Piikkiö - Piippola - Pirkkala - Pohja - Polvijärvi - Pomarkku - Pori - Pornainen - Porvoo - Posio - Pudasjärvi - Pukkila - Pulkkila - Punkaharju - Punkalaidun - Puolanka - Puumala - Pyhtää - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Pyhäranta - Pyhäselkä - Pylkönmäki - Pälkäne - Pöytyä

R

Raahe - Raisio - Rantasalmi - Rantsila - Ranua - Rauma - Rautalampi - Rautavaara - Rautjärvi - Reisjärvi - Renko - Riihimäki - Ristiina - Ristijärvi - Rovaniemen maalaiskunta - Rovaniemi - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Ruovesi - Rusko - Ruukki - Rymättylä - Rääkkylä

S

Saarijärvi - Salla - Salo - Saltvik - Sammatti - Sauvo - Savitaipale - Savonlinna - Savonranta - Savukoski - Seinäjoki - Sievi - Siikainen - Siikajoki - Siilinjärvi - Simo - Sipoo - Siuntio - Sodankylä Soini - Somero - Sonkajärvi - Sotkamo - Sottunga - Sulkava - Sumiainen - Sund - Suodenniemi - Suolahti - Suomenniemi - Suomusjärvi - Suomussalmi - Suonenjoki - Sysmä - Säkylä - Särkisalo

T

Taipalsaari - Taivalkoski - Taivassalo - Tammela - Tammisaari - Tampere - Tarvasjoki - Tervo - Tervola - Teuva - Tohmajärvi - Toholampi - Toijala - Toivakka - Tornio - Turku - Tuulos - Tuusniemi - Tuusula - Tyrnävä - Töysä

U

Ullava - Ulvila - Urjala - Utajärvi - Utsjoki - Uurainen - Uusikaarlepyy - Uusikaupunki

V

Vaala - Vaasa - Vahto - Valkeakoski - Valkeala - Valtimo - Vammala - Vampula - Vantaa - Varkaus - Varpaisjärvi - Vehmaa - Velkua - Vesanto - Vesilahti - Veteli - Vieremä - Vihanti - Vihti - Viiala - Viitasaari - Viljakkala - Vilppula - Vimpeli - Virolahti - Virrat - Vuolijoki - Vårdö - Vähäkyrö - Västanfjärd - Vöyri

Y

Ylihärmä - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylistaro - Ylitornio - Ylivieska - Ylämaa - Yläne - Ylöjärvi - Ypäjä

Ä

Äetsä - Ähtäri - Äänekoski

Katso myös

- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan

Aiheesta muualla

- [http://www.kuntaliitto.fi/ Kuntaliitto]
- [http://www.kunnat.net Kunnat.net]
- Kaupungeista ja kunnista Suomen kaupungeista ja kunnista

Satakunnan maakunta

Satakunta on Suomen maakunta. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

Maakuntahallitus

Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtajana 2001—2004 toimi Jämijärven kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia (Keskusta). Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on kansanedustaja Pirkko Peltomo (SDP).

Kunnat

Luettelo Satakunnan kunnista. Kaupungit on lihavoitu.

- Eura
- Eurajoki
- Harjavalta
- Honkajoki
- Huittinen
- Jämijärvi
- Kankaanpää
- Karvia
- Kiikoinen
- Kiukainen

- Kodisjoki
- Kokemäki
- Köyliö
- Lappi
- Lavia
- Luvia
- Merikarvia
- Nakkila
- Noormarkku

- Pomarkku
- Pori
- Rauma
- Siikainen
- Säkylä
- Ulvila
- Vampula

1. tammikuuta 2005 Punkalaidun siirtyi osaksi Pirkanmaan maakuntaa.

Pohjois-Satakunnan seutukunta

Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen muodostavat Pohjois-Satakunnan seutukunnan. Sen asukasluku on 27 000. Seutukunnan keskus on Kankaanpää.

Porin seutukunta

Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Vampula muodostavat Porin seutukunnan. 1. tammikuuta 2005 Kullaa liittyi Ulvilan kaupunkiin. Seutukunnan asukasluku on 139 000 ja se on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin. Porin seutukunta tunnetaan myös nimellä Karhukunnnat.

Rauman seutukunta

Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Köyliö, Lappi, Rauma ja Säkylä muodostavat Rauman seutukunnan. Sen asukasluku on 69 000.

Vaakuna

Satakunnan vaakuna on pysynyt muuttumattomana varhaisista Ruotsin vallan ajoista lähtien. Satakunnan vaakunan synty voidaan liittää Juhana III:n, Suomen suurruhtinaan omaksumaan arvonimeen. Ennen Juhana oli Suomen herttuana. Hänen vaakunastaan ovat peräisin myös Varsinais-Suomen vaakunat.

Aiheesta muualla

- [http://www.satakunta.fi/ Satakuntaliitto]
- [http://www.satakylat.fi/ SataKylät ry]
- [http://www.satakuntatourist.fi/ Satakunnan matkailusivut] Luokka:Länsi-Suomen lääni Luokka:Suomen historialliset maakunnat Luokka:Suomen maakunnat

Kokemäenjoki

Kokemäenjoki on 121 kilometriä pitkä joki ja vesistöalue, joka ulottuu kahden maakunnan: Satakunnan ja Pirkanmaan alueille. Se alkaa Vammalan Liekovedestä ja päättyy Poriin Selkämereen. Kokemäenjoki on valumapinta-alaltaan (27 100 km²) Suomen neljänneksi suurin vesistö. Sen keskivirtaama on 231 m³/s. Kokemäenjokeen laskee Loimijoki Huittisissa, Kauvatsanjoki Kokemäellä ja Harjunpäänjoki Porissa. Luokka:Suomen joet

Ulvila

Ulvila (ruotsinkielinen nimi: Ulvsby) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupunki on Porin kaupungissa kiinni oleva naapurikaupunki. Kaupungissa asuu 13 879 (31.12.2003) ihmistä ja sen pinta-ala on 139,0 km², josta 1,2 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 89,741 asukasta/km². Ulvilan kaupunkiin liittyi Kullaan kunta 1. tammikuuta 2005. Ystävyyskunnat ovat Ljusdal (Ruotsi) ja Suure-Jaani (Viro).

Historiaa

- 7. helmikuuta, 1365 perustetaan Suomen kolmanneksi vanhimpana kaupunkina Turun ja Porvoon jälkeen. Kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen.
- 1558 Juhana Herttua määrää kaupungin siirrettäväksi seitsemän kilometriä jokisuulle päin, Pori perustetaan
- 1. tammikuuta, 2000 Ulvilasta tulee kaupunki toisen kerran.

Kyliä

Friitala, Haistila, Harjunpää, Kaasmarkku, Lattomeri, Rantala, Ravaninkylä, Suosmeri, Vanhakylä

Katso myös

- Mesikämmen

Linkkejä

- [http://www.ulvila.fi/ Ulvilan kaupungin kotisivu] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat

1558

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1500 1510 1520 1530 1540 - 1550 - 1560 1570 1580 1590 1600 Vuodet: 1553 1554 1555 1556 1557 - 1558 - 1559 1560 1561 1562 1563 ----

Tapahtumia

- Venäjän tsaari Iivana IV Julma hyökkää Liivinmaalle Saksalaista ritarikuntaa vastaan
- Juhana Herttua perustaa Porin kaupungin Kokemäenjoen suistoon Ulvilan kaupungin tilalle

Syntyneitä

Kuolleita

- 21. syyskuuta - Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Kaarle V Luokka:1500-luku ko:1558년

Yyteri

Yyteri on yksi Porin kaupunginosista Meri-Porin alueella. Yyteri tunnetaan samannimisestä hiekkarannastaan.

Nähtävyyksiä

- Yyterin hiekkarannat
- Yyterin kylpylähotelli

Linkkejä

- [http://www.yyteri.fi http://www.yyteri.fi]
- [http://www.yyteri.net http://www.yyteri.net] Luokka:Porin kaupunginosat

Yliopisto

Yliopisto (lat. universitas) on tieteellistä tutkimusta tekevä ja tieteellistä opetusta antava ja korkeakoululaitos. Täydelliseen yliopistoon on vanhastaan kuulunut neljä tiedekuntaa: jumaluusopillinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen, mutta yliopistoihin kuuluu nykyään usein myös muita tiedekuntia, esimerkiksi teknillinen, yhteiskuntatieteellinen, valtiotieteellinen, humanistinen, maataloustieteellinen ja kauppatieteellinen tiedekunta. Yliopistoksi tunnustetaan harvempiakin tiedekuntia sisältävä opetuslaitos, jopa sellainen, jossa on vain yksi tiedekunta. Yliopistoilla on suurempi tai pienempi määrä itsehallintoa ja omaa tuomiovaltaa. Opetus annetaan pääasiassa luentoina ja seminaariharjoituksina. Etenkin ammattiin valmistaviin opintoihin kuuluu usein pakollista työharjoittelua. Aivan uusia oppimisen mahdollisuuksia avaa internetin ja muiden uusien viestimien käyttö, jolloin puhutaan virtuaaliyliopistosta. Yliopisto on ennen kaikkea tutkimuslaitos, viimeksimainittu tehtävä sillä on sama kuin tieteellisellä akatemialla. Suomessa on 2000-luvulla alettu puhua myös yliopistojen niin sanotusta kolmannesta tehtävästä, yhteiskunnallisesta ulottuuvuudesta.

Historiaa

Pääartikkeli: Keskiajan yliopisto Euroopan yliopistolaitos syntyi 1100-luvulla kolmella taholla: Salernossa (800-luku) Etelä-Italiassa lääketieteen opetuksen järjestäytyessä, Bolognassa (per. 1088) Pohjois-Italiassa lainopin opiskelijoiden yhteenliittymänä sekä Pariisissa (per. 1150) lähinnä jumaluusopin opettajien pyrkiessä vapautumaan kirkollisesta vallasta. Pariisin yliopisto neljine tiedekuntineen muodostui eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. Oppilaat jakautuivat kotiseudun mukaan kansakuntiin, nationes (osakunta). Englannissa ensimmäiset yliopistot olivat Oxfordin (1167) ja Cambridgen (1209) yliopistot. Vanhin saksalainen yliopisto perustettiin Prahaan vuonna 1348. Pohjoismaissa Ruotsin ensimmäinen yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477, Tanskassa Kööpenhaminaan vuonna 1478, ja Suomessa Turkuun (Turun Akatemia) vuonna 1640. Berliiniin 1809 perustettu yliopisto (Humboldtin yliopisto) on toiminut esikuvana ns. sivistysyliopistolle, jonka kantavana voimana on ajatus tieteen sivistävästä merkityksestä ja jolle on ominaista opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen yhdistäminen. Englannin ja Skotlannin vanhat yliopistot rakentuvat college-järjestelmälle. Myös Yhdysvaltojen monimuotoinen yliopistolaitos on lähinnä college-tyypin pohjalta syntynyt. Siellä on tavallinen niin sanottu campus-yliopisto, erillinen omalla alueellaan puistoineen ja rakennuksineen sijaitseva yliopistokaupunki.

Yliopistot Suomessa

Suomessa yliopiston nimeä on yleensä sallittu käyttää vain sellaisesta, jossa on vähintään neljä eri alojen tiedekuntaa. 1997 säädetyn yliopistolain mukaisesti yliopistoja ovat kaikki tiede- ja taidekorkeakoulut (vrt. ammattikorkeakoulu). Yliopiston muodostavat opettajat ja opiskelijat, jotka ovat jakautuneet opintoaloittain perinteisissä yliopistoissa tiedekuntiin, mutta esimerkiksi teknillisissä yliopistoissa osastoihin ja kauppakorkeakouluissa laitoksiin. Suomen yliopistoissa opettajina ovat professorit, dosentit, yliopistonlehtorit, lehtorit ja apulaisopettajat, tunti- ja erikoisopettajat, yliassistentit ja assistentit. Opiskelijoina ovat yliopiston kirjoihin hyväksytyt henkilöt, joilta vaaditaan tietty perustietomäärä. Suomessa edellytyksenä on, että hakija on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon tai sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi ottaa opiskelijaksi myös henkilön, jolla se muutoin katsoo olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Opiskelijat valitaan tiedekuntiin tai koulutusohjelmiin valintakokeiden sekä opintosuoritusten ja eräiden muiden ansioiden perusteella, jotka ovat erilaisia eri tieteenaloilla ja yliopistoissa. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (120 opintoviikkoa) ja ylempiä (160–250 opintoviikkoa) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistoihin ja korkeakouluihin kuuluu monenlaisia tieteellisiä laitoksia, joista kirjastot ovat vanhimpia: lisäksi joillakin yliopistoilla on muun muassa sairaaloita lääketieteen opetusta ja harjoittelu- eli normaalikouluja opettajankoulutusta varten.

Katso myös

- Luettelo yliopistoista
- Tutkinnot
- Alempi korkeakoulututkinto
- Ylempi korkeakoulututkinto
- Yliopistotutkintojen lyhenteet Luokka:Yliopisto ms:Universiti ko:대학교 ja:大学 simple:University th:มหาวิทยาลัย

1983

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - ARPANET siirtyy virallisesti käyttämään Internet-protokollaa, Internet saa alkunsa.
- 1. tammikuuta - turvavyöpakko käyttöön UK:ssa.
- 19. tammikuuta - Klaus Barbie, saksalainen sotarikollinen pidätetään Boliviassa.
- 19. tammikuuta - Apple Lisa -tietokone julkistetaan.
- 22. tammikuuta - Bjorn Borg jää eläkkeelle voitettuaan viisi peräkkäistä Wimbledonin mestaruutta.
- 26. tammikuuta - Lotus 1-2-3 julkistetaan.
- 16. helmikuuta - Pensaspalot vaativat 71 ihmisen hengen Australiassa.
- 24. helmikuuta - Yhdysvaltain kongressin komitea julkaisee japanilaista alkuperää olevien kansalaisten kohtelua toisen maailmansodan aikana arvostelevan raportin.
- 1. maaliskuuta - Swatch esittelee ensimmäiset kellonsa.
- 8. maaliskuuta - Ronald Reagan kutsuu Neuvostoliittoa "pahan valtakunnaksi" ("evil empire").
- 23. maaliskuuta - Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esittää strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antaa utopistiselle suunnitelmalle nimen "Tähtien sota".
- 7. huhtikuuta - Lennolla STS-6, astronautit Story Musgrave ja Don Peterson suorittavat ensimmäisen avaruuskävelyn (4 h, 10 min) sukkulasta käsin.
- 18. huhtikuuta - USA:n lähetystössä räjähtää pommi Beirutissa, 63 kuolee.
- 17. toukokuuta - Libanon, Israel, ja USA solmivat sopimuksen Israelin vetäytymisestä Libanonista.
- 13. kesäkuuta - Pioneer 10:sta tulee ensimmäinen aurinkokunnan jättänyt avaruusluotain.
- 27. kesäkuuta - Paul Mockapetris keksii internetin DNS-nimipalvelun.
- 4. elokuuta - Thomas Sankarasta Ylä-Voltan presidentti.
- 7. elokuuta - ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat alkavat Helsingissä.
- 21. elokuuta - Benigno Aquino, Jr., Filippiinien oppositiojohtaja murhataan Manilassa.
- 1. syyskuuta - Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampuu alas Korean Air Lines-lentoyhtiön lennolla [http://www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=HL7442&distinct_entry=true KAL-007] olleen Boeing 747-matkustajakoneen sen tunkeuduttua Neuvostoliiton ilmatilaan. Kaikki 269 koneessa ollutta saavat surmansa.
- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto myöntää ampuneensa alas lennon [http://www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=HL7442&distinct_entry=true KAL-007], mutta väittää ettei tiennyt sen olevan siviilikone.
- 26. syyskuuta - Everstiluutnantti Stanislav Petrov ei laukaise ballistisia ohjuksia, vaikka tietokonevirhe näyttää Neuvostoliiton olevan hyökkäyksen kohteena.
- 12. lokakuuta - Japanin entinen pääministeri Tanaka Kakuei tuomitaan neljäksi vuodeksi vankeuteen kahden miljoonan dollarin lahjusten ottamisesta Lockheediltä.
- 23. lokakuuta - Yhdysvaltojen merijalkaväen parakki tuhoutuu Beirutissa itsemurhaiskussa, 241 kuolee.
- 25. lokakuuta - Yhdysvallat hyökkää Grenadaan.
- 30. lokakuuta - Argentiinassa pidetään demokraattiset vaalit seitsemän vuoden sotilasvallan jälkeen.
- 26. marraskuuta - Lontoossa varastetaan 6800 kultaharkkoa — yhteisarvoltaan 26 miljoonaa puntaa — viedään holvista Heathrowin lentokentällä. (Vain osa on saatu takaisin, ja vain kaksi tekijöistä on saatu kiinni.)

Muita

- När-Tv eli ruotsinkielinen paikallistelevisio perustetaan Närpiöön.

Syntyneitä

- 20. maaliskuuta - Anne-Mari Berg, kohukaunotar
- 24. maaliskuuta - Alexei Eremenko jr, jalkapalloilija
- 26. huhtikuuta - Jose Maria Lopez, argentiinalainen kilpa-autoilija
- 18. marraskuuta - Jon Johansen, hakkeri

Kuolleita

- 24. tammikuuta - George Cukor, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 4. helmikuuta - Karen Carpenter, amerikkalainen poplaulaja (The Carpenters)
- 22. helmikuuta - Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (s. 1900)
- 25. helmikuuta, Tennessee Williams, näytelmäkirjailija
- 3. maaliskuuta - Hergé, belgialainen sarjakuvapiirtäjä
- 18. maaliskuuta - Umberto II, Italian entinen kuningas
- 8. huhtikuuta - Kauko Käyhkö, säveltäjä, laulaja, näyttelijä
- 30. huhtikuuta - Muddy Waters, amerikkalainen bluesmuusikko
- 31. toukokuuta - Jack Dempsey, amerikkalainen nyrkkeilyn maailmanmestari
- 11. heinäkuuta - Ross Macdonald, amerikkalainen jännityskirjailija
- 24. elokuuta - Pentti Saarikoski, kirjailija
- 25. syyskuuta - Belgialaisten kuningas Leopold III Luokka:1980-luku Luokka:1983 als:1983 ko:1983년 ja:1983年 simple:1983 th:พ.ศ. 2526

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen teknillinen yliopisto (lyhenne TTY, engl. Tampere University of Technology, engl. lyhenne TUT) on Tampereella Hervanta -nimisessä kaupunginosassa sijaitseva korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava valtiollinen yliopisto. Vuoden 2002 loppuun asti yliopiston nimi oli Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK). Opiskelijoita tässä yliopistossa on noin 12 000, joista reilut 10 000 suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa (diplomi-insinööri tai arkkitehti) ja lähes 2000 tohtori-opintoja. Teknillisen yliopiston opiskelijaa voidaan useimmiten kutsua nimellä tekniikan ylioppilas, teekkari (poikkeuksia tästä ovat mm. arkkitehti- ja jatkotutkinto-opiskelijat). TTY:ltä valmistuu vuosittain n. 800 opiskelijaa lopputöineen (useimmiten diplomityö) ja koulutus pätevöittää tieteellisen tutkimuksen ja yrityselämän tehtävien lisäksi mm. valtion virkoihin. Virallisten opintosuunnitelmien mukaiset tavoiteajat valmistumisessa ovat n. 5-6 vuotta. TTY:llä työskentelee yli 1800 henkilöä (opettajia, tutkijoita ja hallintovirkamiehiä), ja se toimii läheisessä yhteistyössä monien teollisuusyritysten kanssa. Teknologiatutkimuksen merkittäviä rahoituslähteitä ovat valtion budjettirahoituksen lisäksi Tekes-projektit sekä yritysrahoitus. Myös Suomen akatemian rahoitus merkittävä. Kampusalueen vieressä on teknologiakeskus Hermia ja VTT:n tutkimuslaitoksia, ja TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. Finn-Medi -tutkimuskeskuksen ja Tampereen yliopiston kanssa. TTY:n rehtorina on toiminut vuodesta 1997 alkaen professori Jarl-Thure Eriksson.

Historiaa

Oppilaitos perustettiin vuonna 1965. Se toimi aluksi (Helsingin) Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna, kunnes se itsenäistyi opetusministeriön päätöksellä vuonna 1972. Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toimitilat alkoivat siirtyä vuodesta 1973 alkaen vastaperustettuun Hervannan kaupunginosaan. Kampus on hiljalleen laajentunut seuraavasti
- Konetalo 1973
- Sähkötalo 1978
- Päärakennus 1983
- Rakennustalo 1984
- Hermitec 1991
- Festia 1995
- Tietotalo 2001
- Liikuntahalli 2002 Vuonna 1973 aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi (TTYY). Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavuotinen vappuna tapahtuva teekkarilakin käyttäminen ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa, ns. teekkarikaste wappuna. Tämä kastamisperinne on alkanut tiettävästi jo vuonna 1966.

Osastoja ja yksiköitä

- Arkkitehtuurin osasto (yksi Suomen kolmesta arkkitehtikoulutusta antavasta arkkitehtiosastosta)
- Automaatiotekniikan osasto
- Konetekniikan osasto
- Materiaalitekniikan osasto
- Rakennustekniikan osasto
- Sähkötekniikan osasto
- Teknis-luonnontieteellinen osasto
- Tietotekniikan osasto
- Tuotantotalouden osasto
- Ympäristötekniikan osasto
- Optoelektroniikan Tutkimuskeskus (ORC) joka toimii TTY:n tiloissa erillislaitoksena Tampereen teknilliseen yliopistoon kuuluu myös Porin yksikkö, joka aloitti vuonna 1984 täydennyskoulutuskeskuksena. Koulutus insinööristä diplomi-insinööriksi alkoi 1987 ja ylioppilaspohjainen diplomi-insinöörikoulutus vuonna 2001. TTY:llä on alueellista toimintaa myös ainakin Seinäjoella, Valkeakoskella, Raumalla, Lahdessa ja Hollolassa.

Tärkeitä henkilöitä

- Jarl-Thure Eriksson, rehtori 1996-, professori
- Osmo Hassi, rehtori vuosina 1975-1985, professori
- Reino Kurki-Suonio, tietotekniikan osaston ensimmäinen johtaja, professori
- Timo Lepistö, rehtori vuosina 1985-1996, professori
- Yrjö Neuvo, elektroniikan professorina 1976-1992, suuntasi laitosta signaalinkäsittelyyn ja mikroprosessoritekniikkaan päin
- Markus Pessa, Optoelektroniikan Tutkimuskeskuksen (ORC) johtaja, saavuttanut huomattavaa tieteellistä huomiota uraauurtavalla optiikkaa ja elektroniikkaa yhdistävällä tutkimuksella, professori

Merkittävää tutkimustyötä

- Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemat tutkimuksen huippuyksiköt TTY:llä:
- signaalinkäsittelyn tutkimus, joka on liittynyt myös radiopuhelinten kehittämiseen
- optoelektroniikka- ja laser-tutkimus
- hydrauliikan ja automatiikan tutkimus
- bioteknologia ja biohajoavat implantit
- lääketieteellinen tekniikka
- ohjelmistotekniikan tutkimus, joka on liittynyt GSM-teknologian ja matkapuhelinverkkojen kehitykseen (maailman ensimmäiset kaupalliset GSM-puhelut soitettiin vuonna 1991 Tampereella ja Helsingissä).

Tunnettavuutta saavuttaneita keksintöjä

- Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti Nokia Oyj:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkinä mm. Nokia Communitor, [http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=-1&Sel=916&Show=816 kommunikaattori syntyi tamperelaisvoimin]
- TTY:ltä lähtöisin oleva sumuvalkokangas-keksintö (oikeuden omistaa Seinäjoella toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna 2003 Innosuomi-palkinnon. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijät ovat tekniikan tohtorit Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori.

Muuta mielenkiintoista tai erikoista

Eräs TTY:n tutkija on esittänyt, että painovoimalla on olemassa vastavoima (antigravitaatio) [http://www.wired.com/wired/6.03/antigravity_pr.html]. Tunnetuin TTY:llä opiskeleva urheilija lienee Tampereen Pyrinnön Tommi Evilä. TTY on kadunmiesten julkisuudessa tunnettu myös joidenkin sen opiskelijoiden etenkin vappuna käyttämistä teekkarihaalareista, kiltatoiminnan vuoksi tekemistä teekkarijäynistä ja vappulehdestä nimeltä Tamppi. TTY:llä (erityisesti Festiassa) on kuvattu viime vuosina kohtauksia myös kahteen maailmanmaineeseen yltäneeseen amatöörielokuvaan: Star Wreck VI: In the Pirkinning ja The Yes Men, joista jälkimmäisessä joukko pilailijoita esiintyi eräässä TTY:n järjestämässä konferenssissa maailmankauppajärjestö WTO:n [http://www.theyesmen.org/hijinks/tampere/ "edustajina"].

Lähteitä

# TTY: Tampereen teknillisen yliopiston historiaa [http://www.tut.fi/public/index.cfm?MainSel=6&Sel=2006&Show=1887&Siteid=0]. Ladattu 27.10.2005. # Suomen akatemian [http://www.aka.fi/index.asp?id=AB9AEDFE7B5D4CB0A8E5A81D749B6A80&data=1,URL,http://www.aka.fi/modules/page/show_page.asp?id=06A78D46A58C4468A5EC2E240CA2DF45&prt=6592E75D911E4D809C40D7A710131957&frm=MENU_1&lid=2E43112D58714B43A907D3660B2] ja opetusministeriön [http://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliopistokoulutus/yliopistot.html] www-sivut # TTY:n lehdistöosumat suomalaisessa mediassa

Katso myös

- Luettelo yliopistoista
- Teekkari

Aiheesta muualla

- [http://www.tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto]
- [http://www.ttyy.fi Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta]
- [http://www.orc.tut.fi Optoelektroniikan tutkimuskeskus, Optoelectronics Research Centre] Luokka:Suomen yliopistot Luokka:Tampere

Turun kauppakorkeakoulu

Turun kauppakorkeakoulu on vuonna 1950 perustettu yliopistotasoinen oppilaitos. Siellä on noin 2000 opiskelijaa (joista 250 on jatko-opiskelijoita), vuosittain valmistuu noin 200 kauppatieteiden maisteria. Henkilökuntaa on noin 350 henkeä. Opetus on järjestetty Johtamisen, Laskentatoimen, Markkinoinnin, Yleisen taloustieteen ja Kielten laitoksille. Erillislaitoksina on Yrityistoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Porin yksikkö.

Aiheesta muualla

- [http://www.tukkk.fi/ Kotisivut] Luokka:Turku

Turun yliopisto

Turun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto. Vuonna 2002 yliopistolla opiskeli 15 321 tutkinto-opiskelijaa sekä 2055 tieteellistä jatkotutkintoa suorittavaa henkilöä. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1069 kappaletta ja tohtorintutkintoja 117. Yliopisto antaa opetusta Turun lisäksi Raumalla, Porissa ja Salossa. Tiedekunnat:
- Humanistinen
- Matemaattis-luonnontieteellinen
- Lääketieteellinen
- Oikeustieteellinen
- Yhteiskuntatieteellinen
- Kasvatustieteiden

Historia

Turun ensimmäinen yliopisto on vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia, joka siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin vuonna 1827. Vuonna 1822 Turun Akatemiassa aloittivat opintonsa J.V. Snellman, Elias Lönnrot ja J.L. Runeberg, joiden patsas sijaitsee nykyisen yliopiston päärakennuksen vierellä. J.L. Runeberg Nykyinen Turun yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1920. Se perustettiin tarkoituksella suomenkieliseksi monialayliopistoksi kaksikielisen Helsingin yliopiston sekä kaksi vuotta aikaisemmin Turkuun perustetun ruotsinkielisen Åbo Akademin rinnalle. Yliopiston tunnuslause ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” kuvaa itsenäisyyden alkuajan aatetta ja 22 040 vapaaehtoista lahjoittajaa, jotka mahdollistivat yliopiston perustamisen. Turun yliopisto aloitti nykyisen yliopistonkadun varrella, kauppatorin vieressä. 1950-luvulla se siirtyi Vesilinnanmäelle, jonka ympärille on kertynyt kolmen yliopiston yhteinen kampus, Turun ylioppilastalot ja ylioppilaskylä. Yliopisto valtiollistettiin 1974.

Lähteet

- [http://www.utu.fi/faktat/historia/ Turun yliopiston historiaa]

Linkkejä

- [http://www.utu.fi/ Turun yliopiston nettisivut] Luokka:Suomen yliopistot Luokka:Turku

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto on pohjoismaisittain suuri, yhteiskuntatieteellisesti painottunut yliopisto. Jos tieteellisiä ansioita mitataan Suomen Akatemian myöntämän rahoituksen suuruudessa, se on Suomen mittakaavassa heti toisena Helsingin yliopiston jälkeen. Yliopiston opiskelijamäärä on noin 15 000.

Historiaa

Tampereen yliopiston juuret juontuvat Helsingin Kallioon 1925 perustettuun Kansalaiskorkeakouluun, joka vuodesta 1930 alkaen toimi nimellä Yhteiskunnallinen korkeakoulu (YKK). Vuonna 1956 korkeakoulu ja Tampereen kaupunki sopivat laitoksen siirtämisestä Tampereelle. Samana vuonna 1960 kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu saapui kaupunkiin, valmistui myös sen valkea päärakennus Kalevantiellä. Laitos sai nimekseen Tampereen yliopisto vuonna 1966 ja se valtiollistettiin 1974.

Yliopiston tiedekunnat

- Humanistinen tiedekunta (perustettu 1964)
- Informaatiotieteiden tiedekunta (2001)
- Kasvatustieteiden tiedekunta (1974)
- Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta (1965)
- Lääketieteellinen tiedekunta (1972)
- Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (1949)

Linkkejä

- [http://www.uta.fi/ Tampereen yliopisto] - Virallinen kotisivu Luokka:Suomen yliopistot Luokka:Tampere

Taideteollinen korkeakoulu

Taideteollinen korkeakoulu Helsingissä on Pohjoismaiden suurin taidekoulu. Se perustettiin vuonna 1871. Valtakunnallinen av-alan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mediakeskus Lume sijaitsee myös korkeakoulussa.

Organisaatio

Viisi osastoa huolehtii korkeakoulun tarjoamasta opetuksesta.
- Elokuvataide ja lavastustaide
- Medialaboratorio
- Muotoilu
- Taidekasvatus
- Visuaalinen kulttuuri

Linkit

- [http://www.uiah.fi/ Taideteollinen korkeakoulu] — viralliset sivut
- [http://www.lume.fi/ Mediakeskus Lume] — viralliset sivut Luokka:Helsingin oppilaitokset Luokka:Taideteollisuus

2004

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Irlannista tuli EU:n puheenjohtajamaa.
- 1. tammikuuta – Joseph Deissista Sveitsin presidentti.
- 1. tammikuuta – Pervez Musharraf jatkoi Pakistanin presidenttinä.
- 1. tammikuuta – Ylöjärvestä ja Pudasjärvestä tuli kaupunkeja.
- 3. tammikuuta – Flash Airlinesin lento 604 putosi Punaiseen mereen Egyptin rannikolla, tappaen 148 koneessa. Myöhemmin kävi ilmi, että lentoyhtiöllä oli lentokielto joissain maissa turvallisuusrikkomusten vuoksi.
- 4. tammikuuta – NASA:n MER-A (Spirit) -luotain laskeutui Marsiin.
- 4. tammikuuta – Mihail Saakašvili voitti Georgian presidentinvaalit.
- 4. tammikuuta – Afganistanin 502 edustajaa käsittänyt kokous pääsi näkemyseroista huolimatta yksimielisyyteen uudesta perustuslaista, jonka on tarkoitus rauhoittaa levottomuudet maassa.
- 5. tammikuuta – Intian ja Pakistanin johtajat tapasivat ensi kertaa kolmeen vuoteen huippukokouksessa, jonka aiheena oli Kashimirin aluetta koskevan kiistan rauhanomainen ratkaiseminen.
- 5. tammikuuta – 25-vuotias Mijailo Mijailovic tunnusti puukottaneensa Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin.
- 5. tammikuuta – Britney Spears meni naimisiin lapsuudenystävänsä Jason Allen Alexanderin kanssa. Liitto mitätöitiin Las Vegasilaisessa oikeusistuimessa 55 tuntia myöhemmin.
- 7. tammikuuta – Mijailo Mijailovic tuomittiin Anna Lindhin murhasta.
- 8. tammikuuta – Iso-Britannian kuningatar Elisabet II kastoi maailman suurimman risteilyaluksen, Queen Mary 2:n, Southamptonissa.
- 8. tammikuuta – Bamissa, Etelä-Iranissa löydettiin 57-vuotias mies elossa raunioista 13 päivää maanjäristyksen jälkeen.
- 9. tammikuuta – Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi.
- 15. tammikuuta – Etelä-Korean ulkoministeri Yoon Young-kwan joutui eroamaan tuettuaan Yhdysvaltain politiikkaa Pohjois-Koreaa vastaan.
- 16. tammikuuta – Web-sivusto Goatse.cx suljettiin Joulusaaren domain-rekisterin toimesta palvelusääntöjen rikkomuksesta tehdyn valituksen vuoksi.
- 18. tammikuuta – 25 kuoli ja 130 haavoittui pommiattentaatissa liittouman joukkojen päämajaa vastaan Bagdadissa.
- 20. tammikuuta – Intia osti Venäjältä 1,5 miljardilla dollarilla 45 000 tonnin lentotukialus Admiral Gorškovin ja 28 MiG-29k-hävittäjää.
- 22. tammikuuta – Hakukoneyhtiö Google julkisti Orkut-yhteisöpalvelun.
- 22. tammikuuta – Euroopan unioni kielsi siipikarjan tuonnin Thaimaasta lintuinfluessan levitessä Kaakkois-Aasiassa.
- 24. tammikuuta – NASA:n MER-B (Opportunity) laskeutui Marsiin.

Helmikuu

- 1. helmikuuta – Janet Jacksonin rinta paljastui suorassa Super Bowl XXXVIII -televisiolähetyksessä, mikä johti valtavaan mediakohuun Yhdysvalloissa.
- 1. helmikuuta – Minassa, Saudi-Arabiassa väentungos tappoi 251 pyhiinvaeltajaa.
- 2. helmikuuta – Asuinrakennus romahti Konyassa, Turkissa, surmaten 92.
- 3. helmikuuta – Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA myönsi, että Irakin joukkotuhoaseista ei ollut suoraa uhkaa ennen 2003 Irakin sotaa.
- 6. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 41 Moskovan metrossa.
- 10. helmikuuta – 50 kuoli autopommin räjähtäessä Bagdadissa poliisin värväyskeskuksen edessä.
- 10. helmikuuta – Ranskan kansalliskokous teki kiistellyn päätöksen kieltää uskonnolliset symbolit ja vaatetus kouluissa.
- 11. helmikuuta – Autopommi tappoi 47 armeijan värväyskeskuksen edessä Bagdadin keskustassa.
- 18. helmikuuta – Lannoitteita ja bensiiniä kuljettanut juna putosi raiteilta ja räjähti Iranissa surmaten 320.
- 20. helmikuuta – konservatiivit voittivat vaalit Iranissa. Monia uudistusmielisiä ehdokkaita kiellettiin osallistumasta.
- 22. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi kahdeksan ihmistä bussissa Jerusalemissa.
- 22. helmikuuta – Kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi isoimman kaupungin Cap-Haïtienin.
- 24. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 571 ihmistä Marokossa.
- 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan entinen ministeri Clare Short paljasti brittien MI6-tiedustelupalvelun kuunnelleen YK:n henkilökunnan, mukaan lukien pääsihteeri Kofi Annanin puheluita.
- 26. helmikuuta – Yhdysvallat salli matkustuksen Libyaan, päättäen 23 vuotta kestäneen kiellon.
- 29. helmikuuta – Jean-Bertrand Aristide erosi Haitin presidentin virasta. Korkeimman oikeuden päätuomarista, Boniface Alexandresta tuli sisäministeri. Aristide kertoi myöhemmin, että USA:n joukot pakottivat hänet eroamaan ja jättämään maan.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta – Suomessa väkevien alkoholijuomien vero laski 40 prosenttia.
- 1. maaliskuuta – Vladimir Putin nimitti Mihail Fradkovin Venäjän pääministeriksi.
- 1. maaliskuuta – Mohammed Bahr al-Uloumista tuli Irakin presidentti.
- 1. maaliskuuta – Pedofiili Marc Dutroux joutui oikeuden eteen Belgiassa.
- 3. maaliskuuta – Oikeudenkäynti entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä vastaan alkoi.
- 10. maaliskuuta – Viisi brittiä, joita pidettiin Afganistanin sodan päättymisestä asti Yhdysvaltain Guantanamon vankileirillä, vapautettiin.
- 11. maaliskuuta – Madridissa tapahtui Espanjan historian tuhoisin terrori-isku. 190 kuoli.
- 14. maaliskuuta – Espanjan vaaleissa oppositio voitti José María Aznarin johtaman hallituspuoleen, pääministeriksi sosialistien José Luis Rodríguez Zapatero.
- 14. maaliskuuta – Venäjän presidentinvaaleissa Vladimir Putin valittiin toiselle kaudelle.
- 15. maaliskuuta – Astronomit kertoivat löytäneensä aurinkokunnasta suurimman taivaankappaleen sitten Pluton löydön 1930. Neptunuksen takaiselle kappaleelle annettiin alustavasti nimi Sedna.
- 15. maaliskuuta – Espanjan uusi hallitus ilmoitti vetävänsä Espanjan joukot Irakista.
- 19. maaliskuuta – Äänekosken bussionnettomuus.
- 20. maaliskuuta – Presidentti Chen Shui-bian voitti Kiinan tasavallan presidentinvaalit 0,22 %:n enemmistöllä. Edellispäivänä häntä ja varapresidenttiä Annette Luta ammuttiin. Opposition Lien Chan vaati äänten uudelleenlaskentaa ja ensimmäinen laskenta mitätöitiin.
- 20. maaliskuuta – Tuhansia mielenosoituksia Irakin sodan 1-vuotispäivänä.
- 22. maaliskuuta – Kaksi suomalaista liikemiestä joutui murhatuksi Irakissa.
- 22. maaliskuuta – Israelin helikopteri surmasi ohjuksin Sheikki Ahmed Yassinin ja seitsemän sivullista Gazassa. Palestiinalaiset protestoivat Israelia vastaan.
- 25. maaliskuuta – Pääministeri Tony Blair vieraili Libyassa ja tapasi Muhammad Gaddafin.
- 28. maaliskuuta – Ranskassa pääministeri Jean-Pierre Raffarinin puolue kärsi murskatappion paikallisvaaleissa ja hän erosi.
- 31. maaliskuuta – Neljä yhdysvaltalaista urakoitsijaa tapettiin Irakissa ja heidän ruuminsa silvottiin ja poltettiin.

Huhtikuu

- 3. huhtikuuta – Pommiräjähdys madridilaisessa asuinhuoneistossa tappoi viisi poliisin saartamaa, maaliskuun 11.:n pommi-iskuista epäiltyä, sekä poliisimiehen.
- 4. huhtikuuta – Shiiat nousivat kapinaan Muqtada al-Sadrin johdolla Najafissa, Sadr Cityssä ja Basrassa. Taisteluissa kuoli satoja.
- 17. huhtikuuta – Israelin helikopterit ampuivat ohjuksia saattueeseen Gazan kaistalla, surmaten Hamasin johtajan, Abdel Aziz al-Rantissin.
- 19. huhtikuuta – Osittainen auringonpimennys eteläisessä Afrikassa.
- 20. huhtikuuta – Tony Blair julisti Yhdistyneen kuningaskunnan järjestävän kansanäänestyksen Euroopan perustuslaista.
- 21. huhtikuuta – Israelin ydinaseohjelman paljastanut Mordechai Vanunu vapautui vankilasta 18 vuoden jälkeen.
- 22. huhtikuuta – Kaksi polttoainetta ja räjähteitä kuljettanutta junaa räjähti Pohjois-Korean Ryongchonissa, surmaten 161. 1300 loukkaantui ja tuhansia rakennuksia tuhoutui.
- 25. huhtikuuta – Kyproksen uudelleenyhdistymisäänetys järjestettiin Kyproksen tasavallassa ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa. Turkkilainen puoli hyväksyi suunnitelman, mutta kreikkalainen puoli hylkäsi sen.
- 28. huhtikuuta – Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali tuli ilmi 60 Minutes II -ohjelmassa.

Toukokuu

- 1. toukokuuta – Euroopan unioni laajeni 25 maan liitoksi, kun siihen liittyi 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.
- 6. toukokuuta – TV-sarjan Frendit viimeinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa. 30 sekunnin mainos ohjelman aikana maksoi 2 miljoonaa dollaria.
- 9. toukokuuta – Tšetšenian presidentti Ahmad Kadyrov murhattiin voitonpäivän juhlallisuuksien aikana Groznyn stadionilla pommilla.
- 12. toukokuuta – Tuntematon ryhmä teloitti yhdysvaltalaisen Nick Bergin Irakissa. Videota teloituksesta levitettiin Internetissä.
- 14. toukokuuta – Tanskan prinssi Frederik meni naimisiin australialaisen Mary Donaldsonin kanssa Kööpenhaminassa.
- 17. toukokuuta – Ezzedine Salim, Irakin väliaikaisneuvoston sen hetkinen puhemies kuoli pommiräjähdyksessä Bagdadissa.
- 19. toukokuuta – Jeremy Sivits tunnusti syyllisyytensä vankien kidutukseen Abu Ghraibin vankilassa Irakissa.
- 22. toukokuuta – Espanjan kruununprinssi Felipe solmi avioliiton Letizia Ortizin kanssa Almudenan katedraalissa Madridissa, Espanjassa.
- 23. toukokuuta – Pariisin Charles de Gaullen lentokentän terminaali 2E sortui vaatien kuusi uhria.

Kesäkuu

- 6. kesäkuuta – Normandian maihinnousun 60-vuotisjuhlaa juhlittiin Normandiassa.
- 8. kesäkuuta – Venuksen ylikulku: Venus kulki Auringon editse maasta nähtynä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1882.
- 8. kesäkuuta –10. kesäkuuta – G8-kokous Georgiassa, USA:ssa.
- 10. kesäkuuta –13. kesäkuuta – Europarlamenttivaalit Euroopan unionissa.
- 11. kesäkuuta – Cassini-Huygens-luotain saapui Saturnuksen kuun, Phoeben lähelle.
- 12. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Jalkapallon euroopanmestaruuskilpailut Portugalissa. Loppuottelussa Kreikka voitti Portugalin 1-0.
- 21. kesäkuuta – SpaceShipOne, ensimmäinen yksityinen avaruusalus, saavutti avaruuden.
- 21. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Wimbledonin tennisturnaus Lontoossa. Roger Federer ja Maria Sharapova (Marija Šarapova) voittivat kaksinpelit.
- 28. kesäkuuta – Miehitysvallat siirsivät hallinnon Irakin väliaikaishallitukselle.
- 30. kesäkuuta – Oikeudenkäynti Irakin entistä presidenttiä, Saddam Husseinia vastaan alkoi.

Heinäkuu

- 1. heinäkuuta – Cassini-Huygens saapui Saturnukselle.
- 4. heinäkuuta – Freedom Towerin rakennustyöt alkoivat New York Cityssa.
- 6. heinäkuuta – Yhdysvaltain demokraattipuoleen senaattori John Kerry valitsi senaattori John Edwardsin varapresidenttiehdokkaakseen USA:n presidentinvaaleihin.
- 7. heinäkuuta – LZW-pakkausalgoritmin patenttien voimassaolo päättyi viimeisenä Kanadassa.
- 12. heinäkuuta – Pedro Santana Lopes nousi virkaansa Portugalin pääministerinä.
- 23. heinäkuuta – Netervajoen yli johtava Stari Most -silta avattiin Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa.
- 25. heinäkuuta – Lance Armstrong teki historiaa voittamalla kuudennen kerran peräkkäin Tour de Francen.
- 30. heinäkuuta – Kaasuräjähdys tappoi 18 Belgiassa ja 120 loukkaantui.
- 31. heinäkuuta – F1-kuljettaja Kimi Räikkönen ja malli Jenni Dahlman avioituivat Hämeenlinnassa sijaitsevassa Vanajanlinnassa.

Elokuu

- 1. elokuuta – Ostoskeskustulipalo tappoi 464 Asunciónissa, Paraguayssa.
- 3. elokuuta – Vapaudenpatsas avattiin kunnostustöiden jälkeen.
- 3. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan poliisi pidätti 12 terroriepäiltyä.
- 4. elokuuta – Gibraltarissa juhlittiin 300-vuotista brittivaltaa.
- 6. elokuuta – YK:n raportti, joka syytti Sudanin hallitusta rikoksista ihmisyyttä vastaan Darfurissa, julkaistiin.
- 12. elokuuta – Ruotsin väkiluku ylitti yhdeksän miljoonaa (kello 14:58 paikallista aikaa).
- 13. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten avajaiset pidettiin Ateenassa.
- 13. elokuuta – Raskaita taisteluita Irakissa puolalaisten ja yhdysvaltain joukkojen sekä Moqtada al-Sadrin kannattajien välillä. Shiiajohtaja Moqtada al-Sadr vaati Irakin väliaikaishallituksen eroa. Maaöljyn hinta nousi ennätyslukemiin: 46,58 dollaria/tynnyri.
- 14. elokuuta – Burundin hutukapinallisten FNL-ryhmä tappoi 160 Gatumban pakolaisleirillä.
- 14. elokuuta – Hurrikaani Charley iski Floridan rannikolle. Hirmumyrsky katkaisi sähköt yli miljoonalta ihmiseltä ja aiheutti arviolta miljardin dollarin vahingot. Ainakin 7 kuollutta.
- 14. elokuuta – Länsi-Afganistanissa Heratin alueella aseistautuneet ryhmät nousivat kapinaan alueen kuvernööriä, Ismail Khania vastaan ja taistelivat Shindandin lentotukikohdan hallinnasta.
- 15. elokuuta – Venezuelalaiset äänestivät presidentti Hugo Chávezin kohtalosta.
- 16. elokuuta – Hugo Chávez julistettiin vaalien voittajaksi 58 %:n kannatuksella (äänestysprosentti 95). Oppositio kiisti tuloksen.
- 17. elokuuta – Kansainväliset vaalitarkkailijat, heidän joukossaan Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter, hyväksyivät Venezuelan äänestystuloksen.
- 20. elokuuta – Kontiolahdella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 22. elokuuta – Aseistetut ryöstäjät veivät Edvard Munchin maalaukset "Huuto" ja "Madonna" sekä muita maalauksia Oslon Munch-museosta.
- 24. elokuuta – Tu-134- ja Tu-154-lentokoneet putosivat Venäjällä lähdettyään Domodedovon lentokentältä Moskovasta; yhteensä 89 kuoli. Koneiden hylyistä löytyi jälkiä räjähdysaineesta.
- 29. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten päättäjäiset pidettiin Ateenassa.
- 29. elokuuta – 200 000 osoitti mieltään presidentti George W. Bushia vastaan New York Cityssä republikaanien puoluekokouksen alla.
- 9., 16., 19., 23. ja 30. elokuuta – 50 000 - 85 000 ihmistä osoitti mieltään työttömyysturvan leikkauksia vastaan Saksassa, pääasiassa maan itäosissa.
- 31. elokuuta – Kaksi itsemurhahyökkäystä busseihin Beer Shevassa, Israelissa; 16 kuoli ja 60 loukkaantui. Hamas otti vastuun iskuista.
- 31. elokuuta – Nainen räjäytti itsensä metroasemalla Pohjois-Moskovassa. 10 kuoli ja 50 loukkaantui.

Syyskuu

- 1. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: aseistettu joukko otti 1 500 ihmistä panttivangeiksi koulussa Beslanissa, Pohjois-Ossetiassa. Kaappaajat vaativat Venäjää vapauttamaan tšetšeenivangit sekä Tšetšenian itsenäisyyttä.
- 1. syyskuuta – Ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjä putosi noin kello 12:30. Kone oli siirtolennolla Hallista Kauhavalle. Ohjaaja löytyi menehtyneenä.
- 3. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: kaappajien hallussa olleessa koulussa räjähti pommi, minkä jälkeen osa panttivangeista pakeni. Kaappaajien avattua tulen panttivankeja kohti erikoisjoukot rynnäköivät kouluun. Ainakin 322 kuoli, joista 156 lapsia.
- 3.–4. syyskuuta – Hurrikaani Frances iski Floridaan. Surmattuaan kaksi ihmistä Bahamalla, se tappoi 10 Floridassa, 2 Georgiassa ja yhden Etelä-Carolinassa.
- 4. syyskuuta – Irakissa, Kirkukissa 17 kuoli ja 20 loukkaantui itsemurha-autopommi-iskussa poliisikoulun edustalla. Ainakin 14 kuolleista oli poliiseja.
- 6. syyskuuta – Entinen Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton joutui nelinkertaiseen sydämen ohitusleikkaukseen.
- 7. syyskuuta–9. syyskuuta – Hurrikaani Ivan kulki Karibian läpi surmaten 5 Venezuelassa, 4 Dominikaanisessa tasavallassa, yhden Tobagossa ja 17 Grenadalla.
- 18. syyskuuta – Britney Spears vihittiin Kevin Federlisen kanssa.
- 19. syyskuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan päättymisestä oli kulunut 60 vuotta. Tampereella avattiin jatkosotaa käsittelevä näyttely.
- 20. syyskuuta – Wikipedian artikkelien määrä ylitti miljoonan.
- 23. syyskuuta – St. Helens -tulivuori alkoi näyttää elonmerkkejä.

Lokakuu

- 4. lokakuuta – SpaceShipOne-avaruusalus voitti Ansari X-Prize -palkinnon.
- 9. lokakuuta – Afganistanissa vaalit, useat pienemmät puolueet boikotoivat, mutta epäselvyyksiä ei havaittu.
- 8. lokakuuta – Itsemurhapommittajat räjäyttivät kaksi pommia Egyptin Tabassa, surmaten 34, pääasiassa israelilaisia turisteja ja egyptiläisiä työläisiä.
- 10. lokakuuta – Abdullahi Yusuf valittiin Somalian uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi.
- 14. lokakuuta – Suomenkielinen Wikipedia saavutti 10 000 artikkelin rajan.
- 17. lokakuuta – Valko-Venäjällä presidentti Aleksandr Lukašenko järjesti näytösvaalit jatkaakseen virkakauttaan. Äänestystä seurasi useita päiviä kestäneitä protesteja.
- 22. lokakuuta –