:: wikimiki.org ::
| Porin Seutukunta |
Porin seutukuntaPorin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Satakunnan maakunnassa. Siihen kuuluu yksitoista kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 043.
Kunnat
- Harjavalta (Kaupunki)
- Huittinen (Kaupunki)
- Kokemäki (Kaupunki)
- Luvia (Kunta)
- Merikarvia (Kunta)
- Nakkila (Kunta)
- Noormarkku (Kunta)
- Pomarkku (Kunta)
- Pori (Kaupunki)
- Ulvila (Kaupunki)
- Vampula (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.karhukunnat.fi/ Porin seutu — Karhukunnat]
:
- [http://www.harjavalta.fi/ Harjavallan kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.huittinen.fi/ Huittisten kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.kokemaki.fi/ Kokemäen kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.luvia.fi/ Luvian kunnan kotisivut]
:
- [http://www.merikarvia.fi/ Merikarvan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.nakkila.fi/ Nakkilan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.noormarkku.fi/ Noormarkun kunnan kotisivut]
:
- [http://www.pomarkku.fi/ Pomarkun kunnan kotisivut]
:
- [http://www.pori.fi/ Porin kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.ulvila.fi/ Ulvilan kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.vampula.fi/ Vampulan kunnan kotisivut]
Luokka:Satakunnan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Länsi-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.
Hallinto
Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.
Maa- ja seutukunnat
Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten)
:#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
:#Härmänmaan seutukunta
:#Järviseudun seutukunta
:#Kuusiokuntien seutukunta
:#Seinäjoen seutukunta
:#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten)
:#Kaustisen seutukunta
:#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland)
:#Joutsan seutukunta
:#Jyväskylän seutukunta
:#Jämsän seutukunta
:#Keuruun seutukunta
:#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
:#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland)
:#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
:#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
:#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
:#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
:#Tampereen seutukunta
:#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten)
:#Kyrönmaan seutukunta
:#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
:#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
:#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda)
:#Pohjois-Satakunnan seutukunta
:#Porin seutukunta
:#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland)
:#Loimaan seutukunta
:#Salon seutukunta
:#Turun seutukunta
:#Vakka-Suomen seutukunta
:#Åboland-Turunmaan seutukunta
Kunnat
Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.
Vaakuna
Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
-
ko:서핀란드 주
Satakunnan maakunta
Satakunta on Suomen maakunta. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.
Maakuntahallitus
Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtajana 2001—2004 toimi Jämijärven kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia (Keskusta). Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on kansanedustaja Pirkko Peltomo (SDP).
Kunnat
Luettelo Satakunnan kunnista. Kaupungit on lihavoitu.
1. tammikuuta 2005 Punkalaidun siirtyi osaksi Pirkanmaan maakuntaa.
Pohjois-Satakunnan seutukunta
Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen muodostavat Pohjois-Satakunnan seutukunnan. Sen asukasluku on 27 000. Seutukunnan keskus on Kankaanpää.
Porin seutukunta
Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Vampula muodostavat Porin seutukunnan. 1. tammikuuta 2005 Kullaa liittyi Ulvilan kaupunkiin. Seutukunnan asukasluku on 139 000 ja se on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin. Porin seutukunta tunnetaan myös nimellä Karhukunnnat.
Rauman seutukunta
Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Köyliö, Lappi, Rauma ja Säkylä muodostavat Rauman seutukunnan. Sen asukasluku on 69 000.
Vaakuna
Satakunnan vaakuna on pysynyt muuttumattomana varhaisista Ruotsin vallan ajoista lähtien. Satakunnan vaakunan synty voidaan liittää Juhana III:n, Suomen suurruhtinaan omaksumaan arvonimeen. Ennen Juhana oli Suomen herttuana. Hänen vaakunastaan ovat peräisin myös Varsinais-Suomen vaakunat.
Aiheesta muualla
- [http://www.satakunta.fi/ Satakuntaliitto]
- [http://www.satakylat.fi/ SataKylät ry]
- [http://www.satakuntatourist.fi/ Satakunnan matkailusivut]
Luokka:Länsi-Suomen lääni
Luokka:Suomen historialliset maakunnat
Luokka:Suomen maakunnat
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
HarjavaltaHarjavalta on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7766 ihmistä ja sen pinta-ala on 127,98 km², josta 4,02 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 62,286 asukasta/km².
Kylät
Harjavalta, Hauvola, Havinki, Hiirijärvi, Merstola, Mämmimäki, Niuttula, Näyhälä, Pirilä, Pirkkala, Pitkäpäälä, Suomenkylä, Torttila, Torvela, Vareksela, Vinnare (Vinnainen)
Aiheesta muualla
- [http://www.harjavalta.fi Harjavallan kaupungin kotisivu]
Luokka:Harjavalta
KokemäkiKokemäki (ruotsinkielinen nimi: Kumo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 8439 ihmistä (30.11.2004) ja sen pinta-ala on 531,26 km², josta 50,19 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 17,5 asukasta/km².
Kokemäen halki virtaa paikkakunnan mukaan nimetty Kokemäenjoki.
Kokemäellä on on lentokenttä, Piikajärven lentopaikka, jota käyttävät lähinnä ympäristön purjelentäjät.
Kokemäen alueella sijaitsi aiemmin kauppakaupunkina tunnettu Teljä.
Kylät
Aakula, Askola, Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivoo, Hyrkölä, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantaka, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Koskenkylä, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Köömilä, Laikko, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Paistila, Pappila, Peipohja, Pelhola, Penttilä, Pirkkinäinen (Birknäs), Pukkala, Pumpala, Purjala, Pyhänkorva, Pälpälä, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytsälä, Sonnila, Säpilä, Talonen, Teikari, Tulkkila, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle (Vuoltee), Ylistaro, Äimälä, Öykkäri
Linkkejä
- [http://www.kokemaki.fi/ Kokemäen kaupungin kotisivu]
Luokka:Suomen kaupungit
Luvia
Luvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.
Historia
Luvian kunta on perustettu 1870. Luvian seurakunta oli 1900-luvun alkuun asti Eurajoen kappeliseurakunta, josta se itsenäistyi 1901.
Purjelaivakaudella Luvia oli Suomen merkittävimpiä laivanrakennuspaikkakuntia.
Suurin osa Luviasta on entistä merenpohjaa.
Nähtävyydet
Luvian tärkeimmät nähtävyydet ovat Josef Stenbäckin suunnittelema paikallisesta punaisesta hiekkakivestä rakennettu kirkko vuodelta 1910, kotiseutumuseo, Luvian saaristo, Laitakarin venesatama ja Säpin majakka.
Kulttuuri
Luvialla on esitetty vapaaehtoisvoimin täysimittaisia musikaaleja useina vuosina peräkkäin, mm. Sound of Music, My Fair Lady ja Viulunsoittaja katolla.
Luvialainen urheiluseura Luvian kiekko -82 on voittanut kaksi kertaa ringeten Suomen mestaruuden, vuosina 2004 ja 2005.
Kylät
Hanninkylä, Korvenkylä, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikola, Niemenkylä, Peränkylä, Sassila, Sittlahti, Väipäre
Linkit
- [http://www.luvia.fi Luvian kunta]
- [http://koulut.luvia.fi Luvian peruskoulu]
Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat
MerikarviaMerikarvia (ruotsinkielinen nimi: Sastmola) on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3774 ihmistä ja sen pinta-ala on 444,4 km² josta 4,12 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,4423 asukasta/km².
Merikarvian seurakunta perustettiin 1639. Pitäjänhallinto alkoi 1647 ja kunnallishallinto 1865.
Kyliä
Alakylä, Etelämaa, Filppula, Honkajärvi, Kangasniemi, Kasala, Köörtilä, Lammela, Lankoski, Lauttijärvi, Peippu, Riispyy, Tuorila, Ylikylä
- [http://www.merikarvia.fi/ Merikarvian kunta]
Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat
NakkilaNakkila on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6019 ihmistä ja sen pinta-ala on 185,3 km² josta 1,76 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 32,494 asukasta/km².
Nakkila sijaitsee Porin lähellä, Kokemäenjoen rannalla. Veroprosentti on jo vuosia ollut 18.
Nakkilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on vuodelta 1932 oleva kirkko, joka on yksi ensimmäisistä funkkiskirkoista Suomessa.
Kunnan alueella on runsaasti arkeologisia muinaismuistoja, joista näkyvimpiä ovat pronssikautiset hiidenkiukaat.
Nakkilassa on myös Villilän elokuvastudiot, joissa on kuvattu mm elokuvat Sibelius ja Pelikaanimies. Myös tuleva Kaksipäisen kotkan varjossa on kuvattu villilässä.
Kyliä
Arantila, Kirkkosaari, Kukonharja, Kyllijoki, Lammainen, Lautila, Leistilä, Masia, Myllärinkylä, Pakkala, Ruhade, Ruskela, Soinila, Tattara, Viikkala, Villilä
Etäisyyksiä
- Poriin 18 km
- Helsinkiin 220 km
- Tampereelle 120 km
- Turkuun 130 km
Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat
PomarkkuPomarkku (ruotsinkielinen nimi: Påmark) on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2644 ihmistä ja sen pinta-ala on 331,53 km² josta 32,19 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,7125 asukasta/km².
Kyliä
Harhala, Honkakoski, Kiilholma, Kivijärvi, Laitila, Längelmäki, Pomarkku, Tuunajärvi, Uusikylä
Linkkejä
- [http://www.pomarkku.fi/ Pomarkun kunnan kotisivu]
Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat
Luokka:Pomarkku
Pori
Pori (ruotsiksi Björneborg) on Suomen kaupunki länsirannikolla. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja on osa Satakunnan maakuntaa.
Historia
Porin kaupunki perustettiin Kokemäenjoen suistoon Ulvilan kaupungin tilalle vuonna 1558. Ulvila onkin kiinni Porin kaupungissa oleva naapurikaupunki. Pori on mainio kesäkaupunki mm. Yyterin hiekkarantojen ja Pori Jazz -festivaalin johdosta. Vuonna 2003 Porin asukasluku kasvoi 300 henkilöllä, väestönkasvu johtui muuttovoitosta, Porissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempaa.
Kyliä
Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaaren kylä, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviiki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Viasvesi, Vähärauma, Yyteri
Yliopistokoulutus Porissa
Kaupungista puuttui yliopisto, koska aikoinaan ajateltiin teollisuuden pitävän kaupungin pystyssä. Vaikka varsinaista "Porin yliopistoa" ei olekaan, kaupungissa on laaja-alaista yliopistotason koulutusta.
Yliopistollinen toiminta käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta.
Tänä päivänä Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja monitieteellinen 1200 opiskelijan ja 180 asiantuntijan osaamiskeskittymä. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu.
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- SDP 20 paikkaa (+1 vuoteen 2000 verrattuna)
- Kokoomus 15 paikkaa (+1)
- Vasemmistoliitto 12 paikkaa (-1)
- Keskusta 6 paikkaa (-1)
- Vihreät 3 paikkaa (+1)
- Kristillisdemokraatit 2 paikkaa (-1)
- Paremman Porin Puolesta -ryhmä 1 paikka (ei muutosta)
Porin kaupunginjohtaja on Aino-Maija Luukkonen ja apulaiskaupunginjohtajat Aulis Laaksonen ja Kari Hannus.
Tunnettuja nykyisiä ja entisiä porilaisia
- Akseli Gallen-Kallela, syntyjään Porista, Juseliuksen mausoleumin freskojen suunnittelija
- Eino Grön, tangolaulaja
- Kelpo Gröndahl, painin olympiavoittaja ja kansanedustaja
- Kaarlo Kangasniemi, painonnoston olympiavoittaja
- Jyri Kjäll, nyrkkeilyn olympiamitalisti
- Leena Harkimo, kansanedustaja
- Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija ja valmentaja
- Timo Koivusalo, muusikko ja elokuvaohjaaja
- Olli Lindholm, Yö-yhtyeen laulusolisti ja johtohahmo
- Pertti Neumann, Dingon laulusolisti ja johtohahmo
- Lasse Pihlajamaa, haitarimusiikko ja -kehittäjä
- Eetu Salin, työväenliikkeen alkuaikojen vaikuttaja
- Juha Seppälä, kirjailija
- Leo-Pekka Tähti, paralympialaisten kaksinkertainen kultamitalisti
- Jorma Uotinen, tanssija
- Tero Vaara, Mamba-yhtyeen johtohahmo
Nähtävyyksiä
Rakennuksia
- Juseliuksen mausoleumi
- Keski-Porin kirkko
- Porin kaupungintalo
- Porin lentoasema
- Porin linja-autoasema
- Porin raatihuone
- Porin rautatieasema
Paikkoja
- Kirjurinluoto
- Porin kauppatori
- Yyteri
Aiheesta muualla
- [http://www.pori.fi/ Porin kaupunki]
- [http://statfin.stat.fi/StatWeb/Table.asp?STB=G1,G2&LA=fi&DM=SLFI&PA=Vamu80_&D1=a&D2=201&D3=15-l&HDR=T&TT=2 Porin väestömuutokset 1995-2003]
- [http://www.porinyliopistokeskus.fi/ Porin yliopistokeskus]
- [http://www.porilaiset.com/ Porilaisten keskustelufoorumi]
Luokka:Pori
Ulvila
Ulvila (ruotsinkielinen nimi: Ulvsby) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupunki on Porin kaupungissa kiinni oleva naapurikaupunki. Kaupungissa asuu 13 879 (31.12.2003) ihmistä ja sen pinta-ala on 139,0 km², josta 1,2 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 89,741 asukasta/km². Ulvilan kaupunkiin liittyi Kullaan kunta 1. tammikuuta 2005. Ystävyyskunnat ovat Ljusdal (Ruotsi) ja Suure-Jaani (Viro).
Historiaa
- 7. helmikuuta, 1365 perustetaan Suomen kolmanneksi vanhimpana kaupunkina Turun ja Porvoon jälkeen. Kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen.
- 1558 Juhana Herttua määrää kaupungin siirrettäväksi seitsemän kilometriä jokisuulle päin, Pori perustetaan
- 1. tammikuuta, 2000 Ulvilasta tulee kaupunki toisen kerran.
Kyliä
Friitala, Haistila, Harjunpää, Kaasmarkku, Lattomeri, Rantala, Ravaninkylä, Suosmeri, Vanhakylä
Katso myös
- Mesikämmen
Linkkejä
- [http://www.ulvila.fi/ Ulvilan kaupungin kotisivu]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat
Vampula
Vampula on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Se on perustettu vuonna 1867. Kunnan väkiluku oli 1739 (30.6.2005) ihmistä (miehiä 893, naisia 846) ja sen pinta-ala on 143,72 km², josta 1,29 km² on vesistöjä.
Maapinta-alasta (142 km²) metsää 64 km² ja peltoa 62 km². Väestötiheys on 12,469 asukasta/km². Naapurikunnat ovat Alastaro, Huittinen, Köyliö ja Säkylä.
Vuonna 1635 henkikirjan mukaan nykyisen Vampulan alueella asui 314 henkeä. Vuonna 1950 väkiluku on ollut suurimmillaan. Silloin asukkaita oli lähes 4000. Väkiluvun kasvun syynä oli karjalaisten siirtolaisten asuttamisen. Työpaikkojen puutteessa nuoriso kuitenkin vähitellen siirtyi muualle.
Maisemaltaan Vampula on pääasiassa peltoa ja pienehköjä metsikköjä. Avaran maiseman halki virtaa Loimijoki, jonka varteen kunnan keskusta sijoittuu. Joki muokkaa maisemaa vuodenaikojen mukaan. Kesäisin joella voi kalastaa ja soudella. Vesi on uimakelpoista.
Asukkaiden pääasiallinen toimeentulo on vuosikausia perustunut lähinnä maanviljelykseen ja karjanhoitoon. Vampulalaiset viljelykset tuottavat kaiken Suomessa teollisesti jalostettavan pinaatin. Yritystoiminnan kannalta paikkakunnan tärkeimmät ovat Nordkalk Oyj:n kalkkikaivokset ja Loimaan Kiven Vampulan tehdas. Suurimmat työllistäjät ovat kunta ja Vampulan kauppakeskus.
Vampulan kylät
Hanhikoski, Huhtaa, Kotaja, Kukonharja, Kärväselä, Matkusjoki, Murto, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare, Vampula
Vampulan kylät ovat Harjunkylä-Kärväselä-Riittiö, Kukonharja sekä Sallilan seutu (Sallila, Horna, Hanhikoski).
- Harjunkylä-Kärväselä-Riittiö
Riittiö-nimitys on sinänsä harhaanjohtava, sillä ainakaan nykyisten asukkaiden mielestä Riitiötä ei varsinaisesti ole lainkaan olemassa. Maantieteellisesti tämä alue on kantatie 41:n länsipuolella, Säkylänharjun kainalossa. Harjulta laskeuduttaessa kuiva kangasmetsä vaihtuu hiekkaisiksi pelloiksi ja lukuisiksi pohjavesilammiksi. Tämän alueen erikoisuuksia ovat arteesiset- eli lirikaivot. Alueella on on pohjavesi korkealla, mutta näitä ns. arteesisia kaivoja ei ole esim. keskusta-alueella, vaan siellä asukkaiden veden saanti on riippuvaista kunnallisesta vesilaitoksesta. Kuitenkin juuri tässä Säkylän puoleisessa osassa kuntaa on paljon tekolampia, jotka on rakennettu maisemaan arteesisen kaivon menetelmällä. Myös osa kuntalaisista saa vetensä arteesisen kaivon kautta.
Harjulla on valaistuja retkeilyreittejä, laavuja ja turvekammi. Vampulan Urheilijoiden ulkoilumajalla on talviaikaan kahvipuffetti viikonloppuisin ja monenlaista liikuntaan liittyvää toimintaa. Tiloja voi myös vuokrata yksityiskäyttöön. Alue on saanut lempinimekseen "Pikku-Lappi". Harjualueella on 29 toimivaa maatilaa. Kylillä vallitsee maaseudun rauha.
- Kukonharja
Kukonharja sijaitsee Vampulan kunnan koillisosassa ja rajanaapureita ovat Alastaro ja Huittinen. Hieman savinen mutta vedenlaadultaan puhdas Kourajoki virtaa läpi kylän.
Kukonharjan kylässä on noin 120 taloutta, joista vapaa-ajan asuntoja on n. 20. Asukasmäärä on n. 270 henkilöä. Tyhjiä taloja ei kylässä juurikaan ole. Kylässä asuu paljon lapsiperheitä.
Kukonharja-nimestä kerrotaan: "Ennen muinoin, kun paimenet karjoineen kulkivat metsissä, sattuivat Vampulan Tamareen kylän paimenet eksymään ja joutuivat lopulta eräälle korkealle mäelle, jonka kautta myöhemmin kuljettiin Vampulan kirkkoon, josta syystä kallio sai nimekseen Kirkkokallio.Toinen paimenista kiipesi mäessä olevaan puuhun nähdäkseen missä he olivat ja huusi sitten maassa olevalle "Täällä näkyy talo." Kun toinen sitä epäili lisäsi vielä:"Kyllä se talo on, koska harja näkyy ja kukko kiekuu." Sitten he nimittivät tuntemattoman talon Kukonharjaksi ja se nimi on saanut sitten olla koko kylällä edelleenkin.
- Sallilan seutu (Sallila, Horna, Hanhikoski)
Sallilan seudun kylänrajat ovat Kantatie 41, Kujantie Rutavantiellä, Loimijoki ja kunnanraja Alastarolla.
Muinaislöytöjen mukaan Sallilassa on ollut asutusta jo n. 3000 e.Kr, mutta vakiintunut asutus on muodostunut tiettävästi joskus 500-1000 j.Kr. Alue on entistä merenpohjaa ja antoi näin erinomaiset mahdollisuudet maanviljelylle ja karjanhoidolle ja soveltui myös tukinuittoon. Ensimmäinen kauppa perustettiin 1860-luvulla. Kylän pohjoispuolella virtaava Loimijoki on keskusta-alueen kaunistus niin kesällä kuin talvellakin.
Sekä kirkko, että Vampulan nykyinen ainoa koulu, samoin kuin kirjasto ja kunnantalo, K-kauppa ja osuuspankki ja muutama muu palvelupiste sijaitsevat kaikki Sallilassa.
Vampulan ensimmäinen koulu rakennettiin Sallilaan Kylämäelle v. 1880. Lisärakennukset valmistuivat v. 1903 ja 1926, jolloin koulussa oli alakansakoulu, veistosali sekä opettajien asunnot. Opettajilla oli myös oma talli, navetta ja perunamaa.
Peruskoulu aloitti Vampulassa 1.8.1973. Nykyisen muotonsa koulu sai v. 1978, jolloin vanhan tilalle rakennettiin täysin uusi. Kesällä 1997 kirjastona toiminut sivurakennus muutettiin luokkahuoneiksi. Keväällä 2002 uusittiin koulun katto. Koulussa on seitsämän opettajaa ja luokat 1-6. Oppilaita koulussa on hieman yli sata.
Kansalaisopisto toimii myös koulun tiloissa.
Vampulan ensimmäinen kirjaston perusti v. 1862 pastori Creutlein kirkon sakaristoon. V. 1917 kunta perusti kantakirjaston Sallilan kansakoululle seurakunnan luovuttamista kirjoista. Myöhemmin kirjasto siirrettiin kunnantalolle. Vuonna 1980 kirjasto sai oman kiinteistön Sallilan koulun viereen. Koulun laajennettua v. 1997 kirjasto siirtyi nykyiselle paikalle vanhan Säästöpankin kiinteistöön.
Lainoja vuonna 2001 oli yhteensä 23 982 eli 13,5 lainaa asukasta kohti. Lainaajia on kirjattu 521 henkeä. Aineistoa 31.12.2001 oli yhteensä 22 851 kappaletta. Aikakauslehtiä kirjasto tilasi 37 vuosikertaa ja sanomalehtiä 5 vuosikertaa. Hankintoja oli yhteensä 728.
Vampulan kunnan historiaa
Vanhan tarinan mukaan että Vampulan nimi tulee Köyliön murteen sanasta vampo, palmikko. Köyliöläiset eränkävijät löysivät joskus kauan sitten nykyistä Vampulaan halkovan Loimijoen Kiltasaaresta surmatun neidon palmikon. Tästä syystä aluetta ryhdyttiin kutsumaan vampon löytöpaikaksi, Vampulaksi.
Vampula kuului hallinnollisesti satoja vuosia Huittisten suurpitäjään. Vuonna 1590 neljä talollista rakensi omalla kustannuksellaan pienen hirsikirkon. Tästä ensimmäisestä pyhäköstä on otettu aihe kunnan vaakunaan, johon on kuvattu rakentajien vertauskuvana risti ja neljä naulaa. Oman kunnallishallinnon Vampula sai vuonna 1867.
Nähtävyyksiä
Vampulan kirkko
Arkkitehti F.H. Rancken suunnittelema puinen kirkko rakennettiin vuonna 1894. Päätytornillisen ristikirkon alttaritauluna on V. Ylisen maalaama "Kristuksen kirkastus" vuodelta 1906.
Ensimmäinen kirkko Vampulaan rakennettiin Tamareen puolelle v. 1590. Sieltä se kaikkien muutosten ja uudelleen rakentamisen myötä siirtyi nykyiselle paikalle ja nykyiseen muotoonsa v. 1894.
Aiheesta muualla
- [http://www.vampula.fi Vampula]
- [http://personal.inet.fi/koti/jari.taivainen/vampulan_lintupaikat.htm Vampulan lintupaikat]
Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat
Luokka:Satakunnan maakunnan seutukunnatSatakunnan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Licio GelliLicio Gelli (bijnaam: The Puppet master, de poppenspeler; Pistoia, 21 april 1919) is vooral bekend als de Grootmeester van het machtige vrijmetselaarsgenootschap P2. Gelli was tevens ook lid van de Maltezer Orde.
Tijdens Mussolini's bewind, melde Gelli zich aan als vrijwilliger voor de Zwarthemden en werd naar Spanje gestuurd om Franco's troepen te ondersteunen in de Spaanse Burgeroorlog. Tijdens de Tweede Wereldoorlog werd hij verbindings officier tussen de Italiaanse overheid en Nazi Duitsland, met onder zijn contacten onder andere Hermann Göring. Hoogstwaarschijnlijk is Gelli na de 2e wereldoorlog bij de CIA gegaan op aanbeveling van de Italiaanse geheime dienst.
Gelli wordt ervan verdacht een prominente rol te hebben gespeeld bij Operatie Gladio, een geheim “stay-behind” netwerk, opgericht en gefinancierd door de CIA en NAVO met als doel de communisten in Italië zoveel mogelijk dwars te zitten.
Bij een politie inval in zijn villa in Arezzo ontdekte men een ledenlijst van de P2 groep met daarop diverse invloedrijke mensen waaronder bijvoorbeeld Silvio Berlusconi.
Gelli heeft diverse keren in het openbaar verklaard een persoonlijke vriend te zijn van Argentinië's president Juan Peron en verklaarde hierbij ook dat deze vriendschap werkelijk belangrijk was geweest voor Italië.
Licio’s naam wordt ook in verband gebracht met de moord op Roberto Calvi, de president van de Banco Ambrosiano. Op 19 Juli 2005 is Gelli aangeklaagd voor deze moord voor de Italiaanse rechtbank. Gelli legde een verklaring af voor de rechtbank, waarbij hij de schuld legde bij personen die via Calvi's Banco Ambrosiano betrokken waren bij het financieren van poolse solidariteits beweging in opdracht van het Vaticaan.
Gelli, Licio
reykjavik hotels Stockholm hotel dieta video poker ruletka
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
HMS Hurst Castle
HMS Hurst Castle (K416) was a Castle-class corvette of the United Kingdom's Royal Navy. She was named after Hurst Castle
at the western end of the Solent in Southern England.
Built by Caledon Shipbuilding & Engineering Co. Ltd. in Dundee and launched on <
|
Baykok
The baykok (or paguk, baguck) is a malevolent spirit from the mythology of the Chippewa nation, which is said to dwell in the forests of the Great Lakes region. It is said to appear as a walking skeleton, with thin translucent skin and glowing red points for eyes. The baykok only prey on warriors, but do so ruthlessly, using invisible
|
Ideologist
An ideology is a collection of ideas. The word ideology was coined by Count Destutt de Tracy in the late 18th century to define a "science of ideas." An ideology can be thought of as a comprehensive vision, as a way of looking at things (compare Weltanschauung), as in common sense (see
|
IPUMS
IPUMS is an acronym for the Integrated Public Use Microdata Series. The series consist of samples from American (IPUMS USA) and international (IPUMS International) census records entered into databases and made available to researchers through the World Wide Web.
IPUMS is part of the Minnesota Population Cente
|
Stéphanie Morissette
Stéphanie Morissette is an artist, born in Québec, Canada April 29, 1977.
[http://www.stephaniemorissette.com Stéphanie Morissette]
Education
Surrounded by family members greatly influenced by the Fine Arts, Stéphanie started her art education as a child by participating in creative family contests. The obvious pa
|
Chord root
In music the root (basse fondamentale) of a chord is the note or pitch upon which that chord is perceived or labelled as being built or hierarchically centered upon. This feeling of centeredness is readily aurally perceivable for the culturally trained (those who grew up with European music) a
|
Somateria spectabilis
The King Eider (Somateria spectabilis) is a large sea duck, which is breeds along northern hemisphere arctic coasts of northeast Europe, North America and Asia. The lined nest is built on tundra close to the sea, and 4-6 eggs are laid.
It winters somewhat further south in winter to eastern Canada
|
Vachanas
Vachanas are a form of kannada poetry and, according to the 20th century scholars, closely linked to the social revolution lead by Basaveshvara, Allama Prabhu and Akka Mahadevi. This interpretation has been the dominant one in the modern studies in Vīraśaivism which dates back to the early 1920s.The pre-20th century scholars do not look at the vachanas as articulating an anti-caste position.
Most of the authors of a particular vachana can be identified
|
Maria Barroso
Maria de Jesus Simões Barroso Soares (born Fuzeta, 2 May 1925) is a Portuguese actress.
She is the wife of former President Mário Soares, whom she married in 1949, with whom she has one daughter and one son, João Soares; although not as politically involved as her husba
|
Histrionicus histrionicus
The Harlequin Duck (Histrionicus histrionicus) is a small sea duck.
Adult males are slate blue with chestnut sides and white markings including a white crescent at the base of the bill. Adult females are less colourful, with brownish-grey plumage and a white patch on the head around the eye. Both adults have a white ear patch.
Their breeding habitat is cold fast moving streams in north-western and north-eastern North America, Greenland,
|
|
