:: wikimiki.org ::
| Porttipahta |
PorttipahtaPorttipahta on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi, kooltaan 34—214 km². Porttipahdan säännöstelypadon yhteydessä on 38 MW:n vesivoimala.
Luokka:Sodankylä
Luokka:Suomen järvet
Sodankylä
Sodankylä (pohjoissaameksi Soađegilli, koltansaameksi Syäˊđjel) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 9674 ihmistä ja sen pinta-ala on 12416,81 km², josta 643,81 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0,8059 asukasta/km².
Kunta on tullut kansainvälisesti tunnetuksi jokakesäisistä elokuvafestivaaleistaan (Midnight Sun Film Festival).
Sodankylässä sijaitsee myös Jääkäriprikaati.
Kyliä
Kursiivilla merkityt kylät jäivät Lokan tekoaltaan alle.
Jeesiö, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kirkonkylä, Lokka, Luusua, Madetkoski, Moskuvaara, Mutenia, Orajärvi, Petkula, Rajala, Riesto, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurumaa, Sompio, Syväjärvi, Torvinen, Uimaniemi, Vaalajärvi, Vaiskojärvi, Vuojärvi
Aiheesta muualla
- [http://www.sodankyla.fi/ Sodankylän kunnan kotisivut]
- [http://www.msfilmfestival.fi/ Sodankylän elokuvafestivaalien sivut]
- [http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/jpr/ Jääkäriprikaati]
-
Vesivoimala
Vesivoima on tulen jälkeen vanhin tunnettu energian tuottamisen tapa. Aurinko haihduttaa ensin vettä meristä ja vesistöistä pilviin, joista se se sataa alas kerääntyen sisävesistöihin merenpinnan yläpuolelle. Ts. vesivoima on epäsuoraa aurinkovoimaa. Koskissa ja putouksissa virtaavalla vedellä on potentiaalienergiaa, joka muuttuu liike-energiaksi. Sitä hyödyntävät vesipyörät ja vesirattaat on tunnettu jo tuhansia vuosia ja niitä käytettiin suoraan mekaanisen työn tekoon. Vesiturbiini keksittiin 1800-luvulla. Nykyaikana veden liike-energia otetaan talteen vesiturbiinilla myös kaikkein pienimmissä voimalaitoksissa ja muutetaan sähköenergiaksi generaattorilla.
Vesivoiman historiaa
Eräänä historiallisena selityksenä Euroopan teollisen mahdin muuta maailmaa nopeammalle kehitykselle pidetään jokien määrää ja siten vesivoiman saatavuutta. Vaikka vesivoimalla jauhettiin viljaa jo antiikin ajan kaksoisvirran-maassa, nousi eurooppa maailmanmahdiksi vesivoiman laajan käytön ansiosta. Ranskalaisessa Troyesin kaupungissa oli samanaikaisesti toiminnassa 40 vesiratasta, joiden voimaa hyödynnettiin kaikessa mahdollisessa; suurien leipomoiden uuneja kuumentavista palkeista aina metallin valssaukseen asti. Vesirattaiden käyttämät puristimet ja prässit mahdollistivat huopien suurtuotannon, jolla oli lähes yhtä suuri sotilaallinen merkitys kuin varsinaisella asetuotannollakin. Vielä Napoleonin sotien aikaan tykinputket porattiin lähes poikkeuksetta vesivoimalla, vaikka höyrykone jo teki tuloaan. Vesirattaan aikaa kutsutaan esiteolliseksi aikakaudeksi.
Ympäristövaikutukset
höyrykone
Energian varastointi ja kulutushuippujen tasaaminen on helppoa keinojärvien ansiosta, joihin pumpatun veden potentiaalienergia hyödynnetään sähkön kulutushuippujen aikana vesivoimalassa. Hyötysuhde on erittäin hyvä ja voimalan huolto- ja hoitokustannukset alhaiset. Säätelyvoimaa tarvitaan avustamaan perusvoiman tuotossa esimerkiksi ydinvoimaloiden ollessa parhaimmillaan jatkuvan täyden tehon tuottajina. Tekoaltaiden säätelyvoiman käytöllä voidaan korvata CO2-päästöjä aiheuttavia hiilivoimaloita säätelytehon tuottajina.
Vesivoimaa hankitaan usein patoamalla suuret määrät vettä tekojärviksi, jolloin saadaan keskitettyä suuret määrät energiaa hydrostaattiseksi paineeksi. Näin vesivoimaloiden tehoa ja hyötysuhdetta voidaan lisätä merkittävästi. Tekojärvien alle peittyy usein suuria alueita pakottaen väestönsiirtoihin. Usein tekojärven peittämässä maaperässä piilevät saasteet liukenevat veteen. Suuret patoaltaat jättävät helposti alleen alueita, joilla voi olla arkeologisia tai kulttuurillisia muistomerkkejä tai arvokkaita luontokohteita. Esimerkkinä Assuanin pato Egyptissä.
Arvokkaiden viljelysmaiden jääminen patojen hukuttamaksi on ongelmana erityisesti Kiinassa rakennettaessa Kolmen solan patoa. Sen muodostamaan tekojärveen kertyy raskasmetalleja ja muita saasteita, joiden sitten pelätään siirtyvän kaloihin entistä voimakkaammin. Siten tekoaltaissa tavanomaista kalojen kasvatusta ei voida toteuttaa. Tulvien aikaan padon ylivuotoluukut avataan ja tällöin patoaltaan keräämiä saasteita purkautuu kerralla suuria määriä aiheuttaen luonnolle shokin.
Jos uusien patoaltaiden alle jääviä metsiä ei kaadeta ja puunrunkoja viedä pois, veden alle jääneet puut mätänevät vapauttaen kasvihuonekaasuja. Erityisesti metaania, joka on hiilidioksidiin verrattuna nelinkertaisesti pahempi ilmakehän lämpenemisen aiheuttajana. Suomessa on jälkikäteen raivattu tekoaltaiden hukuttamia metsiköitä.
Voimalaitosten patoaltaat estävät joidenkin kalalajien, kuten järvilohen lisääntymistä estämälla niiden vuosittaisen vaelluksen. Suomessa vesivoimaa ei voi juurikaan rakentaa lisää, vaan loppuja luonnontilaisia koskia pyritään suojelemaan. Juoksutusten säännöstelyjen seurauksena vedenkorkeuden vaihtelu muuttuu luonnollisesta, mikä voi edelleen haitata kalataloutta ja ekosysteemiä.
Laitoksia Suomessa ja maailmalla
pato
Suomessa ensimmäinen vesivoimalla toimiva sähkölaitos otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Vuonna 1928 otettiin käyttöön Imatrankosken voimala Vuoksessa, nykyisellä Imatralla. Voimala on 170 MW tehollaan edelleen Suomen suurin. Kemijoen ensimmäinen voimalaitos otettiin käyttöön 1948 Isohaarassa. Nyttemmin Kemijoen valuma-alueella on 15 vesivoimalaitosta ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Suomessa korkeuserot vesistöissä ovat vähäisiä eikä täällä nähdä satojen metrien pudotuksia, vaan voimalaitosten korkeuserot ovat tyypillisesti joitain kymmeniä metrejä.
Muita merkittäviä laitoksia:
- Hooverin pato Yhdysvalloissa: 2 074 MW
- Assuanin pato ja Nasserinjärvi (6 000 neliökilometriä) Egyptissä: 2 100 MW
- Alquevan pato Guadianajoessa Portugalissa ja Euroopan suurin 250 neliökilometrin tekojärvi. Valmiina voimalaitoksen teho on 390 MW. Kaikkiaan Guadinajokeen on tarkoitus rakentaa kolme patoa ja voimalaitosta.
Portugali
Toistaiseksi suurin vesivoimala on Brasilian ja Paraguain yhteinen Paranájoessa sijaitseva Itaipún voimala. Sen padon korkeus on 196 metriä ja pituus 7,76 kilometriä ja se loi taakseen 170 kilometriä pitkän, keskimäärin seitsemän kilometriä leveän järven, pinta-alaltaan yhteensä 1 350 neliökilometriä. Voimalaa rakennettiin vuodesta 1975 lähtien ja 1983 ensimmäinen yksikkö aloitti toimintansa. Laitoksen teho on 12 600 MW.
Suurin rakenteilla oleva laitos on Jangtse-jokeen rakennettava Kolmen solan pato Kiinassa.
Norjan vesivoima ja Suomi
Norjan vuoristojen ja vuonojen olosuhteet tarjoavat poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet vesivoimalaitosten rakentamiseen. Atlantilta tulevat pilvet nousevat vuorten rinteitä ylös jäähtyen ja tiivistyen sateiksi, jotka täyttävät tekojärvet tehokkaasti. Lisäksi patoaltaita ruokkivat vuorten jäätiköiden sulamisvedet. Norja myy ylimääräisen sähkönsä muihin pohjoismaihin ja erityisesti Suomeen pohjoismaiden sähköpörssissä. Sen lisäksi maa myy ulkomaille tuottamansa öljyn ja kaasun, sillä se saa vesivoimaloista tarvitsemansa perusenergian. Norjan vähäsateisina kesinä Suomi joutuu käyttämään enemmän kalliita hiilivoimaloitaan, jolloin ilmastoa lämmittävät saastepäästöt kasvavat. Asian merkitys kasvaa Euroopan unionin sisäisen päästökaupan myötä. Toisaalta Norjan sateiden ennustetaan kasvavan ilmastön lämpenemisen seurauksena.
Luokka:Energiantuotanto
ja:水力発電
Luokka:SodankyläSodankylän kuntaan liittyviä artikkeleja.
Luokka:Lapin maakunnan kunnat Timonium, MDLutherville-Timonium, Maryland
appartamenti bruxelles hotel kiev hotels in Krakow pharmacy sylwester na s³owacji
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Château du Petit-Geroldseck
Le Château du Petit-Geroldseck se situe sur la commune de Haegen, dans le département du Bas-Rhin.
Histoire
La destinée du château est très liée à celle du Grand-Geroldseck. Il date du .
Les ruines ne présentent en elles-mêmes qu'un intérêt limité, mais elles s'ouvrent à l'est sur les collines de la plaine d'Alsace.
Particularités encore visibles
- la basse-cour,
|
Quézac (Cantal)
Quezac
Quézac est une commune française, située dans le département du Cantal et la région Auvergne.
Géographie
Histoire
Administration
Démographie
|
Séries Delcourt par ordre alphabétique Q
Q
Ces albums de bande dessinée ont été publiés par les éditions Delcourt.
;Quarterback (Série) (Collection Sang Froid):scénario
|
Rageade
Rageade
Rageade est une commune française, située dans le département du Cantal et la région Auvergne.
Géographie
Histoire
Administration
Démographie
<
|
Thomas Southerne
Thomas Southerne (1660 - 22 mai 1746) est un dramaturge irlandais né à Oxmanton, près de Dublin. Il entra au Trinity College en 1676.
Sa première pièce, Le Prince Perse, o
|
Séries Delcourt par ordre alphabétique R
R
Ces albums de bande dessinée ont été publiés par les éditions Delcourt.
;Rails (Série) (Collections Encrages et
|
Raulhac
Raulhac
Raulhac est une commune française, située dans le département du Cantal et la région Auvergne.
Géographie
Histoire
Administration
Démographie
<
|
Reilhac (Cantal)
Reilhac
Reilhac est une commune française, située dans le département du Cantal et la région Auvergne.
Géographie
Histoire
Administration
Démographie
<
|
Rézentières
Rezentieres
Rézentières est une commune française, située dans le département du Cantal et la région Auvergne.
Géographie
Histoire
Administration
|
Petit Geroldseck
Le Château du Petit-Geroldseck se situe sur la commune de Haegen, dans le département du Bas-Rhin.
Histoire
La destinée du château est très liée à celle du Grand-Geroldseck. Il date du .
Les ruines ne présentent en elles-mêmes qu'un intérêt limité, mais elles s'ouvrent à l'est sur les collines de la plaine d'Alsace.
Particularités encore visibles
- la basse-cour,
|
|
