Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Porvoonväylä

Porvoonväylä

Porvoonväylä on Helsingistä Porvoon kautta Loviisaan johtava moottoritie. Tien numero on 7 ja se on osa Eurooppatie 18:a. Se valmistui vuonna 1981 ja teki junaliikenteen Porvooseen kannattamattomaksi.

Reitti

Porvoonväylä alkaa Helsingissä Jakomäen lounaispuolelta, jossa se erkanee Lahdenväylästä.
- Helsinki, Jakomäki
- Vantaa, Rajakylä
- Sipoo, Söderkulla
- Porvoo
- Pernaja, Koskenkylä
- Loviisa

Katso myös


- Kehä I
- Kehä II
- Kehä III
- Länsiväylä
- Turunväylä
- Vihdintie
- Hämeenlinnanväylä
- Tuusulanväylä
- Lahdenväylä
- Porvoonväylä Luokka:Moottoritiet Luokka:Eurooppatiet

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana. Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa. 1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.

Väkiluvun kehitys

VuosiAsukasta
18104 070
183011 100
185020 700
188043 300
190093 600
1925209 800
1950368 519
1970523 677
1980483 675
1990490 691
2000551 123
2003559 716
2004559 046

Palvelut

Koulutus

Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon. Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä. Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä. Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.

Terveydenhuolto

Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.

Liikenne

sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]] metrojärjestelmä.] Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla. Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä. Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin. Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)
- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)
- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)
Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.

Kulttuuri

Tapahtumia

Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää. Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.

Kulttuurin järjestäjät

Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä. Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.

Urheilu

Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille. Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.

Ystävyyskaupungit


- Sendai (Japani)

Tilastot

Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa. Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C

Katso myös


- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla


- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Pääkaupungit
- ko:헬싱키 ja:ヘルシンキ simple:Helsinki

Loviisa

Loviisa (ruotsinkielinen nimi: Lovisa) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä vain 87 kilometriä Helsingistä itään. Kaupungin naapurikuntia ovat Ruotsinpyhtää ja Pernaja. Kaupunki on kaksikielinen. Enemmistönä 58 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 39 prosenttia ruotsia. Loviisa perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi. Kaupunki tunnetaan vanhasta kaupungista ja linnoituksista. Vanha kaupunki säästyi Loviisan suurelta tulipalolta vuonna 1855. Vanhassa kaupungissa sijaitsee Degerbyn ratsutilan sivurakennus, joka on peräisin 1600-luvulta. Se on yksi Suomen vanhimmista puurakennuksista. Kaupungissa on myös Suomen ainut tulipalolta säilynyt puinen seurahuone, jossa on entisöinnin jäljiltä kirjasto-mediateekki. Kaupungin eteläpuolella sijaitsee Svartholman merilinnoitus, joka rakennettiin suojaamaan kaupunkia mereltä tulevia hyökkäyksiä vastaan. Englantilais-ranskalainen laivasto-osasto tuhosi saaren varustukset käyttökelvottomiksi Krimin sodan aikana ja linnoitus jätettiin rappeutumaan. 1960-luvulta alkaen linnoitusta on restauroitu museoviraston johdolla. Linnoituksen korjaustyöt valmistuivat saaren juhlavuoteen 1998 mennessä. Kesäaikaan saarella järjestetään erilaista ohjelmaa sekä paikallisille että turisteille. Opastetut kierrokset, merirosvon aarteenmetsästys ja saaren oma ravintola houkuttelevat niin veneilijöitä kuin Loviisan kaupungista säännöllisin väliajoin liikennöivällä lautalla matkustavia. Loviisan tunnetaan myös Hästholmenin saarella sijaitsevasta Fortumin ydinvoimalaitoksesta. Voimalaitos oli Suomen ensimmäinen ja valmistui vuonna 1976. Voimalaitoksen portilla on kahvila ja infokeskus. Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavara-, irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle, jonka varrella Loviisa sijaitsee. Rautatieyhteys kulkee pohjoiseen, Lahden kautta muualle Suomeen. Satamaan johtaa 8,5 metrin väylä, joka syvennetään 9,5 metriin vuonna 2005. Kesät ovat kaupungissa vilkasta aikaa. Suosituimmat kesätapahtumat ovat Sibeliuspäivät, RäyhäRock, Kuningas saapuu Loviisaan - viikonloppu 1700-luvun hengessä, venefestivaalit Small Ships' Race, Rauhanfoorumi ja ravit.

Ystävyyskaupungit


- Haapsalu, Viro
- Hillerød, Tanska
- Horten, Norja
- Karlskrona, Ruotsi
- Ólafsfjörður, Islanti

Aiheesta muualla


- [http://www.loviisa.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=loviisa Loviisan kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

1981

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Kreikka liittyy Euroopan yhteisöön.
- 1. tammikuuta - Palaulle itsehallinto
- 19. tammikuuta - Iranin panttivankikriisi: USA ja Iran sopivat panttivankien vapauttamisesta 14 kk vankeuden jälkeen.
- 20. tammikuuta - Ronald Reagan seuraa Jimmy Carteria Yhdysvaltain presidenttinä.
- 20. tammikuuta - Minuutteja Ronald Reaganin virkaanastumisen jälkeen Iran vapauttaa 52 yhdysvaltalaista panttivankia 444 päivän vankeuden jälkeen.
- 23. helmikuuta - Antonio Tejero tunkeutuu aseistettujen joukkojen kanssa Espanjan kongressiin. Vallankaappaus epäonnistuu kuningas Juan Carlos I:n vaikutusvallan ansiosta.
- 29. maaliskuuta - Kesäaika otettiin käyttöön Suomessa.
- 30. maaliskuuta - John Hinckley Jr. ampuu presidentti Ronald Reagania Washingtonissa.
- 12. huhtikuuta - Avaruussukkula Columbian ensimmäinen lento STS-1.
- 13. toukokuuta - Paavi Johannes Paavali II haavoittuu Roomassa Mehmet Ali Agcan ampumasta luodista.
- 21. toukokuuta - François Mitterrandista Ranskan presidentti.
- 30. toukokuuta - Bangladeshin presidentti Ziaur Rahman murhataan Chittagongissa.
- 5. kesäkuuta - Yhdysvaltain tartutatautikeskus raportoi viidestä homoseksuaalista miehestä Los Angelesissa, Kaliforniassa, joilla on harvinainen, vain heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla potilailla ilmenevä keuhkokuumeen muoto. Nämä ovat ensimmäiset havaitut AIDS-tapaukset.
- 7. kesäkuuta - Israelin ilmavoimat tuhoaa Irakin Osiraqin ydinreaktorin.
- 13. kesäkuuta - Teini-ikäinen ampuu kuusi paukkupanosta Kuningatar Elisabet II:sta kohti Lontoossa sotilaspaaratin yhteydessä.
- 17. heinäkuuta - Kaksi ylikulkusiltaa, joille on kerääntynyt ihmisiä romahtaa Hyatt Regency -hotellissa Kansas Cityssä Missourissa. 114 kuolee.
- 29. heinäkuuta - Lady Diana Spencer menee naimisiin Walesin prinssi Charlesin kanssa.
- 5. elokuuta - Ronald Reagan erottaa 11 359 lakossa olevaa lennonjohtajaa jotka eivät tottele hänen määräystään lopettaa lakko.
- 19. elokuuta - Kaksi Libyan ilmavoimien Sukoi Su-22 hävittäjää ampuu ohjuksia Yhdysvaltalaishävittäjiä kohti Syrtin lahdella. Molemmat koneet pudotetaan.
- 25. elokuuta - Voyager 2 avaruusluotain lentää Saturnuksen ohi.
- 21. syyskuuta - Kansainvälistä rauhanpäivää on vietetty ensimmäisen kerran.
- 6. lokakuuta - Egyptin presidentti Anwar Sadat murhataan paraatissa Islamilaiseen jihadiin kuuluvien armeijan jäsenten toimesta hänen Israelin kanssa neuvottelemansa rauhasopimuksen vuoksi.
- 14. lokakuuta - Varapresidentti Hosni Mubarakista tulee Egyptin presidentti.
- 16. lokakuuta - Uuno Turhapuron aviokriisin ensi-ilta
- 21. lokakuuta - Andreas Papandreousta Kreikan pääministeri.
- 1. marraskuuta - Antigua ja Barbuda itsenäistyy Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 12. marraskuuta - Avaruussukkula Columbiasta tulee ensimmäinen toistamiseen avaruuteen laukaistu alus, kun se nousee Kennedyn avaruuskeskukselta.
- 23. marraskuuta - Iran-Contra skandaali: Ronald Reagan allekirjoittaa salaisen määräyksen NSDD-17 antaen CIA:lle oikeuden värvätä ja tukea Nicaraguan Contra-sissejä.
- 30. marraskuuta - Kylmä sota: Genevessä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aloittavat neuvottelut keskimatkan ydinaseiden vähentämisestä Euroopassa. Neuvottelut päättyvät tuloksettomina 17. joulukuuta.
- 1. joulukuuta - Jugoslavialainen DC-9 törmää vuoreen lähestyessään Ajaccion lentokentää Korsikalla, 178 kuolee.
- 13. joulukuuta - Wojciech Jaruzelski määrää Puolaan poikkeuslain estääkseen kommunistisen järjestelmän hajoamisen.

Tuntematon päivämäärä


- Yhdysvalloissa esitellään videopeli nimeltä Pac-Man
- IBM PC ja MS-DOS versio 1.0 ja julkaistaan
- Ghawarin öljykentän tuotantomäärä oli ennätykselliset 5,7 miljoonaa barrelia päivässä.

Syntyneitä


- 28. tammikuuta - Elijah Wood, näyttelijä
- 17. huhtikuuta - Hanna Pakarinen, laulaja, Suomen historian ensimmäisin Idols-voittaja
- 28. huhtikuuta - Jessica Alba, näyttelijä
- 7. kesäkuuta - Anna Kournikova, tennistähti
- 29. heinäkuuta - Fernando Alonso, Formula 1-kuljettaja, vuoden 2005 maailmanmestari
- 25. marraskuuta - Barbara ja Jenna Bush, George W. Bushin tyttäret.
- 2. joulukuuta - Britney Spears, laulaja

Kuolleita


- 9. helmikuuta - Bill Haley, muusikko
- 12. huhtikuuta - Joe Louis, nyrkkeilijä
- 11. toukokuuta – Bob Marley, jamaikalainen reggae-muusikko.
- 1. syyskuuta - Albert Speer, Natsi-Saksan pääarkkitehti ja varusteluministeri
- 6. lokakuuta - Anwar Sadat, Egyptin presidentti (salamurhattiin)
- 16. lokakuuta - Moshe Dayan, israelilainen poliitikko ja kenraali

Nobelin palkinnot


- Luokka:1980-luku Luokka:1981 als:1981 ko:1981년 ja:1981年 simple:1981 th:พ.ศ. 2524

Juna

Juna on kiskoilla kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä ihmisiä että tavaraa. Useimmissa junissa on ainakin yksi veturi, joka vetää tai työntää junaa. Nykyisin veturit tuottavat voimansa sähköllä tai dieselmoottorilla, aikaisemmin höyrykoneella toimivat höyryveturit olivat yleisin tyyppi.

Väitteitä rautateistä

höyryveturi

Plussat


- tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
- hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
- mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
- rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
- junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
- autoliikenne ja ruuhkat vähenevät
- teiden kuluminen vähenee
- turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
- hiljainen ja tasainen kulkeminen
- junien käyttöikä on pitkä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
- juniin mahtuu suuri määrä ihmisiä ja tavaraa
- kun on tarpeeksi ihmisiä tai tavaraa, juna on edullinen kuljetusmuoto
- kiskojen välityskyky on teitä parempi, mutta ne vievät vähemmän tilaa
- kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
- meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

Miinukset

pendelöinnin
- ratojen rakentaminen on kallista
- junat ovat kalliita
- vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsekannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
- yllä mainituista seikosta johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä
- aiheuttaa paikallisia meluhaittoja

Nopeusennätyksiä


- Perinteinen juna: 515 km/h, Ranska, 1990
- Maglev- eli levitoiva juna: 581 km/h, Japani, 2003
- Kaasuturbiinijuna: 318 km/h, Ranska, 1972
- Dieselkäyttöinen juna: 256 km/h, Espanja, 2002
- Höyryveturi: 202 km/h, Yhdistynyt kuningaskunta, 1938
- Kiskoajoneuvo (miehittämätön rakettikelkka): 10 300 km/h, Yhdysvallat, 2003

Aihepiiriin kuuluvaa


- Veturi
- Moottorivaunu
- Vaunu
- Raideleveys
- Rautateiden historia
- Rautatien opastimet
- Kaupunkiraideliikenne
- Raitiovaunu
- Metro
- Duoraitiovaunu
- Pikaraitiotie

Katso myös


- Liikenne
- Liikennepaikkojen lyhenteet Luokka:Liikennevälineet Luokka:Rautatieliikenne Luokka:Joukkoliikenne ms:Keretapi ja:列車

Jakomäki

Jakomäki (ruotsiksi Jakobacka) on koillishelsinkiläinen 9000 asukkaan kerrostalolähiö, joka valmistui 1960-luvun lopulla. Syrjäiseen ja moottoriteiden eristämään alueeseen liitetään yleisesti paljon ikäviä mielleyhtymiä. Jakomäen huonomaineisuus periytyy levottomilta 1960-, 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin alue oli lähiöongelmien symboli työttömineen ja alkoholisteineen. Jossain Helsinkiä esittelevässä oppaassa turisteja kehotetaan jopa välttämään Jakomäkeä!

Jakomäen rakentaminen

Jakomäen talot rakennettiin pikavauhtia korkealle mäelle vuosina 1967-1969. Talot on asemakaavallisesti sijoitettu väljästi kallioiseen maaston, jossa luonto on voimakkaasti läsnä. Helsingin kaupungille Jakomäki oli suurhanke. Asuntopula oli mahdoton ja vuokra-asunnot tulivat tarpeeseen. Alueelle tuli alussa pelkkiä kaupungin vuokra-asuntoja, mutta myöhemmin rakennettiin myös omistusasuntoja. Rakentamisaikaan ajateltiin, että asuntopula olisi hetkellinen ohimenevä ilmiö ja 30 vuoden päästä mietittäisiin, mitä taloille tehtäisiin. Purkaminen oli esillä tulevana vaihtoehtona. Jakomäki oli sekä asemakaavana että rakennusten osalta aikansa suunnittelutavoitteiden tyypillinen toteutus. Siellä oli nähtävissä teollisen rakentamisen pääpyrkimys päästä mahdollisimman suuriin valmistussarjoihin. Näillä periaatteilla toteutettujen kerrostalojen ehkä silmiinpistävin ominaisuus oli samankaltaisuus ja yksitoikkoisuus. Nopeasti rakennetulle alueelle, jota siihen aikaan pidettiin aika syrjäisenä, muutti liki 7000 uutta, pääosin helsinkiläistä asukasta, joita jossain määrin vaivasi uuteen alueeseen liittyvä juurettomuus. Palvelutkin olivat huonot.

Nykytila

Jakomäki ei ole enää kovinkaan ongelmainen paikka. Jakomäen ostoskeskuskin on rauhoittunut pahimpien vuosien jälkeen tavalliseksi lähiön ostoskeskukseksi. Kaupungin organisoima alueen uudistaminen on onnistunut, rakennuskantaa on saatu saneerattua siistiksi niiltä osin kuin tällaisia remontteja on tehty. Jakomäkeläiset ihmiset ovat oppineet elämään mukavasti omassa lähiössään ja löytäneet kytkentänsä asuinsijalleen. Satunnainen kulkija ei törmää ikävään reuhaamiseen.

Yhteydet

Helsingin keskustasta Bussit 77 ja 741 (741N yöaikaan) Siltämestä Malmin kautta Bussi 77A Siltamäestä Tapulikaupungin ja Puistolan kautta Bussi 75A Vantaalta Bussit 61, 61N, 56, 88, 741, 741N

Linkkejä


- [http://www.kaupunginosat.net/suurmetsajakomaki/ Suurmetsä-Jakomäki Seura ry]

Vantaa

Vantaa (ruotsiksi Vanda) on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki, joka vuoteen 1972 asti tunnettiin Helsingin maalaiskuntana. Se on kehittynyt nykyiselleen Helsingin vanavedessä maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena, ja kaupungin luonteelle on ominaista esikaupunkimaiset lähiöt. Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema ja se tunnetaan kansainvälisestikin lentokenttäkaupunkina. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, Koivukylä ja Korso.

Maantiede

Vantaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, Helsingin pohjoispuolella Suomenlahden rannikon välittömässä läheisyydessä. Vantaa on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Sen naapuruskunnat ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo. Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki ja Itä-Vantaalla taas Keravanjoki, Vantaan sivujoki. Aivan Vantaan kaakkoiskulmassa on kaistale merenrantaa. Järviä on suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijänne-tunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi. Kallioperä on vanhaa, ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästikin noin 80 metrin korkeuteen. Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia. Rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on yksi kaupungin parhaista pohjavesialueista. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla. Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Se on pohjoisen hemiboreaalisen ja keskieurooppalaisen eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta. Tammi on siellä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla – tosin lännempänä raja menee pohjoisemmaksikin ilmasto- ja maasto-olosuhteista johtuen. Savilaaksot ovat suurelta osin viljelysmaata, ja niiden reunoilla alkavat rehevät sekametsät muuttuen paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Suotuisilla rinteillä sekä jokien rannoilla on lehtoja (esimerkiksi Mustavuori, Pyymosa ja Herukkapuro). Hiekkaisilla mailla ja kallioiden huipuilla on kuivia mäntyvaltaisia kankaita. Myös soita on runsaasti harvaanasutuilla alueilla. Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, on yhä suuri osa sen pinta-alasta maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. 0,7 prosenttia kaupungin pinta-alasta on luonnonsuojelualuetta.

Ilmasto

Historia

prosentti

Esihistoriallinen aika

Vantaan alueelta on löydetty noin 5000-luvulta eaa. peräisin olevia asumusten jäännöksiä. Ensimmäiset asukkaat ovat saattaneet saapua jo edellisellä vuosituhannella, kun mannerjäätikkö oli vetäytynyt alueelta. Aluksi alueella asuttiin vain keväästä syksyyn, ja asumukset sijaitsivat lämpimillä etelänsuuntaisilla hiekkarinteillä. Jääkauden aiheuttaman maan painumisen jäljiltä merkittävä osa Vantaasta oli merenlahtien peitossa, ja asukkaiden pääelinkeinona oli kalastaminen ja hylkeiden pyynti. Rautakauden lopussa ja keskiajan alussa alue oli harvakseltaan ja satunnaisesti asutettua sijaitessaan Hämeen takamailla. 1000-luvun alussa aiemmin pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat vähitellen asettua pysyvästi Vantaanjoen varteen nykyisen Länsi-Vantaan alueelle.

Ruotsin vallan aika

1100- tai viimeistään 1200-luvuilla luvulla Ruotsista lähteneet siirtolaiset puolestaan asettuivat Keravanjoen varteen. 1300-luvulla jokien haarakohdan seudulla oli varmuudella pysyvää asutusta. Turun ja Viipurin välinen sekä Hämeenlinnaan johtava maantie alkoivat kulkea alueen läpi, ja ne synnyttivät jokilaakson alueelle useita vauraita kyliä, joista merkittävimpänä Helsingin pitäjän kirkonkylä. Helsingaa (Helsinginjoki, nykyinen Vantaanjoki) mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1351, kun Ruotsin silloinen kuningas Magnus Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakunnan Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa. Tapahtumasta on saanut aiheensa myös kaupungin vaakuna. Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1300-luvun loppupuolella, ja Pyhän Laurin kivikirkko valmistui sinne vuonna 1460. Nimi Helsinge (Helsingin pitäjä) mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1428. Kun Helsingin pitäjään Helsinginjoen suulle 1550 perustettu Helsingin kaupunki vuonna 1640 päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen Vironniemelle, alkoi keskisen Uudenmaan keskus vähitellen siirtyä Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin. 1644 Töölön kylä liitettiin pitäjästä kaupunkiin ja 1652 pitäjän seurakunta menetti itsenäisen asemansa, ja liitettiin anneksina Helsingin kaupungin seurakuntaan.

1800-luku

Teollistumisen myötä Vantaan- ja Keravanjoet valjastettiin, ja Vantaan- sekä Tikkurilankoskelle syntyi teollisuusyhdyskuntia. Vuosisadan alussa Vantaankoskella toimi maan merkittävimpiin kuulunut ruukki. Tikkurilankoskelle puolestaan perustettiin vernissatehdas, jonka pohjalta seudulle syntyi yhä nykyäänkin käynnissä olevaa maaliteollisuutta. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862, mikä mahdollisti radanvarsialueiden, kuten Tikkurilan, kehittymisen esikaupunkimaisiksi taajamiksi. Vuonna 1865, kun Suomen uusi kunnallishallinto syntyi, tuli Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.

1900-luvusta nykypäivään

Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa hävisi noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta, kun sen suurimmat keskukset Malmi ja Pitäjänmäki liitettiin osaksi Helsinkiä. Samalla siirtyi kaksi kolmannesta maalaiskunnan asukkaista Helsingin puolelle. Maalaiskunta sai vuonna 1954 Korson alueen Tuusulasta ja Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin. Sotien jälkeen maalaiskunnan kasvu alkoi kiihtyä ja alueen halki rakennettiin useita merkittäviä teitä, joiden varsille alkoi kehittyä omakotivaltaista asutusta. 1950-luvulla Tikkurilasta tuli uusi kuntakeskus. Helsingin olympialaisia varten perustettiin Helsingin (nykyään Helsinki-Vantaan) lentoasema 1950-luvun alussa. Se jakoi kaupungin kahtia ja toi ympäristöönsä runsaasti liikennettä ja teollisuutta. Lentoasema on lyönyt merkittävän leiman Vantaan nykyiseen kaupunkikuvaan. 1960- ja 1970-luvuilla liikenneväyliä levennettiin, ja viiden valtakunnallisen väylän halki rakennettiin Kehä III niitä yhdistämään. Martinlaakson radan käyttöönotto mahdollisti vantaan lounaisosan kehittymisen kaupungin tiiveimmäksi ja kaupunkimaisimmaksi osaksi ja Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi keskukseksi. Myös pääradan varrelle syntyi 1960–1980-luvuilla nopeasti useita kerrostalolähiöitä maaltamuuton vauhdittamana. Pääväylien ulkopuolelle jääneet osat, kuten Seutula lännessä ja Sotunki idässä, jäivät pääosin rakentamattomiksi ja maatalousvaltaisiksi. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki.

Väestö

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempi, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa ja puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 € vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ympäristöä alhaisempi tulotaso heijastuu myös hintatasoon: Vantaan kaupunginosista Mikkolassa on pääkaupunkiseudun halvimmat asunnot. Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret johtuen väistämättömästä erosta lähiöseutujen ja pientaloalueiden välillä. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %). Itä-Vantaan pienituloisimmat alueet, kuten Korso, Mikkola, Havukoski ja Hakunila, ovat saaneet huonon maineen rauhattomuutensa takia. Maahanmuuttajia on Vantaalla keskimääräistä enemmän, yli neljä prosenttia väestöstä. Suurimpia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja somalit.

Palvelut

Havukoski Vantaa jakautuu viiteen palvelualueeseen: Myyrmäki (34 400 asukasta), Martinlaakso (26 200 asukasta), Tikkurila (43 900 asukasta), Korso-Koivukylä (45 700 asukasta) sekä Hakunila (28 800 asukasta). Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Vantaalla on 58 peruskoulua, 9 lukiota, 6 ammattioppilaitosta tai -korkeakoulua ja 89 aikuisopistojen toimintapistettä (2003). EVTEKillä, Espoon-Vantaan teknillisellä ammattikorkeakoululla, on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus), Martinlaaksossa (Mercuria Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutti sijaitsee Koivukylässä. Vantaan kaupunginkirjastolla on 540 503 kirjaa (31.12.2003) ja 11 toimipistettä, joista pääkirjasto sijaitsee Tikkurilassa. Kaupunki omistaa 5 uimahallia, 4 urheiluhallia, 2 kuntosalia, 15 tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 14 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.

Liikenne

Keimola Vantaa on tärkeä liikenteen keskus. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin ja sen matkustajamäärä oli 13,2 miljoonaa vuonna 2003. Helsinki-Vantaa on valittu maailman parhaaksi lentokentäksi 1999 ja kokoluokkansa tai Euroopan parhaaksi useana vuonna. Lentoasema jakaa karkeasti Vantaan itä- ja länsiosaan. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä, päärata Itä-Vantaan läpi ja Martinlaakson rata, joka päättyy Vantaankoskelle Länsi-Vantaalla. Rautatieasemia on yhteensä yhdeksän, ja niillä pysähtyvät lähijunat. Muut kaukojunat paitsi Pendolinot ja Venäjän junat pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on linja-autoyhteys lentoasemalle. Asemat ovat Vantaankosken radalla Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Korson ja Savion asemien välille on mahdollisesti tulevaisuudessa rakenteilla uusi Vallinojan asema. Pääradalle lisättiin 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteilla erillään kaukoliikenteestä. Lisäksi on suunnitteilla Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja ja osa pääkaupunkiseudun seutulinjoja. Vantaan läpi kulkee useita merkittäviä teitä, kuten Kehä III itä-länsisuunnassa sekä Hämeenlinnan, Tuusulan, Lahden ja Porvoon moottoritiet.

Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, lvi,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella ja erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa, sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkeateknologian yrityksiä. 74,6 prosenttia työpaikoista on palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa vuonna 2000. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. Suuri osa vantaalaisista käy kuitenkin töissä Helsingissä.

Matkailu

Aviapolis Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:
- Helsinki-Vantaan lentoasema (1952)
- Suomen ilmailumuseo
- Helsingin pitäjän kirkonkylä ja Pyhän Laurin kirkko (1460)
- Myyrmäen kirkko (Juha Leiviskä, 1984)
- Sotungin kylä
- Vantaankoski
- Vantaan kaupunginmuseo (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa)
- Vantaan taidemuseo (Myyrmäkitalossa)
- Akvaariolinna
- kauppakeskukset Myyrmanni ja Jumbo
- Backaksen kartano ja puutarhakeskus sekä Viherpaja. Lentokentän läheisyydessä on useita hotelleja sekä Tikkurilassa Sokos Hotel Vantaa. Tapahtumista tunnetuin on Ankkarock Korsossa (36 000 kävijää 2003).

Ystävyyskaupungit


- Askim (Norja)
- Frankfurt (Oder) (Saksa)
- Jinan (Kiina)
- Huddinge (Ruotsi)
- Kineshma (Venäjä)
- Lyngby-Taarbæk (Tanska)
- Matte Yehudan piirikunta (Israel)
- Mladá Boleslav (Tšekin tasavalta)
- Nuuk (Grönlanti)
- Rastattin piirikunta (Saksa)
- Salgótarján (Unkari)
- Seydisfjördur (Islanti)
- Słupsk (Puola)

Kaupunginosat

Aiheesta muualla


- [http://www.vantaa.fi/ Vantaan kaupungin kotisivut]
- [http://www.heureka.fi/portal/suomi/ Tiedekeskus Heureka]
- [http://www.ytv.fi/ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta]
- [http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?kunta=Vantaa Vantaan sää] Luokka:Suomen kaupungit
-

Rajakylä

:Rajakylä on myös Oulun kaupunginosa Rajakylä (ruotsiksi Råby) on Vantaan kaupunginosa Helsingin Jakomäen vieressä Itä-Vantaalla.

Sipoo

Sipoo (ruotsinkielinen nimi: Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 18 397 (2004) ihmistä ja sen pinta-ala on 366,75 km² josta 2,65 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 49,923 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen ja 57 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 41 prosenttia puhuu ruotsia. Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalo ja Kaunissaari ( Fagerö ). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma, Västerskog ja Itäsalmi) ja Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvulla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Historia

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt mm. hiidenkiukaita. Nykyinen asutus on kuitenkin vuosilta 1000–1200. Sipoonjoen suulla oli tuolloin linnoitus ja kauppapaikka. Sipoo mainitaan ensi kerran 1352. 1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita (mm. Östersundom, Hitå, Eriksnäs), joiden asukkaat olivat ruotsinkielisiä. Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana, josta se itsenäistyi 1425. 1600-luvulla oli pitäjässä salpietarikeittämö ja 1700-luvulla alkoi kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus.

Kylät kirkonkirjojen mukaan

Linnanpelto (Borgby), Boxby, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Hangelby, Hindsby, Hitå, Hertsby, Immersby, Kallbäck, Kirkonkylä (Kyrkoby), Löparö, Martinkylä (Mårtensby), Massby , Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Paippinen (Paipis), Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träskby, Itäsalmi (Östersundom)

Nähtävyyksiä

Topeliuksen vanhuudenkoti Koivuniemi ( Björkudden ), Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Itäsalmen kappeli, Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

Tapahtumia

Topeliusviikko, Sipoon kesä soi

Tunnettuja sipoolaisia

kirjailija ja historiantutkija Zacharias Topelius ministeri Carl Enckell

Sipoon ystävyyskunnat


- Aurskog-Høland: Norjalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 50 km Oslosta itään aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Kunnassa on noin 13 000 asukasta.
- Frederikssund: Sipoon tanskalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 40 km Kööpenhaminasta luoteeseen. Kunnassa on noin 18 000 asukasta.
- Kumla: Kumla sijaitsee noin 200 km Tukholmasta lounaaseen. Asukkaita on noin 19 100.
- Kuusalu: Sipoon virolainen ystävyyskunta Kuusalu sijaitsee noin 40 km Tallinnasta itään. Kuusalun asukasluku on noin 5 000.

Aiheesta muualla


- [http://www.sipoo.fi/ Sipoon kunnan kotisivut]
-

Porvoo

Porvoo (ruotsinkielinen nimi: Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupungin asukasluku on 46 955 (1.7.2005). Kaupunki on kaksikielinen; 63% asukkaista on suomenkielisiä, 33% ruotsinkielisiä ja 2% muun kielisiä. Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana toimii vuodesta 1983 Erik Vikström (s. 1941). Porvoossa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti Borgåbladet perustettiin vuonna 1860 ja on Suomen kolmanneksi vanhin sanomalehti. Porvoossa ilmestyvät myös Uusimaa (perustettu 1894) sekä ilmaisjakelulehti Itäväylä (1984).

Historia

Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen ruotsinkielisen nimen perusteella (Borgå borg = linna, borg-å = linnajoki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki (joka perustettiin ilmeisesti jo vuonna 1346) ja perustamalla uusi kunta. Porvoon pitäjä mainittiin jo 1300-luvun alussa asiakirjoissa. Vanhalle Porvoon kaupungille myönnettiin kaupunkioikeudet noin vuonna 1380 ja se oli ennen lakkauttamistaan Suomen toiseksi vanhin kaupunki. Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421. Porvoo on historiansa aikana ehditty polttaa useampaan kertaan mm. venäläisten toimesta. Vuonna 1809 Porvoossa pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n toimesta maapäivät. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg asui Porvoossa vuodesta 1837. Hänen kotinsa on nykyään museona. Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi kaupungin lähellä. Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassa kaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantien varrella.

Keskusta-alueen kaupunginosat


- Vanha Porvoo (Gamla Borgå)
- Keskusta (Centrum)
- Suistola
- Joonaanmäki (Jonasbacken)
- Tarmola (Östermalm)
- Myllymäki (Kvarnbacken)
- Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
- Järnböle
- Kaupunginhaka (Stadshagen)
- Skaftkärr
- Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga)
- Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga)
- Näsi (Näse)
- Hornhattula

Kylät

Luettelo Porvoon haja-asutuskylistä. Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien suomenkielisiä nimiä, jotka nykyisin on ruotsinnettu.

- Ali-Vekkoski (Söderveckoski)
- Anttila (Andersböle)
- Baggböle
- Bjurböle
- Bosgård
- Brattnäs
- Eerola (Eriksdal)
- Eestinmäki (Estbacka)
- Emäsalo (Emsalö)
- Epoo (Ebbo)
- Fagersta
- Gammelbacka
- Grännäs
- Gäddrag
- Haikkoo (Haiko)
- Henttala
- Hinthaara (Hindhår)
- Hommanäs
- Hummelsund
- Häihä (Boe)
- Ilola (Illby)
- Jakari (Jackarby)
- Järnböle
- Kaalahti (Kalax)
- Kaarenkylä (Karsby)
- Kallola
- Kardrag
- Kaarlenkylä (Karleby)
- Kerkkoo (Kerko)
- Kiiala (Kiala)
- Kilpilahti (Sköldvik)
- Klemetti (Klemetsby)
- Kortisbacka
- Kraakku (Kråkö)
- Kreppelby
- Kroksnäs
- Kulloo (Kullo)
- Kurböle
- Kuris
- Londböle
- Mickelsböle
- Munkkala (Munkby)
- Mustijoki (Svartså)
- Myllykylä (Molnby)
- Noorikki (Norike)
- Nygård
- Onas
- Orrenkylä (Orrby)
- Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
- Peippola (Pepot)
- Pellinki (Pellinge)
- Pentinkylä (Bengtsby)
- Piirlahti (Pirlax)
- Ramsholmen
- Renum
- Saksala (Saxby)
- Sannainen (Sannäs)
- Seitlahti (Seitlax)
- Sikilä (Siggböle)
- Skavarböle
- Sondby
- Stensböle
- Suni (Sundö)
- Suomenkylä (Finnby)
- Svartbäck
- Tamminiemi (Eknäs)
- Tarkkinen (Tarkis)
- Teissala (Teisala)
- Tirmo
- Treksilä (Drägsby)
- Tuorila (Torasbacka)
- Tyysteri (Tjusterby)
- Vaarlahti (Varlax)
- Vanhamoisio (Gammelgård)
- Vekkjärvi (Veckjärvi)
- Virtaala (Strömsberg)
- Virviikki (Virvik)
- Voolahti (Vålax)
- Västermunkby
- Ylikki (Ylike)
- Yli-Vekkoski (Norrveckoski)
- Åby
- Åminsby

Ystävyyskaupungit


- Dalvik, Islanti
- Dinkelsbühl, Saksa
- Hamar, Norja
- Hancock, Michigan, Yhdysvallat
- Kamien Pomorski, Puola
- Lund, Ruotsi
- Tyresö, Ruotsi
- Ventspils, Latvia
- Viborg, Tanska
- Viimsi, Viro
- Viljandi, Viro

Kuuluisia porvoolaisia


- Janina Frostell
- Johan Ludvig Runeberg
- Albert Edelfelt

Muuta


- Marjapussissa mennään Porvooseen jos jaon aikana ei saa lainkaan tikkejä, silloin menettää aiemmistakin jaoista keräämänsä pisteet.
- Mauri Kunnaksen lastenkirjan Koiramäen Martta ja Ruuneperi tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun Porvooseen
- Porvoon mukaan on nimetty välipohjallinen viljan yms. mittaamiseen käytetty mittaväline Porvoon mitta.

Aiheesta muualla


- [http://www.porvoo.fi Porvoon kaupungin kotisivut]
- [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=412 Porvoon seurakunnnan historia] Luokka:Suomen kaupungit
-

Pernaja

Pernaja (ruotsinkielinen nimi: Pernå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3783 ihmistä ja sen pinta-ala on 425,39 km², josta 7,04 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,1382 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 63 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 35 prosenttia puhuu suomea.

Kyliä

Antinkylä (Antby), Bagarböle, Baggböle, Baggnäs, Bergby, Blybergs, Böle, Erlandsböle, Fantsnäs, Fasarby, Garpgård, Gerby, Gislarböle, Gislom, Greggböle, Grevböle, Haddom, Haravankylä (Räfsby), Hartola (Hardom), Hormnäs, Horsiök, Huomanninkylä (Hommansby), Hämeenkylä (Tavastby), Härkäpää, Idlaks, Isnäs, Kabböle, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kivisalo (Kjevsalö), Koskenkylä (Forsby), Kukumi (Kuggom), Kuusankoski, Kärpä, Köpbacka, Lapinkylä (Labby), Lappnor, Näse, Paavalinkylä (Påvalsby), Pernajan pappila, Pitkäpää, Pålböle, Rike, Rosendal, Rösund, Sandvik, Sarvilahti (Sarvlaks), Sarvisalo (Sarvsalö), Sjögård, Skinnarby, Strömmen, Sundarö, Särkilahti, Tervik, Tetom, Thorsby, Tjusterby, Tjuvö, Trännäs, Vanhakylä (Gammelby), Villmansgård, Våtskär

Aiheesta muualla


- [http://www.pernaja.fi Pernajan kunnan kotisivut]
-

Loviisa

Loviisa (ruotsinkielinen nimi: Lovisa) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä vain 87 kilometriä Helsingistä itään. Kaupungin naapurikuntia ovat Ruotsinpyhtää ja Pernaja. Kaupunki on kaksikielinen. Enemmistönä 58 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 39 prosenttia ruotsia. Loviisa perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi. Kaupunki tunnetaan vanhasta kaupungista ja linnoituksista. Vanha kaupunki säästyi Loviisan suurelta tulipalolta vuonna 1855. Vanhassa kaupungissa sijaitsee Degerbyn ratsutilan sivurakennus, joka on peräisin 1600-luvulta. Se on yksi Suomen vanhimmista puurakennuksista. Kaupungissa on myös Suomen ainut tulipalolta säilynyt puinen seurahuone, jossa on entisöinnin jäljiltä kirjasto-mediateekki. Kaupungin eteläpuolella sijaitsee Svartholman merilinnoitus, joka rakennettiin suojaamaan kaupunkia mereltä tulevia hyökkäyksiä vastaan. Englantilais-ranskalainen laivasto-osasto tuhosi saaren varustukset käyttökelvottomiksi Krimin sodan aikana ja linnoitus jätettiin rappeutumaan. 1960-luvulta alkaen linnoitusta on restauroitu museoviraston johdolla. Linnoituksen korjaustyöt valmistuivat saaren juhlavuoteen 1998 mennessä. Kesäaikaan saarella järjestetään erilaista ohjelmaa sekä paikallisille että turisteille. Opastetut kierrokset, merirosvon aarteenmetsästys ja saaren oma ravintola houkuttelevat niin veneilijöitä kuin Loviisan kaupungista säännöllisin väliajoin liikennöivällä lautalla matkustavia. Loviisan tunnetaan myös Hästholmenin saarella sijaitsevasta Fortumin ydinvoimalaitoksesta. Voimalaitos oli Suomen ensimmäinen ja valmistui vuonna 1976. Voimalaitoksen portilla on kahvila ja infokeskus. Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavara-, irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle, jonka varrella Loviisa sijaitsee. Rautatieyhteys kulkee pohjoiseen, Lahden kautta muualle Suomeen. Satamaan johtaa 8,5 metrin väylä, joka syvennetään 9,5 metriin vuonna 2005. Kesät ovat kaupungissa vilkasta aikaa. Suosituimmat kesätapahtumat ovat Sibeliuspäivät, RäyhäRock, Kuningas saapuu Loviisaan - viikonloppu 1700-luvun hengessä, venefestivaalit Small Ships' Race, Rauhanfoorumi ja ravit.

Ystävyyskaupungit


- Haapsalu, Viro
- Hillerød, Tanska
- Horten, Norja
- Karlskrona, Ruotsi
- Ólafsfjörður, Islanti

Aiheesta muualla


- [http://www.loviisa.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=loviisa Loviisan kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

Kehä II

Kehä II (ruotsiksi Ring II) on viimeisin pääkaupunkiseudun kehäteistä. Se rakennettiin 1990-luvun lopulla helpottamaan Espoon liikenneruuhkia.

Nykyinen reitti

Kehä II alkaa Matinkylästä (Länsiväylä) ja kulkee pohjoiseen ohi Mankkaan aina Turunväylälle ja Nihtisiltaan asti, jossa se sukeltaa tunneliin. Tie jatkuu Kauniaisten ja Karamalmin ohi ja päättyy tällä hetkellä Turuntiehen Viherlaaksossa. Etelästä päin tultaessa kakkoskehä muuttuu Mankkaan kohdalla kaksikaistaiseksi, tien saattamisesta nelikaistaiseksi on varaus. Etelästä lähtiessään eritasoristeykset ovat:
- Tapiolan-/Kuitinmäentie (Niittykumpu)
- Kokinkyläntie (Olari-Henttaa-Olarinluoma)
- Turunväylä (Nihtisilta) Tunnelin jälkeen ei ole eritasoristeyksiä. – Kokinkyläntien ja Turunväylän välille suunnitellaan Suurpellon eritasoristeystä.

Kehä II:n jatko

Tietä on suunniteltu jatkettavan Helsingin puolelle Hämeenlinnanväylälle saakka, mutta asiasta ei ole vielä päätöksiä. Vaihtoehtoisia jatkolinjauksia ovat tien päättäminen Vihdintiehen tai liittäminen Kehä III:een Hämeenkylässä. Vihdintiehen päättämisessä Kehä II pysyisi kokonaisuudessaan Espoon alueella. Jatkohanketta ja erityisesti jatkoa Kehä III:lle tai Hämeenlinnanväylälle saakka on myös vastustettu muun muassa negatiivisten ympäristövaikutusten ja ulkoilualueiden tuhoutumisen vuoksi. Sen sijaan jatko Vihdintielle ei ole herättänyt yhtä paljon vastustusta.

Katso myös


- Kehä I
- Kehä III

Aiheesta muualla


- [http://alk.tiehallinto.fi/keha2/ Tiehallinnon Kehä II -sivu]
- [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=29954&lan=FI Uudenmaan ympäristökeskuksen arviointiselostus hankkeesta] Luokka:Kehätiet

Länsiväylä

:Länsiväylä on myös espoolainen paikallislehti Länsiväylä on eteläisen Espoon halki kulkeva moottoritie. Jotkut käyttävät väylästä edelleen vanhaa nimitystä Jorvaksentie. Tie rakennettiin 1960-luvulla. Länsiväylä alkaa Helsingin Ruoholahdesta ja päättyy Kirkkonummen rajalle Kivenlahdessa. Länsiväylä on osa kantatietä 51, joka kulkee Helsingistä Karjaalle. Länsiväylää on suunniteltu jatkettavaksi moottoritienä Kirkkonummen keskustaan asti ja rakentaminen aloitetaan heti kun hallitus myöntää rahoituksen hankkeelle.

Katso myös


- Helsingin kehäväylät
  - Kehä I
  - Kehä II
  - Kehä III
- Helsingin muut ulosmenotiet lännestä itään
  - Turunväylä
  - Vihdintie
  - Hämeenlinnanväylä
  - Tuusulanväylä
  - Lahdenväylä
  - Porvoonväylä
  - Itäväylä

Aiheesta muualla


- Liikenteen sujumista Länsiväylällä voi seurata Tiehallinnon mittauspisteistä: liikenne- ja kelikameroita
  - [http://www.tiehallinto.fi/alk/liikenne/piste1021_2h.html Mittauspiste Espoonlahdessa]
  - [http://www.tiehallinto.fi/alk/liikenne/piste1011_2h.html Mittauspiste Hanasaaressa]
  - [http://www.tiehallinto.fi/alk/kelikamerat/kamera-BV.html Kelikamera Lauttasaaren kohdalla Katajaharjun sillalla]
  - [http://www.tiehallinto.fi/alk/kelikamerat/kamera-BU.html Kelikamera Karhusaaren kohdalla]
  - [http://www.tiehallinto.fi/alk/kelikamerat/kamera-BT.html Kelikamera Hakalehdon kohdalla] Luokka:Espoo Luokka:Helsinki Luokka:Kantatiet Luokka:Moottoritiet

Turunväylä

Turunväylä (ruotsiksi Åboleden), aikaisemmalta kutsumanimeltään Tarvontie, on Helsingin Munkkiniemestämoottoritie, joka kulkee Helsingistä Turkuun päin. Sen ensimmäinen osuus valmistui 1960-luvun alussa Suomen ensimmäiseksi moottoritieksi. Rakentaminen aloitettiin jo Helsingin olympialaisten jälkeen. Alun perin moottoritieosuutta oli vain Kehä III:n asti, mutta loppuosuus Lohjanharjulle rakennettiin 1970-luvulla kolmessa osassa. Ensin rakennettiin 14 km Veikkolaan, sitten 4 km Veikkolan ohi ja sen jälkeen loppuosuus. Viimeiseen urakkaan kuuluivat myös Porintien alkuosuus Palojärven liittymästä ja Lohjan suuntaan erkaneva muutaman kilometrin moottoriliikennetieosuus.

Katso myös


- Kehä I
- Kehä II
- Kehä III
- Länsiväylä
- Vihdintie
- Hämeenlinnanväylä
- Tuusulanväylä
- Lahdenväylä
- Porvoonväylä Luokka:Moottoritiet Luokka:Eurooppatiet

Hämeenlinnanväylä

Valtatie 3 on Helsingistä Tampereen kautta Vaasaan kulkeva autoliikenteen pääväylä. Se on osa kansainvälistä E12-tietä. Alkuosa tiestä on moottoritietä, joka kulkee Helsingistä Tampereen kautta Pirkkalaan. Sen rakentaminen aloitettiin 1985 Kehä III:n ja Klaukkalan risteyksen välillä. Tätä 8 km osuutta tehtiin 4 vuotta. Klaukkalasta eteenpäin kulkeva osuus on 1990-luvulla tehtyä. Tie valmistui vuonna 2000. Tien reitti on:
- Helsinki, Etelä-Haaga
- Kehä III
- Vantaa, Kivistö
- Nurmijärvi
- Hyvinkää
- Riihimäki
- Janakkala, Tervakoski
- Hämeenlinna
- Hattula
- Kalvola
- Toijala
- Lempäälä
- Tampere
- Pirkkala
- Nokia
- Ylöjärvi
- Hämeenkyrö
- Ikaalinen
- Parkano
- Jalasjärvi
- Kurikka
- Laihia
- Vaasa

Etäisyystaulukko

Helsinki
Hämeenlinna100Hämeenlinna
Tampere17979Tampere
Parkano27017091Parkano
Kurikka34524516675Kurikka
Vaasa42232224315277

Historiaa

Vuonna 1938 määritelty kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta. Tie uusittiin kokonaisuudessaan 1950- ja 1960-luvuilla. Tällöin syntyi nykyinen linjaus Helsingistä Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta Tampereelle linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä. Reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratiereitiksi 1970-luvulle asti, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin myöhemmin kantatieksi 57. Tie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin valtatien viereen, mutta Hämeenlinnan ja Tampereen välisestä linjauksesta riideltiin vuosia. Loppujen lopuksi linjaukseksi valittiin Toijala, jolloin Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 numerointijärjestelmän kantatie 56, joka oli lakkautettu Valkeakosken linjauksen valmistuttua. Tampereella kolmostie ei enää ole viitoitettu keskustan kautta, vaan pitkin läntistä ohikulkutietä. Entinen kolmotie Tampereen keskustan ja Tampere E -liittymän välillä on numeroltaan 3495 ja Tampeelta Ylöjärvelle tie on viitoitettu kantatieksi 65.

Pääkaupunkiseudun pääväylät


- Kehä I
- Kehä II
- Kehä III
- Valtatie 1 (Turunväylä)
- Valtatie 4 (Lahdenväylä)
- Valtatie 7 (Porvoonväylä)
- Kantatie 51 (Länsiväylä)
- Kantatie 45 (Tuusulanväylä)
- Seututie 120 (Vihdintie) Luokka:Eurooppatiet Luokka:Moottoritiet 03

Lahdenväylä

Lahdenväylä on tärkeä moottoritie, joka on osa E75-tietä ja valtatie 4:ää Utsjoelle. Lahdenväylä alkaa Helsingin Vanhastakaupungista ja päättyy Heinolaan. Tien ensimmäinen 4 km osuus Koskela-Viikki valmistui 1960-luvun lopulla. Järvenpäähän asti tie saatiin valmiiksi 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1999 valmistui viimeinen osuus Järvenpäästä Lahteen lukuisten tiellä sattuneiden onnettomuuksien jälkeen. Lahdenväylän reitti:
- Koskela
- Viikki
- Kivikko (Kehä I)
- Tattariharju (Porvoonväylä)
- Vaarala (Kehä III)
- Kuninkaanmäki
- Korso
- Kerava E
- Järvenpää E
- Järvenpää P
- Mäntsälä E (Valtatie 25, Kantatie 55)
- Mäntsälä P
- Levanto
- Viljaniemi
- Renkomäki
- Joutjärvi (Valtatie 12)
- Kymijärvi (Valtatie 24)
- Ahtiala
- Seesta
- Vierumäki
- Myllykylä
- Heinola E
- Heinola P
- Heinola kk (Kantatie 46)
- Lusi (Valtatie 5)

Katso myös


- Kehä I
- Kehä II
- Kehä III
- Länsiväylä
- Turunväylä
- Vihdintie
- Hämeenlinnanväylä
- Tuusulanväylä
- Lahdenväylä
- Porvoonväylä Luokka:Moottoritiet Luokka:Eurooppatiet

Luokka:Moottoritiet

Luokka:Tiet

Luokka:Eurooppatiet

Eurooppateitä käsitteleviä artikkeleja. Luokka:Eurooppa Luokka:Tiet

Spermatic cord

The spermatic cord is the name given to the cord-like structure formed by the vas deferens and surrounding tissue (veins, arteries, nerves, and lymphatic vessels) that run from the abdomen down to each testicle. The spermatic cord is sensitive to torsion, in which the testicle rotates within its sac and kinks off its own blood supply. Testicular torsion may result in irreversible damage to the testicle within hours. Category:Andrology

Karty grafiki tani sylwester diety hotels Prague Barcellona hotel










































:: RELATED NEWS ::
Wikipedia:Wikiportal/Trains/Anniversaries/October 21