:: wikimiki.org ::

Quincy Wright

Quincy Wright

Quincy Wright (1890 - 1970) oli yhdysvaltalainen professori ja pasifisti. Pääteos A Study of War. Se oli ehkä laajimman koskaan sodankäyntiä käsitelleen tutkimuksen (1926 - 42) "loppuraportti". Sen mukaan sodankäynti voidaan jakaa historiallisesti neljään vaiheeseen. Nämä vaiheet ja niiden ihmisen suurimpaan organisaatioon liittyvät taustat ovat olleet: #animalistinen sodankäynti: yksilö, perhe, suurperhe. Sitten syntyi kieli, jolloin syntyi: #primitiivinen sodankäynti: klaani, heimo. Sitten syntyi kirjoitustaito, jolloin syntyi: #historiallinen sodankäynti: valtio. Sitten syntyi kirjapainotaito, jolloin syntyi: #moderni sodankäynti: kulttuuri. Teoria ennakoi myös viidettä sodankäynnin vaihetta, postmodernia sodankäyntiä, vaikka Wright ei sitä teoksessaan esitä. Sen organisatorinen tausta on globaali. Tutkimuksessa Wright teki myös sen merkittävän havainnon, että kauppa ja teknologia ennakoi organisatorista ja lakiin perustuvaa kehitystä.

Katso myös

- Sodankäynnin historia

Aiheesta muualla

- [http://www.harvardsquarelibrary.org/unitarians/wright_q.html Quincy Wright - The Author of "A Study of War"]
- [http://www.unc.edu/depts/diplomat/AD_Issues/amdipl_4/roland.html Professori Alex Rolandin neliosainen englannin kielinen artikkeli] Artikkeli pohjautuu Wrightin teoriaan ja myös esittelee ja kritisoi sitä.

1890

Tapahtumia

- 28. elokuuta – Suomessa koetaan kaikkien aikojen kovin myrsky. Tuulen nopeudeksi mitataan Helsingin siltojen tuulimittareilla 50 m/s. Kaisaniemessä kaatuu 950 puuta.

Syntyneitä

- 16. kesäkuuta -- Stan Laurel, näyttelijä ja koomikko († 1965)
- 24. joulukuuta – Rudolf Koivu, piirtäjä ja taidemaalari.

Kuolleita

- 29. heinäkuuta - Vincent van Gogh, taidemaalari Luokka:1890 ms:1890 ko:1890년 simple:1890 th:พ.ศ. 2433

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Globalisaatio

Globalisaatio eli kansainvälistyminen eli maapalloistuminen on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteisöllistä muutosta ja lisääntyviä yhteyksiä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis globaalia verkottumista.

Globalisaation ulottuvuuksista

Ongelmalliseksi termin tekee se, että sillä on monia ulottuvuuksia. Globalisaatio voidaan ymmärtää: #taloudellisena käsitteenä (yleisin käsite). Todellisuudessa globalisaatio-termiä voidaan käyttää myöskin: #kulttuurin #informaation #ja laajimmillaan myös hallinnon tasolla, näiden globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa kansallisvaltioiden rajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta.

Globalisaatio ja McLuhan

Keskeinen teoria globalisaatiossa onkin McLuhanin maailmankylä-teoria, jossa maailma vähitellen, tekniikan kehityksen kautta, kutistuu kuin yhdeksi pieneksi kyläksi, jossa ihmiset ovat yhtä lähellä kuin heimossa ihmiset kylän keskusaukiolla. Tekniikka on tässä tapauksessa poistanut välimatkat.

Globalisaation vaikutuksia

Toisen maailmansodan jälkeen globalisaatio on yleisesti liitetty tiettyihin kehityssuuntiin, kuten tavaroiden vapaampaan liikkumiseen maailmanmarkkinoilla, ihmisten liikkuvuuteen ja tiedonkulkuun.
- yleensä globalisaatioon liitetään:
- kansanvälisen kaupan kehitys
- pääoman lisääntyminen suorina ulkomaisina sijoituksina
- kansallisvaltioiden rajojen yli tapahtuvan viestintätekniikan kehitys
- suurempi kansainvälinen kulttuurivaihto (esimerkiksi amerikkalainen kulutuskulttuuri, idän eksotiikka yms.)
- monikulttuurisuuden vähentyminen (länsimaistuminen, amerikanisaatio yms.)
- valtioiden suvereniteetin vähentyminen
- vallan siirtyminen ylikansallisille organisaatioille
- poliittisen vallan katoaminen kokonaan tietyillä osa-alueilla
- turismin ja matkailun laajeneminen
- siirtolaisuuden (laillisen ja laittoman) lisääntyminen
- maailmanlaajuisen dataliikenteen kehitys
- maailmanlaajuisten rahamarkkinoiden kehitys
- ylikansallisten yhtiöiden suurentuva asema maailmanmarkkinoilla
- rahaliikenteeseen sitoutuvien organisaatioiden (WTO, IMF etc.) vallan kasvu
- standardoituminen (tekijänoikeuslait, yhteensopivuus yms.), joista tulee globaalin yhteistoiminnan mukana tärkeitä. Vuodesta 1945 kansainvälisen kaupan tiellä olevia esteitä on purettu sopimusteitse, esimerkiksi GATT-sopimuksen (General Agreement on Tariffs and Trade) kautta.
- Vapaan kaupan edistäminen
- Tariffien vähentäminen tai poistaminen kokonaan, vapaakauppavyöhykkeiden perustaminen
- Pääoman valvonnan vähentäminen (esimerkiksi valtiollisen valvonnan)
- Etuostojen (esimerkiksi valtioiden alihankkijoilta) vähentäminen (johtaa kilpailuttamiseen)
- Älyllisen pääoman turvaaminen
- tekijänoikeuslakien standardoiminen
- "tekijänoikeus" -käsitteen ja -lakien laajentuminen uusille osa-alueille ja lainsäädännön tiukentuminen
- patenttien maailmanlaajuinen tunnustaminen
- geenien, ohjelmistojen ym. tiedon siirtyminen patenttijärjestelmän piiriin Globalisaatio vaikuttaa keskeisimmin tiedon, esim. globaalin median ja globaalin tietotekniikan alueella. Tiedosta ja sen liikkeistä tulee globaalia. Toiseksi se vaikuttaa erikoistumisen kautta tavaroiden tuotannossa. Sen sijaan globalisaatio ei vaikuta suoraan niinkään paljon palveluihin, joissa ihmisen täytyy olla paikalla, eli esim. syöminen, parturi, hieronta jne. Jälkimmäisimmissä toimii lokalisaatio.

Globalisaatio ja systeemit

Globalisaatiossa ihmisen organisoitumisen taso kasvaa kansallisvaltioiden ja kulttuurien yli. Tässä mielessä se viittaa emergenssiin ja systeemien toisiinsa luoviin tasoihin. Sodankäynnissä Quincy Wright on jo 1940- luvulla käyttänyt hyvin samantyyppistä mallia. Jos globalisaatio on systeemi, suurempi kuin osiensa summa niin itseorganisoitumisen perusteella globalisaatio käyttää kontrollia osiinsa, siis valtioihin ja yksilöihin nähden. Tämä selittää esim. tunnetta kansallisvaltioiden vallan pienenemisestä. Tunne johtuu siis siitä, että kansallisvaltioiden valta pienenee. Vertaa myös EU tai yksilön ja heimon valta valtiossa.

Globalisaation historia

Globalisaatiota kaupassa ja ihmisten välisenä siirtymisenä rajoitti vuosituhansia sopivan infrastruktuurin puute. Ei osattu navigoida valtamerillä eikä kuljetuskapasiteetti ollut merkittävä. Ensimmäisiä globalisaatioita lienee ollut ihmissuvun leviäminen Afrikasta Eurooppaan, Aasiaan ja muihin maanosiin. Ensimmäinen tekninen globalisaatio 1500-luvulla koski valtameripurjehduksen syntyä. Globaali kommunikaatio, vaikkakin hidas tuli mahdolliseksi. Toinen tekninen globalisaatio(1850) koski kuljetuskustannusten radikaalia halpenemista (höyrylaivat ja junat). Globaalit tiedonsiirtovälineet (lennätin) olivat kapasiteetiltaan pieniä, mutta ensimmäisen kerran tietoa pystyttiin välittämään suurimmalla mahdollisella nopeudella, valon nopeudella, eli lyhyt sanoma muutamassa minuutissa maapallon toiselta puolelta sen toiselle puolelle. Seuraava muutos (1920) koski lokaalia tasoa, tiedon siirron helpottumista (puhelin) ja kuljetusten paikallista tasoa (autot). Kolmas globalisaatio (2000) koski tiedon siirron, käsittelyn ja tallenuksen radikaalia halpenemista ja muuttumista liikkuvaksi ja joka paikkaa ulottuvaksi sekä matkustamisen globalisoitumista (suihkukone jo 1960- luvulta). Laajemmat viestinsiirtokanavat ovat mahdollistaneet toimintojen hajauttamisen globaaliksi, esim Swissairin siirtää yhtiön taustatoiminnot (kirjapito, sihteerit ym.) Intiaan. Tai tietokoneohjelmien teko jatkuvana 24 tunnin prosessina kolmella 8 tunnin aikavyöhykkeillä ja siirto seuraavalle aikavyöhykkeelle viestintäsatellittien ja valokaapeliden kautta. Globaalin kommunikaation esimerkki ihmistasolla on että jo vuonna 1969 Atlantin ylitti 6 miljoona lentomatkustajaa, viisi kertaa enemmän kuin parhaimpanakaan laivamatkavuonna. Mielenkiintoinen globalisaation historian tausta on myös Quincy Wrightin havainto siitä, että kauppa ja teknologia ennakoi organisatorista ja lakiin perustuvaa kehitystä. Meillä on selvät havainnot globaalista kaupasta ja globaalista informaatiotekniikasta. Ne ennakoisivat Wrightin mukaan globaaleja organisaatioita ja globaalia lainsäädäntöä. Myös Wrightin havainto tiedonkäsittelyn muutoksesta seuraavan suuremman organisaatiotason edellytyksenä on globalisaation kannalta mielenkiintoinen. Meillä on kirjapainotaidon jälkeen syntynyt radikaalisti uusi tietotekniikka: globaali elektroninen, tietokoneperusteinen ja integroitu tiedon käsittely, välittäminen ja tallennus.

Katso myös

- Anti-globalisaatio
- erikoistuminen
- systeemi
- postmoderni sodankäynti
- Internetin olemuksesta
- Mitä Linux kertoo nykyajasta?
- Ihmisen organisoitumisen tasot evoluutiossa
- Noopolitik, globaali mielen politiikka Luokka:Politiikka ja:グローバリゼーション

Aedirn

Aedirn to fikcyjne państwo opisane przez Andrzeja Sapkowskiego w sadze o wiedźminie. Aedirn sąsiaduje z Kaedwen, Redanią, Temerią, Mahakamem i Lyrią-Rivią. Od wschodu Aedirn jest ograniczone przez Góry Sine. Wewnątrz państwa leży Dolina Kwiatów - Dol Blathanna - rządzona przez Stokrotkę z Dolin - Enid an Gleanna.
W stolicy Aedirn - Vengerbergu - mieści się siedziba Yennefer.
Pod rządami Demawenda Aedirn zajęło Lyrię i Rivię po Dol Angra, lecz szybko utraciło Północną Marchię na rzecz Henselta z Kaedwen, a ziemie południowe podczas tzw. rozbioru nilfgaardzko-kaedweńskiego.
- Ważniejsze miasta
- Vengerberg
- Hagge
- Aldersberg
- Ban Ard
- Guleta Kategoria:Wiedźmin

gry strategiczne free poker online slots tani sylwester online slots

:: RELATED NEWS ::

Квезани
Ткварчели (другое название Квезани) — город (с 1942) в Абхазии. В советское время Ткварчели входил в состав Абхазской автономной республики, которая была частью Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов (настоящая фамилия Скрябин) (9 марта 1890, слобода Кукарка Вятской губернии — 8 ноября

Литовское княжество
Великое княжество Литовское (полное название Великое Княжество Литовское, Русское и Жамойтское) — государство, существовавшее с конца XII — первой половины XIII веков по 1795 г. на территории современных Лит�

Лаборатория вычислительных комплексов МГУ
Лаборатория вычислительных комплексов была образована под научно-методическим руководством кафедры Автоматизации систем вычислительных комплексов как научное подразделение факультета Саратовской области

Основные характеристики

- Районный центр — город 1918) в России, административный центр Красноармейского района Высшая школа — общее название высших учебных заведений
- Высшая школа в Бельгии — тип выших уче

Браге, Тихо
Ти́хо Бра́ге (Tycho Brahe; 14 декабря 1546, Кнутструп, Дания — 24 октября 1601, Прага) — датс

Симоносекский договор
Симоносекский договор (, "Shimonoseki Jōyaku", в Китае известный как Договор Магуан, ) — заключён между Японией и Циньской империей (Китаем) 17 апр�