:: wikimiki.org ::
| Rahan Kvantiteettiteoria |
Rahan kvantiteettiteoriaRahan kvantiteettiteoria on alun perin David Humen kehittämä ja myöhemmin klassisen taloustieteen ydinteeseihin kuulunut teoria, jonka mukaan markkinoilla olevan rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään määrää yleisen kuluttajahintatason, eli kääntäen sanottuna rahan hinnan suhteessa hyödykkeisiin.
Rahan kvantiteettiteorian perustana on Fisherin yhtälö[http://www.econlib.org/library/Enc/bios/Fisher.html]:
Rahan määrä (M) - Rahan kiertonopeus (V) =
yleinen hintataso (P) - Taloudellisen toimeliaisuuden määrä (T)
Jos rahan kiertonopeus ja taloudellisen toimeliaisuuden määrä korreloivat keskenään, on siis rahan määrällä ja myytävien tuotteiden ja palvelujen määrällä (ceteris paribus) suora verrannollinen yhteys hintoihin.
Kausaliteetti kulkee teorian mukaan vasemmalta oikealle. Kuten Milton Friedman totesi, "inflaatio on aina ja kaikkialla rahapoliittinen ilmiö" - sitä ei siis määrää reaalitaloudellinen toiminta vaan keskuspankin liikkeellelaskeman rahan määrä.
Rahan kvantiteettiteoria liittyy täten monetaristiseen neutraliteettiin, jonka mukaan vaikkapa rahavarannon tuplaus tuplaa hintatason ceteris paribus, muttei vaikuta mitenkään tavaroiden ja palveluiden reaaliseen
kokonaistuotantoon, reaalikorkoihin tai työttömyyteen.
Rahan kvantiteettiteorian mukaan rahalla ei siis itsellään ole arvoa, vaan sillä on pelkkä vaihtoarvo tai välinearvo. Rahaa ei haluta sen itsensä takia, vaan niiden tuotteiden takia joita sillä voi ostaa.
Luokka:Makrotaloustiede
David Hume
David Hume (26. huhtikuuta 1711 – 25. elokuuta 1776) oli skotlantilainen filosofi, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin kanssa valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Humea ennen empirismin perinteen tärkeimpinä vaikuttajina olivat George Berkeley ja John Locke. Hume päätyi tyrmäämään jopa ajatuksen kausaliteetista eli syysuhteesta pelkkänä tottumuksen tapana.
Humen empirismi
Maailmasta saatu välitön ensivaikutelma on Humen mukaan vahva vaikutelma, ja muisto havainnosta eli vaikutelman kopio on nimeltään idea.
Humen mukaan tieto sekä mielikuvitus ovat tulleet havainnoista, tässä esimerkkinä kuvitelma sarvekkaasta miehestä. Muistoissamme ideoina ovat niin sarvet kuin mieskin. Tämä kuvitelma ei ole palautettavissa aistihavaintoon (eihän kukaan ole nähnyt sarvekasta miestä), vaan mieli on muokannut tämän kuvatuksen.
Tästä päästään Humen sielukäsitykseen. Hänen mielestään ihmisen mieli on vain vaikutelmien sekä ideoiden vallassa oleva temmellyskenttä. Kukaan ei ole nähnyt sielua tai mitään aineetonta substanssia, eikä niiden olemassaoloa ei voida todistaa. Sama kielteisyys pätee myös kausaliteetin olemassaoloon: kukaan ei ole havainnut kausaliteettia olemassaolevana oliona. Esimerkiksi kun kuula lähtee liikkeelle toisen kuulan osuessa siihen, emme havaitse mitään välttämätöntä yhteyttä kahden tapahtuman välille, vaan ainoastaan kuvittelemme kausaliteetin. Ja koska emme havaitse kausaliteettia, meillä ei Humen mukaan voi olla tietoa siitä. Hume vei empirismin skeptisismiin, kaikkialle ulottuvaan epäilyyn. Tietoteoreettisessa skeptismissa ei ollut enää varmuutta jumalan olemassaolosta, minän pysyvyydestä eikä säännönmukaisuuksista.
Katso myös
- Humen giljotiini
- Humen puntari
- Empirismi
Hume, David
ko:데이비드 흄
ja:デイヴィッド・ヒューム
simple:David Hume
th:เดวิด ฮูม
RahavarantoRahavaranto on makrotaloudellinen käsite, joka viittaa rahan määrään taloudessa. Koska raha on periaatteessa mitä vain mitä voidaan käyttää velan kuittaamiseen, rahavarannolle on useita määritelmiä.
Esimerkiksi Euroalueen määritellyt rahavarannot, joita Euroopan keskuspankki seuraa ovat:
- M1: yleisön hallussa olevat + yön yli talletukset
- M2: M1 + alle 2 vuoden maturiteetin talletukset + 3 kk:n aikana lunastettavat talletukset
- M3: M2 + arvopaperit rahamarkkinoilla + talletukset takaisinostosopimuksella + alle 2 vuoden velkapaperit
Näistä vain M1 on täysin likvidejä varoja, mutta M3 on taasen keskeisin rahavarannon mittari.
Rahavaranto ja inflaatio korreloivat siten, että:
Rahan kiertonopeus - rahavaranto = reaalinen BKT - hintataso
Rahan kiertonopeus viittaa siihen, kuinka usein raha vaihtaa omistajaa taloudessa yhden vuoden aikana. Jos se on vakio ja jos keskuspankki lisää rahan määrää enemmän kuin reaalinen BKT kasvaa, syntyy inflaatiota. Tätä teoriaa kausaalisesta suhteesta rahamäärän, rahan kiertonopeuden, BKT:n ja hintatason välillä kutsutaan rahan kvantiteettiteoriaksi.
Luokka:Makrotaloustiede
KauppaSana kauppa voi tarkoittaa:
- tapahtumaa, jossa tavaraa vaihdetaan toiseen tavaraan tai rahaan: kaupankäynti
- liikeyritystä, joka on erikoistunut kaupankäyntiin kuluttajien kanssa: vähittäiskauppa
KausaliteettiKausaliteetti on syy-seuraus -suhde eli kahden tapahtuman suhde, jossa toinen aiheuttaa toisen. Toinen tapahtuma on tällöin syy ja toinen seuraus. Normaalisti syy on aina ennen seurausta. Kvanttitasolla kausaliteetti ei ole välttämättä voimassa. Sen sijaan Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden tapahtuman syy-seuraus -suhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Esimerkki:
# Kun sataa vettä, niin maa kastuu.
# Kun A, niin B.
Luokka:Logiikka
ja:因果
Milton FriedmanNobel-palkittu taloustieteilijä Milton Friedman (1912-) on monetaristisen taloustieteen alkuperäisiä kehittelijöitä.
Friedman vaikutti merkittävästi esim. Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin ajatuksiin, vaikka Reagan ja Thatcher eivät täysin harjoittaneetkaan hänen kannattamaansa liberaalia politiikkaa edes talouden alalla. 1990-luvulla Friedmanin oppeja on osin sovellettu myös mm. Virossa ja Uudessa-Seelannissa. Tietysti ilmiön takana ovat myös muut taloustieteilijät, mm. Friedrich von Hayek, sekä sääntelyn ja veroasteen nousu tasolle, jota monet pitävät liian haitallisena.
Friedman on eräs maailman tunnetuimpia korkeiden verojen, sääntelyn ja inflaation vastustajia. Vuonna 1980 esitetty Friedmanin kirjoittama 10-osainen talouspoliittinen tv-dokumenttisarja Free to Choose kasvatti vapaan markkinatalouden kannatusta USA:n suuren yleisön keskuudessa ja vaikutti mm. Reaganin voittoon vuoden 1980 presidentinvaaleissa, minkä jälkeen Friedman toimi presidentti Reaganin talouspoliittisena neuvonantajana. Ohjelmasarjan ohessa Milton Friedman kirjoitti kirjan Vapaus valita (suom. 1982) puolisonsa Rose Friedmanin kanssa.
Milton Friedman vastustaa jyrkästi huumeiden kieltolakia ja vertaa sitä tehottomuudessaan jopa sosialismiin. Friedmanin mielestä ei ole mitään järkeä mättää valtavia summia veronmaksajien rahaa huumepolitiikkaan, joka on hänen mielestään osoittautunut hyvin tehottomaksi päätarkoituksessaan eli huumeiden käytön estämisessä. Yksityisellä sektorilla ei koskaan yritettäisi jatkaa sellaisella toimintalinjalla, joka selvästi tuottaa tappiota.
Liberaalina Friedman vastustaa luonnollisesti myös asevelvollisuutta. Presidentti Richard Nixonin asettaman maanpuolustuksen kustannuksia arvioivan työryhmän taloustieteilijäjäsenenä Friedman onnistui 70-luvulla osoittamaan palkka-armeijan kustannukset kansantaloudellisesti edullisemmiksi kuin asevelvollisuuden kustannukset (pakkotyön vaihtoehtoiskustannukset huomioiden). Friedmanin tästä asiasta laatiman selvityksen pohjalta Nixon suostui lakkauttamaan kutsunnat Yhdysvalloissa. Friedman itse on myöhemmin maininnut pitävänsä tätä suurimpana saavutuksenaan.
Milton Friedman on tunnettu myös kansalaispalkka-ajatuksen ensimmäisenä esittäjänä. Friedman ehdotti v. 1967 ns. negatiivista tuloverotusta, jossa tietyn tulorajan alapuolella olevat ihmiset saisivat valtiolta avustusta X prosenttia ko. tulorajan ja omien tulojensa välisestä erotuksesta. Friedman toimi 1970-luvulla presidentti Nixonin ja 80-luvulla presidentti Reaganin talouspoliittisena neuvonantajana ja oli huolestunut mm. passivoivasta ja byrokraattisesta sosiaaliturvasta. Friedmanin mielestä olisi järkevämpää maksaa joko kaikille kansalaisille samaa kuukausittaista perustuloa (eli kansalaispalkkaa) tai pienituloisille negatiivista tuloveroa, kuin rahoittaa kalliita ja monimutkaisia byrokraattisia sosiaaliohjelmia (esim. työttömyyskorvaukset, asumistuki, äitiyspäiväraha, tarveharkintainen toimeentulotuki jne.).
Friedmanin mukaan kumpi tahansa malli olisi byrokratian minimoiva ja valinnanvapauden maksimoiva köyhien auttamisen ja kannustavuuden säilyttämisen välinen kompromissi. Tämä Milton Friedmanilta peräisin oleva ajatus nykyisten monimutkaisten sosiaalitukimuotojen korvaamisesta yhdellä perustulolla/kansalaispalkalla tai negatiivisella tuloverolla on saanut Suomessa kannatusta lähinnä Vihreiltä, Liberaaleilta ja edesmenneeltä Nuorsuomalaiselta puolueelta, jossain määrin myös Vasemmistoliitolta ja Keskustalta sekä yksittäisiltä muiden puolueiden poliitikoilta. Mm. Vihreän liiton pj Osmo Soininvaara kannattaa ajatusta kirjassaan Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi.
Friedman, Milton
Friedman, Milton
ko:밀턴 프리드먼
ja:ミルトン・フリードマン
Inflaatio vuoden 1923—1924 hyperinflaation aikana.]]
Inflaatio tarkoittaa yleensä rahan arvon alenemista eli yleistä hintatason nousua. Itävaltalaisen taloustieteen eräiden edustajien mukaan inflaatio on sama asia kuin rahamäärän kasvu eikä heidän mielestään yleistä hintatasoa voi mitata.
Yleisimmin inflaatiota kuvataan kuluttajahintaindeksin prosenttimuutoksella. Kuluttajahintaindeksi mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa. Eri hyödykkeiden paino kuluttajahintaindeksissä määräytyy niiden osuudesta kotitalouksien kokonaiskulutuksessa. Painoja muutetaan Suomessa viiden vuoden välein kulutuksessa tapahtuneiden muutosten mukaan.
Euroopan unionin talous- ja rahaliiton Emun jäsenmaissa pyritään alhaiseen, enintään noin kahden prosentin vuosittaiseen inflaatiovauhtiin. Mikäli hinnat nousevat tätä nopeammin, Euroopan keskuspankki EKP voi nostaa euron korkoa, jolloin kulutus vähenee ja hintojen nousu tästä syystä hidastuu. Inflaation vastakohta on deflaatio.
Klassisesta taloustieteestä periytyvän rahan kvantiteettiteorian mukaan inflaatio johtuu liikkeellä olevan rahamäärän kasvusta.
Katso myös hyperinflaatio.
Aiheesta muualla
- [http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/ind/oppitunnit/ind06/index.html Tilastokeskuksen sivut kuluttajanhintaindeksistä]
Luokka:Raha
ms:Inflasi
ko:인플레이션
ja:インフレーション
simple:Inflation
RahapolitiikkaRahapolitiikka on valtion talouspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on käyttää valtion kontrolloimia vaihdon välineitä erilaisiin päämääriin kuten inflaation tai korkotason kohdentamiseen. Sillä voidaan vaikuttaa välillisesti myös maan kansantalouteen. Sekä Euroopan unionissa että Yhdysvalloissa rahapoliittinen valta on siirretty edustukselliselta demokratialta keskuspankeille, jotka pyrkivät noudattamaan neutraalia rahapolitiikkaa.
Rahan kvantiteettiteorian mukaisesti vaihtokaupoissa käytettävän rahan kokonaisarvon vastatessa vaihdettavien tuotteiden kokonaisarvoa, rahan arvo ei laske (inflaatio) eikä nouse (deflaatio). Koska useimmissa talouksissa on tavallisesti talouskasvua, useimmat keskuspankit yrittävät laskea rahaa liikkeelle sen verran, että taloudessa on koko ajan pieni inflaatio (korkeintaan kuitenkin kaksi prosenttia[http://www.bof.fi/fin/2_rahapolitiikka/2.1_paatehtava/index.stm]). Euroopan keskuspankki pääsee tähän inflaatiotavoitteeseen euroalueella levittämällä rahaa siten, että lavean rahan määrä kasvaa keskimäärin viidestä kuuten prosenttia vuodessa[http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/5.1.4_rahamaara_ja_luotot/].
Keskuspankit levittävät rahaa talouteen avomarkkinaoperaatioilla.
Luokka:Politiikka
Luokka:Makrotaloustiede
RahavarantoRahavaranto on makrotaloudellinen käsite, joka viittaa rahan määrään taloudessa. Koska raha on periaatteessa mitä vain mitä voidaan käyttää velan kuittaamiseen, rahavarannolle on useita määritelmiä.
Esimerkiksi Euroalueen määritellyt rahavarannot, joita Euroopan keskuspankki seuraa ovat:
- M1: yleisön hallussa olevat + yön yli talletukset
- M2: M1 + alle 2 vuoden maturiteetin talletukset + 3 kk:n aikana lunastettavat talletukset
- M3: M2 + arvopaperit rahamarkkinoilla + talletukset takaisinostosopimuksella + alle 2 vuoden velkapaperit
Näistä vain M1 on täysin likvidejä varoja, mutta M3 on taasen keskeisin rahavarannon mittari.
Rahavaranto ja inflaatio korreloivat siten, että:
Rahan kiertonopeus - rahavaranto = reaalinen BKT - hintataso
Rahan kiertonopeus viittaa siihen, kuinka usein raha vaihtaa omistajaa taloudessa yhden vuoden aikana. Jos se on vakio ja jos keskuspankki lisää rahan määrää enemmän kuin reaalinen BKT kasvaa, syntyy inflaatiota. Tätä teoriaa kausaalisesta suhteesta rahamäärän, rahan kiertonopeuden, BKT:n ja hintatason välillä kutsutaan rahan kvantiteettiteoriaksi.
Luokka:Makrotaloustiede
Ceteris paribusCeteris paribus on latinaa ja tarkoittaa "muiden asioiden pysyessä muuttumatta". Kausaliteettia selitettäessä voidaan käyttää termiä ceteris paribus viittaamaan, että selitetyn lähtötilanteen ja annettujen lähtöarvojen lisäksi myös kausaalisen prosessin ulkopuolisten tekijöiden muutos saattaa vaikuttaa prosessin lopputulokseen.
Termiä käytetään usein taloustieteissä kuvaamaan koko dynaamisen järjestelmän tiettyjen osaprosessien toimintaa, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Voidaan esimerkiksi sanoa, että jos pihvin hinta laskee, useammat ihmiset ostavat pihviä, ceteris paribus. Jos myös kysyntäpuolella tapahtuu tämän prosessin ulkopuolisia muutoksia (suuri osa ihmisistä ryhtyy vegaaneiksi yhtäkkiä), saattavat ihmiset ostaa myös vähemmän pihviä.
Katso myös
- Naiivi hintateoria
- Hempel-Oppenheimin malli
Luokka:Taloustiede
Baron de CliffordThe Barons de Clifford were a notable family in late medieval England, their title dating to 1299. The Barons de Clifford were raised to become Earl of Cumberland in the 16th century, but this title died out in the early 17th century. The title has since passed through several female lines. The Barony passed into the prominent Russell family in the 19th century through the marriage of Sophia, 22nd Baroness de Clifford, to Captain John Russell, a great-grandson of John Russell, 4th Duke of Bedford. Consequently, the present holder of the Barony is also in remainder to the Dukedom of Bedford.
The Clifford family has begun to carry to other barony title using the name of Clifford: Baron Clifford and Baron Clifford of Chudleigh. And there were three Baronet titles created in the family: Baronet Clifford of Flaxbourne, New Zealand, Baronet Clifford of the Navy and Baronet Clifford-Constable of Tixall, Staffordshire
Barons de Clifford (1299)
- Robert de Clifford, 1st Baron Clifford (1274-1314)
- Roger de Clifford, 2nd Baron Clifford (1299-1322)
- Robert de Clifford, 3rd Baron Clifford (1305-1344)
- Robert de Clifford, 4th Baron Clifford (1329-1345)
- Roger de Clifford, 5th Baron Clifford (1333-1390)
- Thomas de Clifford, 6th Baron Clifford (1363-1391)
- John Clifford, 7th Baron Clifford (1388-1422)
- Thomas Clifford, 8th Baron Clifford (1414-1455)
- John Clifford, 9th Baron Clifford (1435-1461)
- Henry Clifford, 10th Baron Clifford (1454-1524)
- Henry Clifford, 1st Earl of Cumberland, 11th Baron de Clifford (1493-1542)
- Henry Clifford, 2nd Earl of Cumberland, 12th Baron de Clifford (1517-1569)
- George Clifford, 3rd Earl of Cumberland, 13th Baron de Clifford (1558-1605) (dormant until 1678)
- Anne Herbert, de jure 14th Baroness de Clifford (1590-1676) (unsuccessfully claimed title in 1628)
- Nicholas Tufton, 3rd Earl of Thanet, 15th Baron de Clifford (1631-1679) (allowed to claim title in 1678)
- John Tufton, 4th Earl of Thanet, 16th Baron de Clifford (1638-1680)
- Richard Tufton, 5th Earl of Thanet, 17th Baron de Clifford (1640-1684)
- Thomas Tufton, 6th Earl of Thanet, 18th Baron de Clifford (1644-1721) (abeyant 1721)
- Margaret Coke, 19th Baroness de Clifford (1700-1775) (wife of Thomas Coke, 1st Earl of Leicester) (abeyance terminated 1734; abeyant 1775)
- Edward Southwell, 20th Baron de Clifford (1738-1777) (abeyance terminated 1776)
- Edward Southwell, 21st Baron de Clifford (1767-1832) (abeyant 1832)
- Sophia Coussmaker, 22nd Baroness de Clifford (1791-1874) (abeyance terminated 1833)
- Edward Southwell Russell, 23rd Baron de Clifford (1824-1877)
- Edward Southwell Russell, 24th Baron de Clifford (1855-1894)
- Jack Southwell Russell, 25th Baron de Clifford (1884-1909)
- Edward Southwell Russell, 26th Baron de Clifford (1907-1982)
- John Edward Southwell Russell, 27th Baron de Clifford (b. 1928)
The baron's heir presumptive: his brother, the Hon. William Southwell Russell (b. 1930)
The heir presumptive's heir apparent: his son, Miles Edward Southwell Russell (b. 1966)
De Clifford
cellulitis Jamnik Jamniki Zoja Casino hotels Prague narty austria
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
Capcom VS SNK 2
Capcom vs. SNK 2 is a sequel to the fighting game Capcom vs. SNK.
This game was released on Naomi hardware in the arcade. It was later released for the Sega Dreamcast (Japan only), PlayStation 2, Read More... |
Tonja Walker
Tonja Walker (born September 19, 1960 in Long Island) is an American actress.
She first came into fame as Lizbeth Bachman on the soap opera Capitol when the soap premiered in 1982. After a successful four
|
Recreation room
A recreation room (also known as a rec room) is a room used for a variety of purposes, such as parties, games and other everyday or casual use. The term is common in the United States, but it is not used in the United Kingdom. Often children or teenagers will entertain their friends in the rec room, which is often located in the basement, away from the main living areas of the house.
Category:Rooms
|
Aytos
Aytos (Bulgarian: Айтос) is a municipality located in the eastern part of the Republic of Bulgaria and belongs to the administrative boundaries of Burgas Province. It is bounded by the following municipalities: to the north - by Ruen, to the west - by Karnobat, to th
|
|
ITTF
The International Table Tennis Federation (ITTF) is the governing body for all national table tennis associations. The first international tournament was held in January 1926 in Berlin. Austria, Germany, room for entertaining guests, reading, watching TV or other activities.
In modern homes and apartments the living room has replaced the old fashioned parlor of yesteryear. The term marks the twentieth-century effort of arch
|
|