:: wikimiki.org ::
| Rauma |
Rauma
Rauma (ruotsinkielinen nimi Raumo) on vuonna 1442 perustettu kaupunki Länsi-Suomen läänissä, Pohjanlahden rannalla, 50 km Porista etelään ja 92 km Turusta pohjoiseen. Kaupungin asukasluku on 36 677 (vuoden 2004 lopussa).
Rauma on Suomen neljänneksi vanhin kaupunki (viidenneksi vanhin, jos Viipuri lasketaan). Rauman seutu on kuuluisa etenkin rikkaasta murteestaan (Rauman giäl) — "Kyl Raum o ain Raum". Rauma on kuuluisa myös pitsinnypläyksestä.
Keskiaikaisesta Raumasta on jäljellä alun perin fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Vanha Rauma on tiheään rakennettu ja matala puutaloalue. Se on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. 1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa, mutta viimeisin suuri palo oli vuonna 1682. Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Myös raumalaiset porvarit määrättiin muuttamaan Helsinkiin. Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia porvareita uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen kun porvaristo sai paluuluvan 1550-luvun lopulla.
Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan. 1800-luvulla Raumalla oli suuri purjelaivasto. Rauman viimeinen purjelaiva oli Uljas.
Teollisuus ja kauppa
Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM-Kymmenen Rauman paperitehdas on Euroopan suurin. Rauman satama on yksi maan vilkkaimmista.
Kulttuuri
Raumalla järjestetty vuosittain 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Raumanmeren juhannus on Suomen suurin vuosittain järjestettävä musiikkifestivaali, jota on järjestetty vuodesta 1999 lähtien. Pienempiä musiikkitapahtumia ovat klassisen musiikin festivaali Rauman Festivo ja vaihtoehtomusiikkitapahtuma [http://klustermus.kaakao.org Klustermus]. Loppukesästä kaupungissa järjestetään myös Itämeren maiden elokuvia esittelevä [http://www.blueseafilmfestival.com Blue Sea Film Festival].
Urheilu
Rauman Lukko on raumalainen jääkiekkojoukkue. Paikallisia jalkapallojoukkueita ovat Pallo-Iirot ja FC Rauma. Fera on paikallinen pesäpallojoukkue. Amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa pelaa Sea City Storm.
Kaupunginosat ja kylät
Haapasaari, Kaaro, Kappelinluhta, Keskusta, Kinno, Kolla, Kortela, Kourujärvi, Lajo, Lonsi, Merirauma, Monna, Nihattula, Nummi, Paloahde, Paroalho, Sampaanala, Sinisaari,
Sorkka, Soukainen, Syvärauma, Tarvola, Tuomoniemi, Unaja, Uotila, Uusilahti, Vanha Rauma, Vasarainen, Vermuntila, Voiluoto, Äyhö
Linkkejä
- [http://www.rauma.fi Rauman kaupunki]
- [http://www.nba.fi/fi/maailmanperintokohteet Maailmanperintökohteet Suomessa (Museovirasto)]
- [http://www.oldrauma.fi/index_sf.html Vanha Rauma (esittely verkossa)]
Äyhö
Luokka:Rauma
Luokka:Suomen kaupungit
1442
Tapahtumia
- Rauman kaupunki perustettiin
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
Luokka:1400-luku
ko:1442년
Kaupunki
pääkaupunki. Se on myös maan suurin ja nopeimmin kasvava kaupunkiseutu.]]
Kaupunki on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Vuoteen 1977 asti Suomen kaupungeilla oli oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti: Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Ero pikkukaupunkien ja suurkaupunkien välillä on eri alueilla erilainen. Suurkaupunki voi tarkoittaa urbaania aluetta, joka ylittää tietyn asukasluvun; kaupunkia joka dominoi muita kaupunkeja tietyllä talousalueella tai joka on hallinnollisesti merkittävä. Suurkaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Vaikka suurkaupunki voi viitata alueeseen, jolla on lähiöitä ja satelliittialueita, termi ei sovi kattamaan usean kaupungin keskittymää eli metropolialuetta kuten pääkaupunkiseutu. Englannin kielessä erotellaan kaupunki nimikkeille city eli suurkaupunki ja town eli pikkukaupunki.
Suomessa suurin osa kaupungeista on pikkukaupunkeja. Suurkaupungeiksi voidaan Suomen mittakaavassa katsoa Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu. Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo määritellään usein globaaleiksi kaupungeiksi, mutta termiä käytetään myös muista suurkaupungeista. Nykyään on nähtävissä merkkejä suurkaupunkien lähiöalueiden yhdistymisestä (Yhdysvaltain itärannikko) monien kymmenien miljoonien asukkaiden metropoleiksi. Maailman suurimmaksi kaupungiksi lasketaan yleensä Japanissa sijaitseva yli 30 miljoonan asukkaan Suur-Tokio. Kiinalainen Chongqingin kaupunki on kuitenkin lähes Tokion kokoinen, ja siten maailman toiseksi suurin kaupunki.
Kaupungin keskusta
Kaupungin keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta näyttää kaupungin elinvoiman ja lisää kiinnostavuutta. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se myös parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa.
Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Silloin kestävä kehitys vaarantuu, kun asiointi rakentuu autojen varaan. Autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan. Keskustan palvelutaso ei kehity. Kaupungin kehittämisaloite siirtyy yksityisille maanomistajille.
Suomen kaupungit
Suomessa kaupunki on myös julkishallinnon yksikkö. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia, koska Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto.
Asutuksen kokoluokittelu Suomessa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:
- Haja-asutusalue, maaseutu tai pieni taajama (1 - 1 000 asukasta) 22 kpl
- Pieni maaseutukaupunki (1 001 - 20 000 asukasta) 357 kpl
- Keskikokoinen kaupunki (20 001 - 50 000 asukasta) 39 kpl
- Suuri kaupunki (50 001 - 100 000 asukasta) 8 kpl
- Suurkaupunki (asukkaita yli 100 000) 6 kpl
Suurin osa Suomen kunnista on tämän mukaan siis pieniä maaseutukaupunkeja.
Erilaiset kaupungit
Suomessa on suurilukuinen määrä kaupunkeja. Suurin osa niistä on pieniä, kuten edellä todettiin. Helsinki on maan suurin kaupunki, asukkaita seudulla on 1,2 miljoonaa. Kooltaan se yltää eurooppalaiseen sarjaan keskisuurena kaupunkina. Toiseksi suurimmat kaupunkiseudut ovat Tampere ja Turku. Muita valtakunnallisesti merkittäviä keskuksia ovat Oulu, Lahti ja Jyväskylä. Loput Suomen kaupungeista ovat pienempiä maakuntakeskuksia. Suurimmissa kaupungeissa on paljon työpaikkoja, oppilaitoksia ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Suurissa kaupungeissa kulttuurielämä on aktiivista ja niistä löytyvät hyvät koulutusmahdollisuudet korkeakouluineen. Mahdollisuuksia tehdä vapaa-ajalla itseään kiinnostavia asioita on paljon. Nämä kaikki tuovat ympäröivälle seudulle menestystä vanavedessään.
Suomen suurimmat kaupunkiseudut
Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan kaupungin koosta muun muassa Helsingin ja Kouvolan tapauksissa.
Tilastojen lähde [http://www.kunnat.net kunnat.net].
Maailman suurimmat kaupunkiseudut
Maailman suurimmat kaupunkiseudut ovat tärkeitä toimijoita poliittisesti ja taloudellisesti.
kuva:Green up.png
kuva:Green up.png.]]
| Sijoitus | Nimi | Väkiluku
|
|---|
| 1 | Tokio, Japani | 36 510 000
| | 2 | New York, Yhdysvallat | 22 310 000
| | 3 | Mexico City, Meksiko | 22 090 000
| | 4 | Soul, Etelä-Korea | 21 740 000
| | 5 | Mumbai, Intia | 19 470 000
| | 6 | São Paulo, Brasilia | 19 090 000
| | 7 | Jakarta, Indonesia | 17 590 000
| | 8 | Los Angeles, Yhdysvallat | 17 540 000
| | 9 | Osaka, Japani | 17 510 000
| | 10 | Delhi, Intia | 17 480 000
| | 11 | Manila, Filippiinit | 16 610 000
| | 12 | Kairo, Egypti | 15 500 000
| | 13 | Shanghai, Kiina | 14 610 000
| | 14 | Kolkata, Intia | 14 450 000
| | 15 | Moskova, Venäjä | 14 440 000
| | 16 | Buenos Aires, Argentiina | 13 330 000
| | 17 | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | 12 420 000
| | 18 | Teheran, Iran | 11 890 000
| | 19 | Ruhrin alue, Saksa | 11 780 000
| | 20 | Rio de Janeiro, Brasilia | 11 720 000
| | 21 | Karachi, Pakistan | 11 620 000
| | 22 | Istanbul, Turkki | 11 580 000
| | 23 | Pariisi, Ranska | 11 500 000
| | 24 | Dhaka, Bangladesh | 11 490 000
| | 25 | Peking, Kiina | 11 240 000
| | 26 | Lagos, Nigeria | 10 690 000
| | 27 | Bangkok, Thaimaa | 9 750 000
| | 28 | Chicago, Yhdysvallat | 9 420 000
| | 29 | Kinshasa, Kongo | 9 120 000
| | 30 | Nagoya, Japani | 8 760 000
|
Lähde: [http://www.world-gazetteer.com world-gazetteer.com]
Kaupunkien urbaanius
Eri kaupungeilla on eri väestöntiheys. Väestöntiheys kertoo, miten tiheästi kaupungissa asuu ihmisiä. Suuri väestöntiheys on yleensä kaupungin keskustassa ja kerrostaloalueilla, pieni väestöntiheys omakotitaloalueilla. Suuri väestöntiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Pienen väestöntiheyden kaupungeissa matkat ovat pitkät ja palveluja hajanaisesti, joka lisää henkilöauton tarvetta.
Euroopassa kaupungit ovat vanhoja ja ne ovat tiheästi rakennettuja. Kävelykadut ovat yleisiä ja kaduilla käy vilkas elämä. Pohjoismaissa kaupungit ovat jonkin verran väljemmin rakennettuja. Useat Suomen kaupungit vastaavat väestötiheydeltään Yhdysvaltojen autokaupunkeja. Suurin urbanisoituminen löytyy Pääkaupunkiseudulta mukaan lukien Kerava ja Järvenpää. Muita erityisen urbaaneja kaupunkeja ovat Maarianhamina, Jyväskylä, Lahti, Turku, Kouvola ja Joensuu.
Kaupunkien arvostus
Alla on Taloustutkimuksen Kaupungit: Muuttohalukkuus 2004 -tutkimuksen tulokset yleisarvosanoilla 4-10 mitattuna. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten muuttohalukkuutta eri kaupunkeihin.
Kaupunki Arvosana Asukasluku
1. Tampere 7,98 197 774
2. Jyväskylä 7,75 80 372
3. Turku 7,57 173 686
4. Kuopio 7,38 87 347
5. Oulu 7,31 123 274
6. Hämeenlinna 7,22 46 352
7. Naantali 7,16 13 360
8. Helsinki 7,14 559 718
9. Espoo 7,10 216 836
10. Lahti 7,05 97 543
11. Lappeenranta 7,03 58 401
12. Porvoo 6,95 45 403
13. Savonlinna 6,93 27 660
14. Vaasa 6,84 57 014
15. Vantaa 6,76 179 856
16. Mikkeli 6,75 46 612
17. Joensuu 6,75 52 140
18. Rovaniemi 6,71 35 188
19. Seinäjoki 6,71 30 702
20. Rauma 6,63 37 030
Kaikkien kaupunkien ka. 6,86
Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana (aakkosjärjestyksessä): Hyvinkää, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lohja, Pietarsaari, Pori, Raahe, Salo ja Varkaus.
Tarkemmin kaupunkeja tarkasteltiin yhdeksällä erottelevuustekijällä. Työpaikkojen tarjonnassa, opiskelumahdollisuuksissa ja monipuolisessa kulttuuritarjonnassa pärjäsi Helsinki. Sijainnista, harrastusmahdollisuuksista ja kunnallisista palveluista parhaan arvosanan sai Tampere. Viihtyisimpänä asuinympäristönä ja parhaana kasvuympäristönä lapsille pidettiin Jyväskylää, kun taas Espoota pidettiin muita kaupunkeja useammin kehittyvänä talousalueena.
Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa
Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän. Tämä ei kuitenkaan pidä tarkkaan ottaen paikkaansa; kaupunkikulttuurit ovat tässä mielessä yksilöllisiä.
Suomen Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2004 Kuntalehdessä (numero 15) tutkimuksen suurimpien Suomen kaupunkien pahoinvoinnista 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa on käytetty kymmentä pahoinvoinnin mittaria. Tutkimuksen mukaan Suomen yli 40.000 asukkaan kaupungit sijoittuvat sosiaalisten ongelmien yleisyydessä alla olevan taulukon mukaiseen järjestykseen. Pahoinvoivimmassa Jyväskylässä sosiaaliongelmia havaittiin lähes 40 % enemmän kuin Espoossa.
Sosiaalisia ongelmia tarkasteltiin seuraavilla 10 mittarilla:
- toimeentulotuki asukasta kohden
- ahtaasti asuvia asuntokuntia % asuntokunnista
- työttömät % työvoimasta
- pitkäaikaistyöttömät % työttömistä
- poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset/10 000 as.
- poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/10 000 as.
- myynti 100% alkoholia, litraa/18 vuotta täyttäneet
- raskauden keskeytykset/1 000 15-49-v. naista
- sijoitetut lapset ja nuoret/1 000 0-17-vuotiasta
- kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus, %
Sija pahoinvoinnin mukaan Kaupunki Sija as.luvun mukaan
1. Jyväskylä 9.
2. Helsinki 1.
3. Lahti 7.
4. Turku 5.
5. Kotka 13.
6. Joensuu 14.
7. Pori 10.
8. Vantaa 4.
9. Oulu 6.
10. Vaasa 12.
11. Mikkeli 16.
12. Lappeenranta 11.
13. Kuopio 8.
14. Tampere 3.
15. Hämeenlinna 15.
16. Hyvinkää 18.
17. Porvoo 17.
18. Espoo 2.
Väestönmuutos
Lähivuosikymmeninä Suomen väestö muuttaa pääasiassa neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle, joista eniten Helsinkiin ja sen lähistölle Lohjalle ja Porvooseen. Länsisuomalaiset muuttavat rannikolta Turkuun ja keskisemmässä Suomessa Tampereelle. Lapin ja Oulun läänien väestö keskittyy Ouluun. Myös jotkin pienemmät keskukset, kuten Jyväskylä, Seinäjoki ja Salo houkuttelevat asukkaita lähiseudultaan ja joskus kauempaakin. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä houkuttelevampi siitä tulee, kun palvelut ja kulttuuritarjonta lisääntyvät.
Voidaan todeta, että kasvavia seutuja yhdistävät ennen kaikkea hyvä työpaikkatarjonta, palvelut, liikenneyhteydet ja edullinen sijainti. Pääasiassa kasvavat alueet sijaitsevat maan lounaiskolkassa, mutta poikkeuksen tekee Oulu, jota on kehitetty osin poliittisin päätöksin Pohjois-Suomen veturiksi.
Taantuvat kaupungit eivät ole onnistuneet asukkaiden houkuttelemisessa. Nämä ovat usein syrjässä suurista keskuksista maan pohjois- ja itäosissa, muutamat myös etelämpänä ja lännessä rannikolla. Ne ovat menestysaikanaan omanneet hyvät lähtökohdat, kuten paperiteollisuus tai rautateiden risteysasemana oleminen, mutta olosuhteiden muuttuessa eivät ole pystyneet kehittymään houkutellakseen asukkaita ja yrityksiä.
Kasvukeskukset
- Helsinki
- Jyväskylä
- Lohja
- Oulu
- Porvoo
- Salo
- Seinäjoki
- Tampere
- Turku
Väestö vähenee
- Iisalmi
- Imatra
- Kajaani
- Kemi
- Kokkola
- Kouvola
- Mikkeli
- Pietarsaari
- Pori
- Rauma
- Savonlinna
Katso myös
- Luettelo Suomen kaupungeista
- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Aluepolitiikka
- Maaseutu
Aiheesta muualla
- [http://www.kaupunkiopas.com Suomen Kaupunkiopas - Suomen kaupungit Internetissä]
- [http://fennica.ascentia.fi Fennica-tilastopalvelu]
Luokka:Hallinto
ja:村落
simple:City
tokipona:ma tomo
zh-tw:鎮
zh-cn:城镇
Länsi-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.
Hallinto
Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.
Maa- ja seutukunnat
Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten)
:#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
:#Härmänmaan seutukunta
:#Järviseudun seutukunta
:#Kuusiokuntien seutukunta
:#Seinäjoen seutukunta
:#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten)
:#Kaustisen seutukunta
:#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland)
:#Joutsan seutukunta
:#Jyväskylän seutukunta
:#Jämsän seutukunta
:#Keuruun seutukunta
:#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
:#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland)
:#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
:#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
:#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
:#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
:#Tampereen seutukunta
:#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten)
:#Kyrönmaan seutukunta
:#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
:#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
:#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda)
:#Pohjois-Satakunnan seutukunta
:#Porin seutukunta
:#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland)
:#Loimaan seutukunta
:#Salon seutukunta
:#Turun seutukunta
:#Vakka-Suomen seutukunta
:#Åboland-Turunmaan seutukunta
Kunnat
Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.
Vaakuna
Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
-
ko:서핀란드 주
Pori
Pori (ruotsiksi Björneborg) on Suomen kaupunki länsirannikolla. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja on osa Satakunnan maakuntaa.
Historia
Porin kaupunki perustettiin Kokemäenjoen suistoon Ulvilan kaupungin tilalle vuonna 1558. Ulvila onkin kiinni Porin kaupungissa oleva naapurikaupunki. Pori on mainio kesäkaupunki mm. Yyterin hiekkarantojen ja Pori Jazz -festivaalin johdosta. Vuonna 2003 Porin asukasluku kasvoi 300 henkilöllä, väestönkasvu johtui muuttovoitosta, Porissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempaa.
Kyliä
Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaaren kylä, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviiki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Viasvesi, Vähärauma, Yyteri
Yliopistokoulutus Porissa
Kaupungista puuttui yliopisto, koska aikoinaan ajateltiin teollisuuden pitävän kaupungin pystyssä. Vaikka varsinaista "Porin yliopistoa" ei olekaan, kaupungissa on laaja-alaista yliopistotason koulutusta.
Yliopistollinen toiminta käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta.
Tänä päivänä Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja monitieteellinen 1200 opiskelijan ja 180 asiantuntijan osaamiskeskittymä. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu.
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- SDP 20 paikkaa (+1 vuoteen 2000 verrattuna)
- Kokoomus 15 paikkaa (+1)
- Vasemmistoliitto 12 paikkaa (-1)
- Keskusta 6 paikkaa (-1)
- Vihreät 3 paikkaa (+1)
- Kristillisdemokraatit 2 paikkaa (-1)
- Paremman Porin Puolesta -ryhmä 1 paikka (ei muutosta)
Porin kaupunginjohtaja on Aino-Maija Luukkonen ja apulaiskaupunginjohtajat Aulis Laaksonen ja Kari Hannus.
Tunnettuja nykyisiä ja entisiä porilaisia
- Akseli Gallen-Kallela, syntyjään Porista, Juseliuksen mausoleumin freskojen suunnittelija
- Eino Grön, tangolaulaja
- Kelpo Gröndahl, painin olympiavoittaja ja kansanedustaja
- Kaarlo Kangasniemi, painonnoston olympiavoittaja
- Jyri Kjäll, nyrkkeilyn olympiamitalisti
- Leena Harkimo, kansanedustaja
- Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija ja valmentaja
- Timo Koivusalo, muusikko ja elokuvaohjaaja
- Olli Lindholm, Yö-yhtyeen laulusolisti ja johtohahmo
- Pertti Neumann, Dingon laulusolisti ja johtohahmo
- Lasse Pihlajamaa, haitarimusiikko ja -kehittäjä
- Eetu Salin, työväenliikkeen alkuaikojen vaikuttaja
- Juha Seppälä, kirjailija
- Leo-Pekka Tähti, paralympialaisten kaksinkertainen kultamitalisti
- Jorma Uotinen, tanssija
- Tero Vaara, Mamba-yhtyeen johtohahmo
Nähtävyyksiä
Rakennuksia
- Juseliuksen mausoleumi
- Keski-Porin kirkko
- Porin kaupungintalo
- Porin lentoasema
- Porin linja-autoasema
- Porin raatihuone
- Porin rautatieasema
Paikkoja
- Kirjurinluoto
- Porin kauppatori
- Yyteri
Aiheesta muualla
- [http://www.pori.fi/ Porin kaupunki]
- [http://statfin.stat.fi/StatWeb/Table.asp?STB=G1,G2&LA=fi&DM=SLFI&PA=Vamu80_&D1=a&D2=201&D3=15-l&HDR=T&TT=2 Porin väestömuutokset 1995-2003]
- [http://www.porinyliopistokeskus.fi/ Porin yliopistokeskus]
- [http://www.porilaiset.com/ Porilaisten keskustelufoorumi]
Luokka:Pori
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
Rauman murreRauman murre (paikalliset sanovat Rauman giäl) on voimakas lounaismurre, jolle on ominaista sanojen lyhentely, oma intonaationsa ja germaanisten kielten sanalainat. Sille läheistä sukua on myös Porin murre. Rauman murteessa korostuvat myös lähellä vierasperäisiä konsonantteja g, b, d ja f olevat äänteet.
Hj. Nortamo kirjasi paljon perinteistä Rauman murretta kirjoituksiinsa.
Esimerkkejä Rauman murteesta
Rauman rajalle tullessa tienvarressa toivotetaan "Ol niingon gotonas" ja lähtiessä kaupungista ulospäin rajakyltissä lukee "Luanikast reissu".
Sinunkaupat raumalainen voi tehdä sanomalla: "San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano."
Linkkejä
- [http://www.oldrauma.fi/tarina.html Raumlaissi jaarituksi]
- [http://www.ur.fi/ Kaupunkilehti Uusi Rauma / Raumangiälise uutise]
- [http://org.utu.fi/tyy/laulukirja/pdf/raumlaseryyp.pdf Juomalaulu "Raumlase ryyp"]
Luokka:Rauma
Luokka:Suomen murteet
Unescothumb
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (englanniksi United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization eli UNESCO) on Yhdistyneiden kansakuntien alajärjestö, jonka tarkoituksena on tieteen, kasvatuksen ja kulttuurin avulla edistää kansojen välistä yhteistyötä. Se perustettiin 16. marraskuuta 1945 ja sillä on 191 jäsenmaata. Järjestön pääjohtaja on vuodesta 1999 ollut japanilainen Koïchiro Matsuura. Järjestön päämaja sijaitsee Pariisissa.
Päämäärät ja tehtävät
Kasvatus-, tiede- ja kultturijärjestön perussääntö vuodelta 1945 määrittelee järjestön päämäärät ja tehtävät:
1. Järjestön tarkoituksena on myötävaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla, jotta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa kaikille kansoille tunnustettujen oikeuden, lain, ihmisoikeuksien ja ihmisten perusvapauksien periaatteiden yleismaailmallinen kunnioitus voitaisiin rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta turvata.
2. Tämän toteuttamiseksi järjestö:
a) suosii kaikkia joukkotiedotusvälineitä hyväksikäyttäen sitä työtä, joka edistää kansojen keskinäistä tuntemusta ja ymmärtämystä ja suosittelee tässä tarkoituksessa sellaisten kansainvälisten sopimusten solmimista, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi sanan tai kuvan välityksellä helpottamaan aatteiden vapaata vaihtoa;
b) antaa voimakasta virikettä kansanopetukselle ja kulttuurin levittämiselle:
ryhtymällä yhteistyöhön sitä toivovien jäsenvaltioiden kanssa auttaakseen niitä kehittämään opetustoimintaansa;
panemalla alulle kansojen välisen yhteistyön sen ihanteen asteittaiseksi toteuttamiseksi, joka pyrkii varaamaan kaikille, rotuun, sukupuoleen tai taloudellisiin taikka yhteiskunnallisiin eroavaisuuksiin katsomatta, yhtäläiset mahdollisuudet päästä osalliseksi kasvatuksesta;
ehdottomalla sellaisia kasvatusmenetelmiä, jotka parhaiten soveltuvat kaikkialla maailmassa valmistamaan lapsia vapaan ihmisen velvoituksiin;
c) auttaa ylläpitämään, lisäämään ja levittämään tietoja:
vaalimalla sen yleismaailmallisen sivistysperinnön säilyttämistä ja suojelemista, jonka kirjat, taideteokset sekä muut historialliset ja tieteelliset muistomerkit muodostavat, ja suosittelemalla asianomaisille kansoille tätä tarkoittavien kansainvälisten sopimusten solmimista;
kannustamalla kansojen välistä yhteistyötä kaikilla henkisen elämän aloilla, samoin kuin kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin piirissä toimivien henkilöiden sekä julkaisujen, taideteoksien, tutkimusvälineiden ja muun tietoaineiston vaihtoa;
helpottamalla sopivin kansainvälisin yhteistyötoimenpitein kaikkien kansojen mahdollisuuksia saada käyttöönsä eri maissa painettuja julkaisuja.
3. Pyrkien turvaamaan järjestön jäsenvaltioille niiden sivistysmuotojen ja kasvatus-järjestelmien riippumattomuuden, koskemattomuuden ja hedelmällisen erilaisuuden, järjestö ei saa puuttua asioihin, jotka olennaisesti kuuluvat jonkin jäsenvaltion sisäiseen toimivaltaan.
(Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 30/1956)
Järjestö on vuodesta 1972 ylläpitänyt maailmanperintöluetteloa.
Aiheesta muualla
- [http://www.minedu.fi/opm/unesco/index.html Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön toiminta Suomessa]
- [http://www.unesco.org Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön viralliset sivut]
Luokka:Yhdistyneet kansakunnat
Luokka:Kulttuurijärjestöt
zh-min-nan:Unesco
ko:유네스코
ja:国際連合教育科学文化機関
simple:United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization
th:องค์การศึกษา วิทยาศาสตร์ และวัฒนธรรมแห่งสหประชาชาติ
MaailmanperintöluetteloUNESCOn maailmanperintöluettelon tarkoituksena on suojella maailman tärkeää ja uhanalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Luetteloon otettujen kohteiden ja alueiden säilyttämisellä katsotaan olevan erityistä merkitystä ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle.
Vuonna 2004 maailmanperintöluettelossa oli 788 kohdetta, joista 611 kulttuurikohdetta, 154 luonnonkohdetta ja 23 molempiin ryhmiin kuuluvaa.
Maailmanperintöluettelossa on Suomesta seuraavat kohteet:
- Suomenlinna Helsingin edustalla
- Vanha Rauma - Rauman vanha ja tiheään rakennettu puutaloalue
- Petäjäveden vanha kirkko Petäjävedellä
- Verlan tehdasmuseo (entinen puuhiomo ja pahvitehdas) Jaalassa
- Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue Lapin kunnassa
Lisäksi luettelossa on Suomen ja yhdeksän muun valtion kautta kulkeva kolmiomittauspisteiden ketju, Struven ketju.
Kohteita muissa maissa
- Butrint, Albania
- Inaccessible, Atlantin valtameri
- Iso valliriutta, Australia
- Bakun vanha kaupunki, Azerbaidžan
- Nessebar, Bulgaria
- Abu Simbelin temppelit, Egypti
- Assurin kaupungin rauniot, Irak
- Salzburgin vanha kaupunki, Itävalta
- Petran muinaiskaupunki, Jordania
- Masada, Israel
- Nahannin kanjoni, Luoteisterritoriot, Kanada
- Timbuktu, Mali
- Valletta, Malta
- Chichén Itzá, Meksiko
- Uxmal, Meksiko
- Kathmandun laakso, Nepal
- Auschwitzin keskitysleirimuseo, Puola
- Krakovan keskiaikainen keskusta, Puola
- Edinburghin vanha kaupunki, Skotlanti
- Bambergin vanha kaupunki, Saksa
- Victorian putoukset Sambian ja Zimbabwen rajalla
- Kiži, Venäjä
- Pietarin historiallinen keskusta, Venäjä
Linkkejä
- [http://www.nba.fi/fi/maailmanperintokohteet Suomen maailmanperintökohteet museoviraston sivuilla]
- [http://www.unesco.org/whc Unescon sivut maailmanperinnöstä]
- [http://www.verla.fi Verlan tehdasmuseo]
- [http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=760&docid=3157 Struven ketjusta Maanmittauslaitoksen sivuilla]
Luokka:Unescon maailmanperintökohteet
Luokka:Ympäristönsuojelu
zh-min-nan:UNESCO Sè-kài Ûi-sán
ja:世界遺産
1682 Tapahtumia
- 6. toukokuuta - Ranskan Ludvig XIV siirtää hovinsa Versailles'n kylään.
- 7. toukokuuta - Pietari I Suuresta tulee Venäjän tsaari.
- 15. syyskuuta - Halleyn komeetta ohitti Maan
Syntyneitä
- 17. kesäkuuta - Kaarle XII, Ruotsin kuningas
Kuolleita
-
Luokka:1600-luku
ko:1682년
UPM-Kymmene
UPM Oyj on metsäteollisuusyhtiö, joka syntyi 1996, kun Repola Oy:n tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat Oy (engl. United Paper Mills, UPM) ja Kymmene Oy fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös Finnpap. Aluksi nimenä oli UPM-Kymmene, mutta nykyään lyhyemmin UPM.
Yhtiö on yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyhtiöistä. UPM:n päätuotteita ovat aikakauslehti-, sanomalehti- ja hienopaperit. Yhtiöllä on tuotantoa yli 30 paikkakunnalla Suomessa ja tehtaita mm. Ranskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Metsää yhtiön omistuksessa on yli 1 milj. ha. Vuotuinen liikevaihto on 9,8 mrd. euroa, ja henkilöstöä 35 000 (2003). Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Toimitusjohtajana on ollut 29. tammikuuta 2004 lähtien Jussi Pesonen.
UPM:n osake noteerataan sekä Helsingin että New Yorkin pörsseissä.
Linkkejä
[http://www.upm.fi/ UPM:n suomenkielinen kotisivu]
Luokka:Puunjalostusteollisuus
Luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt
Luokka:Lappeenranta
Luokka:Valkeakoski
Rauman PitsiviikkoRaumalla on järjestetty 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko loppukesäisin. Tapahtuma on saanut alkunsa perinteisten taidokkaiden nyplättyjen pitsien esittelystä. Nämä tapahtumaviikot sisältävät monipuolista kulttuuritarjontaa: pitsinäyttelyitä, työnäytöksiä, musiikkiesityksiä, pitsimissikilpailun jne. Viikon lopulla on järjestetty usein rinnakkaisia erilaisia tapahtumia täynnä oleva "Mustan pitsin yö". Tapahtumaviikolla on nykyään yleisöä lähes satatuhatta.
Luokka:Rauma
Raumanmeren juhannusRaumanmeren juhannus (RMJ) on suuri juhannuksena Rauman Otanlahdella järjestettävä musiikkifestivaali. Festivaalia on järjestetty vuosittain vuodesta 1999 lähtien. Kävijämäärä nousi vuonna 2003 noin 90 000:een. Raumanmeren juhannus on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille ja musiikkia on esittänyt yleensä suuri joukko kuuluisia suomalaisia esiintyjiä. Festivaali kestää kolme päivää ja paikalla on telttamajoitus. YLE taltioi tapahtuman konsertteja vuosina 2002-2004.
Katso myös
- Luettelo Raumanmeren juhannuksen esiintyjistä
Luokka:Rauma
Luokka:Rockfestivaalit
Luokka:Juhannustapahtumat
Luokka:Suomalaiset musiikkitapahtumat
Pallo-IirotPallo-Iirot ry on vuonna 1930 perustettu raumalainen jalkapalloseura. Seuran miesten joukkue pelaa 2. divisioonassa ja naisten joukkue 1. divisioonassa. Pallo-Iirojen puheenjohtajana toimii Tarmo Salvi ja toiminnanjohtajana Kaija Virtanen.
Junioritoiminta
Pallo-Iirot tunnetaan erityisesti juniorityöstään ja se olikin ensimmäisiä Nuoren Suomen sinetin saaneita jalkapalloseuroja. Sinettejä jaetaan laadukasta junioritoimintaa harjoittaville seuroille. Nykyään Pallo-Iiroilla on tuhat jäsentä, ja sillä on joukkue jokaisessa ikäluokassa 9-vuotiaista pelaajista alkaen.
Pallo-Iirojen kasvatteja Veikkausliigassa:
- Iiro Aalto, HJK
- Jussi Aalto, HJK
- Jussi-Pekka Savolainen, Tampere United
- Tommi Torkkeli, FC Haka
Aiheesta muualla
[http://www.palloiirot.fi Virallinen kotisivu]
Luokka:Suomalaiset jalkapalloseurat
Luokka:jalkapallotyngät
Luokka:Rauma
FC RaumaFC Rauma ry on vuonna 1996 perustettu raumalainen jalkapalloseura. FC Rauman miesten edustusjoukkue pelaa 2. divisioonassa.
Miesten joukkue
- Maalivahdit:
:Jarno Toronen
:Teppo Välimaa
- Puolustajat:
:Hans Kallionpää
:Juha Raukko
:Antti-Pekka Rikkinen
:Teemu Sandström
:Kimmo Salmi
:Niko Valtonen
- Keskikenttäpelaajat/hyökkääjät:
:Jaakko Elsilä
:Lauri Gustafsson
:Ville Heino
:Marko Kuttila
:Sami Laine
:Hannu Lehtinen
:Teemu Mattila
:Antero Mäkilä
:Jyrki Mäkinen
:Juha Saarikoski
:Ville Siivonen
:Tommi Suoknuuti
:Jouni Tukiainen
:Marko Välimaa
- Valmentajat:
:Lauri Gustafsson
:Juha Raukko
- Joukkueenjohtaja:
:Pauli Roslund
- 3. Divisioonan ottelut 2005:
#FC Rauma RC - FC Rauma, Äijänsuo, 0-3 (0-0)
#FC Rauma - MuSa 2, Äijänsuo, 2-0 (0-0)
#RuoVi - FC Rauma, UK1, 1-3 (0-2)
#FC Rauma - VAlku, Äijänsuo, 1-1 (1-0)
#RKV - FC Rauma, Äijänsuo, 0-3 (0-1)
#FC Rauma - ToVe, Äijänsuo, 2-2 (0-1)
#KaPa - FC Rauma, Kankaanpää, 0-7 (0-3)
#FC Rauma - MäKi, Äijänsuo, 10-1 (7-0)
#Nasta - FC Rauma, Nakkila, 1-10
#FC Rauma - EuPa, Äijänsuo, 4-1 (1-0)
#FC Rauma - FC Rauma RC Äijänsuo 7-0 (2-0)
#MuSa 2 - FC Rauma, Musa, Pori, 1-2 (0-1)
#FC Rauma - RuoVi, Äijänsuo, 0-0
#VAlku - FC Rauma, Mynsteri, 1-6 (1-0)
#FC Rauma - RKV, Äijänsuo, 5-1 (3-0)
#FC Rauma - KaPa, Äijänsuo, 10-0 (5-0)
#ToVe - FC Rauma, Toejoki, 1-2
#MäKi - FC Rauma, Levo, 5-7
#FC Rauma - Nasta, Äijänsuo, 6-1
#EuPa - FC Rauma, Eura, 1-2 (0-1)
#PS-44 - FC Rauma, Valkeakoski, 1-0 (1-0)
#FC Rauma - TuTo, Äijänsuo, 4-3 (0-1)
Junioritoiminta
FC Raumalla on yksitoista juniorijoukkuetta ja n. 200 lisenssipelaajaa. Juniorijaoston puheenjohtaja on Jerri Tammi.
- A-junioreiden joukkue:
- 3. Eero Ahlsten
- 4. Rolle Tuikka
- 5. Mikael Leväniemi
- 6. Kari-Matti Kortelainen
- 8. Teppo Juhola
- 9. Olli-Pekka Päivärinta
- 10. Jesse Välimäki
- 11. Janne Keskitalo
- 12. Pietari Heiskanen
- 19. Ville Oksanen
- 21. Anssi Myllymaa
- 23. Juha Vanne
- 34. Miika Pertola
- 35. Marko Taipale
- 42. Juhani Niemi
- 44. Jaakko Eskola
- 86. Markus Leväniemi
- 89. Aki Nordvall
- 96. Justus Suonmaa
- 99. Jesse Nevala
Historia
FC Rauma perustettiin vuonna 1996, kun Rauman NMKY:n, RKV:n ja UTU:n johtohenkilöt kokoontuivat yhteen ja päättivät luoda uuden raumalaista jalkapalloa eteenpäin vievän jalkapalloseuran. Ongelmana uudessa projektissa oli se, että perinteikkäiden perustajaseurojen oli luovuttava omista toiminnoistaan. Vaikka kaikki kolme seuraa olivat toimineet jopa kymmeniä vuosia, uusi seura koettiin tarpeelliseksi. FC Rauma aloitti 3. divisioonasta, jonne se pääsi, kun Suomen palloliitto antoi sen täyttää UTU:lle kuuluneen sarjapaikan.
Seuran hallitus
- Puheenjohtaja: Jouni Lehto
- Varapuheenjohtaja: Jouko Vahlroos
- Sihteeri: Aila Salmela
- Taloudenhoitaja: Seppo Elo
- Jäsenet: Elmeri Elo, Sirkka-Liisa Ketola, Juha Raukko, Kimmo Sulonen, Jerri Tammi ja Jaana Österman
Luokka:Suomalaiset jalkapalloseurat
Luokka:Rauma
Amerikkalainen jalkapallo
Amerikkalainen jalkapallo on Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1800-luvun lopussa kehitetty joukkueurheilulaji, josta on tullut Pohjois-Amerikassa Euroopan perinteistä jalkapalloa suositumpi laji. Periaatteeltaan samanlaisia lajeja ovat rugby, suuremmalla kentällä ja suuremmalla joukkueella pelattava kanadalainen jalkapallo, australialainen jalkapallo sekä pienillä sisäkentillä pelattava arena football.
Pelikenttä
Suorakulmainen kenttä on 120 jaardia pitkä ja 53 jaardia leveä. Kentän molemmista päistä on erotettu koko kentän leveydeltä 10 jaardin maalialueet. Varsinainen pelialue on siten 100 jaardia. Maalialueilla on Y-kirjainta muistuttavat maalihaarukat, joiden poikkipuu on 3,05 metrin (10 jalkaa) korkeudella ja pystypuiden väli 5,6 metriä (18 jalkaa 6 tuumaa). Kenttä on jaettu poikittaisilla merkkiviivoilla 5 tai 10 jaardin välein.
Peliaika
Peliaika on 60 minuuttia (Euroopassa 48 minuuttia) jaettuna neljään neljännekseen, joista kukin kestää 15 minuuttia (Euroopassa 12 minuuttia). Ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen jälkeen on minuutin pituinen tauko, jonka aikana joukkueet vaihtavat kenttäpuoliskoja. Toisen ja kolmannen neljänneksen välissä on 12 minuutin pituinen puoliaika. Pelikello pysäytetään pallon mennessä yli rajojen, jokaisen pistesuorituksen jälkeen, epäonnistuneiden heittopelien jälkeen sekä rangaistusten ja aikalisien vuoksi. Juoksupelien jälkeen pelikello käy. Aikalisiä saavat molemmat joukkueet ottaa kummallakin ottelupuoliskolla kolme. Lisäksi tuomari voi määrätä harkinnanvaraisia aikalisiä esimerkiksi loukkaantumisten vuoksi. – Peliajan hallinta eli pelikellon oikea-aikainen pysäyttäminen tai käynnissä pitäminen pelivalintojen ja aikalisien avulla on oleellinen osa amerikkalaisen jalkapallon taktiikkaa.
Säännöt ja pelin kulku
arena football
Pelin tarkoituksena on kerätä pisteitä kuljettamalla soikion muotoinen pelipallo joko vastustajan maalialueelle tai niin lähelle sitä, että pallo voidaan potkaista maalihaarukan läpi. Palloa voidaan kuljettaa joko kantamalla (rushing), jolloin kyseessä on juoksupeli, tai heittämällä (passing), jolloin kyseessä on eteenpäinsyöttöpeli eli heittopeli. Toisen joukkueen tehtävänä on yrittää estää pallon kuljettaminen. Pelin päättyessä enemmän pisteitä kerännyt joukkue on voittaja. Molemmilla joukkueilla saa kentällä olla kerrallaan 11 pelaajaa. Palloa kulloinkin kuljettavaa joukkuetta sanotaan hyökkäykseksi (offence) ja vastaavasti toista joukkuetta puolustukseksi (defence).
Ennen ottelun alkua määritellään kolikonheitolla aloituspotkun suorittava joukkue sekä kenttäpuoliskot. Aloituspotkulla aloitetaan ottelun molemmat puoliskot. Potkua palauttava joukkue pyrkii saamaan pallon kiinni ja kuljettamaan sitä kantamalla mahdollisimman pitkän matkan kohti maalialuetta. Kohdasta, jossa pallon palauttaja taklataan, alkaa palauttavan joukkueen ensimmäinen hyökkäysvuoro.
Hyökkäyksen on edettävä 10 jaardia neljällä yrityksellä. Jos hyökkäys onnnistuu, saavat he taas uudet neljä yritystä seuraavaan 10 jaardiin. Yleensä, jos hyökkäyksellä on viimeinen yritys ja he ovat kaukana uusista jaardeista tai maalista, punttaavat(potkaisevat)he pallon mahdollisimman kauas omasta maalista, jotta vastustajalla olisi mahdollisimman paljon edettävää maaliin. Puolustava joukkue pyrkii katkaisemaan hyökkäyksen etenemisen katkaisemalla syötön yrityksen tai taklaamalla pelaajan. Jos syötönkatko onnistuu, saavat he pallon itselleen.
Amerikkalaisessaa jalkapalossa on kolme tapaa hankkia pisteitä:
- Touchdown, 6 pistettä, syntyy kun hyökkäys saa pallon kiinni maalialueella tai kun hyökkäys kantaa pallon maalialueelle. Touchdownin jälkeen tulee lisäpisteyritys, josta voi saada joko 2 tai 1 pisteen. Potkaisemalla maalihaarukasta läpi tulee 1 piste. Kuljettamalla pallo uudelleen maaliin tulee 2 pistettä.
- Potkumaali (Fieldgoal), 3 pistettä, syntyy, kun hyökkäys potkaisee pallon maalihaarukan läpi.
- Safety, ns. oma maali, 2 pistettä, syntyy, kun pallonkantaja taklataan omalla maalialueella.
Rangaistuksia on kolmen tasoisia: 5, 10 ja 15 jaardia. Rikkeen tapahtuessa yritys pelataan normaalisti loppuun, minkä jälkeen rikottu joukkue voi valita rangaistuksen toimeenpanon ja hylkäyksen väliltä (jolloi pelattu yritys jää voimaan). Yksittäinen pelaaja voidaan myös sulkea ottelusta.
Pelipaikat
Amerikkalaisessa jalkapallossa tunnetaan lukuisia eri pelipaikkoja ja rooleja. Tärkeimmät erot ovat hyökkäys- ja puolustuspelaajien välillä. Sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa on lukuisia eri rooleja eri pelaajille. Hyökkäyksen "aivot" on pelinrakentaja (eng. :en:Quarterback, lyh QB) joka vastaanottaa aloitussyötön hyökkäyksen linjan keskimmäiseltä mieheltä (eng. Center, lyh. C) ja käynnistää pelin. Pelinrakentaja voi joko antaa pallon keskushyökkääjälle (eng. :en:Running Back, lyh. RB), joka etenee palloa kantamalla, pelinrakentaja voi hakea syötöllä laitahyökkääjiä (eng. :en:Wide Reciever, lyh. WR) tai sisempää laitahyökkääjää (eng. :en:Tight End, lyh TE). Pelinrakentaja voi myös itse edetä juoksemalla pallon kanssa. Hyökkäyksen linja (eng. :en:Offensive line, lyh OL) koostuu viidestä pelaajasta. Näiden pelaajien tehtävä on avata puolutukseen juoksuväylä keskushyökkääjälle, tai muodostaa heittopeleissä pelinrakentajalle suojausta. Eri hyökkäysmuodostelmissa eri pelaajien käyttö vaihtelee runsaasti.
Puolustuksessa pelaajien tehtävä on pysäyttää hyökkäys. Aloituslinjan tasalla on puolustuksen linja (eng. :en:Defensive line, lyh. DL), jonka tehtävänä on estää hyökkäyksen linjan blokkaaminen ja estää juoksupelissä juoksuväylien tekeminen, sekä heittopeleissä pelinrakentajan taklaaminen tai heiton estäminen. Linjan takana on tukimiehet (eng. :en:Linebacker, lyh. LB), joiden ensisijainen tehtävä on taklaja etenijä. Puolustustehtävästä riippuen tukimiehet joutuvat varjostamaan heittopeleissä hyökkääjiä tai myös ahdistelemaan pelinrakentajaa blitzaamalla (eng. :en:Blitz, muodostunut sanasta Blitzkrieg, joka tarkoittaa salamasotaa). Puolutustuksen takakentällä pelaa takamiehet (eng. :en:Defensive back, lyh. DB). Kulmapuolustajat (eng. :en:Cornerback, lyh. CB) pelaa laitahyökkääjiä vastaan, usein mies miestä vastaan puolustamalla. Takakentän viimeinen lukko on :en:Safety-pelaajat. Nämä pelaajat pelaavat taaempana ja avustavat muuta puolustusta.
Potkupelejä varten löytyy erikseen :en:Long Snapper, joka on erikoistunut pitkien aloitussyöttöjen antamiseen, lentopotkaisija eli :en:Punter, aloituspotkuja ja kenttäpotkuja varten oma :en:Place Kicker ja aloitus- sekä lentopotkuja varten oma palauttaja, :en:Kick Returner. Usein potkun palauttajat ovat normaalilta pelipaikaltaan laita- tai keskushyökkääjiä tai puolustuksen takakentän pelaajia.
Katso myös
[http://www.sajl.org/laji/ Amerikkalainen jalkapallo]
Luokka:Amerikkalainen jalkapallo
Luokka:Yhdysvaltain urheilu
ko:미식축구
ja:アメリカンフットボール
simple:American football
th:อเมริกันฟุตบอล
VaahteraliigaVaahteraliiga on Suomessa pelattavan amerikkalaisen jalkapallon ylin sarjataso, ja sitä hallinnoi Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto (SAJL). Vaahteraliigan pelikausi alkaa kesäkuun alussa ja päättyy syyskuun alussa Helsingin Velodromilla pelattavaan Vaahteramalja-nimiseen liigan loppuotteluun. Vaahteramaljan voittajajoukkue on amerikkalaisen jalkapallon Suomen mestari. Liigan viimeiseksi sijoittunut joukkue pelaa tasonmittausottelun I-divisioonan voittajaa vastaan. Tämä ottelu ei kuitenkaan ratkaise liigasta putoamista tai siihen nousua: liigakriteerit täyttääkseen joukkueella tulee olla muun muassa riittävä määrä pelaajasopimuksia sekä tarpeeksi laaja junioritoiminta.
Joukkueet
luokka:Amerikkalainen jalkapallo Germanen (volk)De Germanen zijn een Indo-Europese bevolkingsgroep die woont in Noordwest-Europa en Scandinavië, oorspronkelijk bestaande uit een groot aantal stammen. Tegenwoordig leven de bewoners met een Germaanse taal nog steeds in ditzelfde gebied, maar hebben ze zich ook in grote aantallen gevestigd op de Britse Eilanden, IJsland en in voormalige overzeese kolonies, zoals in Noord-Amerika, Australië en Zuid-Afrika.
Definitie
Tegenwoordig wordt de term Germanen vaak verward met de term Duitsers. Dit heeft vooral zijn oorzaak in het Engelse woord voor Duitsland, Germany. Hierdoor heeft men het in het tegenwoordige spraakgebruik niet snel over Germanen, maar over sprekers van een Germaanse taal. Dit laatste is nog steeds een belangrijke overeenkomst tussen de verschillende volken van Germaanse afkomst. De hoofdindeling van de Germaanse taal in Noord-Germaans, West-Germaans en Oost-Germaans, komt overeen met de historisch-geografische indeling van de Germanen.
Oorsprong
Op linguïstische en culturele gronden gaat men er tegenwoordig van uit dat de Germanen nauw verwant zijn aan de Kelten, Slaven, Latijnen, Grieken en andere Indo-europese volkeren. De profilering als afzonderlijke groep heeft zich vermoedelijk aan het eind van het tweede millennium voor Christus of iets later voltrokken ergens in de oost-europese vlakten. Over de vroegste geschiedenis van de Germaanse volkeren weet men weinig meer dan dat ze omstreeks de 6e eeuw v. Chr. in Scandinavië en rond de Oostzee leefden. Hier verdreven ze de eerder gearriveerde Lappen, Kelten en Baltische stammen en/of vermengden zich er gedeeltelijk mee. Na verloop van eeuwen ontstond er in deze streken een zekere overbevolking en velen van hen migreerden steeds verder naar het zuiden (het huidige Duitsland), om zich van daaruit geleidelijk naar het oosten, zuiden en het westen te verspreiden. Er ontstonden op die manier vele verschillende volksstammen, die op verschillende tijden en plaatsen met andere namen werden aangeduid zoals de Friezen, Toxandriërs en Kaninefaten. Hierdoor wordt het moeilijk hun juiste bewegingen in het bijzonder te volgen. Toch weten we dat omstreeks het begin van de jaartelling in het westen de belangrijkste volken de Saksen en de Franken waren, in het noorden de Juten en Angelen en in het oosten vooral de Goten, Bourgondiërs en Vandalen.
Levenswijze
Het leven van al deze volken verschilde onderling niet zo veel omstreeks de tijd dat de Romeinen hun macht over Europa uitbreidden. In hoofdzaak waren het plattelandsbewoners die een echte afkeer voor steden schijnen te hebben gehad. Vele van hun nederzettingen waren dan ook niet groter dan kleine dorpen. De westelijke volksstammen bestonden voornamelijk uit landbouwers, de oostelijke voornamelijk uit schaapherders en veehoeders. De Germanen waren erg gesteld op hun onafhankelijkheid en hadden geen sterke stamverbanden. In tijden van crisis werd er door de aanzienlijke mannelijke stamleden een leider gekozen maar deze moest steeds de belangen van de 'kiezers' in het oog houden. Dit systeem werkte zelfs door tot in de Middeleeuwen waar het germaanse gebied nog lang versplinterd bleef in vele kleine staatjes.
Romeinen en Germanen
Toen de Romeinen Gallië binnenvielen waar ze de Keltische bewoners versloegen, kwamen ze in het noorden ook (opnieuw) in aanraking met de Germanen. De Romeinen hadden namelijk al eens kennis gemaakt met een germaans/keltische invasie van Cimbren en Teutonen in de 2e eeuw v. Chr.. De Romeinse veldheer Gaius Marius wist hen toen te verslaan (102 v. Chr.). Aanvankelijk beschouwden de Romeinse geschiedschrijvers hen gewoon als 'barbaren'. Tacitus echter, die in de eerste eeuw leefde, vond de romeinen van zijn tijd maar een decadent en slap zootje en stelde de ruwe maar dappere germanen als voorbeeld van echte mannen voor zijn landgenoten.
Gezien de krachtenverhoudingen tussen Romeinen en Germanen is het lange tijd de vraag geweest hoe de oorlog tussen deze twee volkeren in het voordeel van de Germanen beslecht kon worden. Aan de ene kant vocht immers een hoogst professioneel, goed getraind leger met een grote militaire traditie, aan de andere kant slecht bewapende groepen Germanen, zonder al te veel oefening, discipline en professionaliteit. het antwoord hierop is waarschijnlijk gelegen in de geologische en klimatologische omstandigheden. Met name de aanwezigheid van venen is hierbij waarschijnlijk van doorslaggeven belang geweest. Hier hadden de Germanen, die terreinkennis hadden en licht bewapend waren, een groot voordeel op de Romeinen, die gewend waren aan het inzetten van zware infanterie en artillerie en dammen en dijken moesten aanleggen om ûberhaupt te kunnen oprukken.
Ove | | |
