:: wikimiki.org ::

Rautatie

Rautatie

Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä alta päin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatiellä kuljetetaan junilla rahtia ja matkustajia, ja liikenne on yleensä aikataulunmukaista. Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen (asemat, ratapihat, opastimet, sähköistys, turvalaitteet, jne.). Raide tarkoittaa kahden kiskon ja pölkytyksen muodostamaa yksittäistä väylää, jolla voi kulkea vain yksi juna kerrallaan. Junat ohjautuvat itsestään kiskojen mukaan, ja raiteelta toiselle siirryttäessä junan on kuljettava vaihteiden kautta. Rataosat ovat rautatien osuuksia tiettyjen rautatien solmukohtien välillä. Ne voivat muodostua yhdestä tai useammasta raiteesta. Myös asemilla on yleensä useita rinnakkaisia raiteita, jolloin alueesta käytetään nimitystä ratapiha. Liikennettä rautateillä ohjataan opastimilla. Veturinkuljettajat eivät itsenäisesti saa päättää liikkeellelähdöstä, eivätkö koskaan valitse käyttämäänsä raidetta. Nämä päätökset tekee liikenteenohjaaja.

Luokittelu

Rautatiet voidaan jakaa tärkeytensä ja käyttötarkoituksensa mukaan pääratoihin, yhdysratoihin eli poikkiratoihin, rinnakkaisratoihin, sivuratoihin ja pistoratoihin. Maaston mukaan ne voidaan jakaa tasanko-, mäkimaa-, vuoristo- ja vuoriratoihin. Rakenteen perustella erotetaan tartunta- eli adhesioradat ja hammasradat. Suurkaupunkien alueella kulkevat radat rakennetaan usein joko tunneleihin (maanalainen rata) tai maan pintaa ylemmäksi (ilmarata, köysirata).

Rautatien rakennus

Rautatielinjan suunnan määräämiseksi tehdään ensin taloudellinen ja tekninen tutkimus, jossa selvitetään rautatien kannattavuus ja rakennustöissä huomioon otettavat ympäristöseikat. Sen jälkeen seuraa linjan avaaminen ja raivaaminen, ojittaminen ja kuivaaminen, tasaus- ja pengerrystyöt, sorastus, kiskotus, siltojen ja tukimuurien rakennus sekä asemarakennusten, laiturien ja muiden rautatien käyttöön liittyvien rakennusten rakentaminen. Radan alusrakennukseen luetaan itse tienrunko penkereineen, täytteineen, leikkauksineen ja syvennyksineen. Päällysrakennusta ovat kiskot, pölkyt ja päällyssora. Radan poikkileikkausmuodot eli normaaliprofiilit riippuvat radan kiskotuksesta. Radan kaarteet ovat ympyrän kaaria, jotka yhtyvät vähemmän kaartuvilla tasoituskäyrillä suoraan rataan. Suomen rataverkossa pienin kaarteen säde saa olla 300 metriä, mutta ainoastaan vaihteissa se saa olla pienempi. Radan suurin sallittu nousu on 1,2 %.

Historia

Rautatien edeltäjänä voidaan pitää niitä puisia raideteitä, joita jo 1500-luvulla käytettiin muun muassa Keski-Euroopassa Harzin ja Tirolin vuorikaivoksissa, jotta kaivosvaunut kulkisivat helpommin. Kulumisen välttämiseksi käytettiin mutkapaikoissa rautaisia suojakiskoja tai kiskot päällystettiin rautalevyillä. Kun raudan hinta laski tuntuvasti vuonna 1767, alettiin eräässä Englannin tehtaassa käyttää raiteina puun asemesta litteitä rautaharkkoja, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi. Vuoden 1808 jälkeen valurauta vaihtui kiskojen valmistusaineena takorautaan ja vuonna 1820 siirryttiin valssilaitoksissa valmistetujen kiskojen käyttöön. Ensimmäiset rautatiet olivat epätasaisia ja niitä pitkin vedettiin kolisevia rattaita ihmis- ja eläinvoimilla, kunnes höyryvoima otettiin käyttöön. Aluksi käytettiin kiinteitä höyrykoneita, jotka käysien avulla saatoivat vetää vaunuja esimerkiksi mäkeä ylös. Liikkuvan höyrykoneen eli ensimmäisen varsinainen veturin keksimisen jälkeen 1925 oli rautatie valmis. Manner-Euroopan ensimmäinen rautatie rakennettiin 1835 Belgiaan, seuraavat 1835 Saksaan, 1837 Ranskaan ja 1838 Venäjälle. Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan 1858–1862. Seuraavaksi valmistuivat ratasuudet Riihimäki–Pietari 1868–1870, Hyvinkää–Hanko-rata 1873, Kerava–Porvoo 1874, Hämeenlinna-Tampere 1867 ja Turku–Toijala 1867. Vuonna 1924 rautateitä oli koko maailmassa 1 215 878 kilometriä, josta Euroopassa 374 415 kilometriä, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa 601 914 kilometriä, Aasiassa 135 067 kilometriä, Afrikassa 55 520 kilometriä ja Australiassa 48 962 kilometriä. Vuonna 1923 oli rautateitä Yhdysvalloissa 404 513 kilometriä, Saksassa 57 245 kilometriä, Venäjällä 55 978 kilometriä, Ranskassa 52 737 ja Britteinsaarilla 38 287 kilometriä, Ruotsissa 15 502 kilometriä, Tanskassa 4 968 kilometriä, Suomessa 4 595 kilometriä, Norjassa 3 456 kilometriä, Latviassa 2 824 kilometriä ja Virossa 1 067 kilometriä.

Katso myös

- Rautatieliikenne
- Suomen rautatiet Luokka:Rautatieliikenne

Juna

Juna on kiskoilla kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä ihmisiä että tavaraa. Useimmissa junissa on ainakin yksi veturi, joka vetää tai työntää junaa. Nykyisin veturit tuottavat voimansa sähköllä tai dieselmoottorilla, aikaisemmin höyrykoneella toimivat höyryveturit olivat yleisin tyyppi.

Väitteitä rautateistä

höyryveturi

Plussat

- tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
- hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
- mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
- rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
- junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
- autoliikenne ja ruuhkat vähenevät
- teiden kuluminen vähenee
- turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
- hiljainen ja tasainen kulkeminen
- junien käyttöikä on pitkä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
- juniin mahtuu suuri määrä ihmisiä ja tavaraa
- kun on tarpeeksi ihmisiä tai tavaraa, juna on edullinen kuljetusmuoto
- kiskojen välityskyky on teitä parempi, mutta ne vievät vähemmän tilaa
- kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
- meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

Miinukset

pendelöinnin
- ratojen rakentaminen on kallista
- junat ovat kalliita
- vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsekannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
- yllä mainituista seikosta johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä
- aiheuttaa paikallisia meluhaittoja

Nopeusennätyksiä

- Perinteinen juna: 515 km/h, Ranska, 1990
- Maglev- eli levitoiva juna: 581 km/h, Japani, 2003
- Kaasuturbiinijuna: 318 km/h, Ranska, 1972
- Dieselkäyttöinen juna: 256 km/h, Espanja, 2002
- Höyryveturi: 202 km/h, Yhdistynyt kuningaskunta, 1938
- Kiskoajoneuvo (miehittämätön rakettikelkka): 10 300 km/h, Yhdysvallat, 2003

Aihepiiriin kuuluvaa

- Veturi
- Moottorivaunu
- Vaunu
- Raideleveys
- Rautateiden historia
- Rautatien opastimet
- Kaupunkiraideliikenne
- Raitiovaunu
- Metro
- Duoraitiovaunu
- Pikaraitiotie

Katso myös

- Liikenne
- Liikennepaikkojen lyhenteet Luokka:Liikennevälineet Luokka:Rautatieliikenne Luokka:Joukkoliikenne ms:Keretapi ja:列車

Suomen rataverkko

Suomen rataverkon pääasiallinen operoija on tällä hetkellä valtion omistama VR. Vuonna 1996 Ratahallintokeskuksen hallinnoiman rataverkon pituus oli 5 600 kilometriä, josta 37 % oli sähköistetty. Sähköliikenne kattoi 65 % kaikesta liikenteestä. Vuonna 1982 rataverkon pituus oli vielä 6 041 km, mutta siitä suljettiin vuoteen 1996 mennessö 381 km. Rataverkko on vieläkin vähäisen liikenteen takia pääasiassa yksiraiteista, poikkeuksena pääkaupunkiseudun lähiliikenteen radat, pääradan osuudet Helsinki–Riihimäki–Tampere–Lielahti, Tampere–Orivesi, Riihimäki–Kouvola–Luumäki, Kouvola–Juurikorpi ja Lahden oikorata. Rataverkon tärkeimmät reitit ovat Helsinki–Tampere–Oulu, Helsinki–Lappeenranta–Pietari ja Helsinki–Turku.

Triviaa

Nykyisin käytössä olevan rataverkon korkein piste on neljä kilometriä Sallan liikennepaikasta länteen ratakilometrillä 1117,120: korkeus on siinä 249,82 metriä merenpinnan yläpuolella.

Katso myös

- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- ELSA-rata - tulevaisuuden rata Espoo-Vihti-Lohja-Salo
- Rautateiden historia
- Juna Luokka:Suomi Luokka:Rautatiet

1500-luku

Tärkeitä tapahtumia

- Pieni jääkausi alkoi Euroopassa.
- Kastilia valloitti Navarran kuningaskunnan 1512. Espanja yhdistyi.
- Osmanien valtakunta saavutti huippunsa Suleiman Suuren aikana (1520—1566). Turkkilaiset piirittivät Wieniä 1529.
- Espanjan konkistadorit valloittivat Asteekkivaltakunnan Meksikossa 1521 ja Inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa 1533. Kullan määrä Euroopassa kasvoi voimakkaasti. Hevonen vietiin Amerikkaan.
- Fernão de Magalhães purjehti maailman ympäri.
- Nuijasota Suomessa Ruotsin valtaa vastaan
- Reformaatio:
- Speyerin valtiopäivillä 1529 joukko ruhtinaita ja keisarillisia kaupunkeja vastustivat Wormsin ediktiä ja tukivat Lutheria.
- Englannin kuningas Henrik VIII katkaisi välinsä katoliseen kirkkoon ja muodosti anglikaanisen kirkon 1534.
- Ranskan uskonsodat katolilaisten ja hugenottien välillä (1562—1598)
- Trenton kirkolliskokous (1545—1563) uudisti katolista kirkkoa vastineeksi reformaatiolle.
- Alankomaiden provinssit kapinoivat 1568—1648 Espanjaa vastaan.
- Puola-Liettua muodostettiin (1569—1795).
- Katolilaiset maat ottivat käyttöön gregoriaanisen kalenterin 1582.

Merkittäviä henkilöitä

- Englannin kuningas Henrik VIII, anglikaanikirkon perustaja (1491–1547)
- Ranskan kuningas Frans I, ensimmäinen renessanssimonarkki (1494–1547)
- Osmanien sulttaani Suleiman Suuri, valloittaja ja uudistaja (1494–1566)
- Pyhä Rooman keisari ja Espanjan kuningas Kaarle V (1500–1558), soti lähes jatkuvasti Ranskaa ja osmaneita vastaan samaan aikaan kuin Espanja valloitti Amerikat.
- Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (s. 1496, hallitsi vuosina 1523 - 1560)
- Espanjan kuningas Filip II, vastauskonpuhdistuksen johtaja (s. 1527, hallitsi 1556–1598)
- Englannin kuningatar Elisabet I (1533–1603)
- Ranskan ja Navarran kuningas Henrik IV, päätti uskonsodat ja yhdisti jälleen valtakunnan (1553–1610).
- Iivana Julma, Venäjän ensimmäinen tsaari
- Thomas More (1478–1535)
- Martin Luther (1483–1546)
- Hernán Cortés (1485–1547)
- Mikael Agricola (1510–1557)
- Miguel de Cervantes (1547–1616)
- William Shakespeare (1564–1616)
- Benvenuto Cellini (1500–1571)

Keksintöjä ja tekniikkaa

- Rukki mullisti tekstiilituotannon.
- Maissi, peruna, suklaa ja tomaatti tuotiin Eurooppaan. Luokka:1500-luku ko:16세기 ja:16世紀 th:คริสต์ศตวรรษที่ 16

Keski-Eurooppa

Keski-Eurooppa on Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan välissä oleva alue Euroopassa. Usein siihen sisällytetään Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia. Lista siihen joskus sisällytettäviä maita on kuitenkin paljon suurempi, ja usein se sisältää Saksan, Itävallan, Sveitsin ja Liechtensteinin. Joskus maat, jotka katsovat olevansa Keski-Euroopan jäseniä, puhuvat itäisistä maista Itä-Eurooppana, joten on yleistä puhua Saksassa Puolasta Itä-Euroopan jäsenenä ja Puolassa sanoa samoin Ukrainasta. Joku vitsailikin, että Keski-Eurooppa on se osa maanosa, jonka länsieurooppalaiset katsovat itäiseksi ja itäeurooppalaiset läntiseksi. Toisen määritelmän mukaan Keski-Eurooppa käsittää ne maat, jotka ovat kulttuuriltaan ja historialtaan läntisiä, mutta jotka Neuvostoliitto valloitti toisen maailmansodan aikana. Luokka:Eurooppa

Englanti

:Englanti viittaa joko maahan tai kieleen. Tässä käsitellään maata, kieli käsitellään artikkelissa englannin kieli.

England

englannin kieli	englannin kieli
(Lisätietoja)	(Lisätietoja)

Kuninkaallinen Motto: Dieu et mon droit
(ranskaa, tarkoittaa: Jumala ja oikeuteni)

ranskaa

Virallinen kieli

Ei ole, käytännössä englanti

Pääkaupunki

Lontoo

Pinta-ala
- Yhteensä

Sijalla 1
130 395 km²

Väkiluku
- Yhteensä (2001)
- Tiheys

Sijalla 1
49 138 831
377/km²

Yhdistyminen

UTC +0 (Kesäaika UTC +1)

Kansallislaulu

Epävirallisia:
God Save the Queen
Land of Hope and Glory
Jerusalem

Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ison-Britannian saarta. Arkisesti sanalla viitataan myös koko valtioon, mikä on kuitenkin väärin ja saattaa suututtaa muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista kotoisin olevia ihmisiä. Englanti on Yhdistyneen kuningaskunnan osista suurin sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.

Historia

Englanti yhtenäisenä maana muovautui 600-luvun ja 800-luvun välisenä aikana anglien, saksien ja juuttien kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. Wessexin kuningasta Egbertiä (kuoli 839) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti Britannian lääninherra) ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi "Englannin kuningas" syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, sen ensimmäinen kantaja oli Alfred Suuri (hallitsi 871-899). Joskus Englannin historia aloitetaan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta 1066, ehkä siitä syystä, että tällöin päästään aloittamaan ajasta viimeisen onnistuneen valloituksen jälkeen. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen aristokratian, mutta ei voida sanoa hänen perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassaolevasta anglosaksisesta infrastruktuurista säilyi ja normannisiirtolaiset muodostivat vain vähemmistön (joskin vallassaolevan sellaisen) Englannissa. Nykyaikaisemmassa historiankirjoituksessa Englannin historiaa aletaan usein tarkastella jo ajalta ennen kuin siitä muodostui Englanti, tarkastellen kelttien ja gallialaisten valloituksia sekä Julius Caesarin ja myöhempien roomalaisten valloituksia.

Politiikka

Englanti lakkasi olemasta poliittisena yksikkönä vuoden 1707 unionisopimuksen myötä Ison-Britannian kuningaskunnan syntyessä. Sen jälkeen Isoa-Britanniaa on hallinnut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Vuonna 1999 Skotlanti ja Wales saivat omat parlamenttinsa, jättäen Englannin ainoaksi Ison-Britannian osaksi unionissa ilman edustavaa elintä. Eräät tahot ovat kaivanneet Englannin parlamenttia, mutta nykyinen Labour-puolueen johtama hallitus pitää Englantia liian suurena alivaltiollisen edustuselimen omaavaksi yksiköksi ja ajaa sen sijaan paikallishallitusten perustamista. Kannatus Englannin parlamentille on suurinta maan pohjoisosissa. Toisin kuin muissa osissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Englannissa ei juuri kukaan kaipaa itsenäistymistä. Tämä johtuu pääosin Englannin johtavasta asemasta kuningaskunnassa. Lainsäädännössä Englanti on samassa yksikössä kuin Wales vuoden 1284 Rhuddlan-asetuksen ja vuoden 1536 unionisopimuksen voimaanastumisten jäljiltä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti ovat erillisiä yksiköitä myös lainsäädännössä.

Paikallishallinto

Englanti on paikallishallintoa varten jaettu yhdeksään lääniin (katso Englannin läänit), jotka puolestaan on jaettu yhteensä 81 kreivikuntaan. Suur-Lontoon lääni (Greater London) ei kuitenkaan kuulu mihinkään kreivikuntaan. Lisäksi maassa on 354 kuntaa, jotka toimivat paikallishallinnon alimpana tasona. Luokka:Englanti ms:England zh-min-nan:England ko:잉글랜드 ja:イングランド simple:England th:แคว้นอังกฤษ

1820

Tapahtumia

Syntyneitä

- 28. marraskuuta - Friedrich Engels, saksalaissyntyinen filosofi

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ms:1820 ko:1820년 simple:1820

Veturi

Veturi on junan vetämiseen tarvittava kulkuneuvo. Veturin pääosat ovat telit, runko, moottori ja ohjaamo. Veturityyppejä ovat diesel- ja sähköveturit. Sähkövetureilla voidaan liikennöidä ainoastaan sähköistetyllä rataosalla, kun taas dieselvetureilla voidaan liikennöidä sekä sähköistetyillä, että sähköistämättömillä rataosuuksilla. Ennen diesel- ja sähkövetureita oli käytössä höyryvetureita. höyryvetureitassa]]

Veturit Suomessa

Nykyisin Suomessa ovat päivittäisessä käytössä seuraavat veturisarjat:

Dieselveturit

- Tve4 – kevyt järjestelyveturi
- Tve5 – kevyt järjestelyveturi, veturissa myös kumipyörät
- Dv12 – järjestely- ja linjaveturi
- Dv16 – järjestelyveturi
- Dr14 – raskas järjestelyveturi
- Dr16 – raskas linjaveturi

Sähköveturit

- Sr1 – yleislinjaveturi
- Sr2 – yleislinjaveturi

Työjunien veturit

Työjunissa käytetään yleensä keveitä ratatyöhön tarkoitettuja vetureita.
- Tka7 – ratakuorma-auto
- Tka8 - ratakuorma-autotyyppinen pienveturi, muutettu Tve4:stä. Luokka:Veturit ko:기관차 ja:機関車

1835

Tapahtumia

- 5. toukokuuta - ensimmäinen rautatieyhteys Manner-Euroopassa avataan Belgiassa Brysselin ja Mechelenin välillä.
- 10. toukokuuta - Melbournen kaupunki Australiassa perustetaan
- 16. marraskuuta - Halleyn komeetta ohitti Maan
- Kalevala julkaistaan
- Charles Darwin vierailee Galapagossarilla

Syntyneitä

- 9. huhtikuuta - Leopold II, Belgian kuningas
- 30. marraskuuta - Mark Twain, kirjailija
- 10. kesäkuuta - Rebecca Latimer Felton, Yhdysvaltain ensimmäinen naissenaattori

Kuolleita

- Luokka:1835 ms:1835 ko:1835년 simple:1835 th:พ.ศ. 2378

1837

Tapahtumia

- Nikolai I perusti Jyväskylän kaupungin

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ms:1837 ko:1837년 simple:1837 th:พ.ศ. 2380

1858

Tapahtumia

- Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu Jyväskylään
- Puhdasta kokaiinia eristetään ensimmäistä kertaa.
- Konventikkeliplakaatti kumottiin Ruotsissa.

Syntyneitä

- 18. helmikuuta - Louise-Marie Amélie, Belgian kuningas Leopold II:n tytar
- 27. lokakuuta - Theodore Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti

Kuolleita

- 21. syyskuuta - Niilo Kustaa Malmberg - yksi körttiläisyyden johtohahmoista Luokka:1800-luku ms:1858 ko:1858년 simple:1858 th:พ.ศ. 2401

1862

Tapahtumia

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

- 17. maaliskuuta: Suomen ensimmäinen rautatie, päärata välillä Helsinki-Hämeenlinna, avataan. yhdistämisen puolesta.

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

- kesäkuu: Garibaldi purjehtii Sisiliaan ja alkaa kokoamaan vapaaehtoissotilaita taistelemaan Italian

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

- 17. syyskuuta: Etelävaltiot häviävät Antietamin taistelun Yhdysvaltain sisällissodassa. Päivässä kuolee noin 5 000 miestä.
- 22. syyskuuta: Otto von Bismarckista tulee Preussin pääministeri

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

- 31. joulukuuta: Länsi-Virginian osavaltio luodaan ja liitetään Yhdysvaltoihin.

Syntyneitä

- 23. tammikuuta – David Hilbert, matemaatikko.
- 17. kesäkuuta – Santeri Alkio, poliitikko, kirjailija, lehtimies.
- 10. heinäkuuta – Helene Schjerfbeck, suomalainen taidemaalari.
- 22. elokuuta - Claude Debussy, ranskalainen säveltäjä
- 20. marraskuuta – Edvard Westermarck, suomalainen sosiologian ja sosiaaliantropologian uranuurtaja.

Kuolleita

- James Burton, englantilainen egyptologi Luokka:1800-luku ms:1862 ko:1862년 simple:1862 th:พ.ศ. 2405

1868

Tapahtumia

- Syyskuu: Japanin pääkaupunki siirtyi Kiotosta Tokioon.
- Meji-restauraatio. Japani haluttiin modernisoida ja uusia lakeja perustettiin.

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ms:1868 ko:1868년 simple:1868 th:พ.ศ. 2411

Hangon rata

Hangon rata on Karjaan ja Hangon välinen rataosuus Suomen rataverkosta.

Historia

Hangon rata on alkuaan osa Hyvinkään ja Hangon välistä rataa. Se on Suomen ensimmäinen yksityisin varoin rakennettu rautatie. Se valmistui vuonna 1873, ja sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua.

Linjakartta

Asema		Etäisyys (km)	Lyhenne
Karjaa	●	0	Kr
Dragsvik	●	13	Dra
Tammisaari	●	16	Tms
Skogby	●	27	Sgy
Lappohja	●	32	Lpo
Santala	●	39	Sta
Dynamiittivaihde	○	42	Dmv
Hanko-Pohjoinen	●	48	Hkp
Hanko	●	50	Hnk

Luokka:Suomen rautatiet Luokka:Hanko Luokka:Tammisaari Luokka:Karjaa

1874

Tapahtumia

Syntyneitä

- 24. maaliskuuta - Harry Houdini, kahlekuningas
- 7. toukokuuta - Ilmari Kianto, kirjailija
- 9. toukokuuta - Howard Carter, egyptologi
- 30. marraskuuta - Winston Churchill, brittiläinen poliitikko

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ms:1874 ko:1874년 simple:1874 th:พ.ศ. 2417

Päärata

Suomen rautateiden keskinen päärata kulkee Suomen poikki etelä-pohjoissuunnassa reittiä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Kokkola-Oulu. Nimi päärata tulee siitä, että tämä reitti on kaikista merkittävin junaliikenteelle. Tärkein pääradan osuus on Helsinki-Tampere. Osuutta Tampere-Oulu kutsutaan nimellä Pohjanmaan rata. Pääradan osuus Helsinki-Tampere muodostaa nauhakaupungin ja maan tärkeimmän kasvukäytävän. Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seutukuntien ketjun varrella asuu kolmannes suomalaisista.

Historia

Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomessa tehtiin vuonna 1849, ja suunnitelmat välille Helsinki-Hämeenlinna valmistuivat 1851. Jo maaliskuussa 1853 Hämeenlinnan kaupunki yhdessä suurtilallistensa kanssa oli anonut toimilupaa rakentaa rautatie Helsinkiin, mutta anomus hylättiin. Hyväksyvän päätöksen radan rakentamisesta tekikin vasta Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II 4. maaliskuuta 1857. Rakentaminen alkoi välittömästi. Ensimmäiset koejunat kulkivat radalla jo tammikuussa 1862, mutta viralliset avajaiset pidettiin vasta 17. maaliskuuta; päivä on nykyään VR:n syntymäpäivä. Radan rakentaminen pohjoiseen päin jatkui kiivasta vauhtia. Valmistumisvuodet rataosittain
- 1862: Helsinki-Hämeenlinna
- 1876: Hämeenlinna–Tampere, Toijala–Turku
- 1882: Tampere–Haapamäki–Seinäjoki
- 1883: Seinäjoki–Vaasa
- 1885: Seinäjoki–Kokkola
- 1886: Kokkola–Oulu–Tuira–Toppila
- 1909: Tuira–Kemi–Rovaniemi
- 1932: Rovaniemi–Kemijärvi
- 1971: oikorata Tampere–Parkano–Seinäjoki
- 2006: Lahden oikorata: Kerava–Mäntsälä–Lahti

Nykytilanne

Pääradan osuus Helsinki-Riihimäki kuuluu pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen ja on siten sekä paikallisjunien että kaukoliikenteen käytössä. Rata Keravalle asti on neliraiteinen. Luokka:Suomen rautatiet

1867

Tapahtumia

- 17. helmikuuta - ensimmäinen alus kulki Suezin kanavan läpi
- 9. marraskuuta - Meiji-restauraatio Japanissa: Shogun Tokugawa Yoshinobu luopui vallasta.
- syksyllä - Liedon ensimmäinen kuntakokous

Muuta

- Koko Suomessa ennätysmäinen katovuosi.

Syntyneitä

- 7. helmikuuta - Laura Ingalls Wilder, kirjailija
- 16. huhtikuuta - Wilbur Wright, toinen Wrightin veljeksistä
- 4. kesäkuuta - Carl Gustaf Emil Mannerheim, vapaaherra, Suomen Marsalkka ja Suomen tasavallan kuudes presidentti
- 7. marraskuuta - Marie Curie, fyysikko ja nobel-voittaja

Kuolleita

- 25. elokuuta - Michael Faraday, brittiläinen fyysikko ja kemisti.
- 24. kesäkuuta – Gabriel Rein, historiantutkija, professori, Helsingin yliopiston rehtori Luokka:1800-luku ms:1867 ko:1867년 ja:1867年 simple:1867 th:พ.ศ. 2410

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka on manner Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välissä. Päämantereella on kolme suurta ja väkirikasta valtiota:
- Kanada
- Meksiko
- Yhdysvallat Nämä kolme valtiota käsittävät lähes koko Pohjois-Amerikan. Näiden lisäksi kuitenkin myös Keski-Amerikan ja Karibianmeren saarien katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan. Luokka:Mantereet zh-min-nan:Pak Bí-chiu ko:북아메리카 ja:北アメリカ simple:North America th:ทวีปอเมริกาเหนือ

Aasia

Aasia on osa Euraasian jättimannerta, joka sisältää myös Euroopan. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä. Aasiassa asuu suurin osa maailman väestöstä. Aasian väkiluku on noin 4 miljardia. Aasian asukasluvultaan suurimmissa valtioissa, Kiinassa ja Intiassa, asuu kummassakin yli miljardi ihmistä. Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista tai europidistä (valkoinen rotu). Aasian valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus. Aasian olot olivat pitkään valtaosin köyhät, vaikka nyttemmin useat Aasian maat ovat onnistuneet pääsemään kehitykseen mukaan, ja ns. "Tiikeritalous-maat" ovat jopa ohittaneet länsimaisen talouskasvun.

Aasian alueita

hindulaisuus
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia

Aasian maat

Sisä-Aasia
- Afganistan
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Azerbaidžan
- Bahrain
- Bangladesh
- Bhutan
- Brunei
- Filippiinit
- Indonesia
- Intia
- Iran
- Irak
- Israel
- Itä-Timor
- Japani
- Jemen
- Jordania
- Kambodža (Kamputsea)
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kiinan kansantasavalta (Kiina)
- Kiinan tasavalta (Taiwan, ei yleisesti tunnustettu)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
- Korean tasavalta (Etelä-Korea)
- Kuwait
- Laos
- Libanon
- Malesia
- Mongolia
- Myanmar (Burma)
- Nepal
- Oman
- Pakistan
- Palestiina (itsenäisyys kiistanalainen)
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Singapore
- Sri Lanka
- Syyria
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tiibet (itsenäisyys kiistanalainen)
- Turkki (osittain)
- Turkmenistan
- Uzbekistan
- Venäjä (osittain)
- Vietnam Luokka:Aasia Luokka:Mantereet ms:Asia zh-min-nan:A-chiu ko:아시아 ja:アジア simple:Asia th:ทวีปเอเชีย

Afrikka

Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla. Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.

Valtiot

Australia

Australia on saarivaltio, jonka pääkaupunki on Canberra. On olemassa hienoista epäselvyyttä siitä, onko Australia maantieteellisesti saari vai manner. Yksi käsitys on että se kuuluu Oseanian mantereeseen, jolla ei ole varsinaisesti omaa emämannertaan. Toisen käsityksen mukaan Australia olisi ainoa valtio joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, joka tarkoittaa eteläistä.

Historia

Pääartikkeli: Australian historia Ensimmäiset asukkaat saapuivat Australiaan Kaakkois-Aasiasta jo noin 50 000 vuotta sitten. Eurooppalaiset kuitenkin löysivät saaren vasta 1600-luvulla. Yhdistynyt kuningaskunta valloitti osan maanosasta vuonna 1770, perustaen ensimmäisen vankilasiirtokunnan vuonna 1788. Australian kansallispäivä on 26. tammikuuta (Australia Day). Sinä päivänä 1788 saapui kapteeni Arthur Phillip ensimmäisen laivaston kanssa mukanaan ensimmäiset siirtolaiset, jotka olivat pääosin rangaistusvankeja. Australia itsenäistyi 1. tammikuuta 1901, joskin viimeiset siteet emomaahan katkaistiin vasta 3. maaliskuuta 1986. Australian monarkki ja valtionpäämies on kuitenkin edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan Elizabeth II, 'Australian kuningatar'.

Politiikka

Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningatar Elisabet II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa kuitenkin pääministeri hyvin laajoin toimeenpanovalloin. Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue jolla on enemmistö alahuoneessa muodostaa hallituksen. Australian politiikka hallitsee kolme puoluetta:
- Australian kansallispuolue (konservatiivinen)
- Liberaalipuolue
- Australian työväenpuolue (sosiaalidemokraattinen) John Howardin johtama Liberaali puolue on pitänyt hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuodesta 1996. Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue:
- Australian demokraatit (keskiluokkainen vasemmistopuolue)
- Australian vihreät
- Yksi kansakunta (oikeistolainen siirtolaisvastainen puolue)

Osavaltiot ja territoriot

Australia on jaettu kuuteen osavaltioon ja useisiin territorioihin. Osavaltiot ovat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia. Tärkeimmät territoriot ovat Pohjoisterritorio (NT) ja Australian Capital Territory (ACT). ACT hallinnoi myös erillistä aluetta Uudessa Etelä-Walesissa, joka tunnetaan nimellä Jervis Bay Territory, jossa on laivastotukikohta ja pääkaupungin satama. Australialla on myös useita asuttuja saaria, joilla on territorio-asema: Norfolkinsaari, Joulusaari ja Kookossaaret. Tämän lisäksi on joukko asumattomia saaria: Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret ja Australian Antarctic Territory.

Maantiede

Australian eläinkunta on kehittynyt pitkään muusta maailmasta erillään. Sille on piirteenomaista runsas pussieläinten lajisto, josta parhaiten tunnetaan kenguru, koala ja vompatti. Suurimmat kaupungit ovat Sydney (4 milj. as.), Melbourne (3,4 milj.), Brisbane (1,4 milj.), Perth (1,2 milj.) ja Adelaide (1,1 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 315 000 asukasta.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- kupari
- uraani
- hopea
- tina
- jalokivet

Merkittävimmät vientituotteet

- villa ja muut karjatuotteet
- kivihiili
- vehnä
- koneet

Linkit

- [http://www.dundernews.com Dundernews] - Australian Suomi-yhteisön verkkolehti
- [http://maps.google.com/maps?ll=-24.873047,132.626953&spn=41.497559,61.620117&t=k&hl=en Satelliittikuva Australiasta] - Google Maps
- [http://www.terragalleria.com/pacific/australia/ Valokuvia] - Terra Galleria
- [http://www.virtualaustralia.com/australia/photos/ Valokuvia] - Virtual Australia
- [http://www.australia.gov.au/ Commonwealth Online] - Australian viralliset Internet-sivut (englanniksi) ja:オーストラリア ko:오스트레일리아 simple:Australia Luokka:Australia

1923

Tapahtumia

- 10. tammikuuta - Liettua miehittää ja liittää Memelin.
- 11. tammikuuta - Ranska ja Belgia miehittävät Ruhrin alueen pakottaakseen Saksan jatkamaan velanmaksuaan.
- 5. helmikuuta – Ensimmäiset Salpausselän kisat alkavat Lahdessa.
- 9. maaliskuuta - Vladimir Lenin saa kolmannen sairauskohtauksen, joka vie hänet vuoteenomaksi ja tekee puhekyvyttömäksi. Hän eroaa Neuvostoliiton johdosta.
- huhtikuu - Irlannin sisällissota päättyy.
- 9. kesäkuuta - Sotilasvallankaappaus Bulgariassa.
- 18. kesäkuuta - Etna purkautuu, 60 000 jää kodittomiksi.
- 20. heinäkuuta - Pancho Villan salamurha.
- 24. heinäkuuta - Lausannen sopimus, Turkin rajat sovitaan Kreikan, Bulgarian ja ensimmäisen maailmansodan voittajien kanssa.
- 2. elokuuta - Yhdysvaltain presidentti Warren G. Harding kuoli toimessaan, Calvin Coolidge presidentiksi.
- 1. syyskuuta - suuri maanjäristys ja sitä seuranneet tulipalot tuhoaa Tokion ja Yokohaman, 140 000 ihmistä menettää henkensä
- 6. syyskuuta - Italia miehittää lyhyesti Korfun italialaisen upseerin murhan jälkeen. Kansainliitto protestoi.
- 13. syyskuuta - Sotilasvallankaappaus Espanjassa, Miguel Primo de Rivera johtoon.
- 29. lokakuuta - Mustafa Kemal Atatürk julistaa Turkin tasavallan perustetuksi.
- 8. marraskuuta - Adolf Hitler johtaa natseja epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä (oluthallikaappaus). Poliisi ja armeija tukahduttavat yrityksen seuraavana päivänä.
- Finnair aloittaa toimintansa nimellä Aero Oy.

Syntyneitä

- 13. helmikuuta - Chuck Yeager, lentäjä
- 9. maaliskuuta - Walter Kohn, kemian Nobel-voittaja vuonna 1998
- 12. maaliskuuta - Wally Schirra, astronautti
- 10. toukokuuta - Haidar Alijev, Azerbaidžanin presidentti.
- 27. toukokuuta - Henry Kissinger, yhdysvaltalainen diplomaatti, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja vuonna 1973
- 21. elokuuta - Shimon Peres, Israelin pääministeri
- 25. elokuuta - Reima Pietilä, arkkitehti
- 18. marraskuuta - Alan Shepard, astronautti
- 25. marraskuuta - Mauno Koivisto, Suomen presidentti 1982–1994
- 15. joulukuuta - Freeman Dyson, fyysikko

Kuolleita

- 10. helmikuuta - Wilhelm Röntgen, saksalainen fyysikko, Nobel-voittaja
- 26. maaliskuuta - Sarah Bernhardt, ranskalainen näyttelijätär
- 5. huhtikuuta - Lordi Carnarvon, egyptologi, Tutankhamonin haudan löytäjä
- 2. elokuuta - Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti
- 27. joulukuuta - Gustave Eiffel

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Robert Andrews Millikan
- Kemia - Fritz Pregl
- Lääketiede - Frederick Grant Banting ja John James Richard Macleod insuliinin kehittämisestä
- Kirjallisuus - William Butler Yeats
- Rauha - ei jaettu ms:1923 ko:1923년 ja:1923年 simple:1923 th:พ.ศ. 2466

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit

- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)